NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1658/98,

annettu 17 päivänä heinäkuuta 1998,

kehitysmaita koskevilla aloilla toteutettavien toimien yhdessä eurooppalaisten valtioista riippumattomien kehitysyhteistyöjärjestöjen (NGO) kanssa suoritettavasta rahoituksesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 w artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (1),

noudattaa perustamissopimuksen 189 c artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsoo, että

neuvostolle 6 päivänä lokakuuta 1975 antamassaan tiedonannossa komissio esitti suhteitaan kehitysyhteistyötä tekeviin valtioista riippumattomiin järjestöihin (NGO) koskevat suuntaviivansa sekä yleiset arviointiperusteet ja yksityiskohtaiset säännöt kyseisten järjestöjen kehitysyhteistyötoimintaan suunnattujen määrärahojen käytölle,

budjettivallan käyttäjä on vuonna 1976 perustanut budjettiin alamomentin valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa suoritettavaa yhteistä rahoitusta varten ja on siitä lähtien komission vuosittain esittämien määrärahojen käyttöä koskevien kertomusten perusteella jatkuvasti nostanut tämän alamomentin määrärahoja (vuoden 1976 2,5 miljoonasta ecusta 174 miljoonaan ecuun vuonna 1995),

neuvosto hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 1977 pidetyssä istunnossaan komission ehdottamat yleiset arviointiperusteet ja määrärahojen käyttöä koskevat yksityiskohtaiset säännöt,

valtioista riippumattomien järjestöjen asemasta kehitysyhteistyössä 14 päivänä toukokuuta 1992 antamassaan päätöslauselmassa (3) Euroopan parlamentti vahvisti kyseisten järjestöjen erityisen ja korvaamattoman aseman sekä niiden kehitysyhteistyötoimien hyödyllisyyden ja tehokkuuden korostaen erityisesti kyseisten järjestöjen erityisasemaa kehitysmaiden syrjäytyneiden väestönosien hyväksi tehtävässä työssä, tarvetta säilyttää valtioista riippumattomien järjestöjen toiminnan itsenäisyys sekä niiden tärkeätä tehtävää ihmisoikeuksien ja perustasolla tapahtuvan demokratisoitumiskehityksen edistämisessä,

yhteistyöstä valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa 27 päivänä toukokuuta 1991 antamassaan päätöslauselmassa neuvosto korosti kyseisten järjestöjen itsenäisyyden ja riippumattomuuden merkitystä, tunnusti lisäksi näiden järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä koskevan yhteisön järjestelmän ja samantyyppisen kansallisella tasolla tapahtuvan toiminnan olevan väistämättä toisiaan täydentäviä sekä joustavuuden tarpeen menettelyissä ja niiden soveltamisessa,

neuvosto pani 18 päivänä marraskuuta 1992 tehdyissä päätelmissään tyytyväisenä merkille komission yhteisrahoitukseen kuuluvien kehitys- ja koulutushankkeiden valinnassa erityisesti demokratian perusteiden vahvistamiseksi ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi kehitysmaissa noudattamat arviointiperusteet, ja suhtautui erityisen myönteisesti siihen, että komissio on selkeästi täsmentänyt hankkeen laadun olevan edelleen tärkein valintaperuste, sekä antoi komissiolle varauksettoman tukensa ajattelutavassa, joka on tämän näkemyksen taustalla, ja

on tarpeen antaa yhteisrahoitusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt, joita sovelletaan kehitysmaita koskevilla aloilla tapahtuvien toimien yhteisrahoitukseen eurooppalaisten valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Yhteisö rahoittaa yhdessä 3 artiklassa määriteltyjen, eurooppalaisten valtioista riippumattomien kehitysyhteistyöjärjestöjen (NGO) kanssa kehitysmaiden vähäosaisten väestönosien perustarpeiden tyydyttämiseen tarkoitettuja toimia paikan päällä. Etusija annetaan toimia koskeville ehdotuksille, jotka perustuvat kehitysmaissa olevien kumppanien aloitteisiin. Näiden eurooppalaisten valtioista riippumattomien kehitysyhteistyöjärjestöjen ehdottamien ja yhdessä niiden kehitysmaissa olevien kumppaneiden kanssa toteuttamien toimien tavoitteena on köyhyyden torjunta sekä avun kohteena olevien elämän laadun ja omien kehitysmahdollisuuksien parantaminen.

2. Yhteisö rahoittaa yhdessä 3 artiklassa määriteltyjen, eurooppalaisten valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa myös Euroopan yleiseen mielipiteeseen kohdistuvaa valistus- ja tiedotustoimintaa kehitysmaiden ongelmista sekä näiden maiden ja teollisuusmaiden välisiä suhteita koskevista ongelmista. Näiden eurooppalaisten valtioista riippumattomien järjestöjen ehdottamien toimien tavoitteena on eurooppalaisen yleisön herättäminen kehitysmaiden väestöön myönteisesti vaikuttavan kehityksen, toimintamallien ja toimien edistämiseksi.

3. Yhteisö osallistuu myös sellaisten toimien rahoitukseen, joiden tavoitteena on jäsenvaltioissa olevien valtoista riippumattomien järjestöjen sekä niiden ja yhteisön toimielinten välisen yhteistyön ja koordinaation vahvistaminen.

2 artikla

1. Edellä 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti kehitysmaissa täytäntöön pantavat yhdessä rahoitetut toimet koskevat erityisesti maaseudun ja kaupunkien paikallista kehittämistä sosiaalisella ja taloudellisella alalla, inhimillisten voimavarojen kehittämistä etenkin koulutustoimin sekä kehitysmaissa olevien paikallisten kumppanien hallintojärjestelmän tukemista.

Toiminnan eri alueilla kiinnitetään, hankkeen laatua koskeva arviointiperuste etusijalle asettaen, erityistä huomiota suuntaviivoihin, jotka koskevat:

- kansalaisyhteiskunnan ja osallistuvan kehityksen lujittamista, ihmisoikeuksien ja demokratian edistämistä ja puolustamista,

- naisen asemaa kehitystyössä,

- kestävää kehitystä.

Erityistä huomiota kiinnitetään myös:

- uhanalaisten kulttuurien ja erityisesti vaarassa olevien alkuperäiskulttuurien puolustamiseen,

- lasten aseman ja oikeuksien suojeluun ja parantamiseen kehitysmaissa.

2. Edellä 1 artiklan 2 kohdan nojalla kaikissa jäsenvaltioissa täytäntöönpantava yleisen mielipiteen valistus- ja tiedotustoiminta kohdistetaan tarkkaan määriteltyihin ryhmiin selkeästi määritellyin aihein, toiminnassa nojaudutaan tasapuoliseen analyysiin ja asianmukaiseen aiheiden ja kohderyhmien tuntemukseen ja sillä on eurooppalainen ulottuvuus.

Toimen laatua koskeva arviointiperuste etusijalle asettaen kiinnitetään erityistä huomiota valistustoimintaan, jossa:

- korostetaan jäsenvaltioiden ja kehitysmaiden keskinäistä riippuvuutta,

- pyritään välittämään pohjoisen ja etelän välistä tasapainoa edistävää sanomaa,

- rohkaistaan valtioista riippumattomien järjestöjen välistä yhteistoimintaa,

- mahdollistetaan kehitysmaissa olevien kumppanien aktiivinen osallistuminen.

3. Edellä 1 artiklan 3 kohdan nojalla täytäntöönpantavat toimet jäsenvaltioissa olevien valtioista riippumattomien järjestöjen ja yhteisön toimielinten välisen yhteensovittamisen lujittamiseksi koskevat muun muassa asianmukaisten tietojenvaihto- ja tiedotusverkostojen kehittämisen tukemista.

4. Arvioitaessa, voiko ehdotettu hanke saada yhteisön rahoitusosuutta, on perusteena pidettävä sen arvioitua vaikutusta kehitykseen kyseisissä yhdessä tai useammassa kehitysmaassa. Huomiota on kiinnitettävä:

- hankkeen suunnittelussa ennakoituun vaikutuksen jatkuvuuteen,

- tavoitteiden ja toteutusta koskevien indikaattorien selkeään määrittelyyn ja niiden seurantaan kaikkien hankkeiden osalta,

- johdonmukaisuuteen muiden hajautettujen toimijoiden kehitysyhteistyötoimien kanssa välttäen samalla yhteensopimattomuutta yhteisön muihin yhteistyövälineisiin.

3 artikla

1. Yhteistyökumppanit, jotka voivat saada tämän asetuksen mukaista yhteistä rahoitusta, ovat valtioista riippumattomia järjestöjä, joiden on täytettävä seuraavat edellytykset:

- ne on perustettu riippumattomiksi, voittoa tavoittelemattomiksi järjestöiksi jossain jäsenvaltiossa tämän valtion voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti,

- niillä on jossakin jäsenvaltiossa kotipaikka, jonka on toimittava yhteistä rahoitusta koskevan päätöksenteon pääasiallisena keskuksena,

- niiden rahoitusvarojen suurimman osan on oltava eurooppalaista alkuperää.

2. Arvioitaessa valtioista riippumattoman järjestön pääsyä mukaan yhteiseen rahoitukseen otetaan huomioon myös seuraavat seikat:

- järjestön kyky herättää eurooppalaisessa yleisössä todellista yhteisvastuullisuutta harjoittamansa kehitysyhteistyötoiminnan edistämiseksi,

- sen kehitysyhteistyölle antama merkitys ja sen hankkima kokemus alalta,

- sen hallinnolliset ja rahoitukselliset mahdollisuudet,

- mahdollisuuksien mukaan sen kyseisen alan ja valtion tuntemus,

- sen mahdollisuudet tukea kehitysmaissa olevien kumppaneiden ehdottamia kehitystoimia sekä sen samankaltaisiin kehitysmaissa oleviin järjestöihin luomien yhteyksien luonne ja laajuus.

4 artikla

1. Edellä 1 artiklassa tarkoitettuja toimia koskeva yhteisön rahoitusosuus, joka tapahtuu joko ulkomaan tai kansallisena valuuttana, voi koskea:

- investointikustannuksia,

- investointeihin liittyviä toimintakustannuksia, kun samalla huolehditaan siitä, että hankkeet säilyvät ulkopuolisen avun lakattua elinkelpoisina,

- kaikkia yhdessä rahoitetun toiminnan asianmukaiseen toteuttamiseen tarvittavia menoja, myös valtioista riippumattomien järjestöjen tai niiden välisten yhteysverkkojen hallinnollisia menoja.

Jos vaihtokurssin vaihtelu kuitenkin on poikkeuksellisen suuri aiheuttaen haittaa hankkeiden lopullisille edunsaajille kehitysmaissa, komissio voi asianomaisen valtiosta riippumattoman järjestön pyynnöstä toteuttaa aiheelliset toimet tällaisen vaihtelun vaikutusten poistamiseksi.

2. Valtioista riippumattoman järjestön, jonka kanssa yhteistä rahoitusta koskeva sopimus tehdään, on ilmoitettava kumppaneilleen yhteisön osallistumisesta toimintaan.

3. Valtioista riippumattoman järjestön on järjestelmällisesti rohkaistava kehitysmaissa olevia toimijoita tai kumppaneita, joille lopullinen hyöty toiminnasta tulee, osallistumaan tähän toimintaan tavaroiden ja palveluiden tai rahoitusosuuden muodossa ottaen huomioon kyseisten toimijoiden tai kumppaneiden mahdollisuudet ja kunkin toimen erityislaatu.

5 artikla

Tämän asetuksen mukainen yhteisön rahoitusosuus annetaan avustuksina, joita ei peritä takaisin, ja näihin avustuksiin kuuluu mikrorahoitushankkeiden käyttövaroja varten annettavat avustukset.

Kun on kyse mikrorahoitushankkeista, jotka rahoitetaan yhdessä eurooppalaisten valtiosta riippumattomien järjestöjen kanssa ja joissa kehitysmaissa oleva paikallinen kumppani osittain tai kokonaan muodostaa ja hallinnoi käyttövaroja, lopullisten edunsaajien takaisin maksamista pienlainoista kertyvä määrä voidaan käyttää uudelleen muille lopullisille edunsaajille annettaviin uusiin pienlainoihin.

6 artikla

1. Komissio huolehtii tässä asetuksessa tarkoitettujen toimien yhteisen rahoituksen arvioinnista, siihen liittyvästä päätöksenteosta ja sen hoidosta noudattaen talousarviota koskevia ja muita voimassa olevia, erityisesti Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen mukaisia menettelyjä, ottaen huomioon valtioista riippumattomien järjestöjen ominaisuudet ja omaleimaisuuden ja erityisesti niiden näihin toimiin myöntämän rahoitusosuuden.

Päätös jonkin toimen tukemisesta tehdään yleensä kuuden kuukauden kuluessa tukipyynnön vastaanottamisesta. Jos pyyntö asian arvioinnin yhteydessä paljastuu puutteelliseksi, edellä mainitun määräajan katsotaan alkavan siitä, kun vaaditut tiedot on saatu. Jos tehdään kielteinen päätös, asianomaiselle valtiosta riippumattomalle järjestölle on toimitettava tarkistettavissa olevat perusteet.

2. Kussakin tämän asetuksen perusteella tehdyssä yhteistä rahoitusta koskevassa sopimuksessa on erityisesti määrättävä, että komissio ja tilintarkastustuomioistuin voivat suorittaa paikan päällä tarkastuksia komission voimassa olevien säännösten ja määräysten ja erityisesti Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten perusteella määrittämien tavanomaisten yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

3. Yhteisön osuus on tavallisesti enintään 50 prosenttia kokonaiskustannuksista tai 75 prosenttia rahoitusosuuksien kokonaismäärästä poikkeuksellisia tapauksia lukuun ottamatta. Näissäkin tapauksissa valtioista riippumattoman järjestön on osallistuttava hankkeeseensa merkittävällä tavalla ja yhteisön rahoitusosuus voi olla enintään 85 prosenttia rahoitusosuuksien kokonaismäärästä.

4. Päätökset, jotka koskevat yhteisön rahoitusosuuden myöntämistä yli 2 miljoonan ecun suuruisille hankkeille ja ohjelmille (monivuotiset ohjelmat, konsortiotoimet, yleiskattavat tuet (block grants)), tehdään 9 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

5. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille joka kolmas kuukausi hyväksytyistä yhteisesti rahoitettavista hankkeista ja ohjelmista mainiten niiden kokonaisrahoituksen määrän, laadun, vastaanottajamaan ja kumppanin. Näiden tietojen mukana on oltava liite, jossa ilmoitetaan selvästi ne hankkeet tai ohjelmat, joiden suuruus on yli miljoona ecua.

7 artikla

1. Komissio antaa varainhoitovuoden päättymistä seuraavan vuoden toisella vuosipuoliskolla Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen, jossa on tietoja rahoitusosuutta saavista valtiosta riippumattomista järjestöistä, johon sisältyy yhteenveto edellisen varainhoitovuoden aikana rahoitetuista toimista sekä arvio tämän asetuksen täytäntöönpanosta kyseisen varainhoitovuoden kuluessa sekä yleiset suuntaviivat seuraavaa vuotta varten. Tähän vuosikertomukseen sisältyy luettelo yleiskattavia tukia saavista valtioista riippumattomista järjestöistä, ja seuraavan vuoden kertomuksessa esitetään luettelo näiden yleiskattavien tukien avulla rahoitetuista hankkeista. Kertomuksessa esitetään ulkopuolisten tekemien arvioiden sisältämät päätelmät.

2. Komissio tekee seuraavan vuoden yleisiä suuntaviivoja sekä yleisten edellytysten tarkistusta koskevat päätökset 10 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

8 artikla

Komissiota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

9 artikla

1. Jos tässä artiklassa säädettyä menettelyä on noudatettava, komissiota avustaa 8 artiklassa perustettu komitea.

2. Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3. a) Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, joita sovelletaan välittömästi.

b) Jos nämä toimenpiteet kuitenkaan eivät ole komitean lausunnon mukaisia, komissio ilmoittaa niistä viipymättä neuvostolle. Tällöin:

- komissio lykkää päättämiensä toimenpiteiden soveltamista kuukaudella ilmoituksen tekopäivästä;

- neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetun ajan kuluessa.

10 artikla

1. Jos tässä artiklassa säädettyä menettelyä on noudatettava, komissiota avustaa 8 artiklassa perustettu komitea.

2. Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3. a) Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, joita sovelletaan välittömästi.

b) Jos nämä toimenpiteet kuitenkaan eivät ole komitean lausunnon mukaisia, komissio ilmoittaa niistä viipymättä neuvostolle. Tällöin:

- komissio voi lykätä päättämiensä toimenpiteiden soveltamista enintään yhdellä kuukaudella ilmoituksen tekopäivästä;

- neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetun ajan kuluessa.

11 artikla

Komissio arvioi säännöllisesti yhteisön yhdessä muiden kanssa rahoittamia toimia todetakseen, onko niille asetetut tavoitteet saavutettu ja antaakseen suuntaviivoja tulevien toimien tehostamiseksi. Komissio tekee 8 artiklassa tarkoitetulle komitealle yhteenvedon toteutetuista arvioista, jotka komitea voi tarvittaessa tutkia. Jäsenvaltiot saavat halutessaan käyttöönsä arviointikertomukset.

12 artikla

Komissio antaa kolme vuotta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen parlamentille ja neuvostolle kokonaisarvion yhteisön tämän asetuksen perusteella rahoittamista toimista ja tekee ehdotuksia tämän asetuksen tulevaisuudesta ja tarvittaessa sen muuttamisesta.

13 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä heinäkuuta 1998.

Neuvoston puolesta

W. RUTTENSTORFER

Puheenjohtaja

(1) EYVL C 251, 27.9.1995, s. 18.

(2) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 15. joulukuuta 1995 (EYVL C 17, 22.1.1996, s. 455), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 7. heinäkuuta 1997 (EYVL C 307, 8.10.1997, s. 1) ja Euroopan parlamentin päätös, tehty 18. joulukuuta 1997 (EYVL C 14, 19.1.1998, s. 14).

(3) EYVL C 150, 15.6.1992, s. 273.