NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 994/98,

annettu 7 päivänä toukokuuta 1998,

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 94 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (1),

on kuullut Euroopan parlamenttia (2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (3),

sekä katsoo, että

1) neuvosto voi perustamissopimuksen 94 artiklan mukaan antaa aiheelliset asetukset 92 ja 93 artiklan soveltamisesta ja etenkin vahvistaa ne edellytykset, joilla 93 artiklan 3 kohtaa sovelletaan, sekä ne tukimuodot, joihin tätä menettelyä ei sovelleta,

2) perustamissopimuksen mukaan arvio siitä, soveltuuko tuki yhteismarkkinoille, kuuluu ensi sijassa komissiolle,

3) sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan edellytyksenä on, että kilpailusääntöjä noudatetaan tehokkaasti ja tarkasti valtion tuen osalta,

4) komissio on soveltanut perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklaa useissa päätöksissä; se on myös ilmaissut politiikkansa useissa tiedonannoissa; komissiolla olisi oltava mahdollisuus perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisessa sillä olevan huomattavan kokemuksen ja sen kyseisten määräysten perusteella antamien yleisten asiakirjojen perusteella tehokkaan valvonnan varmistamiseksi ja hallinnon yksinkertaistamiseksi komission valvontaa heikentämättä antaa aloilla, joilla sillä on riittävää kokemusta yleisten soveltuvuusperusteiden määrittämiseksi, asetuksia tiettyjen tukimuotojen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 92 artiklan 2 ja 3 kohdan määräysten mukaisesti sekä siitä, että kyseisiin tukimuotoihin ei sovelleta perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohdassa määrättyä menettelyä,

5) ryhmäpoikkeusasetukset lisäävät avoimuutta ja oikeusvarmuutta; kansalliset tuomioistuimet voivat soveltaa niitä suoraan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 5 ja 177 artiklan soveltamista,

6) komission olisi antaessaan asetuksia tiettyjen tukimuotojen vapauttamisesta perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoittamisvelvollisuudesta täsmennettävä tuen tarkoitus, tuensaajaryhmät ja kynnykset, joilla on tarkoitus estää, että vapautettu tuki ylittäisi tuen enimmäisosuudet suhteessa tukikelpoisiin kustannuksiin tai enimmäismääriin, tukien kasautumiseen ja valvontaan liittyvät ehdot, jotta varmistetaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille,

7) komissio olisi oikeutettava, kun se antaa asetuksia tukimuotojen vapauttamisesta perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoittamisvelvollisuudesta, liittämään niihin muita yksityiskohtaisia edellytyksiä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan tuen yhteismarkkinoille soveltuvuuden varmistamiseksi,

8) voi olla tarpeen asettaa yksittäisten tukien ilmoittamiselle kynnysarvoja tai muita aiheellisia edellytyksiä, jotta komissio voi tutkia tapauskohtaisesti tiettyjen tukien vaikutukset kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan sekä niiden soveltuvuuden yhteismarkkinoille,

9) ottaen huomioon yhteismarkkinoiden kehitys ja toiminta komissiolla olisi aiheellista olla mahdollisuus säätää asetuksella siitä, että tietty tuki ei täytä kaikkia perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdan edellytyksiä eikä perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohdan mukainen ilmoittamisvelvollisuus näin ollen koske niitä, edellyttäen, että samalle yritykselle tiettynä aikana myönnetty tuki ei ylitä tiettyä määrää,

10) perustamissopimuksen 93 artiklan 1 kohdan mukaan komission on yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa jatkuvasti seurattava kaikkia voimassa olevia tukijärjestelmiä; tämän vuoksi ja mahdollisimman suuren avoimuuden ja asianmukaisen valvonnan varmistamiseksi komission olisi varmistettava, että perustetaan luotettava komission asetusten soveltamista koskevien tietojen kirjaus- ja tallettamisjärjestelmä, josta kaikki jäsenvaltiot voivat saada tietoja, ja että se saa kaikki tarvittavat tiedot ilmoitusvelvollisuudesta vapautettujen tukien täytäntöönpanosta, joita voidaan tarkastella ja arvioida neuvoa-antavassa komiteassa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa; komission olisi lisäksi voitava pyytää tällaisia tietoja, jotta se voi taata tämän tarkastelun tehokkuuden,

11) tuen myöntämisen valvontaan sisältyy koko joukko monitahoisia tosiasioita, oikeudellisia ja taloudellisia näkökohtia jatkuvasti kehittyvässä ympäristössä; komission olisi tämän vuoksi säännöllisesti tarkasteltava uudelleen ilmoitusvelvollisuudesta vapautettavia tukimuotoja; komissiolla olisi oltava mahdollisuus kumota tai muuttaa tämän asetuksen mukaisesti antamansa asetukset niiden antamisen perusteena olevien tosiseikkojen muuttuessa tai yhteismarkkinoiden kehityksen tai toiminnan niin vaatiessa, ja

12) komissiolla olisi oltava mahdollisuus läheisessä ja jatkuvassa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa määrittää tarkasti kyseisten asetusten soveltamisala ja niihin liittyvät edellytykset; komission ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten yhteistyön mahdollistamiseksi olisi perustettava neuvoa-antava valtiontukikomitea, jota komissio kuulee ennen kuin se antaa asetuksia tämän asetuksen nojalla,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Ryhmäpoikkeukset

1. Komissio voi tämän asetuksen 8 artiklassa säädetyn menettelyn ja perustamissopimuksen 92 artiklan mukaisesti antamissaan asetuksissa säätää, että seuraavat tukimuodot soveltuvat yhteismarkkinoille ja että ne vapautetaan perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoitusvelvollisuudesta:

a) tuet:

i) pienille ja keskisuurille yrityksille,

ii) tutkimukselle ja kehittämiselle,

iii) ympäristönsuojelulle,

iv) työllistämiselle ja koulutukselle;

b) komission kunkin jäsenvaltion osalta alueellisen tuen myöntämistä varten hyväksymien karttojen mukainen tuki.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa asetuksissa on täsmennettävä kunkin tukimuodon osalta seuraavat seikat:

a) tuen tarkoitus,

b) tuensaajaryhmät,

c) kynnysarvot, jotka ilmaistaan joko tuen enimmäisosuuksina suhteessa kaikkiin tukikelpoisiin kustannuksiin tai tuen enimmäismäärinä,

d) tukien kasautumista koskevat edellytykset,

e) 3 artiklan mukaiset valvontaehdot.

3. Lisäksi 1 kohdassa tarkoitetuissa asetuksissa voidaan erityisesti:

a) vahvistaa kynnysarvoja tai muita edellytyksiä yksittäisten tukien ilmoittamiselle,

b) jättää tietyt alat tällaisen asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle,

c) vahvistaa lisäedellytyksiä tällaisen asetuksen perusteella vapautetun tuen soveltuvuudelle.

2 artikla

Vähämerkityksinen tuki

1. Komissio voi tämän asetuksen 8 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti annetulla asetuksella säätää, että tietty tuki ei, ottaen huomioon yhteismarkkinoiden kehitys ja toiminta, täytä kaikkia perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdan vaatimuksia eikä siihen näin ollen sovelleta perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohdassa määrättyä ilmoitusmenettelyä edellyttäen, että samalle yritykselle tiettynä aikana myönnetty tuki ei ylitä tiettyä vahvistettua määrää.

2. Jäsenvaltioiden on komission pyynnöstä aina toimitettava komissiolle 1 kohdan nojalla vapautettuja tukia koskevat lisätiedot.

3 artikla

Avoimuus ja valvonta

1. Komissio asettaa antaessaan asetuksia 1 artiklan nojalla jäsenvaltioille yksityiskohtaisia sääntöjä kyseisten asetusten mukaisesti ilmoittamisvelvollisuudesta vapautettujen tukien avoimuuden ja valvonnan varmistamiseksi. Kyseiset säännöt käsittävät erityisesti 2, 3 ja 4 kohdassa määritellyt velvollisuudet.

2. Heti, kun kyseisten asetusten nojalla vapautettuja tukijärjestelyjä tai järjestelyn ulkopuolella myönnettyjä yksittäisiä tukia pannaan täytäntöön, jäsenvaltioiden on lähetettävä komisiolle Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistavaksi yhteenveto tiedoista, jotka liittyvät kyseisiin tukijärjestelyihin tai yksittäisiin tukiin, jotka eivät kuulu vapautetun tukijärjestelyn piiriin.

3. Jäsenvaltioiden on kirjattava ja talletettava kaikki ryhmäpoikkeusten soveltamista koskevat tiedot. Jos komissiolla on tiedossaan seikkoja, jotka herättävät epäilyksiä vapautusta koskevan asetuksen soveltamisen asianmukaisuudesta, jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot, joita se pitää tarpeellisina sen arvioimiseksi, onko tuki kyseisen asetuksen mukainen.

4. Jäsenvaltioiden on vähintään kerran vuodessa, komission täsmentämien vaatimusten mukaisesti, toimitettava komissiolle kertomus ryhmäpoikkeusten soveltamisesta, mieluiten elektronisessa muodossa. Komissio asettaa kertomukset kaikkien jäsenvaltioiden saataville. Neuvoa-antava komitea, josta säädetään 7 artiklassa, tarkastelee ja arvioi kertomuksia kerran vuodessa.

4 artikla

Asetusten voimassaoloaika ja muuttaminen

1. Tämän asetuksen 1 ja 2 artiklan nojalla annetut asetukset ovat määräaikaisia. Tukimuodot, jotka on vapautettu 1 ja 2 artiklan nojalla annetulla asetuksella, on vapautettu kyseisen asetuksen voimassaolon ajaksi sekä 2 ja 3 kohdassa säädetyn mukautumisjakson ajaksi.

2. Kun 1 ja 2 artiklan nojalla annettujen asetusten antamisen perusteena olevat merkittävät tosiseikat muuttuvat tai yhteismarkkinoiden kehitys tai toiminta niin vaatii, nämä asetukset voidaan kumota tai niitä voidaan muuttaa. Tällöin uudessa asetuksessa vahvistetaan kuuden kuukauden pituinen mukautumisjakso edelliseen asetukseen kuuluvien tukimuotojen mukauttamiseksi.

3. Niitä tapauksia varten, jolloin 1 ja 2 artiklan nojalla annettujen asetusten voimassaolon päättyessä niiden soveltamista ei jatketa, näissä asetuksissa säädetään 2 kohdassa tarkoitetusta jaksosta.

5 artikla

Arviointikertomus

Komissio antaa joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta. Ehdotus kertomukseksi toimitetaan 7 artiklassa mainitun neuvoa-antavan komitean tarkasteltavaksi.

6 artikla

Asianosaisten kuuleminen

Suunnitellessaan asetuksen antamista komissio julkaisee siitä ehdotuksen, jotta kaikki asianosaiset henkilöt ja järjestöt voivat esittää huomautuksensa kohtuullisen määräajan kuluessa, jonka komissio vahvistaa ja jonka on oltava vähintään kuukausi.

7 artikla

Neuvoa-antava komitea

Perustetaan neuvoa-antava komitea, jäljempänä "neuvoa-antava valtiontukikomitea". Se muodostuu jäsenvaltioiden edustajista, ja sen puheenjohtajana on komission edustaja.

8 artikla

Neuvoa-antavan komitean kuuleminen

1. Komissio kuulee neuvoa-antavaa valtiontukikomiteaa:

a) ennen asetusehdotuksen julkaisemista,

b) ennen asetuksen antamista.

2. Komiteaa kuullaan komission koolle kutsumassa kokouksessa. Kokouskutsuun liitetään käsiteltävät ehdotukset ja asiakirjat. Kokous pidetään aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua kokouskutsun lähettämisestä.

Tätä määräaikaa voidaan lyhentää silloin, kun on kyse 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta kuulemisesta, kiireellisestä tapauksesta tai asetuksen voimassaolon jatkamisesta.

3. Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa, tarvittaessa äänestettyään, lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan.

4. Lausunto merkitään pöytäkirjaan; lisäksi jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus pyytää, että sen kanta merkitään pöytäkirjaan. Neuvoa-antava komitea voi suositella lausunnon julkaisemista Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

5. Komission on, niin suurelta osin kuin mahdollista, otettava huomioon neuvoa-antavan komitean lausunto. Sen on ilmoitettava komitealle, millä tavoin lausunto on otettu huomioon.

9 artikla

Loppusäännökset

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä toukokuuta 1998.

Neuvoston puolesta

M. BECKETT

Puheenjohtaja

(1) EYVL C 262, 28.8.1997, s. 6

(2) EYVL C 138, 4.5.1998

(3) EYVL C 129, 27.4.1998, s. 70