NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 88/98,

annettu 18 päivänä joulukuuta 1997,

tietyistä Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueiden kalavarojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

sekä katsoo, että

1) tietyistä Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueiden kalavarojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä 12 päivänä kesäkuuta 1986 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 1866/86 on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin; sen vuoksi olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava mainittu asetus (3),

2) yhteisön kalastus- ja vesiviljelyjärjestelmän perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3760/92 (4) 2 ja 4 artiklan mukaisesti neuvosto toteuttaa saatavissa olevien tieteellisten lausuntojen perusteella tarvittavat säilyttämistoimenpiteet meren elollisten kalavarojen järkiperäisen ja vastuullisen hyväksikäytön varmistamiseksi kestävällä pohjalla; tätä tarkoitusta varten neuvosto voi vahvistaa pyydyksiä ja niiden käyttötapoja koskevia teknisiä toimenpiteitä,

3) on tarpeen vahvistaa periaatteet ja tietyt yksityiskohtaiset säännöt mainittujen teknisten toimenpiteiden vahvistamisesta yhteisön tasolla, jotta jokainen jäsenvaltio voisi varmistaa lainkäyttövaltaansa tai suvereniteettiinsa kuuluvilla merialueilla harjoitettavan kalastustoiminnan hallinnon,

4) päätöksellä 83/414/ETY (5) on hyväksytty yhteisön liittyminen Itämeren ja Belttien kalastusta ja elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevaan yleissopimukseen, jäljempänä `Gdanskin yleissopimus`, sellaisena kuin se on muutettuna sopimusvaltioiden edustajien kokouspöytäkirjalla,

5) Gdanskin yleissopimus tuli voimaan yhteisön osalta 18 päivänä maaliskuuta 1984 ja yhteisö on hyväksynyt kaikki siinä Tanskalle ja Saksan liittotasavallalle määrätyt oikeudet ja velvollisuudet,

6) Gdanskin yleissopimuksella perustettu kansainvälinen Itämeren kalastuskomissio on perustamisensa jälkeen päättänyt Itämeren kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevasta toimenpidekokonaisuudesta, ja on kirjeillään 20 päivältä syyskuuta 1985, 8 päivältä joulukuuta 1986, 21 päivältä joulukuuta 1987, 29 päivältä lokakuuta 1988, 20 päivältä syyskuuta 1993, 20 päivältä syyskuuta 1994 ja 11 päivältä syyskuuta 1995 ilmoittanut sopimusvaltioille tietystä määrästä suosituksia, ja joilla pyritään muuttamaan teknisiä toimenpiteitä,

7) Gdanskin yleissopimuksesta johtuu, että yhteisön on saatettava mainitut suositukset voimaan Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla, jollei yleissopimuksen XI artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti laadituista vastalauseista muuta johdu, ja

8) tehokkain keino vähentää mahdollisimman paljon pienikokoisten kalojen pyyntiä on kieltää kalastus niillä alueilla, joilla niitä esiintyy runsaimmin,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Maantieteellisen alueen rajaaminen

1. Tämä asetus koskee niillä Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla, jotka lännessä rajoittuvat linjaan Hasenøre Hovedista Gniben Oddeen, linjaan Korshagista Spodsbjergiin ja linjaan Gilbjerg Hovedista Kulleniin, olevien kalavarojen pyyntiä ja aluksesta purkamista. Sitä ei sovelleta perusviivojen sisäpuolella oleviin vesialueisiin.

2. Tätä asetusta sovelletaan:

- yhteisön kalastajiin 1 kohdassa esitetyllä maantieteellisellä alueella,

- kaikkiin kalastajiin kyseisellä alueella olevilla jäsenvaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesialueilla.

3. Maantieteellinen alue jaetaan 11 osa-alueeseen, jotka on numeroitu 22:sta 32:een ja jotka määritellään liitteessä I.

2 artikla

Tiettyjä lajeja tiettyinä aikoina tietyillä maantieteellisillä alueilla koskevat pyyntikiellot

1. Seuraavassa lueteltujen kalalajien, jotka on pyydetty seuraavilla maantieteellisillä alueilla ja seuraavina aikoina, säilyttäminen aluksella on kielletty:

>TAULUKON PAIKKA>

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, on sallittua pitää aluksella turskan pyynnissä sivusaaliina saatuja kampeloita ja punakampeloita, jotka on pyydetty mainitussa kohdassa tarkoitettuina pyyntikieltoaikoina ja joiden paino on enintään 10 prosenttia aluksella olevan turskasaaliin kokonaispainosta.

3 artikla

Kalojen vähimmäismitta

1. Kalaa pidetään alamittaisena, jos se ei täytä liitteessä III kyseiselle lajille ja maantieteelliselle alueelle vahvistettuja vähimmäisvaatimuksia.

2. Kalan koko on mitattava kuonon kärjestä (suu suljettuna) pyrstöevän kärkeen.

3. Kaloja, jotka eivät täytä säädettyä vähimmäismittaa, ei saa pitää aluksella, jälleenlaivata, purkaa aluksesta, kuljettaa, jalostaa, säilöä, myydä tai varastoida, asettaa näytteille tai saattaa myyntiin, vaikka kyseessä olisivat sivusaaliit. Ne on laskettava, jos suinkin mahdollista elävinä, takaisin mereen heti pyynnin jälkeen.

4. Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, on sallittua pitää aluksella alamittaisia turskia, joiden paino on enintään viisi prosenttia aluksella olevan turskasaaliin painosta.

5. Silliä/silakkaa ja kilohailia pyydettäessä turskan sivusaaliiden prosentuaalinen osuus saa olla enintään 10 prosenttia saaliiden kokonaispainosta. Tästä turskan sivusaaliiden prosentuaalisesta osuudesta alamittaisia turskia aluksella saa olla enintään 5 prosenttia.

4 artikla

Sivusaaliin prosenttiosuuden määrittäminen

1. Edellä 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sivusaaliiden prosentuaalinen osuus on mitattava painona turskan kokonaismäärästä aluksella lajittelun jälkeen tai turskan kokonaismäärästä ruumassa tai aluksesta purettaessa.

2. Edellä 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen sivusaaliiden prosenttiosuus on mitattava painona aluksella olevasta kalan kokonaismäärästä lajittelun jälkeen tai kalan kokonaismäärästä ruumassa tai aluksesta purettaessa.

3. Sivusaaliiden prosenttiosuuden määrittämistä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä voidaan antaa noudattaen 13 artiklassa tarkoitettua menettelyä.

5 artikla

Vähimmäissilmäkoko

1. Sellaisten troolien, ankkuroitujen kierrenuottien tai vastaavien verkkopyydysten käyttö ja vetäminen kielletään, joiden silmäkoko on pienempi kuin kyseessä olevalle maantieteelliselle alueelle ja kalalajille tai -lajiryhmälle liitteessä IV vahvistettu silmäkoko.

2. Lohen kalastuksessa kielletään sellaisten ankkuroitujen pintaverkkojen ja ajoverkkojen käyttö, joiden silmäkoko on pienempi kuin kyseiselle lajille liitteessä IV vahvistettu silmäkoko.

3. On kiellettyä käyttää verkkoja, joiden silmäkoko on pienempi kuin kyseessä olevalle maantieteelliselle alueelle ja kalalajike tai -lajiryhmälle liitteessä IV vahvistettu silmäkoko.

6 artikla

Silmäkoon mittaaminen

1. Verkkoja tarkastettaessa silmäkoot on mitattava litteän, kahden millimetrin paksuisen tulkin avulla, joka on valmistettu kestävästä ja muotonsa säilyttävästä aineesta. Tulkeissa on oltava joko useampia suorareunaisia sivuja, jotka on yhdistetty viistoreunaisilla väliosilla ja joiden kaltevuus on joka sivulla yksi senttimetri kahdeksaa senttimetriä kohti, tai ainoastaan viistoreunaisia sivuja, joiden kaltevuus on sama kuin edellä määritelty. Kunkin tulkin mahdollisen suorareunaisen osan ja viiston osan päälle on merkittävä leveys millimetreinä mitattuna. Viistoihin osiin on tehtävä millimetriasteikko, ja leveys on merkittävä säännöllisin välein.

2. Silmäkoon mittaamiseksi tulkki pujotetaan kapeimmasta kohdastaan silmään kohtisuorassa hapaan tasoon nähden siten, että voidaan mitata lävistäjän suuntaisesti pituussuuntaan vedetyn silmän pituusakseli. Tulkki pujotetaan käsin silmään, kunnes silmän vastus pysäyttää sen viistojen sivujen kohdalla. Silmän koko on sama kuin tulkin leveys sen pysäytyspisteessä.

3. Verkon silmäkoon on oltava verkon pituusakselilta valitun vähintään yhden 20 yhtäjaksoisen silmän sattumanvaraisesti valitun sarjan keskimitta. Silmiä, joita on alle 10 kappaletta ja 50 senttimetrin päässä jameista, nostoköydestä tai sulkuköydestä, ei mitata. Kyseinen etäisyys mitataan kohtisuorassa jameita, nostoköyttä tai sulkuköyttä vasten hapaan ollessa vedettynä mittaussuunnassa.

4. Silmäkoko mitataan ainoastaan verkkojen ollessa märkiä.

5. Silmän ei katsota olevan alle vaaditun vähimmäismitan, jos se tulkin osa, joka vastaa liitteessä IV olevassa luettelossa kullekin kyseessä olevalle lajille, maantieteelliselle alueelle ja verkkolajille määritettyä vähimmäismittaa, menee helposti kyseisen silmän läpi.

7 artikla

Osien kiinnittäminen verkkoihin

1. Poiketen siitä, mitä 5 artiklan 1 kohdassa säädetään, sallitaan mitä tahansa kangasta, havasta tai muuta ainetta olevan kaistaleen kiinnittäminen troolin, ankkuroidun kierrenuotan tai muun vastaavan verkkopyydyksen perän alemman puoliskon ulkopuolelle, jos tarkoituksena on ehkäistä tai vähentää kulumista. Nämä kaistaleet voidaan kiinnittää ainoastaan troolin perän etu- ja sivureunoihin.

2. Poiketen siitä, mitä 5 artiklan 1 kohdassa säädetään, sallitaan troolin perän suojuksen kiinnittäminen troolin perän ja perän jatko-osan ulkopuolelle. Suojus on lieriön muotoinen verkkokaistale, joka ympäröi kokonaan troolin perän ja perän jatko-osan. Se voi olla valmistettu samasta tai raskaammasta aineesta kuin perä tai perän jatko-osa. Troolin perän suojuksen silmäkoon on oltava vähintään kaksi kertaa niin suuri kuin troolin perän silmäkoko, eikä se saa missään tapauksessa olla alle 80 millimetriä.

Troolin perän suojus voidaan kiinnittää seuraavista kohdista:

a) sen etummaisesta kohdasta ja

b) sen takimmaisesta kohdasta ja, joko

c) jamomalla erityisesti troolin perän ja perän jatko-osan ympärille silmäriviä seuraten, tai

d) jamomalla pitkittäissuuntaisesti yhtä silmäriviä pitkin.

3. Poiketen siitä, mitä 5 artiklan 1 kohdassa säädetään, trooleissa, ankkuroiduissa kierrenuotissa ja vastaavissa verkkopyydyksissä sallitaan sellaisen nielun käyttö, jonka silmäkoko on pienempi kuin perän.

Nielu voidaan kiinnittää joko perän sisäpuolelle tai perän etuosaan.

Nielun edessä olevan kiinnityspisteen ja perän perimmäisen osan välisen etäisyyden on oltava vähintään kolme kertaa niin pitkä kuin nielu.

8 artikla

Pyydysten käyttö

1. Pyydykset, joiden käyttö on kielletty tietyllä maantieteellisellä alueella tai tiettyän ajanjaksona, on säilytettävä aluksella siten, että ne eivät ole toimintavalmiita sillä aluksella tai sinä ajanjaksona, jota kielto koskee. Varapyydykset on säilytettävä erikseen siten, että ne eivät ole käyttövalmiita.

2. Käyttövalmiina ei pidetä:

- trooleja, ankkuroituja kierrenuottia ja muita vastaavia verkkopyydyksiä, jos:

a) trooliovet on kiinnitetty reelingin tai troolipukkien sisä- tai ulkopuolelle ja

b) troolin troppuvaijerit on irrotettu trooliovista tai painoista,

- lohenkalastukseen tarkoitettuja pyydyksiä, jos:

a) verkot on ahdattu suojakankaan alle;

b) siimat ja koukut pidetään suljetuissa laatikoissa,

- kurenuottia, jos pää- tai alavaijeri on irrotettu nuotasta.

3. Kalastus trooleilla, ankkuroiduilla kierrenuotilla tai vastaavilla verkkopyydyksillä on kielletty koko vuoden maantieteellisellä alueella, jota rajoittaa seuraavat koordinaatit yhdistävä linja:

>TAULUKON PAIKKA>

4. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, pyydettäessä turskaa aluksella saa pitää ainoastaan tämän lajin pyyntiin sallittuja pyydyksiä tai pyydyksiä, joiden silmäkoko on suurempi kuin liitteessä IV vahvistetut silmäkoot. Jos alukselta löytyy pyydyksiä, joita ei ole sallittu turskan pyyntiin, turskasaaliin purkaminen kiellettään.

9 artikla

Lohen ja meritaimenen pyyntirajoitukset

1. Lohen (Salmo salar) ja meritaimenen (Salmo trutta) kalastuksessa on kiellettyä:

- käyttää ajoverkkoa tai ankkuroitua verkkoa 15 päivästä kesäkuuta 30 päivään syyskuuta osa-alueilla 22-28 ja 29 linjan 59° 30' pohjoista leveyttä eteläpuolella sekä osa-alueella 32,

- käyttää ajoverkkoa tai ankkuroitua verkkoa 1 päivästä kesäkuuta 15 päivään syyskuuta linjan 59° 30' pohjoista leveyttä pohjoispuolella olevilla osa-alueilla 29, 30 ja 31,

- käyttää ajosiimaa tai ankkuroitua siimaa 1 päivästä huhtikuuta 15 päivään marraskuuta osa-alueilla 22-31,

- käyttää ajosiimaa tai ankkuroitua siimaa 1 päivästä heinäkuuta 15 päivään syyskuuta osa-alueella 32.

Pyyntikieltoalue pyyntikieltoaikana on neljän meripeninkulman ulkopuolella perusviivoista mitattuna. Kuitenkin pyynti ajosiimoilla ja ankkuroiduilla siimoilla on kielletty 1 päivästä heinäkuuta 15 päivään syyskuuta osa-alueella 32 ja sillä alueella, joka on linjan 22° 30' itäistä pituutta (Bengtskärin majakka) itäpuolella Suomen kalastusvyöhykkeellä.

2. Lohen (Salmo salar) tai meritaimenen (Salmo trutta) kalastuksessa on kiellettyä:

- käyttää kalastettaessa suorilla ankkuroiduilla verkoilla ja ajoverkoilla yli 600 verkkoa samanaikaisesti alusta kohti kunkin verkon ollessa enintään 35 metrin pituinen yläpaulasta mitattuna. Pyynnissä käytettävien verkkojen sallitun enimmäismäärän lisäksi aluksella ei saa missään tapauksessa olla yli 100 varaverkkoa,

- käyttää ajosiimoilla tai ankkuroiduilla siimoilla kalastettaessa yli 2 000 koukkua samanaikaisesti alusta kohti.

Ajosiimoissa ja ankkuroiduissa siimoissa käytettävien koukkujen kärkivälin (pienin etäisyys koukun kärjen ja varren välillä) on oltava vähintään 19 millimetriä.

Pyynnissä käytettävien koukkujen sallitun enimmäismäärän lisäksi aluksella saa olla enintään 200 varakoukkua.

Yleiset säännökset

10 artikla

1. Turskan ja kampeloiden (Pleuronectidae) kohdennettu pyynti aluksesta purettavaksi muihin tarkoituksiin kuin ihmisravinnoksi on kielletty.

2. Kalojen pyynnissä ei saa käyttää räjähdysaineita, myrkkyjä tai huumaavia aineita.

3. Sellaisten ankkuroitujen pyydysten tai ajopyydysten käyttö, joita ei ole merkitty poijuilla tai muilla tunnistamismerkeillä, on kielletty.

4. Vieraiden lajien päästäminen Itämereen, Beltteihin ja Juutinraumaan sekä vieraiden lajien ja sammen kalastus on kielletty, jollei sitä sallita 13 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen annetuissa ja Gdanskin yleissopimuksesta johtuvien velvoitteiden mukaisissa säännöissä. Vierailla lajeilla tarkoitetaan lajeja, jotka eivät esiinny luonnostaan Itämeressä, Belteissä ja Juutinraumassa.

11 artikla

Tätä asetusta ei sovelleta kalastustoimintaan, jota suoritetaan yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden luvalla ja alaisuudessa, jos kyseisestä toiminnasta on annettu etukäteen tieto komissiolle ja niille jäsenvaltioille, joiden vesillä tutkimukset suoritetaan.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin pyydetyt kalat, äyriäiset ja nilviäiset voidaan myydä, varastoida, asettaa näytteille tai saattaa myyntiin sillä edellytyksellä, että:

- ne täyttävät liitteessä II ja III vahvistetut vaatimukset sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3759/92 (6) 2 artiklan mukaisesti annetut kaupan pitämistä koskevat vaatimukset tai

- ne myydään välittömästi muihin tarkoituksiin kuin ihmisravinnoksi.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettua toimintaa harjoittavilla aluksilla on oltava mukanaan sen jäsenvaltion myöntämä lupa, jonka lipun alla ne purjehtivat.

12 artikla

Tätä asetusta ei sovelleta kalastustoimintaan, jota harjoitetaan kantojen keinotekoisen elvyttämisen tai kalojen, äyriäisten tai nilviäisten siirtoistutusten yhteydessä.

Ensimmäisessä kohdassa mainittuihin tarkoituksiin pyydettyjä kaloja, äyriäisiä tai nilviäisiä ei saa myydä ihmisravinnoksi tämän asetuksen muiden säännösten vastaisesti.

13 artikla

1. Jäsenvaltiot saavat toteuttaa kantojen säilyttämiseen ja hoitoon liittyviä toimenpiteitä, jotka koskevat:

a) pelkästään paikallisia kantoja, joilla on merkitystä ainoastaan asianomaisen jäsenvaltion kalastajille

tai

b) sellaisia edellytyksiä tai yksityiskohtaisia sääntöjä, joilla pyritään rajoittamaan pyyntiä teknisin toimenpitein:

i) täydentämällä kalastusta koskevassa yhteisön sääntelyssä määriteltyjä edellytyksiä ja yksityiskohtaisia sääntöjä

tai

ii) antamalla kyseisessä sääntelyssä määriteltyjä vähimmäisvaatimuksia tiukempia vaatimuksia,

sillä edellytyksellä, että kyseisiä toimenpiteitä sovelletaan ainoastaan asianomaisen jäsenvaltion kalastajiin ja että kyseiset toimenpiteet ovat sopusoinnussa yhteisön oikeuden kanssa ja että ne ovat yhteisen kalastuspolitiikan tai Gdanskin yleissopimukseen kuuluvien velvoitteiden mukaiset.

2. Komissiolle on annettava tieto kaikista kansallisten teknisten toimenpiteiden toteuttamiseksi tai muuttamiseksi tehdyistä ehdotuksista niin hyvissä ajoin, että se voi esittää huomautuksensa.

Jos komissio esittää pyyntönsä kuukauden kuluessa kyseisestä ilmoituksesta, jäsenvaltion on lykättävä suunniteltujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa kolmella kuukaudella ilmoituspäivästä lukien, jotta komissio voi kyseisessä määräajassa päättää, ovatko kyseiset toimenpiteet 1 kohdan säännösten mukaiset.

Jos komissio toteaa päätöksessään, josta sen on ilmoitettava muille jäsenvaltioille, että jokin suunniteltu toimenpide ei ole 1 kohdan mukainen, asianomainen jäsenvaltio ei saa soveltaa sitä tekemättä siihen tarvittavia muutoksia.

Kyseisen jäsenvaltion on viipymättä annettava päätetyt toimenpiteet tiedoksi muille jäsenvaltioille ja komissiolle tehtyään tarvittaessa siihen tarvittavat muutokset.

3. Jäsenvaltioiden on komission pyynnöstä toimitettava sille kaikki tarvittavat tiedot sen arvioimiseksi, ovatko jäsenvaltioiden kansalliset tekniset toimenpiteet 1 kohdan mukaiset.

4. Jäsenvaltion toteuttaman kansallisen teknisen toimenpiteen yhdenmukaisuutta 1 kohdan kanssa voidaan komission aloitteesta tai minkä tahansa jäsenvaltion pyynnöstä tutkia (ETY) N:o 3760/92 17 artiklassa tarkoitetussa hallintokomiteassa, ja päätös voidaan tehdä mainitun asetuksen 18 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Jos kyseinen päätös tehdään, sovelletaan 2 kohdan kolmatta ja neljättä alakohtaa soveltuvin osin.

5. Jos komissio toteaa, että ilmoitettu toimenpide ei ole 1 kohdan mukainen, se päättää vuoden kuluessa toimenpiteen ilmoituspäivämäärästä, että jäsenvaltion on keskeytettävä kyseinen toimenpide tai muutettava sitä komission asettamassa määräajassa. Soveltuvin osin sovelletaan 2 kohdan neljättä alakohtaa.

6. Vesiviljelyä ja rannalta tapahtuvaa kalastusta koskevat tiedot toimitetaan komissiolle ainoastaan tiedoksi.

`Vesiviljelyllä` tarkoitetaan kalojen, äyriäisten ja nilviäisten kasvatusta suola- tai murtovedessä.

14 artikla

Tämän asetuksen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan asetuksen (ETY) N:o 3760/92 18 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

15 artikla

Kumotaan asetus (ETY) N:o 1866/86.

Viittauksia mainittuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen ja ne luetaan liitteessä VI olevassa A osassa olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

16 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 1997.

Neuvoston puolesta

F. BODEN

Puheenjohtaja

(1) EYVL C 304, 6.10.1997, s. 32

(2) EYVL C 296, 29.9.1997, s. 31

(3) EYVL L 162, 18.6.1986, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) 1821/96 (EYVL L 241, 21.9.1996, s. 8).

(4) EYVL L 389, 31.12.1992, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

(5) EYVL L 237, 26.8.1983, s. 4

(6) Neuvoston asetus (ETY) N:o 3759/92, annettu 17 päivänä joulukuuta 1992, yhteisestä kalastus- ja vesiviljelytuotealan markkinajärjestelystä (EYVL N:o L 388, 31.12.1992, s. 1), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 3318/94 (EYVL L 350, 31.12.1994, s. 15).

LIITE I

EDELLÄ 1 ARTIKLASSA TARKOITETUN MAANTIETEELLISEN ALUEEN OSA-ALUEET

Osa-alue 22

Vesialueet, joita rajoittaa linja Hasenøre Hovedista (56° 09' pohjoista leveyttä, 10° 44' itäistä pituutta) Juutinmaan itärannikolla Gniben Oddeen (56° 01' pohjoista leveyttä, 11° 18' itäistä pituutta) Sjællandin länsirannikolla; sieltä Sjællandin länsi- ja etelärannikkoa pitkin linjaan 12° 00' itäistä pituutta; sieltä suoraan etelään Falstersaarelle; sitten Falstersaaren itärannikkoa pitkin Gedser Oddeen (54° 34' pohjoista leveyttä, 11° 58' itäistä pituutta); sieltä suoraan itään 12° 00' itäistä pituutta; sitten suoraan etelään Saksan rannikolle; sieltä lounaissuunnassa Saksan rannikkoa pitkin ja Juutinmaan itärannikkoa pitkin alkupisteeseen.

Osa-alue 23

Vesialueet, joita rajoittaa linja Gilbjerg Hovedista (56° 08' pohjoista leveyttä, 12° 08' itäistä pituutta) Sjællandin pohjoisrannikolla ja Kulleniin (56° 18' pohjoista leveyttä, 12° 28' itäistä pituutta) Ruotsin rannikolla; sieltä eteläsuunnassa Ruotsin rannikkoa pitkin Falsterbon majakalle (55° 23' pohjoista leveyttä, 12° 50' itäistä pituutta); sieltä Juutinrauman eteläisen suuaukon poikki Stevnsin majakalle (55° 19' pohjoista leveyttä, 12° 28' itäistä pituutta) Sjællandin rannikolla; sieltä pohjoissuunnassa Sjællandin itärannikkoa pitkin alkupisteeseen.

Osa-alue 24

Vesialueet, joita rajoittaa linja, joka alkaa Stevnsin majakalta (55° 19' pohjoista leveyttä, 12° 28' itäistä pituutta) Sjællandin itärannikolta Juutinrauman eteläisen suuaukon kautta Falsterbon majakalle (55° 23' pohjoista leveyttä, 12° 50' itäistä pituutta) Ruotsin rannikolle; sieltä Ruotsin etelärannikkoa pitkin Sandhammaren majakalle (55° 24' pohjoista leveyttä, 14° 12' itäistä pituutta); sieltä Hammerodden majakalle (55° 18' pohjoista leveyttä, 14° 47' itäistä pituutta) Bornholmin pohjoisrannikolle; sieltä pitkin Bornholmin länsi- ja etelärannikkoa pitkin linjaan 15° 00' itäistä pituutta, sitten suoraan etelään Puolan rannikolle; sieltä länsisuunnassa Puolan ja Saksan rannikkoa pitkin linjaan 12° 00' itäistä pituutta; sieltä suoraan pohjoiseen pisteeseen 54° 34' pohjoista leveyttä ja 12° 00' itäistä pituutta; sieltä suoraan länteen Gedser Oddeen (54° 34' pohjoista leveyttä ja 11° 58' itäistä pituutta); sitten pitkin Falstersaaren itä- ja pohjoisrannikkoa linjaan 12° 00' itäistä pituutta; sieltä suoraan pohjoiseen Sjællandin etelärannikolle; sieltä länsi- ja pohjoissuunnassa Sjællandin länsirannikkoa pitkin alkupisteeseen.

Osa-alue 25

Vesialueet, joita rajoittaa Ruotsin itärannikolta 56° 30' pohjoista leveyttä alkava linja ja jatkuu sitten suoraan itään Öölannin länsirannikolle; sieltä ohittaen etelästä Öölannin itärannikolle linjaan 56° 30' pohjoista leveyttä, suoraan itään pisteeseen 18° 00' itäistä pituutta; sitten suoraan etelään Puolan rannikolle; sitten länsisuunnassa Puolan rannikkoa pitkin linjaan 15° 00' itäistä pituutta; sieltä suoraan pohjoiseen Bornholmin saarelle; sieltä Bornholmin saaren eteläisen osan länsirannikkoa pitkin Hammerodden majakalle (55° 18' pohjoista leveyttä, 14° 47' itäistä pituutta); sieltä suoraan Sandhammaren majakalle (55° 24' pohjoista leveyttä, 14° 12' itäistä pituutta) Ruotsin etelärannikolle; sieltä pohjoissuunnassa Ruotsin itärannikkoa pitkin alkupisteeseen.

Osa-alue 26

Vesialueet, joita rajoittaa linja, joka alkaa pisteestä 56° 30' pohjoista leveyttä ja 18° 00' itäistä pituutta; sieltä suoraan itään entisen Neuvostoliiton länsirannikolle; sieltä eteläsuunnassa entisen Neuvostoliiton ja Puolan rannikkoa pitkin linjaan 18° 00' itäistä pituutta Puolan rannikolle; sitten suoraan pohjoiseen alkupisteeseen.

Osa-alue 27

Vesialueet, joita rajoittaa linja, joka alkaa Ruotsin itäiseltä mannerrannikolta pisteestä 59° 41' pohjoista leveyttä ja 19° 00' itäistä pituutta; sieltä suoraan etelään Gotlannin pohjoisrannikolle; sieltä eteläsuunnassa Gotlannin länsirannikkoa pitkin linjaan 57° 00' pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen linjaan 18° 00' itäistä pituutta; sieltä suoraan etelään linjaan 56° 30' pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen Öölannin itärannikolle; sieltä ohitettuaan Öölannin etelästä sen länsirannikolle linjaan 56° 30' pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen Ruotsin rannikolle; sieltä pohjoissuunnassa Ruotsin rannikkoa pitkin alkupisteeseen.

Osa-alue 28

Vesialueet, joita rajoittaa linja, joka alkaa pisteestä 58° 30' pohjoista leveyttä ja 19° 00' itäistä pituutta; sieltä suoraan itään Saarenmaan länsirannikolle; sieltä ohitettuaan Saarenmaan pohjoisesta sen itärannikolle linjaan 58° 30' pohjoista leveyttä; sitten suoraan itään entisen Neuvostoliiton rannikolle; sitten eteläsuunnassa entisen Neuvostoliiton länsirannikkoa pitkin linjaan, joka sijaitsee 56° 30' pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen 18° 00' itäistä pituutta, sitten suoraan pohjoiseen 57° 00' pohjoista leveyttä; sitten suoraan itään Gotlannin länsirannikolle; sieltä pohjoissuunnassa Gotlannin pohjoisrannikolle linjaan 19° 00' itäistä pituutta; sieltä suoraan pohjoiseen alkupisteeseen.

Osa-alue 29

Vesialueet, joita rajoittaa Ruotsin mannerrannikolla linjaan 60° 30' pohjoista leveyttä alkava linja, sieltä suoraan itään Suomen mannerrannikolle; sieltä eteläsuunnassa Suomen länsi- ja etelärannikkoa pitkin linjaan 23° 00' itäistä pituutta mantereen eteläosassa; sieltä suoraan etelään linjaan 59° 00' pohjoista leveyttä; sieltä suoraan itään entisen Neuvostoliiton mannerrannikolle; sieltä eteläsuunnassa entisen Neuvostoliiton länsirannikkoa pitkin linjaan 58° 30' pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen Saarenmaan itärannikolle; sitten ohitettuaan Saarenmaan pohjoisesta sen länsirannikolle linjaan 58° 30' pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen linjaan 19° 00' itäistä pituutta; sieltä suoraan pohjoiseen Ruotsin itäiselle rannikolle linjaan 59° 41' pohjoista leveyttä; sieltä pohjoissuunnassa Ruotsin itärannikkoa pitkin alkupisteeseen.

Osa-alue 30

Vesialueet, joita rajoittaa Ruotsin itärannikolta 63° 30' pohjoista leveyttä alkava linja, joka alkaa sieltä suoraan itään Suomen mannerrannikolle; sieltä eteläsuunnassa Suomen rannikkoa pitkin linjaan 60° 30' pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen Ruotsin mannerrannikolle; sitten pohjoissuunnassa Ruotsin itärannikkoa pitkin alkupisteeseen.

Osa-alue 31

Vesialueet, joita rajoittaa Ruotsin itärannikolta 63° 30' pohjoista leveyttä alkava linja, joka alkaa sieltä, ohitettuaan Pohjanlahden pohjoisesta, Suomen mannerrannikon läntiseen osaan linjaan 63° 30' pohjoista leveyttä, sieltä suoraan länteen alkupisteeseen.

Osa-alue 32

Vesialueet, joita rajoittaa Suomen etelärannikolta 23° 00' itäistä pituutta alkava linja, sieltä ohitettuaan Suomenlahden idästä entisen Neuvostoliiton länsirannikolle linjaan 59° 00' pohjoista leveyttä; sitten suoraan länteen linjaan 23° 00' itäistä pituutta; sieltä suoraan pohjoiseen alkupisteeseen.

LIITE II

TIETTYJEN 2 ARTIKLASSA TARKOITETTUJEN MAANTIETEELLISTEN ALUEIDEN RAJAT

Naaraskampeloiden ja naaraspunakampeloiden kalastusta koskevat maantieteellisten alueiden rajat Juutinrauman, Ison-Beltin ja Pikku-Beltin merensalmissa:

- Falsterbon majakka - Stevnsin majakka

- Jungshoved - Bøgenæssand

- Hestehovedin majakka - Maddes Klint

- Skelby Kirke - Flinthorne Odde

- Kappel Kirke - Gulstav

- Ristingehale - Ærøhale

- Skjoldnæs - Pøls Huk

- Christian X:n silta Sønderborgissa

LIITE III

EDELLÄ 3 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETTU VÄHIMMÄISMITTA

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE IV

EDELLÄ 5 ARTIKLASSA SÄÄDETTY SILMÄKOON MITTA

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE V

ERITYISET VALIKOIVUUTTA TEHOSTAVAT VÄLINEET

Niiden troolien, ankkuroitujen kierrenuottien ja vastaavien verkkopyydysten valikoivuuden varmistamiseksi, joiden silmäkoko on erikseen määritelty ja jotka on mainittu liitteessä IV, sallitaan seuraavat kaksi valikointipaneelia:

Valikointipaneeli (malli 1)

Kaksi valikointipaneelia, joiden auki pakotetut vinoneliösilmät on päällystetty muovilla, kiinnitetään troolien ja ankkuroitujen kierrenuottien perään turskan pyyntiä varten. Silmäkoon on oltava vähintään 105 millimetriä. Valikointipaneelit kiinnitetään erillistä havaskappaletta käyttäen (tavallisten vinoneliösilmien ja valikointipaneelin silmien väliin). Tämän erillisen havaskappaleen silmäkoko on yhtä suuri kuin valikointipaneelin silmätangon pituus kertaa kahden neliöjuuri.

Valikontipaneeli kiinnitetään perän molemmille puolille, ja verkon takimmaisen kohdan ja valikointipaneelin välinen etäisyys on 40-50 senttimetriä. Paneelin pituus on 80 prosenttia perän kokonaispituudesta ja sen korkeus on 50 senttimetriä. Paneeli kiinnitetään niin, että paneelin ylä- ja alajameen väliin jää 15-20 senttimetrin väli.

Valikointipaneeli (malli 2)

Paneelien tunnistus

Paneelit ovat nelikulmaisia verkon perään kiinnitettyjä havaskappaleita. Perää kohti on kaksi paneelia.

Paneelien koko

Kaikki paneelit ovat vähintään 45 senttimetriä leveitä koko pituudeltaan. Kaikki paneelit ovat vähintään 3,5 metriä pitkiä niiden sivuja pitkin mitattuna (kaavion 2 kuva 1).

Paneelien silmäkoko

Paneelien silmien vähimmäiskoko on 105 millimetriä. Silmät ovat neliösilmiä, toisin sanoen paneelihavaksen kaikki neljä reunaa muodostuvat silmistä, joiden molemmat silmätangot on leikattu ("molempien silmätankojen" leikkaus - kaavion 2 kuva 2). Havaskappale kiinnitetään niin, että silmien reunat ovat perän pituussuuntaan nähden samansuuntaisesti ja kohtisuorassa (kuva 2). Paneelin leveys on 8 auki pakotettua neliösilmää. Pituus on 57-62 neliösilmää (kaavion 2 kuva 2).

Paneelien sijainti

Pyydyksen perä jaetaan ylempään ja alempaan paneeliin jameilla, jotka ovat aluksen kulkusuuntaan nähden perän vasemman ja oikean puoleisilla sivuilla (kaavion 2 kuva 1). Molemmat valikointipaneelit sijoitetaan alempaan paneeliin aivan jameiden viereen niiden alapuolelle (kaavion 2 kuva 1). Valikointipaneelit sijoitetaan vähintään 2 metrin ja enintään 2,5 metrin päähän sulkuköysistä.

Valikointipaneelin etuosa kiinnitetään 8 silmään, jotka ovat perän tavallisen havaksen lyvyisiä (kaavion 2 kuva 3). Yksi reuna kiinnitetään jameeseen tai aivan jameen viereen ja toinen reuna kiinnitetään perän alaosaan tavalliseen havakseen sellaisten silmien muodostamaa suoraa pitkin, joiden molemmat silmätangot on leikattu ("molempien silmätankojen leikkaus").

Koko perän silmäkoko

Pyydyksen perän kaikkien osien vähimmäissilmäkoko on 105 millimetriä.

Kaavio 1 Valikointipaneelin malli 1

>VIITTAUS FILMIIN>

Kaavio 2 Valikointipaneelin malli 2

Kuva 1. Neliösilmäisten paneelien sijainti verkon perässä

Ehdotettu malli

>VIITTAUS FILMIIN>

Kuva 2. Neliösilmäinen havas

Ehdotettu malli

>VIITTAUS FILMIIN>

Kuva 3. Paneelin kiinnittäminen troolin perään

Ehdotettu malli

>VIITTAUS FILMIIN>

LIITE VI

A OSA

VASTAAVUUSTAULUKKO

>TAULUKON PAIKKA>

B OSA

ASETUKSET, JOILLA ON MUUTETTU ASETUSTA (ETY) N:o 1866/86

>TAULUKON PAIKKA>