31998D0268

98/268/EY: Neuvoston päätös, tehty 30 päivänä maaliskuuta 1998, Slovenian tasavallan liittymistä valmistelevan kumppanuuden periaatteista, ensisijaisista tavoitteista, välitavoitteista ja edellytyksistä

Virallinen lehti nro L 121 , 23/04/1998 s. 0046 - 0050


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 30 päivänä maaliskuuta 1998,

Slovenian tasavallan liittymistä valmistelevan kumppanuuden periaatteista, ensisijaisista tavoitteista, välitavoitteista ja edellytyksistä (98/268/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneille valtioille osana liittymistä edeltävää strategiaa annettavasta avusta ja erityisesti liittymiskumppanuusjärjestelmän perustamisesta 16 päivänä maaliskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 622/98 (1) ja erityisesti sen 2 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo, että

Luxemburgissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että liittymistä valmisteleva kumppanuus on uusi väline ja vahvistetun liittymistä valmistelevan strategian tärkein osa,

asetuksessa (EY) N:o 622/98 säädetään, että neuvosto päättää komission ehdotuksesta määräenemmistöllä kutakin liittymistä valmistelevaa kumppanuutta koskevista periaatteista, ensisijaisista tavoitteista, välitavoitteista ja edellytyksistä sellaisina kuin ne esitetään kullekin hakijamaalle sekä niitä koskevista myöhemmistä merkittävistä mukautuksista,

yhteisön avun saamisen edellytyksenä on olennaisten edellytysten täyttäminen ja erityisesti Eurooppa-sopimuksiin sisältyvien sitoumusten noudattaminen ja edistyminen Kööpenhaminan arviointiperusteiden täyttämisessä; jos olennainen edellytys jää täyttymättä, neuvosto voi komission ehdotuksesta määräenemmistöllä toteuttaa asiaankuuluvia toimenpiteitä minkä tahansa liittymistä valmistelevan tuen osalta,

Luxemburgissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto on päättänyt, että liittymistä valmistelevan kumppanuuden toteuttamista ja edistymistä yhteisön säännöstön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä tarkastellaan Eurooppa-sopimuksen mukaisissa elimissä,

komission lausunnossa esitettiin puolueeton arviointi Slovenian tasavallan jäsenyysvalmisteluista ja yksilöitiin ensisijaisia alueita valmistelujen jatkamista varten, ja

jäsenyyden valmistelemiseksi Slovenian tasavallan olisi laadittava kansallinen ohjelma yhteisön säännöstön saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä; tässä ohjelmassa olisi esitettävä aikataulu liittymistä valmistelevaan kumppanuuteen sisältyville ensisijaisille tavoitteille ja välitavoitteiden saavuttamiselle,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Tämän päätöksen liitteessä, joka on erottamaton osa päätöstä, esitetyt periaatteet, ensisijaiset tavoitteet, välitavoitteet ja edellytykset sisältyvät Slovenian tasavallan liittymistä valmistelevaan kumppanuuteen asetuksen (EY) N:o 622/98 2 artiklan mukaisesti.

2 artikla

Liittymistä valmistelevan kumppanuuden toteuttamista valvotaan Eurooppa-sopimuksen mukaisissa elimissä sekä asianomaisissa neuvoston elimissä, joille komissio raportoi säännöllisesti.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 30 päivänä maaliskuuta 1998.

Neuvoston puolesta

M. BECKETT

Puheenjohtaja

(1) EYVL L 85, 20.3.1998, s. 1.

LIITE

SLOVENIA

1. Tavoitteet

Liittymistä valmistelevan kumppanuuden tarkoituksena on luoda yhteinen kehys niille lisätoimia edellyttäville ensisijaisille tavoitteille, jotka mainitaan komission lausunnossa Slovenian hakemuksesta Euroopan unionin jäseneksi, näiden ensisijaisten tavoitteiden toteuttamisen avustamiseksi Slovenialle myönnettävissä oleville rahavaroille sekä kyseiseen apuun liittyville edellytyksille. Liittymistä valmisteleva kumppanuus tarjoaa kehyksen useille politiikan välineille, joita käytetään jäsenyyttä hakeneiden maiden auttamiseksi niiden valmistautuessa jäsenyyteen. Näihin välineisiin kuuluvat muun muassa yhteisön säännöstön hyväksymistä koskeva kansallinen ohjelma, joka Slovenian on määrä hyväksyä, sekä talouspolitiikan ensisijaisten tavoitteiden yhteinen arviointi, sopimus järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan sekä sisämarkkinaohjeistus. Kukin näistä välineistä on luonteeltaan erilainen, ja niitä valmistellaan ja ne toteutetaan erityistä menettelyä noudattaen. Ne eivät ole olennainen osa tätä kumppanuutta, mutta niiden ensisijaiset tavoitteet ovat kumppanuuden mukaisia.

2. Periaatteet

Kunkin hakijamaan osalta määritetyt keskeisimmät ensisijaiset tavoitteet liittyvät maiden kykyyn täyttää Kööpenhaminassa vahvistetut edellytykset, joiden mukaan jäsenyys edellyttää, että:

- hakijamaassa on vakaat instituutiot, jotka takaavat demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelemisen;

- hakijamaassa on toimiva markkinatalous, ja se pystyy selviytymään kilpailun paineista ja markkinavoimista unionissa;

- hakijamaa pystyy vastaamaan jäsenyyden mukanaan tuomista velvoitteista, mukaan lukien poliittisen unionin sekä talous- ja rahaliiton tavoitteiden noudattaminen.

Madridissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti hakijamaiden tarvetta mukauttaa hallintorakenteensa yhteisön politiikkojen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi liittymisen jälkeen, ja Luxemburgissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti, että yhteisön säännöstön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on välttämätöntä, mutta yksinään riittämätöntä; on tarpeen varmistaa, että sitä todella sovelletaan.

3. Ensisijaiset tavoitteet ja välitavoitteet

Komission lausunnoissa ja niitä koskevassa neuvoston tarkastelussa on tuotu esiin sellaisten toimien laajuus, jotka hakijamaiden on vielä toteutettava tietyillä aloilla valmistautuakseen unioniin liittymiseen ja katsottu, että mikään näistä maista ei täytä tällä hetkellä kokonaan kaikkia Kööpenhaminassa vahvistettuja edellytyksiä. Tämä tilanne edellyttää välitavoitteiden määrittelemistä ensisijaisille tavoitteille, ja niihin kuhunkin on liityttävä asianomaisten maiden kanssa yhdessä asetetut selkeät tavoitteet, joiden saavuttamisesta riippuu hakijamaille myönnettävän avun määrä sekä jo joidenkin maiden kanssa käynnissä olevissa neuvotteluissa edistyminen ja muiden hakijamaiden kanssa käytävien neuvottelujen käynnistäminen. Ensisijaiset tavoitteet ja välitavoitteet on jaettu kahteen ryhmään eli lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteisiin. Lyhyen aikavälin tavoitteiden valinnassa on perusteena käytetty Slovenian realistisia mahdollisuuksia toteuttaa tavoitteet tai edistyä niiden toteuttamisessa pitkälle vuoden 1998 loppuun mennessä. Koska aika on lyhyt ja ottaen huomioon ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittava hallinnollinen toimintavalmius, lyhyen aikavälin ensisijaisten tavoitteiden lukumäärä on pieni. Keskipitkän aikavälin ensisijaisiksi tavoitteiksi määriteltyjen tavoitteiden toteuttamisen oletetaan vievän yli vuoden, vaikkakin toteuttaminen voi ja sen olisi alettava jo vuoden 1998 aikana.

Sloveniaa pyydetään laatimaan maaliskuun loppuun mennessä yhteisön säännöstön hyväksymistä koskeva kansallinen ohjelma, jossa olisi vahvistettava aikataulu näiden ensisijaisten tavoitteiden ja välitavoitteiden toteuttamiseksi sekä mainittava mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan tarvittavien henkilöstön ja rahavarojen määrä.

Liittymistä valmisteleva kumppanuus merkitsee sitä, että Slovenian on huolehdittava kaikista lausunnossa mainituista asioista. Yhteisön säännöstön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ei yksinään riitä, vaan on myös tarpeen varmistaa, että sitä todella sovelletaan unionissa voimassa olevien perusteiden mukaisesti. Kaikilla jäljempänä mainituilla aloilla tarvitaan yhteisön säännöstön uskottavaa ja tehokasta voimaan saattamista ja täytäntöönpanoa.

Komission lausunnon ja sitä koskevan neuvoston tarkastelun perusteella Slovenialle on määritetty jäljempänä esitetyt lyhyen ja keskipitkän aikavälin ensisijaiset tavoitteet sekä välitavoitteet.

3.1 Lyhyen aikavälin tavoitteet (1998)

Talouden uudistaminen: keskipitkän aikavälin talouspolitiikan ensisijaisten tavoitteiden määrittäminen ja yhteinen tarkastelu väliaikaisen sopimuksen/yhteistyösopimuksen yhteydessä; julkisen talouden alijäämän pysyvä pienentäminen; markkinatalouteen perustuvan yritysten rakennemuutoksen edistäminen; rahoitus- ja pankkialat; eläkeuudistuksen valmistelu.

Institutionaalisten ja hallinnollisten valmiuksien parantaminen: erityisesti virkamieslainsäädännön hyväksyminen; tuomioistuinten ja maaomaisuuden rekisteröinnin parantaminen; kasviensuojelu- ja eläinlääkintähallinnot (erityisesti ulkorajoilla olevat toimipaikat); varainhoidon valvonta; tilintarkastustoiminnot; instituutioiden lujittaminen ympäristöalalla, alue- ja rakennepolitiikan edellyttämien rakenteiden luomisen aloittaminen.

Sisämarkkinat: mukaan lukien välillisen verotuksen sekä henkisen ja teollisen omaisuuden alojen yhdenmukaistaminen; arvonlisäverolainsäädännön antaminen ja täytäntöönpanoon valmistautuminen vuonna 1999; standardointi ja varmentaminen (vaatimustenmukaisuuden arviointi); tekniset säännökset; yhtiölainsäädäntö; pääomien liikkuvuuden vapauttaminen (erityisesti valuuttalainsäädäntö); valtionavun valvontaviranomaisen perustaminen; valtionavun ensimmäisen määrityksen toteuttaminen; oikeudellisen kehyksen luominen valtionavun valvontaa varten; edistyminen trustien vastaisen lainsäädännön antamiseksi.

Omaisuutta koskeva lainsäädäntö: omaisuutta koskevan lainsäädäntöön liittyvän tilanteen selventäminen lisää erityisesti unionin kansalaisten kiinteän omaisuuden osto-oikeuden osalta.

Ympäristö: puitelainsäädännön saattamisen osaksi kansallista lainsäädäntöä jatkaminen, yksityiskohtaisten lähentämisohjelmien ja yksittäisiin toimiin liittyvien täytäntöönpanostrategioiden laatiminen ja täytäntöönpano; näiden ohjelmien ja strategioiden suunnittelu ja täytäntöönpanon aloittaminen.

3.2 Keskipitkän aikavälin tavoitteet

Poliittiset edellytykset: pyrkimykset omaisuuden palauttamisen nopeuttamiseksi.

Talouspolitiikka: talouspolitiikan ensisijaisten tavoitteiden yhteisen arvioinnin säännöllinen tarkastelu Eurooppa-sopimuksen yhteydessä, minkä tavoitteena on Kööpenhaminassa vahvistettujen, unionin jäsenyyttä koskevien edellytysten täyttäminen ja yhteisön säännöstön käyttöönotto talous- ja rahapolitiikan alalla (talouspolitiikan yhteensovittaminen, lähentymisohjelmien laatiminen, liiallisten alijäämien välttäminen); vaikka Slovenian ei oleteta ottavan käyttöön euroa välittömästi sen liityttyä unioniin, odotetaan sen harjoittavan politiikkaa, jonka tavoitteena on tosiasiallinen lähentyminen unionin taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevien tavoitteiden mukaisesti sekä nimellinen lähentyminen, joka mahdollistaa lopullisena tavoitteena euron käyttöönoton.

Institutionaalisten ja hallinnollisten valmiuksien parantaminen: julkiset hankinnat (erityisesti avoimuus); vakuutus- ja arvopaperimarkkinoiden valvonta; Slovenian kilpailuvirasto; kilpailulainsäädännön voimaan saattamisen päättäminen; maatalous- ja aluepolitiikkojen kehittäminen ja täytäntöönpano; audiovisuaalialan politiikka, tullihallinto ja tullikoodeksin voimaan saattaminen; tuomioistuinjärjestelmän toiminnan parantaminen ja yhteisön lainsäädäntöä ja sen soveltamista koskevan koulutuksen järjestäminen tuomioistuimille; oikeus- ja sisäasioiden toimielinten lujittaminen (riittävän ja tarpeeksi koulutetun henkilöstön varmistaminen erityisesti poliisivoimissa, rajavartiostossa, ministeriöissä ja tuomioistuimissa), ydinturvallisuusviranomaisen lujittaminen; tulli- ja verohallintojen uudistaminen yhteisön säännöstön soveltamisvalmiuden varmistamiseksi sekä elintarvikevalvonnan hallinnon lujittaminen.

Sisämarkkinat: mukaan lukien julkisia hankintoja, rahoituspalveluja ja valtionapua (erityisesti valvontasääntöjen sekä yksin- ja erityisoikeuksien yhdenmukaistaminen) koskevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen; standardointi- ja vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten toiminnan parantaminen; markkinoiden valvontajärjestelmän käyttöönotto; teollisuustuotteiden horisontaalisen teknisen lainsäädännön yhdenmukaistaminen; pyrkimykset pääomamarkkinoiden vapauttamiseksi lisää ja ulkomaisten investointien helpottamiseksi; kuluttajansuojan yhdenmukaistaminen lisää; kilpailuviraston ja valtionavun valvontaviranomaisen lujittaminen; kilpailulainsäädännön tehokas täytäntöönpano; yritysten kehittämisen edistäminen, mukaan lukien pienet ja keskisuuret yritykset; yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstöön nähden televiestinnän, kuluttajansuojan ja sisäisten energiamarkkinoiden aloilla.

Oikeus- ja sisäasiat: järjestäytyneen rikollisuuden (erityisesti rahanpesu, huumeet ja ihmiskauppa) ja korruption torjuminen; viisumipolitiikan yhdenmukaistaminen unionin viisumipolitiikan kanssa ja yhdenmukaistamisen loppuunsaattaminen kansainvälisten yleissopimusten kanssa; muuttoliikepolitiikan ja turvapaikanhakumenettelyjen uudistamisen täytäntöönpano ottaen erityisesti huomioon Schengenin sopimusten määräykset.

Ydinturvallisuus: ydinvoimapolitiikka ja investointisuunnitelmat mukautetaan ottaen huomioon Krskon ydinvoimalan ympäristössä suoritettavien seismisten riskien arvioinnin tulokset.

Maatalous: toimivan maarekisterin perustaminen; rakenne- ja maaseudun kehittämispolitiikkojen lujittaminen, mukaan lukien yhdenmukaistaminen yhteisön maataloussäännöstöön nähden (mukaan lukien eläinlääkintää ja kasviensuojelua koskevat seikat ja erityisesti ulkorajoilla suoritettavat tarkastukset); huomion kiinnittäminen maatalouden ympäristöasioihin ja biologiseen monimuotoisuuteen; yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanovalmiuden kehittäminen erityisesti hallinnon perusjärjestelmien ja hallintorakenteiden osalta maatalouden markkinoiden valvomiseksi sekä rakennetoimenpiteiden ja maaseudun kehittämistoimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi; eläinlääkintää ja kasviensuojelua koskevien vaatimusten hyväksyminen ja täytäntöönpano; tiettyjen elintarvikkeiden jalostuslaitosten sekä testaus- ja analysointilaitosten toiminnan parantaminen; maatalouselintarvikealan rakenneuudistus.

Kalastus: yhteisen kalastuspolitiikan voimaansaattamis- ja täytäntöönpanovalmiuksien kehittäminen.

Liikenne: lisäpyrkimykset yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstöön nähden erityisesti maantiekuljetusten (markkinoille pääsy, turvallisuussäännöt ja verotus) ja rautatiekuljetusten alalla ja tarpeelliset, liikenteen infrastruktuuriin suuntautuvat investoinnit erityisesti Euroopan laajuisten verkkojen laajentamiseksi.

Työllisyys ja sosiaalikysymykset: sopivien työmarkkinarakenteiden kehittäminen ja työllisyyspolitiikan yhteinen tarkastelu valmistautumiseksi osallistumaan unionin yhteensovittamiseen; työvoima-, työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön yhteensovittaminen sekä täytäntöönpanojärjestelmien kehittäminen; erityisesti työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan kehysdirektiivin säännösten hyväksyminen varhaisessa vaiheessa; naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien voimaan saattaminen; aktiivisen ja itsenäisen sosiaalisen vuoropuhelun kehittäminen edelleen; sosiaaliturvan kehittäminen edelleen.

Ympäristö: mukaan lukien valvonta- ja täytäntöönpanorakenteiden sekä -valmiuksien kehittäminen; yksittäisiä säädöksiä koskevien lähentämisohjelmien jatkuva suunnittelu ja täytäntöönpano; erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota ilman pilaantumiseen ja jätehuoltoaloihin sekä yhdenmukaiseen teollisuuden saasteiden valvontaan ja riskienhallintaan; ympäristönsuojeluvaatimukset ja kestävän kehityksen tarve on otettava huomioon kansallisia alakohtaisia politiikkoja laadittaessa ja täytäntöönpantaessa.

Aluepolitiikka ja yhteenkuuluvuus: oikeudellisen, hallinnollisen ja talousarviota koskevan kehyksen käyttöönotto sellaista kansallista politiikkaa varten, joka käsittelee alueellisia eroja yhdenmukaista lähestymistapaa noudattaen, minkä ansiosta Slovenia voi osallistua unionin rakenneohjelmiin siihen liityttyään.

4. Ohjelmointi

Vuosille 1995-1997 myönnetyt Phare-ohjelman määrärahat olivat yhteensä 72 miljoonaa ecua. Edellyttäen, että Phare-ohjelman talousarvio hyväksytään jäljellä olevan ajanjakson osalta, komissio vahvistaa määrärahat vuosille 1998 ja 1999. Rahoitusehdotukset esitetään Phare-ohjelman hallintokomitealle asetuksen (ETY) N:o 3906/89 mukaisesti. Hakijamaiden osallistumista yhteisrahoitukseen edellytetään järjestelmällisesti kaikissa investointihankkeissa. Vuodesta 2000 alkaen annettava rahoitusapu sisältää maataloudelle annettavan avun ja rakennevälineen, joilla asetetaan koheesiorahastoa vastaavat toimenpiteet etusijalle.

5. Ehdollisuus

Yhteisön avun edellytyksenä on, että Slovenia noudattaa Eurooppa-sopimuksen mukaisia sitoumuksiaan, jatkaa toimia Kööpenhaminassa vahvistettujen edellytysten täyttämiseksi ja edistyy tämän liittymistä valmistelevan kumppanuuden täytäntöönpanossa. Näiden yleisten edellytysten noudattamatta jättäminen saattaa johtaa neuvoston päätöksen antamiseen rahoitusavun keskeyttämisestä asetuksen (EY) N:o 622/98 4 artiklan nojalla.

6. Valvonta

Liittymistä valmistelevan kumppanuuden täytäntöönpanoa valvotaan Eurooppa-sopimuksen yhteydessä. Valvominen aloitetaan vuonna 1998, ennen kuin komissio antaa neuvostolle ensimmäisen säännöllisin väliajoin annettavan kertomuksensa, jossa arvioidaan Slovenian edistymistä, mukaan lukien liittymistä valmistelevan kumppanuuden täytäntöönpano.

Liittymistä valmistelevan kumppanuuden asianomaisia osa-alueita käsitellään osa-alueesta vastaavassa alakomiteassa. Assosiaatiokomitea käsittelee ensisijaisiin tavoitteisiin ja välivaiheen tavoitteisiin liittyvää yleistä kehitystä, edistymistä ja ongelmia sekä alakomiteoiden sille käsiteltäviksi toimittamia erityisiä kysymyksiä. Assosiaatiokomitea raportoi assosiaationeuvostolle liittymistä valmistelevan kumppanuuden täytäntöönpanosta.

Phare-ohjelman hallintokomitea varmistaa, että rahoituspäätökset ovat liittymistä valmistelevan kumppanuuden mukaisia.

Liittymistä valmistelevaa kumppanuutta muutetaan tarvittaessa asetuksen (EY) N:o 622/98 2 artiklan mukaisesti. Komissio ehdottaa, että tätä kumppanuutta tarkastellaan ennen vuoden 1999 loppua ja säännöllisin väliajoin sen jälkeen, mistä neuvosto tekee muodollisen päätöksen. Näissä tarkasteluissa arvioidaan tarvetta tarkentaa välitavoitteita sen perusteella, kuinka Slovenia on edistynyt tämän kumppanuuden mukaisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.