NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 14 päivänä huhtikuuta 1997,

yhteisön takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille yhteisön ulkopuolisiin hankkeisiin myönnetyistä lainoista aiheutuvien tappioiden varalta (Keski- ja Itä-Euroopan maat, Välimeren maat, Latinalaisen Amerikan ja Aasian maat sekä Etelä-Afrikka) (97/256/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 235 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),

sekä katsoo, että

1) Essenissä 9 ja 10 päivänä joulukuuta 1994 kokoontunut Eurooppa-neuvosto määritteli liittymistä valmistelevan strategian Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneita maita varten,

2) Cannesissa 26 ja 27 päivänä kesäkuuta 1995 kokoontunut Eurooppa-neuvosto sopi, että Välimeren maille talousarviosta myönnettävää tukea korotetaan lisäämällä Euroopan investointipankin (EIP) myöntämiä lainoja vapaakauppa-alueen luomiseen ja Euro-Välimeri-yhteistyökumppanuuteen myötävaikuttamiseksi,

3) Madridissa 15 ja 16 päivänä joulukuuta 1995 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti neuvostoa ja komissiota panemaan täytäntöön julistuksen Euro-Välimeri-yhteistyökumppanuudesta ja Barcelonan konferenssissa Välimeren maiden (Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Kypros, Libanon, Malta, Marokko, Syyria ja Tunisia, Turkki, Länsirannan ja Gazan alue) kanssa laaditun työohjelman; Eurooppa-neuvosto vahvisti kyseisessä kokouksessa EIP:n merkittävän aseman yhteisön ja Latinalaisen Amerikan välisen yhteistyön välineenä ja kehotti EIP:tä tehostamaan toimiaan alueella; Eurooppa-neuvosto totesi unionin laajenemiseen liittyen myös, että EIP:n jatkuvan toiminnan ansiosta voidaan kaikkia liittymisen valmistelun edellyttämiä toimia tehostaa,

4) Firenzessä 21 ja 22 kesäkuuta 1996 kokoontunut Eurooppa-neuvosto ilmaisi tyytyväisyytensä Aasian ja Euroopan välisen, käännekohtaa kyseisten kahden mantereen välisissä suhteissa merkinneen huippukokouksen tuloksiin,

5) Keski- ja Itä-Euroopan maat (Albania, Bulgaria, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakian tasavalta, Slovenia, T Osekin tasavalta, Unkari ja Viro) ovat suorittamassa suuria poliittisia ja yhteiskunnallisia uudistuksia ja ovat aloittaneet talouselämänsä perusteellisen uudistamisen,

6) EIP on saattamassa päätökseen päätöksen 93/696/EY (3) mukaiset Keski- ja Itä-Euroopan maita koskevat nykyiset lainaohjelmat sekä lainanannon, jota koskevat IV pöytäkirjat ja Välimeren kolmansia maita koskeva rahoitusyhteistyö siten, kuin asetuksessa (ETY) N:o 1763/92 (4) säädetään,

7) EIP on jo saattanut päätökseen kolmivuotisen lainananto-ohjelman Latinalaisen Amerikan ja Aasian maissa päätöksen 93/115/ETY (5) mukaisesti; neuvoston päätöksen 96/723/EY (6) mukaisen uuden väliaikaisen ohjelman nojalla EIP voi jatkaa lainanantotoimintaansa kyseisissä maissa,

8) neuvosto hyväksyi 4 päivänä lokakuuta 1994 yhteisön ja Etelä-Afrikan tasavallan välisen yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena on edistää sopusointuista, tasapainoista ja kestävää yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä: EIP saattaa päätöksen 95/207/EY (7) mukaisesti kesäkuussa 1997 päätökseen kaksivuotisen lainananto-ohjelman Etelä-Afrikassa,

9) neuvosto kehottaa EIP:tä jatkamaan toimiaan Keski- ja Itä-Euroopan maissa, Välimeren maissa, Latinalaisen Amerikan ja Aasian maissa sekä Etelä-Afrikassa toteutettavien investointihankkeiden tukemiseksi,

10) on tarpeen tehdä tiettyjä parannuksia toimintaohjelmiin niiden keston, käytettyjen keinojen ja mukana olevien maiden osalta,

11) tässä päätöksessä tarkoitettu takuu olisi myönnettävä EIP:lle,

12) takuu myönnetään asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2728/94 (8) määriteltyjen edellytysten mukaisesti,

13) komissio esitti kesäkuussa 1996 yhteisymmärryksessä pankin kanssa neuvostolle ehdotuksen uudeksi takausjärjestelmäksi EIP:n yhteisön ulkopuolisiin maihin suuntautuvalle lainanannolle,

14) neuvosto on 2 päivänä joulukuuta 1996 hyväksynyt päätelmät uudesta takausjärjestelmästä EIP:n yhteisön ulkopuolisiin maihin suuntautuvalle lainanannolle, joiden mukaan: "Yhteisön ulkopuolelle suuntautuvan lainanannon määrässä on noudatettava rahoitusnäkymiä ja yhteisön talousarviota koskevaa kurinalaisuutta sekä yhteisön ulkopuolisiin maihin suuntautuvan EIP:n luotonannon sisäisiä suuntaviivoja, ja siinä on otettava huomioon Essenin, Cannesin ja Madridin Eurooppa-neuvostojen päätelmät. Yleistakaus, ilman alue- tai hankekohtaista eriyttämistä, hyväksytään peruslinjaksi. Komission ja EIP:n ehdottama periaate riskien jakamisesta hyväksytään. Näin ollen EIP:tä kehotetaan mahdollisuuksien mukaan hankkimaan huomattavalle osalle lainanantoaan riittävät kolmansien osapuolten takaukset kaupallisten riskien osalta, jolloin talousarviovaroihin perustuvalla takauksella katetaan vain ne poliittiset riskit, jotka johtuvat siitä, ettei valuuttaa voida siirtää, pakkolunastuksesta, sodasta tai kansalaislevottomuuksista. EIP:tä kehotetaan pyrkimään siihen, että 25 prosentin tavoitetaso sen valtuuksiensa mukaisesti myöntämästä kokonaislainanannosta katetaan käyttämällä muita kuin valtiontakauksia, mitä voidaan mahdollisuuksien mukaan laajentaa yksittäisten valtuuksien perusteella milloin tahansa markkinatilanteen sen salliessa. Tavoitetason soveltaminen yksittäisiin valtuuksiin täsmennetään kyseisistä valtuuksista neuvoteltaessa.",

15) tämän päätöksen olisi oltava edellä esitettyjen päätelmien mukainen,

16) takuun antaminen 70 prosentin tasolle saakka riittää kattamaan uusiin lainanantovaltuuksiin sisältyvän kokonaislainanantomäärän ja muut lainanantotarpeet tämän päätöksen voimassaoloajan,

17) uudet takuujärjestelyt eivät vaikuta pankin erinomaiseen luottoasemaan,

18) neuvosto päätti 2 päivänä joulukuuta 1996, että "takuurahaston rahoitusosuudet pysyvät nykyisellään vuoteen 1999 saakka"; neuvosto päätti 27 päivänä tammikuuta 1997, että "kaikki maksut lainojen takuurahastoon lasketaan maksuhetkellä määräytyvän prosenttiosuuden mukaisesti; osuus on tällä hetkellä 15 prosenttia, ja 14 prosenttia heti kun tämä on mahdollista",

19) komission ja EIP:n olisi kummankin vastuualueidensa puitteissa varmistettava kysymykseen tulevissa yhteisön ulkopuolisissa maissa toteutettavien EIP:n toimien ja yhteisön muiden rahoitusvälineiden täytäntöönpanon välinen asianmukainen yhteensovittaminen,

20) komission ja EIP:n olisi neuvoteltava keskenään sen varmistamiseksi, että lainanantovaltuuksien käyttöasteesta päätettäessä otetaan huomioon vuotuiset vaihtelut yhteisölle osoitettujen, yhteisön ulkopuolisille maille myönnettävää maksutaseen tukea koskevien pyyntöjen määrässä,

21) neuvosto on hyväksynyt tämän päätöksen ja erityisesti lainanantovaltuuksien määrät ottaen huomioon 27 päivänä tammikuuta 1997 tekemänsä päätelmät, joiden mukaan: "Jäsenvaltiot ja komissio ilmoittavat yksimielisesti hyväksyvänsä liittymistä edeltävän huomattavan tukijärjestelyn luomisen. Ne kehottavat EIP:tä ehdottamaan kyseistä järjestelyä pankin valtuustolle myöhemmin kuluvana vuonna. Järjestely tulee voimaan mahdollisimman pian tulevaa liittymistä ennakoiden. Järjestely hyväksytään EIP:n perussäännön 18 artiklan mukaisesti, eikä se käsitä yhteisön talousarviosta eikä jäsenvaltioiden taholta annettavaa takuuta. Yhteisön takuilla katettujen EIP:n lainanantopuitteiden voidaan katsoa sopivan yhteen makrotaloudelliseen tukeen annetun 1 050 miljoonan ecun määrän kanssa, jos Euratomin antamiin lainoihin tarvitaan 750 miljoonaa ecua; makrotaloudellisen tuen enimmäismäärä olisi korotettava 1 200 miljoonaan ecuun, jos Euratomin antamien lainojen määrä ei tämän päätöksen soveltamisaikana ylitä 600:aa miljoonaa ecua.",

22) ainoat perustamissopimuksen tämän päätöksen tekemiseksi antamat toimivaltuudet ovat sen 235 artiklassa,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

1) Yhteisö myöntää Euroopan investointipankille yleistakuun kaikista sen saamatta jääneistä mutta erääntyneistä maksuista, jotka koskevat Keski- ja Itä-Euroopan maissa, Välimeren maissa, Latinalaisen Amerikan ja Aasian maissa ja Etelä-Afrikan tasavallassa toteutettuihin investointihankkeisiin tavanomaisin ehdoin avattuja luottoja.

Takuun enimmäismäärä on 70 prosenttia avattujen luottojen ja kaikkien niihin liittyvien erien yhteismäärästä. Avattujen luottojen kokonaismäärä saa olla enintään 7 105 miljoonaa ecua, ja se jakautuu seuraavasti:

- Keski- ja Itä-Euroopan maat 3 520 miljoonaa ecua

- yhteisön ulkopuoliset Välimeren maat 2 310 miljoonaa ecua

- Latinalaisen Amerikan ja Aasian maat 900 miljoonaa ecua

- Etelä-Afrikan tasavalta 375 miljoonaa ecua.

Takuu on voimassa kolmen vuoden ajan, joka Keski- ja Itä-Euroopan maiden, Välimeren maiden sekä Latinalaisen Amerikan ja Aasian maiden osalta alkaa 31 päivästä tammikuuta 1997 sekä Etelä-Afrikan tasavallan osalta 1 päivästä heinäkuuta 1997. Jos pankin myöntämien lainojen kokonaismäärä on tämän ajan kuluttua jäänyt edellä mainittuja määriä pienemmäksi, aikaa jatketaan ilman eri toimenpiteitä kuudella kuukaudella.

2) Päätökseen sisältyvät maat ovat:

- Keski- ja Itä-Eurooppa: Albania, Bulgaria, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakian tasavalta, Slovenia, T Osekin tasavalta, Unkari ja Viro

- Välimeren maat: Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Kypros, Libanon, Malta, Marokko, Syyria ja Tunisia, Turkki, Länsirannan ja Gazan alue

- Latinalainen Amerikka: Argentiina, Bolivia, Brasilia, Chile, Costa Rica, Ecuador, Guatemala, Honduras, Kolumbia, Meksiko, Nicaragua, Panama, Paraguay, Peru, Salvador, Uruguay ja Venezuela

- Aasia: Bangladesh, Brunei, Filippiinit, Indonesia, Intia, Kiina, Macao, Malesia, Mongolia, Pakistan, Singapore, Sri Lanka, Thaimaa ja Vietnam

- Etelä-Afrikan tasavalta.

3) Euroopan investointipankkia kehotetaan pyrkimään siihen, että tämän päätöksen nojalla myönnettävään lainanantoon liittyvä kaupallinen riski katetaan 25 prosentin osalta muilla kuin valtion takauksilla, mitä osuutta voidaan mahdollisuuksien mukaan laajentaa yksittäisten valtuuksien perusteella markkinatilanteen sen salliessa.

2 artikla

Komissio antaa kuuden kuukauden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle selvityksen myönnettyjä lainoja ja 1 artiklan 3 kohdan mukaisen riskien jakamisen edistymistä koskevasta tilanteesta. Tätä varten pankki toimittaa komissiolle säännöllisesti kaikki tähän tarkoitukseen tarvittavat tiedot.

3 artikla

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain selvityksen lainatoimista ja esittää samanaikaisesti järjestelmän toimintaa ja kyseisellä alueella toimivien rahoituslaitosten toimien yhteensovittamista koskevan arvioinnin.

4 artikla

Neuvosto arvioi tämän päätöksen soveltamista kesäkuussa 1998 toimitettavan komission ja Euroopan investointipankin kertomuksen pohjalta.

5 artikla

Tämän päätöksen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan komission ja EIP:n välillä tehtävällä sopimuksella.

6 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tehty Luxemburgissa 14 päivänä huhtikuuta 1997.

Neuvoston puolesta

J. VAN AARTSEN

Puheenjohtaja

(1) EYVL N:o L C 13, 14.1.1996, s. 9

(2) EYVL N:o C 115, 14.4.1997

(3) Neuvoston päätös 93/696/EY, tehty 13 päivänä joulukuuta 1993, yhteisön takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille Keski- ja Itä-Euroopan maissa (Puola, Unkari, T Osekin tasavalta, Slovakian tasavalta, Romania, Bulgaria, Viro, Latvia, Liettua ja Albania) toteutetuista investointihankkeista johtuvien menetysten varalta (EYVL N:o L 321, 23.12.1993, s. 27).

(4) Neuvoston asetus (ETY) N:o 1763/92, annettu 29 päivänä kesäkuuta 1992, Välimeren alueen kolmansia maita koskevasta rahoitusyhteistyöstä (EYVL N:o L 181, 1.7.1992, s. 5), asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1735/94 (EYVL N:o L 182, 16.7.1994, s. 6).

(5) Neuvoston päätös (ETY) N:o 93/115/ETY, tehty 15 päivänä helmikuuta 1993, yhteisön takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille yhteisessä intressissä hankkeiden hyväksi tietyissä kolmansissa maissa annetuista lainoista johtuvien menetysten varalta (EYVL N:o L 45, 23.2.1993, s. 27).

(6) Neuvoston päätös 93/723/EY, tehty 12 päivänä joulukuuta 1996, yhteisön takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille sellaisissa Latinalaisen Amerikan ja Aasian maissa, joiden kanssa yhteisö on tehnyt yhteistyösopimuksen, toteutettuihin yhteisen edun mukaisiin hankkeisiin liittyvistä lainoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta (Argentiina, Bolivia, Brasilia, Chile, Kolumbia, Costa Rica, Ecuador, Guatemala, Honduras, Meksiko, Nicaragua, Panama, Paraguay, Peru, El Salvador, Uruguay ja Venezuela; Bangladesh, Brunei, Kiina, Intia, Indonesia, Macao, Malesia, Pakistan, Filippiinit, Singapore, Sri Lanka, Thaimaa ja Vietnam) (EYVL N:o L 329, 19.12.1996, s. 45).

(7) Neuvoston päätös 95/207/EY, tehty 1 päivänä kesäkuuta 1995, yhteisön takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille Etelä-Afrikan investointihankkeista johtuvien menetysten varalta (EYVL N:o L 131, 15.6.1995, s. 31).

(8) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2728/94, annettu 31 päivänä lokakuuta 1994, takuurahastojen perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille (EYVL N:o L 293, 12.11.1994, s. 1).