31993R2847

Neuvoston asetus (ETY) N:o 2847/93, annettu 12 päivänä lokakuuta 1993, yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä

Virallinen lehti nro L 261 , 20/10/1993 s. 0001 - 0016
Suomenk. erityispainos Alue 4 Nide 5 s. 0118
Ruotsink. erityispainos Alue 4 Nide 5 s. 0118


NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 2847/93,

annettu 12 päivänä lokakuuta 1993,

yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO,

joka ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(),

sekä katsoo, että

yhteisön kalastus- ja vesiviljelyjärjestelmästä 20 päivänä joulukuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3760/92() 12 artiklan mukaisesti neuvoston tehtävänä on luoda yhteisön valvontajärjestelmä,

yhteisen kalastuspolitiikan onnistuminen edellyttää kyseisen politiikan kaikki osa-alueet kattavan tehokkaan valvontajärjestelmän soveltamista,

tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi annettava koko kalatalousalaa tuottajasta kuluttajaan koskevat säännöt kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden, rakenteellisten toimenpiteiden ja yhteisen markkinajärjestelyn valvonnasta sekä tiettyjä säännöksiä kyseisten toimenpiteiden laiminlyönnin ehkäisemiseksi,

tämä järjestelmä voi johtaa toivottuun tulokseen vain, jos toimijat hyväksyvät sen perusteet,

valvonnasta ovat ensisijaisesti vastuussa jäsenvaltiot, mutta komission on myös huolehdittava, että jäsenvaltiot suorittavat valvontaa ja rikkomusten ehkäisyä oikeudenmukaisesti, ja sen vuoksi komissiolle on annettava sellaiset taloudelliset, oikeudelliset ja lainsäädännölliset keinot, joiden avulla se voi suoriutua tästä tehtävästä mahdollisimman tehokkaasti,

tietyistä kalastustoimintaa koskevista valvontatoimenpiteistä 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2241/87() soveltamisesta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että on tarpeen tehostaa kalavarojen säilyttämistä koskevien sääntöjen soveltamisen valvontaa,

kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden noudattaminen edellyttää kaikilta kalatalousalan toimijoilta suurempaa vastuuntuntoa,

kalavarojen hallintopolitiikkaa, joka perustuu erityisesti suurimpiin sallittuihin pyyntimääriin (TAC), saaliskiintiöihin ja teknisiin toimenpiteisiin, on täydennettävä pyyntiponnistusten hoidolla, joka edellyttää kalastustoiminnan ja -kapasiteetin valvontaa,

kaiken pyynnin ja saaliiden aluksesta purkamisen valvonnan varmistamiseksi jäsenvaltioiden on valvottava kaikilla merialueilla yhteisön alusten toimintaa ja kaikkea siihen liittyvää toimintaa ja siten mahdollistettava yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevan sääntelyn täytäntöönpanon varmistaminen,

on ensisijaisen tärkeää, että jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä toiminnallisella tasolla kalastustoiminnan merillä tapahtuvien tarkastusten yhteydessä tehokkaiden ja kustannuksiltaan kohtuullisten tarkastusten mahdollistamiseksi, erityisesti jäsenvaltion lainkäyttövaltaan tai suvereniteettiin kuulumattomilla vesialueilla suoritettavien toimien osalta,

yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpano edellyttää toimenpiteitä sellaisten kolmannen maan lipun alla purjehtivien alusten valvomiseksi, jotka kalastavat yhteisön vesillä, erityisesti järjestelmää alusten liikkeiden ja aluksilla pidettävien lajien ilmoittamista varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeutta viattomaan kauttakulkuun aluemerellä ja vapaata merenkulkua 200 meripeninkulman kalastusvyöhykkeellä,

jäsenvaltioiden yhteistyössä komission kanssa toteuttamat tiettyjä alusluokkia koskevat koehankkeet antavat neuvostolle mahdollisuuden päättää ennen 1 päivää tammikuuta 1996, onko syytä toteuttaa satelliittivalvontajärjestelmä tai jokin muu järjestelmä,

kalatalouden hallinto TAC:n vahvistamisen avulla edellyttää yksityiskohtaisia tietoja saaliiden koostumuksesta, ja nämä tiedot ovat tarpeen myös muita asetuksessa (ETY) N:o 3760/92 säädettyjä menettelyjä varten; tämä edellyttää, että jokaisen kalastusaluksen päällikkö pitää aluspäiväkirjaa,

jäsenvaltion, jossa saalis puretaan aluksesta, on voitava valvoa saaliiden purkamista alueellaan, ja sen vuoksi jäsenvaltioissa rekisteröityjen kalastusalusten olisi ilmoitettava aikomuksestaan purkaa saaliita aluksesta sille jäsenvaltiolle, jossa saaliin aluksesta purkaminen suoritetaan,

on välttämätöntä, että saaliin purkamishetkellä täsmennetään ja vahvistetaan aluspäiväkirjan tiedot; tätä varten on tarpeen, että henkilöt, jotka osallistuvat saaliiden purkamiseen ja markkinoille saattamiseen, ilmoittavat aluksesta puretut, jälleenlaivatut, myyntiin saatetut tai ostetut määrät,

jokaisen jäsenvaltion on valvottava pienten kalastusalusten toimintaa toteuttamalla pistokoesuunnitelma, jotta voitaisiin säätää poikkeuksia velvollisuudesta pitää aluspäiväkirjaa tai täyttää purkamisilmoitus tällaisille aluksille, joille kyseinen velvollisuus muodostaa suhteettoman rasitteen niiden kalastuskapasiteettiin nähden,

yhteisön säilyttämistoimenpiteiden ja kaupallisten toimenpiteiden noudattamisen varmistamiseksi kaikkien yhteisössä aluksesta purettujen tai maahantuotujen kalastustuotteiden mukana olisi ensimmäiseen myyntiajankohtaan asti seurattava siirtoasiakirja, josta ilmenee niiden alkuperä,

pyyntirajoituksia on hoidettava sekä jäsenvaltioiden että yhteisön tasolla; jäsenvaltioiden olisi kirjattava saaliiden purkamiset ja toimitettava ne komissiolle tiedoksi tietokoneella tapahtuvaa tiedonsiirtoa käyttäen; sen vuoksi on tarpeen säätää poikkeuksia tästä velvollisuudesta vähäisten aluksesta purettujen määrien osalta, joiden ilmoittaminen tietokoneella tapahtuvaa tiedonsiirtoa käyttäen muodostaisi suhteettoman hallinnollisen ja taloudellisen rasitteen jäsenvaltioiden viranomaisille,

kaikkien käytettävissä olevien kalavarojen säilyttämisen ja hoidon varmistamiseksi aluspäiväkirjasta, purkamis- ja myynti-ilmoituksesta sekä jälleenlaivausta ja saaliiden kirjaamista koskevista tiedoista annetut säännökset olisi voitava ulottaa kalakantoihin, joita koskee TAC tai kiintiö,

jäsenvaltioille on annettava tieto niiden alusten toiminnan tuloksista kolmannen maan lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesialueilla tai kansainvälisillä vesillä; näiden alusten päälliköille olisi sen vuoksi annettava aluspäiväkirjaa sekä purkamis- ja jälleenlaivausilmoituksia koskevat velvollisuudet; jäsenvaltioiden vastaanottamat tiedot olisi toimitettava tiedoksi komissiolle,

tietojen keräämisen ja käsittelyn hallinto edellyttää tietokoneella käsiteltävien tietokantojen luomista, jotka mahdollistavat erityisesti tietojen tarkastamisen niiden keskinäisen vertailun avulla; komission ja sen virkamiesten on sen vuoksi voitava käyttää näitä tietokantoja tietokoneen välityksellä tietojen tarkastamiseksi,

kalanpyydysten käyttöä koskevien määräysten noudattamista ei voida riittävästi varmistaa silloin, kun aluksella on silmäkooltaan erisuuruisia verkkoja, ellei niihin kohdisteta lisävalvontatoimenpiteitä; voi olla tarkoituksenmukaista antaa tiettyjen kalastusten osalta erityissääntöjä, kuten yhden verkon sääntö,

jos jonkin jäsenvaltion kiintiö on saavutettu tai jos TAC on kokonaan kalastettu, kalastus on kiellettävä komission päätöksellä,

on syytä korvata sellaisen jäsenvaltion kärsimä vahinko, jonka kiintiötä, osuutta tai määräosaa kalakannasta tai kalakantaryhmästä ei ole kokonaan kalastettu, jos kalastus on kielletty TAC:n täyttymisen vuoksi; tätä tarkoitusta varten olisi säädettävä korvausjärjestelmästä,

siinä tapauksessa, että kalastusaluksista vastuussa olevat henkilöt eivät ole noudattaneet tämän asetuksen säännöksiä, olisi varmistettava, että kyseisiin aluksiin kohdistetaan säilyttämiseen tähtääviä lisävalvontatoimenpiteitä,

toteutettujen toimenpiteiden tehokkaan soveltamisen turvaamiseksi on tarpeen säätää asetuksen (ETY) N:o 3760/92 8 artiklassa säädettyjen hoitotavoitteiden ja -suunnitelmien mukaisesti ilmoitusmenettelyistä, joita sovelletaan jäsenvaltioihin, jotka ovat ylittäneet kalastuskiintiönsä,

kalastuskapasiteettien mukauttaminen käytettävissä oleviin kalavaroihin on yhteisen kalastuspolitiikan päätavoitteita; asetuksen (ETY) N:o 3760/92 11 artiklan mukaisesti neuvoston tehtävä on vahvistaa tavoitteet ja suunnitelmat pyyntiponnistuksen rakenneuudistukselle; lisäksi on varmistettava, että yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyviä toimenpiteitä noudatetaan ja että niitä noudattavat erityisesti henkilöt, joita näiden toimenpiteiden soveltaminen koskee; sen vuoksi on välttämätöntä, että jokainen jäsenvaltio suorittaa yhteisön sääntelyssä määrättyjen varainhoidon tarkastusten lisäksi teknisiä tarkastuksia neuvoston antamien säännösten täytäntöönpanon varmistamiseksi,

on tarpeen määritellä yleiset säännöt sen mahdollistamiseksi, että komission nimittämät yhteisön tarkastajat voivat huolehtia siitä, että yhteisön sääntelyä sovelletaan yhdenmukaisesti, ja varmistaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suorittamat tarkastukset,

varmistamisen puolueettomuuden säilyttämiseksi on tärkeää, että yhteisön tarkastajat voivat tietyin edellytyksin suorittaa tehtäviään itsenäisesti ja ilman ennakkoilmoitusta varmistaakseen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suorittamat tarkastustoimet; nämä tehtävät eivät missään tapauksessa pidä sisällään luonnollisille henkilöille tehtäviä tarkastuksia,

rikkomusten seuraamukset voivat vaihdella eri jäsenvaltioissa, mikä voi kalastajista tuntua epäoikeudenmukaiselta; rangaistusseuraamusten ennaltaehkäisevän vaikutuksen puuttuminen tietyissä jäsenvaltioissa haittaa tarkastusten tehokkuutta, ja näiden havaintojen vuoksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava syrjimättä kaikki tarvittavat toimenpiteet säännösten vastaisuuksien ehkäisemiseksi ja syytteeseen panemiseksi, erityisesti perustamalla seuraamusjärjestelmä sen varmistamiseksi, että rikkomuksiin syyllistyneet menettävät rikkomusten tuottaman taloudellisen hyödyn,

jos jäsenvaltiossa, jossa saaliin purkaminen aluksesta suoritetaan, ei panna säännösten vastaisuuksia tehokkaasti syytteeseen, lippuvaltiona olevan jäsenvaltion mahdollisuus varmistaa kalavarojen säilyttämis- ja hoitojärjestelmän noudattaminen heikkenee; sen vuoksi on tarpeen säätää, että lainvastaisesti pyydetyt saaliit on vähennettävä sen jäsenvaltion kiintiöstä, jossa saalis puretaan aluksesta, jos tämä jäsenvaltio ei ole ryhtynyt tehokkaisiin oikeudellisiin toimenpiteisiin,

jäsenvaltioiden olisi esitettävä komissiolle säännöllisin väliajoin kertomus tarkastustoiminnastaan ja toimenpiteistä, joita ne ovat toteuttaneet yhteisön toimenpiteiden vastaisten rikkomusten suhteen,

olisi annettava yksityiskohtaisia sääntöjä tiettyjen tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden soveltamisesta,

tämän asetuksen mukaisesti vastaanotettujen tietojen luottamuksellisuus on turvattava,

tämä asetus ei saa vaikuttaa sellaisiin kansallisiin valvontasäännöksiin, jotka kuuluvat sen soveltamisalaan mutta ovat sen vähimmäisvaatimuksia tiukempia, jos kyseiset kansalliset säännökset ovat yhteisön oikeuden mukaisia,

olisi kumottava asetus (ETY) N:o 2241/87 lukuun ottamatta sen 5 artiklaa, joka on voimassa, kunnes tämän asetuksen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut luettelot vahvistetaan,

on tarpeen säätää siirtymäkaudesta tietyissä artikloissa annettujen erityissäännösten täytäntöönpanoa varten, jotta jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat vahvistaa omat menettelynsä ja mukauttaa ne uuden asetuksen vaatimuksiin, ja

tietyissä artikloissa annetut säännökset, siltä osin kuin ne koskevat kalastustoimia Välimerellä, missä yhteistä kalastuspolitiikkaa ei vielä täysimääräisesti sovelleta, tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi perustetaan yhteisön järjestelmä, johon kuuluvat erityisesti säännökset seuraavien toimenpiteiden teknisestä valvonnasta:

- kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet,

- rakenteelliset toimenpiteet,

- yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvät toimenpiteet,

sekä niiden seuraamusten tehokkuutta koskevat tietyt säännökset, joita sovelletaan, jos edellä mainittuja toimenpiteitä laiminlyödään.

2. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on toteutettava yhteisön säännösten mukaisesti tarkoituksenmukaiset toimenpiteet kyseisen järjestelmän tehokkuuden varmistamiseksi. Niiden on annettava toimivaltaisten viranomaistensa käyttöön riittävät keinot täyttää tässä asetuksessa määritellyt kyseisten viranomaisten tarkastus- ja valvontatehtävät.

3. Järjestelmää sovelletaan kaikkeen kalastustoimintaan ja kaikkeen siihen liittyvään toimintaan jäsenvaltioiden alueella ja niiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla merialueilla mukaan luettuna kolmannen maan lipun alla purjehtivien tai kolmannessa maassa rekisteröityjen alusten harjoittamat toimet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeutta viattomaan kauttakulkuun aluemerellä tai vapaata merenkulkua 200 meripeninkulman kalastusvyöhykkeellä; sitä on sovellettava myös kolmansien maiden aluevesillä tai valtamerellä toimiviin kalastusaluksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön ja kolmansien maiden välisten kalastussopimusten erityisten säännösten soveltamista tai sellaisten kansainvälisten sopimusten soveltamista, joissa yhteisö on osapuolena.

I OSASTO Kalastusalusten ja niiden toimien tarkastaminen ja valvonta

2 artikla

1. Kaikkien voimassa olevien säilyttämis- ja valvontatoimenpiteisiin liittyvien säännösten noudattamisen varmistamiseksi kunkin jäsenvaltion on valvottava kalastuksen ja siihen liittyvä toiminnan harjoittamista alueellaan ja suvereniteettiinsa tai lainkäyttövaltaansa kuuluvilla merialueilla. Kunkin jäsenvaltion on tarkastettava kalastusaluksia ja valvottava kaikkia toimia, erityisesti kalojen purkamis-, myynti-, kuljetus- ja varastointitoimia sekä purkamisten ja myynnin kirjaamista tämän asetuksen soveltamisen varmistamiseksi.

2. Kolmannen maan lipun alla purjehtiviin ja jäsenvaltion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla merialueilla toimiviin kalastusaluksiin, jotka voivat harjoittaa kalastustoimintaa, sovelletaan liikkumista ja aluksella pidettäviä saaliita koskevaa tietojen toimittamisjärjestelmää.

Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi toimenpiteet, jotka ne ovat toteuttaneet varmistaakseen näiden menettelyjen noudattamisen.

3. Kunkin jäsenvaltion on valvottava alustensa toimia yhteisön kalastusvyöhykkeen ulkopuolella, jos tällainen valvonta on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että kyseisillä vesialueilla sovellettavaa yhteisön sääntelyä noudatetaan.

4. Jäsenvaltioiden on yhteensovitettava valvontatoimensa mahdollisimman tehokkaan ja taloudellisen tarkastamisen varmistamiseksi. Ne voivat tätä tarkoitusta varten laatia yhteisiä tarkastusohjelmia, joiden avulla ne voivat valvoa yhteisön kalastusaluksia 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuilla vesialueilla. Niiden on toteutettava toimenpiteet, joiden avulla niiden toimivaltaiset viranomaiset ja komissio voivat antaa toisilleen säännöllisesti ja vastavuoroisesti tietoja saaduista kokemuksista.

3 artikla

1. Kalastustoiminnan valvonnan tehokkuuden parantamiseksi neuvosto päättää ennen 1 päivää tammikuuta 1996 perustamissopimuksen 43 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen, olisiko perustettava ja missä laajuudessa ja milloin yhteisön kalastusalusten jatkuva paikantamisjärjestelmä, joka toimii joko maa- tai satelliittiasemasta käsin ja jonka tiedonsiirto tapahtuu satelliittiviestinnän avulla.

2. Käytettävän teknologian ja edellä mainittuun järjestelmään sisällytettävien alusten arvioimiseksi jäsenvaltioiden on ennen 30 päivää kesäkuuta 1995 toteutettava koehankkeita yhteistyössä komission kanssa. Tätä varten jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että perustetaan tiettyjä yhteisön kalastusalusluokkia koskeva jatkuva paikantamisjärjestelmä, joka toimii joko maa- tai satelliittiasemasta käsin ja jonka tiedonsiirto tapahtuu satelliittiviestinnän avulla.

Jäsenvaltiot voivat samanaikaisesti toteuttaa koehankkeita automaattisten paikanrekisteröintilaitteiden käytön arvioimiseksi.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen koehankkeiden toteutuksessa sen valtion, jonka lipun alla alus purjehtii tai jossa se on rekisteröity, on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sen kalastusalusten lähettämät ja vastaanottamat tiedot tallennetaan tietokoneella luettavassa muodossa riippumatta siitä, millä vesillä kyseiset alukset purjehtivat tai missä satamassa ne ovat.

Jos jäsenvaltion kalastusalukset purjehtivat toisen jäsenvaltion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä, lippuvaltiona olevan jäsenvaltion tehtävänä on varmistaa kyseisten tietojen välitön toimittaminen asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

4. Yksityiskohtaiset säännöt koehankkeiden toteuttamisesta annetaan 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

4 artikla

1. Kunkin jäsenvaltion on suoritettava 2 artiklassa tarkoitetut tarkastukset ja valvonta omaan lukuunsa käyttäen itse määrittelemäänsä tarkastusjärjestelmää.

Jäsenvaltioiden on niille annettujen tehtävien toimeenpanon yhteydessä huolehdittava 2 artiklan säännösten ja siinä tarkoitettujen toimenpiteiden noudattamisesta. Lisäksi niiden on toimittava siten, että tavanomaiselle kalastustoiminnalle ei aiheudu kohtuutonta häiriötä. Niiden on myös huolehdittava siitä, että tarkastettavien alojen ja alusten valinnassa ei tapahdu syrjintää.

2. Tarkastettavista kalastusaluksista, tiloista ja laitteista tai kulkuvälineistä vastaavien henkilöiden on yhteistyöllään helpotettava 1 kohdan mukaisesti suoritettuja tarkastuksia.

5 artikla

Yksityiskohtaiset säännöt 2, 3 ja 4 artiklan soveltamisesta voidaan antaa 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti erityisesti seuraavien seikkojen osalta:

a) virallisesti nimettyjen tarkastajien, tarkastusalusten ja muiden jäsenvaltioissa mahdollisesti käytössä olevien samantapaisten tarkastusmuotojen tunnukset;

b) menettely, jota tarkastajien ja kalastusalusten päälliköiden on noudatettava tarkastajan aikoessa nousta alukseen;

c) menettely, jota tarkastajien on noudatettava kalastusaluksella tarkastaessaan alusta, sen pyydyksiä tai saaliita;

d) kertomus, joka tarkastajien on laadittava jokaisen aluksella käynnin jälkeen;

e) kalastusalusten ja niiden pyydysten merkinnät ja tunnukset;

f) kirjallisten todistusten antaminen kalastusalusten kalastustoimintaan liittyvistä ominaisuuksista;

g) kalastusalusten paikantamista koskevien tietojen tallentaminen ja näiden tietojen toimittaminen jäsenvaltioille ja komissiolle;

h) kolmannen maan lipun alla purjehtiviin aluksiin sovellettava liikkumista ja aluksella pidettäviä kalastustuotteita koskeva viestintäjärjestelmä.

II OSASTO Saaliita koskeva valvonta

6 artikla

1. Tiettyä kalakantaa tai kalakantaryhmää kalastavien yhteisön kalastusalusten päälliköiden on pidettävä aluspäiväkirjaa, josta ilmenee erityisesti kunkin aluksella säilytettävän saalislajin määrät, pyyntipäivä ja -paikka (ICES-tilastoruutu) sekä käytetty pyydyslaji.

2. Aluspäiväkirjaan merkitään 1 kohdan nojalla lajit, joita koskee TAC tai kiintiö, ja muut sellaisissa luetteloissa olevat lajit, jotka neuvosto on komission ehdotuksesta määräenemmistöllä vahvistanut.

3. Yhteisön kalastusalusten päälliköiden on merkittävä aluspäiväkirjaan merellä pyydetyt määrät, pyyntipäivä ja -paikka sekä 2 kohdassa tarkoitetut lajit. Merellä poisheitetyt määrät voidaan kirjata arviointitarkoituksia varten.

4. Yhteisön kalastusalusten päälliköt vapautetaan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuista velvollisuuksista sellaisilla aluksilla, joiden suurin pituus on alle 10 metriä.

5. Neuvosto voi komission ehdotuksesta määräenemmistöllä päättää muista kuin 4 kohdassa tarkoitetuista poikkeuksista.

6. Kunkin jäsenvaltion on tarkastettava pistokokein sellaisten kalastusalusten toimintaa, jotka on vapautettu edellä mainituista velvollisuuksista 4 ja 5 kohdan nojalla, sen varmistamiseksi, että kyseiset alukset noudattavat voimassa olevaa yhteisön sääntelyä.

Tätä varten kunkin jäsenvaltion on laadittava pistokoesuunnitelma ja toimitettava se komissiolle. Tarkastusten tulokset on säännöllisin väliajoin toimitettava tiedoksi komissiolle.

7. Yhteisön kalastusalusten päälliköiden on tallennettava 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot joko tietokoneella luettavassa muodossa tai paperille.

8. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta vahvistetaan 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, erityisesti tietyissä erikoistapauksissa muu maantieteellinen määritelmä kuin ICES-tilastoruutu.

7 artikla

1. Yhteisön kalastusaluksen päällikön on halutessaan käyttää muussa jäsenvaltiossa kuin lippuvaltiossa sijaitsevia purkamispaikkoja ilmoitettava vähintään kaksi tuntia etukäteen asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille:

- purkamispaikka tai -paikat ja arvioitu saapumisaika,

- kunkin aluksesta purettavan saalislajin määrät.

2. Jos 1 kohdassa tarkoitettu aluksen päällikkö ei tee kyseistä ilmoitusta, toimivaltaiset viranomaiset voivat määrätä hänelle asianmukaiset rangaistusseuraamukset.

3. Komissio voi 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti vapauttaa tietyt yhteisön kalastusalusluokat 1 kohdassa tarkoitetusta velvollisuudesta rajoitetuksi ajaksi, jota voidaan jatkaa, tai asettaa toisen määräajan ilmoituksen tekemiselle ottaen huomioon muun muassa kalavesien, purkauspaikkojen ja niiden satamien välisen välimatkan, joissa kyseiset alukset on rekisteröity tai luetteloitu.

8 artikla

1. Jokaisen yhteisön kalastusaluksen päällikön, jonka aluksen suurin pituus on vähintään 10 metriä, tai hänen edustajansa on kunkin kalastusmatkan jälkeen ja 48 tunnin kuluessa saaliin aluksesta purkamisesta toimitettava ilmoitus sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa purkaminen on suoritettu. Aluksen päällikkö vastaa ilmoituksen paikkansapitävyydestä, ja siitä on käytävä ilmi ainakin kunkin 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lajin aluksesta puretut määrät ja pyyntialue.

2. Neuvosto voi komission ehdotuksesta määräenemmistöllä päättää 1 kohdassa tarkoitetun velvollisuuden ulottamisesta aluksiin, joiden suurin pituus on alle 10 metriä. Neuvosto voi komission ehdotuksesta määräenemmistöllä lisäksi päättää poikkeuksista 1 kohdassa tarkoitetusta velvollisuudesta tiettyjen sellaisten kalastusalusten osalta, joiden suurin pituus on vähintään 10 metriä ja jotka harjoittavat erityistä kalastustoimintaa.

3. Kunkin jäsenvaltion on tarkastettava pistokokein sellaisten kalastusalusten toimintaa, jotka on vapautettu 1 kohdassa tarkoitetusta velvollisuudesta, sen varmistamiseksi, että kyseiset alukset noudattavat voimassa olevaa yhteisön sääntelyä.

Tätä varten kunkin jäsenvaltion on laadittava pistokoesuunnitelma ja toimitettava se komissiolle. Tarkastusten tulokset on säännöllisin väliajoin toimitettava tiedoksi komissiolle.

4. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta annetaan 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

9 artikla

1. Julkisten huutokauppakeskusten tai muiden jäsenvaltioiden hyväksymien elinten, jotka vastaavat jäsenvaltiossa aluksesta purettujen kalastustuotteiden saattamisesta ensimmäistä kertaa markkinoille, on luovutettava myynti-ilmoitus ensimmäisen myynnin ajankohtana sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa tuotteet saatetaan ensimmäistä kertaa markkinoille; edellä mainittujen elinten on vastattava myynti-ilmoituksen paikkansapitävyydestä. Tämä vastuu koskee ainoastaan 3 kohdan nojalla vaadittavia tietoja.

2. Jos jäsenvaltiossa aluksesta puretut kalastustuotteet saatetaan ensimmäistä kertaa markkinoille noudattaen muita kuin 1 kohdassa säädettyjä yksityiskohtaisia sääntöjä, ostaja ei saa siirtää aluksesta purettuja kalastustuotteita pois ennen kuin myynti-ilmoitus on luovutettu toimivaltaisille viranomaisille tai muille sen jäsenvaltion hyväksymille elimille, jonka alueella kyseinen toimi on suoritettu. Ostaja vastaa 3 kohdassa tarkoitettujen myynti-ilmoituksessa olevien tietojen paikkansapitävyydestä.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista myynti-ilmoituksista on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot:

- kaikkien lajien osalta tarvittaessa koko tai paino, laatu, jalostusaste ja tuoreus,

- hinta ja laatu ensimmäisen myynnin ajankohtana kaikkien lajien osalta ja tarvittaessa koon tai painon, laadun, jalostusasteen ja tuoreuden perusteella,

- tarvittaessa markkinoilta vedettyjen tuotteiden käyttötarkoitus (sivutuotteet, ihmisravinnoksi, siirtovarastointi),

- myyjän ja ostajan nimet,

- myyntipaikka ja -päivämäärä.

4. Kyseiset myynti-ilmoitukset on täytettävä ja toimitettava edelleen purkamispaikkana olevan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti sellaisella tavalla ja sellaisten myyntiedellytysten vallitessa, että siihen on mahdollista sisällyttää seuraavat tiedot:

- sen kalastusaluksen ulkoinen tunnus ja nimi, josta tuotteet on purettu,

- laivanvarustajan tai aluksen päällikön nimi,

- purkamissatama ja -päivämäärä.

5. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut myynti-ilmoitukset on toimitettava 48 tunnin kuluessa myynnistä jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tai muille hyväksytyille elimille joko tietokoneella luettavassa muodossa tai paperilla.

6. Toimivaltaisten viranomaisten on säilytettävä yksi kappale kustakin myynti-ilmoituksesta yhden vuoden ajan toimivaltaisille viranomaisille toimitetun tiedon kirjaamisvuotta seuraavasta vuodesta lukien.

7. Komissio voi 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti myöntää poikkeuksen velvollisuudesta luovuttaa myynti-ilmoitus jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tai muille hyväksytyille elimille kalastustuotteiden osalta, jotka on purettu tiettyihin kalastusalusluokkiin kuuluvista, suurimmalta pituudeltaan alle 10 metriä olevista kalastusaluksista.

Näitä poikkeuksia voidaan myöntää ainoastaan, jos asianomainen jäsenvaltio on ottanut käyttöön hyväksyttävän valvontajärjestelmän.

8. Sellaisten tuotteiden ostaja, joita ei saateta jatkossa markkinoille vaan käytetään pelkästään yksityiseen kulutukseen, vapautetaan 2 kohdassa tarkoitetuista velvollisuuksista.

9. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta annetaan 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

10 artikla

1. a) Kolmannen maan lipun alla purjehtivilla tai kolmannessa maassa rekisteröidyillä kalastusaluksilla, joilla on lupa harjoittaa kalastustoimintaa jäsenvaltion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla merialueilla, on pidettävä aluspäiväkirjaa, ja siihen on merkittävä 6 artiklassa mainitut tiedot.

b) Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kolmannen maan lipun alla purjehtivan tai kolmannessa maassa rekisteröidyn kalastusaluksen päällikkö tai hänen edustajansa luovuttaa saaliin purkamishetkellä ilmoituksen aluksesta puretuista määristä sekä kunkin saaliin pyyntipäivämäärästä ja -paikasta sen jäsenvaltion viranomaisille, jonka purkamispaikkoja hän käyttää, ja todistaa kyseisen ilmoituksen todenmukaisuuden.

c) Kolmannen maan lipun alla purjehtivan tai kolmannessa maassa rekisteröidyn kalastusaluksen päällikön on annettava purkamissatamaan saapumisaikansa tiedoksi vähintään 72 tuntia ennen kyseistä ajankohtaa sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jonka purkamispaikkoja hän aikoo käyttää.

Saalista ei saa purkaa aluksesta, elleivät jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ole vahvistaneet, että ne ovat vastaanottaneet etukäteisilmoituksen.

Jäsenvaltioiden on määriteltävä yksityiskohtaiset säännöt tämän alakohdan soveltamisesta ja ilmoitettava ne komissiolle.

2. Komissio voi 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti vapauttaa tietyt kolmansien maiden kalastusalusluokat 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetusta velvollisuudesta rajoitetuksi ajaksi, jota voidaan jatkaa, tai asettaa toisen määräajan ilmoituksen tekemiselle ottaen huomioon muun muassa kalavesien, purkamispaikkojen ja niiden satamien välisen välimatkan, joissa kyseiset alukset on rekisteröity tai luetteloitu.

3. Edellä 1 ja 2 kohdan soveltaminen ei rajoita yhteisön ja tiettyjen kolmansien maiden välisten kalastussopimusten määräysten soveltamista.

11 artikla

1. Yhteisön kalastusaluksen päällikön, joka:

- jälleenlaivaa toiseen alukseen, jäljempänä "vastaanottava alus", sellaiseen kalakantaan tai kalakantaryhmään kuuluvia saaliita, joita koskee TAC tai kiintiö, jälleenlaivauksen suorituspaikasta riippumatta

tai

- purkaa sellaisia määriä aluksesta suoraan maihin yhteisön alueen ulkopuolella,

on annettava sillä hetkellä, kun saalis jälleenlaivataan tai puretaan aluksesta jäsenvaltiolle, jonka lipun alla hänen aluksensa purjehtii tai jossa alus on rekisteröity, tieto kyseessä olevista lajeista ja määristä, jälleenlaivaus- tai purkamispäivämäärästä sekä pyyntipaikasta viitaten pienimpään sellaiseen alueeseen, jolle on vahvistettu TAC tai kiintiö, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7, 8 ja 9 artiklan soveltamista.

2. Vastaanottavan aluksen päällikön on annettava viimeistään 24 tuntia ennen jäsenvaltion satamassa tai suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla merialueilla tapahtuvaa jälleenlaivausta tai peräkkäisiä jälleenlaivauksia sekä näiden päättyessä kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tieto aluksellaan olevista sellaisiin kalakantoihin tai kalakantaryhmiin kuuluvista saalismääristä, joita koskee TAC tai kiintiö.

Vastaanottavan aluksen päällikön on säilytettävä tiedot jälleenlaivausten kautta vastaanotetuista sellaisiin kalakantoihin tai kalakantaryhmiin kuuluvista saalismääristä, joita koskee TAC tai kiintiö, niiden vastaanottopäivämäärästä ja aluksesta, josta saalis siirrettiin vastaanottavaan alukseen. Tämän velvollisuuden katsotaan tulleen täytetyksi, kun jäsenvaltioiden kalansaaliita koskevien tietojen tallentamisesta annettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti toimitetuista jälleenlaivausilmoituksista on säilytetty jäljennökset.

Vastaanottavan aluksen päällikön on jälleenlaivauksen tai peräkkäisten jälleenlaivausten päättyessä toimitettava nämä tiedot edellä mainituille toimivaltaisille viranomaisille enintään 24 tunnin määräajassa.

Vastaanottavan aluksen päällikön on lisäksi säilytettävä tiedot vastaanottavalta alukselta kolmannelle alukselle siirretyistä sellaisiin kalakantoihin tai kalakantaryhmiin kuuluvista saalismääristä, joita koskee TAC tai kiintiö, ja annettava edellä tarkoitetuille toimivaltaisille viranomaisille tieto tästä jälleenlaivauksesta vähintään 24 tuntia ennen sen suorittamista. Jälleenlaivauksen tapahduttua päällikön on annettava kyseisille viranomaisille tieto jälleenlaivatuista määristä.

Vastaanottavan aluksen ja edellä tarkoitetun kolmannen aluksen päällikön on annettava toimivaltaisille viranomaisille mahdollisuus tarkastaa tämän kohdan nojalla vaadittavien tietojen todenmukaisuus.

3. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet 1 ja 2 kohdan mukaisesti vastaanotettujen tietojen todenmukaisuuden tarkastamiseksi ja tarvittaessa ilmoitettava kyseiset tiedot ja tarkastamisen tulos jäsenvaltio(i)lle, jo(i)ssa vastaanottava alus ja jälleenlaivauksen suorittanut alus on rekisteröity tai jonka (joiden) lipun alla ne purjehtivat.

4. Edellä 2 ja 3 kohtaa sovelletaan lisäksi kolmannen maan lipun alla purjehtivaan tai kolmannessa maassa rekisteröityyn alukseen.

12 artikla

Jos jälleenlaivaus tai purkaminen on tehtävä silloin, kun pyynnistä on kulunut yli 15 päivää, on 8 ja 11 artiklassa vaaditut tiedot toimitettava viimeistään 15 päivän kuluttua pyynnistä lippu- tai rekisterivaltiona olevan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

13 artikla

1. Kaikkien purkamis- tai maahantuontipaikasta muualle kuljetettavien yhteisössä aluksesta purettujen tai yhteisöön tuotujen jalostamattomien tai aluksella jalostettujen kalastustuotteiden mukana on oltava kuljettajan laatima asiakirja ensimmäiseen myyntiin saakka.

2. Asiakirjasta on käytävä ilmi:

a) lähetyksen alkuperä (aluksen nimi ja ulkoinen tunnus);

b) lähetyksen (tai lähetysten) määräpaikka ja kuljettavan kulkuneuvon tunniste;

c) kalamäärät (jalostettu paino kilogrammoina) kunkin kuljetetun lajin osalta, vastaanottajan nimi sekä lastauspaikka ja -päivämäärä.

3. Kuljettajien on huolehdittava siitä, että 1 kohdassa tarkoitettu asiakirja sisältää ainakin 2 kohdassa tarkoitetut tiedot.

4. Kuljettaja vapautetaan 1 kohdassa tarkoitetusta velvollisuudesta, jos yksi seuraavista ehdoista täytetään:

a) edellä 1 kohdassa tarkoitettu asiakirja on korvattu 8 ja 10 artiklassa säädettyjen kuljetettuja määriä koskevien ilmoitusten jäljennöksellä;

b) edellä 1 kohdassa tarkoitettu asiakirja on korvattu T 2 M -asiakirjan jäljennöksellä, josta ilmenee kuljetetut määrät.

5. Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää poikkeuksia 1 kohdassa säädetystä velvollisuudesta, jos kalamääriä kuljetetaan satama-alueen sisällä tai enintään 20 kilometrin säteellä purkauspaikasta.

6. Jäsenvaltioiden on suoritettava alueellaan tarkastuksia pistokokein sen todentamiseksi, täytetäänkö tässä artiklassa säädetyt velvollisuudet.

7. Jäsenvaltioiden on yhteensovitettava valvontatoimensa mahdollisimman tehokkaan ja taloudellisen valvonnan varmistamiseksi. Tätä varten jäsenvaltioiden on valvottava erityisesti sellaisten kauppatavaroiden liikkumista, joihin niiden saamien tietojen perusteella on mahdollisesti kohdistunut yhteisön säännösten vastaisia toimia.

14 artikla

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että kaikki jäsenvaltiossa 8, 9 ja 10 artiklaa noudattaen aluksesta puretut saaliit kirjataan. Tätä varten ne voivat vaatia, että ensimmäinen markkinoille saattaminen tapahtuu julkisella huutokaupalla.

2. Jos aluksesta purettujen määrien ensimmäinen markkinoille saattaminen ei tapahdu julkisella huutokaupalla kuten 9 artiklan 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseiset määrät ilmoitetaan huutokauppakeskuksille tai muille jäsenvaltioiden hyväksymille elimille.

3. Sellaisista tietyistä alusluokista purettuja määriä koskevien tietojen osalta, joille on myönnetty 7 ja 8 artiklassa tarkoitettuja poikkeuksia, tai sellaisissa satamissa purettuja määriä koskevien tietojen osalta, joilla ei ole käytettävissään riittävän kehittynyttä hallinnollista rakennetta purkamistietojen kirjaamiseksi, voidaan poiketa kyseisten tietojen käsittelyvelvollisuudesta, jos jäsenvaltio osoittaa asiaa koskevan pyynnön komissiolle 12 kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Poikkeus voidaan myöntää, jos pyydettyjen tietojen kirjaamisesta aiheutuisi kansallisille viranomaisille suhteettoman suuria vaikeuksia purkamisten kokonaismääriin nähden ja jos aluksesta puretut lajit myydään paikallisesti. Kunkin jäsenvaltion on laadittava komissiolle toimitettava luettelo satamista ja aluksista, joille tällainen poikkeus voidaan myöntää.

4. Jäsenvaltion, jolle myönnetään 3 kohdassa tarkoitettu poikkeus, on laadittava pistokoesuunnitelma kyseessä olevien eri satamissa aluksesta purettujen määrien suuruuden arvioimiseksi. Suunnitelmalle on saatava komission hyväksyntä ennen poikkeuksen soveltamista. Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle säännöllisin väliajoin arvioinneista saadut tulokset.

15 artikla

1. Jäsenvaltioiden on ennen kunkin kuukauden 15 päivää ilmoitettava komissiolle tietokoneella tapahtuvaa tiedonsiirtoa käyttäen edellisen kuukauden aikana aluksesta puretut kunkin sellaisen kalakannan tai kalakantaryhmän määrät, jota koskee TAC tai kiintiö, ja toimitettava sille tiedoksi kaikki 11 ja 12 artiklan mukaisesti vastaanotetut tiedot.

Komissiolle tehdyistä ilmoituksista on käytävä ilmi pyyntipaikat 6 ja 8 artiklassa säädetyllä tavalla sekä asianomaisten kalastusalusten kansallisuus.

Kunkin jäsenvaltion on annettava komissiolle tiedoksi kiintiön käyttöennuste, josta ilmenee kiintiön arvioitu täyttymispäivämäärä niiden lajien osalta, joita koskevista asianomaisen jäsenvaltion käytettävissä olevista kiintiöistä, osuuksista tai määräosista asianomaisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä rekisteröityjen kalastusalusten saamien saaliiden katsotaan saavuttaneen 70 prosenttia.

Kun sellaisten kantojen tai kantaryhmien saaliit, joita koskee TAC tai kiintiö, ovat saavuttamassa TAC:n tai kiintiöidyn tason, jäsenvaltioiden on komission pyynnöstä toimitettava sille tässä kohdassa vaadittua yksityiskohtaisempia ja useammin annettavia tietoja.

2. Komission on huolehdittava siitä, että sen tämän artiklan perusteella saamat ilmoitukset ovat jäsenvaltioiden käytettävissä tietokoneella.

3. Kun komissio toteaa, että jokin jäsenvaltio ei ole noudattanut 1 kohdassa säädettyä kuukausisaalista koskevien tietojen toimittamiselle asetettua määräaikaa, se voi vahvistaa päivämäärän, jolloin jonkin kalakannan tai kalakantaryhmän kiintiöityjen tai muulla tavalla määrällisesti rajoitettujen saaliiden, jotka ovat kyseisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä rekisteröityjen kalastusalusten saamia, katsotaan saavuttaneen 70 prosenttia kyseisen jäsenvaltion käytettävissä olevasta kiintiöstä, osuudesta tai määräosasta, sekä arvioidun päivämäärän, jolloin käytettävissä olevan kiintiön, osuuden tai määräosan katsotaan täyttyneen.

4. Kunkin jäsenvaltion on ennen jokaisen kalenterivuosineljänneksen ensimmäisen kuukauden loppua ilmoitettava komissiolle tietokoneella tapahtuvaa tiedonsiirtoa käyttäen muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen kalakantojen määrät, jotka on purettu aluksesta edellisen vuosineljänneksen aikana.

16 artikla

1. Jäsenvaltioiden on asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä toimitettava sille tiedot kalastustuotteiden aluksista purkamisesta, myyntiin saattamisesta tai jälleenlaivauksista, joita kyseisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivat tai siellä rekisteröidyt kalastusalukset ovat suorittaneet näiden jäsenvaltioiden satamissa tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä ja jotka liittyvät sellaiseen kantaan tai kantaryhmään, jonka osalta kyseiselle jäsenvaltiolle on myönnetty kiintiö, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklan soveltamista.

Näihin tietoihin on sisällyttävä kyseessä olevan aluksen nimi ja ulkoinen tunnus, kyseisestä aluksesta purettujen, myyntiin saatettujen tai jälleenlaivattujen kalojen määrät kalakannan tai kalakantaryhmän mukaan sekä aluksesta purkamisen, ensimmäisen myyntiin saattamisen tai jälleenlaivauksen päivämäärä ja tapahtumapaikka. Tiedot on toimitettava asianomaisen jäsenvaltion pyyntöä seuraavien neljän työpäivän kuluessa tai tätä pidemmän määräajan kuluessa, jonka kyseinen jäsenvaltio tai purkamispaikkana oleva jäsenvaltio voi asettaa.

2. Jäsenvaltion, jossa saalis puretaan aluksesta, saatetaan ensimmäiseen myyntiin tai jälleenlaivataan, on komission pyynnöstä toimitettava nämä tiedot komissiolle samanaikaisesti, kun se toimittaa ne rekisterivaltiona olevalle jäsenvaltiolle.

17 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kolmansien maiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä sekä valtamerellä toimivien kalastusalustensa pyytämien saalislajien valvonnan varmistamiseksi sekä kyseisten saaliiden jälleenlaivausten ja purkamisten tarkastamiseksi ja kirjaamiseksi.

2. Valvonta- ja tarkastustoimenpiteillä on voitava varmistaa, että seuraavat laivanvarustajien ja/tai alusten päälliköiden vastuulla olevat velvollisuudet täytetään:

- aluksilla on pidettävä aluspäiväkirjaa, johon päällikkö kirjaa saalistiedot,

- jäsenvaltiolle, jossa saalis puretaan aluksesta, on luovutettava purkamisilmoitus yhteisön satamissa suoritettavien purkamisten yhteydessä,

- kaikki kalojen jälleenlaivaukset kolmannen maan kalastusalukseen ja suoraan kolmansissa maissa aluksesta puretut saaliit on annettava tiedoksi lippuvaltiona olevalle jäsenvaltiolle.

3. Edellä 1 ja 2 kohdan säännöksiä sovelletaan sanotun rajoittamatta kuitenkaan yhteisön ja kolmansien maiden välisten kalastussopimusten tai sellaisten kansainvälisten sopimusten, joissa yhteisö on osapuolena, määräysten soveltamista.

18 artikla

1. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle tietokoneella tapahtuvaa tiedonsiirtoa käyttäen ennen jokaisen kalenterivuosineljänneksen ensimmäisen kuukauden loppua 17 artiklassa tarkoitetuilla kalavesillä saadut ja edellisen vuosineljänneksen kuluessa aluksesta puretut saaliit sekä kaikki 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti vastaanotetut tiedot.

2. Edellä 1 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tiedot kolmansien maiden kalavesillä saaduista saaliista on eriteltävä kolmannen maan ja kalakannan mukaan ja ilmoitettava pienimmän kyseessä olevaa kalastustoimintaa varten määritellyn tilastollisen alueen mukaan.

Valtamerellä saadut saaliit on ilmoitettava pyyntipaikkaa koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa määritellyn pienimmän tilastollisen alueen mukaan ja lajeittain tai lajiryhmittäin kyseessä olevan kalastustoiminnan kaikkien kalakantojen osalta.

3. Komission on vuosittain ennen 1 päivää lokakuuta annettava tämän artiklan mukaisesti vastaanottamansa tiedot jäsenvaltioiden käyttöön.

19 artikla

1. Edellä 3, 6, 8, 9, 10, 14 ja 17 artiklassa säädettyjen velvollisuuksien noudattamisen varmistamiseksi kunkin jäsenvaltion on perustettava varmentamisjärjestelmä, johon kuuluu erityisesti kyseisistä velvollisuuksista johtuvien tietojen vertailu ja tarkastaminen.

2. Näiden tarkastusten helpottamiseksi kunkin jäsenvaltion on luotava tietokoneistettu tietokanta 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen tallentamista varten.

Jäsenvaltiot voivat luoda hajautettuja tietokantoja sillä edellytyksellä, että nämä tietokannat sekä tietojen keräys- ja tallennusmenetelmät yhdenmukaistetaan siten, että ne ovat keskenään yhteensopivia jäsenvaltion koko alueella.

3. Jos jäsenvaltio ei voi mukautua välittömästi 2 kohdan vaatimuksiin joko koko kalastusalansa tai jonkin sen osan kohdalla, komissio voi kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä päättää myöntää sille 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti siirtymäkauden, joka voi olla enintään kolme vuotta tämän asetuksen voimaantulosta lukien.

4. Jäsenvaltion, jolle on myönnetty tällaisia poikkeuksia, on pidettävä kolmen vuoden ajan 1 kohdassa tarkoitetuista tiedoista muuta kuin tietokoneella olevaa rekisteriä ja laadittava komission hyväksymä pistokoesuunnitelma siten, että kyseisten tietojen todenmukaisuus voidaan tarkastaa paikan päällä. Komissio voi omasta puolestaan suorittaa tarkastuksia paikalla arvioidakseen pistokoesuunnitelman tehokkuutta.

5. Kunkin jäsenvaltion on tämän asetuksen voimaantuloa seuraavan kahdentoista kuukauden kuluessa luovutettava komissiolle kertomus, jossa esitetään tietojen keräys- ja tarkastustapa ja täsmennetään tietojen luotettavuuden taso. Komissio laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa yhteenvedon näistä kertomuksista ja toimittaa ne tiedoksi jäsenvaltioille.

6. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta annetaan 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

III OSASTO Pyydysten käytön valvonta

20 artikla

1. Kaikkien yhteisön kalastusaluksella säilytettävien saaliiden on oltava tietyistä kalavarojen säilyttämistä koskevista teknisistä toimenpiteistä 7 päivänä lokakuuta 1986 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3094/86() aluksella olevalle verkolle säädetyn lajikoostumuksen mukaisia.

Aluksella olevia verkkoja, jotka eivät ole käytössä, on säilytettävä seuraavien säännösten mukaisesti siten, että ne eivät ole käyttövalmiita:

a) verkot, painot ja vastaavat osaset on irrotettava niiden trooliovista, veto- tai hinausköysistä tai -vaijereista;

b) kannella tai kannen yläpuolella olevat verkot on kiinnitettävä tukevasti johonkin kansirakennuksen osaan.

2. Jos yhteisön kalastusaluksella säilytetyt saaliit on pyydetty käyttäen saman pyyntimatkan aikana pienimmältä silmäkooltaan erisuuruisia verkkoja, lajikoostumus on määritettävä erikseen kunkin erilaisissa olosuhteissa pyydetyn saaliin osalta.

Tätä varten kaikki muutokset aiemmin käytettyihin silmäkokoihin sekä aluksella olevien saaliiden koostumus muutoshetkellä on kirjattava aluspäiväkirjaan ja saaliin purkamisilmoitukseen. Määrätyissä tapauksissa annetaan 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti yksityiskohtaiset säännöt jalostettujen tuotteiden aluksella säilyttämistä koskevasta varastointisuunnitelmasta, joka on laadittu lajikohtaisesti ja josta ilmenee tuotteiden sijoittelu ruumassa.

3. Sen estämättä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, neuvosto voi komission ehdotuksesta määräenemmistöllä päättää komission laatiman kertomuksen perusteella,

a) ettei yksikään määrättyihin kalastuksiin osallistuva yhteisön kalastusalus voi kuljettaa pienimmältä silmäkooltaan erisuuruisia verkkoja saman kalastusmatkan aikana;

b) että erityisiä yksityiskohtaisia sääntöjä sovelletaan silmäkooltaan erisuuruisten verkkojen käyttöön määrätyissä kalastuksissa.

IV OSASTO Kalastustoiminnan säätely ja keskeyttäminen

21 artikla

1. Kaikki yhteisön kalastusalusten tietystä kiintiöidystä kalakannasta tai kalakantaryhmästä saamat saaliit on luettava osaksi lippuvaltiona olevaan jäsenvaltioon sovellettavaa kiintiötä kyseisen kalakannan tai kalakantaryhmän osalta purkamispaikasta riippumatta.

2. Kunkin jäsenvaltion on vahvistettava päivämäärä, josta lähtien sen oman lipun alla purjehtivien tai sen alueella rekisteröityjen kalastusalusten tietystä kiintiöidystä kalakannasta tai kalakantaryhmästä kalastamien saaliiden katsotaan täyttäneen kiintiön, jota siihen sovelletaan kyseisen kalakannan tai kalakantaryhmän osalta. Sen on väliaikaisesti kiellettävä kyseisestä päivämäärästä lukien mainittujen alusten harjoittama kyseiseen kalakantaan tai kalakantaryhmään kuuluvien kalojen pyynti sekä kyseisen päivämäärän jälkeen pyydettyjen kalojen aluksella säilyttäminen, jälleenlaivaaminen ja aluksesta purkaminen ja vahvistettava päivämäärä, johon asti jälleenlaivaaminen ja aluksesta purkaminen sallitaan ja johon mennessä lopulliset saalisilmoitukset on esitettävä. Tästä toimenpiteestä on viipymättä ilmoitettava komissiolle, joka antaa siitä tiedon muille jäsenvaltioille.

3. Komissio vahvistaa 2 kohdan nojalla tehdyn ilmoituksen jälkeen tai omasta aloitteestaan käytettävissä olevien tietojen perusteella päivämäärän, jolloin jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai jäsenvaltiossa rekisteröityjen kalastusalusten pyytämien saaliiden, joita koskee TAC, kiintiö tai muu määrällinen rajoitus, katsotaan tietyn kalakannan tai kalakantaryhmän osalta saavuttaneen kyseisen jäsenvaltion tai tarvittaessa yhteisön käytettävissä olevan kiintiön, osuuden tai määräosan.

Arvioidessaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua tilannetta komissio ilmoittaa asianomaisille jäsenvaltioille näkymistä, jotka koskevat kalastuksen keskeyttämistä TAC:n täyttymisen vuoksi.

Yhteisön kalastusalusten on lopetettava tiettyyn kiintiön tai TAC:n alaiseen kalakantaan tai kalakantaryhmään kuuluva lajin kalastus sinä päivänä, jona jäsenvaltiolle kyseessä olevan kalakannan tai kalakantaryhmän osalta myönnetyn kiintiön katsotaan täyttyneen, tai päivänä, jona kyseisen kalakannan tai kalakantaryhmän muodostavien lajien TAC:n katsotaan täyttyneen; kyseisten alusten on myös kyseisen päivämäärän jälkeen lopetettava kyseisiin kalakantoihin tai kalakantaryhmiin kuuluvien saaliiden säilyttäminen aluksella, jälleenlaivaaminen ja aluksesta purkaminen sekä jälleenlaivausten tai purkamisten teettäminen.

4. Jos komissio on 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti keskeyttänyt kalastustoiminnan yhteisön käytettävissä olevan TAC:n, kiintiön, osuuden tai määräosan oletetun täyttymisen vuoksi, ja käy ilmi, että jokin jäsenvaltio ei tosiasiallisesti olekaan kyseessä olevan kalakannan tai kalakantaryhmän osalta käyttänyt kokonaan sen käytettävissä olevaa kiintiötä, osuutta tai määräosaa, sovelletaan seuraavia säännöksiä.

Jos sen jäsenvaltion kärsimää vahinkoa, jolta kalastus on kielletty ennen sen kiintiön täyttymistä, ei ole hyvitetty asetuksen (ETY) N:o 3760/92 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti toteutetuilla toimenpiteillä, on toteutettava toimenpiteitä aiheutuneen vahingon korvaamiseksi riittävällä tavalla 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Nämä toimenpiteet voivat johtaa vähennyksiin sen jäsenvaltion kohdalla, joka on ylittänyt kiintiönsä, osuutensa tai osansa, jolloin vähennetyt määrät jaetaan asianmukaisella tavalla jäsenvaltioille, joiden kalastustoiminta on pysäytetty ennen niiden kiintiöiden täyttymistä. Vähennykset ja niiden seurauksena tehtävät jaot on tehtävä ottaen huomioon ensisijaisesti ne lajit ja vyöhykkeet, joille vuosittaiset kiintiöt, osuudet tai määräosat on vahvistettu. Nämä vähennykset tai jaot voidaan tehdä sinä vuonna, jona vahinko on syntynyt, sitä seuraavana vuonna tai seuraavina vuosina.

Yksityiskohtaiset säännöt tämän kohdan soveltamisesta, erityisesti kyseessä olevien määrien arviointitavasta, annetaan 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

22 artikla

1. Jos jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset toteavat, että yhteisön kalastusalus on toistuvasti tai vakavalla tavalla toiminut tämän asetuksen vastaisesti, lippuvaltiona oleva jäsenvaltio voi kohdistaa ylimääräisiä valvontatoimenpiteitä kyseessä olevaan alukseen.

Lippuvaltiona olevan jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille sen aluksen nimi ja ulkoiset merkki- ja numerotunnukset, johon ylimääräiset valvontatoimenpiteet kohdistuvat.

23 artikla

1. Jos komissio on todennut, että jäsenvaltio on ylittänyt kiintiönsä, osuutensa tai määräosansa kalakannan tai kalakantaryhmän osalta, komissio tekee vähennykset kiintiönsä ylittäneen jäsenvaltion käytössä olevasta vuotuisesta kiintiöstä, osuudesta tai määräosasta. Näistä vähennyksistä päätetään 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

2. Neuvosto vahvistaa vähennyssäännöt komission ehdotuksesta määräenemmistöllä asetuksen (ETY) N:o 3760/92 8 artiklassa säädettyjen tavoitteiden ja hoitosuunnitelmien mukaisesti ja ottaa ensisijaisesti huomioon seuraavat tekijät:

- kiintiön ylityksen suuruus,

- mahdolliset kiintiön ylitykset saman kalakannan osalta edellisenä vuonna,

- kyseessä olevien kalavarojen biologinen tilanne.

V OSASTO Kalatalousalan, vesiviljely mukaan lukien, rakenteiden tiettyjen parantamis- ja mukauttamistoimenpiteiden tarkastus ja valvonta

24 artikla

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3760/92 11 artiklan mukaisesti vahvistamien tavoitteiden ja suunnitelmien noudattamisen varmistamiseksi erityisesti yhteisön laivaston kalastuskapasiteettia koskevien määrällisten tavoitteiden ja niiden toiminnan mukauttamistavoitteiden osalta on kunkin jäsenvaltion järjestettävä alueellaan ja suvereniteettiinsa tai lainkäyttövaltaansa kuuluvilla merialueilla säännöllisiä kaikkien sellaisten taloudellisten toimijoiden tarkastuksia, joita kyseessä olevien tavoitteiden toteutuminen koskee.

25 artikla

1. Kunkin jäsenvaltion on annettava määräyksiä 24 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden noudattamisen varmistamiseksi. Tätä varten sen on suoritettava teknistä valvontaa erityisesti seuraavilla aloilla:

a) kalastuslaivaston rakenneuudistus, uusiminen ja nykyaikaistaminen;

b) kalastuskapasiteetin mukauttaminen väliaikaisen tai lopullisen käytöstä poistamisen avulla;

c) tiettyjen kalastusalusten toiminnan rajoittaminen;

d) pyydysten rakenteen ja lukumäärän sekä niiden käyttötapojen rajoittaminen;

e) vesiviljelyalan ja rannikkoalueiden kehittäminen.

2. Jos komissio on todennut, että jäsenvaltio ei ole noudattanut 1 kohdan säännöksiä, se voi antaa neuvostolle ehdotukset asianmukaisiksi yleisiksi toimenpiteiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 169 artiklan soveltamista. Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä.

26 artikla

1. Yksityiskohtaiset säännöt 25 artiklan soveltamisesta voidaan antaa 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, erityisesti:

a) kalastusalusten konetehon tarkastamisesta;

b) kalastusalusten ilmoitetun tonnimäärän tarkastamisesta;

c) kalastusalusten seisonta-ajan tarkastamisesta;

d) pyydysten ominaisuuksien ja aluskohtaisen lukumäärän tarkastamisesta.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viipymättä tiedot käytettävistä tarkastusmenetelmistä sekä kyseisistä tarkastuksista vastaavien elinten nimet ja osoitteet.

27 artikla

1. Kunkin jäsenvaltion on 25 artiklassa säädetyn valvonnan helpottamiseksi perustettava varmentamisjärjestelmä, johon kuuluu erityisesti laivaston kalastuskapasiteettiin ja kalastustoimintaan liittyvien tietojen tarkistaminen muun muassa seuraavien lähteiden avulla:

- aluspäiväkirja, josta säädetään 6 artiklassa,

- purkamisilmoitus, josta säädetään 8 artiklassa,

- yhteisön kalastusalusluettelo, josta säädetään komission asetuksessa (ETY) N:o 163/89().

2. Tätä varten jäsenvaltioiden on luotava tietokoneistettuja tietokantoja, jotka sisältävät asiaankuuluvia tietoja laivaston kalastuskapasiteetista ja -toiminnasta, tai täydennettävä olemassa olevia tietokantoja.

3. Edellä 19 artiklan 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä on sovellettava.

4. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta annetaan 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

VI OSASTO Kalatalousalan yhteistä markkinajärjestelyä koskevien tiettyjen toimenpiteiden tarkastus ja valvonta

28 artikla

1. Yhteisestä kalastus- ja vesiviljelyalan tuotteiden markkinajärjestelystä 17 päivänä joulukuuta 1992 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3759/92() määriteltyihin toimenpiteisiin liittyvän sääntelyn teknisten näkökohtien noudattamisen varmistamiseksi kunkin jäsenvaltion on järjestettävä alueellaan kaikkien sellaisten taloudellisten toimijoiden tarkastuksia, joita kyseisten toimenpiteiden soveltaminen koskee.

2. Näiden tarkastusten kohteena on oltava seuraavien toimenpiteiden soveltamisen tekniset näkökohdat:

a) kaupan pitämisen vaatimukset ja erityisesti vähimmäismitat;

b) hintajärjestelmä ja erityisesti:

- tuotteiden vetäminen markkinoilta muihin tarkoituksiin kuin ihmisravinnoksi,

- markkinoilta vedettyjen tuotteiden varastointi ja/tai jalostus.

Jäsenvaltioiden on verrattava toisiinsa 9 artiklassa tarkoitettujen saalismäärien ensimmäistä markkinoille saattamista koskevia asiakirjoja ja näissä asiakirjoissa tarkoitettuja aluksesta purettuja saalismääriä, erityisesti niiden painon osalta.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot toteutetuista valvontatoimenpiteistä, toimivaltaisista valvontaviranomaisista, todettujen rikkomusten luonteesta ja niiden seuraamuksista.

Komissio ja jäsenvaltioiden viranomaiset sekä niiden virkamiehet ja muut niiden palveluksessa olevat eivät saa ilmaista tietoja, jotka on saatu tätä artiklaa sovellettaessa ja jotka ovat salassa pidettäviä.

4. Tämä artikla ei estä salassapitovelvollisuudesta tutkintamenettelyssä annettujen kansallisten säännösten soveltamista.

VII OSASTO Valvonnan toteuttaminen ja tarkastaminen

29 artikla

1. Komissio valvoo, soveltavatko jäsenvaltiot tätä asetusta tutkimalla asiakirjoja ja suorittamalla käyntejä paikalla. Komissio voi päättää suorittaa tarkastuksia ilman ennakkoilmoitusta, jos se katsoo sen tarpeelliseksi.

Komissio antaa paikan päällä käyntejä varten tarkastajilleen kirjalliset ohjeet, joista ilmenee heidän toimivaltansa ja tehtävänsä.

2. Komission tarkastajat voivat osallistua kansallisten valvontalaitosten suorittamiin valvonta- ja tarkastustoimiin aina, kun komissio katsoo sen tarpeelliseksi. Komissio luo näiden tehtävien yhteydessä tarkoituksenmukaiset yhteydet jäsenvaltioihin tarkastusohjelman määrittelemiseksi, joka on mikäli mahdollista vastavuoroisesti hyväksyttävä.

a) Jäsenvaltioiden on toimittava yhteistyössä komission kanssa tämän tehtävien suorittamisen helpottamiseksi. Niiden on erityisesti toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tarkastustehtävät eivät saa tarkastus- ja valvontatoimien onnistumista haittaavaa julkisuutta.

Komission tai sen valtuuttamien virkamiesten kohdatessa vaikeuksia tehtäviensä suorittamisessa asianomaisten jäsenvaltioiden on annettava komission käyttöön keinot, joilla se voi saattaa työnsä päätökseen, ja tarkastajille mahdollisuuden arvioida kyseessä olevia valvontatoimia.

b) Jos paikalla todettu tilanne ei mahdollista alkuperäisessä tarkastusohjelmassa suunniteltuja tarkastus- ja valvontatoimia, komission tarkastajat, jotka ovat yhteydessä toimivaltaiseen kansalliseen valvontaviranomaiseen ja toimivat yhteisymmärryksessä tämän kanssa, muuttavat alkuperäisiä tarkastus- ja valvontatoimia.

c) Siinä tapauksessa, että toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on suoritettava muita, ensisijaisia tehtäviä, jotka koskevat erityisesti meripuolustusta tai -turvallisuutta, jäsenvaltion viranomaisilla on merillä tai ilmateitse suoritettavien tarkastusten osalta oikeus lykätä tai suunnata uudelleen tarkastustoimia, joihin komissio aikoi osallistua. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltion on toimittava yhteistyössä komission kanssa muiden määräysten antamiseksi.

Merillä tai ilmateitse suoritettavissa tarkastuksissa vesialuksen päällikkö ja ilma-aluksen kapteeni ovat yksin vastuussa toimista ottaen huomioon niiden viranomaisten vastuun, joille tämän asetuksen soveltaminen kuuluu. Näihin toimiin osallistuvat komission valtuuttamat tarkastajat noudattavat päällikön tai kapteenin laatimia sääntöjä ja käytäntöjä.

3. Komissio voi tarvittaessa, erityisesti jos yhteisön tarkastajien 2 kohdan mukaisesti suorittamien tehtävien yhteydessä on paljastunut mahdollisia epäkohtia tämän asetuksen soveltamisessa, pyytää jäsenvaltioita toimittamaan sille tiedoksi yksityiskohtaisen tarkastus- ja valvontaohjelman, jonka kansalliset viranomaiset ovat vahvistaneet tietyksi ajaksi, tietyille kalastuksille ja tietyille alueille. Sen jälkeen kun komissio on vastaanottanut kyseiset tiedot ja jos se katsoo sen tarpeelliseksi, komission valtuuttamat tarkastajat suorittavat itsenäisiä tarkastuksia sen varmistamiseksi, että jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat kyseisen ohjelman.

Yhteisön tarkastajien varmistaessa tämän ohjelman toimeenpanon jäsenvaltion virkamiehet ovat edelleen vastuussa kyseisen ohjelman toteuttamisesta. Yhteisön tarkastajat eivät voi omasta aloitteestaan käyttää kansallisille viranomaisille annettuja tarkastusvaltuuksia. Tarkastajat pääsevät aluksiin tai tiloihin ainoastaan jäsenvaltion virkamiesten seurassa.

Tämän varmistamisen jälkeen komissio toimittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle ohjelmaa koskevan arviointikertomuksen ja suosittelee tarvittaessa valvontatoimenpiteitä jäsenvaltion suorittaman valvonnan parantamiseksi.

4. Valtuutetuilla tarkastajilla ei ole oikeutta tarkastaa luonnollisia henkilöitä ilmateitse, merillä tai maissa suoritettujen tarkastustehtävien yhteydessä.

5. Komission valtuuttamat tarkastajat voivat 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen käyntien yhteydessä tutustua paikan päällä määrätyissä tietokannoissa oleviin yleisiin tai yksityiskohtaisiin tietoihin vastuussa olevien laitosten läsnäollessa, ja he voivat tutkia kaikkia tämän asetuksen soveltamiseen liittyviä asiakirjoja.

Jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään salassapitovelvollisuudesta tutkintamenettelyn yhteydessä, kaikkien kyseisten tietojen toimittamiseen on oltava toimivaltaisen oikeusviranomaisen lupa.

30 artikla

1. Jäsenvaltioiden on komission pyynnöstä toimitettava sille kaikki tämän asetuksen soveltamista koskevat tiedot. Jos komissio esittää tällaisten tietojen toimittamista koskevan pyynnön, komission on asetettava kohtuullinen määräaika, jonka kuluessa tiedot on toimitettava.

2. Jos komissio katsoo, että tämän asetuksen soveltamisessa on ilmennyt epäkohtia tai jos olemassa olevat valvontamääräykset tai -menetelmät eivät ole tehokkaita, sen on annettava tästä tieto asianomaisille jäsenvaltioille, joiden on sen jälkeen tehtävä hallinnollinen tutkimus, johon komission virkamiehet voivat osallistua.

Asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tieto tutkimuksen edistymisestä ja tuloksista ja toimitettava komissiolle jäljennös tutkimuskertomuksesta ja kertomuksen laatimisessa käytetyt keskeiset tiedot.

Voidakseen osallistua tässä kohdassa tarkoitettuihin tarkastuksiin komission virkamiesten on esitettävä kirjalliset ohjeet, joissa todetaan heidän henkilöllisyytensä ja tehtävänsä.

3. Komission virkamiesten osallistuessa tutkimukseen jäsenvaltion virkamiehet johtavat aina tutkimusta. Komission virkamiehet eivät voi omasta aloitteestaan käyttää kansallisille virkamiehille annettuja tarkastusvaltuuksia. Komission virkamiehet saavat sitä vastoin tutustua samoihin tiloihin ja asiakirjoihin kuin kansalliset virkamiehet.

Siltä osin kuin kansallisessa rikosten tutkintaa koskevassa lainsäädännössä tietyt toimet kuuluvat ainoastaan kansallisen oikeuden erityisesti nimeämille virkamiehille, komission virkamiesten on pidättäydyttävä osallistumasta tällaisiin toimiin. He pidättäytyvät erityisesti osallistumasta kotitarkastuksiin ja kansallisen rikosoikeuden alaan kuuluviin virallisiin kuulusteluihin. He saavat kuitenkin tutustua näillä keinoilla saatuihin tietoihin.

4. Tämä artikla ei estä salassapitovelvollisuutta tutkintamenettelyssä koskevien kansallisten määräysten tai säännösten soveltamista.

VIII OSASTO Voimassaolevan lainsäädännön noudattamatta jättämisen vuoksi toteutettavat toimenpiteet

31 artikla

1. Jos tämän asetuksen nojalla toteutetun valvonnan tai tarkastuksen päätyttyä todetaan, että yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä ei ole noudatettu, jäsenvaltioiden on huolehdittava, että toteutetaan asianmukaiset toimenpiteet, joihin kuuluu hallinnollisen menettelyn tai rikosoikeudellisen menettelyn aloittaminen vastuussa olevia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä vastaan jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdan nojalla aloitettujen menettelyjen on oltava luonteeltaan sellaisia, että ne asiaankuuluvan kansallisen lainsäädännön mukaisesti varmistavat sen, että rikkomuksesta vastuussa olevan henkilö menettää rikkomuksen tuottaman taloudellisen hyödyn, tai aikaansaavat vaikutuksia, jotka ovat suhteessa rikkomuksen vakavuuteen, ja ehkäisevät tehokkaasti muita samanlaatuisia rikkomuksia.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuista menettelyistä johtuvia rangaistusseuraamuksia voivat olla rikkomuksen vakavuuden mukaan:

- sakot,

- kiellettyjen pyydysten ja saaliiden talteen ottaminen,

- aluksen takavarikointi,

- aluksen väliaikainen käytöstä poisto,

- lisenssin määräaikainen keskeyttäminen,

- lisenssin peruuttaminen.

4. Tämän artiklan säännökset eivät estä jäsenvaltiota, jossa saalis puretaan aluksesta tai jälleenlaivataan, siirtämästä rikkomuksen syytteeseenpanoa rekisterivaltiona olevan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille yhteisymmärryksessä kyseisen jäsenvaltion kanssa ja sillä edellytyksellä, että siirtämisen avulla 2 kohdassa tarkoitetun lopputuloksen saavuttaminen on todennäköisempää. Jäsenvaltion, jossa saalis puretaan aluksesta tai jälleenlaivataan, on ilmoitettava komissiolle kaikista tällaisista siirroista.

32 artikla

1. Jos sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, jossa saalis on purettu aluksesta tai jälleenlaivattu, havaitsevat rikkomuksen tämän asetuksen säännöksiä vastaan, niiden on toteutettava 31 artiklan mukaisesti asianmukaiset toimenpiteet kyseessä olevan aluksen päällikköä tai muuta rikkomuksesta vastuussa olevaa henkilöä vastaan.

2. Jos se jäsenvaltio, jossa saalis on purettu aluksesta tai jälleenlaivattu, ei ole lippuvaltiona oleva jäsenvaltio ja jos sen toimivaltaiset viranomaiset eivät toteuta kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti asianmukaisia toimenpiteitä, mukaan lukien hallinnollisen menettelyn tai rikosoikeudellisen menettelyn aloittaminen vastuussa olevia luonnollisia tai oikeushenkilöitä vastaan, tai eivät siirrä syytteeseenpanoa 31 artiklan 4 kohdan mukaisesti, lainvastaisesti aluksesta puretut tai jälleenlaivatut määrät voidaan vähentää ensiksi mainitulle jäsenvaltiolle myönnetystä kiintiöstä.

Kyseisen jäsenvaltion kiintiöstä vähennettävät määrät on vahvistettava 36 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti komission kuultua molempia kyseessä olevia jäsenvaltioita.

Jos sillä jäsenvaltiolla, jossa saalis puretaan aluksesta tai jälleenlaivataan, ei ole enää vastaavansuuruista kiintiötä käytettävissään, sovelletaan 21 artiklan 4 kohtaa soveltuvin osin siten, että lainvastaisesti aluksesta puretut tai jälleenlaivatut kalamäärät katsotaan samansuuruiseksi kuin rekisterivaltiona olevan jäsenvaltion kärsimän vahingon suuruus, siten kuin edellä mainitussa artiklassa säädetään.

33 artikla

1. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on kansallisen lainsäädäntönsä mukaisten menettelyjen mukaisesti ilmoitettava viipymättä lippu- tai rekisterivaltiona olevalle jäsenvaltiolle kaikista 1 artiklassa tarkoitetuista rikkomuksista yhteisön sääntelyä vastaan sekä ilmoitettava kyseessä olevan aluksen nimi ja tunnukset, aluksen päällikön ja varustajan nimet, rikkomuksen olosuhteet ja rikosoikeudelliset prosessit tai hallinnolliset menettelyt tai muut toteutetut toimenpiteet sekä kaikki kyseiseen rikkomukseen liittyvät lopulliset oikeuden päätökset. Näissä erityistapauksissa jäsenvaltioiden on komission pyynnöstä toimitettava sille kyseiset tiedot.

2. Jos syytteeseenpano siirretään 31 artiklan 4 kohdan mukaisesti, on lippu- tai rekisterivaltiona olevan jäsenvaltion sen jälkeen toteutettava kaikki 31 artiklassa tarkoitetut asianmukaiset toimenpiteet.

3. Lippu- tai rekisterivaltiona olevan jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle viipymättä 2 kohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä sekä kyseessä olevan aluksen nimi ja ulkoinen tunnus.

34 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedoksi sellaiset lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka ne ovat antaneet säännösten vastaisuuksien ehkäisemiseksi ja syytteeseen panemiseksi.

Niiden on vuosittain ilmoitettava kaikki muutokset, jotka on tehty rikkomuksen mukaan säädettyihin sakkojen enimmäis- ja vähimmäismääriin sekä kaikkien muiden asiaankuuluvien rangaistusseuraamusten luonne.

2. Jäsenvaltioiden on säännöllisin väliajoin toimitettava komissiolle tiedoksi tämän asetuksen nojalla suoritettujen tarkastusten tai valvonnan tulokset, erityisesti todettujen rikkomusten lukumäärä ja luonne sekä niiden johdosta määrätyt seuraamukset. Jäsenvaltioiden on komission pyynnöstä toimitettava sille tiedoksi tiettyjen rikkomusten kyseessä ollessa sovellettavien sakkojen suuruus.

3. Komissio toimittaa jäsenvaltioille yhteenvedon 1 ja 2 kohdan mukaisesti vastaanotetuista tiedoista.

IX OSASTO Yleiset säännökset

35 artikla

Jäsenvaltioiden on viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä kesäkuuta toimitettava komissiolle kertomus tämän asetuksen soveltamisesta viimeksi kuluneen kalenterivuoden aikana, joka sisältää toteutettujen teknisten ja inhimillisten keinojen arvioinnin sekä toimenpiteet, jotka voivat myötävaikuttaa mahdollisesti todettujen puutteiden korjaamiseen. Komissio laatii jäsenvaltioiden kertomusten ja omien havaintojensa perusteella vuosikertomuksen ja toimittaa kullekin jäsenvaltiolle tiedoksi niitä koskevat tiedot. Otettuaan asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden vastaukset komissio julkaisee tämän kertomuksen yhdessä jäsenvaltioiden vastausten kanssa ja tarvittaessa ehdotukset toimenpiteiksi todettujen puutteiden korjaamiseksi.

36 artikla

Jos tässä artiklassa säädettyä menettelyä on noudatettava, asian saattaa asetuksella (ETY) N:o 3760/92 perustetun kalastus- ja vesiviljelyalan hallintokomitean, jäljempänä "komitea", käsiteltäväksi komitean puheenjohtaja joko omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion edustajan pyynnöstä.

Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa näistä toimenpiteistä määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

Komissio päättää toimenpiteistä, joita sovelletaan välittömästi. Jos kyseiset toimenpiteet eivät kuitenkaan ole komitean antaman lausunnon mukaiset, komissio ilmoittaa niistä välittömästi neuvostolle. Tässä tapauksessa komissio voi lykätä päättämiensä toimenpiteiden soveltamista korkeintaan yhdellä kuukaudella ilmoituksen tekopäivästä.

Neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin edellisessä kohdassa säädetyssä määräajassa.

37 artikla

1. Jäsenvaltioiden ja komission on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tämän asetuksen mukaisesti vastaanotettuja tietoja käsitellään luottamuksellisina.

2. Luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden nimiä ei saa antaa tiedoksi komissiolle tai toiselle jäsenvaltiolle, ellei tässä asetuksessa erityisesti toisin säädetä tai ellei se ole tarpeen rikkomusten ehkäisemiseksi tai syytteeseen panemiseksi taikka oletettujen rikkomusten toteen näyttämiseksi.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja ei saa välittää, elleivät ne sisälly muihin tietoihin siten, että kyseessä olevia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä ei voida välittömästi tai välillisesti tunnistaa.

3. Jäsenvaltioiden ja komission keskenään vaihtamia tietoja ei saa välittää muille kuin sellaisille henkilöille, joiden työtehtävät jäsenvaltioissa tai yhteisön toimielimissä edellyttävät niihin tutustumista, paitsi jos niitä tiedoksi antaneet jäsenvaltiot antavat siihen nimenomaisen suostumuksensa.

4. Tämän asetuksen nojalla missä tahansa muodossa annetut tai vastaanotetut tiedot ovat salassa pidettäviä ja nauttivat samaa suojaa, joka vastaavanlaisille tiedoille taataan tiedot vastaanottaneiden jäsenvaltioiden lainsäädännössä ja yhteisön toimielimiin sovellettavissa vastaavissa säännöksissä.

5. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja ei saa käyttää mihinkään muuhun kuin tässä asetuksessa säädettyyn tarkoitukseen, jolleivät niitä antaneet viranomaiset anna siihen nimenomaista suostumustaan eikä tiedot vastaanottaneen viranomaisen jäsenvaltiossa voimassa olevissa säännöksissä kielletä tällaista kyseisten tietojen käyttöä tai antamista.

6. Mitä 1 5 kohdassa säädetään, ei estä käyttämästä tämän asetuksen nojalla saatuja tietoja sellaisten oikeudellisten toimenpiteiden yhteydessä, jotka on myöhemmin pantu vireille sen vuoksi, että yhteisön kalastusta koskevaa lainsäädäntöä ei ole noudatettu. Tiedot lähettäneen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille on annettava tieto kaikista tapauksista, joissa tietoja on käytetty näihin tarkoituksiin.

Tämä artikla ei vaikuta velvoitteisiin, jotka johtuvat kansainvälisistä keskinäistä avunantoa rikosasioissa koskevista yleissopimuksista.

7. Aina kun jäsenvaltio ilmoittaa komissiolle tutkimuksen osoittaneen, että sellainen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka nimi on annettu sille tiedoksi tämän asetuksen säännösten nojalla, ei ole osallinen rikkomukseen, komission on annettava välittömästi tieto tutkimuksen tai oikeudenkäynnin lopputuloksesta kaikille osapuolille, joille se on antanut tiedoksi kyseisen henkilön nimen. Henkilöä ei saa enää kohdella kyseessä oleviin epäkohtiin osallisena ensimmäisen ilmoituksen perusteella. Tiedot, jotka on tallennettu sellaisessa muodossa, että niistä voi tunnistaa henkilön, on välittömästi hävitettävä.

8. Mitä 1 5 kohdassa säädetään, ei estä sellaisten yleisluontoisten tietojen tai tutkimusten julkaisemista, joissa ei viitata nimeltä luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin.

9. Tässä asetuksessa tarkoitettuja tietoja on säilytettävä sellaisessa muodossa, että asianomaisten henkilöiden tunnistaminen on mahdollista ainoastaan niin kauan kuin se on tarkoituksenmukaista.

10. Tämän asetuksen mukaisesti vastaanotetut tiedot on annettava asianomaisten luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden pyynnöstä heidän käyttöönsä.

38 artikla

Tätä asetusta sovelletaan rajoittamatta asetuksessa säädettyjä vähimmäisvaatimuksia tiukempien kansallisten valvontasäännösten soveltamista, jos ne ovat yhteisön lainsäädännön ja yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut kansalliset säännökset on toimitettava komissiolle tiedoksi yhteisestä kalatalousalan rakennepolitiikasta 19 päivänä tammikuuta 1976 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 101/76() 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

39 artikla

1. Kumotaan 1 päivänä tammikuuta 1994 asetus (ETY) N:o 2241/87 lukuun ottamatta sen 5 artiklaa, joka on voimassa, kunnes tämän asetuksen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen luetteloiden vahvistamisesta annetut asetukset tulevat voimaan.

2. Viittaukset 1 kohdan nojalla kumottuun asetukseen on katsottava viittauksiksi tähän asetukseen.

40 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Jäsenvaltiot vapautetaan 1 päivään tammikuuta 1996 asti velvollisuudesta soveltaa 9, 15 ja 18 artiklan säännöksiä siltä osin, kuin ne koskevat saaliiden myynti-ilmoitusten ja purkamiskirjausten ilmoittamista tietokoneella tapahtuvaa tiedonsiirtoa käyttäen.

Jäsenvaltiot vapautetaan 1 päivään tammikuuta 1999 asti velvollisuudesta soveltaa 6, 8, ja 19 artiklan säännöksiä siltä osin, kuin ne koskevat kalastustointa Välimerellä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 12 päivänä lokakuuta 1993.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. SMET

() EYVL N:o C 280, 29.10.1992, s. 5

() EYVL N:o C 21, 25.1.1993, s. 55

() EYVL N:o C 108, 19.4.1993, s. 36

() EYVL N:o L 389, 31.12.1992, s. 1

() EYVL N:o L 207, 29.7.1987, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3483/88 (EYVL N:o L 306, 11.11.1988, s. 2).

() EYVL N:o L 288, 11.10.1986, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3034/92 (EYVL N:o L 307, 23.10.1992, s. 1)

() EYVL N:o L 20, 25.1.1989, s. 5

() EYVL N:o L 388, 31.12.1992, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1891/93 (EYVL N:o L 172, 15.7.1993, s. 1).

() EYVL N:o L 20, 28.1.1976, s. 19