NEUVOSTON DIREKTIIVI 93/75/ETY,

annettu 13 päivänä syyskuuta 1993,

vaarallisia tai ympäristöä pilaavia aineita kuljettavia aluksia koskevista vähimmäisvaatimuksista niiden ollessa matkalla yhteisön merisatamiin tai poistuessa niistä

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 84 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

sekä katsoo, että

meritse kuljetettavien vaarallisten ja ympäristöä pilaavien aineiden määrä on kasvanut jatkuvasti, mikä lisää vakavien onnettomuuksien vaaraa, ja näitä onnettomuuksia tapahtuu yhä uudelleen,

näyttää olevan tarpeen toteuttaa kaikki asianmukaiset toimenpiteet sellaisten olosuhteiden välttämiseksi, jotka saattaisivat aiheuttaa tällaisia onnettomuuksia, ja jotta voitaisiin vähentää niistä aiheutuvia vahinkoja; yhteisön merisatamiin matkalla olevien tai sieltä poistuvien alusten on sen vuoksi täytettävä vähimmäisvaatimukset,

parempi tiedonsaanti edistäisi onnettomuuksien estämistä ja niiden määrän pitämistä mahdollisimman alhaisena; toimivaltaiset viranomaiset voisivat paremman tiedonsaannin avulla ryhtyä tarvittaviin varotoimiin vaarallisia tai ympäristöä pilaavia aineita kuljettavien, yhteisön merisatamiin matkalla olevien tai sieltä poistuvien alusten suhteen,

toimivaltaisille viranomaisille on toimitettava Solas- ja Marpol-yleissopimusten mukaisesti tiedot aluksilla olevien vaarallisten tai ympäristöä pilaavien aineiden laadusta ja sijainnista,

tietty säännöllinen liikenne voidaan vapauttaa velvoitteesta toimittaa näitä tietoja,

onnettomuusvaaran vähentämiseksi on aiheellista painottaa tiettyjen merenkulun sääntöjen merkitystä,

kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn päätöslauselmassa A 648(16) kehotetaan jäsenvaltioiden hallituksia varmistamaan, että alusten ilmoitusjärjestelmät ja -vaatimukset vastaavat mahdollisimman tarkkaan päätöslauselman liitteessä täsmennettyjä yleisiä periaatteita,

jos merellä sattuu tapahtuma tai syntyy tilanne, joka aiheuttaa uhan jonkin jäsenvaltion rannikolle tai siihen liittyville eduille, toimivaltaisten viranomaisten olisi saatava aluksen päälliköltä välittömästi ilmoitus tapahtumasta ja aluksella olevista vaarallisista tai ympäristöä pilaavista aineista, jotta viranomaiset voisivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet,

lisäksi tässä direktiivissä muistutetaan mieliin toimenpiteet, jotka jäsenvaltioilla on käytettävissään kansainvälisen oikeuden mukaisesti,

Solas- ja Marpol-yleissopimuksissa alukset velvoitetaan ilmoittamaan muille aluksille ja rannikkovaltion viranomaisille alusta itseään, muita aluksia ja merenkulkua uhkaavista vaaroista sekä tapahtuneesta tai todennäköisesti tapahtuvasta ympäristöä pilaavien aineiden luvattomasta tai poikkeavasta päästöstä; vaikuttaa asianmukaiselta, että kyseiset viranomaiset tarvittaessa viestittävät saamansa tiedot radioitse,

jokainen jäsenvaltio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, jotta näistä tiedoista voitaisiin saada mahdollisimman suuri hyöty,

tällainen tiedonvaihto edellyttää asianmukaista yhteistyötä yhteisön kaikkien jäsenvaltioiden viranomaisten, laivaajien, alusten liikenteenharjoittajien, päälliköiden ja luotsien välillä,

tämän direktiivin täytäntöönpano voi edellyttää joitain muutoksia, jotka komissio tekee komitean avustamana tai jotka neuvosto itse tekee tietyissä tapauksissa,

komissio tekee uusia ehdotuksia tässä direktiivissä säädetyn järjestelmän täydentämiseksi,

yhteisön satamiin saapuvia tai niistä poistuvia säiliöaluksia koskevista vähimmäisvaatimuksista 21 päivänä joulukuuta 1978 annettu neuvoston direktiivi 79/116/ETY(4) kumotaan tällä direktiivillä, ja

tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen määrätä aluksia koskevia lisävaatimuksia,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

1 Jäsenvaltiot toteuttavat kaikki tarpeelliset ja asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että johonkin yhteisön merisatamaan matkalla olevien tai niistä poistuvien, vaarallisia tai ympäristöä pilaavia aineita irtolastina tai pakattuna kuljettavien alusten päälliköt tai liikenteenharjoittajat sekä näiden aineiden laivaajat noudattavat niille tässä direktiivissä asetettuja vähimmäisvaatimuksia.

2 Tämä direktiivi ei koske:

a) sota-aluksia ja muita ei-kaupallisiin tarkoituksiin käytettyjä julkishallinnon aluksia;

b) aluksilla käytettäviksi tarkoitettuja poltto- ja voiteluaineita, varastoja ja varusteita.

2 artikla

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a) `liikenteenharjoittajilla` aluksen omistajia, rahtaajia, käyttöyhtiöitä ja asiamiehiä;

b) `aluksella` mitä hyvänsä yhteisön satamaan matkalla olevaa tai sieltä poistuvaa lastialusta, öljy-, kemikaali- tai kaasusäiliöalusta, tai matkustaja-alusta, joka kuljettaa vaarallisia tai ympäristöä pilaavia aineita irtolastina tai pakattuna;

c) `vaarallisilla aineilla` IMDG-koodissa, IBC-koodin 17 luvussa ja IGC-koodin 19 luvussa esiintyviä aineita;

d) `ympäristöä pilaavilla aineilla`:

- öljyjä sellaisina kuin ne on määritelty Marpol-yleissopimuksen liitteessä 1,

- haitallisia nestemäisiä aineita sellaisina kuin ne on määritelty Marpol-yleissopimuksen liitteessä 2,

- vahingollisia aineita sellaisina kuin ne on määritelty Marpol-yleissopimuksen liitteessä 3;

e) `Marpolilla` alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyä yleissopimusta ja sen vuonna 1978 tehtyä pöytäkirjaa sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän direktiivin antamisajankohtana;

f) `IMDG-koodilla` vaarallisten aineiden kansainvälistä merenkulkualan kuljetussäännöstöä sellaisena kuin se on voimassa tämän direktiivin antamisajankohtana;

g) `IBC-koodilla` vaarallisia kemikaaleja irtolastina kuljettavien alusten rakentamista ja varustamista koskevaa IMOn kansainvälistä säännöstöä sellaisena kuin se on voimassa tämän direktiivin antamisajankohtana;

h) `IGC-koodilla` nesteytettyjä kaasuja irtolastina kuljettavien alusten rakentamista ja varustamista koskevaa IMOn kansainvälistä säännöstöä sellaisena kuin se on voimassa tämän direktiivin antamisajankohtana;

i) `IMOn päätöslauselmalla A 648(16)` kansainvälisen merenkulkujärjestön yleiskokouksen 16:nnessa istunnossaan 19 päivänä lokakuuta 1989 hyväksymää päätöslauselmaa 648(16), joka käsittelee yleisiä ohjeita alusten ilmoitusjärjestelmistä ja -vaatimuksista, mukaan lukien suuntaviivat siitä, kuinka ilmoittaa sellaisista tapahtumista, joissa on mukana vaarallisia aineita, vahingollisia aineita ja/tai merta pilaavia aineita, sellaisena kuin päätöslauselma on voimassa tämän direktiivin antamisajankohtana;

j) `toimivaltaisilla viranomaisilla` jäsenvaltioiden 3 artiklan mukaisesti nimeämiä viranomaisia ja järjestöjä;

k) `laivaajalla` mitä hyvänsä henkilöä, joka on tehnyt tai jonka nimissä tai lukuun on tehty kuljettajan kanssa sopimus tavaran kuljettamisesta meritse.

3 artikla

Jokainen jäsenvaltio nimeää toimivaltaiset viranomaiset, joille tässä direktiivissä säädetyt tiedot ja ilmoitukset osoitetaan, ja ilmoittaa ne komissiolle.

Komissio julkaisee luettelon jäsenvaltioiden nimeämistä toimivaltaisista viranomaisista ja näiden tietoyhteyksistä.

4 artikla

Vaarallisia tai ympäristöä pilaavia aineita ei saa tarjota kuljetettavaksi tai lastata alukselle, ellei päällikölle tai liikenteenharjoittajalle ole ensin annettu selvitystä, josta käyvät ilmi kyseisten vaarallisten tai ympäristöä pilaavien aineiden täsmälliset tekniset nimitykset, mahdolliset Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) käyttämät numerot, IMOn vaarallisuusluokat IMDG-, IBC- ja IGC-koodeittain sekä ainemäärät, ja, jos aineet kuljetetaan siirrettävissä säiliöissä tai rahtikonteissa, näiden tuntomerkit.

Laivaajan velvollisuutena on toimittaa aluksen päällikölle tai liikenteenharjoittajalle tässä direktiivissä edellytetty ilmoitus ja varmistaa, että kuljetettavaksi tarjottu lasti todella vastaa ensimmäisen kohdan mukaisesti ilmoitettua tavaraa.

5 artikla

1 Jokainen jäsenvaltio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet seuraavissa kohdissa asetettujen vaatimusten soveltamiseksi kaikkiin aluksiin.

2 Jäsenvaltion satamasta poistuvan aluksen liikenteenharjoittajan on ennen lähtöä ilmoitettava kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle kaikki liitteen I mukaiset tiedot.

3 Yhteisön ulkopuolella sijaitsevasta satamasta saapuvan ja yhteisössä sijaitsevaan satamaan tai jonkin jäsenvaltion aluevesillä sijaitsevaan ankkuripaikkaan matkalla olevan aluksen liikenteenharjoittajan on, voidakseen päästä satamaan tai ankkuripaikkaan, ilmoitettava lastaussatamasta lähtiessään kaikki liitteessä I tarkoitetut tiedot sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa ensimmäinen määräsatama tai ankkurointipaikka sijaitsee.

4 Jäsenvaltiot voivat jättää soveltamatta 2 ja 3 kohtaa sellaiseen säännölliseen liikenteeseen, jossa matka kestää vähemmän kuin tunnin. Komissio voi jäsenvaltion pyynnöstä suostua kyseisen ajan kohtuulliseen pidennykseen.

Siinä tapauksessa liikenteenharjoittajan on oltava aina valmiina toimittamaan liitteessä I säädetyt tiedot lähtö- tai määräpaikkana olevien jäsenvaltioiden viranomaisten pyynnöstä.

5 Jäsenvaltiossa sijaitsevaan satamaan saapuvien tai sieltä poistuvien alusten on kyseisen valtion kansallisten määräysten mukaisesti:

a) käytettävä paikallista meriliikennepalvelua (VTS), jos näitä on tarjolla;

b) käytettävä luotseja.

6 artikla

1 Jokaisen jäsenvaltion on edellytettävä, että jos merellä sattuu tapahtuma tai syntyy tilanne, joka aiheuttaa vaaran kyseisen jäsenvaltion rannikolle tai siihen liittyville eduille, aluksen päällikön on ilmoitettava ainakin tapahtuman yksityiskohdat ja liitteessä I edellytetyt tiedot välittömästi sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jota asia koskee.

Toimivaltainen viranomainen voi katsoa, että velvoite antaa liitteen I mukaiset tiedot on täytetty, jos alus ilmoittaa, millä toimivaltaisella viranomaisella yhteisössä on hallussaan 5 artiklassa edellytetyt tiedot.

2 Edellä 1 kohdassa säädetty ilmoittaminen tapahtuu IMOn päätöslauselman A 648(16) mukaisesti, ja se on tehtävä ainakin kaikissa päätöslauselmassa mainituissa tilanteissa.

3 Liitteessä III esitetään, mitkä toimenpiteet ovat jäsenvaltioilla on käytettävissä kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

7 artikla

Edellä olevat 5 ja 6 artikla eivät vaikuta voimassa olevien, kansainvälisistä yleissopimuksista tai satamailmoitusta koskevista kansallisista järjestelyistä johtuvien vaatimusten soveltamiseen.

8 artikla

1 Aluksen päällikön on täytettävä todenmukaisesti ja täsmällisesti tämän direktiivin liitteen II mukainen tarkastuslomake ja luovutettava se tiedoksi luotsille ja pyynnöstä toimivaltaiselle viranomaiselle.

2 Luotsien, jotka avustavat alusta sen tullessa laituriin tai lähtiessä laiturista taikka osallistuvat aluksen ohjailemiseen, on viipymättä ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle jos ne saavat tietoonsa puutteita, jotka saattaisivat vaarantaa aluksen turvallisen kulun.

9 artikla

Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava tarvittaessa kyseisillä alueilla radioitse kaikki 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitetut tapahtumat sekä tiedot meriliikenteen turvallisuutta uhkaavista tapahtumista.

10 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten, joilla on hallussaan 5 artiklan sekä 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitetut tiedot, on ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin niiden luovuttamiseksi milloin hyvänsä toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen käyttöön tämän pyynnöstä.

Jäsenvaltion, jonka toimivaltaisille viranomaisille on tämän direktiivin mukaisesti tai muulla tavoin ilmoitettu seikoista, joihin liittyy vaara tai jotka lisäävät vaaraa, että joillekin toisen jäsenvaltion meri- ja rannikkoalueille koituu vahinkoa, on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta jäsenvaltio, jota asia koskee, saisi siitä tiedon mahdollisimman pian.

Jokaisen jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet saadakseen mahdollisimman suuren hyödyn raporteista, jotka alusten on sille toimitettava jos merellä sattuu tapahtuma, josta uhkaa aiheutua erittäin vakavia vahinkoja.

11 artikla

Tätä direktiiviä voidaan muuttaa 12 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, jotta voitaisiin:

- soveltaa voimaan tulleita, 2 artiklan e, f, g, h ja i alakohdassa tarkoitettuihin kansainvälisiin yleissopimukseen, koodeihin ja päätöslauselmiin myöhemmin tehtyjä muutoksia tämän direktiivin osalta,

- mukauttaa tämän direktiivin täytäntöönpanoa tieteelliseen ja tekniseen kehitykseen laajentamatta kuitenkaan sen sovellusalaa.

12 artikla

1 Komissiota avustaa komitea, jossa on jäseninä jäsenvaltioiden edustajat ja puheenjohtajana komission edustaja.

2 Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3 a) Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset.

b) Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kahdeksan viikon kuluessa siitä, kun asia on tullut vireille siinä, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä.

13 artikla

1 Komissio antaa neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1995 kertomuksen, johon tarvittaessa sisältyy ehdotuksia tämän direktiivin täytäntöönpanosta.

2 Lisäksi komitea tekee niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1993, uusia ehdotuksia aiempaa kattavamman ilmoitusjärjestelmän käyttöönotosta yhteisössä. Ehdotukset voivat myös koskea jäsenvaltioiden rannikoilla liikkuvia aluksia ja niissä voidaan käsitellä alusten ja maalla sijaitsevien laitteistojen välisiä elektronisia tiedonvaihtojärjestelmiä.

14 artikla

1 Jäsenvaltioiden on annettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 12 kuukauden kuluttua tämän direktiivin antamisesta. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2 Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niitä virallisesti julkaistaessa niihin on liitettävä viittaus tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettä siitä, miten viittaukset tehdään.

3 Tästä direktiivistä johtuvat velvoitteet tulevat voimaan 24 kuukauden kuluttua direktiivin antamisesta.

4 Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuissa kysymyksissä antamansa keskeiset kansalliset säännökset komissiolle viimeistään 12 kuukauden kuluttua direktiivin antamisesta.

Lisäksi kyseiset säännökset annetaan tiedoksi merenkulkualalle kansallisten varoitus- ja tietopalvelujen kautta.

15 artikla

Kumotaan direktiivi 79/116/ETY 24 kuukauden kuluttua tämän direktiivin antamisesta.

16 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 13 päivänä syyskuuta 1993.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Ph. MAYSTADT

(1) EYVL N:o C 147, 14.6.1989, s. 3

EYVL N:o C 294, 24.11.1990, s. 12

(2) EYVL N:o C 175, 16.7.1990, s. 41

EYVL N:o C 255, 20.9.1993

(3) EYVL N:o C 329, 20.12.1989, s. 20

(4) EYVL N:o L 33, 8.2.1979, s. 33. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 79/1034/ETY (EYVL N:o L 315, 11.12.1979, s. 16)

LIITE I

Vaarallisia tai ympäristöä pilaavia aineita kuljettavia aluksia koskevat tiedot

(5 artikla)

1 Aluksen nimi ja radiotunnus

2 Aluksen kansallisuus

3 Aluksen pituus ja syväys

4 Määräsatama

5 Arvioitu saapumisaika määräsatamaan tai luotsiasemalle, kuten toimivaltainen viranomainen edellyttää.

6 Arvioitu lähtöaika

7 Suunniteltu reitti

8 Vaarallisten tai ympäristöä pilaavien aineiden täsmälliset tekniset nimitykset, mahdolliset YK:n käyttämät numerot, IMOn vaarallisuusluokat IMDG-, IBC- ja IGC-koodeittain sekä ainemäärät, ja jos aineet kuljetetaan siirrettävissä säiliöissä tai rahtikonteissa, näiden tuntomerkit.

9 Vahvistus siitä, että aluksella on luettelo, lastiluettelo tai lastipiirros, josta käyvät ilmi yksityiskohtaiset tiedot aluksella kuljetetuista vaarallisista tai ympäristöä pilaavista aineista ja niiden sijainnista.

LIITE II

ALUSTEN TARKASTUSLOMAKE

>KAAVION ALKU>

(6 artiklan 3 kohta, 8 artikla ja liite III)

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

LIITE III

Toimenpiteet, jotka kansainvälisen oikeuden mukaisesti ovat jäsenvaltioiden toteutettavissa

(6 artiklan 3 kohta)

Kun tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa alusta kohtaa 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa esitetty tapahtuma tai tilanne, ja sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jota asia koskee, katsoo kansainvälisen oikeuden(1) nojalla, että on tarpeen estää, lieventää tai poistaa kokonaan vakava ja välitön vaara, joka uhkaa jäsenvaltion rannikkoa tai siihen liittyviä etuja taikka miehistöjen, matkustajien tai maissa olevien ihmisten turvallisuutta, tai että on tarpeen suojella meriympäristöä, viranomainen voi erityisesti:

- rajoittaa aluksen liikkumista tai määrätä sen tietylle reitille; tämä vaatimus ei vaikuta päällikön vastuuseen aluksensa turvallisesta kulusta,

- pyytää päällikköä toimittamaan tämän direktiivin liitteen II mallin mukaisessa tarkastusluettelossa olevat asiaa koskevat tiedot ja vahvistaa, että aluksella on yksi kappale liitteessä I olevassa 9 kohdassa tarkoitetusta luettelosta, lastiluettelosta tai lastipiirroksesta.

(1) - Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 1983 merioikeusyleissopimus (UNCLOS), 221 artikla

- vuoden 1969 kansainvälinen yleissopimus väliintulosta öljysaastuntaonnettomuuksissa aavalla merellä, I, II, III ja V artikla

- vuoden 1973 pöytäkirja väliintulosta aavalla merellä muista aineista kuin öljystä johtuvissa pilaantumistapauksissa, I ja II artikla