31991L0271

Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä

Virallinen lehti nro L 135 , 30/05/1991 s. 0040 - 0052
Suomenk. erityispainos Alue 15 Nide 10 s. 0093
Ruotsink. erityispainos Alue 15 Nide 10 s. 0093
tšekinkielinen erityispainos Alue 15 Nide 02 s. 26 - 38
vironkielinen erityispainos Alue 15 Nide 02 s. 26 - 38
unkarinkielinen erityispainos Alue 15 Nide 02 s. 26 - 38
liettuankielinen erityispainos Alue 15 Nide 02 s. 26 - 38
latviankielinen erityispainos Alue 15 Nide 02 s. 26 - 38
maltankielinen erityispainos Alue 15 Nide 02 s. 26 - 38
puolankielinen erityispainos Alue 15 Nide 02 s. 26 - 38
slovakinkielinen erityispainos Alue 15 Nide 02 s. 26 - 38
sloveeninkielinen erityispainos Alue 15 Nide 02 s. 26 - 38


NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 21 päivänä toukokuuta 1991,

yhdyskuntajätevesien käsittelystä

(91/271/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 s artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [1],

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [2],

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [3],

sekä katsoo, että

Pohjanmeren ja muiden yhteisön vesistöjen suojelusta 28 päivänä kesäkuuta 1988 annetussa neuvoston päätöslauselmassa [4] kehotettiin komissiota tekemään ehdotukset tarvittaviksi yhteisön toimenpiteiksi yhdyskuntajätevesien käsittelemiseksi,

yhden jäsenvaltion puutteellisesta jätevesien käsittelystä aiheutuva vesien pilaantuminen vaikuttaa usein muiden jäsenvaltioiden vesiin; sen vuoksi 130 r artiklan mukaisesti toimet yhteisön tasolla ovat tarpeen,

puutteellisesti käsiteltyjen yhdyskuntajätevesien päästöistä ympäristölle aiheutuvien haittojen estämiseksi tarvitaan yleisesti yhdyskuntajätevesien biologista käsittelyä,

on tarpeen vaatia haavoittumiselle alttiilla alueilla tehokkaampaa käsittelyä; joillakin vähemmän alttiilla alueilla voidaan katsoa mekaanisen käsittelyn riittävän,

yleisin säännöin tai säännöksin tai erityisluvin olisi säädettävä teollisuusjätevesien johtamista viemäriverkkoon sekä yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoista tulevien jätevesipäästöjen ja jätevesilietteen sijoittamista,

asianmukaiset vaatimukset olisi asetettava tiettyjen teollisuudenalojen biologisesti hajoavan jäteveden päästöille, joita ei johdeta yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoihin ennen vesistöön johtamista,

olisi edistettävä jäteveden käsittelyssä muodostuvan lietteen uudelleen käyttöä; lietteen johtaminen pintavesiin olisi saatava loppumaan;

ympäristön suojelemiseksi jätevesien johtamisen haitoilta on tarkkailtava puhdistamoja, purkuvesistöjä sekä lietteen sijoittamista,

on tärkeää huolehtia, että yleisön saataville annetaan jäteveden johtamista ja lietteen käyttöä koskevaa tietoa määräajoin ilmestyvin tiedottein,

jäsenvaltioiden olisi laadittava ja esitettävä komissiolle kansalliset ohjelmat tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi, ja

olisi asetettava komitea avustamaan komissiota kysymyksissä, jotka koskevat tämän direktiivin täytäntöönpanemista ja mukauttamista tekniikan kehitykseen,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tämä direktiivi koskee yhdyskuntajätevesien keräilyä, käsittelyä ja vesistöön johtamista sekä tiettyjen teollisuudenalojen jätevesien käsittelyä ja vesistöön johtamista.

Direktiivin tarkoituksena on suojella ympäristöä edellä mainittujen jätevesien johtamisesta aiheutuvilta haitoilta.

2 artikla

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1 "yhdyskuntajätevedellä" talousjätevettä tai talous- ja teollisuusjäteveden ja/tai huleveden seosta;

2 "talousjätevedellä" asuntojen ja laitosten jätevesiä, jotka ovat peräisin pääasiassa ihmisten aineenvaihdunnasta ja kotitalouden toimista;

3 "teollisuusjätevedellä" teollisuustuotantoon ja muuhun elinkeinon harjoittamiseen käytettyjen kiinteistöjen jätevettä, joka ei ole talousjätevettä tai hulevettä;

4 "taajamalla" aluetta, jossa on niin tiheä asutus ja/tai niin runsaasti yritystoimintaa, että jätevedet on viemäröitävä ja johdettava jätevedenpuhdistamoon tai purkupaikkaan;

5 "keräysjärjestelmällä" yhdyskuntajätevesien keräämiseen ja johtamiseen käytettävää viemärijärjestelmää;

6 "yhdellä avl:llä (asukasvastineluvulla)" sellaista orgaanista biologisesti hajoavaa kuormitusta, jonka viiden vuorokauden biokemiallinen hapenkulutus (BOD5) on 60 grammaa happea vuorokaudessa;

7 "mekaanisella käsittelyllä" sellaista kiintoaineen laskeutusta fysikaalisin tai kemiallisin menetelmin tai muuta yhdyskuntajäteveden käsittelyä, jossa laitokseen tulevan jäteveden BOD5-arvo laskee vähintään 20 prosentilla ja kiintoainepitoisuus vähintään 50 prosentilla ennen vesistöön johtamista;

8 "biologisella käsittelyllä" yhdyskuntajätevesien käsittelyä menetelmällä, jossa on yleensä biologisessa käsittelyssä jälkiselkeytys, tai muuta menetelmää, joka täyttää liitteen I taulukossa 1 esitetyt vaatimukset;

9 "asianmukaisella käsittelyllä" yhdyskuntajätevesien käsittelyä sellaisilla menetelmillä tai siten, että purkuvesistö täyttää johtamisen jälkeen tämän tai muiden yhteisön direktiivien asiaa koskevat laatutavoitteet ja säännökset;

10 "lietteellä" yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoista kertyvää käsiteltyä tai käsittelemätöntä jätevesilietettä;

11 "rehevöitymisellä" sellaista ravinteiden, erityisesti typpi- tai fosforiyhdisteiden veteen rikastumista, joka aiheuttaa levien ja muiden korkeampien kasvilajien kasvua ja aiheuttaa veden eliötasapainon häiriintymistä ja veden laatuvaihteluja;

12 "suistolla" joen suulla olevaa makean veden ja rannikkovesien välistä siirtymäaluetta. Jäsenvaltioiden on määriteltävä suistojen ulommat (merenpuoleiset) rajat 17 artiklan 1 ja 2 kohdan säännösten tämän mukaan direktiivin täytäntöön panemiseksi laatimassaan ohjelmassa;

13 "rannikkovesillä" laskuveden rajan tai suiston ulkopuolella olevia vesiä.

3 artikla

1 Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että jätevesien viemäröintijärjestelmä on

- 31 päivään joulukuuta 2000 mennessä taajamissa, joiden asukasvastineluku (avl) on suurempi kuin 15000, ja

- 31 päivään joulukuuta 2005 mennessä taajamissa, joiden avl on 2000-15000.

Jos yhdyskuntajätevedet johdetaan vesistöihin, joita pidetään 5 artiklassa määriteltyinä "haavoittumiselle alttiina alueina", jäsenvaltioiden on huolehdittava, että viemäröintijärjestelmä on käytössä 31 päivään joulukuuta 1998 mennessä taajamissa, joiden avl on suurempi kuin 10000.

Jos keräysjärjestelmän rakentaminen ei ole perusteltua, joko siksi, ettei siitä olisi hyötyä ympäristölle, tai erittäin korkeiden kustannusten takia, on käytettävä erillisjärjestelmiä tai muita asianmukaisia järjestelmiä, joilla saavutetaan yhtä hyvä ympäristönsuojelun taso.

2 Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen keräysjärjestelmien on täytettävä liitteessä I olevassa A kohdassa vahvistetut vaatimukset. Näitä vaatimuksia voidaan muuttaa 18 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

4 artikla

1 Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että viemäröidyt yhdyskuntajätevedet on ennen vesistöön johtamista käsiteltävä biologisesti tai vastaavalla tavalla seuraavasti:

- 31 päivään joulukuuta 2000 mennessä purkupaikasta riippumatta taajamissa, joiden avl on suurempi kuin 15000;

- 31 päivään joulukuuta 2005 mennessä purkupaikasta riippumatta taajamissa, joiden avl on 10000-15000;

- 31 päivään joulukuuta 2005 mennessä taajamissa, joiden avl on 2000-10000 ja joiden jätevedet johdetaan sisävesiin tai suistoihin.

2 Jos yksityiskohtaisin tutkimuksin osoitetaan, ettei jätevesistä aiheudu ympäristöhaittoja, voidaan soveltaa 1 kohdassa säädettyjä lievempiä käsittelyvaatimuksia, jos taajaman jätevedet johdetaan korkealla vuoristossa (yli 1500 metriä merenpinnasta) sijaitseviin vesiin ja jätevesien tehokas biologinen käsittely on vaikeaa alhaisten lämpötilojen vuoksi.

3 Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen yhdyskuntajätevesien on täytettävä liitteessä I olevassa B kohdassa vahvistetut vaatimukset. Näitä vaatimuksia voidaan muuttaa 18 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

4 Asukasvastinelukuna esitetty kuormitus on laskettava suurimman puhdistamolle vuoden aikana tulevan viikon keskikuormituksen perusteella, lukuun ottamatta poikkeuksellisia, esimerkiksi rankkasateista johtuvia, tilanteita.

5 artikla

1 Jäsenvaltioiden on 2 kohdan soveltamiseksi määriteltävä 31 päivään joulukuuta 1993 mennessä haavoittumiselle alttiit alueet liitteessä II vahvistettujen arviointiperusteiden mukaisesti.

2 Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että kaikkia viemäröityjä yli 10000 avl:n taajamien jätevedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista haavoittumiselle alttiisiin vesistöihin 4 artiklassa säädettyä tehokkaammin viimeistään 31 päivästä joulukuuta 1998 alkaen.

3 Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen yhdyskuntajätevesien vesistöön johtamisen on täytettävä liitteessä I olevassa B kohdassa vahvistetut olennaiset vaatimukset. Näitä vaatimuksia voidaan muuttaa 18 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

4 Edellä 2 ja 3 kohdassa asetettuja laitoskohtaisia vaatimuksia ei kuitenkaan tarvitse soveltaa haavoittumiselle alttiilla alueilla, jos voidaan osoittaa, että alueen kaikille yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille tulevasta fosforin ja typen kokonaiskuormituksesta poistetaan kummastakin vähintään 75 prosenttia.

5 Edellä 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen säännösten tulee koskea myös haavoittumiselle alttiin vesistön valuma-alueella sijaitsevia jätevedenpuhdistamoita, joiden jätevedet osaltaan aiheuttavat vesistön pilaantumista.

Jos edellä tarkoitetut valuma-alueet sijaitsevat kokonaan tai osittain toisen jäsenvaltion alueella, sovelletaan 9 artiklaa.

6 Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että haavoittumiselle alttiiden alueiden määrittäminen otetaan tarkasteltavaksi vähintään neljän vuoden välein.

7 Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 6 kohdassa säädetyn tarkastelun perusteella haavoittumiselle alttiiksi määritetyillä alueilla tilanne on seitsemän vuoden kuluessa edellä esitettyjen vaatimusten mukainen.

8 Jäsenvaltion ei tarvitse määrittää haavoittumiselle alttiita alueita tämän direktiivin soveltamista varten, jos se toteuttaa 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetun käsittelyn koko alueellaan.

6 artikla

1 Tämän artiklan 2 kohtaa varten jäsenvaltiot voivat määrittää 31 päivään joulukuuta 1993 mennessä kuormitusta kestävät alueet liitteessä II vahvistettujen arviointiperusteiden mukaisesti.

2 Jätevesiä, jotka johdetaan 10000-150000 avl:n taajamista rannikkovesiin sekä 2000-10000 avl:n taajamista suistoihin 1 kohdassa tarkoitetuilla alueilla, ei tarvitse käsitellä yhtä tehokkaasti kuin 4 kohdassa säädetään, edellyttäen että:

- jätevedet käsitellään ainakin 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti mekaanisesti ja toteutetaan liitteessä I olevassa D kohdassa vahvistettu tarkastusmenettely;

- monipuolisin tutkimuksin osoitetaan, ettei jätevesistä aiheudu ympäristöhaittoja.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tarvittavat tiedot edellä tarkoitetuista tutkimuksista.

3 Jos komissio toteaa, ettei 2 kohdassa säädettyjä edellytyksiä täytetä, sen on tehtävä neuvostolle aiheellinen ehdotus.

4 Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että luettelo kuormitusta kestävistä alueista otetaan tarkasteltavaksi vähintään joka neljäs vuosi.

5 Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että sellaisilla alueilla, joita ei enää pidetä kuormitusta kestävinä, tilanne saatetaan seitsemän vuoden kuluessa 4 ja 5 artiklan vaatimuksia vastaavaksi.

7 artikla

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että taajamien keräysjärjestelmiin tulevia jätevesiä on käsiteltävä viimeistään 31 päivästä joulukuuta 2005 alkaen ennen vesistöön johtamista asianmukaisella tavalla 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti seuraavissa tapauksissa:

- kun sisävesiin ja suistoihin johdetaan jätevettä alle 2000 avl:n taajamista;

- kun rannikkovesiin johdetaan jätevettä alle 10000 avl:n taajamista.

8 artikla

1 Jäsenvaltiot voivat teknisistä vaikeuksista johtuvissa poikkeustapauksissa ja maantieteellisesti rajattujen väestöryhmien osalta pyytää komissiolta lisäaikaa 4 artiklan vaatimusten täyttämiseksi.

2 Pyynnössä, joka on yksityiskohtaisesti perusteltava, on selostettava ilmenneet tekniset vaikeudet ja tehtävä ehdotus toimenpideohjelmaksi ja asianmukaiseksi aikatauluksi tämän direktiivin tavoitteiden toteuttamiseksi. Tämä aikataulu on sisällytettävä 17 artiklassa tarkoitettuun täytäntöönpanoa koskevaan ohjelmaan.

3 Ainoastaan tekniset perusteet voidaan hyväksyä ja 1 kohdassa tarkoitettu lisäaika voidaan myöntää enintään 31 päivään joulukuuta 2005 asti.

4 Komissio tutkii lisäaikapyynnön ja toteuttaa aiheelliset toimenpiteet 18 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

5 Poikkeuksellisissa oloissa, jos voidaan osoittaa, ettei tehokkaammasta jäteveden käsittelystä ole ympäristölle hyötyä, voidaan yli 150000 avl:n taajamista kuormitusta kestäviin vesiin johdettavat jätevedet käsitellä noudattaen 6 artiklassa säädettyä menettelyä 10000-150000 avl:n taajamien jätevesiä varten.

Tällaisissa tilanteissa jäsenvaltioiden on etukäteen toimitettava komissiolle asiaan liittyvät asiakirjat. Komissio tutkii tapauksen ja toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet noudattaen 18 artiklassa säädettyä menettelyä.

9 artikla

Jos jonkin jäsenvaltion yhdyskuntajätevedet aiheuttavat haittoja toisen jäsenvaltion alueella oleviin vesiin, se jäsenvaltio, jonka vesiin haitta kohdistuu, voi ilmoittaa asiasta toiselle jäsenvaltiolle ja komissiolle.

Niiden jäsenvaltioiden, joita asia koskee, on tarvittaessa yhdessä komission kanssa järjestettävä tarvittava yhteistyö jätevesipäästöjen ja tämän direktiivin noudattamiseksi tarvittavien päästölähteillä suoritettavien vesiensuojelutoimenpiteiden määrittämiseksi.

10 artikla

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että jätevedenpuhdistamot suunnitellaan ja rakennetaan 4, 5, 6 ja 7 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti ja niitä käytetään ja hoidetaan siten, että puhdistamojen riittävän tehokas toiminta taataan kaikissa tavanomaisissa ilmasto-oloissa. Puhdistamon suunnittelussa on otettava huomioon kuormituksen vaihtelut eri vuodenaikoina.

11 artikla

1 Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 31 päivään joulukuuta 1993 mennessä säädöksin tai toimivaltaisen viranomaisen tai asianomaisen toimielimen myöntämin erityisluvin säädellään teollisuusjätevesien johtamista yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoihin.

2 Säädösten ja/tai lupamenettelyn on täytettävä liitteessä I olevassa C kohdassa vahvistetut vaatimukset. Näitä vaatimuksia voidaan muuttaa noudattaen 18 artiklassa säädettyä menettelyä.

3 Säädökset ja lupamenettely on säännöllisesti otettava uudelleen arvioitavaksi ja niitä on tarvittaessa muutettava.

12 artikla

1 Käsitellyt jätevedet on käytettävä uudelleen aina kun se on tarkoituksenmukaista. Uudelleenkäyttö on toteutettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja.

2 Toimivaltaisten viranomaisten tai asianomaisten toimielinten on huolehdittava, että säädöksin tai erityisluvin säädellään yhdyskuntajätevesien johtamista puhdistamolta.

3 Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa 2000-10000 avl:n taajamien jätevesien johtamista sisävesiin ja suistoihin sekä yli 10000 avl:n taajamien jätevesien johtamista koskevissa säädöksissä tai erityisluvissa on oltava liitteessä I olevassa B kohdassa vahvistettujen olennaisten vaatimusten mukaiset ehdot. Näitä vaatimuksia voidaan muuttaa noudattaen 18 artiklassa säädettyä menettelyä.

4 Säädökset ja/tai luvat on säännöllisesti otettava uudelleen arvioitavaksi ja niitä on tarvittaessa muutettava.

13 artikla

1 Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 31 päivään joulukuuta 2000 mennessä liitteessä III lueteltujen teollisuudenalojen vähintään 4000 avl:n laitoksista tulevan biologisesti hajoavan teollisuusjäteveden, jota ei johdeta yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoihin, on täytettävä ennen vesistöön johtamista säädöksissä vahvistetut ja/tai toimivaltaisen viranomaisen tai asianomaisen toimielimen asettamat ehdot.

2 Jäsenvaltioiden toimivaltaisen viranomaisen tai asianomaisen toimielimen on 31 päivään joulukuuta 1993 mennessä asetettava jätevesien vesistöön johtamista varten kyseisen teollisuudenalan ominaisuuksiin soveltuvat vaatimukset.

3 Komission on tehtävä vertailu jäsenvaltioiden vaatimuksista 31 päivään joulukuuta 1994 mennessä. Sen on julkaistava tuloksista kertomus ja tehtävä tarvittaessa aiheelliset ehdotukset.

14 artikla

1 Jäteveden käsittelyssä muodostuva liete on käytettävä uudelleen aina, kun se on tarkoituksenmukaista. Uudelleenkäyttö on toteutettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja.

2 Toimivaltaisten viranomaisten tai asianomaisten toimielinten on huolehdittava, että lietteen päästämistä yhdyskuntien jätevesipuhdistamoista säädellään yleisin ohjein, ilmoitusmenettelyin tai luvin viimeistään 31 päivästä joulukuuta 1988 alkaen.

3 Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että lietteen päästäminen pintavesiin laivoista, putkissa johtamalla tai muilla keinoin lopetetaan 31 päivään joulukuuta 1998 mennessä.

4 Siihen asti kun 3 kohdassa tarkoitettu lietteen päästäminen on lopetettu, jäsenvaltioiden on huolehdittava, että myrkyllisten, hajoamattomien tai biologisesti rikastuvien aineiden kokonaismäärää pintavesiin päästettävässä lietteessä säädellään päästöjä koskevin luvin ja määrää pienennetään vaiheittain.

15 artikla

1 Toimivaltaisten viranomaisten tai asianomaisten toimielinten on tarkkailtava:

- yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoista tulevia päästöjä liitteessä I olevan D kohdan mukaisin tarkastuksin sen todentamiseksi, että liitteessä I olevassa B kohdassa vahvistetut vaatimukset täyttyvät;

- pintavesiin päästettävien lietteiden määrää ja koostumusta.

2 Toimivaltaisten viranomaisten tai asianomaisten toimielinten on tarkkailtava vesistöjä, joihin johdetaan jätevettä yhdyskuntien puhdistamoista sekä 13 artiklassa tarkoitettuja teollisuusjätevesiä, kun voidaan olettaa, että ne vaikuttavat merkittävästi vastaanottavaan ympäristöön.

3 Kun on kyse 6 artiklassa tarkoitetusta jäteveden johtamisesta ja lietteen päästämisestä pintavesiin, jäsenvaltioiden on tarkkailtava ja suoritettava asian vaatimat muut selvitykset sen todentamiseksi, etteivät päästöt aiheuta ympäristöhaittoja.

4 Jäsenvaltioiden on säilytettävä toimivaltaisten viranomaisten tai asianomaisten toimielinten 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti keräämät tiedot ja toimitettava tiedot komissiolle kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun komission pyyntö on saatu.

5 Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettua tarkkailua koskevat ohjeet voidaan laatia noudattaen 18 artiklassa säädettyä menettelyä.

16 artikla

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että asianomaiset viranomaiset tai toimielimet julkaisevat joka toinen vuosi tilannekatsauksen yhdyskuntajätevesien ja lietteen päästämisestä alueillaan, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta ympäristöä koskevan tiedon saannin vapaudesta 7 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/313/ETY [5]säännösten soveltamista. Jäsenvaltioiden on toimitettava nämä kertomukset komissiolle, kun ne on julkaistu.

17 artikla

1 Jäsenvaltioiden on 31 päivään joulukuuta 1993 mennessä laadittava ohjelma tämän direktiivin täytäntöön panemiseksi.

2 Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tieto tästä ohjelmasta 30 päivään kesäkuuta 1994 mennessä.

3 Jäsenvaltioiden on toimitettava tarvittaessa joka toinen vuosi 30 päivään kesäkuuta mennessä ajantasalle saatetut 2 kohdassa tarkoitetut tiedot.

4 Kansallisten toimenpideohjelmien raportointimenetelmät ja -mallit on laadittava 18 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Samaa menettelyä on noudatettava näitä menetelmiä ja malleja muutettaessa.

5 Komission on joka toinen vuosi tarkastettava ja arvioitava 2 ja 3 kohdan mukaisesti saadut tiedot ja julkaistava niistä kertomus.

18 artikla

1 Komissiota avustaa komitea, jossa on jäsenvaltioiden edustajat ja puheenjohtajana komission edustaja.

2 Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3 a) Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset.

b) Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia on tullut neuvostossa vireille, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä, jollei neuvosto ole yksinkertaisella enemmistöllä hylännyt mainittuja toimenpiteitä.

19 artikla

1 Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 1993. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2 Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

3 Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

20 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 21 päivänä toukokuuta 1991.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

R. STEICHEN

[1] EYVL N:o C 1, 4.1.1990, s. 20 jaEYVL N:o C 287, 15.11.1990, s. 11

[2] EYVL N:o C 260, 15.10.1990, s. 185

[3] EYVL N:o C 168, 10.7.1990, s. 36

[4] EYVL N:o C 209, 9.8.1988, s. 3

[5] EYVL N:o L 158, 23.6.1990, s. 56

--------------------------------------------------