31990R1210

Neuvoston asetus (ETY) N:o 1210/90, annettu 7 päivänä toukokuuta 1990, Euroopan ympäristökeskuksen sekä ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston perustamisesta

Virallinen lehti nro L 120 , 11/05/1990 s. 0001 - 0006
Suomenk. erityispainos Alue 15 Nide 9 s. 0225
Ruotsink. erityispainos Alue 15 Nide 9 s. 0225


NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 1210/90,

annettu 7 päivänä toukokuuta 1990,

Euroopan ympäristökeskuksen sekä ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston perustamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 s artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

sekä katsoo, että

perustamissopimuksessa määrätään yhteisön ympäristöpolitiikan kehittämisestä ja toteuttamisesta sekä asetetaan tätä politiikkaa koskevat tavoitteet ja periaatteet,

ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset ovat osa yhteisön muilla aloilla noudattamaa politiikkaa,

perustamissopimuksen 130 r artiklan mukaisesti yhteisön on ympäristöön liittyviä toimia valmistellessaan otettava erityisesti huomioon saatavilla olevat tieteelliset ja tekniset tiedot,

komissio on päätöksen 85/338/ETY(4) mukaisesti aloittanut työohjelman, joka koskee kokeellista suunnitelmaa ympäristön tilaa ja luonnonvaroja yhteisössä koskevien tietojen keräämistä, käsittelemistä ja yhteen sovittamista; tässä vaiheessa on suotavaa tehdä tarvittavat päätökset pysyvästä ympäristöä koskevasta tieto- ja seurantajärjestelmästä,

ympäristöä koskevien tietojen kerääminen, käsittely ja erittely Euroopan tasolla on tarpeellista, jotta voidaan antaa sellaista puolueetonta, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa, joka mahdollistaa sen, että yhteisö ja jäsenvaltiot voivat toteuttaa ympäristön suojelemiseksi välttämättömät toimenpiteet ja arvioida niiden toteuttamisen vaikutukset sekä varmistaa, että kansalaisten ympäristöä koskeva tietämys on asianmukaista,

yhteisössä ja jäsenvaltioissa on jo olemassa tällaisia tietoja ja palveluja tarjoavia toimielimiä,

on suotavaa toteuttaa tältä pohjalta ympäristöä koskeva tieto- ja seurantaverkosto, jonka yhteistoiminnan järjestämisestä yhteisön tasolla vastaisi Euroopan ympäristökeskus,

keskuksen on toimittava yhteistyössä yhteisön tasolla olemassa olevien rakenteiden kanssa, jotta komissiolla on mahdollisuus varmistaa, että ympäristöä koskevaa yhteisön lainsäädäntöä sovelletaan kokonaisuudessaan,

tällaisen keskuksen aseman ja rakenteen on vastattava siltä edellytettyjen tulosten puolueettomuutta ja annettava sille mahdollisuus harjoittaa toimintaansa kiinteässä yhteistyössä olemassa olevien kansallisten ja kansainvälisten toimielinten kanssa,

keskuksen on oltava oikeudellisesti riippumaton, mutta sen on ylläpidettävä kiinteitä yhteyksiä yhteisön toimielimiin ja jäsenvaltioihin,

on tarpeen sopimusten mukaisesti avoin myös valtioille, jotka jakavat yhteisön ja jäsenvaltioiden kiinnostuksen keskuksen tavoitteisiin, ja

tätä asetusta olisi tarkistettava kahden vuoden kuluttua, jolloin voidaan päättää keskukselle annettavista uusista tehtävistä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1 Tällä asetuksella perustetaan Euroopan ympäristökeskus, jonka tarkoituksena on toteuttaa ympäristöä koskeva Euroopan tieto- ja seurantaverkosto.

2 Tavoitteena on, että yhteisö ja jäsenvaltio saavat perustamissopimuksessa ja yksittäisissä yhteisön ympäristöalan toimintaohjelmissa asetettujen ympäristön suojelua ja sen tilan parantamista koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi:

- Euroopan tasolla puolueetonta, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa, joka mahdollistaa sen, että ne voivat toteuttaa ympäristön suojelemiseksi tarpeelliset toimenpiteet ja arvioida niiden toteuttamisen vaikutukset sekä varmistaa, että yleisölle tiedotetaan asianmukaisesti ympäristöä koskevista asioista;

- tätä varten tarvittavaa teknistä ja tieteellistä tukea.

2 artikla

Edellä 1 artiklassa määritellyn tavoitteen saavuttamiseksi keskukselle tehtävänä on:

i) luoda ja yhteensovittaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 4 artiklassa tarkoitettu verkosto. Tässä yhteydessä keskus vastaa, erityisesti 3 artiklassa tarkoitetuilla toiminta-alueilla, tietojen keräämisestä, käsittelystä ja erittelystä. Sille kuuluu myös päätöksen 85/338/ETY mukaisesti aloitetun työn jatkaminen;

ii) välittää yhteisölle ja jäsenvaltioille tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan ympäristöpolitiikan muotoilussa ja täytäntöönpanossa tarvittavaa puolueetonta tietoa: antaa tätä varten komissiolle erityisesti sellaisia tietoja, joita se tarvitsee voidakseen asianmukaisesti hoitaa tehtäviään ympäristöalan toimenpiteiden ja lainsäädännön yksilöimisessä, valmistelussa sekä arvioinnissa;

iii) tallentaa, vertailla ja arvioida ympäristön tilaa koskevia tietoja; laatia asiantuntijaselvityksiä ympäristön tilasta, herkkyydestä ja kuormituksesta yhteisön alueella; laatia yhtenäisiä, kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavia ympäristötietoja koskeva arviointiperusteita. Komissio käyttää näitä tietoja varmistaakseen yhteisön ympäristöalan lainsäädännön soveltamisen;

iv) edistää ympäristötietojen vertailukelpoisuuden Euroopan tasolla, ja tarvittaessa mittausmenetelmien yhdenmukaistamistä asianmukaisin keinoin;

v) edistää eurooppalaisten ympäristötietojen sisällyttämistä kansainvälisiin ympäristön seurantaohjelmiin, kuten niihin, joita Yhdistyneet Kansakunnat ja sen erityisjärjestöt ovat aloittaneet;

vi) varmistaa luotettavan ympäristötiedon laaja leviäminen. Lisäksi keskus julkaisee joka kolmas vuosi kertomuksen ympäristön tilasta;

vii) edistää ympäristöalan ennakointimenetelmien kehittämistä ja soveltamista, jotta mahdollistetaan se, että tarpeelliset varotoimenpiteet voidaan toteuttaa riittävän ajoissa;

viii) edistää ympäristöalan ehkäisy-, suojelu- ja parannustoimien sekä ympäristövahinkojen kustannusten arviointimenetelmien kehittämistä;

ix) edistää ympäristövahinkojen ehkäisemiseen tai vähentämiseen käytettävän suotuisinta saatavilla olevaa tekniikkaa koskevien tietojen vaihtoa;

x) yhteistyö 15 artiklassa tarkoitettujen toimielinten kanssa ja artiklassa tarkoitettujen ohjelmien yhteydessä.

3 artikla

1 Keskuksen keskeiset toiminta-alueet sisältävät mahdollisuuksien mukaan kaikki ne toimintamuodot, jotka antavat sille mahdollisuuden kerätä tietoja, joiden avulla voidaan kuvata ympäristön nykyistä ja ennakoitavissa olevaa myöhempää tilaa seuraavista näkökohdista:

i) ympäristön laatu,

ii) ympäristön kuormitus,

iii) ympäristön herkkyys.

2 Keskus huolehtii sellaisten tietojen toimittamisesta, joita voidaan välittömästi käyttää yhteisön ympäristöpolitiikan täytäntöönpanossa.

Etusija annetaan seuraaville toiminta-alueille:

- ilman laatu ja ilmakehään joutuvat päästöt,

- veden laatu, saasteet ja vesivarat,

- maaperän, eläimistön ja kasviston sekä biotooppien tila,

- maankäyttö ja luonnonvarat,

- jätehuolto,

- melupäästöt,

- ympäristölle haitalliset kemialliset aineet,

- rannikkoalueiden suojelu.

Keskuksen toiminnassa ovat huomion kohteena erityisesti valtioiden rajat ylittävät, monikansalliset sekä maailmanlaajuiset ilmiöt.

Toiminnassa otetaan huomioon myös sosiaalis-taloudellinen ulottuvuus.

Toiminnassaan keskuksen on vältettävä päällekkäisyyttä muiden laitosten ja toimielinten toiminnan kanssa.

4 artikla

1 Verkostoon kuuluvat:

- kansallisten tietoverkostojen tärkeimmät osat,

- kansalliset tietokeskukset,

- teemakeskukset.

2 Jotta verkosto voidaan perustaa mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, jäsenvaltioiden on kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ilmoitettava keskukselle kaikki ne kansallisten ympäristöalan tietoverkostojen tärkeimmät osat, mukaan lukien laitokset, jotka jäsenvaltioiden mielestä voisivat myötävaikuttaa keskuksen työhön erityisesti 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla etusijan saaneilla toiminta-alueilla ja ottaen huomioon tarve varmistaa jäsenvaltioiden alueita koskeva mahdollisimman täydellinen maantieteellinen kattavuus.

3 Jäsenvaltiot voivat erityisesti nimetä edellä mainittujen laitosten tai muiden alueelleen perustettujen toimielinten joukosta 'kansallisen tietokeskuksen`, joka sovittaa yhteen ja/tai välittää tietoja, jotka on toimitettava kansallisen tason keskukselle ja verkostoon kuuluville laitoksille tai toimielimille 4 kohdassa tarkoitetut aihekeskukset mukaan lukien.

4 Jäsenvaltiot voivat myös 2 kohdassa määrätyn ajan kuluessa nimetä laitokset tai muut niiden alueelle perustetut toimielimet, joiden tehtävänä olisi erityisesti yhteistyö keskuksen kanssa erityisen kiinnostuksen kohteena olevissa asioissa. Tällaisen nimetyn laitoksen olisi voitava tehdä keskuksen kanssa sopimus siitä, että se verkoston aihekeskuksena huolehtii tietyistä tehtävistä tietyllä maantieteellisellä alueella. Nämä keskukset toimivat yhteistyössä muiden verkostoon kuuluvien laitosten kanssa.

5 Kuuden kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen vastaanottamisesta keskus vahvistaa johtokunnan päätöksen ja 5 artiklassa tarkoitettujen järjestelyjen perusteella, mistä tärkeimmistä osista verkosto koostuu.

Teemakeskukset nimetään johtokunnan 8 artiklan 1 kohdassa määriteltyjen jäsenten yksimielisellä päätöksellä ajaksi, joka saa olla enintään 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen monivuotisen työohjelmien keston mittainen. Tällainen nimeäminen voidaan kuitenkin uusia.

6 Teemakeskuksille annettavat erityistehtävät on esitettävä 8 artiklan 4 kohdassa mainitussa keskuksen monivuotisessa työohjelmassa.

7 Keskuksen on erityisesti monivuotisen työohjelman yhteydessä tarkasteltava säännöllisesti uudelleen 2 kohdassa tarkoitettuja verkoston osia ja toteutettava johtokunnan mahdollisesti päättämät muutokset ottaen huomioon jäsenvaltioiden tekemät mahdolliset uudet nimeämiset.

5 artikla

Keskus voi sopia tarvittavista järjestelyistä ja tehdä erityisesti sopimuksia 4 artiklassa tarkoitettujen verkostoon kuuluvien laitosten tai toimielinten kanssa, jotta nämä voivat asianmukaisesti hoitaa ne tehtävät, jotka keskus niille antaa. Jäsenvaltio voi määrätä, että sen alueelle perustettujen kansallisten laitosten tai toimielinten on sopiessaan tällaisista järjestelyistä keskuksen kanssa tehtävä se yhteisymmärryksessä kansallisen tietokeskuksen kanssa.

6 artikla

Keskukselle toimitetut tai sen antamat tiedot voidaan julkaista tai saattaa yleisön saataville, jollei komission ja jäsenvaltioiden tietojen levittämistä ja erityisesti tietojen luottamuksellisuutta koskevista määräyksistä muuta johdu.

7 artikla

Keskus on oikeushenkilö. Sillä on kaikissa jäsenvaltioissa laajin niiden lainsäädännön mukaan oikeushenkilöillä oleva oikeuskelpoisuus.

8 artikla

1 Keskuksen johtokunta muodostuu kunkin jäsenvaltion yhdestä sekä komission kahdesta edustajasta.

Lisäksi Euroopan parlamentti nimeää johtokunnan jäseniksi kaksi ympäristönsuojelualan tieteellistä erityisasiantuntijaa, jotka valitaan sen henkilökohtaisen myötävaikutuksen perusteella, jonka heidän odotetaan antavan keskuksen toiminnalle.

Kunkin johtokunnan jäsenen sijaisena voi toimia varajäsen.

2 Johtokunta valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan kolmeksi vuodeksi ja vahvistaa työjärjestyksensä. Kullakin johtokunnan jäsenellä on yksi ääni.

3 Johtokunnan päätökset on hyväksyttävä kahden kolmasosan enemmistöllä, lukuun ottamatta 4 artiklan 5 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua tapausta.

4 Kuultuaan 10 artiklassa tarkoitettua tieteellistä komiteaa ja saatuaan komission lausunnon johtokunta hyväksyy 9 artiklassa tarkoitetun toiminnanjohtajan ehdotuksesta ensisijaisesti 3 artiklan 2 kohdassa määritellyille etusijalle asetetuille toiminta-alueille perustuvan monivuotisen työohjelman. Ensimmäinen monivuotinen toimintaohjelma on hyväksyttävä yhdeksän kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

5 Osana monivuotista ohjelmaa ja kuultuaan tieteellistä komiteaa sekä saatuaan komission lausunnon johtokunta hyväksyy toiminnanjohtajan ehdotuksesta keskukselle vuosittain työohjelman. Ohjelmaa voidaan vuoden aikana mukauttaa samaa menettelyä noudattaen.

6 Viimeistään kunkin vuoden tammikuun 31 päivänä johtokunta antaa vuosittain yleiskertomuksen keskuksen toiminnasta. Toiminnanjohtaja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioille.

9 artikla

1 Keskuksen päällikkönä on toiminnanjohtaja, jonka johtokunta nimittää komission ehdotuksesta viisivuotiskaudeksi, joka voidaan uusia. Toiminnanjohtaja on keskuksen lakimääräinen edustaja. Hän vastaa:

- johtokunnan hyväksymien päätösten ja ohjelmien asianmukaisesta valmistelusta ja täytäntöönpanosta,

- keskuksen päivittäisestä hallinnosta,

- 12 ja 13 artiklassa määriteltyjen tehtävien toteuttamisesta,

- 2 artiklan vi kohdassa tarkoitettujen kertomusten valmistelusta ja julkaisemisesta,

- kaikista henkilöstöasioista,

- 8 artiklan 4 ja 5 kohdassa määriteltyjen tehtävien toteuttamisesta.

Keskuksen tieteellisen henkilöstön rekrytointia varten hänen on hankittava 10 artiklassa säädetyn tieteellisen komitean lausunto.

2 Toiminnanjohtaja vastaa toiminnastaan johtokunnalle.

10 artikla

1 Johtokuntaa ja toiminnanjohtajaa avustaa tieteellinen komitea, joka antaa lausuntonsa tässä asetuksessa säädetyissä tapauksissa sekä niistä keskuksen toimintaa koskevista tieteellisistä kysymyksistä, jotka johtokunta tai toiminnanjohtaja sille esittää.

Tieteellisen komitean lausunnot julkaistaan.

2 Tieteellinen komitea muodostuu yhdeksästä jäsenestä, jotka ovat ympäristöalan erityisasiantuntijoita ja jotka johtokunta nimeää nelivuotiskaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Komitea toimii 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun työjärjestyksen mukaisesti.

11 artikla

1 Kullekin kalenterivuotta vastaavalle varainhoitovuodelle laaditaan kaikista keskuksen tuloista ja menoista arviot, jotka on otettava keskuksen talousarvioon.

2 Talousarvioon otettujen tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3 Keskus saa tulonsa Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon merkittävästä yhteisön tuesta sekä annetuista palveluista saatavista maksuista, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita tuloja.

4 Keskuksen menoihin kuuluvat erityisesti henkilöstökustannukset, palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot, toimintakulut sekä keskukselle kuuluva osa kustannuksista, jotka syntyvät verkostoon kuuluvien laitosten tai toimielinten sekä kolmansien osapuolten kanssa tehdyistä sopimuksista.

12 artikla

1 Kunkin vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä toiminnanjohtaja laatii ehdotuksen ennakkoarvioksi keskuksen tuloista ja menoista seuraavana varainhoitovuotena ja toimittaa sen sekä siihen liitetyn henkilöstön määrää kuvaavan taulukon johtokunnalle.

2 Johtokunta laatii ennakkoarvion ja siihen liitetyn henkilöstön määrää kuvaavan taulukon, jonka jälkeen se välittömästi toimittaa ennakkoarvion komissiolle, joka sen pohjalta ottaa vastaavat määrät alustavaan talousarvioesitykseen, jonka se saattaa neuvoston käsiteltäväksi perustamissopimuksen 203 artiklan mukaisesti.

3 Johtokunta vahvistaa keskuksen talousarvion ennen varainhoitovuoden alkua ja mukauttaa sitä tarpeen mukaan keskuksen saamaan yhteisön tukeen ja muihin tuloihin.

13 artikla

1 Toiminnanjohtaja huolehtii keskuksen talousarvion toteuttamisesta.

2 Keskuksen maksusitoumusten ja menojen maksamisen valvonta sekä keskuksen tulojen toteamisen ja perimisen valvonta kuuluu johtokunnan nimeämälle varainhoidon valvojalle.

3 Kunkin vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä toiminnanjohtaja toimittaa komissiolle, johtokunnalle ja tilintarkastustuomioistuimelle keskuksen kaikkien tulojen ja menojen tilit kuluneelta varainhoitovuodelta. Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa ne perustamissopimuksen 206 a artiklan mukaisesti.

4 Johtokunta myöntää toiminnanjohtajalle talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden.

14 artikla

Tilintarkastustuomioistuimen lausunnon jälkeen johtokunta hyväksyy varainhoitoa koskevat sisäiset säännökset, joissa annetaan erityisesti yksityiskohtaiset säännöt keskuksen talousarvion laatimisesta ja toteuttamisesta.

15 artikla

1 Keskuksen on pyrittävä aktiivisesti yhteistyöhön muiden yhteisön toimielinten ja ohjelmien kanssa sekä erityisesti yhteisen tutkimuskeskuksen, tilastotoimiston ja yhteisön ympäristöalan tutkimus- ja kehitysohjelmien kanssa. Erityisesti:

- yhteistyöhön yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa kuuluvat liitteen A kohdassa määritellyt tehtävät,

- yhteistoiminnan järjestäminen Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston (Eurostat) ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelman kanssa noudattaa liitteen B kohdassa annettuja suuntaviivoja.

2 Keskus toimii aktiivisesti yhteistyössä myös muiden järjestöjen, kuten Euroopan avaruusjärjestön, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD), Euroopan neuvoston ja Kansainvälisen energiajärjestön, sekä Yhdistyneiden kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP), Maailman ilmatieteellisen järjestön ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön kanssa.

3 Edellä 1 ja 2 kohdissa tarkoitetussa yhteistyössä on erityisesti huolehdittava, että vältetään tehtävien päällekkäisyys.

16 artikla

Keskukseen sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

17 artikla

Keskuksen henkilöstöön kuuluvat ovat Euroopan yhteisöjen virkamiehiä ja muuta henkilöstöä koskevien asetusten ja säännösten alaista.

Keskus käyttää nimittävälle viranomaiselle annettuja valtuuksia henkilöstönsä osalta.

Johtokunta antaa yhteisymmärryksessä komission kanssa aiheelliset yksityiskohtaiset soveltamista koskevat säännöt.

18 artikla

1 Keskuksen sopimusoikeudellinen vastuu määräytyy kulloinkin kyseessä olevaan sopimukseen sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Yhteisön tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia keskuksen tekemässä sopimuksessa olevan välityslausekkeen nojalla.

2 Muun kuin sopimusoikeudellisen vastuun osalta keskus on aiheuttamiensa tai henkilöstönsä toiminnassaan aiheuttamien vahinkojen osalta korvausvelvollinen jäsenvaltioiden lainsäädännöille yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.

Tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan kaikki tällaisten vahinkojen korvaamiseen liittyvät kanteet.

3 Henkilöstöön kuuluvien henkilökohtainen vastuu suhteessa keskukseen määräytyy keskuksen henkilöstöön sovellettavien säädösten mukaisesti.

19 artikla

Keskus on yhteisön kanssa perustamissopimuksen 228 artiklan menettelyn mukaisesti erikseen solmittavien sopimusten kautta avoin valtioille, jotka eivät ole Euroopan yhteisöjen jäseniä, mutta jotka jakavat yhteisöjen ja jäsenvaltioiden kiinnostuksen keskuksen tavoitteisiin.

20 artikla

Viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta neuvosto päättää tämän asetuksen nojalla keskuksen uusista tehtävistä komission kertomuksen ja siihen liitettyjen aiheellisten ehdotusten perusteella sekä kuultuaan Euroopan parlamenttia, erityisesti seuraavilla aloilla:

- osallistuminen yhteisön ympäristöalan lainsäädännön soveltamisen valvontaan yhteistyössä komission ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten toimielinten kanssa,

- ympäristötuotemerkkien laatiminen ja niiden myöntämisperusteiden vahvistaminen luonnonvaroja säilyttäville tuotteille, tekniikoille, tavaroille, palveluille ja ekologisille ohjelmille,

- ympäristöystävällisten tekniikoiden ja menetelmien sekä niiden käytön ja leviämisen edistäminen yhteisössä ja kolmansissa maissa,

- ympäristövaikutusten arviointiperusteiden vahvistaminen ottaen huomioon direktiivin 85/337/ETY(5) soveltamisen ja sen mahdollisen tarkistamisen direktiivin 11 artiklan mukaisesti.

21 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona toimivaltaiset viranomaiset ovat tehneet päätöksen keskuksen kotipaikasta(6).

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä toukokuuta 1990.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. COLLINS

(1) EYVL N:o C 217, 23.8.1989, s. 7

(2) EYVL N:o C 96, 17.4.1990

(3) EYVL N:o C 56, 7.3.1990, s. 20

(4) EYVL N:o L 176, 6.7.1985, s. 14

(5) EYVL N:o L 175, 5.7.1985, s. 40

(6) Tämän asetuksen voimaantulopäivä julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

LIITE

A. Yhteistyö yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa

- Ympäristön tilaa koskevien mittausmenetelmien yhdenmukaistaminen(1);

- mittauslaitteiden keskinäinen yhdenmukaistaminen(2);

- tietomuotojen standardointi;

- ympäristön tilaa mittaavien uusien menetelmien ja laitteiden kehittäminen;

- muut tehtävät, joista sovitaan keskuksen toiminnanjohtajan ja yhteisen tutkimuskeskuksen pääjohtajan kesken.

B. Yhteistyö Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston (Eurostat) kanssa

1. Järjestelmä käyttää mahdollisuuksien mukaan Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston perustamia sekä jäsenvaltioissa olevia kansallisia tilastollisia järjestelmiä.

2. Ympäristöalan tilasto-ohjelma hyväksytään keskuksen toiminnanjohtajan ja Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston pääjohtajan yhteisellä sopimuksella sekä esitetään keskuksen johtokunnan ja tilasto-ohjelmakomitean hyväksyttäväksi.

3. Tilasto-ohjelma laaditaan ja pannaan täytäntöön osana kansainvälisten tilastoista vastaavien toimielinten, kuten Yhdistyneiden Kansakuntien tilastokomission, Euroopan tilastokonferenssin (CES) sekä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) toimintaa.

(1) Yhteistyössä näillä aloilla on otettava huomioon myös yhteisön vertailumittaustoimiston tekemä työ