NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 30 päivänä marraskuuta 1989,

työntekijöiden työpaikalla käyttämille henkilönsuojaimille turvallisuutta ja terveyttä varten asetettavista vähimmäisvaatimuksista (kolmas direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (89/656/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 118 a artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1), jonka se on tehnyt kuultuaan työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyshuollon neuvoa-antavaa komiteaa,

toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa(2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

sekä katsoo, että

perustamissopimuksen 118 a artiklassa määrätään, että neuvosto antaa direktiivein vähimmäisvaatimukset edistääkseen erityisesti työympäristön parantamista työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun paremman tason takaamiseksi,

mainitun artiklan mukaan näissä direktiiveissä ei pitäisi säätää sellaisia hallinnollisia, taloudellisia ja oikeudellisia rasituksia, jotka vaikeuttaisivat pienten tai keskisuurten yritysten perustamista taikka niiden kehitystä,

työturvallisuutta, työhygieniaa ja työterveyshuoltoa koskevasta toimintaohjelmasta annetussa komission tiedonannossa(4) edellytetään, että annetaan henkilönsuojainten käyttöä työssä koskeva direktiivi,

työturvallisuutta, työhygieniaa ja työterveyshuoltoa koskevassa 21 päivänä joulukuuta 1987 antamassaan päätöslauselmassa(5) neuvosto kiinnitti huomiota komission aikomukseen tehdä neuvostolle lähiaikoina esitys vähimmäisvaatimuksista, jotka koskevat työturvallisuus- ja työterveysasioiden järjestämistä työpaikoilla,

niiden vähimmäisvaatimusten noudattaminen, joilla on tarkoitus taata parempi turvallisuus ja terveys henkilönsuojainten käyttäjälle, on olennaisen tärkeää työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi,

tämä direktiivi on sellainen erityisdirektiivi, jota tarkoitetaan toimenpiteistä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden parantamisen edistämiseksi työssä, 12 päivänä kesäkuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/391/ETY(6) 16 artiklan 1 kohdassa; mainitun direktiivin säännöksiä sovelletaan kokonaisuudessaan työntekijöiden henkilönsuojainten käyttöön työpaikalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän direktiivin ankarampien tai erityissäännöksien soveltamista,

tällä direktiivillä edistetään käytännössä sisämarkkinoiden sosiaalisen ulottuvuuden kehittämistä,

yleiset suojelukeinot tulee asettaa henkilönsuojainten edelle; työnantaja on velvoitettava järjestämään turvalaitteet ja ryhtymään turvatoimenpiteisiin,

tässä direktiivissä asetetut vaatimukset eivät saa aiheuttaa muutoksia sellaisiin henkilönsuojaimiin, jotka on suunniteltu ja valmistettu työsuojelua koskevien yhteisön direktiivien mukaisesti,

tulisi säätää ohjeista, joita jäsenvaltiot voivat käyttää antaessaan yleisiä sääntöjä henkilönsuojainten käyttöä varten, ja

päätöksen 74/325/ETY(7) mukaisesti, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1985 liittymisasiakirjalla, komissio kuulee työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyshuollon neuvoa-antavaa komiteaa tehtäessä tätä alaa koskevia ehdotuksia,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I JAKSO YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Tarkoitus

1. Tässä direktiivissä, joka on kolmas direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi, säädetään työntekijöiden työssään käyttämiä henkilönsuojaimia koskevat vähimmäisvaatimukset.

2. Direktiivin 89/391/ETY säännöksiä sovelletaan kokonaisuudessaan koko 1 kohdassa tarkoitetulla soveltamisalalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä direktiivissä olevien ankarampien tai erityissäännösten soveltamista.

2 artikla

Määritelmä

1. Tässä direktiivissä henkilönsuojaimilla tarkoitetaan kaikkia välineitä, jotka on suunniteltu työntekijän yllä olevaksi tai työntekijän pidettäväksi hänen suojaamisekseen yhdeltä tai useammalta vaaralta, jotka todennäköisesti vaarantaisivat hänen turvallisuutensa ja terveytensä työssä. Lisäksi henkilönsuojaimilla tarkoitetaan kaikkia lisäosia- ja -varusteita, jotka on suunniteltu tätä varten.

2. Edellä 1 kohdan määritelmään eivät sisälly:

a) tavalliset työvaatteet ja virkapuvut, joita ei ole erityisesti suunniteltu suojaamaan työntekijän turvallisuutta ja terveyttä;

b) hätä- ja pelastuspalvelun työntekijöiden käyttämät välineet;

c) sotilaiden, poliisien ja muiden yleistä järjestystä turvaavien laitosten työntekijöiden yllään pitämät tai käyttämät henkilönsuojaimet;

d) maantiekuljetuskalustossa käytettävät henkilönsuojaimet;

e) urheiluvälineet;

f) itsepuolustus- tai karkoitusvälineet;

g) kannettavat vaarojen ja häiriöiden havaitsemislaitteet.

3 artikla

Pääsääntö

Henkilönsuojaimia on käytettävä, jos vaaroja ei voida välttää tai riittävästi rajoittaa yleisin teknisin suojelukeinoin taikka työn organisoinnin toimenpiteillä, menetelmillä tai menettelytavoilla.

II JAKSO TYÖNANTAJIEN VELVOLLISUUDET

4 artikla

Yleiset säännökset

1. Henkilönsuojainten on oltava niiden asiaan liittyvien yhteisön säännösten tai määräysten mukaisia, jotka koskevat suunnittelussa ja valmistuksessa huomioon otettavia turvallisuus- ja terveysvaatimuksia.

Kaikkien henkilönsuojaimien on:

a) oltava tarkoituksenmukaisia kyseessä olevia vaaroja ajatellen, eivätkä ne saa itse lisätä vaaraa;

b) sovelluttava työpaikan olosuhteisiin;

c) oltava ergonomian vaatimusten mukaisia ja työntekijän terveydentilan huomioon ottavia;

d) sovittava hyvin kantajansa ylle, kun tarvittavat säädöt on tehty.

2. Jos työntekijän on kahden tai useamman eri vaaran vuoksi pidettävä yhtäaikaa kahta tai useampaa henkilönsuojainta, näiden suojainten on sovittava yhteen ja suojattava edelleen kyseiseltä vaaralta tai kyseisiltä vaaroilta.

3. Henkilönsuojainten käytön edellytykset, erityisesti niiden käyttöjakson pituus, on määriteltävä vaaran vakavuuden, vaaralle altistumisen toistuvuuden, kunkin työntekijän työpisteen erityispiirteiden sekä henkilönsuojainten suojaavuuden perusteella.

4. Henkilönsuojaimet on pääasiassa tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön.

Jos henkilönsuojainta joutuu olosuhteiden vuoksi käyttämään useampi kuin yksi henkilö, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, ettei tällainen käyttö aiheuta eri käyttäjille terveys- tai hygieniaongelmia.

5. Yritykseen tai laitokseen on hankittava ja asetettava saataville riittävästi 1 ja 2 kohdassa edellytettyä tietoa kustakin henkilönsuojaimesta.

6. Työnantajan on annettava henkilönsuojaimet käyttöön maksutta sekä huolehdittava niiden hyvästä toimintakunnosta ja tyydyttävästä hygieenisestä kunnosta tarvittavien huoltojen, korjausten ja vaihtojen avulla.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin toimia kansallisen käytäntönsä mukaisesti niin, että työntekijää voidaan pyytää osallistumaan tietyn henkilönsuojaimen kustannuksiin silloin, kun suojaimen käyttöä ei ole rajattu työpaikkaan.

7. Työnantajan on ensin tiedotettava työntekijälle niistä vaaroista, joilta henkilönsuojaimen käyttö häntä suojaa.

8. Työnantajan on järjestettävä koulutusta ja tarvittaessa havaintoesityksiä henkilönsuojainten käytöstä.

9. Henkilönsuojaimia saa käyttää vain tarkoin määrättyihin tarkoituksiin poikkeuksellisia erityisolosuhteita lukuun ottamatta.

Niitä on käytettävä ohjeiden mukaan.

Näiden ohjeiden on oltava sellaisia, että työntekijät ymmärtävät ne.

5 artikla

Henkilönsuojainten arviointi

1. Ennen henkilönsuojainten valitsemista työnantaja on velvollinen arvioimaan, ovatko hänen käyttöön aikomansa henkilönsuojaimet 4 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimusten mukaiset.

Tähän arviointiin on kuuluttava:

a) niiden vaarojen analysointi ja arviointi, joita ei voi välttää muilla keinoin;

b) niiden ominaisuuksien erittely, jotka henkilönsuojaimella tulee olla, jotta se suojaa a alakohdassa tarkoitetuilta vaaroilta, ottaen huomioon ne vaarat, joita kyseinen suojain itse voi aiheuttaa;

c) saatavilla olevien henkilönsuojainten ominaisuuksien vertailu b alakohdassa tarkoitettuihin ominaisuuksiin.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu arviointi, on tehtävä uudelleen, jos yhdessäkin sen osista tapahtuu muutos tai muutoksia.

6 artikla(8*)

Käyttöohjeet

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, tämän rajoittamatta 3, 4 ja 5 artiklan soveltamista, että annetaan yleiset säännöt henkilönsuojainten käytöstä tai säännöt sellaisia tapauksia ja tilanteita varten, joissa työnantajan on huolehdittava henkilönsuojainten hankkimisesta, ottaen huomioon tällaisten välineiden vapaata liikkuvuutta koskeva yhteisön lainsäädäntö.

Näistä säännöistä on käytävä ilmi erityisesti ne olosuhteet tai vaaratilanteet, joissa henkilönsuojainten käyttö on välttämätöntä yleisten suojelukeinojen etusijasta huolimatta.

Liitteet I-III, jotka muodostavat ohjeen, sisältävät hyödyllistä tietoa edellä tarkoitettujen sääntöjen antamista varten.

2. Antaessaan 1 kohdassa tarkoitetut säännöt, jäsenvaltioiden on otettava huomioon kaikki merkittävät vaaran, yleisten suojelukeinojen ja henkilönsuojainten muutokset, jotka johtuvat teknisestä kehityksestä.

3. Jäsenvaltioiden on kuultava työmarkkinaosapuolia 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista säännöistä.

7 artikla

Työntekijöille tiedottaminen

Työntekijöille tai heidän edustajilleen on ilmoitettava kaikista työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta koskevista toimenpiteistä työntekijöiden käyttäessä henkilönsuojaimia työssä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 89/391/ETY 10 artiklan soveltamista.

8 artikla

Työntekijöiden kuuleminen ja työntekijöiden osallistuminen

Työntekijöitä tai heidän edustajiaan on kuultava ja heidän on sallittava osallistua tässä direktiivissä ja siihen kuuluvissa liitteissä tarkoitettujen asioiden käsittelyyn direktiivin 89/391/ETY 11 artiklan mukaisella tavalla.

III JAKSO ERINÄISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ

9 artikla

Liitteiden muuttaminen

Liitteisiin I, II ja III tehtävät puhtaasti tekniset muutokset, jotka johtuvat

- henkilönsuojainten teknistä yhdenmukaistamista ja standardointia koskevien direktiivien antamisesta, ja/tai

- henkilönsuojainten teknisestä kehityksestä, niitä koskevien kansainvälisten määräysten tai vaatimusten taikka niitä koskevan tietämyksen muutoksista,

on annettava direktiivin 89/391/ETY 17 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

10 artikla

Loppusäännökset

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1992. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kirjallisina ne kansalliset säännökset, jotka ne ovat antaneet tai antavat tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä.

3. Joka viides vuosi jäsenvaltioiden on annettava komissiolle kertomus tämän direktiivin säännösten täytäntöönpanosta, jossa tuodaan esille työmarkkinapuolten kannat.

Komissio antaa tiedot asiasta Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyshuollon neuvoa-antavalle komitealle.

4. Ottaen huomioon 1, 2 ja 3 kohdan säännökset komissio antaa määräajoin kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä talous- ja sosiaalikomitealle tämän direktiivin täytäntöönpanosta.

11 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 30 päivänä marraskuuta 1989.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J.-P. SOISSON

(1) EYVL N:o C 161, 20.6.1988, s. 1,

EYVL N:o C 115, 8.5.1989, s. 27 ja

EYVL N:o C 287, 15.11.1989, s. 11

(2) EYVL N:o C 12, 16.1.1989, s. 92 ja

EYVL N:o C 256, 9.10.1989, s. 61

(3) EYVL N:o C 318, 12.12.1988, s. 30

(4) EYVL N:o C 28, 3.2.1988, s. 3

(5) EYVL N:o C 28, 3.2.1988, s. 1

(6) EYVL N:o L 183, 29.6.1989, s. 1

(7) EYVL N:o L 185, 9.7.1974, s. 15

(8*) Katso komission tiedonanto, EYVL N:o C 328, 30.12.1989, s. 3

LIITE 1

MALLI VAARAN ARVIOIMISEKSI HENKILÖKOHTAISTEN SUOJAINTEN KÄYTÖN KANNALTA

>

KAAVION ALKU>

VAARA

FYSIKAALINEN

KEMIALLINEN

BIOLOGINEN

MEKAANINEN

Korkealta putoaminen

Lyönti, leikkuu, isku, ruhje

Pisto, viilto, naarmu

Tärinä

Liukastuminen, kaatuminen

LÄMPÖ

Kuuma, tuli

Kylmä

SÄHKÖINEN

SÄTEILY

Ionisoimaton

Ionisoiva

MELU

AEROSOLIT

Pöly, kuidut

Huurut

Höyryt

NESTEET

Upottaminen

Roiske, purkaus

KAASUT, HÖYRYT

Vaarallinen bak- teeri

Vaarallinen virus

Sieni Ei-mikrobiset, biologiset antigeenit

Kallo

Korvat

Silmät

Hengityselimet

Kasvot

Pään alue

Kädet

Käsivarret

Jalat

Sääret

Iho

Vartalo/vatsa

Ruoansulatuskanava

Koko keho

RUUMIINOSA

MUU

ALA-

RAAJAT

YLÄ-

RAAJAT

PÄÄ>KAAVION LOOPU>

LIITE II

HENKILÖNSUOJAIMIA KOSKEVA OHJEELLINEN LUETTELO JOKA EI OLE TYHJENTÄVÄ

PÄÄN SUOJAUS

- Suojakypärät teollisuuskäyttöön (kaivoksissa, rakennustyömailla, muussa teollisuudessa).

- Päälaen suojaus (lakit, myssyt, hiusverkot - lipalliset tai lipattomat)

- Suojapäähineet (kuten kankaasta, päällystetystä kankaasta valmistetut myssyt, lakit, syydvestit)

KUULON SUOJAUS

- Korvatulpat ja muut vastaavat laitteet

- Kuulonsuojauskypärät

- Kupusuojaimet, jotka voidaan kiinnittää teollisuuskypärään

- Kuulonsuojaimet, joissa on vastaanotin matalataajuudella toimivaa induktiosilmukkaa varten

- Viestintävälineillä varustetut kuulonsuojaimet

SILMIEN JA KASVOJEN SUOJAUS

- Sangalliset suojalasit

- Naamiomalliset suojalasit

- Röntgensäteiltä, lasersäteiltä, ultravioletti- ja infrapunasäteilyltä sekä näkyvältä säteilyltä suojaavat suojasilmälasit

- Kasvojensuojaimet

- Kaarihitsaussuojaimet ja -kypärät (kädessä pideltävät hitsaussuojukset, otsapannalla varustetut tai suojakypäriin kiinnitettävät suojaimet)

HENGITYKSEN SUOJAIMET

- Pölynsuodattimet, kaasunsuodattimet ja radioaktiivisen pölyn suodattimet

- Ilmansyötöllä varustetut eristävät suojaimet

- Hengityslaitteet, joissa on irrotettava hitsausnaamari

- Sukelluslaitteet

- Sukelluspuvut

KÄDEN JA KÄSIVARREN SUOJAUS

- Käsineet, jotka suojaavat:

- koneilta (kuten pistoilta, viilloilta, tärinältä)

- kemikaaleilta

- sähkötöissä ja kuumuudelta

- Kintaat

- Sormisuojukset

- Suojahihat

- Ranteen suojaus raskaassa työssä

- Sormettomat käsineet

- Suojakäsineet

JALKOJEN JA SÄÄRIEN SUOJAUS

- Matalat kengät, varsikengät, pitkävartiset saappaat, turvasaappaat

- Nopeasti riisuttavat kengät

- Ylimääräisellä varvassuojuksella varustetut kengät

- Kuumuutta kestävällä pohjalla varustetut kengät ja päällyskengät

- Kuumuuden kestävät kengät, saappaat ja päällyssaappaat

- Lämpökengät, -saappaat ja -päällyssaappaat

- Tärinää vaimentavat kengät, saappaat ja päällyssaappaat

- Antistaattiset kengät, saappaat ja päällyssaappaat

- Eristävät kengät, saappaat ja päällyssaappaat

- Moottorisahan käyttäjien turvasaappaat

- Puukengät

- Polvensuojukset

- Irrotettavat jalkapöydän suojukset

- Säärystimet

- Irtopohjalliset (kuumuuden, piston tai hien kestävät)

- Irtopiikit jään, lumen tai liukkaan lattianpäällysteen varalta

IHON SUOJAUS

- Suojavoiteet ja -öljyt

VARTALON JA VATSAN SUOJAUS

- Suojaliivit, -takit ja -esiliinat koneilta suojaamiseksi (kuten pistolta, viillolta, valumetalliroiskeilta)

- Suojaliivit, -takit ja -esiliinat kemikaaleilta suojaamiseksi

- Lämpöliivit

- Pelastusliivit

- Suojaavat röntgenesiliinat

- Turvavyöt

KOKO KEHON SUOJAUS

- Putoamissuojaimet

- Putoamisenestovarusteet (täysi varustus tarvittavine lisälaitteineen)

- Jarrutuslaitteet pidättämään kineettistä energiaa (täysi varustus tarvittavine lisälaitteineen)

- Kehoa tukevat varusteet (turvavaljaat)

Suojavaatetus

- "Turvalliset" työvaatteet (kaksiosaiset tai haalarit)

- Koneilta suojaavat vaatteet (kuten pistoilta, viilloilta)

- Kemikaaleilta suojaavat vaatteet

- Valumetalliroiskeilta ja infrapunasäteilyltä suojaavat vaatteet

- Kuumuudelta suojaavat vaatteet

- Lämpöpuvut

- Radioaktiiviselta saasteelta suojaavat vaatteet

- Pölynkestävät vaatteet

- Kaasunkestävät vaatteet

- Fluorisoiva merkinantovaatetus ja heijastavat vaatteet ja lisävarusteet (kuten käsinauhat, käsineet)

- Suojapeitteet

LIITE III

OHJEELLINEN LUETTELO, JOKA EI OLE TYHJENTÄVÄ, TOIMINNASTA JA TOIMINTA-ALOISTA, JOTKA SAATTAVAT EDELLYTTÄÄ HENKILÖKOHTAISTEN SUOJAINTEN HANKKIMISTA

1. PÄÄN SUOJAUS (KALLON SUOJAUS)

Suojakypärät

- Rakennustyö, varsinkin rakennustelineiden ja nostolaitteen varassa olevien työpaikkojen päällä, alapuolella tai lähellä tehtävä työ, valukehysten rakentaminen ja purku, kokoamis- ja asennustyö, työ rakennustelineillä ja purkutyö

- Työ terässilloilla, teräsrakentaminen, työ mastoissa, torneissa, hydraulisilla teräsrakenteilla sekä masuuneihin, terästehtaisiin, valssaamoihin, suuriin kontteihin, suuriin putkilinjoihin, kattilalaitoksiin ja voimalaitoksiin liittyvä työ

- Työ kaivoksissa, kaivannoissa, kuiluissa ja tunneleissa

- Maaperän ja kiven käsittely

- Työ maanalaisissa louhoksissa, avolouhoksissa ja avokaivauksissa sekä hiilivaraston siirtotyö

- Työ koneellisilla pulttityökaluilla

- Räjäytystyö

- Työ hissien, vintturien, nostureiden ja kuljettimien lähellä

- Masuuni-, rikastamo-, terästehdas-, valssaamo- ja metallitehdastyö sekä taonta-, upokastaonta- ja valutyö

- Työ, jossa käsitellään teollisuusuuneja, kontteja, koneita, siiloja, säiliöitä ja putkijohtoverkkoja

- Laivanrakennus

- Junien järjestelytyö

- Teurastamot

2. JALKOJEN SUOJAUS

Turvajalkineet, joissa on pistonkestävä pohja

- Rakennusrungon käsittelytyö, perustustyö ja tietyöt

- Telinetyö

- Rakennusrungon purkutyö

- Sellainen betonityö ja tehdasvalmisteisten osien käsittely, johon kuuluu valukehysten rakentamista ja purkamista

- Rakennustyömaiden ulkotyöt ja työ varastoissa

- Kattotyö

Turvajalkineet, joissa ei ole pistonkestävää pohjaa

- Työ terässilloilla, teräsrakentaminen, työ mastoissa, torneissa, hisseissä, hydraulisilla teräsrakenteilla sekä masuuneihin, terästehtaisiin ja valssaamoihin, suuriin kontteihin, suuriin putkilinjoihin, nostureihin, kattilalaitoksiin ja voimalaitoksiin liittyvä työ

- Uunien rakentaminen, lämmityksen ja tuuletuksen asennus sekä metalliosien kokoamistyö

- Muutos- ja huoltotyöt

- Masuuni-, rikastamo-, terästehdas-, valssaamo-, metallitehdas- ja takomotyö sekä työ kuumapuristus- ja vetolaitoksissa

- Työ avolouhoksissa ja avokaivauksissa, hiilivarastojen siirto

- Kiven työstäminen ja jalostus

- Levylasin ja säilytyslasin valmistaminen, työstäminen ja jatkojalostus

- Muottityö keramiikkateollisuudessa

- Polttouunien vuoraaminen keramiikkateollisuudessa

- Muottityö keramiikkaesineitä ja keraamisia rakennusmateriaaleja valmistavassa teollisuudessa

- Kuljetus ja varastointi

- Pakastetun lihan käsittelytyö ja säilykkeiden pakkaaminen

- Laivanrakennus

- Junien järjestelytyö

Turvakengät, joissa on kannat tai kiilakorot ja pistonkestävät pohjat

- Kattotyö

Turvakengät, joissa on eristetyt pohjat

- Työ, jossa käsitellään hyvin kuumia tai hyvin kylmiä materiaaleja ja työ sellaisten materiaalien päällä

Helposti riisuttavat turvakengät

- Jos on olemassa vaara, että sulat aineet lävistävät kengän

3. SILMIEN TAI KASVOJEN SUOJAUS

Suojasilmälasit, kasvosuojukset

- Hitsaus- hionta- ja leikkaustyö

- Tiivistys ja talttaus

- Kiven työstö ja jalostus

- Työ koneellisilla pulttityökaluilla

- Työ lastuavilla työstökoneilla

- Upokastaonta

- Sirpaleiden irrotus

- Suihkupuhallus

- Työ, jossa käytetään happoja tai emäksiä, desinfioimisaineita tai ruosteenpoistoaineita

- Työ, jossa ruiskutetaan nesteitä

- Työ, jossa käytetään sulia aineita tai joka tehdään sulan aineen lähellä

- Työ, jossa käytetään säteilylämpöä

- Työ, jossa käytetään laseria

4. HENGITYKSEN SUOJAUS

Hengityksensuojaimet

- Työ säiliöissä, pienissä tiloissa ja kaasulämmitteisissä teollisuusuuneissa, joissa voi olla kaasua tai liian vähän happea

- Työ masuunipanoksen lähellä

- Työ konverttereiden tai masuunien kaasuputkien lähellä

- Työ masuunien laskuhanojen lähellä, missä voi olla raskasmetallisavua tai -höyryä

- Uunien vuoraukseen ja valusankoihin liittyvä työ, jossa voi olla pölyä

- Ruiskumaalaus, jossa on riittämätön pölynpoisto

- Työ kuiluissa, viemäreissä ja muissa maanalaisissa tiloissa, jotka liittyvät viemäröintiin

- Työ jäähdytyslaitoksissa, missä on vaara, että jäähdytysaine saattaa päästä vuotamaan

5. KUULON SUOJAUS

Kuulonsuojaimet

- Metallipuristimilla tehtävä työ

- Paineilmaporilla tehtävä työ

- Huoltohenkilöstön työ lentokentillä

- Paalunjunttaustyö

- Puu- ja tekstiilityö

6. VARTALON, KÄSIVARREN JA KÄDEN SUOJAUS

Suojavaatetus

- Työ, jossa käsitellään happoja ja emäksiä, desinfiointiaineita ja ruosteenpoistoaineita

- Työ, jossa käsitellään kuumia materiaaleja tai jota tehdään niiden lähellä, ja jossa työntekijä tuntee kuumuuden

- Levylasiin liittyvä työ

- Raepuhallustyö

- Työ syväjäädytystiloissa

Tulenkestävä suojavaatetus

- Hitsaaminen pienissä tiloissa

Pistonkestävät esiliinat

- Luunerotus- ja paloittelutyö

- Sellainen käsiveitsin tehtävä työ, jossa veistä vedetään itseä kohti

Nahkaesiliinat

- Hitsaaminen

- Takominen

- Valaminen

Kyynärvarren suojaus

- Luunerotus- ja paloittelutyö

Käsineet

- Hitsaaminen

- Muiden teräväreunaisten esineiden käsittely, paitsi sellaisten koneiden, joissa on vaara, että käsine tarttuu koneeseen

- Suojaamaton työ, jossa käsitellään happoja ja emäksiä

Metallineuloskintaat

- Luunerottelu ja paloittelu

- Tuotannossa ja teurastuksessa tehtävä säännöllinen paloittelutyö, jossa käytetään käsiveistä

- Leikkuukoneiden terien vaihto

7. SÄÄNKESTÄVÄ VAATETUS

- Työ ulkoilmassa sateessa ja kylmällä ilmalla

8. HEIJASTAVA VAATETUS

- Työ, jossa työntekijän täytyy näkyä hyvin

9. (PUTOAMISSUOJAUS) TURVAVALJAAT

- Telineillä tehtävä työ

- Tehdasvalmisteisten osien kokoaminen

- Työ mastoissa

10. TURVAKÖYDET

- Työ korkeiden nosturien hytissä

- Työ korkealla varastojen pinoamis- ja siirtolaitteiden hytissä

- Työ poraustornien korkeissa osissa

- Työ kuiluissa ja viemäreissä

11. IHON SUOJAUS

- Päällysmateriaalien valmistus

- Parkitus