NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 20 päivänä joulukuuta 1979,

mittayksikköjä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä ja direktiivin 71/354/ETY kumoamisesta (80/181/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 artiklan,

ottaa huomioon mittayksikköjä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 18 päivänä lokakuuta 1971 annetun neuvoston direktiivin 71/354/ETY(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston direktiivillä 76/770/ETY(2),

ottaa huomioon komission ehdotuksen(3),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(4),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(5),

sekä katsoo, että

mittayksiköt ovat välttämättömiä kaikkia mittauslaitteita käytettäessä mittausten tai määrän ilmaisemiseksi; mittayksikköjä käytetään useimmilla ihmisen toiminta-alueilla; on tarpeen varmistaa suurin mahdollinen selvyys niiden käytössä; tämän vuoksi on tarpeen säännellä niiden käyttöä yhteisön sisällä taloudellisia tarkoituksia, kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta koskevilla aloilla kuin myös hallinnollisia toimia varten,

kuitenkin on olemassa yhteisöä tai jäsenvaltioita sitovia kansainvälisiä yleissopimuksia tai sopimuksia kansainvälisten kuljetusten alalla; näitä konventioita tai sopimuksia on noudatettava,

mittayksikköjen käyttöä sääntelevä lainsäädäntö eroaa jäsenvaltioittain ja estää siten kaupankäyntiä; näissä olosuhteissa on tarpeen yhtenäistää lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset näiden esteiden poistamiseksi,

mittayksiköt ovat Pariisissa 20 päivänä toukokuuta 1875 allekirjoitetun metrikonvention, johon kaikki jäsenvaltiot ovat liittyneet, asettaman yleisen paino- ja mittakonferenssin (CGPM) kansainvälisten päätösten alaisia; "Kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä" (SI) laadittiin näiden päätösten tuloksena,

neuvosto on antanut 18 päivänä lokakuuta 1971 direktiivin 71/354/ETY jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä kaupan esteiden poistamiseksi, ottamalla käyttöön kansainvälinen yksikköjärjestelmä yhteisön tasolla; direktiiviä 71/354/ETY on muutettu liittymisasiakirjalla ja direktiivillä 76/770/ETY,

nämä yhteisön säännökset eivät ole poistaneet kaikkia kaupan esteitä tällä alalla; direktiivissä 76/770/ETY säädetään sen liitteessä olevassa D luvussa luetteloitujen mittayksikköjen, nimien ja tunnusten tilanteen ottamisesta uudelleen tarkasteltavaksi ennen 31 päivänä joulukuuta 1979; on myös osoittautunut tarpeelliseksi ottaa uudelleen tarkasteltavaksi tiettyjen muiden mittayksikköjen tilanne,

vakavien vaikeuksien välttämiseksi on tarpeen säätää siirtymäkaudesta, jonka kuluessa kansainväliseen järjestelmään sopimattomat mittayksiköt voidaan poistaa käytöstä; kuitenkin on olennaista sallia halukkaille jäsenvaltioille omalla alueellaan liitteessä olevan I luvun määräysten voimaansaattaminen niin nopeasti kuin mahdollista; tämän vuoksi yhteisön tasolla on rajoitettava siirtymäkauden kestoa, mutta samanaikaisesti annettava jäsenvaltioille vapaus lyhentää sitä,

siirtymäkauden aikana on tärkeätä erityisesti kuluttajan suojelemiseksi ylläpitää selvää linjaa mittayksikköjen käytöstä jäsenvaltioiden välisessä kaupassa; tätä tarkoitusta vaikuttaa hyvin palvelevan jäsenvaltioiden velvollisuus sallia lisämerkinnät toisista jäsenvaltioista tuoduissa tuotteissa ja laitteissa siirtymäkauden ajan, tällaisen ratkaisun järjestelmällinen käyttöönotto kaikkiin mittauslaitteisiin nähden, mukaanluettuina lääketieteelliset laitteet, ei kuitenkaan välttämättä ole suotavaa; tämän vuoksi jäsenvaltioiden on voitava vaatia alueellaan mittauslaitteiden varustamista määrän osoituksin yhdessä virallisessa mittayksikössä,

tämä direktiivi ei vaikuta jo markkinoille saatettujen tuotteiden valmistuksen jatkamiseen; se kuitenkin vaikuttaa sellaisten tuotteiden ja laitteiden markkinointiin ja käyttöön, joissa määrä ilmaistaan mittayksiköissä, jotka eivät enää ole virallisia mittayksikköjä, kun näitä tuotteita ja laitteita tarvitaan jo markkinoilla olevien tuotteiden, laitteiden ja välineiden komponenttien tai osien täydentämiseen tai korvaamiseen; tämän vuoksi jäsenvaltioiden on tarpeen sallia tällaisten tuotteiden ja laitteiden saattaminen markkinoille ja käyttö osien täydentämiseksi ja korvaamiseksi, jotta markkinoilla jo olevien tuotteita, laitteita ja välineitä voidaan edelleen käyttää siitä huolimatta, että määrä ilmaistaan mittayksiköissä, jotka eivät enää ole virallisia mittayksiköitä,

Kansainvälinen standardisointijärjestö (ISO) on 1 päivänä maaliskuuta 1974 hyväksynyt kansainvälisen standardin SI-yksikköjen ja muiden yksikköjen esittämisestä rajoitettujen merkistöjen järjestelmissä käytettäväksi; on suositeltavaa, että yhteisö hyväksyy ratkaisut, jotka on jo 1 päivänä maaliskuuta 1974 hyväksytty laajemmalla kansainvälisellä tasolla ISO-standardilla 2955, ja

mittayksikköjä koskevia yhteisön säännöksiä on monissa yhteisön teksteissä; mittayksikköjä koskeva kysymys on niin olennainen, että viittaukset on voitava tehdä yhteen yhteisön tekstiin; tällä direktiivillä yhdistetään kaikki yhteisön tämän alan säännökset ja kumotaan direktiivi 71/354/ETY,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Viralliset mittayksiköt, joita tässä direktiivissä käytetään määrien ilmaisuun, ovat:

a) yksiköt, jotka luetellaan liitteessä olevassa I luvussa;

b) yksiköt, jotka luetellaan liitteessä olevassa II luvussa jäsenvaltioiden vahvistamaan päivämäärään saakka; tämä päivämäärä ei saa olla 31 päivää joulukuuta 1985 jälkeen;

c) yksiköt, jotka luetellaan liitteessä olevassa III luvussa vain niissä jäsenvaltioissa, joissa ne oli sallittu 21 päivänä huhtikuuta 1973 ja näiden jäsenvaltioiden vahvistamaan päivämäärään saakka. Tämä päivämäärä ei saa olla myöhäisempi kuin se, jonka neuvosto on perustamissopimuksen 100 artiklan perusteella vahvistanut ennen 31 päivää joulukuuta 1989.

2 artikla

a) Edellä olevaan 1 artiklaan perustuvat velvoitteet koskevat käytettäviä mittauslaitteita, tehtäviä mittauksia ja mittayksiköissä ilmaistavia määrän osoituksia taloudellisia, kansanterveydellisiä, yleisen turvallisuuden tai hallinnollisia tarkoituksia varten.

b) Tämä direktiivi ei vaikuta ilma-, meri- ja rautatieliikenteessä sellaisten yksikköjen käyttämiseen, jotka on sovittu yhteisöä tai jäsenvaltioita sitovissa kansainvälisissä yleissopimuksissa tai sopimuksissa, ellei niitä ole tehty velvoittaviksi direktiivillä.

3 artikla

1. Tässä direktiivissä "lisäosoituksella" tarkoitetaan yhtä tai useampaa määrän osoitusta ilmaistuina mittayksiköissä, jotka eivät sisälly liitteen I luvussa seuraaviin määrän osoituksiin tuon luvun yksiköissä ilmaistuina.

2. Lisäosoitusten käyttö sallitaan 31 päivään joulukuuta 1989 saakka.

3. Kuitenkin jäsenvaltiot voivat vaatia, että mittauslaitteissa määrä osoitetaan yhdellä virallisella mittayksiköllä.

4. Osoituksen ollessa ilmaistuna luetteloiduissa mittayksiköissä, on I lukua noudatettava ensisijaisesti. Erityisesti osoitukset, jotka on ilmaistu mittayksiköissä, joita ei ole luetteloitu I luvussa, on ilmaistava numeroilla, jotka eivät ole suurempia kuin vastaavan I luvussa luetteloiduissa yksiköissä olevan osoituksen numerot.

5. Näiden lisäosoitusten käyttöä voidaan pidentää 31 päivän joulukuuta 1989 jälkeen.

4 artikla

Niiden mittayksikköjen käyttö, jotka eivät ole tai eivät ole enää virallisia, sallitaan:

- tuotteissa ja laitteissa, jotka on jo saatettu markkinoille tai otettu käyttöön tämän direktiivin antamispäivänä;

- edellä olevien tuotteiden ja laitteiden komponenttien tai osien täydentämiseen tai korvaamiseen tarvittavien tuotteiden ja laitteiden komponenteissa ja osissa.

Kuitenkin mittauslaitteiden näyttölaitteissa voidaan vaatia virallisia mittayksikköjä käytettäväksi.

5 artikla

Kansainvälistä standardia ISO 2955 1 päivältä maaliskuuta 1974 "Tietojenkäsittely - SI-yksikköjen ja muiden yksikköjen esittäminen rajoitettujen merkistöjen järjestelmissä käytettäväksi" sovelletaan sen 1 kohdan kattamalla alueella.

6 artikla

Kumotaan direktiivi 71/354/ETY 1 päivänä lokakuuta 1981.

Kuitenkin poiketen direktiivin 71/354/ETY säännöksistä jäsenvaltiot voivat antaa luvan tai sallia edelleen tämän direktiivin 1 artiklassa määritellyin edellytyksin 31 päivään joulukuuta 1979 saakka seuraavien mittojen käytön:

>TAULUKON PAIKKA>

7 artikla

a) Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava ennen 1 päivänä heinäkuuta 1981 tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset ja niiden on ilmoitettava tästä komissiolle.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä lokakuuta 1981 alkaen.

b) Sen jälkeen kun tämä direktiivi on annettu tiedoksi, jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että luonnokset tässä direktiivissä tarkoitettuja kysymyksiä koskevista laeista, asetuksista ja hallinnollisista määräyksistä, jotka jäsenvaltiot aikovat antaa, toimitetaan komissiolle riittävän ajoissa, jotta se voi esittää huomautuksensa.

8 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 20 päivänä joulukuuta 1979.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. TUNNEY

(1) EYVL N:o 243, 29.10.1971, s. 29

(2) EYVL N:o 262, 27.9.1976, s. 204

(3) EYVL N:o C 81, 28.3.1979, s. 6

(4) EYVL N:o C 127, 21.5.1979, s. 80

(5) Lausunto annettu 24 ja 25 päivänä lokakuuta 1979

13

10

1995

184

1

LIITE

I LUKU VIRALLISET MITTAYKSIKÖT, JOITA TARKOITETAAN 1 ARTIKLAN a ALAKOHDASSA

1. SI-YKSIKÖT JA NIIDEN KYMMENEN KERRANNAISET JA JAANNAISET

1.1 SI-perusyksiköt

>TAULUKON PAIKKA>

SI-perusyksikköjen määritelmät ovat seuraavat:

Pituuden yksikkö

Metri vastaa pituutta, joka on yhtä suuri kuin säteilyn 1 650 763, 73 aallonpituutta tyhjiössä, joka vastaa krypton 86 atomin siirtymää tasojen 2P10 ja 5D5 välillä.

(yhdestoista CGPM (1960), päätöslauselma 6).

Massan yksikkö

Kilogramma on massan yksikkö; se on yhtä suuri kuin kansainvälisen kilogramman prototyypin massa.

(Kolmas CGPM (1901), konferenssiraportin sivu 70).

Ajan yksikkö

Sekunti on 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jakson aika, joka vastaa cesium 133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä.

(Kolmastoista CGPM (1967), päätös 1)

Sähkövirran yksikkö

Ampeeri on sellainen ajallisesti muuttumaton sähkövirta, joka kulkiessaan kahdessa suorassa yhdensuuntaisessa, äärettömän pitkässä ja ohuessa johtimessa, joiden poikkileikkaus on ympyrä ja jotka ovat 1 metrin etäisyydellä toisistaan tyhjiössä, aikaansaa johtimien välille 2x10-7 newtonin voiman johtimen metriä kohden.

(CIPM (1946), päätös 2, hyväksytty yhdeksännessä CGPM (1948)).

Termodynaamisen lämpötilan yksikkö

Kelvin, termodynaamisen lämpötilan yksikkö, on >NUM>1

>DEN>273,16

veden kolmoispisteen termodynaamisesta lämpötilasta.

(Kolmastoista CGPM (1967), päätös 4).

Ainemäärän yksikkö

1) Mooli on ainemäärä sellaisessa systeemissä, joka sisältää yhtä monta perusosasta kuin 0,012 kilogrammassa hiili 12:ta on atomeja.

2) Kun moolia käytetään, perusosaset on määriteltävä ja ne voivat olla atomeja, molekyylejä, ioneja, elektroneja, muita hiukkasia tai sellaisten hiukkasten määriteltyjä ryhmiä.

(Neljästoista CGPM (1971), päätös 3).

Valovoiman yksikkö

Kandela on sellaisen säteilijän valovoima, joka tiettyyn suuntaan lähettää monokromaattista 540x1012 hertsin taajuista säteilyä ja jonka säteilyintensiteetti tähän suuntaan on >NUM>1

>DEN>683

wattia steradiaania kohti.

(Kuudestoista CGPM (1979), päätös 3).

1.1.1 Erityisnimi ja tunnus lämpötilan SI-yksikölle celsiuslämpötilojen ilmaisemiseen

>TAULUKON PAIKKA>

Celsiuslämpötila t määritetään erona t = T - T0 kahden termodynaamisen lämpötilan T ja T0 välillä, missä T0 = 273,15 kelviniä. Lämpötilaväli tai lämpötilaero voidaan ilmaista joko kelvineinä tai celsiusasteina. Yksiköt "celsiusaste" ja "kelvin" ovat yhtä suuret.

1.2 Muut SI-yksiköt

1.2.1 SI-täydennysyksiköt

>TAULUKON PAIKKA>

(Yhdestoista CGPM, 1960, päätös 12).

SI-täydennysyksikköjen määritelmät:

Tasokulman yksikkö

Radiaani on ympyrän kahden sellaisen säteen välinen tasokulma, jota erottaa ympyrän kehästä säteen pituisen kaaren.

(Kansainvälinen standardi ISO 31-I, joulukuu 1965).

Avaruuskulman yksikkö

Steradiaani on avaruuskulma, joka sen kärjen sijaitessa pallon keskipisteessä leikkaa tämän pallon pinnasta sellaisen neliön suuruisen alan, jonka sivu on pallon säteen pituinen.

(Kansainvälinen standardi ISO 31-I, joulukuu 1965).

1.2.2 SI-johdannaisyksiköt

SI-perusyksiköistä ja SI-täydennysyksiköistä johdetut yksiköt ilmaistaan algebrallisesti SI-perusyksikköjen ja/tai SI-täydennysyksikköjen potenssien tulona käyttäen numerokerrointa, joka on yhtä suuri kuin 1.

1.2.3 SI-johdannaisyksiköt, joilla on nimi ja tunnus

>TAULUKON PAIKKA>

SI-perusyksiköistä tai SI-täydennysyksiköistä johdetut yksiköt voidaan ilmaista I luvussa luetteloiduilla yksiköillä.

Erityisesti voidaan SI-johdannaisyksiköt ilmaista ylläolevassa taulukossa annetuilla erityisnimillä ja tunnuksilla; esimerkiksi dynaamisen viskositeetin SI-yksikkö voi olla ilmaistuna muodossa m-1 7 kg 7 s-1 tai N 7 s 7 m-2 tai Pa 7 s.

1.3 Tiettyjen kymmenen kerrannaisten ja jaannaisten merkitsemiseen käytetyt etuliitteet ja niiden tunnukset

>TAULUKON PAIKKA>

Massan yksikön kymmenen kerrannaisten ja jaannaisten nimet ja tunnukset muodostetaan lisäämällä etuliitteet sanaan "gramma" ja tunnukseen "g".

Jos johdannaisyksikkö on ilmaistu murtolukuna, sen kymmenen kerrannaiset ja jaannaiset voidaan merkitä liittämällä etuliite osoittajan tai nimittäjän yksikköihin tai molempiin näihin osiin.

Yhdistettyjä etuliitteitä eli etuliitteitä, jotka on muodostettu yhdistelemällä useampia edellä mainittuja etuliitteitä, ei saa käyttää.

1.4 Erikseen hyväksytyt SI-yksikköjen kymmenen kerrannaisten ja jaannaisten nimet ja tunnukset

>TAULUKON PAIKKA>

Huomautus: Edellä 1.3 kohdassa mainittuja etuliitteitä ja niiden tunnuksia saa käyttää yhdessä 1.4 kohdassa olevan taulukon yksikköjen ja tunnusten kanssa.

2. YKSIKÖT, JOTKA ON MÄÄRITELTY SI-YKSIKKÖJEN POHJALTA, MUTTA EIVÄT OLE NIIDEN KYMMENEN KERRANNAISIA TAI JAANNAISIA

>TAULUKON PAIKKA>

Huomautus: Edellä 1.3 kohdassa mainittuja etuliitteitä saa käyttää vain nimien "graadi" ja "gooni" ja tunnuksen "gon" kanssa.

3. YKSIKÖT, JOTKA ON MÄÄRITELTY RIIPPUMATTA SEITSEMÄSTÄ SI-PERUSYKSIKÖSTÄ

Atomimassayksikkö on yksi kahdestoistaosa nuklidin 12C atomin massasta.

Elektronivoltti on se liike-energia, jonka elektroni saa siirtyessään tyhjiössä yhdestä pisteestä toiseen pisteeseen, jonka potentiaali on yhden voltin korkeampi.

>TAULUKON PAIKKA>

Näiden yksikköjen arvoa SI-yksiköissä ilmaistuna ei tunneta tarkasti.

Ylläolevat arvot on otettu Kansainvälisten tiedeliittojen neuvoston julkaisusta CODATA Bulletin N:o 11 vuoden 1973 joulukuulta.

Huomautus: Edellä 1.3 kohdassa mainittuja etuliitteitä ja niiden tunnuksia saa käyttää yhdessä näiden kahden yksikön ja niiden tunnusten kanssa.

4. YKSIKÖT JA YKSIKKÖJEN NIMET, JOTKA SALLITAAN VAIN ERIKOISALOILLA

>TAULUKON PAIKKA>

Huomautus: Edellä 1.3 kohdassa mainittuja etuliitteitä ja tunnuksia saa käyttää edellä mainittujen yksikköjen kanssa. Kerrannaista 10² a kutsutaan kuitenkin "hehtaariksi".

5. YHDISTELMÄYKSIKÖT

Yksikköjen yhdistelmät I luvussa muodostavat yhdistelmäyksikköjä.

II LUKU VIRALLISET MITTAYKSIKÖT, JOITA TARKOITETAAN 1 ARTIKLAN b ALAKOHDASSA

>TAULUKON PAIKKA>

Huomautus: Edellä 1 luvun 1.3 kohdassa mainittuja etuliitteitä ja niiden tunnuksia voidaan käyttää yhdessä tämän kohdan kanssa lukuun ottamatta elohopeamillimetriä ja sen tunnusta ja tunnusta "g".

Edellä 1 artiklan b alakohdassa mainittuun päivämäärään saakka II luvussa lueteltuja yksikköjä voidaan yhdistää keskenään tai I luvun yksikköjen kanssa yhdistelmäyksikköjen muodostamiseksi.

III LUKU VIRALLISET MITTAYKSIKÖT, JOITA TARKOITETAAN 1 ARTIKLAN c ALAKOHDASSA

>TAULUKON PAIKKA>

1 artiklan c alakohdan mukaan vahvistettavaan päivämäärään saakka III luvussa luetteloituja yksikköjä voidaan yhdistää keskenään tai I luvun yksikköjen kanssa yhdistelmäyksikköjen muodostamiseksi.