02017R2400 — FI — 01.09.2020 — 002.002
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
KOMISSION ASETUS (EU) 2017/2400, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 595/2009 täytäntöönpanosta raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämisen osalta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY ja komission asetuksen (EU) N:o 582/2011 muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 349 29.12.2017, s. 1) |
Muutettu:
|
|
Virallinen lehti |
||
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
KOMISSION ASETUS (EU) 2019/318, annettu 19 päivänä helmikuuta 2019, |
L 58 |
1 |
26.2.2019 |
|
KOMISSION ASETUS (EU) 2020/1181, annettu 7 päivänä elokuuta 2020, |
L 263 |
1 |
12.8.2020 |
Oikaistu:
KOMISSION ASETUS (EU) 2017/2400,
annettu 12 päivänä joulukuuta 2017,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 595/2009 täytäntöönpanosta raskEkorullaus moottorin sammutus-käynnistystoiminnon kanssa (kyllä/ei)aiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämisen osalta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY ja komission asetuksen (EU) N:o 582/2011 muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
1 LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Kohde
Tällä asetuksella täydennetään asetuksella (EU) N:o 582/2011 vahvistettuja oikeudellisia puitteita, jotka koskevat moottoriajoneuvojen ja moottorien tyyppihyväksyntää päästöjen sekä ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen osalta, vahvistamalla säännöt, jotka koskevat lupien myöntämistä simulointivälineen käyttöön unionissa myytävien, rekisteröitävien tai käyttöönotettavien uusien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämiseksi samoin kuin simulointivälineen käyttöä ja sillä määritettyjen hiilidioksidipäästö- ja polttoaineenkulutusarvojen ilmoittamista.
2 artikla
Soveltamisala
3 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan
’hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvillä ominaisuuksilla’ komponentille, erilliselle tekniselle yksikölle tai järjestelmälle johdettuja erityisiä ominaisuuksia, jotka määrittävät kyseisen osan vaikutuksen ajoneuvon hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen
’syöttötiedoilla’ tai ’varsinaisilla syöttötiedoilla’ komponentin, erillisen teknisen yksikön tai järjestelmän hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyviä ominaisuuksia koskevia tietoja, joita simulointiväline käyttää ajoneuvon hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämiseen
’oheissyöttötiedoilla’ ajoneuvon ominaisuuksiin liittyviä tietoja, joita simulointiväline käyttää ajoneuvon hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämiseen ja jotka eivät ole osa varsinaista syöttötietoa
’valmistajalla’ henkilöä tai tahoa, joka vastaa hyväksyntäviranomaiselle kaikista sertifiointimenettelyyn liittyvistä näkökohdista ja sen varmistamisesta, että komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvät ominaisuudet ovat vaatimusten mukaisia. Tämän henkilön tai tahon ei välttämättä tarvitse olla suoraan mukana sertifioinnin kohteena olevan komponentin, erillisen teknisen yksikön tai järjestelmän kaikissa valmistusvaiheissa
’ajoneuvonvalmistajalla’ tahoa tai henkilöä, joka on vastuussa valmistajan kirjanpitotiedoston ja asiakkaan tiedotuslomakkeen laatimisesta 9 artiklan mukaisesti
’hyväksytyllä yksiköllä’ kansallista viranomaista, jonka jäsenvaltio on valtuuttanut pyytämään asian kannalta merkityksellisiä tietoja valmistajilta tietyn komponentin, erillisen teknisen yksikön tai järjestelmän hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvistä ominaisuuksista ja ajoneuvonvalmistajilta uusien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöistä ja polttoaineenkulutuksesta
’vaihteistolla’ laitetta, joka koostuu vähintään kahdesta vaihdettavissa olevasta vaihteesta, jotka muuttavat vääntömomenttia ja nopeutta ennalta määritellyillä suhteilla
’momentinmuuntimella’ hydrodynaamista käynnistyskomponenttia erillisenä ajolaitteen tai vaihteiston komponenttina, joka on varustettu sarjaan tai rinnakkain kytketyllä tehonsiirrolla ja säätää nopeutta moottorin ja pyörän välillä ja suurentaa momenttia
’muulla momenttia siirtävällä siirtokomponentilla’ eli ’OTTC:llä’ ajolaitteeseen kiinnitettyä pyörivää komponenttia, joka tuottaa omasta pyörimisnopeudestaan riippuvia momenttihäviöitä
’voimansiirron lisäkomponentilla’ eli ’ADC:llä’ voimansiirron pyörivää komponenttia, joka siirtää tai jakaa tehoa muille voimansiirron komponenteille ja tuottaa omasta pyörimisnopeudestaan riippuvia momenttihäviöitä
’akselilla’ ajoneuvon vetävänä akselina toimivaa pyörivän pyörän tai vaihteen keskiakselia
’ilmanvastuksella’ ajoneuvokokonaisuuden ominaisuutta, joka liittyy ajoneuvoon ilmavirtaan nähden vastakkaisessa suunnassa vaikuttavaan aerodynaamiseen voimaan ja joka määritetään ilmanvastuksen ja poikkileikkauspinta-alan tulona olosuhteissa, joissa ei esiinny sivutuulta
’apulaitteilla’ ajoneuvon komponentteja, kuten moottorin tuuletinta, ohjausjärjestelmää, sähköjärjestelmää, pneumaattista järjestelmää ja ilmastointijärjestelmää, joiden hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvät ominaisuudet määritellään liitteessä IX
’komponenttiperheellä’, ’erillisten teknisten yksikköjen perheellä’ ja ’järjestelmäperheellä’ valmistajan muodostamaa sellaisten komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden tai järjestelmien ryhmää, joilla rakenteensa vuoksi on samanlaiset hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvät ominaisuudet
’kantakomponentilla’, ’erillisten teknisten yksikköjen kantayksiköllä’ ja ’kantajärjestelmällä’ komponenttia, erillistä teknistä yksikköä tai järjestelmää, joka on valittu komponenttiperheestä, erillisten teknisten yksiköiden perheestä tai järjestelmäperheestä siten, että sen hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvät ominaisuudet edustavat huonointa tapausta kyseisessä komponenttiperheessä, erillisten teknisten yksiköiden perheessä tai järjestelmäperheessä.
’päästöttömällä raskaalla hyötyajoneuvolla (ZE-HDV)’ raskasta hyötyajoneuvoa, jossa ei ole polttomoottoria tai jossa on polttomoottori, jonka päästöt ovat alle 1 g CO2/kWh
’työajoneuvolla’ raskasta hyötyajoneuvoa, jota ei ole tarkoitettu tavaroiden toimittamiseen ja jonka korityypin tunnuksen täydennysnumeroina käytetään yhtä seuraavista direktiivin 2007/46/EY liitteen II lisäyksessä 2 luetelluista numeroista: 09, 10, 15, 16, 18, 19, 20, 23, 24, 25, 26, 27, 28, 31; taikka traktoria, jonka suurin nopeus on enintään 79 km/h
’jäykällä kuorma-autolla’ kuorma-autoa, jota ei ole suunniteltu tai valmistettu puoliperävaunun vetämistä varten
’vetoajoneuvolla’ vetoyksikköä, joka on suunniteltu ja rakennettu yksinomaan tai pääasiallisesti puoliperävaunujen vetämistä varten
’makuuohjaamolla’ ohjaamoa, jossa kuljettajan istuimen takana on nukkumiseen tarkoitettu osasto
’sähkökäyttöisellä raskaalla hybridiajoneuvolla (He-HDV)’ direktiivin 2007/46/EY 3 artiklan 15 alakohdan määritelmän mukaista ajoneuvoa
’kaksipolttoaineajoneuvolla’ asetuksen (EU) N:o 582/2011 2 artiklan 48 kohdan määritelmän mukaista ajoneuvoa.
Kun on kyse He-HDV-ajoneuvoista, 5 artiklan 3 kohtaa, 9 artiklan 1 kohtaa ja 12 artiklan 1 kohtaa sovelletaan ainoastaan He-HDV-ajoneuvoihin, joissa kaikkien energianmuuntimien toiseksi suurin nettoteho on alle 10 prosenttia kaikkien energianmuuntimien suurimmasta nettotehosta. Ainoastaan ajoneuvon käynnistämiseen tarkoitettuja energianmuuntimia ei tässä yhteydessä oteta huomioon.
4 artikla
Ajoneuvoryhmät
Tämän asetuksen soveltamiseksi moottoriajoneuvot luokitellaan ajoneuvoryhmiin liitteessä I olevan taulukon 1 mukaisesti.
Jäljempänä olevia 5–22 artiklaa ei sovelleta ajoneuvoryhmiin 0, 6, 7, 8, 13, 14, 15 ja 17 kuuluviin ajoneuvoihin.
5 artikla
Sähköiset välineet
Komissio asettaa maksutta saataville seuraavat sähköiset välineet ladattavissa ja suoritettavissa olevina ohjelmistoina:
simulointiväline
esikäsittelyvälineet
tiivistämisväline (hashing).
Komissio huolehtii sähköisten välineiden ylläpidosta ja toimittaa niihin muutoksia ja päivityksiä.
2 LUKU
LUPA SIMULOINTIVÄLINEEN KÄYTTÖÖN TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ VARTEN PÄÄSTÖJEN JA AJONEUVON KORJAAMISEEN JA HUOLTAMISEEN TARVITTAVIEN TIETOJEN OSALTA
6 artikla
Hakemus luvan saamiseksi simulointivälineen käyttöön uusien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämiseksi
Siihen on liitettävä myös arviointiraportti, jonka hyväksyntäviranomainen on laatinut suoritettuaan liitteessä II olevan 2 kohdan mukaisen arvioinnin.
7 artikla
Luvan myöntämistä koskevat hallinnolliset määräykset
Jos liitteessä II vahvistetut vaatimukset täyttyvät vain joidenkin lupahakemuksessa mainittujen ajoneuvoryhmien osalta, lupa myönnetään vain näiden ajoneuvoryhmien osalta.
8 artikla
Myöhemmät muutokset uusien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämiseksi käyttöön otettuihin menettelyihin
3 LUKU
SIMULOINTIVÄLINEEN KÄYTTÄMINEN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJEN JA POLTTOAINEENKULUTUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN, KUN KYSE ON UUSIEN AJONEUVOJEN REKISTERÖINNISTÄ, MYYNNISTÄ JA KÄYTTÖÖNOTOSTA
9 artikla
Velvollisuus määrittää ja ilmoittaa uusien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus
Ajoneuvonvalmistaja voi käyttää simulointivälinettä tämän artiklan soveltamiseksi ainoastaan siinä tapauksessa, että hänellä on lupa, joka on myönnetty 7 artiklan mukaisesti asianomaisen ajoneuvoryhmän osalta tai jota on laajennettu kyseiseen ajoneuvoryhmään 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
Myöhemmät muutokset valmistajan kirjanpitotiedostoon ovat kiellettyjä lukuun ottamatta tapauksia, joita tarkoitetaan 21 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa ja 23 artiklan 6 kohdassa.
Jokaiseen asiakastiedotteeseen on merkittävä 3 kohdassa tarkoitettu valmistajan kirjanpitotiedoston kryptografinen hash-tunniste.
10 artikla
Sähköisten välineiden muuttaminen, päivittäminen ja virhetoiminta
11 artikla
Simulointivälineen syöttö- ja tulostietojen saatavuus
4 LUKU
KOMPONENTTIEN, ERILLISTEN TEKNISTEN YKSIKÖIDEN JA JÄRJESTELMIEN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖIHIN JA POLTTOAINEENKULUTUKSEEN LIITTYVÄT OMINAISUUDET
12 artikla
Hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämisen kannalta merkitykselliset komponentit, erilliset tekniset yksiköt ja järjestelmät
Edellä 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin simulaatiovälineen varsinaisiin syöttötietoihin on sisällyttävä tietoja seuraavien komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvistä ominaisuuksista:
moottorit
vaihteistot
momentinmuuntimet
muut momenttia siirtävät komponentit
voimansiirron lisäkomponentit
akselit
korin tai perävaunun ilmanvastus
apulaitteet
renkaat.
13 artikla
Kiinteät arvot
14 artikla
Sertifioidut arvot
15 artikla
Komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien perheiden muodostaminen sertifioituja arvoja käyttämällä
Ellei 3–6 kohdasta muuta johdu, kantakomponentille, erillisten teknisten yksiköiden kantayksikölle tai kantajärjestelmälle määritettyjä sertifioituja arvoja sovelletaan ilman lisätestausta kaikkiin seuraavissa annettujen määritelmien mukaisesti muodostettujen perheiden jäseniin:
Renkaiden tapauksessa perhe koostuu vain yhdestä rengastyypistä.
Jos hyväksyntäviranomainen toteaa 16 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisessa testauksessa, että valittu kantakomponentti, erillisten teknisten yksiköiden kantayksikkö tai kantajärjestelmä ei ole täysin edustava suhteessa komponenttiperheeseen, erillisten teknisten yksiköiden perheeseen tai järjestelmäperheeseen, hyväksyntäviranomainen voi valita testattavaksi vaihtoehtoisen vertailukohtana pidettävän komponentin, erillisen teknisen yksikön tai järjestelmän, josta sitten tulee kantakomponentti, erillisten teknisten yksiköiden kantayksikkö tai kantajärjestelmä.
Tämän muun komponentin, erillisen teknisen yksikön tai järjestelmän hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvät ominaisuudet on määritettävä 14 artiklan mukaisesti.
16 artikla
Hakemus komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien sertifioimiseksi
Sertifiointihakemus on toimitettava ilmoituslomakkeella, joka laaditaan seuraavissa esitetyn mallin mukaisesti:
Hakemuksen mukana on toimitettava myös hyväksyntäviranomaisen antamat asiaankuuluvat testausselosteet, testitulokset sekä hyväksyntäviranomaisen direktiivin 2007/46/EY liitteessä X olevan 1 kohdan mukaisesti antama vaatimustenmukaisuusvakuutus.
17 artikla
Komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien sertifiointiin sovellettavat hallinnolliset määräykset
Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa hyväksyntäviranomaisen on annettava hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyviä ominaisuuksia koskeva sertifikaatti seuraavissa esitettyä mallia käyttäen:
Hyväksyntäviranomaisen on annettava sertifioinnille numero käyttäen seuraavissa esitettyä numerointijärjestelmää:
Hyväksyntäviranomainen ei saa antaa samaa numeroa toiselle komponenttiperheelle, erillisten teknisten yksiköiden perheelle tai järjestelmäperheelle. Sertifiointinumeroa on käytettävä testausselosteen tunnisteena.
18 artikla
Laajennus uuden komponentin, erillisen teknisen yksikön tai järjestelmän sisällyttämiseksi komponenttiperheeseen, erillisten teknisten yksiköiden perheeseen tai järjestelmäperheeseen
Valmistajan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella voidaan sertifioituun komponenttiperheeseen, erillisten teknisten yksiköiden perheeseen tai järjestelmäperheeseen sisällyttää uusi komponentti, erillinen tekninen yksikkö tai järjestelmä, jos nämä täyttävät seuraavissa vahvistetut perheen määritelmää koskevat kriteerit:
Tällaisessa tapauksessa hyväksyntäviranomaisen on annettava tarkistettu sertifikaatti, joka varustetaan laajennusnumerolla.
Valmistajan on muutettava 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua ilmoituslomaketta ja toimitettava se hyväksyntäviranomaiselle.
19 artikla
Komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien sertifioinnin kannalta merkitykselliset myöhemmät muutokset
5 LUKU
SIMULOINTIVÄLINEEN KÄYTÖN, OHEISSYÖTTÖTIETOJEN JA VARSINAISTEN SYÖTTÖTIETOJEN VAATIMUSTENMUKAISUUS
20 artikla
Simulointivälineen käytön vaatimustenmukaisuuteen liittyvät ajoneuvonvalmistajan, hyväksyntäviranomaisen ja komission vastuulle kuuluvat tehtävät
Ajoneuvonvalmistajan on suoritettava vuosittain liitteessä X a vahvistettu tarkastustestausmenettely vähimmäismäärälle ajoneuvoja kyseisen liitteen 3 kohdan mukaisesti. Ajoneuvonvalmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle kunkin vuoden joulukuun 31 päivään mennessä ja liitteessä X a olevan 8 kohdan mukaisesti testausseloste jokaisesta testatusta ajoneuvosta, säilytettävä testausselosteet vähintään 10 vuoden ajan ja saatettava ne pyynnöstä komission ja toisten jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten saataville.
Jos ajoneuvo hylätään liitteessä X a vahvistetussa tarkastustestausmenettelyssä, hyväksyntäviranomaisen on liitteen X a mukaisesti käynnistettävä tutkimus kyseisen hylkäämisen syyn määrittämiseksi. Hyväksyntäviranomaisen on hylkäämisen syyn määritettyään ilmoitettava siitä viipymättä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille.
Jos hylkäämisen syy liittyy simulointivälineen käyttöön, sovelletaan 21 artiklaa. Jos hylkäämisen syy on yhteydessä komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyviin ominaisuuksiin, sovelletaan 23 artiklaa.
Jos komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden tai järjestelmien sertifioinnissa ja simulointivälineen käytössä ei havaita sääntöjenvastaisuuksia, hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava komissiolle ajoneuvon hylkäämisestä. Komissio tutkii, johtuuko ajoneuvon hylkääminen simulointivälineestä tai liitteessä X a vahvistetusta tarkastustestausmenettelystä ja onko simulointivälinettä tai tarkastustestausmenettelyä tarpeen parantaa.
21 artikla
Simulointivälineen käytön vaatimustenmukaisuutta koskevat korjaavat toimenpiteet
Jos ajoneuvonvalmistaja osoittaa, että korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman toimittamiseen tarvitaan enemmän aikaa, hyväksyntäviranomainen voi myöntää enintään 30 kalenteripäivän lisäajan.
Hyväksyntäviranomainen voi vaatia valmistajaa laatimaan uuden valmistajan kirjanpitotiedoston, asiakkaan tiedotuslomakkeen ja vaatimustenmukaisuustodistuksen, joiden perustana on hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen uusi määrittäminen siten, että siinä on otettu huomioon korjaavia toimenpiteitä koskevan hyväksytyn suunnitelman mukaisesti tehdyt muutokset.
22 artikla
Komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuteen liittyvät ajoneuvonvalmistajan ja hyväksyntäviranomaisen vastuulle kuuluvat tehtävät
Toimenpiteisiin on kuuluttava myös seuraavat:
Kun komponenttiperheen, erillisten teknisten yksiköiden perheen tai järjestelmäperheen jäsenen hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvät ominaisuudet on sertifioitu 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti, hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien todentamisen vertailuarvona on käytettävä perheen kyseisen jäsenen osalta sertifioitua arvoa.
Jos ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden tuloksena havaitaan arvojen poikkeavan sertifioiduista arvoista, valmistajan on ilmoitettava siitä hyväksyntäviranomaiselle viipymättä.
Valmistajan ja ajoneuvonvalmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle 15 työpäivän kuluessa hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä kaikki hallussaan olevat asiaankuuluvat asiakirjat, näytekappaleet ja muu aineisto, joita tarvitaan komponenttiin, erilliseen tekniseen yksikköön tai järjestelmään liittyvien tarkastusten suorittamiseen.
23 artikla
Komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuteen liittyvät korjaavat toimenpiteet
Jos valmistaja osoittaa, että korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman toimittamiseen tarvitaan enemmän aikaa, hyväksyntäviranomainen voi myöntää enintään 30 kalenteripäivän lisäajan.
Hyväksyntäviranomainen voi vaatia ajoneuvonvalmistajia, jotka asensivat komponentit, erilliset tekniset yksiköt ja järjestelmät ajoneuvoihinsa, laatimaan uuden valmistajan kirjanpitotiedoston, asiakkaan tiedotuslomakkeen ja vaatimustenmukaisuustodistuksen, joiden perustana ovat kyseisten komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvät ominaisuudet, jotka on määritetty 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä.
6 LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET
24 artikla
Siirtymäsäännökset
Rajoittamatta 10 artiklan 3 kohdan soveltamista jäsenvaltioiden on siinä tapauksessa, että 9 artiklassa tarkoitettuja velvoitteita ei ole noudatettu, kiellettävä seuraavien rekisteröinti, myynti tai käyttöönotto:
liitteen I taulukossa 1 määriteltyjen ryhmien 4, 5, 9 ja 10 ajoneuvot, mukaan lukien kunkin ajoneuvoryhmän alaryhmään v kuuluvat ajoneuvot, 1 päivästä heinäkuuta 2019
liitteen I taulukossa 1 määriteltyjen ryhmien 1, 2 ja 3 ajoneuvot 1 päivästä tammikuuta 2020
liitteen I taulukossa 1 määriteltyjen ryhmien 11, 12 ja 16 ajoneuvot 1 päivästä heinäkuuta 2020.
Ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi valmistuspäivällä tarkoitetaan
vaatimustenmukaisuustodistuksen allekirjoittamispäivää
jos vaatimustenmukaisuustodistusta ei ole annettu, päivää, jona ajoneuvon valmistenumero kiinnitettiin ensimmäisen kerran ajoneuvon asianomaisiin osiin.
25 artikla
Direktiivin 2007/46/EY muuttaminen
Muutetaan direktiivin 2007/46/EY liitteet I, III, IV, IX ja XV tämän asetuksen liitteen XI mukaisesti.
26 artikla
Asetuksen (EU) N:o 582/2011 muuttaminen
Muutetaan asetus (EY) N:o 582/2011 seuraavasti:
Lisätään 3 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
”Saadakseen EY-tyyppihyväksynnän hyväksytyllä moottorijärjestelmällä varustetulle ajoneuvolle päästöjen ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen osalta tai EY-tyyppihyväksynnän ajoneuvolle päästöjen ja korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen osalta valmistajan on lisäksi osoitettava, että komission asetuksen (EU) 2017/2400 ( *1 ) 6 artiklassa ja liitteessä II vahvistetut vaatimukset täyttyvät asianomaisen ajoneuvoryhmän osalta. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta, jos valmistaja osoittaa, että hyväksytyksi toimitettua tyyppiä olevia uusia ajoneuvoja ei rekisteröidä, myydä tai oteta käyttöön unionissa asetuksen (EU) 2017/2400 24 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa asianomaisen ajoneuvoryhmän osalta vahvistettuina päivämäärinä tai niiden jälkeen.
Muutetaan 8 artikla seuraavasti:
Korvataan 1 a kohdan d alakohta seuraavasti:
”d) kaikkia muita tämän asetuksen liitteessä VII olevassa 3.1 kohdassa, tämän asetuksen liitteessä X olevissa 2.1 ja 6.1 kohdassa, tämän asetuksen liitteessä XIII olevissa 2.1, 4.1, 5.1, 7.1, 8.1 ja 10.1 kohdassa ja tämän asetuksen liitteen XIII lisäyksessä 6 olevassa 1.1 kohdassa vahvistettuja poikkeuksia sovelletaan.”
Lisätään 1 a kohtaan alakohta seuraavasti:
”e) asetuksen (EU) 2017/2400 6 artiklassa ja liitteessä II vahvistetut vaatimukset täyttyvät asianomaisen ajoneuvoryhmän osalta, paitsi jos valmistaja osoittaa, että hyväksytyksi toimitettua tyyppiä olevia uusia ajoneuvoja ei rekisteröidä, myydä tai oteta käyttöön unionissa kyseisen asetuksen 24 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa asianomaisen ajoneuvoryhmän osalta vahvistettuina päivämäärinä tai niiden jälkeen.”
Muutetaan 10 artikla seuraavasti:
Korvataan 1 a kohdan d alakohta seuraavasti:
”d) kaikkia muita tämän asetuksen liitteessä VII olevassa 3.1 kohdassa, tämän asetuksen liitteessä X olevissa 2.1 ja 6.1 kohdassa, tämän asetuksen liitteessä XIII olevissa 2.1, 4.1, 5.1, 7.1, 8.1 ja 10.1.1 kohdassa ja tämän asetuksen liitteen XIII lisäyksessä 6 olevassa 1.1 kohdassa vahvistettuja poikkeuksia sovelletaan.”
Lisätään 1 a kohtaan alakohta seuraavasti:
”e) asetuksen (EU) 2017/2400 6 artiklassa ja liitteessä II vahvistetut vaatimukset täyttyvät asianomaisen ajoneuvoryhmän osalta, paitsi jos valmistaja osoittaa, että hyväksytyksi toimitettua tyyppiä olevia uusia ajoneuvoja ei rekisteröidä, myydä tai oteta käyttöön unionissa kyseisen asetuksen 24 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa asianomaisen ajoneuvoryhmän osalta vahvistettuina päivämäärinä tai niiden jälkeen.”
27 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE I
AJONEUVOJEN LUOKITUS AJONEUVORYHMIIN
1. Ajoneuvojen luokitus tämän asetuksen soveltamiseksi
1.1 Luokan N ajoneuvojen luokitus
Taulukko 1
Luokan N ajoneuvojen ajoneuvoryhmät
Ajoneuvoryhmiin luokituksen kannalta merkityksellisten seikkojen kuvaus |
Ajoneuvoryhmä |
Käyttöprofiilin ja ajoneuvon konfiguraation määrittäminen |
||||||||
Akselikonfiguraatio |
Alustakonfiguraatio |
Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna (tonnia) |
Kaukoreitti |
Kaukoreitti (EMS) |
Alueellinen reitti |
Alueellinen reitti (EMS) |
Kaupunkireitti |
Kunnalliset palvelut |
Rakentaminen |
|
4 × 2 |
Jäykkä kuorma-auto |
> 3,5–7,5 |
(0) |
|
||||||
Jäykkä kuorma-auto (tai vetoajoneuvo) (*1) |
> 7,5–10 |
1 |
|
|
R |
|
R |
|
|
|
Jäykkä kuorma-auto (tai vetoajoneuvo) (*1) |
> 10–12 |
2 |
R+T1 |
|
R |
|
R |
|
|
|
Jäykkä kuorma-auto (tai vetoajoneuvo) (*1) |
> 12–16 |
3 |
|
|
R |
|
R |
|
|
|
Jäykkä kuorma-auto |
> 16 |
4 |
R+T2 |
|
R |
|
R |
R |
|
|
Vetoajoneuvo |
> 16 |
5 |
T+ST |
T+ST+T2 |
T+ST |
T+ST+T2 |
T+ST |
|
|
|
Jäykkä kuorma-auto |
> 16 |
4v (*2) |
|
|
|
|
|
R |
R |
|
Vetoajoneuvo |
> 16 |
5v (*2) |
|
|
|
|
|
|
T+ST |
|
4x4 |
Jäykkä kuorma-auto |
> 7,5–16 |
(6) |
|
||||||
Jäykkä kuorma-auto |
> 16 |
(7) |
|
|||||||
Vetoajoneuvo |
> 16 |
(8) |
|
|||||||
6 × 2 |
Jäykkä kuorma-auto |
kaikki painoluokat |
9 |
R+T2 |
R+D+ST |
R |
R+D+ST |
|
R |
|
Vetoajoneuvo |
kaikki painoluokat |
10 |
T+ST |
T+ST+T2 |
T+ST |
T+ST+T2 |
|
|
|
|
Jäykkä kuorma-auto |
kaikki painoluokat |
9v (*2) |
|
|
|
|
|
R |
R |
|
Vetoajoneuvo |
kaikki painoluokat |
10v (*2) |
|
|
|
|
|
|
T+ST |
|
6 × 4 |
Jäykkä kuorma-auto |
kaikki painoluokat |
11 |
R+T2 |
R+D+ST |
R |
R+D+ST |
|
R |
R |
Vetoajoneuvo |
kaikki painoluokat |
12 |
T+ST |
T+ST+T2 |
T+ST |
T+ST+T2 |
|
|
T+ST |
|
6 × 6 |
Jäykkä kuorma-auto |
kaikki painoluokat |
(13) |
|
||||||
Vetoajoneuvo |
kaikki painoluokat |
(14) |
|
|||||||
8 × 2 |
Jäykkä kuorma-auto |
kaikki painoluokat |
(15) |
|
||||||
8 × 4 |
Jäykkä kuorma-auto |
kaikki painoluokat |
16 |
|
|
|
|
|
|
R |
8 × 6 8 × 8 |
Jäykkä kuorma-auto |
kaikki painoluokat |
(17) |
|
||||||
(*1)
Näissä ajoneuvoluokissa vetoajoneuvot katsotaan jäykiksi kuorma-autoiksi, mutta niillä on tietty vetoajoneuvon ajokuntoinen paino.
(*2)
Ajoneuvoluokkien 4, 5, 9 ja 10 alaryhmä ”v”: näitä käyttöprofiileja sovelletaan ainoastaan työajoneuvoihin. (*) EMS – Eurooppalainen moduulijärjestelmä T = Vetoajoneuvo R = Jäykkä kuorma-auto ja vakiokori T1, T2 = Vakioperävaunut ST = Vakiopuoliperävaunu D = Vakioapuvaunu |
LIITE II
SIMULOINTIVÄLINEEN KÄYTTÖÖN LIITTYVÄT VAATIMUKSET JA MENETTELYT
1. Prosessit, jotka valmistajan on luotava simulointivälineen käyttöä varten
1.1. Valmistajan on luotava vähintään seuraavat prosessit:
Tiedonhallintajärjestelmä, joka kattaa simulointivälineen oheissyöttötietojen ja varsinaisten syöttötietojen hankinnan, tallennuksen, käsittelyn ja haun sekä komponenttiperheiden, erillisten yksiköiden perheiden ja järjestelmäperheiden hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyviä ominaisuuksia koskevien sertifikaattien käsittelyn. Tiedonhallintajärjestelmän on vähintään
varmistettava oikeiden oheissyöttötietojen ja varsinaisten syöttötietojen soveltaminen asianomaisiin ajoneuvokonfiguraatioihin
varmistettava kiinteiden arvojen täsmällinen laskeminen ja soveltaminen
todennettava kryptografisten hash-tunnisteiden avulla, että simuloinnissa käytettävät komponenttiperheiden, erillisten yksiköiden perheiden ja järjestelmäperheiden syöttötiedostot vastaavat niiden komponenttiperheiden, erillisten yksiköiden perheiden ja järjestelmäperheiden varsinaisia syöttötietoja, joille sertifiointi on myönnetty
sisällettävä suojattu tietokanta, johon tallennetaan komponenttiperheiden, erillisten yksiköiden perheiden ja järjestelmäperheiden varsinaiset syöttötiedot ja vastaavat hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyviä ominaisuuksia koskevat sertifikaatit
varmistettava komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien spesifikaatioiden muutosten ja päivitysten asianmukainen hallinnointi
mahdollistettava komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien jäljittäminen ajoneuvon valmistumisen jälkeen.
Tiedonhallintajärjestelmä, joka kattaa oheissyöttötietojen ja varsinaisten syöttötietojen ja simulointivälineellä tehtävien laskelmien haun sekä tulostietojen tallentamisen. Tiedonhallintajärjestelmän on vähintään
varmistettava kryptografisten hash-tunnisteiden oikea soveltaminen
sisällettävä suojattu tietokanta, johon tulostiedot tallennetaan.
Asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa ja 10 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun erityisen sähköisen jakelualustan käyttöön liittyvä prosessi sekä simulointivälineen uusimpien versioiden lataaminen ja asentaminen.
Simulointivälinettä käyttävän henkilöstön asianmukainen koulutus.
2. Hyväksyntäviranomaisen tekemä arviointi
2.1. Hyväksyntäviranomaisen on todennettava, että 1 kohdassa säädetyt simulointivälineen käyttöön liittyvät prosessit on luotu.
Lisäksi hyväksyntäviranomaisen on todennettava seuraavat:
1.1.1, 1.1.2 ja 1.1.3 kohdassa säädettyjen prosessien toiminta ja 1.1.4 kohdassa säädetyn vaatimuksen noudattaminen
demonstroinnissa käytettäviä prosesseja sovelletaan samalla tavalla kaikissa asianomaista ajoneuvoryhmää valmistavissa tuotantolaitoksissa
ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämiseen liittyvien toimintojen tietoja ja prosessin kulkua koskevien kuvausten täydellisyys.
Toisen kohdan a alakohdan soveltamiseksi todentamiseen on sisällyttävä vähintään yhden ajoneuvon hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittäminen kustakin ajoneuvoryhmästä, jota varten lupaa on haettu.
Lisäys 1
ILMOITUSLOMAKKEEN MALLI SIMULOINTIVÄLINEEN KÄYTTÖÄ VARTEN UUSIEN AJONEUVOJEN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJEN JA POLTTOAINEENKULUTUKSEN MÄÄRITTÄMISEKSI
OSA I
1 |
Valmistajan nimi ja osoite: |
2 |
Kokoonpanotehtaat, joita varten komission asetuksen (EU) 2017/2400 liitteessä II olevassa 1 kohdassa tarkoitetut prosessit on luotu simulointivälineen käyttämiseksi: |
3 |
Asianomaiset ajoneuvoryhmät: |
4 |
Valmistajan mahdollisen edustajan nimi ja osoite: |
OSA II
1. Lisätietoja
1.1. |
Tietojenkäsittelyn ja prosessinkulun kuvaus (esim. vuokaavio) |
1.2 |
Laadunhallintaprosessin kuvaus |
1.3 |
Mahdolliset täydentävät laadunhallintatodistukset |
1.4 |
Simulointivälineen tietojen hankinnan, käsittelyn ja taltioinnin kuvaus |
1.5 |
Mahdolliset täydentävät asiakirjat |
2. |
Päiväys: … |
3. |
Allekirjoitus: … |
Lisäys 2
SIMULOINTIVÄLINEEN KÄYTTÖÄ KOSKEVAN LUVAN MALLI UUSIEN AJONEUVOJEN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJEN JA POLTTOAINEENKULUTUKSEN MÄÄRITTÄMISEKSI
Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm)
SIMULOINTIVÄLINEEN KÄYTTÖÄ KOSKEVA LUPA UUSIEN AJONEUVOJEN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJEN JA POLTTOAINEENKULUTUKSEN MÄÄRITTÄMISEKSI
Ilmoitus simulointivälineen käyttöä koskevan luvan — myöntämisestä (1) — laajentamisesta (1) — epäämisestä (1) — peruuttamisesta (1) |
Viranomaisen leima
|
(1)
Tarpeeton viivataan yli (joissakin tapauksissa ei tarvitse viivata yli mitään, jos soveltuvia vaihtoehtoja on useampia). |
asetuksen (EY) N:o 595/2009 mukaisesti, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön asetuksella (EU) 2017/2400.
Luvan numero:
Laajennuksen syy: …
OSA I
0.1 |
Valmistajan nimi ja osoite: |
0.2 |
Kokoonpanotehtaat, joita varten komission asetuksen (EU) 2017/2400 liitteessä II olevassa 1 kohdassa tarkoitetut prosessit on luotu simulointivälineen käyttämiseksi: |
0.3 |
Asianomaiset ajoneuvoryhmät: |
OSA II
1. Lisätietoja
1.1 |
Hyväksyntäviranomaisen antama arviointiraportti |
1.2. |
Tietojenkäsittelyn ja prosessinkulun kuvaus (esim. vuokaavio) |
1.3. |
Laadunhallintaprosessin kuvaus |
1.4. |
Mahdolliset täydentävät laadunhallintatodistukset |
1.5. |
Simulointivälineen tietojen hankinnan, käsittelyn ja tallennuksen kuvaus |
1.6 |
Mahdolliset täydentävät asiakirjat |
2. |
Arvioinnista vastaava hyväksyntäviranomainen |
3. |
Arviointiraportin päiväys |
4. |
Arviointiraportin numero |
5. |
Mahdolliset huomautukset: ks. lisäys |
6. |
Paikka |
7. |
Päivämäärä |
8. |
Allekirjoitus |
LIITE III
AJONEUVON OMINAISUUKSIIN LIITTYVÄT OHEISSYÖTTÖTIEDOT
1. Johdanto
Tässä liitteessä esitetään luettelo parametreista, jotka ajoneuvon valmistajan on toimitettava simulaatiovälineeseen syötettäviksi tiedoiksi. Sovellettava xml-malli ja esimerkkitietoja on saatavissa erityisellä sähköisellä jakelualustalla.
2. Määritelmät
”Parameter ID”: simulointivälineessä käytettävä tietyn syöttöparametrin tai syöttötietojoukon yksilöllinen tunniste
”Type”: parametrin tietojen tyyppi
string … |
merkkisarja ISO8859-1-koodattuna |
token … |
merkkisarja ISO8859-1-koodattuna, ei piilomerkkejä edessä tai lopussa |
date … |
päivämäärä ja aika (UTC) seuraavassa muodossa: YYYY-MM-DDTHH:MM:SSZ, kiinteät merkit kursiivilla, esim. ”2002-05-30T09:30:10Z” |
integer … |
arvo kokonaislukuna ilman etunollia, esim. ”1800” |
double, X … |
desimaaliluku, jossa täsmälleen X numeroa desimaalierottimen (tässä piste) jälkeen, ei etunollia, esim. ”double, 2”: ”2345.67”; ”double, 4”: ”45.6780” |
”Unit” … parametrin mittayksikkö
’Ajoneuvon korjatulla todellisella massalla’ tarkoitetaan massaa siten kuin se on määritelty ”ajoneuvon todellisena massana” komission asetuksen (EY) N:o 1230/2012 ( 2 ) mukaisesti, lukuun ottamatta säiliöitä, joiden on oltava vähintään 50-prosenttisesti täytettyinä, ilman korirakennetta ja korjattuna 4.3 kohdassa määritettyjen irrallisten vakiovarusteiden lisäpainolla ja tavanomaisen korin, tavanomaisen puoliperävaunun tai tavanomaisen perävaunun massalla, jotta simuloidaan valmista ajoneuvoa tai valmista ajoneuvo-(puoli)perävaunuyhdistelmää.
Kaikkia päärunkoon ja sen yläpuolelle asennettuja osia pidetään korirakenteen osina, jos ne on asennettu pelkästään korirakennetta varten ja ne ovat riippumattomia ajokuntoisen ajoneuvon edellyttämistä osista.
3. Syöttöparametrijoukko
Taulukko 1
Syöttöparametrit ”Vehicle/General”
Parameter name |
Parameter ID |
Type |
Unit |
Kuvaus/viite |
Manufacturer |
P235 |
token |
[-] |
|
ManufacturerAddress |
P252 |
token |
[-] |
|
Model |
P236 |
token |
[-] |
|
VIN |
P238 |
token |
[-] |
|
Date |
P239 |
dateTime |
[-] |
Komponentin hash-tunnisteen luomispäivä ja -aika |
LegislativeClass |
P251 |
string |
[-] |
Sallitut arvot: ”N2”, ”N3” |
VehicleCategory |
P036 |
string |
[-] |
Sallitut arvot: ”Rigid Lorry”, ”Tractor” |
AxleConfiguration |
P037 |
string |
[-] |
Sallitut arvot: ”4 × 2”, ”6 × 2”, ”6 × 4”, ”8 × 4” |
CurbMassChassis |
P038 |
int |
[kg] |
|
GrossVehicleMass |
P041 |
int |
[kg] |
|
IdlingSpeed |
P198 |
int |
[1/min] |
|
RetarderType |
P052 |
string |
[-] |
Sallitut arvot: ”None”, ”Losses included in Gearbox”, ”Engine Retarder”, ”Transmission Input Retarder”, ”Transmission Output Retarder” |
RetarderRatio |
P053 |
double, 3 |
[-] |
|
AngledriveType |
P180 |
string |
[-] |
Sallitut arvot: ”None”, ”Losses included in Gearbox”, ”Separate Angledrive” |
PTOShaftsGearWheels (1) |
P247 |
string |
[-] |
Sallitut arvot: ”none”, ”only the drive shaft of the PTO”, ”drive shaft and/or up to 2 gear wheels”, ”drive shaft and/or more than 2 gear wheels”, ”only one engaged gearwheel above oil level” |
PTOOtherElements (1) |
P248 |
string |
[-] |
Sallitut arvot: ”none”, ”shift claw, synchronizer, sliding gearwheel”, ”multi-disc clutch”, ”multi-disc clutch, oil pump” |
CertificationNumberEngine |
P261 |
token |
[-] |
|
CertificationNumberGearbox |
P262 |
token |
[-] |
|
CertificationNumberTorqueconverter |
P263 |
token |
[-] |
|
CertificationNumberAxlegear |
P264 |
token |
[-] |
|
CertificationNumberAngledrive |
P265 |
token |
[-] |
|
CertificationNumberRetarder |
P266 |
token |
[-] |
|
CertificationNumberTyre |
P267 |
token |
[-] |
|
CertificationNumberAirdrag |
P268 |
token |
[-] |
|
ZeroEmissionVehicle |
P269 |
boolean |
[-] |
|
VocationalVehicle |
P270 |
boolean |
[-] |
|
NgTankSystem |
P275 |
string |
[-] |
Sallitut arvot: ”Compressed”, ”Liquefied” Koskee vain ajoneuvoja, joiden moottorit käyttävät polttoainetyyppiä ”NG PI” (P193) |
Sleeper cab |
P276 |
boolean |
[-] |
|
(1)
Jos vaihteistoon on asennettu useita voimanulosoton kytkentälaitteita, ilmoitetaan ainoastaan komponentit, joiden häviöt ovat yhdistettyjen kriteerien ”PTOShaftsGearWheels” ja ”PTOShaftsOtherElements” osalta suurimmat liitteessä IX olevan 3.6 kohdan mukaisesti. |
Taulukko 2:
Syöttöparametrit ”Vehicle/AxleConfiguration” pyörän akselia kohti
Parameter name |
Parameter ID |
Type |
Unit |
Kuvaus/viite |
TwinTyres |
P045 |
boolean |
[-] |
|
AxleType |
P154 |
string |
[-] |
Sallitut arvot: ”VehicleNonDriven”, ”VehicleDriven” |
Steered |
P195 |
boolean |
|
|
Taulukko 3
Syöttöparametrit ”Vehicle/Auxiliaries”
Parameter name |
Parameter ID |
Type |
Unit |
Kuvaus/viite |
Fan/Technology |
P181 |
string |
[-] |
Sallitut arvot: ”Crankshaft mounted - Electronically controlled visco clutch”, ”Crankshaft mounted - Bimetallic controlled visco clutch”, ”Crankshaft mounted - Discrete step clutch”, ”Crankshaft mounted - On/off clutch”, ”Belt driven or driven via transm. - Electronically controlled visco clutch”, ”Belt driven or driven via transm. - Bimetallic controlled visco clutch”, ”Belt driven or driven via transm. - Discrete step clutch”, ”Belt driven or driven via transm. - On/off clutch”, ”Hydraulic driven - Variable displacement pump”, ”Hydraulic driven - Constant displacement pump”, ”Electrically driven - Electronically controlled” |
SteeringPump/Technology |
P182 |
string |
[-] |
Sallitut arvot: ”Fixed displacement”, ”Fixed displacement with elec. control”, ”Dual displacement”, ”Variable displacement mech. controlled”, ”Variable displacement elec. controlled”, ”Electric” Kullekin ohjaavalle pyörän akselille oltava erillinen kohta |
ElectricSystem/Technology |
P183 |
string |
[-] |
Sallitut arvot: ”Standard technology”, ”Standard technology - LED headlights, all” |
PneumaticSystem/Technology |
P184 |
string |
[-] |
Sallitut arvot: ”Small”, ”Small + ESS”, ”Small + visco clutch”, ”Small + mech. clutch”, ”Small + ESS + AMS”, ”Small + visco clutch + AMS”, ”Small + mech. clutch + AMS”, ”Medium Supply 1-stage”, ”Medium Supply 1-stage + ESS”, ”Medium Supply 1-stage + visco clutch”, ”Medium Supply 1-stage + mech. clutch”, ”Medium Supply 1-stage + ESS + AMS”, ”Medium Supply 1-stage + visco clutch + AMS”, ”Medium Supply 1-stage + mech. clutch + AMS”, ”Medium Supply 2-stage”, ”Medium Supply 2-stage + ESS”, ”Medium Supply 2-stage + visco clutch”, ”Medium Supply 2-stage + mech. clutch”, ”Medium Supply 2-stage + ESS + AMS”, ”Medium Supply 2-stage + visco clutch + AMS”, ”Medium Supply 2-stage + mech. clutch + AMS”, ”Large Supply”, ”Large Supply + ESS”, ”Large Supply + visco clutch”, ”Large Supply + mech. clutch”, ”Large Supply + ESS + AMS”, ”Large Supply + visco clutch + AMS”, ”Large Supply + mech. clutch + AMS”; ”Vacuum pump” |
HVAC/Technology |
P185 |
string |
[-] |
Sallitut arvot: ”None”, ”Default” |
Taulukko 4
Syöttöparametrit ”Vehicle/EngineTorqueLimits” vaihdetta kohti (valinnainen)
Parameter name |
Parameter ID |
Type |
Unit |
Kuvaus/viite |
Gear |
P196 |
integer |
[-] |
ilmoitetaan ainoastaan vaihteiden numerot, jos sovelletaan 6 kohdan mukaisia ajoneuvon moottorin vääntömomentin raja-arvoja |
MaxTorque |
P197 |
integer |
[Nm] |
|
Taulukko 5
ZE-HDV-, He-HDV- ja kaksipolttoaineajoneuvojen syöttöparametrit
Parameter name |
Parameter ID |
Type |
Unit |
Kuvaus/viite |
Manufacturer |
P235 |
token |
[-] |
|
ManufacturerAddress |
P252 |
token |
[-] |
|
Model |
P236 |
token |
[-] |
|
VIN |
P238 |
token |
[-] |
|
Date |
P239 |
dateTime |
[-] |
Komponentin hash-tunnisteen luomispäivä ja -aika |
LegislativeClass |
P251 |
string |
[-] |
Sallitut arvot: ”N2”, ”N3” |
VehicleCategory |
P036 |
string |
[-] |
Sallitut arvot: ”Rigid Lorry”, ”Tractor” |
CurbMassChassis |
P038 |
int |
[kg] |
|
GrossVehicleMass |
P041 |
int |
[kg] |
|
MaxNetPower1 |
P277 |
int |
[W] |
Jos He-HDV = Y: kaikkien ajolaitteeseen tai pyöriin yhdistettyjen energianmuuntimien suurin nettoteho |
MaxNetPower2 |
P278 |
int |
[W] |
Jos He-HDV = Y: kaikkien ajolaitteeseen tai pyöriin yhdistettyjen energianmuuntimien toiseksi suurin nettoteho |
ZE-HDV |
P269 |
boolean |
[-] |
|
He-HDV |
P279 |
boolean |
[-] |
|
DualFuelVehicle |
P280 |
boolean |
[-] |
|
Taulukko 6
Syöttöparametrit ”Advanced driver assistance systems”
Parameter name |
Parameter ID |
Type |
Unit |
Kuvaus/viite |
EngineStopStart |
P271 |
boolean |
[-] |
8.1.1 kohdan mukaisesti |
EcoRollWithoutEngineStop |
P272 |
boolean |
[-] |
8.1.2 kohdan mukaisesti |
EcoRollWithEngineStop |
P273 |
boolean |
[-] |
8.1.3 kohdan mukaisesti |
PredictiveCruiseControl |
P274 |
string |
[-] |
8.1.4 kohdan mukaisesti, sallitut arvot: ”1,2”, ”1,2,3” |
4. Ajoneuvon massa
4.1 |
Simulointivälineen syöttötietona käytettävä ajoneuvon massa on ajoneuvon korjattu todellinen massa. Korjatun todellisen massan on perustuttava ajoneuvoihin, jotka on varustettu siten, että ne ovat kaikkien direktiivin 2007/46/EY liitteissä IV ja XI lueteltujen, asianomaiseen ajoneuvoluokkaan sovellettavien säädösten mukaisia. |
4.2 |
Jos kaikkia vakiovarusteita ei asenneta, valmistajan on lisättävä ajoneuvon korjattuun todelliseen massaan seuraavien rakenneosien paino:
a)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 ( 3 ) mukainen etualleajosuoja
b)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 mukainen taka-alleajosuoja
c)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 mukainen sivusuojaus
d)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 mukainen vetopöytä. |
4.3 |
Edellä 4.2 kohdassa tarkoitettujen rakenneosien painon on oltava seuraava: Ryhmien 1, 2 ja 3 ajoneuvojen osalta
▼M1 ————— Ryhmien 4, 5, 9–12 ja 16 ajoneuvojen osalta
|
5. Hydraulisesti ja mekaanisesti vetävät akselit
Jos ajoneuvot on varustettu
hydraulisesti vetävillä akseleilla, akselia on pidettävä ei-vetävänä, eikä valmistajan tule ottaa sitä huomioon määrittäessään ajoneuvon akselikonfiguraatiota
mekaanisesti vetävillä akseleilla, akselia on pidettävä vetävänä, ja valmistajan on otettava se huomioon määrittäessään ajoneuvon akselikonfiguraation.
6. Ajoneuvon hallintalaitteiden asettamat vaihdesidonnaiset moottorin vääntömomentin raja-arvot
Ajoneuvon valmistaja voi ilmoittaa 50 prosentille suurimmista vaihteista (esim. 12-vaihteisessa voimansiirrossa vaihteet 7–12) moottorin suurimman vaihdesidonnaisen vääntömomentin raja-arvon, joka on enintään 95 prosenttia moottorin suurimmasta vääntömomentista.
7. Ajoneuvokohtainen moottorin joutokäyntinopeus
7.1. |
Kunkin yksittäisen ajoneuvon moottorin joutokäyntinopeus on ilmoitettava VECTOssa. Moottorin ilmoitetun joutokäyntinopeuden on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin nopeus, joka on ilmoitettu moottorin syöttötietojen hyväksynnän yhteydessä. |
8. Kuljettajaa avustavat edistyneet järjestelmät:
8.1 Simulointivälineen syöttötiedoissa on ilmoitettava seuraavat kuljettajaa avustavien edistyneiden järjestelmien tyypit, joiden tarkoituksena on ensisijaisesti vähentää polttoaineenkulutusta ja hiilidioksidipäästöjä:
Moottorin sammutus-käynnistys ajoneuvon pysähdysten aikana: Järjestelmä, joka moottorin joutokäyntiajan lyhentämiseksi sammuttaa automaattisesti polttomoottorin ja käynnistää sen uudelleen ajoneuvon ollessa pysähdyksissä. Ajoneuvon pysähdyttyä sen moottorin on sammuttava automaattisesti viimeistään 3 sekunnin kuluttua.
Ekorullaus ilman moottorin sammutus-käynnistystoimintoa: Järjestelmä, joka kytkee automaattisesti polttomoottorin irti ajolaitteesta ajettaessa tietyissä olosuhteissa alamäkeen kaltevuuden ollessa pieni. Näiden jaksojen aikana polttomoottori käy joutokäynnillä. Järjestelmän on oltava aktiivinen ainakin kaikissa asetetuissa vakionopeuksissa, jotka ylittävät nopeuden 60 km/h.
Ekorullaus moottorin sammutus-käynnistystoiminnon kanssa: Järjestelmä, joka kytkee automaattisesti polttomoottorin irti ajolaitteesta ajettaessa tietyissä olosuhteissa alamäkeen kaltevuuden ollessa pieni. Näiden jaksojen aikana polttomoottori sammutetaan lyhyen viipeen jälkeen ja pidetään sammutettuna suurimman osan ekorullausvaiheesta. Järjestelmän on oltava aktiivinen ainakin kaikissa asetetuissa vakionopeuksissa, jotka ylittävät nopeuden 60 km/h.
Ennakoiva vakionopeussäädin (PCC): Järjestelmät, jotka optimoivat potentiaalisen energian käytön ajosyklin aikana saatavilla olevien tien kaltevuutta koskevien ennakkotietojen ja GPS-järjestelmän avulla. Simulointivälineen syöttötiedoissa ilmoitetussa PCC-järjestelmässä olevien tien kaltevuutta koskevien ennakkotietojen on ulotuttava yli 1 000 metriä eteenpäin, ja järjestelmän on katettava kaikki seuraavat toiminnot:
Harjannerullaus (”crest coasting”)
Harjannetta lähestyttäessä ajoneuvon nopeutta pienennetään vakionopeussäätimeen asetettuun nopeuteen nähden, ennen kuin ajoneuvo saavuttaa pisteen, jossa sen nopeus alkaa kiihtyä pelkästään painovoiman vaikutuksesta, jotta jarrutusta voidaan vähentää alamäkivaiheessa.
Kiihdytys ilman moottorivoimaa
Alamäkeen ajettaessa ajoneuvon nopeuden ollessa alhainen ja kaltevuuden ollessa jyrkkä ajoneuvoa kiihdytetään ilman moottorivoimaa, jotta alamäessä jarrutusta voidaan pienentää.
Notkelmarullaus (”dip coasting”)
Kun ajoneuvo alamäkeen ajettaessa jarruttaa ylinopeudessa, ennakoiva vakionopeussäädin nostaa hetkeksi ylinopeutta suurinopeuksisen alamäkivaiheen lopuksi. Ylinopeus on vakionopeussäätimeen asetettua nopeutta suurempi nopeus.
Ennakoiva vakionopeussäädinjärjestelmä voidaan ilmoittaa simulointivälineeseen syöttötietona, jos se sisältää joko 1 ja 2 kohdassa tai 1, 2 ja 3 kohdassa mainitut toiminnot.
8.2 Taulukossa 7 esitetyt kuljettajaa avustavien edistyneiden järjestelmien 11 yhdistelmää ovat simulointivälineen syöttöparametrejä.
Taulukko 7
Simulointivälineen syöttöparametreinä olevat kuljettajaa avustavien edistyneiden järjestelmien yhdistelmät
Yhdistelmän nro |
Moottorin sammutus-käynnistys ajoneuvon pysähdysten aikana |
Ekorullaus ilman moottorin sammutus-käynnistystoimintoa |
Ekorullaus moottorin sammutus-käynnistystoiminnon kanssa |
Ennakoiva vakionopeussäädin |
1 |
kyllä |
ei |
ei |
ei |
2 |
ei |
kyllä |
ei |
ei |
3 |
ei |
ei |
kyllä |
ei |
4 |
ei |
ei |
ei |
kyllä |
5 |
kyllä |
kyllä |
ei |
ei |
6 |
kyllä |
ei |
kyllä |
ei |
7 |
kyllä |
ei |
ei |
kyllä |
8 |
ei |
kyllä |
ei |
kyllä |
9 |
ei |
ei |
kyllä |
kyllä |
10 |
kyllä |
kyllä |
ei |
kyllä |
11 |
kyllä |
ei |
kyllä |
kyllä |
8.3 Kaikkien simulointivälineen syöttötiedoissa ilmoitettavien kuljettajaa avustavien edistyneiden järjestelmien on jokaisen virrankatkaisu-virrankytkentäsyklin jälkeen oletusarvoisesti toimittava polttoaineensäästötilassa.
8.4 Jos kuljettajaa avustava edistynyt järjestelmä ilmoitetaan simulointivälineen syöttötiedoissa, järjestelmän olemassaolo on voitava tarkastaa todellisten ajo-olosuhteiden ja järjestelmän määrityksien perusteella siten kuin 8.1 kohdassa esitetään. Jos ilmoitetaan tietty järjestelmien yhdistelmä, on osoitettava myös, miten toiminnot (esim. ennakoiva vakionopeussäädin sekä ekorullaus moottorin sammutus-käynnistystoiminnon kanssa) toimivat yhdessä. Tarkastusmenettelyssä on otettava huomioon, että järjestelmät tarvitsevat tietyt reunaehdot ollakseen aktiivisia (esimerkiksi moottorin oltava käyttölämpötilassa moottorin sammutus-käynnistystoimintoa varten, tietyt ajoneuvon nopeusalueet ennakoivan vakionopeussäätimen osalta ja tietyt tien kaltevuuden ja ajoneuvon massan suhteet ekorullauksen osalta). Ajoneuvonvalmistajan on toimitettava reunaehtojen toiminnallinen kuvaus järjestelmien ollessa inaktiivisina tai kun niiden tehokkuutta on vähennetty. Hyväksyntäviranomainen voi pyytää hakijalta näiden reunaehtojen tekniset perustelut hyväksyntää varten ja arvioida niiden vaatimustenmukaisuuden.
LIITE IV
VALMISTAJAN KIRJANPITOTIEDOSTON JA ASIAKKAAN TIEDOTUSLOMAKKEEN MALLIT
OSA I
Ajoneuvon hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus – Valmistajan kirjanpitotiedosto
Valmistajan kirjanpitotiedosto laaditaan simulointivälineellä, ja sen on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:
1. Ajoneuvoja, komponentteja, erillisiä teknisiä yksiköitä ja järjestelmiä koskevat tiedot
1.1. Ajoneuvoa koskevat tiedot
1.1.1. |
Valmistajan nimi ja osoite |
1.1.2. |
Ajoneuvon malli |
1.1.3. |
Ajoneuvon valmistenumero (VIN) … |
1.1.4. |
Ajoneuvoluokka (N1 N2, N3, M1, M2, M3) … |
1.1.5. |
Akselikonfiguraatio … |
1.1.6. |
Ajoneuvon suurin bruttopaino (t) … |
1.1.7. |
Taulukon 1 mukainen ajoneuvoryhmä … |
1.1.8. |
Korjattu todellinen ajokuntoinen massa (kg) … |
1.1.9. |
Työajoneuvo (kyllä/ei) … |
1.1.10. |
Päästötön raskas hyötyajoneuvo (kyllä/ei) … |
1.1.11. |
Sähkökäyttöinen raskas hybridiajoneuvo (kyllä/ei) … |
1.1.12. |
Kaksipolttoaineajoneuvo (kyllä/ei) … |
1.1.13. |
Makuuohjaamo (kyllä/ei) … |
1.2. Moottorin keskeiset eritelmät
1.2.1. |
Moottorin malli |
1.2.2. |
Moottorin sertifiointinumero … |
1.2.3. |
Moottorin nimellisteho (kW) … |
1.2.4. |
Moottorin joutokäyntinopeus (rpm) … |
1.2.5. |
Moottorin nimellispyörimisnopeus (rpm) … |
1.2.6. |
Moottorin sylinteritilavuus (l) … |
1.2.7. |
Polttoainetyyppi (diesel – puristussytytys / paineistettu maakaasu – kipinäsytytys / nesteytetty maakaasu – kipinäsytytys …) … |
1.2.8. |
Moottorin syöttötietojen ja oheissyöttötietojen hash-tunniste: … |
1.3. Voimansiirron keskeiset eritelmät
1.3.1. |
Voimansiirron malli |
1.3.2. |
Voimansiirron sertifiointinumero … |
1.3.3. |
Tärkein häviökarttojen generoinnissa käytetty vaihtoehto (Vaihtoehto 1 / Vaihtoehto 2 / Vaihtoehto 3 / Kiinteät arvot) … |
1.3.4. |
Vaihteistotyyppi (SMT, AMT, APT-S,APT-P) … |
1.3.5. |
Vaihteiden lukumäärä … |
1.3.6. |
Tasauspyörästön välityssuhde … |
1.3.7. |
Hidastimen tyyppi … |
1.3.8. |
Voimanottolaite (kyllä/ei) … |
1.3.9. |
Vaihteiston syöttötietojen ja oheissyöttötietojen hash-tunniste: … |
1.4. Hidastimen eritelmät
1.4.1. |
Hidastimen malli |
1.4.2. |
Hidastimen sertifiointinumero … |
1.4.3. |
Häviökartan generoinnissa käytetty sertifiointivaihtoehto (kiinteät arvot / mittaaminen) … |
1.4.4. |
Muiden momenttia siirtävien komponenttien syöttötietojen ja oheissyöttötietojen hash-tunniste: … |
1.5. Momentinmuuntimen eritelmä
1.5.1. |
Momentinmuuntimen malli |
1.5.2. |
Momentinmuuntimen sertifiointinumero … |
1.5.3. |
Häviökartan generoinnissa käytetty sertifiointivaihtoehto (kiinteät arvot / mittaaminen) … |
1.5.4. |
Momentinmuuntimen syöttötietojen ja oheissyöttötietojen hash-tunniste: … |
1.6. Kulmavälityksen eritelmät
1.6.1. |
Kulmavälityksen malli |
1.6.2. |
Kulmavälityksen sertifiointinumero … |
1.6.3. |
Häviökartan generoinnissa käytetty sertifiointivaihtoehto (kiinteät arvot / mittaaminen) … |
1.6.4. |
Kulmavälityksen välityssuhde … |
1.6.5. |
Voimansiirron lisäkomponenttien syöttötietojen ja oheissyöttötietojen hash-tunniste: … |
1.7. Akselin eritelmät
1.7.1. |
Akselin malli |
1.7.2. |
Akselin sertifiointinumero … |
1.7.3. |
Häviökartan generoinnissa käytetty sertifiointivaihtoehto (kiinteät arvot / mittaaminen) … |
1.7.4. |
Akselin tyyppi (esim. yksi tavanomainen vetävä akseli)… |
1.7.5. |
Akselisuhde … |
1.7.6. |
Akselin syöttötietojen ja oheissyöttötietojen hash-tunniste: … |
1.8. Aerodynamiikka
1.8.1. |
Malli |
1.8.2. |
CdxA:n generoinnissa käytetty sertifiointivaihtoehto (kiinteät arvot / mittaaminen) … |
1.8.3. |
CdxA:n sertifiointinumero (tapauksen mukaan) … |
1.8.4. |
CdxA:n arvo … |
1.8.5. |
Ilmanvastuksen syöttötietojen ja oheissyöttötietojen hash-tunniste: … |
1.9. Renkaiden keskeiset eritelmät
1.9.1. |
Renkaiden mitat, akseli 1 … |
1.9.2. |
Renkaiden sertifiointinumero … |
1.9.3. |
Kaikkien akselin 1 renkaiden vierintävastuskerroin (RRC) … |
1.9.3 a |
Renkaiden syöttötietojen ja oheissyöttötietojen hash-tunniste, akseli 1: … |
1.9.4. |
Renkaiden mitat, akseli 2 … |
1.9.5. |
Kaksoisakselisto (kyllä/ei), akseli 2 … |
1.9.6. |
Renkaiden sertifiointinumero … |
1.9.7. |
Kaikkien akselin 2 renkaiden vierintävastuskerroin (RRC) … |
1.9.7 a |
Renkaiden syöttötietojen ja oheissyöttötietojen hash-tunniste, akseli 2: … |
1.9.8. |
Renkaiden mitat, akseli 3 … |
1.9.9. |
Kaksoisakselisto (kyllä/ei), akseli 3 … |
1.9.10. |
Renkaiden sertifiointinumero … |
1.9.11. |
Kaikkien akselin 3 renkaiden vierintävastuskerroin (RRC) … |
1.9.11 a |
Renkaiden syöttötietojen ja oheissyöttötietojen hash-tunniste, akseli 3: … |
1.9.12. |
Renkaiden mitat, akseli 4 … |
1.9.13. |
Kaksoisakselisto (kyllä/ei), akseli 4 … |
1.9.14. |
Renkaiden sertifiointinumero … |
1.9.15. |
Kaikkien akselin 4 renkaiden vierintävastuskerroin (RRC) … |
1.9.16. |
Renkaiden syöttötietojen ja oheissyöttötietojen hash-tunniste, akseli 4: … |
1.10. Apulaitteiden keskeiset eritelmät
1.10.1. |
Moottorin jäähdytystuulettimeen perustuva teknologia… |
1.10.2. |
Ohjauspumppuun perustuva teknologia… |
1.10.3. |
Sähköiseen järjestelmään perustuva teknologia… |
1.10.4. |
Pneumaattiseen järjestelmään perustuva teknologia… |
1.11. Moottorin vääntömomentin rajoitukset
1.11.1. |
Moottorin vääntömomentin raja-arvo vaihteella 1 (% moottorin suurimmasta vääntömomentista) … |
1.11.2. |
Moottorin vääntömomentin raja-arvo vaihteella 2 (% moottorin suurimmasta vääntömomentista) … |
1.11.3. |
Moottorin vääntömomentin raja-arvo vaihteella 3 (% moottorin suurimmasta vääntömomentista) … |
1.11.4. |
Moottorin vääntömomentin raja-arvo vaihteella ... (% moottorin suurimmasta vääntömomentista) … |
1.12. Kuljettajaa avustavat edistyneet järjestelmät (ADAS)
Moottorin sammutus-käynnistys ajoneuvon pysähdysten aikana (kyllä/ei) …
Ekorullaus ilman moottorin sammutus-käynnistystoimintoa (kyllä/ei) …
Ekorullaus moottorin sammutus-käynnistystoiminnon kanssa (kyllä/ei) …
Ennakoiva vakionopeussäädin (kyllä/ei) …
2. Käyttöprofiili ja kuormituksesta riippuvat arvot
2.1. Simulointiparametrit (kullekin profiili-/kuorma-/polttoaineyhdistelmälle)
2.1.1. |
Käyttöprofiili [kaukoreitti, kaukoreitti (EMS), alueellinen reitti, alueellinen reitti (EMS), kaupunkireitti, kunnalliset palvelut, rakentaminen] … |
2.1.2. |
Kuorma (siten kuin se on määritelty simulointivälineessä) (kg) … |
2.1.3. |
Polttoaine (diesel / bensiini / nestekaasu / paineistettu maakaasu / …) … |
2.1.4. |
Ajoneuvon kokonaismassa simuloinnissa (kg) … |
2.2. Ajoneuvon käyttöteho ja simuloinnin laaduntarkastukseen tarvittavat tiedot
2.2.1. |
Keskinopeus (km/h) … |
2.2.2. |
Pienin hetkellinen nopeus (km/h) … |
2.2.3. |
Suurin hetkellinen nopeus (km/h) … |
2.2.4. |
Suurin hidastuvuus (m/s2) … |
2.2.5. |
Suurin kiihtyvyys (m/s2) … |
2.2.6. |
Täyden kuormituksen prosenttiosuus suhteessa ajoaikaan… |
2.2.7. |
Vaihteenvaihtojen kokonaismäärä … |
2.2.8. |
Ajettu kokonaismatka (km) … |
2.3. Polttoaineenkulutusta ja hiilidioksidipäästöjä koskevat tulokset
2.3.1. |
Polttoaineenkulutus (g/km) … |
2.3.2. |
Polttoaineenkulutus (g/t-km) … |
2.3.3. |
Polttoaineenkulutus (g/p-km) … |
2.3.4. |
Polttoaineenkulutus (g/m3-km) … |
2.3.5. |
Polttoaineenkulutus (l/100 km) … |
2.3.6. |
Polttoaineenkulutus (l/t-km) … |
2.3.7. |
Polttoaineenkulutus (l/p-km) … |
2.3.8. |
Polttoaineenkulutus (l/m3-km) … |
2.3.9. |
Polttoaineenkulutus (MJ/km) … |
2.3.10. |
Polttoaineenkulutus (MJ/t-km) … |
2.3.11. |
Polttoaineenkulutus (MJ/p-km) … |
2.3.12. |
Polttoaineenkulutus (MJ/m3-km) … |
2.3.13. |
CO2 (g/km) … |
2.3.14. |
CO2 (g/t-km) … |
2.3.15. |
CO2 (g/p-km) … |
2.3.16. |
CO2 (g/m3-km) … |
3. Ohjelmistot ja käyttäjille annettavat tiedot
3.1. Ohjelmistot ja käyttäjille annettavat tiedot
3.1.1. |
Simulointivälineen versio (X.X.X) … |
3.1.2. |
Simulointipäivä ja -aika |
3.1.3. |
Simulointivälineen oheissyöttötietojen ja varsinaisten syöttötietojen hash-tunniste… |
3.1.4. |
Valmistajan kirjanpitotiedoston kryptografinen hash-tunniste … |
OSA II
Ajoneuvon hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus – Asiakkaan tiedotuslomake
1. Ajoneuvoa, komponentteja, erillisiä teknisiä yksiköitä ja järjestelmiä koskevat tiedot
1.1. Ajoneuvoa koskevat tiedot
1.1.1. |
Ajoneuvon valmistenumero (VIN) … |
1.1.2. |
Ajoneuvoluokka (N1 N2, N3, M1, M2, M3) … |
1.1.3. |
Akselikonfiguraatio … |
1.1.4. |
Ajoneuvon suurin bruttopaino (t) … |
1.1.5. |
Ajoneuvoryhmä … |
1.1.6. |
Valmistajan nimi ja osoite … |
1.1.7. |
Malli … |
1.1.8. |
Korjattu todellinen ajokuntoinen massa (kg) … |
1.1.9. |
Työajoneuvo (kyllä/ei) … |
1.1.10. |
Päästötön raskas hyötyajoneuvo (kyllä/ei) … |
1.1.11. |
Sähkökäyttöinen raskas hybridiajoneuvo (kyllä/ei) … |
1.1.12. |
Kaksipolttoaineajoneuvo (kyllä/ei) … |
1.1.13. |
Makuuohjaamo (kyllä/ei) … |
1.2. Komponentteja, erillisiä teknisiä yksiköitä ja järjestelmiä koskevat tiedot
1.2.1. |
Moottorin nimellisteho (kW) … |
1.2.2. |
Moottorin sylinteritilavuus (l) … |
1.2.3. |
Polttoainetyyppi (diesel – puristussytytys / paineistettu maakaasu – kipinäsytytys / nesteytetty maakaasu – kipinäsytytys …) … |
1.2.4. |
Vaihteiston arvot (mitattu/vakio) … |
1.2.5. |
Vaihteistotyyppi (SMT, AMT, AT-S, AT-S) … |
1.2.6. |
Vaihteiden lukumäärä … |
1.2.7. |
Hidastin (kyllä/ei) … |
1.2.8. |
Akselisuhde … |
1.2.9. |
Moottoriajoneuvon kaikkien renkaiden keskimääräinen vierintävastuskerroin (RRC): … |
1.2.10. |
Moottoriajoneuvon kaikkien renkaiden keskimääräinen polttoainetaloudellisuusluokka asetuksen (EY) N:o 1222/2009 mukaisesti … |
1.2.11. |
Moottorin sammutus-käynnistys ajoneuvon pysähdysten aikana (kyllä/ei) … |
1.2.12. |
Ekorullaus ilman moottorin sammutus-käynnistystoimintoa (kyllä/ei) … |
1.2.13. |
Ekorullaus moottorin sammutus-käynnistystoiminnon kanssa (kyllä/ei) … |
1.2.14. |
Ennakoiva vakionopeussäädin (kyllä/ei) … |
2. Ajoneuvon hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus (kullekin hyötykuorma-/käyttöprofiiliyhdistelmälle)
2.1. Pieni hyötykuorma [kg]:
|
Ajoneuvon keskinopeus |
CO2-päästöt |
Polttoaineenkulutus |
||||
Kaukoreitti |
… km/h |
… g/km |
… g/t-km |
… g/m3-km |
… l/100km |
… l/t-km |
… l/m3-km |
Kaukoreitti (EMS) |
… km/h |
… g/km |
… g/t-km |
… g/m3-km |
… l/100km |
… l/t-km |
… l/m3-km |
Alueellinen reitti |
… km/h |
… g/km |
… g/t-km |
… g/m3-km |
… l/100km |
… l/t-km |
… l/m3-km |
Alueellinen reitti (EMS) |
… km/h |
… g/km |
… g/t-km |
… g/m3-km |
… l/100km |
… l/t-km |
… l/m3-km |
Kaupunkireitti |
… km/h |
… g/km |
… g/t-km |
… g/m3-km |
… l/100km |
… l/t-km |
… l/m3-km |
Kunnalliset palvelut |
… km/h |
… g/km |
… g/t-km |
… g/m3-km |
… l/100km |
… l/t-km |
… l/m3-km |
Rakentaminen |
… km/h |
… g/km |
… g/t-km |
… g/m3-km |
… l/100km |
… l/t-km |
… l/m3-km |
2.2. Edustava hyötykuorma [kg]:
|
Ajoneuvon keskinopeus |
CO2-päästöt |
Polttoaineenkulutus |
||||
Kaukoreitti |
… km/h |
… g/km |
… g/t-km |
… g/m3-km |
… l/100km |
… l/t-km |
… l/m3-km |
Kaukoreitti (EMS) |
… km/h |
… g/km |
… g/t-km |
… g/m3-km |
… l/100km |
… l/t-km |
… l/m3-km |
Alueellinen reitti |
… km/h |
… g/km |
… g/t-km |
… g/m3-km |
… l/100km |
… l/t-km |
… l/m3-km |
Alueellinen reitti (EMS) |
… km/h |
… g/km |
… g/t-km |
… g/m3-km |
… l/100km |
… l/t-km |
… l/m3-km |
Kaupunkireitti |
… km/h |
… g/km |
… g/t-km |
… g/m3-km |
… l/100km |
… l/t-km |
… l/m3-km |
Kunnalliset palvelut |
… km/h |
… g/km |
… g/t-km |
… g/m3-km |
… l/100km |
… l/t-km |
… l/m3-km |
Rakentaminen |
… km/h |
… g/km |
… g/t-km |
… g/m3-km |
… l/100km |
… l/t-km |
… l/m3-km |
2.3. |
Ajoneuvokohtaiset CO2-päästöt [gCO2/tkm] … |
2.4. |
Keskimääräinen hyötykuorma-arvo [t] … |
2.5. |
Ohjelmistot ja käyttäjille annettavat tiedot
|
3. |
Valmistajan kirjanpitotiedoston kryptografinen hash-tunniste … |
▼M1 —————
LIITE V
MOOTTORITIETOJEN TARKASTAMINEN
1. Johdanto
Tässä liitteessä kuvatulla moottorin testausmenettelyllä tuotetaan moottoria koskevat syöttötiedot simulointivälineelle.
2. Määritelmät
Tämän liitteen soveltamiseksi sovelletaan E-säännön nro 49 muutossarjan 06 määritelmiä sekä seuraavia määritelmiä:
’CO2-moottoriperheellä’ tarkoitetaan valmistajan muodostamaa moottoriryhmää siten kuin se määritellään lisäyksessä 3 olevassa 1 kohdassa;
’CO2-kantamoottorilla’ tarkoitetaan lisäyksessä 3 kuvatusta CO2-moottoriperheestä valittua moottoria;
’tehollisella lämpöarvolla’ tai ’NCV:llä’ (net calorific value) tarkoitetaan 3.2 kohdassa kuvattua polttoaineen tehollista lämpöarvoa;
’ominaismassapäästöillä’ tarkoitetaan kokonaismassapäästöjä jaettuna moottorin kokonaistyöllä tietyn ajan kuluessa, ja ne ilmaistaan yksiköllä g/kWh;
’polttoaineen ominaiskulutuksella’ tarkoitetaan polttoaineen kokonaiskulutusta jaettuna moottorin kokonaistyöllä tietyn ajan kuluessa, ja se ilmaistaan yksiköllä g/kWh;
’FCMC:llä’ (fuel consumption mapping cycle) tarkoitetaan polttoaineenkulutuksen kartoitussykliä;
’täydellä kuormituksella’ tarkoitetaan siirrettyä moottorin vääntömomenttia/tehoa tietyllä moottorin pyörimisnopeudella, kun moottoria käytetään suurimmalla käyttäjän ohjaussyötteellä.
E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevien kohtien 3.1.5 ja 3.1.6 määritelmiä ei sovelleta.
3. Yleiset vaatimukset
Kalibrointilaboratorion tilojen ja laitteiden on täytettävä standardin ISO/TS 16949, ISO 9000-sarja tai ISO/IEC 17025 vaatimukset. Kaikkien laboratorion vertailumittalaitteiden, joita käytetään kalibrointiin ja/tai todentamiseen, on oltava kansallisten tai kansainvälisten standardien mukaisia.
Moottorit on ryhmiteltävä CO2-moottoriperheisiin lisäyksessä 3 määritellyllä tavalla. Jäljempänä 4.1 kohdassa selostetaan, mitä testiajoja tietyn CO2-moottoriperheen sertifioimiseksi on suoritettava.
3.1 Testiolosuhteet
Kaikki testiajot tämän liitteen lisäyksessä 3 määritellyn tietyn CO2-moottoriperheen sertifioimiseksi on suoritettava samalla fyysisellä moottorilla ja ilman muutoksia moottoridynamometrin asetuksiin ja moottorijärjestelmään, lukuun ottamatta 4.2 kohdassa ja lisäyksessä 3 määritettyjä poikkeuksia.
3.1.1 Laboratoriotestin olosuhteet
Testit on suoritettava ympäristöolosuhteissa, jotka täyttävät seuraavat edellytykset koko testiajon ajan:
Laboratoriotestin olosuhteita kuvaavan parametrin fa, joka määritetään E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 6.1 kohdan mukaisesti, on pysyttävä seuraavissa rajoissa: 0,96 ≤ fa ≤ 1,04.
Moottorin imuilman absoluuttisen lämpötilan Ta, joka ilmaistaan kelvineinä (K) ja määritetään E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 6.1 kohdan mukaisesti, on pysyttävä seuraavissa rajoissa: 283 K ≤ Ta ≤ 303 K.
Ilmanpaineen, joka ilmaistaan kilopascaleina (kPa) ja määritetään E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 6.1 kohdan mukaisesti, on pysyttävä seuraavissa rajoissa: 90 kPa ≤ ps ≤ 102 kPa.
Jos testit suoritetaan testitiloissa, joissa voidaan simuloida muita kuin kyseisellä testauspaikalla vallitsevia barometrisiä olosuhteita, sovellettava fa-arvo on määritettävä ilmanpaineen simuloiduilla arvoilla käyttäen säätöjärjestelmää. Samaa simuloidun ilmanpaineen vertailuarvoa on sovellettava imuilma- ja pakokaasuvirtaan ja kaikkiin muihin asiaankuuluviin moottorijärjestelmiin. Imuilma- ja pakokaasuvirtaan ja kaikkiin muihin asiaankuuluviin moottorijärjestelmiin sovellettavan simuloidun ilmanpaineen todellisen arvon on pysyttävä 3 alakohdassa määritetyissä rajoissa.
Jos testauspaikan ilmanpaine ylittää ylärajan 102 kPa, tämän liitteen mukaiset testit voidaan silti suorittaa. Tässä tapauksessa testit on suoritettava ympäristön ilmanpaineessa.
Jos testitiloissa voidaan ympäristöolosuhteista riippumatta säädellä moottorin imuilman lämpötilaa, painetta ja/tai kosteutta, näiden parametrien osalta on käytettävä samoja asetuksia kaikissa testiajoissa, jotka suoritetaan tietyn tämän liitteen lisäyksessä 3 määritetyn CO2-moottoriperheen sertifioimiseksi.
3.1.2 Moottorin asennus
Testimoottori on asennettava E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 6.3–6.6 kohdan mukaisesti.
Jos moottorijärjestelmän toiminnan edellyttämiä apulaitteita tai välineitä ei ole asennettu E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 6.3 kohdan vaatimusten mukaisesti, kaikki mitatut moottorin vääntömomentin arvot on tämän liitteen soveltamiseksi korjattava kyseisten komponenttien käytön edellyttämän tehon osalta E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 6.3 kohdan mukaisesti.
Seuraavien moottorin komponenttien energiankulutus, joka tuottaa kyseisten komponenttien käytön edellyttämän moottorin vääntömomentin, määritetään tämän liitteen lisäyksen 5 mukaisesti:
tuuletin
moottorijärjestelmän toiminnan edellyttämät sähkökäyttöiset apulaitteet tai välineet.
3.1.3 Kampikammiopäästöt
Jos moottorissa on suljettu kampikammio, valmistajan on varmistettava, ettei moottorin tuuletusjärjestelmästä vapaudu kampikammiokaasuja ilmakehään. Jos kampikammio on avointa tyyppiä, päästöt on mitattava ja lisättävä pakokaasupäästöihin E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 6.10 kohdan mukaisesti.
3.1.4 Ahtoilman jäähdytyksellä varustetut moottorit
Testipenkissä käytettävää ahtoilman jäähdytysjärjestelmää on kaikkien testiajojen aikana käytettävä olosuhteissa, jotka ovat edustavia vertailuympäristöolosuhteissa tapahtuvaan ajoneuvoon asennetun järjestelmän käyttöön nähden. Vertailuympäristöolosuhteet ovat ilman lämpötilan osalta 293 K ja ilmanpaineen osalta 101,3 kPa.
Tämän asetuksen mukaisissa testeissä laboratoriossa käytettävän ahtoilman jäähdytyksen on oltava E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 6.2 kohdan mukainen.
3.1.5 Moottorin jäähdytysjärjestelmä
Testipenkissä käytettävää moottorin jäähdytysjärjestelmää on kaikkien testiajojen aikana käytettävä olosuhteissa, jotka ovat edustavia vertailuympäristöolosuhteissa tapahtuvaan ajoneuvoon asennetun järjestelmän käyttöön nähden. Vertailuympäristöolosuhteet ovat ilman lämpötilan osalta 293 K ja ilmanpaineen osalta 101,3 kPa.
Moottorin jäähdytysjärjestelmä on varustettava termostaateilla valmistajan ajoneuvoasennuseritelmien mukaisesti. Jos asennetaan ei-operationaalinen termostaatti tai ei käytetä termostaattia, sovelletaan 3 alakohtaa. Jäähdytysjärjestelmän asetus säädetään 4 alakohdan mukaisesti.
Jos termostaattia ei käytetä tai asennetaan ei-operationaalinen termostaatti, testipenkkijärjestelmän on vastattava termostaatin käyttäytymistä kaikissa testiolosuhteissa. Jäähdytysjärjestelmän asetus säädetään 4 alakohdan mukaisesti.
Moottorin jäähdytysnesteen virtaus (tai vaihtoehtoisesti paine-ero lämmönvaihtimen moottorinpuoleisessa osassa) ja moottorin jäähdytysnesteen lämpötila on asetettava arvoon, joka edustaa ajoneuvoon asennettua järjestelmää vertailuympäristöolosuhteissa, kun moottoria käytetään nimellispyörimisnopeudella ja täydellä kuormituksella ja moottorin termostaatti on täysin auki. Tämä asetus on jäähdytysnesteen vertailulämpötila. Kaikkien testiajojen osalta, jotka tehdään CO2-moottoriperheen tietyn moottorin sertifioimiseksi, jäädytysjärjestelmän asetusta ei muuteta jäähdytysjärjestelmän moottorinpuoleisessa osassa eikä sen testipenkin puoleisessa osassa. Jäähdytysnesteen lämpötila on testipenkin puolella pidettävä suhteellisen vakaana hyvää teknistä käytäntöä noudattaen. Testipenkin puolella olevan lämmönvaihtimen jäähdytysnesteen lämpötila ei saa ylittää termostaatin nimellistä käynnistymislämpötilaa lämmönvaihtimen jälkeen.
Kaikkien testiajojen osalta, jotka tehdään CO2-moottoriperheen tietyn moottorin sertifioimiseksi, moottorin jäähdytysnesteen lämpötila on pidettävä valmistajan ilmoittaman termostaatin nimellisen käynnistymislämpötilan ja jäähdytysnesteen vertailulämpötilan välillä 4 alakohdan mukaisesti heti, kun moottorin jäähdytysneste on moottorin kylmäkäynnistyksen jälkeen saavuttanut termostaatin ilmoitetun käynnistymislämpötilan.
Jäljempänä olevan 4.3.3 kohdan mukaisesti suoritettavassa WHTC-kylmäkäynnistystestissä edellytetyt aloitusolosuhteet määritetään E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevassa 7.6.1 ja 7.6.2 kohdassa. Jos sovelletaan 3 alakohdan mukaista simuloitua termostaatin käyttäytymistä, jäähdytysneste saa virrata lämmönvaihtimessa vasta, kun jäähdytysneste on kylmäkäynnistyksen jälkeen saavuttanut termostaatin ilmoitetun nimellisen käynnistymislämpötilan.
3.2 Polttoaineet
Kunkin testattavan järjestelmän vertailupolttoaine on valittava taulukossa 1 luetelluista polttoainetyypeistä. Taulukossa 1 lueteltujen vertailupolttoaineiden ominaisuuksien on oltava komission asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä IX määritettyjen ominaisuuksien mukaiset.
Jotta voitaisiin varmistaa, että kaikissa tietyn CO2-moottoriperheen sertifiointia varten tehtävissä testiajoissa käytetään samaa polttoainetta, polttoainesäiliötä ei saa täyttää uudelleen eikä vaihtaa toiseen moottorijärjestelmää syöttävään säiliöön. Uudelleentäyttö tai vaihto voidaan poikkeuksellisesti sallia, jos voidaan varmistaa, että korvaavalla polttoaineella on täsmälleen samat ominaisuudet kuin aiemmin käytetyllä polttoaineella (sama valmistuserä).
Käytettävän polttoaineen tehollinen lämpöarvo (NCV) on määritettävä kahdella erillisellä mittauksella noudattaen standardeja, jotka esitetään taulukossa 1 kunkin polttoainetyypin osalta. Nämä kaksi erillistä mittausta on tehtävä kahden sertifiointia hakevasta valmistajasta riippumattoman laboratorion toimesta. Laboratorioiden on noudatettava mittauksissa standardin ISO/IEC 17025 vaatimuksia. Hyväksyntäviranomaisen on varmistettava, että NCV:n määrityksessä käytettävä polttoaine on peräisin kaikissa testiajoissa käytettävästä polttoaine-erästä.
Jos NCV:n kaksi eri arvoa eroavat toistaan enemmän kuin 440 joulea polttoainegrammaa kohti, määritetyt arvot on mitätöitävä ja mittausjärjestely on toistettava.
NCV:n kahden eri arvon, jotka eivät eroa toisistaan enemmän kuin 440 joulea polttoainegrammaa kohti, keskiarvo on kirjattava yksikkönä MJ/kg pyöristettynä kahden desimaalin tarkkuuteen standardin ASTM E 29–06 mukaisesti.
Kaasupolttoaineiden osalta taulukossa 1 esitetyt NCV:n määrityksessä käytettävät standardit sisältävät lämpöarvon laskennan polttoaineen koostumuksen perusteella. NCV:n määrityksessä käytettävän kaasupolttoaineen koostumus on otettava sertifiointitesteissä käytettävän kaasumaisen vertailupolttoaine-erän analyysistä. NCV:n määrityksessä käytettävän kaasupolttoaineen koostumuksen määrittämiseksi on tehtävä yksi analyysi yhden sertifiointia hakevasta valmistajasta riippumattoman laboratorion toimesta. Kaasupolttoaineiden osalta NCV on määritettävä tämän ainoan analyysin perusteella sen sijaan, että käytettäisiin kahden erillisen mittauksen keskiarvoa.
Kaasumaisten polttoaineiden tapauksessa sallitaan poikkeuksellisesti vaihdokset eri tuotantoerien polttoainesäiliöiden välillä. Tällöin lasketaan kunkin käytetyn polttoaine-erän NCV ja kirjataan suurin arvo.
Taulukko 1
Testeissä käytettävät vertailupolttoaineet
Polttoaineen tyyppi / moottorityyppi |
Vertailupolttoaineen tyyppi |
Tehollisen lämpöarvon (NCV) määrityksessä käytettävä standardi |
Diesel / puristussytytys |
B7 |
vähintään ASTM D240 tai DIN 59100-1 (ASTM D4809 on suositeltu) |
Etanoli / puristussytytys |
ED95 |
vähintään ASTM D240 tai DIN 59100-1 (ASTM D4809 on suositeltu) |
Bensiini / kipinäsytytys |
E10 |
vähintään ASTM D240 tai DIN 59100-1 (ASTM D4809 on suositeltu) |
Etanoli / kipinäsytytys |
E85 |
vähintään ASTM D240 tai DIN 59100-1 (ASTM D4809 on suositeltu) |
Nestekaasu / kipinäsytytys |
Nestekaasupolttoaine B |
ASTM 3588 tai DIN 51612 |
Maakaasu / kipinäsytytys |
G25 tai GR |
ISO 6976 tai ASTM 3588 |
3.3 Voiteluaineet
Kaikissa tämän liitteen mukaisesti tehtävissä testiajoissa käytettävän voiteluöljyn on oltava kaupallisesti saatavilla olevaa öljyä, jolla on valmistajan rajoittamaton hyväksyntä tavanomaisissa käyttöolosuhteissa siten kuin ne määritellään E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 8 olevassa 4.2 kohdassa. Voiteluaineita, joiden käyttö on rajoitettu tiettyihin moottorijärjestelmän erityiskäyttöolosuhteisiin tai joiden vaihtoväli on epätavallisen lyhyt, ei saa käyttää tämän liitteen mukaisissa testiajoissa. Kaupallisesti saatavilla olevaa öljyä ei saa muuttaa millään tavalla eikä siihen saa lisätä lisäaineita.
Kaikki tietyn CO2-moottoriperheen hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien sertifioimiseksi tehtävät testiajot on toteutettava samantyyppisellä voiteluöljyllä.
3.4 Polttoainevirran mittausjärjestelmä
Polttoainevirran mittausjärjestelmän on tavoitettava kaikki koko moottorijärjestelmän kuluttamat polttoainevirrat. Polttoaineen lisävirrat, joita ei syötetä suoraan palamisprosessiin moottorin sylintereihin, on sisällytettävä kaikkien suoritettavien testiajojen polttoainevirran signaaliin. Polttoaineen lisäruiskuttimet (esim. kylmäkäynnistyslaitteet), jotka eivät ole moottorijärjestelmän toiminnan kannalta välttämättömiä, on kytkettävä irti polttoaineen syötöstä kaikkien testiajojen ajaksi.
3.5 Mittauslaitteita koskevat vaatimukset
Mittauslaitteiden on oltava E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 9 kohdan vaatimusten mukaisia.
Sen estämättä, mitä E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevassa 9 kohdassa määrätään, taulukossa 2 lueteltujen mittauslaitteiden on oltava taulukossa 2 säädettyjen raja-arvojen mukaisia.
Taulukko 2
Mittausjärjestelmiä koskevat vaatimukset
|
Lineaarisuus |
|
||||
Mittausjärjestelmä |
Leikkauspiste | xmin Í (a1 - 1) + a0 | |
Kaltevuus a1 |
Estimaatin keskivirhe SEE |
Determinaatiokerroin r2 |
Tarkkuus (1) |
Nousuaika (2) |
Moottorin pyörimisnopeus |
≤ 0,2 % suurimmasta kalibrointiarvosta (3) |
0,999 - 1,001 |
≤ 0,1 % suurimmasta kalibrointiarvosta (3) |
≥ 0,9985 |
0,2 % lukemasta tai 0,1 % nopeuden suurimmasta kalibrointiarvosta (3) sen mukaan, kumpi on suurempi |
≤ 1 s |
Moottorin vääntömomentti |
≤ 0,5 % suurimmasta kalibrointiarvosta (3) |
0,995 - 1,005 |
≤ 0,5 % suurimmasta kalibrointiarvosta (3) |
≥ 0,995 |
0,6 % lukemasta tai 0,3 % vääntömomentin suurimmasta kalibrointiarvosta (3) sen mukaan, kumpi on suurempi |
≤ 1 s |
Nestemäisten polttoaineiden massavirta |
≤ 0,5 % suurimmasta kalibrointiarvosta (3) |
0,995 - 1,005 |
≤ 0,5 % suurimmasta kalibrointiarvosta (3) |
≥ 0,995 |
0,6 % lukemasta tai 0,3 % virran suurimmasta kalibrointiarvosta (3) sen mukaan, kumpi on suurempi |
≤ 2 s |
Kaasumaisten polttoaineiden massavirta |
≤ 1 % suurimmasta kalibrointiarvosta (3) |
0,99 - 1,01 |
≤ 1 % suurimmasta kalibrointiarvosta (3) |
≥ 0,995 |
1 % lukemasta tai 0,5 % virran suurimmasta kalibrointiarvosta (3) sen mukaan, kumpi on suurempi |
≤ 2 s |
Sähköteho |
≤ 1 % suurimmasta kalibrointiarvosta (3) |
0,98 - 1,02 |
≤ 2 % suurimmasta kalibrointiarvosta (3) |
≥ 0,990 |
– |
≤ 1 s |
Sähkövirta |
≤ 1 % suurimmasta kalibrointiarvosta (3) |
0,98 - 1,02 |
≤ 2 % suurimmasta kalibrointiarvosta (3) |
≥ 0,990 |
– |
≤ 1 s |
Jännite |
≤ 1 % suurimmasta kalibrointiarvosta (3) |
0,98 - 1,02 |
≤ 2 % suurimmasta kalibrointiarvosta (3) |
≥ 0,990 |
– |
≤ 1 s |
(1)
”Tarkkuudella” tarkoitetaan sellaista analysaattorilukeman poikkeamaa vertailuarvosta, joka on jäljitettävissä kansalliseen tai kansainväliseen standardiin.
(2)
”Nousuajalla” tarkoitetaan ajallista eroa, joka on 10 prosenttia ja 90 prosenttia lopullisesta analysaattorilukemasta olevien vasteiden välillä (t90 – t10).
(3)
”Suurimpien kalibrointiarvojen” on oltava 1,1 kertaa suurin ennustettu arvo, jota odotetaan eri mittausjärjestelmiltä kaikissa testiajoissa. |
’xmin’, jota käytetään leikkauspistearvon laskennassa taulukossa 2, on oltava 0,9 kertaa pienin ennustettu arvo, jota odotetaan vastaavalta mittausjärjestelmältä kaikissa testiajoissa.
Taulukossa 2 luetelluissa mittausjärjestelmissä signaalin tuottotaajuuden on polttoaineen massavirran mittausjärjestelmää lukuun ottamatta oltava vähintään 5 Hz (≥ 10 Hz on suositeltu arvo). Polttoaineen massavirran mittausjärjestelmässä signaalin tuottotaajuuden on oltava vähintään 2 Hz.
Kaikki mittaustulokset on kirjattava näytteenottotaajuuden ollessa vähintään 5 Hz (suositeltu arvo on ≥ 10 Hz).
3.5.1 Mittauslaitteiden tarkastaminen
Taulukossa 2 määritettyjen vaatimusten täyttyminen on todennettava kunkin mittausjärjestelmän osalta. Mittausjärjestelmään on syötettävä vähintään 10 vertailuarvoa, jotka ovat xmin:n ja 3.5 kohdan mukaisesti määritetyn ”suurimman kalibrointiarvon” väliltä, ja mittausjärjestelmän antama tulos on kirjattava mitattuna arvona.
Mitattuja arvoja on lineaarisuuden todentamista varten verrattava vertailuarvoihin käyttäen pienimmän neliösumman lineaarista regressiota E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteen 4 lisäyksessä 3 olevan A.3.2 kohdan mukaisesti.
4. Testausmenettely
Kaikki mittaustiedot on määritettävä E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteen 4 mukaisesti, ellei tässä liitteessä toisin mainita.
4.1 Suoritettavien testiajojen yleiskuvaus
Taulukossa 3 esitetään yleiskuvaus kaikista testiajoista, jotka on suoritettava tietyn CO2-moottoriperheen sertifiointia varten lisäyksen 3 mukaisesti.
4.3.5 kohdan mukainen polttoaineenkulutuksen kartoitussykli ja 4.3.2 kohdan mukainen moottorin ajokäyrän kirjaaminen jätetään pois kaikkien muiden moottorien paitsi CO2-moottoriperheen CO2-kantamoottorin osalta.
Siinä tapauksessa, että valmistajan pyynnöstä sovelletaan tämän asetuksen 15 artiklan 5 kohdan säännöksiä, 4.3.5 kohdan mukainen polttoaineenkulutuksen kartoitussykli ja 4.3.2 kohdan mukainen moottorin ajokäyrän kirjaaminen on tehtävä myös kyseisen moottorin osalta.
Taulukko 3
Suoritettavien testiajojen yleiskuvaus
Testiajo |
Viittaus kohtaan |
Tehtävä CO2-kantamoottorille |
Tehtävä muille CO2-perheen moottoreille |
Moottorin täyskuormituskäyrä |
4.3.1 |
kyllä |
kyllä |
Moottorin ajokäyrä |
4.3.2 |
kyllä |
ei |
WHTC-testi |
4.3.3 |
kyllä |
kyllä |
WHSC-testi |
4.3.4 |
kyllä |
kyllä |
Polttoaineenkulutuksen kartoitussykli |
4.3.5 |
kyllä |
ei |
4.2 Moottorijärjestelmän sallitut muutokset
Elektronisessa moottorinohjausyksikössä olevaa moottorin joutokäyntinopeuden ohjaimen tavoitearvoa saa alentaa kaikissa joutokäyntiä sisältävissä testiajoissa, jotta vältetään moottorin joutokäyntinopeuden ohjaimen ja testipenkin nopeusohjaimen keskinäiset häiriöt.
4.3 Testiajot
4.3.1 Moottorin täyskuormituskäyrä
Moottorin täyskuormituskäyrä on kirjattava E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 7.4.1–7.4.5 kohdan mukaisesti.
4.3.2 Moottorin ajokäyrä
Tämän kohdan mukainen moottorin ajokäyrä jätetään kirjaamatta kaikkien muiden moottorien paitsi lisäyksessä 3 määritetyn CO2-moottoriperheen CO2-kantamoottorin osalta. Kirjattua CO2-moottoriperheen CO2-kantamoottorin ajokäyrää on 6.1.3 kohdan mukaisesti sovellettava myös kaikkiin muihin saman CO2-moottoriperheen moottoreihin.
Siinä tapauksessa, että valmistajan pyynnöstä sovelletaan tämän asetuksen 15 artiklan 5 kohdan säännöksiä, moottorin ajokäyrä on kirjattava myös kyseisen moottorin osalta.
Moottorin ajokäyrä on kirjattava E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 7.4.7 kohdan vaihtoehdon b mukaisesti. Tässä testissä määritetään negatiivinen vääntömomentti, joka tarvitaan moottorin käyttämiseksi suurimman ja pienimmän kartoitusnopeuden välillä pienimmällä käyttäjän ohjaussyötteellä.
Testiä on jatkettava heti 4.3.1 kohdan mukaisen täyskuormituskäyrän kartoituksen jälkeen. Moottorin ajokäyrä voidaan valmistajan pyynnöstä kirjata erikseen. Siinä tapauksessa moottoriöljyn lämpötila on 4.3.1 kohdan mukaisesti tehdyn täyskuormituskäyrää koskevan testiajon lopussa kirjattava, ja valmistajan on osoitettava hyväksyntäviranomaiselle, että moottoriöljyn lämpötila vastaa moottorin ajokäyrän alussa edellä mainittua lämpötilaa ± 2 K.
Moottorin ajokäyrää koskevan testiajon alussa moottoria on käytettävä pienimmällä käyttäjän ohjaussyötteellä ja suurimmalla kartoitusnopeudella, joka määritetään E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevassa 7.4.3 kohdassa. Heti kun moottorin vääntömomentin arvo on vakiintunut ± 5 prosenttiin keskiarvostaan 10 sekunnin ajaksi, tietojen kirjaaminen alkaa ja moottorin pyörimisnopeutta vähennetään keskimäärin 8 ± 1 rpm suurimmasta pienimpään kartoitusnopeuteen, jotka määritetään E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevassa 7.4.3 kohdassa.
4.3.3 WHTC-testi
WHTC-testi on suoritettava E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteen 4 mukaisesti. Painotettujen päästötestitulosten on oltava asetuksessa (EY) N:o 595/2009 säädettyjen sovellettavien raja-arvojen puitteissa.
4.3.1 kohdan mukaisesti kirjattua moottorin täyskuormituskäyrää on käytettävä vertailusyklin denormalisoinnissa ja kaikkien vertailuarvojen laskennassa, joka suoritetaan E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 7.4.6, 7.4.7 ja 7.4.8 kohdan mukaisesti.
4.3.3.1 Mittaussignaalit ja tietojen tallentaminen
E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteen 4 määräysten lisäksi myös 3.4 kohdan mukainen moottorin kuluttaman polttoaineen massavirta on kirjattava.
4.3.4 WHSC-testi
WHSC-testi on suoritettava E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteen 4 mukaisesti. Päästötestitulosten on oltava asetuksessa (EY) N:o 595/2009 säädettyjen sovellettavien raja-arvojen puitteissa.
4.3.1 kohdan mukaisesti kirjattua moottorin täyskuormituskäyrää on käytettävä vertailusyklin denormalisoinnissa ja kaikkien vertailuarvojen laskennassa, joka suoritetaan E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 7.4.6, 7.4.7 ja 7.4.8 kohdan mukaisesti.
4.3.4.1 Mittaussignaalit ja tietojen tallentaminen
E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteen 4 määräysten lisäksi myös 3.4 kohdan mukainen moottorin kuluttama polttoaineen massavirta on kirjattava.
4.3.5 Polttoaineenkulutuksen kartoitussykli (FCMC)
Tämän kohdan mukainen polttoaineenkulutuksen kartoitussykli (FCMC) jätetään laatimatta kaikkien muiden moottorien paitsi CO2-moottoriperheen CO2-kantamoottorin osalta. Kirjattuja CO2-moottoriperheen CO2-kantamoottorin polttoainekarttatietoja on sovellettava myös kaikkiin muihin saman CO2-moottoriperheen moottoreihin.
Siinä tapauksessa, että valmistajan pyynnöstä sovelletaan tämän asetuksen 15 artiklan 5 kohdan säännöksiä, polttoaineenkulutuksen kartoitussykli on laadittava myös kyseisen moottorin osalta.
Moottorin polttoainekartta on mitattava sarjana moottorin käynnin vakaan tilan pisteitä 4.3.5.2 kohdan mukaisesti. Polttoaineenkulutus ilmaistaan kartassa grammoina tuntia kohti (g/h), ja se riippuu moottorin pyörimisnopeudesta (rpm) ja moottorin vääntömomentista (Nm).
4.3.5.1 Polttoaineenkulutuksen kartoitussyklin (FCMC) aikana esiintyvien keskeytysten käsittely
Jos FCMC:n aikana jälkikäsittelyjärjestelmässä esiintyy regenerointitapahtuma moottoreissa, jotka on varustettu jaksoittain regeneroituvilla pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmillä E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 6.6 kohdan mukaisesti, kaikki kyseisellä moottorin pyörimisnopeudella tehdyt mittaukset on mitätöitävä. Regeneroinnin on annettava tapahtua, ja sen jälkeen menettelyä on jatkettava 4.3.5.1.1 kohdassa kuvatulla tavalla.
Jos FCMC:n aikana sattuu odottamaton keskeytys, toimintahäiriö tai virhetoiminta, kaikki kyseisellä moottorin pyörimisnopeusmoodilla tehdyt mittaukset on mitätöitävä, ja valmistajan on valittava toinen seuraavista jatkamisvaihtoehdoista:
menettelyä jatketaan 4.3.5.1.1 kohdan mukaisesti
koko FCMC toistetaan 4.3.5.4 ja 4.3.5.5 kohdan mukaisesti.
4.3.5.1.1 FCMC:n jatkaminen
Moottori on käynnistettävä ja lämmitettävä E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 7.4.1 kohdan mukaisesti. Lämmittämisen jälkeen moottori on esivakautettava käyttämällä sitä 20 minuutin ajan moodilla 9 siten kuin E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 7.2.2 kohdan taulukossa 1 esitetään.
Edellä olevan 4.3.1 kohdan mukaisesti kirjattua moottorin täyskuormituskäyrää on käytettävä moodin 9 vertailuarvojen denormalisoinnissa, joka suoritetaan E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 7.4.6, 7.4.7 ja 7.4.8 kohdan mukaisesti.
Heti esivakautuksen jälkeen moottorin pyörimisnopeuden ja vääntömomentin tavoitearvot on muutettava lineaarisesti 20–46 sekunnin kuluessa suurimman tavoitevääntömomentin asetuspisteeseen, joka on moottorin toiseksi korkeimman tavoitepyörimisnopeuden asetuspisteessä siihen moottorin tavoitepyörimisnopeuden asetuspisteeseen nähden, jossa FCMC:n keskeytys tapahtui. Jos tavoitepiste saavutetaan alle 46 sekunnissa, jäljellä oleva aika 46 sekuntiin asti on käytettävä vakauttamiseen.
Vakauttamista varten moottori jatkaa käyntiä kyseisestä pisteestä 4.3.5.5 kohdassa esitetyn testinkulun mukaisesti ilman mittausarvojen kirjaamista.
Kun on saavutettu suurimman tavoitevääntömomentin asetuspiste siinä moottorin tavoitepyörimisnopeuden asetuspisteessä, jossa keskeytys tapahtui, mittausarvojen kirjaamista on jatkettava kyseisestä pisteestä alkaen 4.3.5.5 kohdassa esitetyn testinkulun mukaisesti.
4.3.5.2 Tavoitepisteruudukko
Tavoitepisteruudukko laaditaan normalisoidusti, ja se koostuu 10:stä moottorin tavoitepyörimisnopeuden asetuspisteestä ja 11:stä tavoitevääntömomentin asetuspisteestä. Normalisoidun pistemäärityksen muuntamisen testattavan moottorin pyörimisnopeuden ja vääntömomentin todellisten tavoitearvojen tasolle on perustuttava CO2-moottoriperheen CO2-kantamoottorin täyskuormituskäyrään, joka määritetään tämän liitteen lisäyksen 3 mukaisesti ja kirjataan 4.3.1 kohdan mukaisesti.
4.3.5.2.1 Moottorin tavoitepyörimisnopeuden asetuspisteiden määrittäminen
Moottorin tavoitepyörimisnopeuden 10 asetuspistettä määritetään moottorin tavoitepyörimisnopeuden neljän perusasetuspisteen ja moottorin tavoitepyörimisnopeuden kuuden lisäasetuspisteen avulla.
Moottorin pyörimisnopeudet nidle, nlo, npref, n95h ja nhi on määritettävä tämän liitteen lisäyksen 3 mukaisesti määritetyn CO2-moottoriperheen CO2-kantamoottorin täyskuormituskäyrästä, joka määritetään tämän liitteen lisäyksen 3 mukaisesti ja kirjataan 4.3.1 kohdan mukaisesti, soveltaen E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 7.4.6 kohdassa määriteltyjä ominaisia moottorin pyörimisnopeuksia.
Moottorin pyörimisnopeus n57 määritetään seuraavasta yhtälöstä:
n57 = 0,565 × (0,45 × nlo + 0,45 × npref + 0,1 × nhi – nidle) × 2,0327 + nidle
Moottorin tavoitepyörimisnopeuden neljä perusasetuspistettä määritetään seuraavasti:
Moottorin peruspyörimisnopeus 1: nidle
Moottorin peruspyörimisnopeus 2: nA = n57 – 0,05 × (n95h – nidle)
Moottorin peruspyörimisnopeus 3: nB = n57 + 0,08 × (n95h – nidle)
Moottorin peruspyörimisnopeus 4: n95h
Pyörimisnopeuden asetuspisteiden väliset mahdolliset etäisyydet määritetään seuraavista yhtälöistä:
dnidleA_44 = (nA – nidle) / 4
dnB95h_44 = (n95h – nB) / 4
dnidleA_35 = (nA – nidle) / 3
dnB95h_35 = (n95h – nB) / 5
dnidleA_53 = (nA – nidle) / 5
dnB95h_53 = (n95h – nB) / 3
Mahdollisten poikkeamien absoluuttiset arvot näiden kahden alueen välillä määritetään seuraavista yhtälöistä:
dn44 = ABS(dnidleA_44 – dnB95h_44)
dn35 = ABS(dnidleA_35 – dnB95h_35)
dn53 = ABS(dnidleA_53 – dnB95h_53)
Moottorin tavoitepyörimisnopeuden kuusi lisäasetuspistettä määritetään seuraavien säännösten mukaisesti:
Jos dn44 on pienempi tai yhtä suuri kuin (dn35 + 5) ja pienempi tai yhtä suuri kuin (dn53 + 5), moottorin tavoitepyörimisnopeuden kuusi lisäasetuspistettä määritetään jakamalla kukin kahdesta alueesta, toinen arvosta nidle arvoon nA ja toinen arvosta nB arvoon n95h, neljään tasavälein sijaitsevaan jaksoon.
Jos (dn35 + 5) on pienempi kuin dn44 ja dn35 on pienempi kuin dn53, moottorin tavoitepyörimisnopeuden kuusi lisäasetuspistettä määritetään jakamalla alue arvosta nidle arvoon nA kolmeen tasavälein sijaitsevaan jaksoon ja alue arvosta nB arvoon n95h viiteen tasavälein sijaitsevaan jaksoon.
Jos (dn53 + 5) on pienempi kuin dn44 ja dn53 on pienempi kuin dn35, moottorin tavoitepyörimisnopeuden kuusi lisäasetuspistettä määritetään jakamalla alue arvosta nidle arvoon nA viiteen tasavälein sijaitsevaan jaksoon ja alue arvosta nB arvoon n95h kolmeen tasavälein sijaitsevaan jaksoon.
Kuvassa 1 on esimerkki edellä olevan 1 alakohdan mukaisesta moottorin tavoitepyörimisnopeuden asetuspisteen määrityksestä.
Kuva 1
Pyörimisnopeuden asetuspisteiden määrittäminen
4.3.5.2.2 Moottorin tavoitevääntömomentin asetuspisteiden määrittäminen
Moottorin tavoitevääntömomentin 11 asetuspistettä määritetään moottorin tavoitevääntömomentin kahden perusasetuspisteen ja moottorin tavoitevääntömomentin yhdeksän lisäasetuspisteen avulla. Moottorin tavoitevääntömomentin kaksi perusasetuspistettä määritetään moottorin nollavääntömomentista ja 4.3.1 kohdan mukaisesti määritetystä CO2-kantamoottorin suurimmasta täyskuormituksesta (suurin kokonaisvääntömomentti Tmax_overall). Moottorin tavoitevääntömomentin yhdeksän lisäasetuspistettä määritetään jakamalla alue nollavääntömomentista suurimpaan kokonaisvääntömomenttiin, Tmax_overall, kymmeneen tasavälein sijaitsevaan jaksoon.
Kaikki moottorin tavoitepyörimisnopeuden tietyn asetuspisteen kohdalla olevat tavoitevääntömomentin asetuspisteet, jotka ylittävät raja-arvon, joka määritetään tässä moottorin tavoitepyörimisnopeuden asetuspisteessä olevasta täyskuormituksen vääntömomentin arvosta miinus 5 prosenttia suurimmasta kokonaisvääntömomentista Tmax_overall, on korvattava yhdellä täyskuormituksen tavoitevääntömomentin asetuspisteellä kyseisessä moottorin tavoitepyörimisnopeuden asetuspisteessä. Kaikki kyseiset korvaavat asetuspisteet mitataan vain kerran 4.3.5.5 kohdassa määritellyn FCMC-testinkulun mukaisesti. Kuvassa 2 on esimerkki tavoitevääntömomentin asetuspisteiden määrityksestä.
Kuva 2
Tavoitevääntömomentin asetuspisteiden määrittäminen
4.3.5.3 Mittaussignaalit ja tietojen tallentaminen
Seuraavat mittaustiedot on kirjattava:
moottorin pyörimisnopeus
moottorin vääntömomentti 3.1.2 kohdan mukaisesti korjattuna
koko moottorijärjestelmän kuluttaman polttoaineen massavirta 3.4 kohdan mukaisesti
kaasumaiset epäpuhtaudet E-säännön nro 49 muutossarjan 06 määritelmien mukaisesti. Hiukkas- ja ammoniakkipäästöjen seurantaa ei edellytetä FCMC-testiajon aikana.
Kaasumaisten epäpuhtauksien mittaaminen on tehtävä E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 7.5.1, 7.5.2, 7.5.3, 7.5.5, 7.7.4, 7.8.1, 7.8.2, 7.8.4 ja 7.8.5 kohdan mukaisesti.
E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 7.8.4 kohdan soveltamiseksi ’testisyklillä’ tarkoitetaan viitatussa kohdassa täydellistä testisarjaa 4.3.5.4 kohdan mukaisesta esivakautuksesta 4.3.5.5 kohdan mukaiseen testisarjan päättymiseen.
4.3.5.4 Moottorijärjestelmän esivakautus
Laimennusjärjestelmä, tapauksen mukaan, ja moottori on käynnistettävä ja lämmitettävä E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 7.4.1 kohdan mukaisesti.
Kun lämmitys on tehty, moottori ja näytteenottojärjestelmä on esivakautettava käyttämällä moottoria 20 minuutin ajan moodissa 9 siten kuin E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 7.2.2 kohdan taulukossa 1 esitetään, käyttäen samanaikaisesti laimennusjärjestelmää.
Edellä olevan 4.3.1 kohdan mukaisesti kirjattua CO2-moottoriperheen CO2-kantamoottorin täyskuormituskäyrää on käytettävä moodin 9 vertailuarvojen denormalisoinnissa, joka suoritetaan E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 7.4.6, 7.4.7 ja 7.4.8 kohdan mukaisesti.
Heti esivakautuksen jälkeen moottorin pyörimisnopeuden ja vääntömomentin tavoitearvot on muutettava lineaarisesti 20–46 sekunnin kuluessa vastaamaan testin ensimmäistä tavoitepistettä 4.3.5.5 kohdan mukaisesti. Jos ensimmäinen tavoitepiste saavutetaan alle 46 sekunnissa, jäljellä oleva aika 46 sekuntiin asti käytetään vakauttamiseen.
4.3.5.5 Testin kulku
Testi koostuu sarjasta vakaan tilan tavoitepisteitä, joissa kussakin on 4.3.5.2 kohdan mukaisesti määritetty moottorin pyörimisnopeus ja vääntömomentti sekä määritetyt siirtymäjaksot tavoitepisteestä toiseen etenemistä varten.
Suurimman tavoitevääntömomentin asetuspistettä käytetään kussakin moottorin tavoitepyörimisnopeudessa suurimmalla käyttäjän ohjaussyötteellä.
Ensimmäinen tavoitepiste määritetään moottorin suurimman tavoitepyörimisnopeuden asetuspisteen ja suurimman tavoitevääntömomentin asetuspisteen kohtaan.
Kaikkien tavoitepisteiden kattamiseksi on toimittava seuraavasti:
Moottoria on käytettävä 95 ± 3 sekunnin ajan kussakin tavoitepisteessä. Ensimmäiset 55 ± 1 sekuntia kussakin tavoitepisteessä katsotaan vakautusjaksoksi. Seuraavan 30 ± 1 sekunnin jakson aikana moottorin pyörimisnopeuden keskiarvoa säädetään seuraavasti:
Moottorin pyörimisnopeuden keskiarvoa on pidettävä moottorin tavoitepyörimisnopeuden asetuspisteessä ± 1 prosentin tarkkuudella moottorin suurimmasta tavoitepyörimisnopeudesta.
Täyskuormituksessa olevia pisteitä lukuun ottamatta moottorin vääntömomentin keskiarvoa on pidettävä tavoitevääntömomentin asetuspisteessä ± 20 Nm:n tai ± 2 prosentin tarkkuudella suurimmasta kokonaisvääntömomentista Tmax_overall sen mukaan, kumpi on suurempi.
Edellä olevan 4.3.5.3 kohdan mukaisesti kirjatut arvot on tallennettava 30 ± 1 sekunnin jakson keskiarvotettuna arvona. Jäljelle jäävä 10 ± 1 sekunnin jakso voidaan tarvittaessa käyttää tietojen jälkikäsittelyyn tai taltiointiin. Tämän jakson aikana on pysyttävä moottorin tavoitepisteessä.
Kun mittaus on tehty yhdessä tavoitepisteessä, moottorin pyörimisnopeuden tavoitearvo on pidettävä vakaana ± 20 rpm:n tarkkuudella moottorin tavoitepyörimisnopeuden asetuspisteestä ja vääntömomentin tavoitearvo on alennettava lineaarisesti 20 ± 1 sekunnin aikana vastaamaan seuraavaksi alempaa tavoitevääntömomentin asetuspistettä. Sen jälkeen suoritetaan mittaus 1 alakohdan mukaisesti.
Kun nollavääntömomentin asetuspiste on mitattu 1 alakohdan mukaisesti, moottorin tavoitepyörimisnopeutta alennetaan lineaarisesti seuraavaksi alempaan moottorin tavoitepyörimisnopeuden asetuspisteeseen ja samanaikaisesti on 20–46 sekunnin kuluessa nostettava tavoitevääntömomenttia lineaarisesti suurimpaan tavoitevääntömomentin asetuspisteeseen seuraavaksi alemman moottorin tavoitepyörimisnopeuden asetuspisteen kohdalle. Jos seuraava tavoitepiste saavutetaan alle 46 sekunnissa, jäljellä oleva aika 46 sekuntiin asti käytetään vakauttamiseen. Mittaus on suoritettava aloittamalla 1 alakohdan mukainen vakautus, ja sen jälkeen tavoitevääntömomentin asetuspisteet moottorin vakaalla tavoitepyörimisnopeudella on mukautettava 2 alakohdan mukaisesti.
Kuvassa 3 esitetään kolme eri vaihetta, jotka on suoritettava kussakin mittauspisteessä 1 alakohdan mukaista testiä varten.
Kuva 3
Kussakin mittauspisteessä suoritettavat vaiheet
Kuvassa 4 on esimerkki vakaan tilan mittauspisteiden järjestyksestä, jota on noudatettava testissä.
Kuva 4
Vakaan tilan mittauspisteiden järjestys
4.3.5.6 Tietojen arviointi päästöjen seurantaa varten
Edellä olevan 4.3.5.3 kohdan mukaisia kaasumaisia epäpuhtauksia on seurattava FCMC:n aikana. Sovelletaan E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevassa 7.4.6 kohdassa määritettyjä moottorin ominaisia pyörimisnopeuksia.
4.3.5.6.1 Tarkastelualueen määrittely
FCMC:n aikana suoritettavan päästöjen seurannan tarkastelualue on määritettävä 4.3.5.6.1.1 ja 4.3.5.6.1.2 kohdan mukaisesti.
4.3.5.6.1.1 Moottorin pyörimisnopeusalue tarkastelualueella
Tarkastelualueella olevan moottorin pyörimisalueen määrityksen on perustuttava CO2-moottoriperheen CO2-kantamoottorin täyskuormituskäyrään, joka määritetään tämän liitteen lisäyksen 3 mukaisesti ja kirjataan 4.3.1 kohdan mukaisesti.
Tarkastelualueen on katettava kaikki moottorin pyörimisnopeudet, jotka ovat suurempia tai yhtä suuria kuin kumulatiivisen nopeusjakauman 30. persentiili, kun jakauma määritetään nousevassa järjestyksessä kaikista moottorin pyörimisnopeuksista joutokäynti mukaan lukien 4.3.3 kohdan mukaisessa kuumakäynnistys-WHTC-testisyklissä käyttäen 1 alakohdassa tarkoitettua moottorin täyskuormituskäyrää.
Tarkastelualueen on katettava kaikki moottorin pyörimisnopeudet, jotka ovat pienempiä tai yhtä suuria kuin nhi, joka määritetään 1 alakohdassa tarkoitetusta moottorin täyskuormituskäyrästä.
4.3.5.6.1.2 Moottorin vääntömomentti ja tehoalue tarkastelualueella
Tarkastelualueella olevan moottorin vääntömomenttialueen alaraja on määritettävä sen moottorin täyskuormituskäyrän perusteella, jolla on kaikista CO2-moottoriperheen moottoreista alin arvo, ja se on kirjattava 3.4.1 kohdan mukaisesti.
Tarkastelualueen on sisällettävä kaikki moottorin kuormituspisteet, joissa vääntömomentin arvo on vähintään 30 prosenttia suurimmasta moottorin vääntömomentista, joka määritetään 1 alakohdassa tarkoitetusta moottorin täyskuormituskäyrästä.
Sen estämättä, mitä 2 alakohdassa säädetään, tarkastelualueen ulkopuolelle on jätettävä pyörimisnopeus- ja vääntömomenttipisteet, joiden arvo on alle 30 prosenttia enimmäistehosta määritettynä 1 alakohdassa tarkoitetusta moottorin täyskuormituskäyrästä.
Sen estämättä, mitä 2 ja 3 alakohdassa säädetään, tarkastelualueen ylemmän rajan on perustuttava CO2-moottoriperheen CO2-kantamoottorin täyskuormituskäyrään, joka määritetään tämän liitteen lisäyksen 3 mukaisesti ja kirjataan 4.3.1 kohdan mukaisesti. CO2-kantamoottorin täyskuormituskäyrästä määritettyä moottorin vääntömomentin arvoa on kunkin pyörimisnopeuden osalta nostettava 5 prosenttia suurimmasta kokonaisvääntömomentista Tmax_overall, joka määritetään 4.3.5.2.2 kohdan mukaisesti. Tarkastelualueen ylärajana on käytettävä CO2-kantamoottorin muunnettua, nostettua täyskuormituskäyrää.
Kuvassa 5 on esimerkki moottorin pyörimisnopeuden, vääntömomentin ja tehoalueen määrittämisestä tarkastelualuetta varten.
Kuva 5
Moottorin pyörimisnopeuden, vääntömomentin ja tehoalueen määrittäminen tarkastelualuetta varten
4.3.5.6.2 Ruudukon ruutujen määrittäminen
Edellä olevan 4.3.5.6.1 kohdan mukaisesti määritetty tarkastelualue on jaettava ruutuihin FCMC:n aikana tehtävää päästöjen seurantaa varten.
Ruudukossa on oltava yhdeksän ruutua, jos moottorin nimelliskierrosnopeus on pienempi kuin 3 000 rpm, ja 12 ruutua, jos kierrosnopeus on 3 000 rpm tai suurempi. Ruudukot on laadittava seuraavien vaatimusten mukaisesti:
Ruudukkojen ulkorajat noudattavat 4.3.5.6.1 kohdan mukaisesti määritettyä tarkastelualuetta.
Yhdeksän ruudun ruudukossa on kaksi ja 12 ruudun ruudukossa kolme pystylinjaa tasavälein kierrosnopeuksien n30 ja 1,1 kertaa n95h välillä.
Molemmissa ruudukoissa on kaksi vaakasuuntaista linjaa, jotka kulkevat 1 ja 2 alakohdan mukaisesti määritetyn moottorin pyörimisnopeuden pystylinjoilla tasavälein (1/3 vääntömomenttialueesta)
Kaikki ruutujen rajoja määrittävät, kierroksina minuutissa (rpm) ilmaistut moottorin pyörimisnopeudet ja newtonmetreinä (Nm) ilmaistut vääntömomentin arvot on pyöristettävä kahden desimaalin tarkkuuteen standardin ASTM E 29-06 mukaisesti.
Kuvassa 6 on esimerkki tarkastelualueen ruutujen määrityksestä 9-ruutuisessa ruudukossa
Kuva 6
Tarkastelualueen ruutujen määritys 9-ruutuisessa ruudukossa
4.3.5.6.3 Ominaismassapäästöjen laskeminen
Kaasumaisten epäpuhtauksien ominaismassapäästöt on määritettävä kunkin 4.3.5.6.2 kohdan mukaisesti määritellyn ruudun keskiarvona. Kunkin ruudun keskiarvo määritetään ominaismassapäästöjen aritmeettisena keskiarvona kaikkien niiden samassa ruudussa olevien pyörimisnopeus- ja vääntömomenttipisteiden osalta, jotka on mitattu FCMC:n aikana.
FCMC:n aikana mitatut yksittäistä moottorin pyörimisnopeutta ja vääntömomenttia vastaavat ominaismassapäästöt on määritettävä 4.3.5.5 kohdan 1 alakohdan mukaisesti määritetyn 30 ± 1 sekunnin mittausjakson keskiarvona.
Jos moottorin pyörimisnopeus- ja vääntömomenttipiste sijaitsee täsmälleen ruudukon ruudut toisistaan erottavalla linjalla, kyseinen piste on otettava huomioon laskettaessa kaikkien viereisten ruutujen keskiarvoja.
Kunkin kaasumaisen epäpuhtauden kokonaismassapäästöjen laskenta kussakin FCMC:n aikana mitatussa pyörimisnopeus- ja vääntömomenttipisteessä, mFCMC,i, ilmaistuna grammoina (g) 4.3.5.5 kohdan 1 alakohdan mukaisesti määritetyn 30 ± 1 sekunnin mittausjakson aikana, on suoritettava E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 8 kohdan mukaisesti.
Kunkin moottorin kierrosnopeuden ja vääntömomentin osalta FCMC:n aikana mitattu todellinen moottorin työ WFCMC,i, ilmaistuna kilowattitunteina (kWh) 4.3.5.5 kohdan 1 alakohdan mukaisesti määritetyn 30 ± 1 sekunnin mittausjakson aikana, on määritettävä 4.3.5.3 kohdan mukaisesti kirjatuista moottorin pyörimisnopeuden ja vääntömomentin arvoista.
Kaasumaisten epäpuhtauksien ominaismassapäästöt eFCMC,i grammoina kilowattituntia kohden (g/kWh) kunkin FCMC:n aikana mitatun moottorin pyörimisnopeus- ja vääntömomenttipisteen osalta määritetään seuraavasta yhtälöstä:
eFCMC,i = mFCMC,i / WFCMC,i
4.3.5.7 Tietojen pätevyys
4.3.5.7.1 FCMC:n tilastollista validointia koskevat vaatimukset
FCMC:n osalta on suoritettava moottorin pyörimisnopeuden (nact), moottorin vääntömomentin (Mact) ja moottorin tehon (Pact) todellisten arvojen lineaarinen regressioanalyysi vastaavilla vertailuarvoilla (nref, Mref, Pref). Todelliset arvot nact, Mact ja Pact on määritettävä 4.3.5.3 kohdan mukaisesti kirjatuista arvoista.
Regressioanalyysissä ei oteta huomioon tavoitepisteestä toiseen etenemistä varten olevia siirtymäjaksoja.
Todellisten ja vertailusyklin arvojen välisen aikaviiveen aiheuttaman painotuksen minimoimiseksi koko moottorin kierrosnopeuden ja vääntömomentin todellisen signaalin sekvenssiä voidaan edistää tai jätättää ajallisesti suhteessa vertailukierrosnopeuden ja -vääntömomentin sekvenssiin. Jos todellisia signaaleja siirretään, sekä kierrosnopeutta että vääntömomenttia on siirrettävä saman verran samaan suuntaan.
Regressioanalyysissä on käytettävä E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteen 4 lisäyksessä 3 olevan A.3.1 ja A.3.2 kohdan mukaista pienimmän neliösumman menetelmää, jossa yhtälöllä on E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevassa 7.8.7 kohdassa määritetty muoto. Tämä analyysi suositellaan suoritettavaksi 1 Hz:n taajuudella.
Ainoastaan regressioanalyysin soveltamiseksi on sallittua poistaa E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevassa taulukossa 4 (”Pisteet, jotka saa poistaa regressioanalyysistä”) mainitut pisteet ennen regressiolaskelman tekemistä. Lisäksi kaikkien moottorin vääntömomentti- ja tehoarvot pisteissä, joissa käyttäjän ohjaussyöte on suurin, on jätettävä pois ainoastaan regressioanalyysin soveltamiseksi. Regressioanalyysistä poistettuja pisteitä ei kuitenkaan saa poistaa mistään muista tämän liitteen mukaisista laskelmista. Pisteiden poistoa voidaan soveltaa koko sykliin tai mihin tahansa syklin osaan.
Jotta tietoja voidaan pitää pätevinä, E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevassa taulukossa 3 (”Regressiolinjan toleranssit WHSC:tä varten”) vahvistettujen kriteerien on täytyttävä.
4.3.5.7.2 Päästöjen seurantaa koskevat vaatimukset
FCMC-testeistä saadut tiedot ovat päteviä, jos kunkin ruudun osalta 4.3.5.6.3 kohdan mukaisesti määritettyjen säänneltyjen kaasumaisten epäpuhtauksien ominaismassapäästöt ovat E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 10 olevassa 5.2.2 kohdassa vahvistettujen päästörajojen mukaisia. Jos yhdessä ruudussa olevien moottorin pyörimisnopeus- ja vääntömomenttipisteiden lukumäärä on alle 3, tätä kohtaa ei sovelleta kyseiseen ruutuun.
5. Mittaustietojen jälkikäsittely
Kaikki tässä kohdassa määritellyt laskelmat on suoritettava yhden CO2-moottoriperheen jokaisen moottorin osalta.
5.1 Moottorin työn laskenta
Moottorin kokonaistyö syklin aikana tai tietyn ajan kuluessa on määritettävä tämän liitteen 3.1.2 kohdan ja E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevien 6.3.5 ja 7.4.8 kohdan mukaisesti määritetyn moottorin tehon kirjatuista arvoista.
Moottorin työ koko testisyklin tai kunkin WHTC-alasyklin aikana on määritettävä integroimalla moottorin tehon kirjatut arvot seuraavan yhtälön mukaisesti:
jossa
Wact, i |
= |
moottorin kokonaistyö jaksolla ajasta t0 aikaan t1 |
t0 |
= |
ajanjakson alkamisaika |
t1 |
= |
ajanjakson päättymisaika |
n |
= |
kirjattujen arvojen lukumäärä jaksolla ajasta t0 aikaan t1 |
Pk [0 … n] |
= |
Kirjatut moottorin tehoarvot jaksolla ajasta t0 aikaan t1 kronologisessa järjestyksessä, jossa k alkaa arvosta 0 aikana t0 ja päättyy arvoon n aikana t1. |
h |
= |
vierekkäisten kirjattujen arvojen välin leveys, määritetään yhtälöstä
|
5.2 Integroidun polttoaineenkulutuksen laskeminen
Polttoaineenkulutuksen negatiivisia arvoja on käytettävä sellaisinaan integroidun arvon laskennassa asettamatta niitä nollaan.
Moottorin kuluttama polttoaineen kokonaismassa koko testisyklin tai kunkin WHTC-alasyklin aikana määritetään integroimalla polttoaineen massavirran kirjatut arvot seuraavan yhtälön mukaisesti:
jossa
Σ FCmeas, i |
= |
moottorin kuluttama polttoaineen kokonaismassa jaksolla ajasta t0 aikaan t1 |
t0 |
= |
ajanjakson alkamisaika |
t1 |
= |
ajanjakson päättymisaika |
n |
= |
kirjattujen arvojen lukumäärä jaksolla ajasta t0 aikaan t1 |
mffuel,k [0 … n] |
= |
polttoaineen massavirran kirjatut arvot jaksolla ajasta t0 aikaan t1 kronologisessa järjestyksessä, jossa k alkaa arvosta 0 aikana t0 ja päättyy arvoon n aikana t1 |
h |
= |
vierekkäisten kirjattujen arvojen välin leveys, määritetään yhtälöstä
|
5.3 Polttoaineen ominaiskulutuslukujen laskeminen
Korjaus- ja tasapainokertoimet, jotka on annettava syöttötietoina simulointivälineelle, lasketaan moottorin esikäsittelyvälineellä 5.3.1 ja 5.3.2 mukaisesti määritettyjen moottorin mitattujen polttoaineen ominaiskulutuslukujen perusteella.
5.3.1 WHTC-korjauskerrointa varten laskettavat polttoaineen ominaiskulutusluvut
WHTC-korjauskerrointa varten tarvittavat polttoaineen ominaiskulutusluvut lasketaan kuumakäynnistys-WHTC:n todellisista mitatuista arvoista 4.3.3 kohdan mukaisesti seuraavista yhtälöistä:
jossa
SFCmeas, i |
= |
polttoaineen ominaiskulutus WHTC-alasyklissä i [g/kWh] |
Σ FCmeas, i |
= |
moottorin kuluttama polttoaineen kokonaismassa WHTC-alasyklissä i [g], määritettynä 5.2 kohdan mukaisesti |
Wact, i |
= |
moottorin kokonaistyö WHTC-alasyklissä i [kWh], määritettynä 5.1 kohdan mukaisesti |
WHTC:n kolme eri alasykliä – kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuus – määritellään seuraavasti:
kaupunki: syklin alusta ≤ 900 sekuntiin syklin alusta
maantie: > 900 sekunnista ≤ 1 380 sekuntiin syklin alusta
moottoritie (MW): > 1 380 sekunnista syklin loppuun
5.3.2 Kylmä- ja kuumapäästöjen tasapainokerrointa varten laskettavat ominaiskulutusluvut
Kylmä- ja kuumapäästöjen tasapainokerrointa varten tarvittavat polttoaineen ominaiskulutusluvut on laskettava sekä kuuma- että kylmäkäynnistys-WHTC-testin todellisista mitatuista arvoista, jotka on kirjattu 4.3.3 kohdan mukaisesti. Laskelmat tehdään erikseen kylmä- ja kuumakäynnistys-WHTC:n osalta seuraavista yhtälöistä:
jossa
SFCmeas, j |
= |
polttoaineen ominaiskulutus [g/kWh] |
Σ FCmeas, j |
= |
polttoaineen kokonaiskulutus WHTC-syklissä [g] määritettynä tämän liitteen 5.2 kohdan mukaisesti |
Wact, j |
= |
moottorin kokonaistyö WHTC-syklissä [kWh] määritettynä tämän liitteen 5.1 kohdan mukaisesti |
5.3.3 Polttoaineen ominaiskulutusluvut WHSC-syklissä
Polttoaineen ominaiskulutus WHSC-syklin aikana lasketaan WHSC:n todellisista mitatuista arvoista 4.3.4 kohdan mukaisesti seuraavista yhtälöistä:
SFCWHSC = (Σ FCWHSC) / (WWHSC)
jossa
SFCWHSC |
= |
polttoaineen ominaiskulutus WHSC-syklissä [g/kWh] |
Σ FCWHSC |
= |
polttoaineen kokonaiskulutus WHSC-syklissä [g] määritettynä tämän liitteen 5.2 kohdan mukaisesti |
WWHSC |
= |
moottorin kokonaistyö WHSC-syklissä [kWh] määritettynä tämän liitteen 5.1 kohdan mukaisesti |
5.3.3.1 Korjatut polttoaineen ominaiskulutusluvut WHSC-syklissä
Laskettu polttoaineen ominaiskulutus WHSC-syklissä, SFCWHSC, joka on määritetty 5.3.3 kohdan mukaisesti, on mukautettava korjattuun arvoon SFCWHSC,corr, jotta otetaan huomioon testin aikana käytetyn polttoaineen NCV:n ja vastaavan moottorin polttoaineteknologian vakiomääräisen NCV:n välinen ero, käyttäen seuraavaa yhtälöä:
jossa
SFCWHSC,corr |
= |
korjattu polttoaineen ominaiskulutus WHSC-syklissä [g/kWh] |
SFCWHSC |
= |
polttoaineen ominaiskulutus WHSC-syklissä [g/kWh] |
NCVmeas |
= |
testissä käytetyn polttoaineen NCV määritettynä 3.2 kohdan mukaisesti [MJ/kg] |
NCVstd |
= |
taulukon 4 mukainen vakiomääräinen NCV [MJ/kg] |
Taulukko 4
Polttoainetyyppien vakiomääräiset teholliset lämpöarvot (NCV)
Polttoaineen tyyppi / moottorityyppi |
Vertailupolttoaineen tyyppi |
Vakiomääräinen NCV [MJ/kg] |
Diesel / puristussytytys |
B7 |
42,7 |
Etanoli / puristussytytys |
ED95 |
25,7 |
Bensiini / kipinäsytytys |
E10 |
41,5 |
Etanoli / kipinäsytytys |
E85 |
29,1 |
Nestekaasu / kipinäsytytys |
Nestekaasupolttoaine B |
46,0 |
Maakaasu / kipinäsytytys |
G25 tai GR |
45,1 |
5.3.3.2 Vertailupolttoainetta B7 koskevat erityissäännökset
Jos testauksessa on käytetty 3.2 kohdan mukaista tyypin B7 vertailupolttoainetta (diesel / puristussytytys), 5.3.3.1 kohdan mukaista standardikorjausta ei tehdä, ja korjattu arvo SFCWHSC,corr on asetettava korjaamattomaan arvoon SFCWHSC.
5.4 Jaksoittain regeneroituvilla pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmillä varustettuja moottoreita varten laskettava korjauskerroin
E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 6.6.1 kohdan mukaisesti määriteltyjen, jaksoittain regeneroituvilla pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmillä varustettujen moottorien polttoaineenkulutus on mukautettava korjauskertoimella, jotta regenerointitapahtumat voidaan ottaa huomioon.
Kyseinen korjauskerroin CFRegPer on määritettävä E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 6.6.2 kohdan mukaisesti.
E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 6.6 kohdan mukaisesti määriteltyjen, jatkuvasti regeneroituvilla pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmillä varustettujen moottorien osalta ei määritetä korjauskerrointa ja kerroin CFRegPer on asetettava arvoon 1.
4.3.1 kohdan mukaisesti kirjattua moottorin täyskuormituskäyrää on käytettävä WHTC-vertailusyklin denormalisoinnissa ja kaikkien vertailuarvojen laskennassa, joka suoritetaan E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 7.4.6, 7.4.7 ja 7.4.8 kohdan mukaisesti.
E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteen 4 määräysten lisäksi myös 3.4 kohdan mukainen moottorin kuluttaman polttoaineen massavirta on kirjattava jokaisen E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 6.2.2 mukaisesti tehtävän WHTC-kuumakäynnistystestin osalta.
Polttoaineen ominaiskulutus lasketaan seuraavasta yhtälöstä jokaisen tehtävän WHTC-kuumakäynnistystestin osalta:
SFCmeas, m = (Σ FCmeas, m) / (Wact, m)
jossa
SFCmeas, m |
= |
polttoaineen ominaiskulutus [g/kWh] |
Σ FCmeas,m |
= |
polttoaineen kokonaiskulutus WHTC-syklissä [g] määritettynä tämän liitteen 5.2 kohdan mukaisesti |
Wact, m |
= |
moottorin kokonaistyö WHTC-syklissä [kWh] määritettynä tämän liitteen 5.1 kohdan mukaisesti |
m |
= |
kutakin yksittäistä WHTC-kuumakäynnistystestiä määrittävä indeksi |
Polttoaineen ominaiskulutusarvot yksittäisissä WHTC-testeissä on painotettava seuraavalla yhtälöllä:
jossa
n |
= |
ilman regeneraatiota tapahtuvien WHTC-kuumakäynnistystestien lukumäärä |
nr |
= |
regeneraation sisältävien WHTC-kuumakäynnistystestien lukumäärä (vähintään yksi testi) |
SFCavg |
= |
kaikkien ilman regeneraatiota tapahtuvien WHTC-kuumakäynnistystestien keskimääräinen polttoaineen ominaiskulutus [g/kWh] |
SFCavg,r |
= |
kaikkien regeneraation sisältävien WHTC-kuumakäynnistystestien keskimääräinen polttoaineen ominaiskulutus [g/kWh] |
Korjauskerroin CFRegPer lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
6. Moottorin esikäsittelyvälineen käyttäminen
Moottorin esikäsittelyvälinettä on sovellettava kuhunkin CO2-moottoriperheen moottoriin käyttäen 6.1 kohdassa määritettyjä syöttötietoja.
Moottorin esikäsittelyvälineen tulostiedot muodostavat moottorin testausmenettelyn lopputuloksen, joka on kirjattava.
6.1 Moottorin esikäsittelyvälineen varsinaiset syöttötiedot
Seuraavat tässä liitteessä määritetyillä testimenettelyillä tuotetut varsinaiset syöttötiedot muodostavat moottorin esikäsittelyvälineen varsinaiset syöttötiedot.
6.1.1 CO2-kantamoottorin täyskuormituskäyrä
Varsinaisena syöttötietona on CO2-moottoriperheen CO2-kantamoottorin täyskuormituskäyrä, joka määritetään tämän liitteen lisäyksen 3 mukaisesti ja kirjataan 4.3.1 kohdan mukaisesti.
Siinä tapauksessa, että valmistajan pyynnöstä sovelletaan tämän asetuksen 15 artiklan 5 kohdan säännöksiä, varsinaisina syöttötietoina on käytettävä kyseisen moottorin täyskuormituskäyrää, joka kirjataan 4.3.1 kohdan mukaisesti.
Varsinaiset syöttötiedot on esitettävä CSV-tiedostomuodossa (comma separated values), jossa erotusmerkkinä on Unicode-standardin mukainen merkki ”PILKKU” (U+002C) (”,”). Tiedoston ensimmäistä riviä käytetään ylätunnisteena eikä se saa sisältää kirjattuja tietoja. Kirjatut tiedot alkavat tiedoston toiselta riviltä.
Tiedoston ensimmäisessä sarakkeessa on kierroksina minuutissa (rpm) ilmaistu moottorin pyörimisnopeus, joka pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen standardin ASTM E 29-06 mukaisesti. Toisessa sarakkeessa on newtonmetreinä (Nm) ilmaistu vääntömomentti, joka pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen standardin ASTM E 29-06 mukaisesti.
6.1.2 Täyskuormituskäyrä
Varsinaisena syöttötietona on 4.3.1 kohdan mukaisesti kirjattu moottorin täyskuormituskäyrä.
Varsinaiset syöttötiedot on esitettävä CSV-tiedostomuodossa (comma separated values), jossa erotusmerkkinä on Unicode-standardin mukainen merkki ”PILKKU” (U+002C) (”,”). Tiedoston ensimmäistä riviä käytetään ylätunnisteena eikä se saa sisältää kirjattuja tietoja. Kirjatut tiedot alkavat tiedoston toiselta riviltä.
Tiedoston ensimmäisessä sarakkeessa on kierroksina minuutissa (rpm) ilmaistu moottorin pyörimisnopeus, joka pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen standardin ASTM E 29-06 mukaisesti. Toisessa sarakkeessa on newtonmetreinä (Nm) ilmaistu vääntömomentti, joka pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen standardin ASTM E 29-06 mukaisesti.
6.1.3 CO2-kantamoottorin ajokäyrä
Varsinaisena syöttötietona on tämän liitteen lisäyksen 3 mukaisesti määritettävän CO2-moottoriperheen CO2-kantamoottorin ajokäyrä, joka kirjataan 4.3.2 kohdan mukaisesti.
Siinä tapauksessa, että valmistajan pyynnöstä sovelletaan tämän asetuksen 15 artiklan 5 kohdan säännöksiä, varsinaisina syöttötietoina on käytettävä kyseisen moottorin ajokäyrää, joka kirjataan 4.3.2 kohdan mukaisesti.
Varsinaiset syöttötiedot on esitettävä CSV-tiedostomuodossa (comma separated values), jossa erotusmerkkinä on Unicode-standardin mukainen merkki ”PILKKU” (U+002C) (”,”). Tiedoston ensimmäistä riviä käytetään ylätunnisteena eikä se saa sisältää kirjattuja tietoja. Kirjatut tiedot alkavat tiedoston toiselta riviltä.
Tiedoston ensimmäisessä sarakkeessa on kierroksina minuutissa (rpm) ilmaistu moottorin pyörimisnopeus, joka pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen standardin ASTM E 29-06 mukaisesti. Toisessa sarakkeessa on newtonmetreinä (Nm) ilmaistu vääntömomentti, joka pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen standardin ASTM E 29-06 mukaisesti.
6.1.4 CO2-kantamoottorin polttoaineenkulutuskartta
Varsinaisina syöttötietoina ovat tämän liitteen lisäyksen 3 mukaisesti määritettävän CO2-moottoriperheen CO2-kantamoottorin pyörimisnopeus, moottorin vääntömomentti ja polttoaineen massavirta, jotka kirjataan 4.3.5 kohdan mukaisesti.
Siinä tapauksessa, että valmistajan pyynnöstä sovelletaan tämän asetuksen 15 artiklan 5 kohdan säännöksiä, varsinaisina syöttötietoina on käytettävä kyseiselle moottorille määritettyjä moottorin pyörimisnopeuden, moottorin vääntömomentin ja polttoaineen massavirran arvoja, jotka kirjataan 4.3.5 kohdan mukaisesti.
Varsinaiset syöttötiedot voivat olla ainoastaan moottorin pyörimisnopeuden, moottorin vääntömomentin ja polttoaineen massavirran keskimääräisiä mitattuja arvoja 4.3.5.5 kohdan 1 alakohdan mukaisesti määritetyn 30 ± 1 sekunnin mittausjakson aikana.
Varsinaiset syöttötiedot on esitettävä CSV-tiedostomuodossa (comma separated values), jossa erotusmerkkinä on Unicode-standardin mukainen merkki ”PILKKU” (U+002C) (”,”). Tiedoston ensimmäistä riviä käytetään ylätunnisteena eikä se saa sisältää kirjattuja tietoja. Kirjatut tiedot alkavat tiedoston toiselta riviltä.
Tiedoston ensimmäisessä sarakkeessa on kierroksina minuutissa (rpm) ilmaistu moottorin pyörimisnopeus, joka pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen standardin ASTM E 29-06 mukaisesti. Toisessa sarakkeessa on newtonmetreinä (Nm) ilmaistu vääntömomentti, joka pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen standardin ASTM E 29-06 mukaisesti. Kolmannessa sarakkeessa on grammoina tunnissa (g/h) ilmaistu polttoaineen massavirta, joka pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen standardin ASTM E 29-06 mukaisesti.
6.1.5 WHTC-korjauskerrointa varten laskettavat polttoaineen ominaiskulutusluvut
Varsinaisina syöttötietoina ovat polttoaineen ominaiskulutuksen kolme arvoa – kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuus – WHTC:n eri alasyklien aikana grammoina kilowattituntia kohden (g/kWh) ilmaistuina, määritettyinä 5.3.1 kohdan mukaisesti.
Arvot pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen standardin ASTM E 29-06 mukaisesti.
6.1.6 Kylmä- ja kuumapäästöjen tasapainokerrointa varten laskettavat ominaiskulutusluvut
Varsinaisina syöttötietoina ovat polttoaineen ominaiskulutuksen kaksi arvoa kuuma- ja kylmäkäynnistys-WHTC:n aikana grammoina kilowattituntia kohden (g/kWh) ilmaistuina, määritettyinä 5.3.2 kohdan mukaisesti.
Arvot pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen standardin ASTM E 29-06 mukaisesti.
6.1.7 Jaksoittain regeneroituvilla pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmillä varustettuja moottoreita varten laskettava korjauskerroin
Varsinaisena syöttötietona on 5.4 kohdan mukaisesti määritetty korjauskerroin CFRegPer.
E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 6.6.1 kohdan mukaisesti määriteltyjen, jatkuvasti regeneroituvilla pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmillä varustettujen moottorien osalta tämä kerroin on 5.4 kohdan mukaisesti asetettava arvoon 1.
Arvo pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen standardin ASTM E 29-06 mukaisesti.
6.1.8 Testipolttoaineen tehollinen lämpöarvo (NCV)
Varsinaisena syöttötietona on 3.2 kohdan mukaisesti määritetty testipolttoaineen NCV ilmaistuna megajouleina kilogrammaa kohti (MJ/kg).
Arvo pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen standardin ASTM E 29–06 mukaisesti.
6.1.9 Testipolttoaineen tyyppi
Varsinaisena syöttötietona on 3.2 kohdan mukaisesti valitun testipolttoaineen tyyppi.
6.1.10 CO2-kantamoottorin joutokäyntinopeus
Varsinaisena syöttötietona on tämän liitteen lisäyksen 3 mukaisesti määritetyn CO2-moottoriperheen CO2-kantamoottorin joutokäyntinopeus nidle ilmaistuna kierroksina minuutissa (rpm), sellaisena kuin valmistaja on sen ilmoittanut sertifiointia hakiessaan lisäyksessä 2 olevan mallin mukaisesti laaditussa ilmoituslomakkeessa.
Siinä tapauksessa, että valmistajan pyynnöstä sovelletaan tämän asetuksen 15 artiklan 5 kohdan säännöksiä, varsinaisena syöttötietona on käytettävä kyseisen moottorin joutokäyntinopeutta.
Arvo pyöristetään lähimpään kokonaislukuun standardin ASTM E 29-06 mukaisesti.
6.1.11 Moottorin joutokäyntinopeus
Varsinaisena syöttötietona on moottorin joutokäyntinopeus nidle ilmaistuna kierroksina minuutissa (rpm), sellaisena kuin valmistaja on sen ilmoittanut sertifiointia hakiessaan tämän liitteen lisäyksessä 2 olevan mallin mukaisesti laaditussa ilmoituslomakkeessa.
Arvo pyöristetään lähimpään kokonaislukuun standardin ASTM E 29-06 mukaisesti.
6.1.12 Moottorin iskutilavuus
Varsinaisena syöttötietona on moottorin iskutilavuus ilmaistuna kuutiosenttimetreinä (cm3), sellaisena kuin valmistaja on sen ilmoittanut sertifiointia hakiessaan tämän liitteen lisäyksessä 2 olevan mallin mukaisesti laaditussa ilmoituslomakkeessa.
Arvo pyöristetään lähimpään kokonaislukuun standardin ASTM E 29-06 mukaisesti.
6.1.13 Moottorin nimellispyörimisnopeus
Varsinaisena syöttötietona on moottorin nimellispyörimisnopeus ilmaistuna kierroksina minuutissa (rpm), sellaisena kuin valmistaja on sen ilmoittanut sertifiointia hakiessaan ilmoituslomakkeen kohdassa 3.2.1.8. tämän liitteen lisäyksen 2 mukaisesti.
Arvo pyöristetään lähimpään kokonaislukuun standardin ASTM E 29-06 mukaisesti.
6.1.14 Moottorin nimellisteho
Varsinaisena syöttötietona on moottorin nimellisteho ilmaistuna kilowatteina (kW), sellaisena kuin valmistaja on sen ilmoittanut sertifiointia hakiessaan ilmoituslomakkeen kohdassa 3.2.1.8. tämän liitteen lisäyksen 2 mukaisesti.
Arvo pyöristetään lähimpään kokonaislukuun standardin ASTM E 29-06 mukaisesti.
6.1.15 Valmistaja
Varsinaisena syöttötietona on moottorin valmistajan nimi ISO8859-1-koodattuna merkkisarjana.
6.1.16 Malli
Varsinaisena syöttötietona on moottorin mallin nimi ISO8859-1-koodattuna merkkisarjana.
6.1.17 Teknisen raportin tunnus
Varsinaisena syöttötietona on teknisen raportin yksilöllinen tunniste, joka on luotu kyseessä olevan moottorin tyyppihyväksyntää varten. Tunnus annetaan ISO8859-1-koodattuna merkkisarjana.
Lisäys 1
KOMPONENTIN, ERILLISEN TEKNISEN YKSIKÖN TAI JÄRJESTELMÄN SERTIFIKAATIN MALLI
Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm)
SERTIFIKAATTI MOOTTORIPERHEEN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖIHIN JA POLTTOAINEENKULUTUKSEEN LIITTYVISTÄ OMINAISUUKSISTA
Ilmoitus moottoriperheen hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvistä ominaisuuksista annetun sertifikaatin — myöntämisestä (1) — laajentamisesta (1) — epäämisestä (1) — peruuttamisesta (1) |
Viranomaisen leima
|
komission asetuksen (EU) 2017/2400 mukaisesti.
Komission asetus (EU) 2017/2400, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna ……
Sertifiointinumero:
Hash-tunniste:
Laajennuksen syy:
OSA I
0.1. |
Merkki (valmistajan toiminimi): |
0.2. |
Tyyppi: |
0.3. |
Tyypin tunniste:
|
0.5. |
Valmistajan nimi ja osoite: |
0.6. |
Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet: |
0.7. |
Valmistajan mahdollisen edustajan nimi ja osoite: |
OSA II
1. |
Lisätiedot (tapauksen mukaan): ks. lisäys |
2. |
Testien suorittamisesta vastaava hyväksyntäviranomainen: |
3. |
Testausselosteen päiväys: |
4. |
Testausselosteen numero: |
5. |
Mahdolliset huomautukset: ks. lisäys |
6. |
Paikka: |
7. |
Päivämäärä: |
8. |
Allekirjoitus: |
Liitteet:
Hyväksyntäasiakirjat. Testausseloste.
Lisäys 2
Moottoria koskeva ilmoituslomake
Huomautuksia taulukoiden täyttämistä varten
CO2-moottoriperheen jäseniä vastaavat kirjaimet A, B, C. D ja E on korvattava CO2-moottoriperheen jäsenten todellisilla nimillä.
Jos tietyn moottorin ominaisuuden osalta sama arvo tai kuvaus koskee kaikkia CO2-moottoriperheen jäseniä, vastaavat solut A–E on yhdistettävä.
Jos CO2-moottoriperheessä on enemmän kuin viisi jäsentä, voidaan lisätä uusia sarakkeita.
”Ilmoituslomakkeen lisäys” on kopioitava ja täytettävä erikseen kunkin CO2-moottoriperheen osalta.
Selittävät huomautukset ovat tämän lisäyksen lopussa.
|
|
CO2-kantamoottori |
CO2-moottoriperheen jäsenet |
||||
A |
B |
C |
D |
E |
|||
0. |
Yleistä |
||||||
0.l |
Merkki (valmistajan toiminimi) |
|
|||||
0.2. |
Tyyppi |
|
|||||
0.2.1. |
Kaupalliset nimet (jos saatavissa) |
|
|
|
|
|
|
0.5. |
Valmistajan nimi ja osoite |
|
|||||
0.8. |
Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet |
|
|
|
|
|
|
0.9. |
Valmistajan mahdollisen edustajan nimi ja osoite |
|
OSA 1
(Kanta)moottorin ja moottoriperheeseen kuuluvien moottorityyppien olennaiset ominaisuudet
|
|
Kantamoottori tai moottorityyppi |
CO2-moottoriperheen jäsenet |
|||||||
A |
B |
C |
D |
E |
||||||
3.2. |
Polttomoottori |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.1. |
Moottorin ominaisuudet |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.1.1. |
Toimintaperiaate: kipinäsytytys/puristussytytys (1) nelitahtinen/kaksitahtinen/kiertomoottori (1) |
|
||||||||
3.2.1.2. |
Sylinterien lukumäärä ja järjestely |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.1.2.1. |
Sylinterin läpimitta (3) (mm) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.1.2.2. |
Iskunpituus (3) (mm) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.1.2.3. |
Sytytysjärjestys |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.1.3. |
Sylinteritilavuus (4) (cm3) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.1.4. |
Volumetrinen puristussuhde (5) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.1.5. |
Piirustukset palotilasta, männänpäästä ja kipinäsytytysmoottoreiden osalta männänrenkaista |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.1.6. |
Moottorin normaali joutokäyntinopeus (5) (rpm) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.1.6.1. |
Moottorin suuri joutokäyntinopeus (5) (rpm) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.1.7. |
Valmistajan ilmoittama hiilimonoksidipitoisuus pakokaasun tilavuudesta moottorin käydessä joutokäyntiä (5) (ainoastaan kipinäsytytysmoottorit), % |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.1.8. |
Suurin nettoteho (6) … kW pyörimisnopeudella … rpm (valmistajan ilmoittama arvo) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.1.9. |
Valmistajan ilmoittama moottorin suurin sallittu pyörimisnopeus (rpm) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.1.10. |
Suurin nettovääntömomentti (6) (Nm) pyörimisnopeudella … rpm (valmistajan ilmoittama arvo) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.1.11. |
Valmistajan viittaukset E-säännön nro 49 muutossarjassa 06 olevassa 3.1, 3.2 ja 3.3 kohdassa tarkoitettuihin asiakirjoihin, joiden avulla tyyppihyväksyntäviranomainen voi arvioida moottorin sisäiset päästöjenrajoitusstrategiat ja -järjestelmät varmistaakseen, että typen oksidien poistojärjestelmät toimivat asianmukaisesti |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.2. |
Polttoaine |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.2.2. |
Raskaat hyötyajoneuvot: dieselöljy / bensiini / nestekaasu / maakaasu / etanoli (ED95) / etanoli (E85) (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.2.2.1. |
Valmistajan ilmoittamat polttoaineet, joita moottorissa voidaan käyttää, E-säännön nro 49 muutossarjassa 06 olevan 4.6.2 kohdan mukaisesti (soveltuvin osin) |
|
|
|
|
|
|
|||
|
||||||||||
3.2.4. |
Polttoaineensyöttö |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2. |
Polttoaineen ruiskutuksella (vain puristussytytysmoottorit): kyllä/ei (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.1. |
Järjestelmän kuvaus |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.2. |
Toimintaperiaate: suoraruiskutus / esikammio / pyörrekammio (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.3. |
Ruiskutuspumppu |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.3.1. |
Merkit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.3.2. |
Tyypit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.3.3. |
Suurin polttoaineen virtausmäärä (1) (5) … mm3 /isku tai jakso moottorin pyörimisnopeudella … rpm, tai vaihtoehtoisesti ominaiskaavio (Jos moottorissa on ahtopaineen säätö, ilmoitetaan polttoaineen virtausmäärän ja ahtopaineen suhde moottorin pyörimisnopeuteen) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.3.4. |
Staattinen ruiskutuksen ajoitus (5) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.3.5. |
Ruiskutusennakon käyrä (5) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.3.6. |
Kalibrointimenettely: testipenkki/moottori (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.4. |
Säädin |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.4.1. |
Tyyppi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.4.2. |
Ruiskutuksen katkaisupiste |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.4.2.1. |
Nopeus, jossa rajoitus alkaa kuormitettuna (rpm) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.4.2.2. |
Suurin pyörimisnopeus kuormittamattomana (rpm) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.4.2.3. |
Joutokäyntinopeus (rpm) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.5. |
Ruiskutusputkisto |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.5.1. |
Pituus (mm) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.5.2. |
Sisähalkaisija (mm) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.5.3. |
Yhteispaineruiskutus (common rail), merkki ja tyyppi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.6. |
Ruiskutussuuttimet |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.6.1. |
Merkit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.6.2. |
Tyypit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.6.3. |
Avautumispaine (5): |
kPa tai ominaiskaavio (5) |
|
|
|
|
|
|
||
3.2.4.2.7. |
Kylmäkäynnistysjärjestelmä |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.7.1. |
Merkit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.7.2. |
Tyypit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.7.3. |
Kuvaus |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.8. |
Apukäynnistyslaite |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.8.1. |
Merkit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.8.2. |
Tyypit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.8.3. |
Järjestelmän kuvaus |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.9. |
Elektronisesti ohjattu ruiskutus: kyllä/ei (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.9.1. |
Merkit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.9.2. |
Tyypit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.9.3. |
Järjestelmän kuvaus (muiden kuin jatkuvaruiskutteisten järjestelmien osalta annetaan vastaavat tiedot) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.9.3.1. |
Moottorinohjausyksikön (ECU) merkki ja tyyppi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.9.3.2. |
Polttoaineensäätimen merkki ja tyyppi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.9.3.3. |
Ilmanvirtausanturin merkki ja tyyppi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.9.3.4. |
Polttoaineen jakajan merkki ja tyyppi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.9.3.5. |
Kuristustilan merkki ja tyyppi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.9.3.6. |
Jäähdytysnesteen lämpötila-anturin merkki ja tyyppi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.9.3.7. |
Ilman lämpötila-anturin merkki ja tyyppi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.9.3.8. |
Ilmanpaineanturin merkki ja tyyppi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.2.9.3.9. |
Ohjelmiston kalibrointinumerot |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.3. |
Polttoaineen ruiskutuksella (vain kipinäsytytysmoottorit): kyllä/ei (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.3.1. |
Toimintaperiaate: imusarja (yksi/monipiste/suoraruiskutus (1)/muu (määriteltävä) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.3.2. |
Merkit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.3.3. |
Tyypit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.3.4. |
Järjestelmän kuvaus (muiden kuin jatkuvaruiskutteisten järjestelmien osalta annetaan vastaavat tiedot) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.3.4.1. |
Moottorinohjausyksikön (ECU) merkki ja tyyppi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.3.4.2. |
Polttoaineensäätimen merkki ja tyyppi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.3.4.3. |
Ilmanvirtausanturin merkki ja tyyppi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.3.4.4. |
Polttoaineen jakajan merkki ja tyyppi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.3.4.5. |
Paineensäätimen merkki ja tyyppi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.3.4.6. |
Mikrokytkimen merkki ja tyyppi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.3.4.7. |
Joutokäynnin säätöruuvin merkki ja tyyppi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.3.4.8. |
Kuristustilan merkki ja tyyppi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.3.4.9. |
Jäähdytysnesteen lämpötila-anturin merkki ja tyyppi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.3.4.10. |
Ilman lämpötila-anturin merkki ja tyyppi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.3.4.11. |
Ilmanpaineanturin merkki ja tyyppi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.3.4.12. |
Ohjelmiston kalibrointinumerot |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.3.5. |
Ruiskutussuuttimet: avautumispaine (5) kPa tai ominaiskaavio (5) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.3.5.1. |
Merkki |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.3.5.2. |
Tyyppi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.3.6. |
Ruiskutuksen ajoitus |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.3.7. |
Kylmäkäynnistysjärjestelmä |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.3.7.1. |
Toimintaperiaatteet |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.3.7.2. |
Toimintarajat/säädöt (1) (5) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.4. |
Syöttöpumppu |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.4.4.1. |
Paine (5) (kPa) tai ominaiskaavio (5) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.5. |
Sähköjärjestelmä |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.5.1. |
Nimellisjännite (V), positiivinen tai negatiivinen maatto (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.5.2. |
Laturi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.5.2.1. |
Tyyppi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.5.2.2. |
Nimellisteho (VA) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.6. |
Sytytysjärjestelmä (vain kipinäsytytysmoottorit) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.6.1. |
Merkit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.6.2. |
Tyypit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.6.3. |
Toimintaperiaate |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.6.4. |
Sytytyksen ennakkokäyrä tai -kartta (5) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.6.5. |
Staattinen sytytyksen ajoitus (5) (astetta ennen yläkuolokohtaa) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.6.6. |
Sytytystulpat |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.6.6.1. |
Merkki |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.6.6.2. |
Tyyppi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.6.6.3. |
Kärkiväli (mm) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.6.7. |
Sytytyspuolat |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.6.7.1. |
Merkki |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.6.7.2. |
Tyyppi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.7. |
Jäähdytysjärjestelmä: neste/ilma (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
|
||||||||||
3.2.7.2. |
Neste |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.7.2.1. |
Nesteen tyyppi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.7.2.2. |
Kiertopumput: kyllä/ei (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.7.2.3. |
Ominaisuudet |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.7.2.3.1. |
Merkit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.7.2.3.2. |
Tyypit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.7.2.4. |
Välityssuhteet |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.7.3. |
Ilma |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.7.3.1. |
Tuuletin: kyllä/ei (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.7.3.2. |
Ominaisuudet |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.7.3.2.1. |
Merkit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.7.3.2.2. |
Tyypit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.7.3.3. |
Välityssuhteet |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.8. |
Imujärjestelmä |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.8.1. |
Ahdin: kyllä/ei (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.8.1.1. |
Merkit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.8.1.2. |
Tyypit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.8.1.3. |
Järjestelmän kuvaus (esim. suurin ahtopaine … kPa, ohivirtausventtiili, jos on) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.8.2. |
Välijäähdytin: kyllä/ei (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.8.2.1. |
Tyyppi: ilma-ilma/ilma-vesi (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.8.3. |
Imun alipaine moottorin nimellispyörimisnopeudella ja 100 prosentin kuormituksella (vain puristussytytysmoottorit): |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.8.3.1. |
Pienin sallittu (kPa) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.8.3.2. |
Suurin sallittu (kPa) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.8.4. |
Imuputkien ja niiden apulaitteiden kuvaus ja piirustukset (kokoojakammio, lämmityslaite, lisäimuaukot jne.) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.8.4.1. |
Imusarjan kuvaus (myös piirustukset ja/tai valokuvat) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.9. |
Pakojärjestelmä |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.9.1. |
Pakosarjan kuvaus ja/tai piirustus |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.9.2. |
Pakojärjestelmän kuvaus ja/tai piirustus |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.9.2.1. |
Sellaisten pakojärjestelmän osien kuvaus tai piirustus, jotka ovat osa moottorijärjestelmää |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.9.3. |
Suurin sallittu pakokaasun vastapaine moottorin nimellispyörimisnopeudella ja 100 prosentin kuormituksella (vain puristussytytysmoottorit) (kPa) (7) |
|
|
|
|
|
|
|||
|
||||||||||
3.2.9.7. |
Pakojärjestelmän tilavuus (dm3) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.9.7.1. |
Hyväksyttävä pakojärjestelmän tilavuus (dm3) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.10. |
Imu- ja pakoaukkojen pienimmät poikkipinnat |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.11. |
Venttiilien ajoitus tai vastaavat tiedot |
|||||||||
3.2.11.1. |
Suurin venttiilin nosto, avautumis- ja sulkeutumiskulmat tai vaihtoehtoisten jakojärjestelmien ajoituksen yksityiskohdat ylä- ja alakuolokohtaan nähden. Pienin ja suurin ajoitus vaihtelevassa ajoitusjärjestelmässä |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.11.2. |
Vertailu- ja/tai säätöalueet (7) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12. |
Ilman pilaantumisen estämiseksi toteutetut toimenpiteet |
|||||||||
|
||||||||||
3.2.12.1.1. |
Laitteet kampikammiokaasujen kierrättämiseksi: kyllä/ei (1) jos kyllä, kuvaus ja piirustukset, jos ei, edellytetään vastaavuutta E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 6.10 kohdan kanssa |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2. |
Muut pakokaasunpuhdistuslaitteet (jos sellaisia on eikä niitä mainita muissa kohdissa) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.1. |
Katalysaattori: kyllä/ei (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.1.1. |
Katalysaattorien ja katalyyttielementtien lukumäärä (tiedot jokaisesta erillisestä yksiköstä) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.1.2. |
Katalysaattorien mitat, muoto ja tilavuus |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.1.3. |
Katalysaattorin toimintatapa |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.1.4. |
Jalometallien kokonaismäärä |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.1.5. |
Suhteellinen pitoisuus |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.1.6. |
Substraatti (rakenne ja materiaali) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.1.7. |
Kennotiheys |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.1.8. |
Katalysaattorien kotelointityyppi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.1.9. |
Katalysaattorien sijainti (paikka ja vertailuetäisyys pakojärjestelmässä) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.1.10. |
Lämpökilpi: kyllä/ei (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.1.11. |
Regenerointijärjestelmät / pakokaasun jälkikäsittelyjärjestelmät, kuvaus |
|
|
|
|
|
|
|||
|
||||||||||
3.2.12.2.1.11.5. |
Tavanomainen käyttölämpötila (K) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.1.11.6. |
Kuluvat reagenssit: kyllä/ei (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.1.11.7. |
Katalyysitoimintaan tarvittavat reagenssin tyyppi ja pitoisuus |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.1.11.8. |
Reagenssin tavanomainen käyttölämpötila-alue (K) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.1.11.9. |
Kansainvälinen standardi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.1.11.10. |
Reagenssin täyttöväli: jatkuva/huolto (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.1.12. |
Katalysaattorin merkki |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.1.13. |
Yksilöivä osanumero |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.2. |
Happianturi: kyllä/ei (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.2.1. |
Merkki |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.2.2. |
Sijainti |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.2.3. |
Säätöalue |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.2.4. |
Tyyppi |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.2.5. |
Yksilöivä osanumero |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.3. |
Ilman suihkutus: kyllä/ei (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.3.1. |
Tyyppi (ilmapulssi, ilmapumppu jne.) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.4. |
Pakokaasujen takaisinkierrätys (EGR): kyllä/ei (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.4.1. |
Ominaisuudet (merkki, tyyppi, virtaus jne.) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.6. |
Hiukkasloukku: kyllä/ei (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.6.1. |
Hiukkasloukun mitat, muoto ja tilavuus |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.6.2. |
Hiukkasloukun rakenne |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.6.3. |
Sijainti (vertailuetäisyys pakojärjestelmässä) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.6.4. |
Talteenottomenetelmä tai -järjestelmä, kuvaus ja/tai piirustus |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.6.5. |
Hiukkasloukun merkki |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.6.6. |
Yksilöivä osanumero |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.6.7. |
Tavanomaiset käyttölämpötilan (K) ja paineen (kPa) alueet |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.6.8. |
Kun kyseessä on jaksoittainen regeneraatio |
|
|
|
|
|
|
|||
|
||||||||||
3.2.12.2.6.8.1.1. |
Niiden WHTC-testisyklien määrä (n), joihin ei sisälly regeneraatiota |
|
|
|
|
|
|
|||
|
|
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.6.8.2.1. |
Niiden WHTC-testisyklien määrä (nR), joihin sisältyy regeneraatio |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.6.9. |
Muut järjestelmät: kyllä/ei (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.6.9.1. |
Kuvaus ja toiminta |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.7. |
Ajoneuvon sisäinen valvontajärjestelmä (OBD-järjestelmä) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.7.0.1. |
Moottoriperheeseen kuuluvien OBD-moottoriperheiden lukumäärä |
|
||||||||
3.2.12.2.7.0.2. |
Luettelo OBD-moottoriperheistä (soveltuvin osin) |
OBD-moottoriperhe 1: … |
||||||||
OBD-moottoriperhe 2: … |
||||||||||
jne. |
||||||||||
3.2.12.2.7.0.3. |
Sen OBD-moottoriperheen numero, johon kantamoottori tai moottori kuuluu |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.7.0.4. |
Valmistajan viittaukset OBD-järjestelmän hyväksyntää varten tarvittaviin OBD-asiakirjoihin, joista määrätään E-säännön nro 49 muutossarjassa 06 olevan 3.1.4 kohdan c alakohdassa ja 3.3.4 kohdassa ja jotka määritellään E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 9A |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.7.0.5. |
Tapauksen mukaan asiakirjat, jotka koskevat OBD-järjestelmällä varustetun moottorijärjestelmän asentamista ajoneuvoon |
|
|
|
|
|
|
|||
|
||||||||||
3.2.12.2.7.2. |
Luettelo kaikista OBD-järjestelmän valvomista osista ja niiden tarkoituksesta (8) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.7.3. |
Kirjallinen kuvaus (toiminnan perusperiaatteet) seuraavista: |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.7.3.1. |
Kipinäsytytysmoottorit (8) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.7.3.1.1. |
Katalyytin valvonta (8) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.7.3.1.2. |
Sytytyskatkojen havaitseminen (8) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.7.3.1.3. |
Happianturin valvonta (8) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.7.3.1.4. |
Muut osat, joita OBD-järjestelmä valvoo |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.7.3.2. |
Puristusytytysmoottorit (8) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.7.3.2.1. |
Katalyytin valvonta (8) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.7.3.2.2. |
Hiukkasloukun valvonta (8) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.7.3.2.3. |
Sähköisen polttoaineensyöttöjärjestelmän valvonta (8) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.7.3.2.4. |
Typen oksidien poistojärjestelmän valvonta (8) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.7.3.2.5. |
Muut komponentit, joita OBD-järjestelmä valvoo8 |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.7.4. |
Vianilmaisimen aktivoitumisehdot (kiinteä ajokertamäärä tai tilastollinen menetelmä) (8) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.7.5. |
Luettelo kaikista OBD-järjestelmän tulostuskoodeista ja tietojen esitysmuodosta (selityksin varustettuna) (8) |
|
|
|
|
|
|
|||
|
||||||||||
3.2.12.2.7.6.5. |
OBD-yhteyskäytäntöstandardi (8) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.7.7. |
Valmistajan viittaus OBD-tietoihin, joista määrätään E-säännön nro 49 muutossarjassa 06 olevan 3.1.4 kohdan d alakohdassa ja 3.3.4 kohdassa ja joita tarvitaan OBD-järjestelmään pääsyä koskevien vaatimusten täyttämiseksi, tai |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.7.7.1. |
Vaihtoehtona 3.2.12.2.7.7 kohdassa tarkoitetulle valmistajan viittaukselle viittaus tämän liitteen lisäykseen, joka sisältää seuraavan taulukon täytettynä annetun esimerkin mukaisesti: Komponentti – Vikakoodi – Valvontastrategia – Vianmääritysperusteet – Vianilmaisimen aktivoitumisperusteet – Toissijaiset parametrit – Esivakautus – Demonstraatiotesti SCR-katalyytti – P20EE – NOx-anturi 1:n ja 2:n signaalit – Anturi 1:n ja 2:n signaalien erot – 2. sykli – Moottorin pyörimisnopeus, moottorin kuormitus, katalyytin lämpötila, reagenssin toiminta, pakokaasun massavirta – Yksi OBD-testisykli (WHTC, kuuma osa) – OBD-testisykli (WHTC, kuuma osa) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.8. |
Muut järjestelmät (kuvaus ja toiminta) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.8.1. |
Typen oksidien poistojärjestelmien oikean toiminnan varmistamiseen liittyvät järjestelmät |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.8.2. |
Pelastustoimessa tai puolustusvoimien, väestönsuojeluviranomaisten, palolaitosten ja yleisen järjestyksen ylläpitämisestä vastuussa olevien viranomaisten käyttöön tarkoitetuissa ajoneuvoissa käytettäväksi tarkoitettu moottori, jossa kuljettajan toimenpiteitä vaativa järjestelmä on pysyvästi deaktivoitu: kyllä/ei (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.8.3. |
Typen oksidien poistojärjestelmien oikean toiminnan varmistamisen yhteydessä tarkasteltavaan moottoriperheeseen kuuluvien OBD-moottoriperheiden lukumäärä |
|
||||||||
3.2.12.2.8.4. |
Luettelo OBD-moottoriperheistä (soveltuvin osin) |
OBD-moottoriperhe 1: … OBD-moottoriperhe 2: … jne. |
||||||||
3.2.12.2.8.5. |
Sen OBD-moottoriperheen numero, johon kantamoottori tai moottori kuuluu |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.12.2.8.6. |
Reagenssin sisältämän aktiivisen aineen pienin pitoisuus, joka ei aiheuta varoitusjärjestelmän aktivoitumista (CDmin) (til.-%) |
|
||||||||
3.2.12.2.8.7. |
Soveltuvin osin valmistajan viittaus asiakirjoihin, jotka koskevat typen oksidien poistotoimenpiteiden oikean toiminnan varmistavien järjestelmien asentamista ajoneuvoon |
|
|
|
|
|
|
|||
|
||||||||||
3.2.17. |
Raskaiden hyötyajoneuvojen kaasukäyttöisiä moottoreita koskevat erityistiedot (jos järjestelmän kokoonpano on erilainen, annetaan vastaavat tiedot) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.1. |
Polttoaine: nestekaasu / H-ryhmän maakaasu / L-ryhmän maakaasu / HL-ryhmän maakaasu (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.2. |
Paineensääsäätimet tai höyrystin/paineensäätimet (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.2.1. |
Merkit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.2.2. |
Tyypit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.2.3. |
Paineenalennusvaiheiden lukumäärä |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.2.4. |
Viimeisen vaiheen paine: minimi (kPa) – maksimi (kPa) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.2.5. |
Pääsäätöpisteiden lukumäärä |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.2.6. |
Joutokäynnin säätöpisteiden lukumäärä |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.2.7. |
Tyyppihyväksyntänumero |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.3. |
Polttoaineen syöttöjärjestelmä: sekoitusyksikkö / kaasuruiskutus / nesteruiskutus / suoraruiskutus (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.3.1. |
Seoksen säätö |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.3.2. |
Järjestelmän kuvaus ja/tai kaavio ja piirustukset |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.3.3. |
Tyyppihyväksyntänumero |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.4. |
Sekoitusyksikkö |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.4.1. |
Numero |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.4.2. |
Merkit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.4.3. |
Tyypit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.4.4. |
Sijainti |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.4.5. |
Säätömahdollisuudet |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.4.6. |
Tyyppihyväksyntänumero |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.5. |
Imusarjaruiskutus |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.5.1. |
Ruiskutus: yksipiste/monipiste (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.5.2. |
Ruiskutus: jatkuva/samanaikainen/jaksoittainen (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.5.3. |
Ruiskutuslaitteisto |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.5.3.1. |
Merkit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.5.3.2. |
Tyypit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.5.3.3. |
Säätömahdollisuudet |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.5.3.4. |
Tyyppihyväksyntänumero |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.5.4. |
Syöttöpumppu (tarvittaessa) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.5.4.1. |
Merkit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.5.4.2. |
Tyypit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.5.4.3. |
Tyyppihyväksyntänumero |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.5.5. |
Ruiskutussuuttimet |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.5.5.1. |
Merkit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.5.5.2. |
Tyypit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.5.5.3. |
Tyyppihyväksyntänumero |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.6. |
Suoraruiskutus |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.6.1. |
Ruiskutuspumppu/paineentasain (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.6.1.1. |
Merkit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.6.1.2. |
Tyypit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.6.1.3. |
Ruiskutusennakon säädin |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.6.1.4. |
Tyyppihyväksyntänumero |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.6.2. |
Ruiskutussuuttimet |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.6.2.1. |
Merkit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.6.2.2. |
Tyypit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.6.2.3. |
Avautumispaine tai ominaiskaavio (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.6.2.4. |
Tyyppihyväksyntänumero |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.7. |
Elektroninen moottorinohjausyksikkö (ECU) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.7.1. |
Merkit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.7.2. |
Tyypit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.7.3. |
Säätömahdollisuudet |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.7.4. |
Ohjelmiston kalibrointinumerot |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.8. |
Erityislaitteet käytettäessä polttoaineena maakaasua |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.8.1. |
Vaihtoehto 1 (ainoastaan, jos moottorin hyväksyntä koskee useita eri polttoainekoostumuksia) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.2.17.8.1.0.1. |
Itsesäätyvä? kyllä/ei (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
▼M1 ————— |
||||||||||
3.2.17.8.1.1. |
metaani (CH4) … perusta (mooliprosenttia) etaani (C2H6) … perusta (mooliprosenttia) propaani (C3H8) … perusta (mooliprosenttia) butaani (C4H10) … perusta (mooliprosenttia) C5/C5+ … perusta (mooliprosenttia) happi (O2) … perusta (mooliprosenttia) inertti (N2, He jne.) … perusta (mooliprosenttia) |
vähintään (mooliprosenttia) vähintään (mooliprosenttia) vähintään (mooliprosenttia) vähintään (mooliprosenttia) vähintään (mooliprosenttia) vähintään (mooliprosenttia) vähintään (mooliprosenttia) |
enintään (mooliprosenttia) enintään (mooliprosenttia) enintään (mooliprosenttia) enintään (mooliprosenttia) enintään (mooliprosenttia) enintään (mooliprosenttia) enintään (mooliprosenttia) |
|||||||
3.5.5. |
Polttoaineen ominaiskulutus ja korjauskertoimet |
|
|
|
|
|
|
|||
3.5.5.1. |
Polttoaineen ominaiskulutus WHSC-testisyklin aikana ”SFCWHSC”, 5.3.3 kohdan mukaisesti, g/kWh |
|
|
|
|
|
|
|||
3.5.5.2. |
Korjattu polttoaineen ominaiskulutus WHSC-testisyklin aikana ”SFCWHSC,corr”, 5.3.3.3.1 kohdan mukaisesti. … g/kWh |
|
|
|
|
|
|
|||
3.5.5.3. |
WHTC-testisyklin kaupunkiosuuden korjauskerroin (moottorin esikäsittelyvälineen tulostiedoista) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.5.5.4. |
WHTC-testisyklin maantieosuuden korjauskerroin (moottorin esikäsittelyvälineen tulostiedoista) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.5.5.5. |
WHTC-testisyklin moottoritieosuuden korjauskerroin (moottorin esikäsittelyvälineen tulostiedoista) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.5.5.6. |
Kylmä-kuumapäästöjen tasapainokerroin (moottorin esikäsittelyvälineen tulostiedoista) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.5.5.7. |
Jaksoittain regeneroituvilla pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmillä varustettuja moottoreita varten laskettava korjauskerroin CFRegPer (moottorin esikäsittelyvälineen tulostiedoista) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.5.5.8. |
Vakiomääräisen NCV:n korjauskerroin (moottorin esikäsittelyvälineen tulostiedoista) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.6. |
Valmistajan sallimat lämpötilat |
|
|
|
|
|
|
|||
3.6.1. |
Jäähdytysjärjestelmä |
|
|
|
|
|
|
|||
3.6.1.1. |
Nestejäähdytys: suurin lämpötila poistokanavassa (K) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.6.1.2. |
Ilmajäähdytys |
|
|
|
|
|
|
|||
3.6.1.2.1. |
Vertailupiste |
|
|
|
|
|
|
|||
3.6.1.2.2. |
Suurin lämpötila vertailupisteessä (K) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.6.2. |
Välijäähdyttimen suurin ulostulolämpötila (K) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.6.3. |
Pakokaasun korkein lämpötila pakoputkien ja pakosarjan ulkolaippojen tai turboahtimien liitoskohdassa (K) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.6.4. |
Polttoaineen lämpötila: vähintään (K) – enintään (K) dieselmoottorien osalta ruiskutuspumpun syötössä, kaasumoottorien osalta paineentasaajan viimeisessä vaiheessa |
|
|
|
|
|
|
|||
3.6.5. |
Voiteluaineen lämpötila vähintään (K) – enintään (K) |
|
|
|
|
|
|
|||
|
||||||||||
3.8. |
Voitelujärjestelmä |
|
|
|
|
|
|
|||
3.8.1. |
Järjestelmän kuvaus |
|
|
|
|
|
|
|||
3.8.1.1. |
Voiteluainesäiliön sijainti |
|
|
|
|
|
|
|||
3.8.1.2. |
Syöttöjärjestelmä (pumppu / ruiskutus imusarjaan / sekoitus polttoaineeseen jne.) (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.8.2. |
Voitelupumppu |
|
|
|
|
|
|
|||
3.8.2.1. |
Merkit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.8.2.2. |
Tyypit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.8.3. |
Sekoitus polttoaineeseen |
|
|
|
|
|
|
|||
3.8.3.1. |
Pitoisuus prosentteina |
|
|
|
|
|
|
|||
3.8.4. |
Öljynjäähdytin: kyllä/ei (1) |
|
|
|
|
|
|
|||
3.8.4.1. |
Piirustukset |
|
|
|
|
|
|
|||
3.8.4.1.1. |
Merkit |
|
|
|
|
|
|
|||
3.8.4.1.2. |
Tyypit |
|
|
|
|
|
|
Huomautukset:
(1) Tarpeeton viivataan yli (joissakin tapauksissa ei tarvitse viivata yli mitään, jos soveltuvia vaihtoehtoja on useampia).
(3) Tämä luku on pyöristettävä lähimpään millimetrin kymmenesosaan.
(4) Tämä luku on laskettava ja pyöristettävä lähimpään kuutiosenttimetriin.
(5) Määritetään toleranssi.
(6) Määritetään E-säännön nro 85 vaatimusten mukaisesti.
(7) Merkitään kunkin variantin ylä- ja alarajat.
(8) Ilmoitettava, jos kyseessä on yksi OBD-moottoriperhe ja jos tietoja ei jo ole annettu tämän lisäyksen osan 1 rivillä 3.2.12.2.7.0.4 tarkoitetuissa asiakirjoissa.
Ilmoituslomakkeen lisäys
Testausolosuhteita koskevat tiedot
1. Sytytystulpat
1.1. |
Merkki |
1.2. |
Tyyppi |
1.3. |
Kärkivälin asetus |
2. Sytytyspuola
2.1. |
Merkki |
2.2. |
Tyyppi |
3. Käytettävä voiteluaine
3.1. |
Merkki |
3.2. |
Tyyppi (ilmoitetaan öljyn osuus prosentteina, jos voiteluaine on sekoitettu polttoaineeseen) |
3.3. |
Voiteluaineen eritelmät |
4. Käytettävä testipolttoaine
4.1. |
Polttoaineen tyyppi (komission asetuksen (EU) 2017/2400 liitteessä V olevan 6.1.9 kohdan mukaisesti) |
4.2. |
Käytetyn polttoaineen yksilöllinen tunnistenumero (tuotantoerän numero) |
4.3. |
Tehollinen lämpöarvo (NCV) (komission asetuksen (EU) 2017/2400 liitteessä V olevan 6.1.8 kohdan mukaisesti) |
4.4. |
Vertailupolttoaineen tyyppi (testauksessa käytettävän vertailupolttoaineen tyyppi komission asetuksen (EU) 2017/2400 liitteessä V olevan 3.2 kohdan mukaisesti) |
5. Moottorin käyttämät laitteet
5.1. |
Apulaitteiden tai varusteiden ottoteho on tarpeen määrittää vain,
a)
jos vaadittavia apulaitteita tai varusteita ei ole asennettu moottoriin ja/tai
b)
jos moottoriin on asennettu muita kuin vaadittavia apulaitteita tai varusteita. Huomautus: Moottorin käyttämiä laitteita koskevat vaatimukset ovat erilaiset päästötestissä ja tehotestissä. |
5.2. |
Luettelo ja tuntomerkit |
5.3. |
Ottoteho päästötesteissä käytettävillä moottorin pyörimisnopeuksilla
Taulukko 1 Ottoteho päästötesteissä käytettävillä moottorin pyörimisnopeuksilla
|
5.4. |
Tämän liitteen lisäyksen 5 mukaisesti määritettävä tuulettimen vakioarvo (tapauksen mukaan)
|
6. Moottorin suoritusarvot (valmistajan ilmoittamat)
6.1. Moottorin testausnopeudet E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteen 4 mukaisissa päästötesteissä ( 4 )
Pieni nopeus (nlo) |
… rpm |
Suuri nopeus (nhi) |
… rpm |
Joutokäyntinopeus |
… rpm |
Suositeltava nopeus |
… rpm |
n95h |
… rpm |
6.2. Säännön nro 85 mukaista tehotestiä varten ilmoitetut arvot
Joutokäyntinopeus |
… rpm |
Nopeus suurimmalla teholla |
… rpm |
Suurin teho |
… kW |
Nopeus suurimmalla vääntömomentilla |
… rpm |
Suurin vääntömomentti |
… Nm |
Lisäys 3
CO2-moottoriperhe
1. CO2-moottoriperheen määritysparametrit
CO2-moottoriperheen on, sellaisena kuin valmistaja on sen määrittänyt, oltava E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevassa 5.2.3 kohdassa määriteltyjen perheen jäsenyyskriteerien mukainen. CO2-moottoriperhe voi koostua vain yhdestä moottorista.
Näiden jäsenyyskriteerien lisäksi CO2-moottoriperheen on, sellaisena kuin valmistaja on sen määrittänyt, täytettävä tämän lisäyksen 1.1–1.9 kohdassa luetellut kriteerit
Valmistaja voi jäljempänä lueteltujen kriteerien lisäksi käyttää muita kriteerejä, joiden perusteella perheen määritelmä voidaan rajata tarkemmin. Tällaisten parametrien ei välttämättä tarvitse olla polttoaineenkulutukseen vaikuttavia.
1.1. Palamisen kannalta merkitykselliset geometriset tiedot
1.1.1. |
Iskutilavuus sylinteriä kohden |
1.1.2. |
Sylinterien lukumäärä |
1.1.3. |
Sylinterin läpimittaa ja iskun pituutta koskevat tiedot |
1.1.4. |
Palotilan mittasuhteet ja puristussuhde |
1.1.5. |
Venttiilien läpimitat ja aukkojen mitat |
1.1.6. |
Polttoaineenruiskuttimet (rakenne ja sijainti) |
1.1.7. |
Sylinterinpään rakenne |
1.1.8. |
Männän ja männänrenkaan rakenne |
1.2. Ilmanohjauksen kannalta merkitykselliset komponentit
1.2.1. |
Ahdinlaitteiden tyyppi (ohivirtausventtiili, VTG, kaksivaiheinen, muu) ja termodynaamiset ominaisuudet |
1.2.2. |
Ahtoilman jäähdytysperiaate |
1.2.3. |
Venttiilien ajoitus (kiinteä, osittain muuttuva, muuttuva) |
1.2.4. |
Pakokaasujen takaisinkierrätys (EGR) (jäähdyttämätön/jäähdytetty, korkea/matala paine, EGR:n ohjaus) |
1.3. |
Injektiojärjestelmä |
1.4. |
Ajolaitteiden tai varusteiden käyttövoima (mekaaninen, sähköinen, muu) |
1.5. |
Jätelämmön talteenotto (kyllä/ei; periaate ja järjestelmä) |
1.6. |
Jälkikäsittelyjärjestelmä
|
1.7. |
Täyskuormituskäyrä
|
1.8. |
Moottorin ominaiset testausnopeudet
|
1.9. |
Pisteiden vähimmäismäärä polttoaineenkulutuskartassa
|
2. CO2-kantamoottorin valinta
CO2-moottoriperheen CO2-kantamoottori on valittava seuraavan kriteerin mukaisesti:
2.1. |
Kaikkien CO2-moottoriperheen moottorien suurin teho. |
Lisäys 4
Hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus
1. Yleiset vaatimukset
1.1 |
Hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus on tarkastettava tämän liitteen lisäyksessä 1 vahvistetuissa sertifikaateissa ja tämän liitteen lisäyksessä 2 vahvistetussa ilmoituslomakkeessa annetun kuvauksen perusteella. |
1.2 |
Jos moottorin sertifikaattia on laajennettu useammin kuin kerran, asianomaiseen laajennukseen liittyvissä hyväksyntäasiakirjoissa kuvaillut moottorit on testattava. |
1.3 |
Kaikki testattavat moottorit on otettava sarjatuotannosta tämän lisäyksen 3 kohdassa esitettyjen valintaperusteiden mukaisesti. |
1.4 |
Kaikki testit voidaan tehdä soveltuvilla, markkinoilla saatavissa olevilla polttoaineilla. Valmistajan pyynnöstä voidaan kuitenkin käyttää 3.2 kohdassa täsmennettyjä vertailupolttoaineita. |
1.5 |
Jos kaasumoottorien (maakaasu, nestekaasu) hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuustestit tehdään markkinoilla saatavissa olevilla polttoaineilla, moottorin valmistajan on esitettävä hyväksyntäviranomaiselle kaasupolttoaineen koostumuksen asianmukainen määritys tämän lisäyksen 4 kohdan mukaista NCV:n määrittämistä varten hyvää teknistä käytäntöä noudattaen. |
2. Testattavien moottorien ja CO2-moottoriperheiden lukumäärä
2.1 |
0,05 prosenttia kaikista kuluneena tuotantovuonna tuotetuista tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista moottoreista muodostaa perusjoukon, josta johdetaan niiden CO2-moottoriperheiden ja niihin kuuluvien moottorien lukumäärä, joiden sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus on arvioitava vuosittain. 0,05 prosenttia asiaankuuluvista moottoreista pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. Tuloksena on lukumäärä nCOP,base. |
2.2 |
Sen estämättä, mitä 2.1 kohdassa säädetään, luvun nCOP,base on oltava vähintään 30. |
2.3 |
Tämän lisäyksen 2.1 ja 2.2 kohdan mukaisesti määritetty arvo nCOP,base jaetaan 10:llä ja tulos pyöristetään lähimpään kokonaislukuun, jotta voidaan määrittää niiden CO2-moottoriperheiden lukumäärä nCOP,fam, joiden sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus on arvioitava vuosittain. |
2.4 |
Jos valmistajalla on vähemmän kuin 2.3 kohdan mukaisesti määritetty määrä nCOP,fam CO2-moottoriperheitä, testattavien CO2-moottoriperheiden määrä nCOP,fam määritetään valmistajan CO2-moottoriperheiden kokonaismäärästä. |
3. Testattavien CO2-moottoriperheiden valinta
Tämän lisäyksen 2 kohdan mukaisesti määritetyssä testattavien CO2-moottoriperheiden joukosta valitaan ensimmäiseksi kaksi CO2-moottoriperhettä, joiden tuotantomäärät ovat suurimmat.
Loput testattavat CO2-moottoriperheet valitaan satunnaisesti kaikista jäljelle jääneistä CO2-moottoriperheistä valmistajan ja hyväksyntäviranomaisen sopimuksen mukaisesti.
4. Suoritettava testaus
Niiden moottorien vähimmäismäärä, jotka on testattava kustakin CO2-moottoriperheestä, määritetään jakamalla nCOP,base arvolla nCOP,fam, jotka molemmat on määritetty 2 kohdan mukaisesti. Tuloksena saatu arvo nCOP,min pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. Jos tuloksena saatu arvo nCOP,min on pienempi kuin 4, se asetetaan arvoon 4, ja jos se on suurempi kuin 19, se asetetaan arvoon 19.
Kustakin tämän lisäyksen 3 kohdan mukaisesti määritetystä CO2-moottoriperheestä on testattava vähintään nCOP,min moottoria, jotta voidaan tehdä myönteinen päätös tämän lisäyksen 9 kohdan mukaisesti.
CO2-moottoriperheelle tehtävät testiajot on osoitettava sattumanvaraisesti kyseisen CO2-moottoriperheen eri moottoreille valmistajan ja hyväksyntäviranomaisen sopimuksen mukaisesti.
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus on tarkastettava testaamalla moottorit 4.3.4 kohdan mukaisella WHSC-testillä.
On sovellettava kaikkia tässä liitteessä vahvistettuja sertifiointitestausta koskevia reunaehtoja lukuun ottamatta seuraavia:
Tämän liitteen 3.1.1 kohdan mukaiset laboratoriotestin olosuhteet. 3.1.1 kohdan mukaiset olosuhteet ovat suositeltavat mutta eivät pakolliset. Tietyissä testauspaikan ympäristöolosuhteissa voi esiintyä poikkeuksia, jotka on minimoitava hyvää teknistä käytäntöä noudattaen.
Jos käytetään tämän liitteen 3.2 kohdan mukaista tyypin B7 vertailupolttoainetta (diesel / puristussytytys), tämän liitteen 3.2 kohdan mukaista NCV:n määritystä ei vaadita.
Jos käytetään markkinoilla saatavissa olevaa polttoainetta tai muuta vertailupolttoainetta kuin B7 (diesel / puristussytytys), polttoaineen NCV on määritettävä tämän liitteen taulukossa 1 lueteltujen sovellettavien standardien mukaisesti. Kaasumoottoreita lukuun ottamatta NVC:n mittaus on suoritettava ainoastaan yhdessä valmistajasta riippumattomassa laboratoriossa eikä kahdessa laboratoriossa, kuten tämän liitteen 3.2 kohdassa edellytetään. ►M1 Kaasumaisten vertailupolttoaineiden (G25/GR, nestekaasupolttoaine B) NCV on laskettava kaasumaisen vertailupolttoaineen toimittajan toimittamasta polttoaineanalyysistä tämän liitteen taulukossa 1 esitettyjen sovellettavien standardien mukaisesti. ◄
Voiteluöljyn on oltava samaa kuin moottorin valmistuksen aikana käytetty voiteluöljy, eikä sitä saa vaihtaa hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden tarkastamista varten.
5. Uusien moottorien sisäänajo
5.1 |
Testit on suoritettava sarjatuotannosta otetuilla uusilla moottoreilla, joita sisäänajetaan enintään 15 tuntia, ennen kuin tämän lisäyksen 4 kohdan mukainen testaus sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden arvioimiseksi aloitetaan. |
5.2 |
Valmistajan pyynnöstä testit voidaan tehdä moottoreille, joille on tehty enintään 125 tunnin mittainen sisäänajo. Tässä tapauksessa valmistajan on suoritettava moottorin sisäänajo ja pitäydyttävä säätämästä moottoreita millään tavoin. |
5.3 |
Tämän lisäyksen 5.2 kohdassa tarkoitettu sisäänajo voidaan suorittaa joko
a.
kaikille testattaville moottoreille
b.
uudelle moottorille, jolloin lasketaan muutoskerroin seuraavasti:
A.
Polttoaineen ominaiskulutus WHSC-syklin aikana mitataan testissä kerran uudella moottorilla, jota on tämän lisäyksen 5.1 kohdan mukaisesti sisäänajettu 15 tuntia, ja toisessa testissä samalla moottorilla, ennen kuin tämän lisäyksen 5.2 kohdan mukainen 125 tunnin enimmäismäärä tulee täyteen.
B.
Näissä kahdessa testissä saadut polttoaineen ominaiskulutuksen arvot mukautetaan korjattuun arvoon tämän lisäyksen 7.2 ja 7.3 kohdan mukaisesti kussakin testissä käytetyn polttoaineen osalta.
C.
Polttoaineenkulutuksen muutoskerroin lasketaan jakamalla toisen testin korjattu polttoaineen ominaiskulutus ensimmäisen testin korjatulla polttoaineen ominaiskulutuksella. Muutoskertoimen arvo voi olla pienempi kuin yksi. |
5.4 |
Sovellettaessa tämän lisäyksen 5.3 kohdan b alakohdan säännöksiä seuraaville hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuustesteihin valituille moottoreille ei tehdä sisäänajoa, vaan niiden polttoaineen ominaiskulutus, joka on määritetty WHSC-testissä uudella, enintään 15 tuntia sisäänajetulla moottorilla tämän lisäyksen 5.1 kohdan mukaisesti, kerrotaan muutoskertoimella. |
5.5 |
Tämän lisäyksen 5.4 kohdassa kuvatussa tapauksessa WHSC-syklin aikana otettavat polttoaineen ominaiskulutusarvot ovat seuraavat:
a.
tämän lisäyksen 5.3 kohdan b alakohdan mukaisen, muutoskertoimen määrittämiseen käytetyn moottorin osalta toisessa testissä saatu arvo
b.
muiden moottorien osalta tämän lisäyksen 5.1 kohdan mukaisesti enintään 15 tuntia sisäänajetulla uudella moottorilla määritetyt arvot, jotka kerrotaan tämän lisäyksen 5.3 kohdan b alakohdan C alakohdan mukaisesti määritetyllä muutoskertoimella. |
5.6. |
Sen sijaan, että käytettäisiin tämän lisäyksen 5.2–5.5 kohdan mukaista sisäänajomenettelyä, valmistajan pyynnöstä voidaan käyttää yleistä muutoskerrointa 0,99. Tässä tapauksessa polttoaineen ominaiskulutus, joka on määritetty WHSC-syklissä uudella, enintään 15 tuntia sisäänajetulla moottorilla tämän lisäyksen 5.1 kohdan mukaisesti, kerrotaan yleisellä muutoskertoimella 0,99. |
5.7 |
Jos tämän lisäyksen 5.3 kohdan b alakohdan mukainen muutoskerroin määritetään E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 5.2.3 ja 5.2.4 kohdan mukaisella moottoriperheen kantamoottorilla, muutoskerrointa voidaan käyttää minkä tahansa CO2-moottoriperheen kaikkiin jäseniin, jotka kuuluvat samaan E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 5.2.3 kohdan mukaiseen moottoriperheeseen. |
6. Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden arvioimisessa käytettävä tavoitearvo
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden arvioimisessa käytettävä tavoitearvo on korjattu polttoaineen ominaiskulutus WHSC-syklissä, SFCWHSC,corr, ilmaistuna grammoina kilowattituntia kohti (g/kWh). Se määritetään 5.3.3 kohdan mukaisesti ja kirjataan testatun moottorin osalta ilmoituslomakkeeseen osana tämän liitteen lisäyksessä 2 esitettyjä sertifikaatteja.
7. Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden arvioimisessa käytettävä todellinen arvo
7.1 |
Polttoaineen ominaiskulutus WHSC-syklissä, SFCWHSC, määritetään tämän liitteen 5.3.3 kohdan mukaisesti testiajoista, jotka on tehty tämän lisäyksen 4 kohdan mukaisesti. Määritetty polttoaineen ominaiskulutuksen arvo on valmistajan pyynnöstä muunnettava soveltamalla tämän lisäyksen 5.3–5.6 kohdan säännöksiä. |
7.2 |
Jos testauksessa käytettiin markkinoilla saatavissa olevaa polttoainetta tämän lisäyksen 1.4 kohdan mukaisesti, tämän lisäyksen 7.1 kohdassa määritetty polttoaineen ominaiskulutus WHSC-syklissä, SFCWHSC, mukautetaan korjattuun arvoon SFCWHSC,corr tämän liitteen 5.3.3.1 kohdan mukaisesti. |
7.3 |
Jos testauksessa käytettiin vertailupolttoainetta tämän lisäyksen 1.4 kohdan mukaisesti, tämän lisäyksen 7.1 kohdassa määritettyyn arvoon on sovellettava tämän liitteen 5.3.3.2 kohdan erityissäännöksiä. |
7.4 |
Edellä olevan 4 kohdan mukaisesti suoritetussa WHSC-testissä mitatut kaasumaisten epäpuhtauksien päästöt mukautetaan soveltamalla kyseiseen moottoriin asianmukaisia huononemiskertoimia (DF) siten kuin komission asetuksen (EU) N:o 582/2011 mukaisesti myönnetyn EY-tyyppihyväksyntätodistuksen lisäykseen on kirjattu. |
8. Vaatimustenmukaisuuden raja-arvot tehtäessä yksi testi
Dieselmoottorien osalta vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa yhden testatun moottorin raja-arvo on 6 kohdan mukaisesti määritetty tavoitearvo + 4 prosenttia.
Kaasumoottorien osalta vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa yhden testatun moottorin raja-arvo on 6 kohdan mukaisesti määritetty tavoitearvo + 5 prosenttia.
9. Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden arviointi
9.1 |
Tämän lisäyksen 7.4 kohdan mukaisesti määritettyjen WHSC-syklin päästötestin tulosten on oltava niiden sovellettavien raja-arvojen mukaiset, jotka määritetään asetuksen (EY) N:o 595/2009 liitteessä I kaikille kaasumaisille epäpuhtauksille paitsi ammoniakille. Muussa tapauksessa testi on katsottava mitätöidyksi sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden arvioinnin osalta. |
9.2 |
Tämän lisäyksen 4 kohdan mukaisesti yhdellä moottorilla tehtyä yhtä testiä on pidettävä vaatimustenvastaisena, jos tämän lisäyksen 7 kohdan mukainen todellinen arvo on suurempi kuin tämän lisäyksen 8 kohdan mukaisesti määritetyt raja-arvot. |
9.3 |
Tämän lisäyksen 4 kohdan mukaisesti testattavien yhteen CO2-moottoriperheeseen kuuluvien moottorien kulloisenkin näytekoon määrittämiseksi on määritettävä testitunnusluku, jolla kvantifioidaan tämän lisäyksen 9.2 kohdan mukaisten vaatimustenvastaisten testien kumulatiivinen määrä, kun n testiä on suoritettu.
a.
Jos tämän lisäyksen 9.3 kohdan mukaisesti määritetty vaatimustenvastaisten testien kumulatiivinen määrä, kun n testiä on suoritettu, on pienempi tai yhtä suuri kuin E-säännön nro 49 muutossarjan 06 lisäyksessä 3 olevassa taulukossa 4 vahvistettu hyväksymispäätöksen edellyttämä otoskoko, tehdään myönteinen päätös.
b.
Jos tämän lisäyksen 9.3 kohdan mukaisesti määritetty vaatimustenvastaisten testien kumulatiivinen määrä, kun n testiä on suoritettu, on suurempi tai yhtä suuri kuin E-säännön nro 49 muutossarjan 06 lisäyksessä 3 olevassa taulukossa 4 vahvistettu hylkäämispäätökseen johtava otoskoko, tehdään kielteinen päätös.
c.
Muussa tapauksessa testataan ylimääräinen moottori tämän lisäyksen 4 kohdan mukaisesti ja suoritetaan yhdellä yksiköllä lisätylle otokselle tämän lisäyksen 9.3 kohdan mukainen laskenta. |
9.4 |
Jos ei päästä myönteiseen eikä kielteiseen päätökseen, valmistaja voi milloin tahansa päättää lopettaa testaamisen. Tällöin kirjataan kielteinen päätös. |
Lisäys 5
Moottorin komponenttien tehonkulutuksen määrittäminen
1. Tuuletin
Moottorin vääntömomentti mitataan käynnissä olevalla moottorilla tuulettimen ollessa toiminnassa ja pois toiminnasta seuraavasti:
Tuuletin asennetaan ohjekirjan mukaisesti ennen testin aloittamista.
Lämmitysvaihe: Moottori lämmitetään valmistajan suositusten mukaisesti ja hyvää teknistä käytäntöä noudattaen (esim. käyttämällä moottoria 20 minuutin ajan moodissa 9 siten kuin E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevan 7.2.2 kohdan taulukossa 1 esitetään).
Vakautusvaihe: Lämmittämisen tai vaihtoehtoisen lämmittämisen (vaihe v) jälkeen moottoria käytetään pienimmällä käyttäjän ohjaussyötteellä nopeudella npref 130 ± 2 sekunnin ajan tuulettimen ollessa pois toiminnasta (nfan_disengage < 0,75 * nengine * rfan). Tästä ajasta 60 ± 1 ensimmäistä sekuntia katsotaan vakautusajaksi, jonka aikana moottorin todellinen pyörimisnopeus on pidettävä ± 5 rpm:n rajoissa arvosta npref.
Mittausvaihe: Seuraavien 60 ± 1 sekunnin ajan moottorin todellinen pyörimisnopeus on pidettävä ±2 rpm:n rajoissa arvosta npref ja jäähdytysnesteen lämpötila ± 5°C:ssa, jolloin kirjataan vääntömomentti moottorin käydessä ilman tuuletinta, tuulettimen nopeus ja moottorin pyörimisnopeus kyseisen 60 ± 1 sekunnin jakson keskiarvona. Jäljelle jäävä 10 ± 1 sekunnin jakso käytetään tarvittaessa tietojen jälkikäsittelyyn tai taltiointiin.
Valinnainen lämmitysvaihe: Vaihe ii voidaan toistaa valmistajan pyynnöstä (jos esim. lämpötila on laskenut enemmän kuin 5°C) ja hyvää teknistä käytäntöä noudattaen
Vakautusvaihe: Valinnaisen lämmitysvaiheen jälkeen moottoria käytetään pienimmällä käyttäjän ohjaussyötteellä nopeudella npref 130 ± 2 sekunnin ajan tuulettimen ollessa toiminnassa (nfan_engage > 0,9*nengine * rfan). Tästä ajasta 60 ± 1 ensimmäistä sekuntia katsotaan vakautusajaksi, jonka aikana moottorin todellinen pyörimisnopeus on pidettävä ± 5 rpm:n rajoissa arvosta npref..
Mittausvaihe: Seuraavien 60 ± 1 sekunnin ajan moottorin todellinen pyörimisnopeus on pidettävä ±2 rpm:n rajoissa arvosta npref ja jäähdytysnesteen lämpötila ± 5°C:ssa, jolloin kirjataan vääntömomentti moottorin käydessä tuulettimen ollessa toiminnassa, tuulettimen nopeus ja moottorin pyörimisnopeus kyseisen 60 ± 1 sekunnin jakson keskiarvona. Jäljelle jäävä 10 ± 1 sekunnin jakso käytetään tarvittaessa tietojen jälkikäsittelyyn tai taltiointiin.
Vaiheet iii–vii toistetaan moottorin pyörimisnopeuksilla n95h ja nhi (eikä nopeudella npref) ja tehdään valinnainen lämmitysvaihe v ennen jokaista vakautusvaihetta, jos se on tarpeen jäähdytysnesteen lämpötilan pitämiseksi vakaana (± 5°C) hyvää teknistä käytäntöä noudattaen.
Jos kaikkien jäljempänä olevasta yhtälöstä laskettujen arvojen Ci standardipoikkeama on nopeuksilla npref, n95h ja nhi vähintään 3 prosenttia, mittaus on tehtävä kaikilla 4.3.5.2.1 kohdan mukaisesti polttoaineenkulutuksen kartoitussyklin (FCMC) ruudukossa määritetyillä moottorin pyörimisnopeuksilla.
Todellinen tuulettimen vakioarvo lasketaan mittaustuloksista seuraavalla yhtälöllä:
jossa
Ci |
tuulettimen vakioarvo tietyllä moottorin pyörimisnopeudella |
MDfan_disengage |
mitattu moottorin vääntömomentti moottorin käydessä tuulettimen ollessa pois toiminnasta (Nm) |
MDfan_engage |
mitattu moottorin vääntömomentti moottorin käydessä tuulettimen ollessa toiminnassa (Nm) |
nfan_engage |
tuulettimen nopeus tuulettimen ollessa toiminnassa (rpm) |
nfan_disengage |
tuulettimen nopeus tuulettimen ollessa pois toiminnasta (rpm) |
rfan |
viskokytkimen moottorinpuoleisen kierrosluvun ja kampiakselin kierrosluvun välinen suhde |
Jos kaikkien nopeuksilla npref, n95h ja nhi laskettujen arvojen Ci standardipoikkeama on alle 3 prosenttia, tuulettimen vakioarvona käytetään nopeuksilla npref, n95h ja nhi saatujen arvojen keskiarvoa Cavg-fan.
Jos kaikkien nopeuksilla npref, n95h ja nhi laskettujen arvojen Ci standardipoikkeama on suurempi tai yhtä suuri kuin 3 prosenttia, tuulettimen vakioarvon Cind-fan,i laskemiseksi käytetään kaikille moottorin pyörimisnopeuksille ix kohdan mukaisesti määritettyjä yksittäisiä arvoja. Moottorin todelliseen pyörimisnopeuteen Cfan, tarvittava tuulettimen vakioarvo määritetään lineaarisella interpoloinnilla tuulettimen vakioarvon yksittäisistä arvoista Cind-fan,i.
Tuulettimen käytön edellyttämä moottorin vääntömomentti lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
Mfan = Cfan · nfan 2 · 10– 6
jossa
Mfan |
tuulettimen käytön edellyttämä moottorin vääntömomentti (Nm) |
Cfan |
arvoa nengine vastaava tuulettimen vakioarvo Cavg-fan tai Cind-fan,i |
Tuulettimen kuluttama mekaaninen teho lasketaan tuulettimen käytön edellyttämästä moottorin vääntömomentista ja moottorin todellisesta pyörimisnopeudesta. Mekaaninen teho ja moottorin vääntömomentti on otettava huomioon 3.1.2 kohdan mukaisesti.
2. Sähköiset komponentit/laitteet
Ulkoisesta lähteestä moottorin sähköisiin komponentteihin tuleva sähköteho mitataan. Mitattu arvo korjataan mekaaniseksi tehoksi jakamalla se yleisellä hyötysuhteella 0,65. Kyseinen mekaaninen teho ja vastaava moottorin vääntömomentti on otettava huomioon 3.1.2 kohdan mukaisesti.
Lisäys 6
1. Merkinnät
Jos moottori sertifioidaan tämän liitteen mukaisesti, siinä on oltava seuraavat merkinnät:
1.1 |
Valmistajan nimi tai tavaramerkki |
1.2 |
Merkki ja tyypin tunniste sellaisena kuin ne on kirjattu tämän liitteen lisäyksessä 2 olevan ilmoituslomakkeen kohtiin 0.1 ja 0.2 |
1.3 |
Sertifiointimerkki on suorakulmion sisällä oleva e-kirjain, jota seuraa sertifikaatin myöntäneen jäsenvaltion tunnusnumero: 1 Saksa,
2 Ranska,
3 Italia,
4 Alankomaat,
5 Ruotsi,
6 Belgia,
7 Unkari,
8 Tšekki,
9 Espanja,
11 Yhdistynyt kuningaskunta,
12 Itävalta,
13 Luxemburg,
17 Suomi,
18 Tanska,
19 Romania,
20 Puola,
21 Portugali,
23 Kreikka,
24 Irlanti,
25 Kroatia,
26 Slovenia,
27 Slovakia,
29 Viro,
32 Latvia,
34 Bulgaria,
36 Liettua,
49 Kypros,
50 Malta.
|
1.4 |
Sertifiointimerkissä on myös oltava suorakulmion lähellä ”perushyväksyntänumero”, joka sisältyy direktiivin 2007/46/EY liitteessä VII tarkoitetun tyyppihyväksyntänumeron osaan 4 ja jota edeltävät kaksi numeroa ilmaisevat tähän asetukseen tehdylle viimeisimmälle tekniselle tarkistukselle annetun järjestysnumeron sekä E-kirjain, joka ilmaisee, että hyväksyntä on myönnetty moottorille. Tämän asetuksen tapauksessa järjestysnumero on 00. 1.4.1 Esimerkki sertifiointimerkistä ja merkin mitat (erillinen merkintä) Edellä esitetty moottoriin kiinnitetty sertifiointimerkki osoittaa, että asianomainen tyyppi on sertifioitu Puolassa (e20) tämän asetuksen mukaisesti. Ensimmäiset kaksi numeroa (00) ilmoittavat viimeisimmälle tämän asetuksen tekniselle tarkistukselle annetun järjestysnumeron. Seuraava kirjain osoittaa, että sertifikaatti on myönnetty moottorille (E). Viimeiset neljä numeroa (0004) muodostavat perushyväksyntänumeron, jonka hyväksyntäviranomainen on antanut moottorille. |
1.5 |
Jos tämän asetuksen mukainen sertifiointi on myönnetty samaan aikaan kuin asetuksen (EU) N:o 582/2011 mukainen moottorin tyyppihyväksyntä erillisenä teknisenä yksikkönä, 1.4 kohdassa säädettyjen merkintöjen jälkeen voidaan lisätä vinoviiva (/) ja asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteen I lisäyksessä 8 vaaditut merkinnät. 1.5.1 Esimerkki sertifiointimerkistä ja merkin mitat (yhdistetty merkintä)
Edellä esitetty moottoriin kiinnitetty sertifiointimerkki osoittaa, että asianomainen tyyppi on sertifioitu Puolassa (e20) asetuksen (EU) N:o 582/2011 mukaisesti. ”D” tarkoittaa dieseliä ja sen jälkeen tuleva ”C” päästövaihetta, ja sitä seuraavat neljä numeroa (0004) muodostavat perushyväksyntänumeron, jonka hyväksyntäviranomainen on antanut moottorille asetuksen (EU) N:o 582/2011 mukaisesti. Vinoviivan jälkeen tulevat kaksi numeroa ilmoittavat tämän asetuksen viimeisimmälle tekniselle tarkistukselle annetun järjestysnumeron, jonka jälkeen seuraa moottoria tarkoittava E-kirjain sekä neljä numeroa, jotka ilmaisevat hyväksyntäviranomaisen antaman numeron tämän asetuksen mukaista sertifiointia varten (tämän asetuksen mukainen perushyväksyntänumero). |
1.6 |
Sertifioinnin hakijan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen ennalta antamalla suostumuksella voidaan käyttää muitakin kirjasinkokoja kuin 1.4.1 ja 1.5.1 kohdassa esitetään. Näiden muiden kirjasinkokojen on oltava selvästi luettavissa. |
1.7 |
Merkintöjen, laattojen tai tarrojen on kestettävä moottorin käyttöiän ja oltava selvästi luettavissa ja pysyviä. Valmistajan on varmistettava, että merkintöjä, laattoja tai tarroja ei voida poistaa niitä tuhoamatta tai turmelematta. |
2 Numerointi
2.1 |
Moottorien sertifiointinumero koostuu seuraavista: eX*YYYY/YYYY*ZZZZ/ZZZZ*E*0000*00
|
Lisäys 7
Simulaatiovälineen syöttöparametrit
Johdanto
Tässä lisäyksessä esitetään luettelo parametreista, jotka komponentin valmistajan on toimitettava simulaatiovälineeseen syötettäviksi tiedoiksi. Sovellettava xml-malli ja esimerkkitietoja on saatavissa erityisellä sähköisellä jakelualustalla.
Moottorin esikäsittelyväline muodostaa xml-mallin automaattisesti.
Määritelmät
1) |
”Parameter ID”:simulointivälineessä käytettävä tietyn syöttöparametrin tai syöttötietojoukon yksilöllinen tunniste |
2) |
”Type”: parametrin tietojen tyyppi
|
3) |
”Unit” …parametrin mittayksikkö |
Syöttöparametrijoukko
Taulukko 1
Syöttöparametrit ”Engine/General”
Parameter name |
Parameter ID |
Type |
Unit |
Kuvaus/viite |
Manufacturer |
P200 |
token |
[-] |
|
Model |
P201 |
token |
[-] |
|
CertificationNumber |
P202 |
token |
[-] |
|
Date |
P203 |
dateTime |
[-] |
Komponentin hash-tunnisteen luomispäivä ja -aika |
AppVersion |
P204 |
token |
[-] |
Moottorin esikäsittelyvälineen version numero |
Displacement |
P061 |
int |
[cm3] |
|
IdlingSpeed |
P063 |
int |
[1/min] |
|
RatedSpeed |
P249 |
int |
[1/min] |
|
RatedPower |
P250 |
int |
[W] |
|
MaxEngineTorque |
P259 |
int |
[Nm] |
|
WHTCUrban |
P109 |
double, 4 |
[-] |
|
WHTCRural |
P110 |
double, 4 |
[-] |
|
WHTCMotorway |
P111 |
double, 4 |
[-] |
|
BFColdHot |
P159 |
double, 4 |
[-] |
|
CFRegPer |
P192 |
double, 4 |
[-] |
|
CFNCV |
P260 |
double, 4 |
[-] |
|
FuelType |
P193 |
string |
[-] |
Sallitut arvot: ”Diesel CI”, ”Ethanol CI”, ”Petrol PI”, ”Ethanol PI”, ”LPG PI”, ”NG PI”, ”NG CI” |
Taulukko 2
Syöttöparametrit ”Engine/FullloadCurve” kullekin täyskuormituskäyrän leikkauspisteelle
Parameter name |
Parameter ID |
Type |
Unit |
Kuvaus/viite |
EngineSpeed |
P068 |
double, 2 |
[1/min] |
|
MaxTorque |
P069 |
double, 2 |
[Nm] |
|
DragTorque |
P070 |
double, 2 |
[Nm] |
|
Taulukko 3
Syöttöparametrit ”Engine/FuelMap” kullekin polttoainekartan leikkauspisteelle
Parameter name |
Parameter ID |
Type |
Unit |
Kuvaus/viite |
EngineSpeed |
P072 |
double, 2 |
[1/min] |
|
Torque |
P073 |
double, 2 |
[Nm] |
|
FuelConsumption |
P074 |
double, 2 |
[g/h] |
|
Lisäys 8
Moottorin esikäsittelyvälineen kannalta tärkeät arviointivaiheet ja yhtälöt
Tässä lisäyksessä kuvaillaan tärkeimmät arviointivaiheet ja moottorin esikäsittelyvälineen käyttämät perusyhtälöt Seuraavat vaiheet suoritetaan varsinaisten syöttötietojen arviointivaiheessa seuraavassa järjestyksessä:
1. Luetaan syöttötiedostot ja tarkistetaan automaattisesti syöttötiedot.
1.1 |
Syöttötietoja koskevat vaatimukset tarkistetaan tämän liitteen 6.1 kohdan määritelmien mukaisesti. |
1.2 |
Kirjattuja FCMC-tietoja koskevat vaatimukset tarkistetaan tämän liitteen 4.3.5.2 kohdan ja 4.3.5.5 kohdan 1 alakohdan määritelmien mukaisesti. |
2. |
Lasketaan sertifiointia varten moottorin ominaiset pyörimisnopeudet kantamoottorin ja kyseessä olevan moottorin täyskuormituskäyristä tämän liitteen 4.3.5.2.1 kohdan määritelmien mukaisesti. |
3. |
Tuotetaan polttoaineenkulutusta (FC) osoittava kartta.
|
4. |
Simuloidaan polttoaineenkulutus ja syklin työ WHTC-syklin ja vastaavien alasyklien aikana sertifiointia varten.
|
5. |
Lasketaan WHTC-korjauskertoimet
|
6. |
Lasketaan kylmä-kuumapäästöjen tasapainokerroin (BF).
|
7. |
Korjataan polttoaineenkulutuskartassa olevat FC-arvot suhteessa vakiomääräiseen NCV:hen.
|
8. |
Muunnetaan kyseessä olevan sertifioitavan moottorin täyskuormitus- ja vääntömomenttiarvot moottorin pyörimisnopeuden 8 rpm:n tallennustiheyteen.
|
LIITE VI
VAIHTEISTON, MOMENTINMUUNTIMEN, MUUN MOMENTTIA SIIRTÄVÄN KOMPONENTIN JA VOIMANSIIRRON LISÄKOMPONENTIN TIETOJEN TODENTAMINEN
1. Johdanto
Tässä liitteessä kuvataan sertifiointivaatimukset, jotka koskevat raskaiden hyötyajoneuvojen vaihteistojen, momentinmuuntimien (TC), muiden momenttia siirtävien komponenttien (OTTC) ja voimansiirron lisäkomponenttien (ADC) momenttihäviöitä. Lisäksi määritellään menetelmät vakiomomenttihäviöiden laskemiseksi.
Momentinmuunnin, muut momenttia siirtävät komponentit ja voimansiirron lisäkomponentit voidaan testata yhdistettynä vaihteistoon tai erillisenä yksikkönä. Jos nämä komponentit testataan erikseen, sovelletaan 4, 5 ja 6 jakson säännöksiä. Vaihteiston ja näiden komponenttien välisestä vetomekanismista johtuvat momenttihäviöt voidaan jättää huomiotta.
2. Määritelmät
Tässä liitteessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:
’Jakovaihteistolla’ tarkoitetaan laitetta, joka jakaa ajoneuvon moottorin tehon ja ohjaa sen vetäville etu- ja taka-akseleille. Se asennetaan vaihteiston taakse, ja siihen kytketään sekä etu- että takavetoakselit. Se koostuu joko hammaspyörästöstä tai käyttöketjujärjestelmästä, jossa teho jaetaan vaihteistosta akseleille. Jakovaihteisto pystyy tavallisesti siirtymään seuraavien tilojen välillä: vakioajotila (etu- tai takapyöräveto), suuren nopeuden vetotila (etu- ja takapyöräveto), pienen nopeuden vetotila ja vapaa-asento.
’Välityssuhteella’ tarkoitetaan eteenpäin suuntautuvaa välityssuhdetta käyttöakselin (kohti voimakonetta) pyörimisnopeuden ja ulostuloakselin (kohti vetäviä pyöriä) pyörimisnopeuden suhteena ilman luistoa (i = nin/nout ).
’Välityssuhdealueella’ tarkoitetaan vaihteiston suurimman ja pienimmän eteenpäinajovaihteen suhdetta: φtot = imax/imin .
’Yhdistelmävaihteistolla’ tarkoitetaan vaihteistoa, jossa on suuri määrä eteenpäinajovaihteita ja/tai suuri välityssuhdealue ja joka koostuu alivaihteistoista, jotka on kytketty toisiinsa käyttämään parhaiten tehoa siirtäviä osia useilla eteenpäinajovaihteilla.
’Päälohkolla’ tarkoitetaan yhdistelmävaihteiston alivaihteistoa, jossa on suurin määrä eteenpäinajovaihteita.
’Nopeusaluelohkolla’ tarkoitetaan yhdistelmävaihteiston alivaihteistoa, joka on tavallisesti kytketty sarjaan päälohkon kanssa. Nopeusaluelohkossa on tavallisesti kaksi vaihdettavissa olevaa eteenpäinajovaihdetta. Koko vaihteiston pienemmät eteenpäinajovaihteet muodostetaan käyttämällä pienen nopeuden vaihdetta. Suuremmat vaihteet muodostetaan käyttämällä suuren nopeuden vaihdetta.
’Jakajalla’ tarkoitetaan järjestelyä, joka jakaa päälohkon vaihteet (yleensä) kahteen varianttiin eli pienen ja suuren nopeuden vaihteisiin, joiden välityssuhteet ovat lähekkäin verrattaessa vaihteiston koko välityssuhdealueeseen. Jakaja voi olla erillinen alivaihteisto, päälohkoon yhdistetty lisälaite tai näiden yhdistelmä.
’Hammaskytkimellä’ tarkoitetaan kytkintä, jossa momentti siirtyy toisiinsa kytkeytyvien hampaiden normaalivoimien kautta. Hammaskytkin voi olla joko kytkettynä tai vapautettuna. Sitä käytetään vain kuormituksesta vapaissa oloissa (esim. vaihteenvaihdossa käsivalintaisella vaihteistolla).
’Kulmavälityksellä’ tarkoitetaan laitetta, joka siirtää kiertovoimaa ei-yhdensuuntaisten akselien välillä. Sitä käytetään usein poikittain sijoitetussa moottorissa siten, että kytkentä vetävään akseliin on pitkittäissuuntainen.
’Kitkakytkimellä’ tarkoitetaan käyttövoimamomentin siirtämiseen käytettävää kytkintä, jossa kitkavoimat siirtävät momenttia katkoksitta. Kitkakytkin pystyy siirtämään momenttia luiston aikana, joten sitä voidaan käyttää liikkeelle lähdettäessä ja pikavaihdekäytössä (tehonsiirto ei katkea vaihteenvaihdon aikana).
’Synkronaattorilla’ tarkoitetaan hammaskytkintä, jossa toisiinsa kytkeytyvien pyörivien osien nopeudet tasoitetaan kitkaan perustuvalla laitteella.
’Voimanvälityksen hyötysuhteella’ tarkoitetaan ottotehon suhdetta syöttötehoon siirrettäessä sitä eteenpäinajovaihteistossa suhteellisessa liikkeessä olevalla voimanvälityksellä.
’Ryömintävaihteella’ tarkoitetaan pientä eteenpäinajovaihdetta (jonka nopeudenvähennyssuhde on suurempi kuin muilla vaihteilla), joka on tarkoitettu käytettäväksi vain harvoin, esimerkiksi hitaalla nopeudella tehtävissä ajoliikkeissä tai satunnaisesti mäkilähdöissä.
’Voimanulostulon kytkentälaitteella (PTO)’ tarkoitetaan vaihteistoon tai moottoriin kytkettyä laitetta, johon voidaan kytkeä apulaite, esimerkiksi hydraulipumppu.
’Voimanulosoton käyttömekanismilla’ tarkoitetaan vaihteiston laitetta, jolla voimanulostulon kytkentälaite (PTO) on liitetty vaihteistoon.
’Lukkokytkimellä’ tarkoitetaan hydrodynaamisen momentinmuuntimen kitkakytkintä, joka voi kytkeä tulo- ja lähtöpuolet toisiinsa ja siten estää luiston.
’Liikkeellelähtökytkimellä’ tarkoitetaan kytkintä, joka sovittaa moottorin ja vetävien pyörien pyörimisnopeuden toisiinsa ajoneuvon lähtiessä liikkeelle. Liikkeellelähtökytkin sijoitetaan tavallisesti moottorin ja vaihteiston väliin.
’Synkronoidulla käsivalintaisella vaihteistolla (SMT)’ tarkoitetaan käsivalintaista vaihteistoa, jossa on ainakin kaksi synkronaattorien avulla valittavaa vaihdetta. Vaihteen vaihtaminen tapahtuu tavallisesti kytkemällä vaihteisto tilapäisesti irti moottorista kytkimellä (yleensä ajoneuvon liikkeellelähtökytkimellä).
’Automatisoidulla käsivalintaisella vaihteistolla tai automatisoidulla mekaanisella vaihteistolla (AMT)’ tarkoitetaan automaattisesti vaihtavaa vaihteistoa, jossa on ainakin kaksi hammaskytkinten avulla valittavaa vaihdetta (synkronoitu tai synkronoimaton). Vaihteen vaihtaminen tapahtuu kytkemällä vaihteisto tilapäisesti irti moottorista. Vaihteen vaihtaa elektronisesti ohjattu järjestelmä, joka ohjaa vaihteen vaihtamisen ajankohtaa, moottorin ja vaihteiston välisen kytkimen toimintaa sekä moottorin pyörimisnopeutta ja vääntömomenttia. Järjestelmä valitsee ja kytkee sopivimman eteenpäinajovaihteen automaattisesti, mutta kuljettaja voi ohittaa sen käyttämällä käsivalintatilaa.
’Kaksoiskytkinvaihteistolla (DCT)’ tarkoitetaan automaattivaihteistoa, jossa on kaksi kitkakytkintä ja useita hammaskytkinten avulla saatavia nopeussuhteita. Vaihteen vaihtaa elektronisesti ohjattu järjestelmä, joka ohjaa vaihteen vaihtamisen ajankohtaa, kytkinten toimintaa sekä moottorin pyörimisnopeutta ja vääntömomenttia. Järjestelmä valitsee sopivimman vaihteen automaattisesti, mutta kuljettaja voi ohittaa sen käyttämällä käsivalintatilaa.
’Hidastimella’ tarkoitetaan ajoneuvon voimalinjassa olevaa lisäjarrulaitetta, joka on tarkoitettu jatkuvaan jarrutukseen.
’Tapauksella S’ tarkoitetaan momentinmuuntimen ja siihen kytkettyjen vaihteiston mekaanisten osien sarjakytkentää.
’Tapauksella P’ tarkoitetaan momentinmuuntimen ja siihen kytkettyjen vaihteiston mekaanisten osien rinnankytkentää (esim. tehonjakoasennuksissa).
’Automaattisella pikavaihteistolla’ tarkoitetaan automaattivaihteistoa, jossa on ainakin kaksi kitkakytkintä ja useita pääasiassa näiden kitkakytkinten avulla saatavia nopeussuhteita. Vaihteen vaihtaa elektronisesti ohjattu järjestelmä, joka ohjaa vaihteen vaihtamisen ajankohtaa, kytkinten toimintaa sekä moottorin pyörimisnopeutta ja vääntömomenttia. Järjestelmä valitsee sopivimman vaihteen automaattisesti, mutta kuljettaja voi ohittaa sen käyttämällä käsivalintatilaa. Vaihde vaihtuu tavallisesti vedon katkeamatta (kitkakytkimestä kitkakytkimeen).
’Öljyvoitelujärjestelmällä’ tarkoitetaan ulkopuolista järjestelmää, joka säätelee vaihteistoöljyä testauksen aikana. Järjestelmä kierrättää öljyä vaihteistoon ja sieltä pois. Tällöin öljy suodatetaan ja/tai sen lämpötilaa säädellään.
’Älykkäällä voitelujärjestelmällä’ tarkoitetaan järjestelmää, joka vaikuttaa vaihteiston kuormituksesta riippumattomiin häviöihin (eli pyörimis- tai vastushäviöihin), jotka riippuvat syöttömomentista ja/tai vaihteiston läpi kulkevasta tehovirrasta. Esimerkkeinä mainittakoon automaattisen pikavaihteiston jarruja ja kytkimiä palvelevat hydraulipainepumput, valvotusti vaihteleva vaihteistoöljytaso, voiteluöljyn valvotusti vaihteleva virta ja paine sekä vaihteiston jäähdytys. Älykkäällä voitelulla voidaan myös valvoa vaihteistoöljyn lämpötilaa, mutta tässä yhteydessä ei tarkastella pelkästään lämpötilansäätöön tarkoitettuja älykkäitä voitelujärjestelmiä, koska vaihteistoa koskevassa testausmenetelmässä käytetään kiinteitä testauslämpötiloja.
’Vaihteiston sähköisellä apulaitteella’ tarkoitetaan sähköistä apulaitetta, jota käytetään vaihteiston toiminnan säätelyyn vakaan tilan toiminnassa. Tyypillinen esimerkki tällaisesta laitteesta on sähköinen jäähdytys-voitelupumppu (eivät kuitenkaan sähköiset vaihteenvaihtimet eivätkä sähköiset valvontajärjestelmät, joissa on sähköisiä solenoidiventtiilejä, koska niiden energiankulutus on pieni etenkin vakaan tilan toiminnassa).
’Öljyn viskositeettiluokalla’ tarkoitetaan standardissa SAE J306 määriteltyä viskositeettiluokkaa.
’Tehtaan öljyllä’ tarkoitetaan sen viskositeettiluokan öljyä, jolla vaihteisto täytetään tehtaalla ja jonka on tarkoitus pysyä vaihteistossa, momentinmuuntimessa, muussa momenttia siirtävissä komponentissa tai voimansiirron lisäkomponentissa ensimmäisen huoltovälin ajan.
’Vaihdejärjestelyllä’ tarkoitetaan akselien, vaihdepyörien ja kytkinten asetelmaa vaihteistossa.
’Tehonsiirrolla’ tarkoitetaan tehon siirtoreittiä vaihteistossa syötöstä ulostuloon akselien, vaihdepyörien ja kytkinten välityksellä.
3. Vaihteistoa koskeva testausmenettely
Vaihteistossa tapahtuvien häviöiden testaamiseksi on laadittava mittauksiin perustuva momenttihäviökartta. Vaihteistot voidaan ryhmitellä tämän liitteen lisäyksen 6 mukaisesti perheiksi, joiden jäsenillä on samat tai vastaavat hiilidioksidin kannalta merkitykselliset tiedot.
Vaihteiston momenttihäviöiden määrittämiseksi sertifikaatin hakijan on sovellettava yhtä seuraavista menetelmistä kunkin yksittäisen eteenpäinajovaihteen osalta (lukuun ottamatta ryömintävaihteita).
Vaihtoehto 1: Mitataan momentista riippumattomat häviöt ja lasketaan momentista riippuvat häviöt.
Vaihtoehto 2: Mitataan momentista riippumattomat häviöt, mitataan momenttihäviö suurimmalla vääntömomentilla ja interpoloidaan momentista riippuvat häviöt lineaarisen mallin perusteella.
Vaihtoehto 3: Mitataan kokonaismomenttihäviö.
3.1 |
Vaihtoehto 1: Mitataan momentista riippumattomat häviöt ja lasketaan momentista riippuvat häviöt. Lasketaan vaihteiston käyttöakselin momenttihäviö Tl ,in seuraavalla kaavalla: Tl,in (nin , Tin , gear) = T l,in,min_loss + fT * Tin + floss_corr * Tin + T l,in,min_el + fel_corr * Tin Lasketaan momentista riippuviin hydraulisiin momenttihäviöihin sovellettava korjauskerroin seuraavasti:
Lasketaan momentista riippuviin sähköisiin momenttihäviöihin sovellettava korjauskerroin seuraavasti:
Lasketaan vaihteiston sähköisen apulaitteen tehonkulutuksen aiheuttama momenttihäviö käyttöakselilla seuraavasti:
jossa
|
3.2. |
Vaihtoehto 2: Mitataan momentista riippumattomat häviöt, mitataan momenttihäviö suurimmalla vääntömomentilla ja interpoloidaan momentista riippuvat häviöt lineaarisen mallin perusteella. Vaihtoehdossa 2 kuvataan momenttihäviön määrittäminen mittausten ja lineaarisen interpoloinnin yhdistelmällä. Mitataan vaihteiston momentista riippumattomat häviöt sekä momentista riippuvat häviöt yhdessä kuormituspisteessä (suurin käyttömomentti). Määritetään momenttihäviöt kuormittamattomassa tilassa ja suurimmalla käyttömomentilla ja lasketaan niiden perusteella niiden väliin sijoittuvien käyttömomenttien momenttihäviöt käyttäen momenttihäviökerrointa fTlimo . Lasketaan momenttihäviö Tl,in vaihteiston käyttöakselilla seuraavasti: Tl,in (nin , Tin , gear) = Tl,in,min_loss + fTlimo * Tin + T l,in,min_el + fel_corr * Tin Lasketaan lineaariseen malliin perustuva momenttihäviökerroin fTlimo seuraavasti:
jossa
Momentista riippuviin sähköisiin momenttihäviöihin sovellettava korjauskerroin fel_corr ja vaihteiston sähköisen apulaitteen energiankulutuksen aiheuttama momenttihäviö vaihteiston käyttöakselilla Tl,in,el lasketaan 3.1 kohdan mukaisesti.
|
3.3. |
Vaihtoehto 3: Mitataan kokonaismomenttihäviö. Vaihtoehdossa 3 esitetään, kuinka momenttihäviö mitataan tekemällä täysi mittaus momentista riippuvista häviöistä mukaan luettuina vaihteiston momentista riippumattomat häviöt. 3.3.1. Yleiset vaatimukset Kuten 3.1.2.1 kohdassa täsmennetään vaihtoehdon 1 osalta. 3.3.1.1 Eronmittaukset Kuten 3.1.2.2 kohdassa täsmennetään vaihtoehdon 1 osalta. 3.3.2. Sisäänajo Kuten 3.1.2.3 kohdassa täsmennetään vaihtoehdon 1 osalta. 3.3.2.1 Esivakautus Kuten 3.1.2.4 kohdassa täsmennetään vaihtoehdon 1 osalta lukuun ottamatta seuraavia: Esivakautus on tehtävä suoralla vaihteella kohdistamatta ulostuloakseliin vääntömomenttia tai asettamalla ulostuloakseliin kohdistuva tavoitemomentti nollaksi. Jos vaihteistossa ei ole suoraa vaihdetta, käytetään vaihdetta, jonka välityssuhde on lähinnä suhdetta 1:1.
tai
Sovelletaan 3.1.2.4 kohdan vaatimuksia lukuun ottamatta seuraavia:
Esivakautus on tehtävä suoralla vaihteella kohdistamatta ulostuloakseliin vääntömomenttia tai asettamalla ulostuloakseliin kohdistuvan tavoitemomentin arvoksi ± 50 Nm. Jos vaihteistossa ei ole suoraa vaihdetta, käytetään vaihdetta, jonka välityssuhde on lähinnä suhdetta 1:1.
tai jos testipenkkiin kuuluu käyttöakselilla oleva (pääkitka)kytkin:
Sovelletaan 3.1.2.4 kohdan vaatimuksia lukuun ottamatta seuraavia:
Esivakautus on tehtävä suoralla vaihteella kohdistamatta ulostuloakseliin vääntömomenttia tai kohdistamatta käyttöakseliin vääntömomenttia. Jos vaihteistossa ei ole suoraa vaihdetta, käytetään vaihdetta, jonka välityssuhde on lähinnä suhdetta 1:1.
Tässä tapauksessa vaihteistoa käytetään ulostulopuolelta. Ehdotukset voidaan myös yhdistää.
3.3.3. Testiolosuhteet 3.3.3.1. Ympäristön lämpötila Kuten 3.1.2.5.1 kohdassa täsmennetään vaihtoehdon 1 osalta. 3.3.3.2. Öljyn lämpötila Kuten 3.1.2.5.2 kohdassa täsmennetään vaihtoehdon 1 osalta. 3.3.3.3. Öljyn laatu / öljyn viskositeetti Kuten 3.1.2.5.3 ja 3.1.2.5.4 kohdassa täsmennetään vaihtoehdon 1 osalta. 3.3.3.4. Öljyn taso ja vakauttaminen Sovelletaan 3.1.2.5.5 kohdan vaatimuksia poiketen seuraavien osalta: Ulkoisen öljyvoitelujärjestelmän testipiste määritetään seuraavasti:
1)
suurin epäsuora vaihde
2)
käyttönopeus = 1 600 rpm
3)
käyttömomentti = suurin käyttömomentti suurimmalle epäsuoralle vaihteelle 3.3.4. Asennus Testipenkkiä käytetään sähkökoneilla (tulo ja ulostulo). Vaihteiston tulo- ja ulostulopuolelle asennetaan momenttianturit. Sovelletaan muita 3.1.3 kohdan vaatimuksia. 3.3.5. Mittauslaitteet Momentista riippumattomien häviöiden mittaamisessa sovelletaan 3.1.4 kohdassa vaihtoehdolle 1 asetettuja mittauslaitevaatimuksia. Momentista riippuvien häviöiden mittaamisessa sovelletaan seuraavia vaatimuksia: Momenttianturin mittausepävarmuuden on oltava pienempi kuin 5 prosenttia mitatusta momenttihäviöstä tai 1 Nm (sen mukaan, kumpi arvo on suurempi). Voidaan käyttää myös momenttiantureita, joiden mittausepävarmuus on suurempi, jos arvon 5 prosenttia tai 1 Nm ylittävä epävarmuuden osuus voidaan laskea ja mitattuun momenttihäviöön lisätään näistä osuuksista pienempi. Momenttimittauksen epävarmuus lasketaan ja lisätään 3.3.9 kohdassa esitetyllä tavalla. Sovelletaan muita 3.1.4 kohdassa vaihtoehdolle 1 asetettuja mittauslaitevaatimuksia. 3.3.6. Testimenettely 3.3.6.1. Nollamomenttisignaalin kompensoiminen: 3.1.6.1 kohdan mukaisesti. 3.3.6.2. Nopeusalue Mitataan momenttihäviö seuraavilla nopeuksilla (käyttöakselin pyörimisnopeus): 600, 900, 1 200 , 1 600 , 2 000 , 2 500 , 3 000 , […] rpm vaihteiston eritelmien mukaiseen suurimpaan vaihdekohtaiseen nopeuteen taikka määriteltyä suurinta nopeutta välittömästi pienempään nopeusportaaseen saakka. Nopeuspykälä (aika siirryttäessä nopeusportaalta toiselle) saa olla enintään 20 sekuntia. 3.3.6.3. Momenttialue Mitataan momenttihäviö kussakin nopeusportaassa seuraavilla käyttömomenteilla: 0 (vapaasti pyörivä ulostuloakseli), 200, 400, 600, 900, 1 200 , 1 600 , 2 000 , 2 500 , 3 000 , 3 500 , 4 000 , […] Nm vaihteiston eritelmien mukaiseen suurimpaan vaihdekohtaiseen käyttömomenttiin taikka määriteltyä suurinta momenttia välittömästi pienempään momenttiportaaseen ja/tai viimeiseen toisiomomenttia 10 kNm edeltävään momenttiportaaseen saakka. Jos toisiomomentti on yli 10 kNm (teoreettinen häviötön vaihteisto) tai syöttöteho on suurempi kuin määrätty suurin syöttöteho, sovelletaan 3.4.4 kohtaa. Momenttipykälä (aika siirryttäessä momenttiportaalta toiselle) saa olla enintään 15 sekuntia (180 sekuntia vaihtoehdossa 2). Jotta voidaan kattaa vaihteiston koko momenttialue edellä määritellyssä kartassa, tulo- tai ulostulopuolella voidaan käyttää eri momenttiantureita, joiden mittausaluetta on rajoitettu. Mittaus voidaan sen vuoksi jakaa osioihin käyttäen samoja momenttiantureita. Täydellinen momenttihäviökartta koostetaan näistä mittausosioista. 3.3.6.4. Mittausjakso
3.3.7. Mittaussignaalit ja tietojen tallentaminen Mittauksen aikana on tallennettava vähintään seuraavat signaalit:
1)
käyttö- ja toisiomomentit [Nm]
2)
käyttö- ja ulostulopyörimisnopeus [rpm]
3)
ympäristön lämpötila [°C]
4)
öljyn lämpötila [°C] Jos vaihteisto on varustettu hydraulipaineella ohjatulla vaihto- ja/tai kytkinjärjestelmällä tai mekaanisesti käytettävällä älykkäällä voitelujärjestelmällä, on tallennettava lisäksi
5)
öljyn paine [kPa] Jos vaihteisto on varustettu sähköisellä apulaitteella, on tallennettava lisäksi seuraavat:
6)
vaihteiston sähköisen apulaitteen jännite [V]
7)
vaihteiston sähköisen apulaitteen virta [A] Kun testipenkin aiheuttamien vaikutusten kompensoimiseksi tehdään eronmittauksia, on tallennettava lisäksi
8)
testipenkin laakerien lämpötila [°C]. Mittaus- ja kirjaamistiheyden on oltava vähintään 100 Hz. Mittausvirheiden välttämiseksi on käytettävä alipäästösuodatinta. 3.3.8. Mittauksen validointi
3.3.9. Mittausepävarmuus Lasketun kokonaisepävarmuuden UT,loss se osa, joka on suurempi kuin 5 % arvosta Tloss tai 1 Nm (ΔUT,loss ), sen mukaan, kumpi arvoista ΔUT,loss on pienempi, lisätään arvoon Tloss ilmoitettavan momenttihäviön Tloss,rep määrittämiseksi. Jos UT,loss on pienempi kuin 5 % arvosta Tloss tai 1 Nm, niin Tloss,rep = Tloss . Tloss,rep = Tloss + MAX (0, ΔUT,loss ) ΔUT,loss = MIN ((UT,loss – 5 % * Tloss ), (UT,loss – 1 Nm)) Momenttihäviön kokonaisepävarmuus UT,loss lasketaan kussakin mittauksessa seuraavien parametrien perusteella:
1)
lämpötilan vaikutus
2)
loiskuormat
3)
kalibrointivirhe (mukaan luettuina herkkyystoleranssi, lineaarisuus, hystereesi ja toistettavuus). Momenttihäviön kokonaisepävarmuus UT,loss perustuu anturien epävarmuuksiin 95 prosentin luotettavuustasolla. Laskenta perustuu neliösummien neliöjuureen (Gaussin virheenetenemislaki).
wpara
= senspara
* ipara
jossa
|
3.4. |
Simulointivälineen syöttötiedostojen täydentäminen Määritetään kullekin vaihteelle määritellyt käyttönopeus- ja käyttömomenttiportaat kattava momenttihäviökartta käyttäen jotakin määritellyistä testausvaihtoehdoista tai momenttihäviöiden vakioarvoja. Simulointivälineen syöttötiedoston kokoamiseksi tätä momenttihäviöistä laadittua peruskarttaa täydennetään seuraavasti:
|
4. Momentinmuunnin
Simulointivälineen syöttötietoja varten määritettävät momentinmuuntimen ominaisuudet ovat Tpum 1000 (vertailumomentti käyttönopeudella 1 000 rpm) ja μ (momentinmuuntimen momenttisuhde). Kumpikin ominaisuus riippuu momentinmuuntimen nopeussuhteesta v (momentinmuuntimen ulostulonopeus (turbiini) / käyttönopeus (pumppu).
Momentinmuuntimen ominaisuuksien määrittämiseksi sertifikaatin hakijan on sovellettava seuraavaa menetelmää riippumatta siitä, mikä vaihtoehto on valittu vaihteiston momenttihäviöiden arvioimiseksi.
Jotta voidaan ottaa huomioon momentinmuuntimen ja mekaanisen vaihteiston osien välisen kytkennän kaksi mahdollista järjestelyä, erotetaan tapaukset S ja P toisistaan seuraavasti:
Tapaus S |
: |
momentinmuunnin ja mekaanisen vaihteiston osat sarjassa |
Tapaus P |
: |
momentinmuunnin ja mekaanisen vaihteiston osat rinnan (tehonjakoasennus) |
Tapauksen S mukaisessa kytkennässä momentinmuuntimen ominaisuudet voidaan arvioida joko erillään mekaanisesta vaihteistosta tai yhdessä mekaanisen vaihteiston kanssa. Tapauksen P mukaisessa kytkennässä momentinmuuntimen ominaisuudet voidaan arvioida vain yhdessä mekaanisen vaihteiston kanssa. Tässä tapauksessa ja mitattavien hydromekaanisten vaihteiden osalta pidetään koko asennelmaa eli momentinmuunninta ja mekaanista vaihteistoa momentinmuuntimena, jolla on samanlaiset ominaiskäyrät kuin momentinmuuntimella yksin.
Momentinmuuntimen ominaisuuksien määrittämisessä voidaan käyttää kahta mittausvaihtoehtoa:
Vaihtoehto A: mittaus tasaisella käyttönopeudella
Vaihtoehto B: mittaus tasaisella käyttömomentilla standardin SAE J643 mukaisesti.
Valmistaja voi valita tapauksia S ja P varten joko vaihtoehdon A tai vaihtoehdon B.
Simulointivälineen syöttötietoja varten mitataan momentinmuuntimen momenttisuhde μ ja vertailumomentti Tpum alueella v ≤ 0,95 (ajoneuvon voimanlähde käytössä). Alueen v ≥ 1,00 (ajoneuvo rullaa vapaasti) voidaan joko tehdä mittaus tai käyttää taulukossa 1 annettuja kiinteitä arvoja.
Kun mittaukset tehdään yhdessä mekaanisen vaihteiston kanssa, ylimenopiste voi olla muu kuin v = 1,00, minkä vuoksi mitattavien nopeussuhteiden vaihtelualuetta on mukautettava vastaavasti.
Kun käytetään kiinteitä arvoja, simulointivälinettä varten määritettävät momentinmuuntimen ominaisuuksia koskevat tiedot otetaan vain alueelta v ≤ 0,95 (tai mukautetulta nopeussuhdealueelta). Simulointiväline lisää ylimeno-olosuhteita koskevat kiinteät arvot automaattisesti.
Taulukko 1
Taulukko 1: Kiinteät arvot nopeuksille v ≥ 1,00
v |
μ |
Tpum 1000 |
1,000 |
1,0000 |
0,00 |
1,100 |
0,9999 |
– 40,34 |
1,222 |
0,9998 |
– 80,34 |
1,375 |
0,9997 |
– 136,11 |
1,571 |
0,9996 |
– 216,52 |
1,833 |
0,9995 |
– 335,19 |
2,200 |
0,9994 |
– 528,77 |
2,500 |
0,9993 |
– 721,00 |
3,000 |
0,9992 |
– 1 122,00 |
3,500 |
0,9991 |
– 1 648,00 |
4,000 |
0,9990 |
– 2 326,00 |
4,500 |
0,9989 |
– 3 182,00 |
5,000 |
0,9988 |
– 4 242,00 |
4.1. Vaihtoehto A: Mitatut momentinmuuntimen ominaisuudet tasaisella nopeudella
4.1.1. Yleiset vaatimukset
Mittauksissa käytettävän momentinmuuntimen on oltava sarjatuotantomomentinmuuntimien piirustuseritelmien mukainen.
Momentinmuuntimeen voidaan tehdä muutoksia, jotta tämän liitteen testausvaatimukset täyttyvät. Siihen voidaan esimerkiksi sisällyttää mittausantureita.
Sertifikaatin hakijan on hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä eriteltävä ja osoitettava tässä liitteessä määriteltyjen vaatimusten täyttyminen.
4.1.2. Öljyn lämpötila
Momentinmuuntimeen syötettävän öljyn lämpötilan on täytettävä seuraavat vaatimukset:
Öljyn lämpötila on mitattava tyhjennystulpan kohdalta tai öljypohjasta.
Jos momentinmuuntimen ominaisuudet mitataan erillään vaihteistosta, öljyn lämpötila on mitattava ennen sen tuloa muuntimen testirumpuun/-penkkiin.
4.1.3. Öljyn virtaus ja paine
Momentinmuuntimeen syötettävän öljyn virtaus ja muuntimesta poistuvan öljyn paine on pidettävä muuntimelle määritellyissä käyttörajoissa vastaavasta vaihteistotyypistä ja testattavasta suurimmasta käyttönopeudesta riippuen.
4.1.4. Öljyn laatu / öljyn viskositeetti
Kuten 3.1.2.5.3 ja 3.1.2.5.4 kohdassa täsmennetään vaihteiston testauksen osalta.
4.1.5. Asennus
Momentinmuunnin asennetaan testipenkkiin siten, että muuntimen käyttö- ja ulostuloakseliin asennetaan momentinmuunnin, nopeusanturi ja sähkökone.
4.1.6. Mittauslaitteet
Kalibrointilaboratorion tilojen ja laitteiden on täytettävä standardin ISO/TS 16949, ISO 9000-sarja tai ISO/IEC 17025 vaatimukset. Kaikkien laboratorion vertailumittalaitteiden, joita käytetään kalibrointiin ja/tai todentamiseen, on oltava kansallisten (tai kansainvälisten) standardien mukaisia.
4.1.6.1. Vääntömomentti
Momenttianturin mittausepävarmuuden on oltava pienempi kuin 1 % mitatusta momenttihäviöstä.
Voidaan käyttää myös momenttiantureita, joiden mittausepävarmuus on suurempi, jos arvon 1 % mitatusta momentista ylittävä epävarmuuden osuus voidaan laskea ja lisätä mitattuun momenttihäviöön 4.1.7 kohdassa kuvatulla tavalla.
4.1.6.2. Pyörimisnopeus
Nopeusanturien mittausepävarmuus saa olla enintään ± 1 rpm.
4.1.6.3. Lämpötila
Ympäristön lämpötilan mittaamiseen käytettävien lämpötila-anturien mittausepävarmuus saa olla enintään ± 1,5 K.
Öljyn lämpötilan mittaamiseen käytettävien lämpötila-anturien mittausepävarmuus saa olla enintään ± 1,5 K.
4.1.7. Testimenettely
4.1.7.1. Nollamomenttisignaalin kompensoiminen
3.1.6.1 kohdan mukaisesti.
4.1.7.2. Mittausjakso
4.1.7.2.1. |
Momentinmuuntimen käyttönopeus npum asetetaan tasaiseksi nopeudeksi alueella 1 000 rpm ≤ npum ≤ 2 000 rpm |
4.1.7.2.2. |
Nopeussuhdetta v säädetään nostamalla ulostulonopeutta ntur arvosta 0 rpm asetusarvoon npum . |
4.1.7.2.3. |
Portaan leveys on 0,1 alueella 0–0,6 ja 0,05 alueella 0,6–0,95. |
4.1.7.2.4. |
Valmistaja voi rajoittaa nopeussuhteen ylärajan arvoa 0,95 pienempään arvoon. Tällöin on mitattava vähintään seitsemän tasaisesti sijoitettua pistettä välillä v = 0 ja v < 0,95. |
4.1.7.2.5. |
Kuhunkin portaaseen on sisällytettävä 3 sekunnin vakautumisaika 4.1.2 kohdassa määritellyissä lämpötilarajoissa. Valmistaja voi tarvittaessa jatkaa vakautumisaikaa enintään 60 sekuntiin. Vakautuksen aikana mitataan öljyn lämpötila. |
4.1.7.2.6. |
Kussakin portaassa kirjataan 4.1.8 kohdassa luetellut mittaussignaalit sekuntien 3–15 mittauspisteessä. |
4.1.7.2.7. |
Mittaukset (4.1.7.2.1–4.1.7.2.6) tehdään kaikkiaan kaksi kertaa. |
4.1.8. Mittaussignaalit ja tietojen tallentaminen
Mittauksen aikana on tallennettava vähintään seuraavat signaalit:
käyttömomentti (pumppu) Tc,pum [Nm]
toisiomomentti (turbiini) Tc,tur [Nm]
käyttöpyörimisnopeus (pumppu) npum [rpm]
ulostulopyörimisnopeus (turbiini) npum [rpm]
momentinmuuntimeen syötettävän öljyn lämpötila KTCin [°C]
Mittaus- ja kirjaamistiheyden on oltava vähintään 100 Hz.
Mittausvirheiden välttämiseksi on käytettävä alipäästösuodatinta.
4.1.9. Mittauksen validointi
4.1.9.1. |
Lasketaan molempien mittausten osalta vääntömomentin ja nopeuden aritmeettinen keskiarvo mittauspisteessä 03–15 sekuntia. |
4.1.9.2. |
Lasketaan näissä kahdessa mittauksessa saatujen vääntömomenttien ja nopeuksien aritmeettiset keskiarvot. |
4.1.9.3. |
Näissä kahdessa mittauksessa saatujen keskimääräisten vääntömomenttien poikkeaman on oltava pienempi kuin ± 5 % keskiarvosta tai pienempi kuin ± 1 Nm sen mukaan, kumpi arvo on suurempi. Lasketaan saatujen kahden keskimääräisen vääntömomenttiarvon aritmeettinen keskiarvo. Jos poikkeama on suurempi, otetaan 4.1.10 ja 4.1.11 kohdan soveltamiseksi seuraavassa esitetty arvo tai toistetaan momentinmuuntimelle tehty testi.
—
parametrin ΔUT,pum/tur laskemiseksi: pienin parametrin Tc,pum/tur keskimääräinen vääntömomentti
—
momenttisuhteen μ laskemiseksi: suurin parametrin Tc,pum keskimääräinen vääntömomentti
—
momenttisuhteen μ laskemiseksi: pienin parametrin TTc,tur keskimääräinen vääntömomentti
—
vertailuvääntömomentin Tpum1000 laskemiseksi: pienin parametrin Tc,pum keskiarvotettu vääntömomentti
|
4.1.9.4. |
Mitatun keskimääräisen nopeuden ja vääntömomentin käyttöakselilla pitää olla pienempi kuin ± 5 rpm ja ± 5 Nm verrattuna kullekin mitatulle käyttöpisteelle asetettuun nopeuteen ja vääntömomenttiin koko nopeussuhdesarjassa. |
4.1.10. Mittausepävarmuus
Momentinmuuntimen ominaisarvo korjataan lasketun mittausepävarmuuden UT,pum/tur sillä osalla, joka on suurempi kuin 1 % mitatusta vääntömomentista Tc,pum/tur , seuraavasti:
ΔUT,pum/tur = MAX ( 0, (UT,pum/tur – 0,01 * Tc,pum/tur))
Momenttimittauksen epävarmuus UT,pum/tur lasketaan seuraavan parametrin perusteella:
Kalibrointivirhe (mukaan luettuina herkkyystoleranssi, lineaarisuus, hystereesi ja toistettavuus).
Momenttimittauksen epävarmuus UT,pum/tur perustuu anturien epävarmuuksiin 95 prosentin luotettavuustasolla.
jossa
Tc,pum/tur |
= |
virraksi muunnettu / mitattu vääntömomentin arvo käyttö-/toisiomomenttianturissa (korjaamaton) [Nm] |
Tpum |
= |
käyttömomentti (pumppu) (epävarmuuskorjattu) [Nm] |
UT,pum/tur |
= |
käyttö- ja toisiomomenttimittauksen epävarmuus erikseen käyttö- ja toisiomomenttianturin osalta 95 %:n luottamustasolla [Nm] |
Tn |
= |
momenttianturin nimellismomenttiarvo [Nm] |
ucal |
= |
momenttianturin kalibroinnista johtuva epävarmuus [Nm] |
Wcal |
= |
suhteellinen kalibrointiepävarmuus (suhteessa nimellismomenttiin) [%] |
kcal |
= |
kalibroinnin etenemistä kuvaava tekijä (jos anturin valmistaja ilmoittanut, muutoin = 1) |
4.1.11. Momentinmuuntimen ominaisuuksien laskeminen
Sovelletaan mittaustietoihin kussakin mittauspisteessä seuraavia laskelmia:
jossa
μ |
= |
momentinmuuntimen momenttisuhde [-] |
v |
= |
momentinmuuntimen nopeussuhde [-] |
Tc,pum |
= |
käyttömomentti (pumppu) (korjattu) [Nm] |
npum |
= |
käyttöpyörimisnopeus (pumppu) [rpm] |
ntur |
= |
ulostulopyörimisnopeus (turbiini) [rpm] |
Tpum1000 |
= |
vertailumomentti käyttönopeudella 1 000 rpm [Nm] |
4.2. Vaihtoehto B: Mittaus tasaisella käyttömomentilla (standardin SAE J643 mukaisesti)
4.2.1. Yleiset vaatimukset
4.1.1 kohdan mukaisesti.
4.2.2. Öljyn lämpötila
4.1.2 kohdan mukaisesti.
4.2.3. Öljyn virtaus ja paine
4.1.3 kohdan mukaisesti.
4.2.4. Öljyn laatu
4.1.4 kohdan mukaisesti.
4.2.5. Asennus
4.1.5 kohdan mukaisesti.
4.2.6. Mittauslaitteet
4.1.6 kohdan mukaisesti.
4.2.7. Testimenettely
4.2.7.1. Nollamomenttisignaalin kompensoiminen
3.1.6.1 kohdan mukaisesti.
4.1.7.2. Mittausjakso
4.2.7.2.1. |
Asetetaan käyttömomentti Tpum positiiviseksi, kun npum = 1 000 rpm ja momentinmuuntimen ulostuloakselin ei anneta pyöriä (ulostulonopeus ntur = 0 rpm). |
4.2.7.2.2. |
Säädetään nopeussuhdetta v nostamalla ulostulonopeutta ntur arvosta 0 rpm arvoon ntur siten, että käyttöalueelle v sijoitetaan tasaisesti vähintään seitsemän nopeuspistettä. |
4.2.7.2.3. |
Portaan leveys on 0,1 alueella 0–0,6 ja 0,05 alueella 0,6–0,95. |
4.2.7.2.4. |
Valmistaja voi rajoittaa nopeussuhteen ylärajan arvoa 0,95 pienempään arvoon. |
4.2.7.2.5. |
Kuhunkin portaaseen on sisällytettävä 5 sekunnin vakautumisaika 4.2.2 kohdassa määritellyissä lämpötilarajoissa. Valmistaja voi tarvittaessa jatkaa vakautumisaikaa enintään 60 sekuntiin. Vakautuksen aikana mitataan öljyn lämpötila. |
4.2.7.2.6. |
Kirjataan kussakin portaassa kirjataan 4.2.8 kohdassa luetellut arvot sekuntien 05–15 testauspisteessä. |
4.2.7.2.7. |
Mittaukset (4.2.7.2.1–4.2.7.2.6) tehdään kaikkiaan kaksi kertaa. |
4.2.8. Mittaussignaalit ja tietojen tallentaminen
4.1.8 kohdan mukaisesti.
4.2.9. Mittauksen validointi
4.1.9 kohdan mukaisesti.
4.2.10. Mittausepävarmuus
4.1.9 kohdan mukaisesti.
4.2.11. Momentinmuuntimen ominaisuuksien laskeminen
4.1.11 kohdan mukaisesti.
5. Muut momenttia siirtävät komponentit (OTTC)
Tämän jakson piiriin kuuluvat moottorin hidastimet, vaihteiston hidastimet, voimansiirron hidastimet sekä komponentit, joita simulointiväline käsittelee hidastimina. Tällaisia komponentteja ovat esimerkiksi ajoneuvon käynnistyslaitteet, kuten yksittäiset märät vaihteiston käyttökytkimet ja hydrodynaamiset kytkimet.
5.1. Hidastimen vastushäviöiden määritysmenetelmät
Hidastimen vastuksen aiheuttama momenttihäviö riippuu hidastimen roottorin pyörimisnopeudesta. Koska hidastin voidaan yhdistää ajoneuvon voimansiirron eri osiin, hidastimen roottorin pyörimisnopeus riippuu veto-osasta (= vertailunopeus) sekä veto-osan ja hidastimen roottorin välisestä ylennyssuhteesta, kuten taulukossa 2 esitetään.
Taulukko 2
Hidastimen roottorin pyörimisnopeudet
Konfiguraatio |
Vertailunopeus |
Hidastimen roottorin pyörimisnopeuden laskeminen |
A. Moottorin hidastin |
Moottorin pyörimisnopeus |
nretarder = nengine * istep-up |
B. Vaihteiston käyttöakselin hidastin |
Vaihteiston käyttöakselin pyörimisnopeus |
nretarder = ntransm.input * istep-up = ntransm.output * itransm * istep-up |
C. Vaihteiston ulostuloakselin hidastin tai vetoakselin hidastin |
Vaihteiston ulostuloakselin pyörimisnopeus |
nretarder = ntransm.output * istep-up |
jossa
istep-up |
= |
ylennyssuhde = hidastimen roottorin pyörimisnopeus / veto-osan pyörimisnopeus |
itransm |
= |
välityssuhde = vaihteiston käyttönopeus / vaihteiston ulostulonopeus |
Moottoriin integroidut hidastinkonfiguraatiot, joita ei voi erottaa moottorista, testataan yhdessä moottorin kanssa. Tässä jaksossa ei käsitellä tällaisia ei-erotettavissa olevia moottoriin integroituja hidastimia.
Kun kyse on hidastimista, jotka voidaan kytkeä irti voimansiirrosta tai moottorista minkä tyyppisellä kytkimellä tahansa, niiden roottorin pyörimisnopeuden katsotaan olevan irti kytketyssä tilassa nolla, jolloin ne eivät aiheuta lainkaan tehohäviöitä.
Hidastimen vastushäviöt mitataan jommallakummalla seuraavista menetelmistä:
Mittaus tehdään hidastimesta erillisenä yksikkönä.
Mittaus yhdessä vaihteiston kanssa.
5.1.1. Yleiset vaatimukset
Jos häviöt mitataan hidastimesta erillisenä yksikkönä, testauslaitteiston laakerien momenttihäviöt vaikuttavat tuloksiin. Nämä laakerien aiheuttamat häviöt voidaan mitata ja vähentää hidastimen vastushäviömittauksista.
Valmistajan on taattava, että mittauksissa käytettävä hidastin on sarjatuotantohidastimien piirustuseritelmien mukainen.
Hidastimeen voidaan tehdä muutoksia, jotta tämän liitteen testausvaatimukset täyttyvät. Siihen voidaan esimerkiksi sisällyttää mittausantureita, tai ulkoisia öljyvoitelujärjestelmiä voidaan säätää.
Käyttäen perustana tämän liitteen lisäyksessä 6 kuvattua perhettä voidaan hidastimella varustetusta vaihteistosta mitattuja vastushäviöitä käyttää myös saman (vastaavan) hidastimella varustamattoman vaihteiston osalta.
Samaa vaihteistoyksikköä voidaan käyttää sekä hidastimella varustettujen että hidastimella varustamattomien varianttien momenttihäviöiden mittaamiseen.
Sertifikaatin hakijan on hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä eriteltävä ja osoitettava tässä liitteessä määriteltyjen vaatimusten täyttyminen.
5.1.2. Sisäänajo
Hidastin voidaan hakijan pyynnöstä ajaa sisään. Sisäänajossa sovelletaan seuraavia vaatimuksia.
5.1.2.1 |
Jos valmistaja ajaa hidastimen sisään, sisäänajo saa kestää enintään 100 tuntia siten, että hidastimeen kohdistettava vääntömomentti on nolla. Sisäänajoon voidaan sisällyttää lisäksi enintään 6 tunnin jakso, jolloin hidastimeen kohdistetaan vääntömomentti. |
5.1.3. Testiolosuhteet
5.1.3.1. Ympäristön lämpötila
Ympäristön lämpötilan on testissä oltava 25 °C ± 10 K.
Ympäristön lämpötila mitataan 1 metrin etäisyydellä hidastimen sivulta.
5.1.3.2. Ilmanpaine
Magneettisten hidastimien tapauksessa ilmanpaineen on oltava vähintään 899 hPa standardin ISO 2533 mukaisen kansainvälisen standardi-ilmakehän (ISA) mukaisesti.
5.1.3.3. Öljyn tai veden lämpötila
Hydrodynaamiset hidastimet:
Ulkoista lämmitystä ei saa käyttää muuhun kuin nesteen lämmittämiseen.
Kun hidastinta testataan erillisenä yksikkönä, sen nesteen (öljyn tai veden) lämpötila saa olla enintään 87 °C.
Kun hidastinta testataan yhdessä vaihteiston kanssa, sovelletaan vaihteistoa koskevia öljyn lämpötilan raja-arvoja.
5.1.3.4. Öljyn tai veden laatu
Testissä on käytettävä Euroopan markkinoille tarkoitettua uutta suositeltua ensitäyttö-öljyä.
Vesikäyttöisten hidastimien veden on oltava laadultaan hidastimen valmistajan eritelmien mukaista. Veden paine asetetaan kiinteään arvoon, joka on lähellä ajoneuvon tilan mukaista arvoa (suhteellinen paine 1 ± 0,2 bar hidastimen syöttöletkun kohdalla).
5.1.3.5. Öljyn viskositeetti
Jos ensitäyttöä varten suositellaan useita öljyjä, niitä pidetään toisiaan vastaavina, jos niiden kinemaattinen viskositeetti vaihtelee enintään 50 prosentilla samassa lämpötilassa (KV100-öljylle määritetyn toleranssialueen rajoissa).
5.1.3.6. Öljyn tai veden taso
Öljyn ja veden tason on oltava hidastimen nimelliseritelmien mukainen.
5.1.4. Asennus
Sähkökone, momenttianturi ja nopeusanturi asennetaan hidastimen tulopuolelle.
Hidastin (ja vaihteisto) on asennettava kallistuskulmaan, jonka arvo on hyväksyntäpiirustuksissa ajoneuvoasennukselle määrätty arvo ± 1° taikka 0° ± 1°.
5.1.5. Mittauslaitteet
Kuten 3.1.4 kohdassa täsmennetään vaihteiston testauksen osalta.
5.1.6. Testimenettely
5.1.6.1. Nollamomenttisignaalin kompensoiminen:
Kuten 3.1.6.1 kohdassa täsmennetään vaihteiston testauksen osalta.
5.1.6.2. Mittausjakso
Hidastimen momenttihäviömittauksissa on noudatettava vaihteiston testaukselle 3.1.6.3.2– 3.1.6.3.5 kohdassa täsmennettyä järjestystä.
5.1.6.2.1. Mittaus hidastimesta erillisenä yksikkönä
Kun hidastinta testataan erillisenä yksikkönä, tehdään momenttihäviömittaukset seuraavista nopeuspisteistä:
200, 400, 600, 900, 1 200 , 1 600 , 2 000 , 2 500 , 3 000 , 3 500 , 4 000 , 4 500 , 5 000 aina hidastimen roottorin suurimpaan nopeuteen saakka.
5.1.6.2.2. Mittaus yhdessä vaihteiston kanssa
5.1.6.2.2.1. |
Kun hidastinta testataan yhdessä vaihteiston kanssa, valitaan vaihde, jolla hidastin voi toimia roottorinsa suurimmalla nopeudella. |
5.1.6.2.2. Mitataan momenttihäviö käyttönopeuksilla, joita käytetään vastaavassa vaihteiston testauksessa.
5.1.6.2.2.3. |
Valmistajan pyynnöstä voidaan lisätä mittauspisteitä, joissa vaihteiston käyttönopeus on pienempi kuin 600 rpm. |
5.1.6.2.2.4. |
Valmistaja voi erottaa hidastimen häviöt vaihteiston kokonaishäviöistä suorittamalla testauksen seuraavassa järjestyksessä:
1)
Mitataan koko vaihteiston hidastin mukaan luettuna kuormasta riippumaton momenttihäviö, kuten 3.1 kohdassa määritellään vaihteiston testaamiseksi jollakin suuremmista vaihteista. = Tl,in,withret
2)
Korvataan hidastin ja siihen liittyvät osat osilla, joita tarvitaan vastaavassa vaihteistovariantissa, jossa ei ole hidastinta. Toistetaan 1 kohdan mittaus. = Tl,in,withoutret
3)
Määritetään hidastinjärjestelmän kuormituksesta riippumaton momenttihäviö laskemalla saatujen kahden testitietosarjan erotus. = Tl,in,retsys = Tl,in,withret – Tl,in,withoutret |
5.1.7. Mittaussignaalit ja tietojen tallentaminen
Kuten 3.1.5 kohdassa täsmennetään vaihteiston testauksen osalta.
5.1.8. Mittauksen validointi
Kaikki kirjatut tiedot on tarkastettava ja käsiteltävä 3.1.7 kohdassa vaihteiston testauksen osalta määritellyn mukaisesti.
5.2. Simulointivälineen syöttötiedostojen täydentäminen
5.2.1 |
Pienintä mittausnopeutta pienempien nopeuksien osalta hidastimen momenttihäviöt asetetaan samoiksi kuin kyseisellä pienimmällä mittausnopeudella mitattu momenttihäviö. |
5.2.2 |
Jos hidastimen häviöt on erotettu kokonaishäviöistä laskemalla hidastimen kanssa ja ilman sitä tehdyistä testeistä saatujen tietosarjojen erotus (ks. 5.1.6.2.2.4 kohta), todelliset hidastimen roottorin nopeudet riippuvat hidastimen sijainnista ja/tai valitusta välityssuhteesta ja hidastimen ylennyssuhteesta, joten ne voivat poiketa vaihteiston käyttöakselin nopeuksista. Mitattuja vastushäviötietoja vastaavat todelliset hidastimen roottorin nopeudet lasketaan 5.1 kohdassa olevan taulukon 2 mukaisesti. |
5.2.3 |
Momenttihäviökartta muotoillaan ja tallennetaan tämän liitteen lisäyksessä 12 esitetyllä tavalla. |
6. Voimansiirron lisäkomponentit / kulmavälitys
6.1. Kulmavälityksen häviöiden määritysmenetelmät
Kulmavälityksen häviöt määritetään soveltamalla jompaakumpaa seuraavista tapauksista.
6.1.1. Tapaus A: Mittaus erillisestä kulmavälityksestä
Erillisen kulmavälityksen momenttihäviömittausta varten sovelletaan seuraavassa kuvattuja kolmea vaihtoehtoa:
Vaihtoehto 1 |
: |
Mitatut momentista riippumattomat häviöt ja lasketut momentista riippuvat häviöt (vaihteistotestivaihtoehto 1) |
Vaihtoehto 2 |
: |
Mitatut momentista riippumattomat häviöt ja mitatut momentista riippuvat häviöt täydellä kuormituksella (vaihteistotestivaihtoehto 2) |
Vaihtoehto 3 |
: |
Mittaus täyden kuormituksen pisteissä (vaihteistotestivaihtoehto 3) |
Kulmavälityksen häviöiden mittauksessa on noudatettava vastaavaa vaihteistotestiä varten 3 kohdassa kuvattua menettelyä seuraavien siitä poikkeavien vaatimusten mukaisesti:
6.1.1.1 Sovellettava nopeusalue:
nopeudesta 200 rpm (sillä akselilla, johon kulmavälitys on kiinnitetty) kulmavälityksen eritelmien mukaiseen suurimpaan nopeuteen tai määriteltyä suurinta nopeutta välittömästi edeltävään nopeuteen.
6.1.1.2 |
Nopeusportaan koko: 200 rpm |
6.1.2. Tapaus B: Vaihteistoon kytketyn kulmavälityksen yksittäismittaus
Kun kulmavälitystä testataan yhdessä vaihteiston kanssa, testauksessa on noudatettava jotakin seuraavista vaihteiston testaukseen määriteltyä vaihtoehtoa:
Vaihtoehto 1 |
: |
Mitatut momentista riippumattomat häviöt ja lasketut momentista riippuvat häviöt (vaihteistotestivaihtoehto 1) |
Vaihtoehto 2 |
: |
Mitatut momentista riippumattomat häviöt ja mitatut momentista riippuvat häviöt täydellä kuormituksella (vaihteistotestivaihtoehto 2) |
Vaihtoehto 3 |
: |
Mittaus täyden kuormituksen pisteissä (vaihteistotestivaihtoehto 3) |
6.1.2.1 |
Valmistaja voi erottaa kulmavälityksen häviöt vaihteiston kokonaishäviöistä suorittamalla testauksen seuraavassa järjestyksessä:
1)
Mitataan koko vaihteiston kulmavälitys mukaan luettuna momenttihäviö soveltuvassa vaihteistotestivaihtoehdossa määritellyllä tavalla. = Tl,in,withad
2)
Korvataan kulmavälitys ja siihen liittyvät osat osilla, joita tarvitaan vastaavassa vaihteistovariantissa, jossa ei ole kulmavälitystä. Toistetaan 1 kohdan mittaus. = Tl,in,withoutad
3)
Määritetään kulmavälitysjärjestelmän kuormituksesta riippumaton momenttihäviö laskemalla saatujen kahden testitietosarjan erotus. = Tl,in,adsys = Tl,in,withad – Tl,in,withoutad |
6.2. Simulointivälineen syöttötiedostojen täydentäminen
6.2.1. |
Edellä määriteltyä pienintä mittausnopeutta pienempien nopeuksien osalta momenttihäviöt asetetaan samoiksi kuin pienimmällä mittausnopeudella mitattu momenttihäviö. |
6.2.2. |
Jos suurin testattu kulmavälityksen käyttönopeus oli viimeinen määriteltyä kulmavälityksen suurinta sallittua nopeutta alempi nopeusporras, momenttihäviö ekstrapoloidaan suurimpaan nopeuteen saakka lineaarisella regressiolla, joka perustuu kahteen viimeiseksi mitattuun nopeusportaaseen. |
6.2.3. |
Momenttihäviötiedot, jotka koskevat sitä vaihteiston käyttöakselia, johon kulmavälitys on tarkoitus kytkeä, lasketaan lineaarisella interpolaatiolla ja ekstrapolaatiolla. |
7. Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus
7.1. |
Jokainen vaihteisto, momentinmuunnin, muu momenttia siirtävä komponentti ja voimansiirron lisäkomponentti on valmistettava siten, että se vastaa hyväksyttyä tyyppiä sertifikaatissa ja sen liitteissä annetun kuvauksen osalta. Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettelyjen on vastattava direktiivin 2007/46/EY 12 artiklassa vahvistettuja menettelyjä. |
7.2 |
Momentinmuuntimeen, muihin momenttia siirtäviin komponentteihin ja voimansiirron lisäkomponentteihin ei sovelleta tämän liitteen 8 kohdassa annettuja tuotannon vaatimustenmukaisuuden testausta koskevia säännöksiä. |
7.3 |
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus on tarkastettava tämän liitteen lisäyksessä 1 vahvistetuissa sertifikaateissa annetun kuvauksen perusteella. |
7.4 |
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus on arvioitava tässä kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti. |
7.5 |
Valmistajan on testattava vuosittain vähintään taulukossa 3 ilmoitettu määrä vaihteistoja sen mukaan, mikä valmistajan valmistamien vaihteistojen vuotuinen kokonaismäärä on. Tuotantomäärien määrittämisessä otetaan huomioon vain sellaiset vaihteistot, jotka kuuluvat tämän asetuksen vaatimusten soveltamisalaan. |
7.6 |
Jokaisen valmistajan testaaman vaihteiston on edustettava tiettyä perhettä. Sen estämättä, mitä 7.10 kohdassa säädetään, perheestä testataan vain yksi vaihteisto. |
7.7 |
Jos vaihteistojen vuotuinen tuotantomäärä on 1 001 –10 000 , valmistaja ja hyväksyntäviranomainen sopivat testattavan perheen valinnasta yhdessä. |
7.8 |
Jos vaihteistojen vuotuinen tuotantomäärä on suurempi kuin 10 000 , testataan aina se vaihteistoperhe, jonka tuotantomäärä on suurin. Valmistajan on perusteltava tehtyjen testien määrä ja perheiden valinta hyväksyntäviranomaiselle (esim. myyntiluvuilla). Valmistaja ja hyväksyntäviranomainen sopivat yhdessä lisäksi testattavista muista perheistä.
Taulukko 3 Vaatimustenmukaisuustestauksen otoskoko
|
7.9. |
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden tarkastamista varten hyväksyntäviranomaisen on määriteltävä yhdessä valmistajan kanssa ne vaihteistotyypit, jotka testataan. Hyväksyntäviranomaisen on varmistettava, että valitut vaihteistotyypit valmistetaan samojen standardien mukaisesti kuin sarjatuotannossa. |
7.10 |
Jos 8 kohdan mukaisesti tehdyn testin tulos on suurempi kuin 8.1.3 kohdassa esitetään, testataan vielä kolme samaan perheeseen kuuluvaa vaihteistoa. Jos vähintään yksi niistä ei läpäise testiä, sovelletaan 23 artiklaa. |
8. Tuotannon vaatimustenmukaisuuden testaus
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden testauksessa on käytettävä seuraavaa menetelmää, kun hyväksyntäviranomainen ja sertifikaatin hakija ovat siitä ennalta sopineet:
8.1 Vaihteistojen vaatimustenmukaisuustestaus
8.1.1 |
Vaihteiston hyötysuhde määritetään tässä kohdassa kuvatulla yksinkertaistetulla menettelyllä.
|
8.1.3 |
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuustesti hyväksytään, kun seuraava ehto toteutuu: Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden testauksen aikainen hyötysuhde ηA,CoP on vähintään yhtä suuri kuin X % tyyppihyväksytyn vaihteiston hyötysuhteesta ηA,TA . ηA,TA – ηA,CoP ≤ X X:n arvoksi asetetaan 1,5 %, kun kyse on SMT-, AMT- tai DCT-vaihteistosta, ja 3 %, kun kyse on automaattisesta pikavaihteistosta tai useammalla kuin kahdella kitkakytkimellä varustetusta vaihteistosta. |
Lisäys 1
KOMPONENTIN, ERILLISEN TEKNISEN YKSIKÖN TAI JÄRJESTELMÄN SERTIFIKAATIN MALLI
Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm)
SERTIFIKAATTI VAIHTEISTOPERHEEN / MOMENTINMUUNNINPERHEEN / MUIDEN MOMENTTIA SIIRTÄVIEN KOMPONENTTIEN PERHEEN / VOIMANSIIRRON LISÄKOMPONENTTIEN PERHEEN ( 5 )HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖIHIN JA POLTTOAINEENKULUTUKSEEN LIITTYVISTÄ OMINAISUUKSISTA
Ilmoitus sertifikaatin — myöntämisestä (1) — laajentamisesta (1) — epäämisestä (1) — peruuttamisesta (1) |
Viranomaisen leima
|
asetuksen (EY) N:o 595/2009 osalta, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön asetuksella (EU) 2017/2400
Asetus (EY) N:o XXXXX ja asetus (EU) 2017/2400, viimeksi muutettuna …
Sertifiointinumero:
Hash-tunniste:
Laajennuksen syy:
OSA I
0.1 |
Merkki (valmistajan toiminimi): |
0.2 |
Tyyppi: |
0.3 |
Tyypin tunniste, jos merkitty komponenttiin:
|
0.4 |
Valmistajan nimi ja osoite: |
0.5 |
Komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden EY-tyyppihyväksyntämerkinnän sijainti ja kiinnitystapa: |
0.6 |
Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet: |
0.7 |
Valmistajan mahdollisen edustajan nimi ja osoite: |
OSA II
1. Lisätiedot (tapauksen mukaan): ks. lisäys
1.1. Momenttihäviöiden määrittämisessä käytetty vaihtoehto
1.1.1 |
Vaihteisto: täsmennetään kunkin vaihteiston vaihteen osalta toisiomomenttialueet 0–10 kNm ja > 10 kNm |
2. |
Testien suorittamisesta vastaava hyväksyntäviranomainen: |
3. |
Testausselosteen päiväys |
4. |
Testausselosteen numero |
5. |
Mahdolliset huomautukset: ks. lisäys |
6. |
Paikka |
7. |
Päivämäärä |
8. |
Allekirjoitus |
Liitteet:
Ilmoituslomake
Testausseloste
Lisäys 2
Vaihteistoa koskeva ilmoituslomake
Ilmoituslomakkeen nro: |
Aihe: Antamispäivä: Muutoksen päivämäärä: |
Perusta: …
Vaihteiston tyyppi/perhe (tapauksen mukaan):
…
0. YLEISTÄ
0.1. |
Valmistajan nimi ja osoite |
0.2. |
Merkki (valmistajan toiminimi): |
0.3. |
Vaihteiston tyyppi: |
0.4. |
Vaihteistoperhe: |
0.5. |
Vaihteiston tyyppi (erillinen tekninen yksikkö) / vaihteistoperhe (erillinen tekninen yksikkö) |
0.6. |
Kaupalliset nimet (jos saatavissa): |
0.7. |
Mallin tunniste, jos merkitty vaihteistoon: |
0.8. |
Komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden EY-tyyppihyväksyntämerkinnän sijainti ja kiinnitystapa: |
0.9. |
Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet: |
0.10. |
Valmistajan edustajan nimi ja osoite: |
OSA 1
(KANTA)VAIHTEISTON JA VAIHTEISTOPERHEESEEN KUULUVIEN VAIHTEISTOTYYPPIEN OLENNAISET OMINAISUUDET
|
Kantavaihteisto |
Perheenjäsenet |
|
||
|
|||||
tai vaihteistotyyppi |
|
||||
|
|||||
|
#1 |
#2 |
#3 |
|
|
|
▼M1 —————
1.0 VAIHTEISTO-/VAIHTEISTOPERHEKOHTAISET TIEDOT
1.1 |
Välityssuhde. Vaihdejärjestely ja tehonsiirto |
1.2 |
keskipiste–keskipiste-etäisyys sivuakselivaihteistossa |
1.3 |
Laakerien tyyppi vastaavissa paikoissa (jos asennettu) |
1.4 |
Vaihtoelementtien tyyppi (hammaskytkimet (myös synkronoijat) tai kitkakytkimet) vastaavissa paikoissa (jos asennettu) |
1.5 |
Yksittäisen vaihteen leveys vaihtoehdossa 1 tai yksittäisen vaihteen leveys ± 1 mm vaihtoehdossa 2 tai 3 |
1.6 |
Vaihteiden määrä eteenpäin |
1.7 |
Hammaskytkimien määrä |
1.8 |
Synkronoijien määrä |
1.9 |
Kitkakytkinlevyjen määrä (paitsi yksittäinen kuivakytkin, jossa 1 tai 2 levyä) |
1.10 |
Kitkakytkinlevyjen ulkohalkaisija (paitsi yksittäinen kuivakytkin, jossa 1 tai 2 levyä) |
1.11 |
Hampaiden pintakarkeus (myös piirustukset) |
1.12 |
Dynaamisten akselien tiivisteiden määrä |
1.13 |
Voitelu- ja jäähdytysöljyn virtaus vaihteiston käyttöakselin pyörähdystä kohti |
1.14 |
Öljyn viskositeetti 100 °C:ssa (± 10 %) |
1.15 |
Hydraulisesti ohjattujen vaihdelaatikkojen järjestelmäpaine |
1.16 |
Määrätty öljyntaso suhteessa keskiakseliin piirroseritelmän mukaisesti (perustana alemman ja ylemmän toleranssiarvon keskiarvo) staattisissa tai käyttöolosuhteissa. Öljytasoa pidetään samana, jos kaikki vaihteiston pyörivät osat (paitsi öljypumppu ja sen käyttöakseli) ovat määrätyn öljytason yläpuolella. |
1.17 |
Määrätty öljyntaso (± 1 mm) |
1.18 |
Välityssuhteet [-] ja suurin käyttömomentti [Nm], suurin syöttöteho (kW) ja suurin käyttönopeus [rpm] 1. vaihde
2. vaihde
3. vaihde
4. vaihde
5. vaihde
6. vaihde
7. vaihde
8. vaihde
9. vaihde
10. vaihde
11. vaihde
12. vaihde
n:s vaihde
|
LIITELUETTELO
Nro: |
Kuvaus: |
Antamispäivä: |
1 |
Tietoja vaihteistotestin olosuhteista |
… |
2 |
… |
|
Lisäys 1 vaihteistoa koskevaan ilmoituslomakkeeseen
Testausolosuhteita koskevat tiedot (tapauksen mukaan)
1.1 Mittaus hidastimen kanssa |
kyllä/ei |
1.2 Mittaus kulmavälityksen kanssa |
kyllä/ei |
1.3 Suurin testattu käyttönopeus [rpm] |
|
1.4 Suurin testattu käyttömomentti [Nm] |
|
Lisäys 3
Hydrodynaamista momentinmuunninta koskeva ilmoituslomake
Ilmoituslomakkeen nro: |
Aihe: Antamispäivä: Muutoksen päivämäärä: |
Perusta: …
Momentinmuuntimen tyyppi/perhe (tapauksen mukaan):
…
0. YLEISTÄ
0.1 |
Valmistajan nimi ja osoite |
0.2 |
Merkki (valmistajan toiminimi): |
0.3 |
Momentinmuuntimen tyyppi: |
0.4 |
Momentinmuunninperhe: |
0.5 |
Momentinmuuntimen tyyppi (erillinen tekninen yksikkö) / momentinmuunninperhe (erillinen tekninen yksikkö) |
0.6 |
Kaupalliset nimet (jos saatavissa): |
0.7 |
Mallin tunniste, jos merkitty momentinmuuntimeen: |
0.8 |
Komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden EY-tyyppihyväksyntämerkinnän sijainti ja kiinnitystapa: |
0.9 |
Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet: |
0.10 |
Valmistajan edustajan nimi ja osoite: |
OSA 1
(KANTA)MOMENTINMUUNTIMEN JA MOMENTINMUUNNINPERHEESEEN KUULUVIEN MOMENTINMUUNNINTYYPPIEN OLENNAISET OMINAISUUDET
|
Kantamomentinmuunnin tai |
Perheenjäsenet |
|
||
|
|||||
Momentinmuuntimen tyyppi |
#1 |
#2 |
#3 |
|
|
|
|||||
|
|||||
|
|
|
|
|
|
▼M1 —————
1.0 MOMENTINMUUNNIN-/MOMENTINMUUNNINPERHEKOHTAISET TIEDOT
1.1 |
Hydrodynaaminen momentinmuunnin ilman mekaanista vaihteistoa (sarjajärjestely)
|
1.2 |
Hydrodynaaminen momentinmuunnin mekaanisen vaihteiston kanssa (rinnanjärjestely)
|
LIITELUETTELO
Nro: |
Kuvaus: |
Antamispäivä: |
1 |
Tietoja momentinmuunnintestin olosuhteista |
… |
2 |
… |
|
Lisäys 1 momentinmuunninta koskevaan ilmoituslomakkeeseen
Testausolosuhteita koskevat tiedot (tapauksen mukaan)
1. Mittausmenetelmä
1.1 |
Momentinmuunnin yhdessä mekaanisen vaihteiston kanssa kyllä/ei |
1.2 |
Momentinmuunnin erillisenä yksikkönä kyllä/ei |
Lisäys 4
Muita momenttia siirtäviä komponentteja (OTTC) koskeva ilmoituslomake
Ilmoituslomakkeen nro: |
Aihe: Antamispäivä: Muutoksen päivämäärä: |
Perusta: …
OTTC:n tyyppi/perhe (tapauksen mukaan):
…
0. YLEISTÄ
0.1 |
Valmistajan nimi ja osoite |
0.2 |
Merkki (valmistajan toiminimi): |
0.3 |
OTTC:n tyyppi: |
0.4 |
OTTC-perhe |
0.5 |
OTTC:n tyyppi (erillinen tekninen yksikkö) / OTTC-perhe (erillinen tekninen yksikkö) |
0.6 |
Kaupalliset nimet (jos saatavissa): |
0.7 |
Mallin tunniste, jos merkitty OTTC:hen: |
0.8 |
Komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden EY-tyyppihyväksyntämerkinnän sijainti ja kiinnitystapa: |
0.9 |
Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet: |
0.10 |
Valmistajan edustajan nimi ja osoite: |
OSA 1
(KANTA-)OTTC:N JA OTTC-PERHEESEEN KUULUVIEN OTTC-TYYPPIEN OLENNAISET OMINAISUUDET
|
Kanta-OTTC |
Perheenjäsen |
|
||
|
|||||
|
#1 |
#2 |
#3 |
|
|
|
▼M1 —————
1.0 OTTC:n ominaisuudet
1.1 |
Hydrodynaamiset momenttia siirtävät komponentit (OTTC) / hidastin
|
1.2 |
Magneettiset momenttia siirtävät komponentit (OTTC) / hidastin
|
1.3 |
Momenttia siirtävät komponentit (OTTC) / hydrodynaaminen kytkin
|
LIITELUETTELO
Nro: |
Kuvaus: |
Antamispäivä: |
1 |
Tietoja OTTC-testin olosuhteista |
… |
2 |
… |
|
Lisäys 1 OTTC:tä koskevaan ilmoituslomakkeeseen
Testausolosuhteita koskevat tiedot (tapauksen mukaan)
1. Mittausmenetelmä
2. |
OTTC:n päämomentinvaimentimen, esim. hidastimen roottorin suurin testinopeus [rpm] |
Lisäys 5
Voimansiirron lisäkomponentteja (ADC) koskeva ilmoituslomake
Ilmoituslomakkeen nro: |
Aihe: Antamispäivä: Muutoksen päivämäärä: |
Perusta: …
ADC:n tyyppi/perhe (tapauksen mukaan):
…
0. YLEISTÄ
0.1 |
Valmistajan nimi ja osoite |
0.2 |
Merkki (valmistajan toiminimi): |
0.3 |
ADC:n tyyppi: |
0.4 |
ADC-perhe |
0.5 |
ADC:n tyyppi (erillinen tekninen yksikkö) / ADC-perhe (erillinen tekninen yksikkö) |
0.6 |
Kaupalliset nimet (jos saatavissa): |
0.7 |
Mallin tunniste, jos merkitty ADC:hen: |
0.8 |
Komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden EY-tyyppihyväksyntämerkinnän sijainti ja kiinnitystapa: |
0.9 |
Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet: |
0.10 |
Valmistajan edustajan nimi ja osoite: |
OSA 1
(KANTA-)ADC:N JA ADC-PERHEESEEN KUULUVIEN ADC-TYYPPIEN OLENNAISET OMINAISUUDET
|
Kanta-ADC |
Perheenjäsen |
|
||
|
|||||
|
#1 |
#2 |
#3 |
|
|
|
▼M1 —————
1.0 ADC:TÄ/KULMAVÄLITYSTÄ KOSKEVAT TIEDOT
1.1 |
Välityssuhde ja vaihdejärjestely |
1.2 |
Käyttö- ja ulostuloakselien välinen kulma |
1.3 |
Laakerien tyyppi vastaavissa paikoissa |
1.4 |
Hammasten lukumäärä vaihdepyörittäin |
1.5 |
Yksittäisen vaihteen leveys |
1.6 |
Dynaamisten akselien tiivisteiden määrä |
1.7 |
Öljyn viskositeetti (± 10 %) |
1.8 |
Hampaiden pintakarkeus |
1.9 |
Määrätty öljyntaso suhteessa keskiakseliin piirroseritelmän mukaisesti (perustana alemman ja ylemmän toleranssiarvon keskiarvo) staattisissa tai käyttöolosuhteissa. Öljytasoa pidetään samana, jos kaikki vaihteiston pyörivät osat (paitsi öljypumppu ja sen käyttöakseli) ovat määrätyn öljytason yläpuolella. |
1.10 |
Öljyn taso (± 1 mm) |
LIITELUETTELO
Nro: |
Kuvaus: |
Antamispäivä: |
1 |
Tietoja ADC-testin olosuhteista |
… |
2 |
… |
|
Lisäys 1 ADC:tä koskevaan ilmoituslomakkeeseen
Testausolosuhteita koskevat tiedot (tapauksen mukaan)
1. Mittausmenetelmä
vaihteiston kanssa |
kyllä/ei |
käyttömekanismi |
kyllä/ei |
suora |
kyllä/ei |
2. |
Suurin testinopeus ADC:n sisääntulossa [rpm] |
Lisäys 6
Perhe
1. Yleistä
Vaihteistoperheelle, momentinmuunninperheelle, muiden momenttia siirtävien komponenttien perheelle ja voimansiirron lisäkomponenttien perheelle ovat ominaisia yhteiset rakenne- ja suorituskykyominaisuudet. Niiden on oltava samat kaikille saman perheen jäsenille. Valmistaja voi päättää, mitkä vaihteistot, momentinmuuntimet, muut momenttia siirtävät komponentit ja voimansiirron lisäkomponentit kuuluvat samaan perheeseen, kunhan tässä lisäyksessä luetellut jäsenyyskriteerit täyttyvät. Perheen on oltava hyväksyntäviranomaisen hyväksymä. Valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle tarvittavat tiedot perheen jäsenistä.
1.1 Erityistapaukset
Joissain tapauksissa ominaisuudet voivat vaikuttaa toisiinsa. Tämä on otettava huomioon, jotta samaan perheeseen kuuluu vain ominaisuuksiltaan samanlaisia vaihteistoja, momentinmuuntimia, muita momenttia siirtäviä komponentteja tai voimansiirron lisäkomponentteja. Valmistajan on kartoitettava tällaiset tapaukset ja ilmoitettava niistä hyväksyntäviranomaiselle. Tämä on otettava huomioon kriteerinä uusia vaihteistoperheitä, momentinmuunninperheitä, muiden momenttia siirtävien komponenttien perheitä tai voimansiirron lisäkomponenttien perheitä muodostettaessa.
Kun kyse on laitteesta tai ominaisuudesta, jota ei mainita 9 kohdassa ja joka vaikuttaa merkittävästi suorituskykyyn, valmistajan on kuvattava laite hyvän teknisen käytännön mukaisesti ja ilmoitettava siitä hyväksyntäviranomaiselle. Tämä on otettava huomioon kriteerinä uusia vaihteistoperheitä, momentinmuunninperheitä, muiden momenttia siirtävien komponenttien perheitä tai voimansiirron lisäkomponenttien perheitä muodostettaessa.
1.2 |
Perheen käsitteessä määritellään ne kriteerit ja ominaisuudet, joiden avulla valmistaja voi ryhmitellä vaihteistoja, momentinmuuntimia, muita momenttia siirtäviä komponentteja tai voimansiirron lisäkomponentteja perheiksi ja tyypeiksi, joiden hiilidioksidipäästöihin liittyvät tiedot ovat samanlaiset tai vastaavat. |
2. |
Hyväksyntäviranomainen voi katsoa, että vaihteistoperheen, momentinmuunninperheen, muiden momenttia siirtävien perheiden tai voimansiirron lisäkomponenttien perheen suurin momenttihäviö voidaan parhaiten määrittää lisätesteillä. Tällöin valmistajan on toimitettava asianmukaiset tiedot, joiden perusteella voidaan määrittää se perheeseen kuuluva vaihteisto, momentinmuunnin, muu momenttia siirtävä komponentti tai voimansiirron lisäkomponentti, jonka momenttihäviö on todennäköisesti suurin. Jos perheen jäsenissä on muita ominaisuuksia, joiden voidaan olettaa vaikuttavan momenttihäviöihin, nämä ominaisuudet on yksilöitävä ja otettava huomioon perheen kantajäsentä valittaessa. |
3. |
Vaihteistoperheen määritysparametrit
|
4. |
Kantavaihteiston valitseminen Kantavaihteisto valitaan seuraavien kriteerien perusteella:
a)
suurin yksittäisen vaihteen leveys vaihtoehdossa 1 tai yksittäisen vaihteen leveys ± 1 mm vaihtoehdossa 2 tai 3
b)
suurin vaihteiden kokonaismäärä
c)
suurin hammaskytkimien määrä
d)
suurin synkronoijien määrä
e)
suurin kitkakytkinlevyjen määrä (paitsi yksittäinen kuivakytkin, jossa 1 tai 2 levyä)
f)
suurin kitkakytkinlevyjen ulkoläpimitta (paitsi yksittäinen kuivakytkin, jossa 1 tai 2 levyä)
g)
suurin hampaiden pintakarkeuden taso
h)
suurin dynaamisten akselien tiivisteiden lukumäärä
i)
suurin voitelu- ja jäähdytysöljyn virtaus käyttöakselin pyörähdystä kohti
j)
suurin öljyn viskositeetti
k)
suurin hydraulisesti ohjattujen vaihdelaatikkojen järjestelmäpaine
l)
suurin määrätty öljyntaso suhteessa keskiakseliin piirroseritelmän mukaisesti (perustana alemman ja ylemmän toleranssiarvon keskiarvo) staattisissa tai käyttöolosuhteissa. Öljyntasoa pidetään samana, jos kaikki vaihteiston pyörivät osat (paitsi öljypumppu ja sen käyttöakseli) ovat määrätyn öljyntason yläpuolella.
m)
suurin määrätty öljyntaso (± 1 mm). |
5. |
Momentinmuunninperheen määritysparametrit
|
6. |
Kantamomentinmuuntimen valinta
|
7. |
Muiden momenttia siirtävien komponenttien (OTTC) perheen määritysparametrit
|
8. |
Momenttia muuntavan komponentin valinta perheen kantajäseneksi
|
9. |
Voimansiirron lisäkomponenttien perheen määritysparametrit
|
10. |
Voimansiirron lisäkomponentin valinta perheen kantajäseneksi
|
Lisäys 7
Merkinnät ja numerointi
1. Merkinnät
Jos komponentti sertifioidaan tämän liitteen mukaisesti, siinä on oltava seuraavat merkinnät:
1.1 |
Valmistajan nimi tai tavaramerkki |
1.2 |
Merkki ja tyypin tunniste sellaisena kuin ne on kirjattu tämän liitteen lisäyksissä 2–5 olevan ilmoituslomakkeen kohtiin 0.2 ja 0.3 |
1.3 |
Sertifiointimerkki (tapauksen mukaan) on suorakulmion sisällä oleva pienaakkosten e-kirjain, jota seuraa sertifikaatin myöntäneen jäsenvaltion tunnusnumero: 1 Saksa,
2 Ranska,
3 Italia,
4 Alankomaat,
5 Ruotsi,
6 Belgia,
7 Unkari,
8 Tšekki,
9 Espanja,
11 Yhdistynyt kuningaskunta,
12 Itävalta,
13 Luxemburg,
17 Suomi,
18 Tanska,
19 Romania,
20 Puola,
21 Portugali,
23 Kreikka,
24 Irlanti,
25 Kroatia,
26 Slovenia,
27 Slovakia,
29 Viro,
32 Latvia,
34 Bulgaria,
36 Liettua,
49 Kypros,
50 Malta.
|
1.4 |
Sertifiointimerkissä on myös oltava suorakulmion lähellä ”perushyväksyntänumero”, joka sisältyy direktiivin 2007/46/EY liitteessä VII tarkoitetun tyyppihyväksyntänumeron osaan 4 ja jota edeltävät kaksi numeroa ilmaisevat tähän asetukseen tehdylle viimeisimmälle tekniselle tarkistukselle annetun järjestysnumeron sekä kirjaintunnus, joka ilmaisee osan, jolle sertifikaatti on myönnetty. Tämän asetuksen tapauksessa järjestysnumero on 00. Tämän asetuksen tapauksessa kirjaintunnus otetaan taulukosta 1.
|
1.5 |
Esimerkki sertifiointimerkistä
Edellä esitetty vaihteistoon, momentinmuuntimeen, muuhun momenttia siirtävään komponenttiin tai voimansiirron lisäkomponenttiin kiinnitetty sertifiointimerkki osoittaa, että asianomainen tyyppi on sertifioitu Puolassa (e20) tämän asetuksen mukaisesti. Ensimmäiset kaksi numeroa (00) ilmoittavat tähän asetukseen tehdylle viimeisimmälle tekniselle tarkistukselle annetun järjestysnumeron. Seuraava merkki osoittaa, että sertifikaatti on myönnetty vaihteistolle (G). Viimeiset neljä numeroa (0004) muodostavat perushyväksyntänumeron, jonka hyväksyntäviranomainen on antanut vaihteistolle. |
1.6 |
Sertifikaatin hakijan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen ennalta antamalla suostumuksella voidaan käyttää muitakin kirjasinkokoja kuin 1.5 kohdassa esitetään. Näiden muiden kirjasinkokojen on oltava selvästi luettavissa. |
1.7 |
Merkintöjen, laattojen tai tarrojen on kestettävä vaihteiston, momentinmuuntimen, muun momenttia siirtävän komponentin tai voimansiirron lisäkomponentin käyttöiän ja oltava selvästi luettavissa ja pysyviä. Valmistajan on varmistettava, että merkintöjä, laattoja tai tarroja ei voida poistaa niitä tuhoamatta tai turmelematta. |
1.8 |
Jos sama hyväksyntäviranomainen myöntää vaihteistolle, momentinmuuntimelle, muulle momenttia siirtävälle komponentille tai voimansiirron lisäkomponentille erillisiä sertifikaatteja, riittää, että merkitään yksi 1.3 kohdassa tarkoitettu sertifiointimerkki. Tämän sertifiointimerkin jäljessä on esitettävä soveltuvat 1.4 kohdassa täsmennetyt merkinnät, jotka koskevat asianomaista vaihteistoa, momentinmuunninta, muuta momenttia siirtävää komponenttia tai voimansiirron lisäkomponenttia. Ne on erotettava toisistaan vinoviivalla (/). |
1.9. |
Sertifiointimerkin on oltava näkyvissä, kun vaihteisto, momentinmuunnin, muu momenttia siirtävä komponentti tai voimansiirron lisäkomponentti on asennettuna ajoneuvoon, ja se on kiinnitettävä sellaiseen osaan, joka on normaalin käytön kannalta välttämätön ja jota ei yleensä tarvitse vaihtaa komponentin käyttöiän aikana. |
1.10 |
Jos momentinmuunnin tai muu momenttia siirtävä komponentti on rakenteeltaan sellainen, että siihen ei pääse käsiksi tai se ei ole näkyvissä vaihteistoon asentamisen jälkeen, momentinmuuntimen tai muun momenttia siirtävän komponentin sertifiointimerkki on sijoitettava vaihteiston pinnalle. Jos ensimmäisessä kappaleessa kuvatussa tapauksessa momentinmuunninta tai muuta momenttia siirtävää komponenttia ei ole sertifioitu, vaihteistoon on merkittävä 1.4 kohdassa tarkoitetun kirjaintunnuksen vieressä sertifiointinumeron asemesta viiva (–). |
2. Numerointi
2.1. |
Vaihteiston, momentinmuuntimen, muun momenttia siirtävän komponentin tai voimansiirron lisäkomponentin sertifiointinumero koostuu seuraavista: eX*YYYY/YYYY*ZZZZ/ZZZZ*X*0000*00
|
Lisäys 8
Kiinteät momenttihäviöarvot – vaihteisto
Vaihteiston suurimpaan nimellisvääntömomenttiin perustuvat laskennalliset varmistusarvot:
Tl,in |
= |
käyttöakseliin liittyvä momenttihäviö [Nm] |
Tdx |
= |
vastusmomentti nopeudella x rpm [Nm] |
Taddx |
= |
kulmavälityksestä johtuva lisävastusmomentti nopeudella x rpm [Nm] (tapauksen mukaan) |
nin |
= |
pyörimisnopeus käyttöakselilla [rpm] |
fT |
= |
1-η |
η |
= |
hyötysuhde |
fT |
= |
0,01 suorien vaihteiden osalta, 0,04 epäsuorien vaihteiden osalta |
fT_add |
= |
0,04 kulmavälityksen osalta (tapauksen mukaan) |
Tin |
= |
vääntömomentti käyttöakselilla [Nm] |
Tmax,in |
= |
suurin sallittu käyttömomentti millä tahansa vaihteiston eteenpäinajovaihteella [Nm] |
= |
max(Tmax,in,gear) |
Tmax,in,gear |
= |
suurin sallittu käyttömomentti tietyllä vaihteella, kun vaihde on 1, 2, 3, …, suurin vaihde. Hydrodynaamisella momentinmuuntimella varustettujen vaihteistojen tapauksessa käyttömomentti on momentti vaihteiston sisääntulossa ennen momentinmuunninta. |
Lisäys 9
Momentinmuuntimen yleinen malli
Vakiintuneeseen teknologiaan perustuva momentinmuuntimen yleinen malli:
Momentinmuuntimen ominaisuudet voidaan määrittää momentinmuuntimen yleisellä mallilla, joka perustuu tiettyihin moottorin ominaisuuksiin.
Momentinmuuntimen yleinen malli perustuu seuraaviin moottorille ominaisiin tietoihin:
nrated |
= |
moottorin suurin pyörimisnopeus suurimmalla teholla (määritetään moottoritietojen esikäsittelyvälineellä lasketusta moottorin täyskuormituskäyrästä) [rpm] |
Tmax |
= |
moottorin suurin vääntömomentti (määritetään moottoritietojen esikäsittelyvälineellä lasketusta moottorin täyskuormituskäyrästä) [Nm] |
Näin saadut momentinmuuntimen yleiset ominaisuudet pätevät ainoastaan sellaisen momentinmuuntimen osalta, joka on yhdistetty moottoriin, jonka vastaavat ominaistiedot ovat samat.
Momentinmuuntimen momenttikapasiteettia luonnehtivan nelipistemallin kuvaus:
Yleinen momenttikapasiteetti ja yleinen momenttisuhde:
Kuva 1.
Yleinen momenttikapasiteetti
Kuva 2.
Yleinen momenttisuhde
jossa
TP1000 |
= |
pumpun vertailumomentti [Nm] |
v |
= |
nopeussuhde [-] |
μ |
= |
momenttisuhde [-] |
vs |
= |
nopeussuhde ylimenopisteessä [-] Pyöriväkoteloisen momentinmuuntimen (trilock-tyyppinen) tapauksessa vs on tavallisesti 1. Muuntyyppisten momentinmuuntimien, erityisesti tehonjakotyyppisten, tapauksessa vs:n arvo voi olla muu kuin 1. |
vc |
= |
nopeussuhde kytkentäpisteessä [-] |
v0 |
= |
sammumispiste v 0 = 0 [rpm] |
vm |
= |
välinopeussuhde [-] |
Yleisen momenttikapasiteetin laskemiseksi on mallin mukaan sovellettava seuraavia määritelmiä:
Yleisen momenttisuhteen laskemiseksi on mallin mukaan sovellettava seuraavia määritelmiä:
Tehdään lineaarinen interpolaatio laskettujen pisteiden välillä.
Lisäys 10
Kiinteät momenttihäviöarvot – muut momenttia siirtävät komponentit
Laskennalliset momenttihäviöarvot muille momenttia siirtäville komponenteille
jossa
Tretarder |
= |
hidastimen vastushäviö [Nm] |
nretarder |
= |
hidastimen roottorin pyörimisnopeus [rpm] (ks. tämän liitteen 5.1 kohta) |
istep-up |
= |
ylennyssuhde = hidastimen roottorin pyörimisnopeus / vetokomponentin pyörimisnopeus (ks. tämän liitteen 5.1 kohta) |
Lisäys 11
Kiinteät momenttihäviöarvot – hammastettu kulmavälitys
Samaan tapaan kuin lasketaan lisäyksessä 8 annetut kiinteät momenttihäviöarvot, jotka koskevat vaihteiston ja hammastetun kulmavälityksen yhdistelmää, lasketaan kiinteät momenttihäviöarvot, jotka koskevat hammastettua kulmavälitystä ilman vaihteistoa, seuraavasti:
jossa
Tl,in |
= |
vaihteiston käyttöakseliin liittyvä momenttihäviö [Nm] |
Taddx |
= |
kulmavälityksestä johtuva lisävastusmomentti nopeudella x rpm [Nm] (tapauksen mukaan) |
nin |
= |
pyörimisnopeus vaihteiston käyttöakselilla [rpm] |
fT |
= |
1-η; η = hyötysuhde fT_add = 0,04 kulmavälityksen osalta |
Tin |
= |
vääntömomentti vaihteiston käyttöakselilla [Nm] |
Tmax,in |
= |
suurin sallittu käyttömomentti millä tahansa vaihteiston eteenpäinajovaihteella [Nm] |
= |
max(Tmaxin,gear) |
Tmax,in,gear |
= |
suurin sallittu käyttömomentti tietyllä vaihteella, kun vaihde on 1, 2, 3, …, suurin vaihde. |
Edellä esitetyn mukaisesti saadut kiinteät momenttihäviöt voidaan lisätä vaihtoehdoilla 1–3 saatuihin vaihteiston momenttihäviöihin, jotta saadaan momenttihäviöarvot tietyn vaihteiston ja kulmavälityksen yhdistelmälle.
Lisäys 12
Simulointivälineen syöttöparametrit
Johdanto
Tässä lisäyksessä esitetään luettelo parametreista, jotka vaihteiston, momentinmuuntimen, muiden momenttia siirtävien komponenttien ja voimansiirron lisäkomponenttien valmistajan on toimitettava simulointivälineeseen syötettäviksi tiedoiksi. Sovellettava xml-malli ja esimerkkitietoja on saatavissa erityisellä sähköisellä jakelualustalla.
Määritelmät
1) |
”Parameter ID”:simulointivälineessä käytettävä tietyn syöttöparametrin tai syöttötietojoukon yksilöllinen tunniste |
2) |
”Type”: parametrin tietojen tyyppi
|
3) |
”Unit” …parametrin mittayksikkö |
Syöttöparametrijoukko
Taulukko 1
Syöttöparametrit ”Transmission/General”
Parameter name |
Parameter ID |
Type |
Unit |
Kuvaus/viite |
Manufacturer |
P205 |
token |
[-] |
|
Model |
P206 |
token |
[-] |
|
CertificationNumber |
P207 |
token |
[-] |
|
Date |
P208 |
dateTime |
[-] |
Komponentin hash-tunnisteen luomispäivä ja -aika |
AppVersion |
P209 |
token |
[-] |
|
TransmissionType |
P076 |
string |
[-] |
Sallitut arvot: (1)”SMT”, ”AMT”, ”APT-S”, ”APT-P” |
MainCertificationMethod |
P254 |
string |
[-] |
Sallitut arvot: ”Option 1”, ”Option 2”, ”Option 3”, ”Standard values” |
(1)
DCT-vaihteistotyyppi ilmoitetaan AMT-vaihteistotyyppinä. |
Taulukko 2
Syöttöparametrit ”Transmission/Gears” vaihteittain
Parameter name |
Parameter ID |
Type |
Unit |
Kuvaus/viite |
GearNumber |
P199 |
integer |
[-] |
|
Ratio |
P078 |
double, 3 |
[-] |
|
MaxTorque |
P157 |
integer |
[Nm] |
Vapaaehtoinen |
MaxSpeed |
P194 |
integer |
[1/min] |
Vapaaehtoinen |
Taulukko 3
Syöttöparametrit ”Transmission/LossMap” vaihteittain ja häviökartan kunkin leikkauspisteen osalta
Parameter name |
Parameter ID |
Type |
Unit |
Kuvaus/viite |
InputSpeed |
P096 |
double, 2 |
[1/min] |
|
InputTorque |
P097 |
double, 2 |
[Nm] |
|
TorqueLoss |
P098 |
double, 2 |
[Nm] |
|
Taulukko 4
Syöttöparametrit ”TorqueConverter/General”
Parameter name |
Parameter ID |
Type |
Unit |
Kuvaus/viite |
Manufacturer |
P210 |
token |
[-] |
|
Model |
P211 |
token |
[-] |
|
CertificationNumber |
P212 |
token |
[-] |
|
Date |
P213 |
dateTime |
[-] |
Komponentin hash-tunnisteen luomispäivä ja -aika |
AppVersion |
P214 |
string |
[-] |
|
CertificationMethod |
P257 |
string |
[-] |
Sallitut arvot: ”Measured”, ”Standard values” |
Taulukko 5
Syöttöparametrit ”TorqueConverter/Characteristics” kullekin ominaiskäyrän leikkauspisteelle
Parameter name |
Parameter ID |
Type |
Unit |
Kuvaus/viite |
SpeedRatio |
P099 |
double, 4 |
[-] |
|
TorqueRatio |
P100 |
double, 4 |
[-] |
|
InputTorqueRef |
P101 |
double, 2 |
[Nm] |
|
Taulukko 6
Syöttöparametrit ”Angledrive/General” (vain jos sovelletaan komponenttiin)
Parameter name |
Parameter ID |
Type |
Unit |
Kuvaus/viite |
Manufacturer |
P220 |
token |
[-] |
|
Model |
P221 |
token |
[-] |
|
CertificationNumber |
P222 |
token |
[-] |
|
Date |
P223 |
dateTime |
[-] |
Komponentin hash-tunnisteen luomispäivä ja -aika |
AppVersion |
P224 |
string |
[-] |
|
Ratio |
P176 |
double, 3 |
[-] |
|
CertificationMethod |
P258 |
string |
[-] |
Sallitut arvot: ”Option 1”, ”Option 2”, ”Option 3”, ”Standard values” |
Taulukko 7
Syöttöparametrit ”Angledrive/LossMap” kullekin häviökartan leikkauspisteelle (vain jos sovelletaan komponenttiin)
Parameter name |
Parameter ID |
Type |
Unit |
Kuvaus/viite |
InputSpeed |
P173 |
double, 2 |
[1/min] |
|
InputTorque |
P174 |
double, 2 |
[Nm] |
|
TorqueLoss |
P175 |
double, 2 |
[Nm] |
|
Taulukko 8
Syöttöparametrit ”Retarder/General” (vain jos sovelletaan komponenttiin)
Parameter name |
Parameter ID |
Type |
Unit |
Kuvaus/viite |
Manufacturer |
P225 |
token |
[-] |
|
Model |
P226 |
token |
[-] |
|
CertificationNumber |
P227 |
token |
[-] |
|
Date |
P228 |
dateTime |
[-] |
Komponentin hash-tunnisteen luomispäivä ja -aika |
AppVersion |
P229 |
string |
[-] |
|
CertificationMethod |
P255 |
string |
[-] |
Sallitut arvot: ”Measured”, ”Standard values” |
Taulukko 9
Syöttöparametrit ”Retarder/LossMap” kullekin ominaiskäyrän leikkauspisteelle (vain jos sovelletaan komponenttiin)
Parameter name |
Parameter ID |
Type |
Unit |
Kuvaus/viite |
RetarderSpeed |
P057 |
double, 2 |
[1/min] |
|
TorqueLoss |
P058 |
double, 2 |
[Nm] |
|
LIITE VII
AKSELITIETOJEN TARKASTAMINEN
1. Johdanto
Tässä liitteessä kuvataan sertifiointivaatimukset, jotka koskevat raskaiden hyötyajoneuvojen vetoakselien momenttihäviöitä. Sertifioinnin vaihtoehtona voidaan ajoneuvokohtaisten hiilidioksidipäästöjen määrittämiseen käyttää tämän liitteen lisäyksessä 3 määriteltyä kiinteän momenttihäviön laskentamenetelmää.
2. Määritelmät
Tässä liitteessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:
’Yksiportaisella akselilla (SR)’ tarkoitetaan vetävää akselia, jossa on vain yksi alennusvaihde, tavallisesti kartiohammaspyörästö hypoidipyöräparin kanssa tai ilman.
’Yksittäisportaaliakselilla (SP)’ tarkoitetaan akselia, jossa tasopyörän pyörivä akseli ja pyörän pyörivä akseli ovat tyypillisesti eri korkeuksilla, jotta matalalattiaisissa kaupunkilinja-autoissa voidaan toteuttaa suurempi maavara tai madallettu lattiajärjestely. Ensimmäinen alennusvaihde on tavallisesti kartiohammaspyörästö ja toinen hammasvaihde, jotka ovat eri korkeuksilla pyörien lähellä.
’Napa-alennusakselilla (HR)’ tarkoitetaan kahdella alennusvaihteella varustettua vetävää akselia. Niistä ensimmäinen on tavallisesti kartiohammaspyörästö hypoidipyöräparin kanssa tai ilman. Toinen on planeettapyörästö, joka on tavallisesti sijoitettu pyörännavan alueelle.
’Yksiportaisella kaksiakselisella telillä (SRT)’ tarkoitetaan vetävää akselia, joka on periaatteessa samanlainen kuin yksittäinen vetävä akseli mutta joka lisäksi siirtää vääntömomenttia tulolaipalta ulostulolaipan kautta toiselle akselille. Momenttia voidaan siirtää tulolaipan lähellä olevalla hammasvaihteella, jolla saadaan aikaan korkeusero suhteessa ulostulolaippaan. Toinen vaihtoehto on käyttää kartiohammaspyörästössä toista hammaspyörää, joka ottaa vääntömomenttia tasopyörältä.
’Kaksiakselisella napa-alennustelillä (HRT)’ tarkoitetaan akselistoa, jonka napa-alennusakseli voi siirtää vääntömomenttia taaksepäin, kuten yksiportaisen kaksiakselisen telin (SRT) yhteydessä kuvataan.
’Akselikotelolla’ tarkoitetaan kotelo-osia, joita tarvitaan rakenteen lujuutta ja akselin ajolinjan osien, laakerien ja tiivisteiden sijoittamista varten.
’Hammasvaihteella’ tarkoitetaan tavallisesti kahdesta vaihteesta koostuvan kartiohammaspyörästön osaa. Hammasvaihde on tulolaippaan liitetty vetopyörä. SRT- ja HRT-akselien tapauksessa voidaan asentaa toinenkin hammasvaihde, joka ottaa vääntömomenttia tasopyörältä.
’Tasopyörällä’ tarkoitetaan tavallisesti kahdesta hammaspyörästä koostuvan kartiohammaspyörästön osaa. Tasopyörä on tasauspyörästön koteloon kytketty vetopyörä.
’Napa-alennusvaihteella’ tarkoitetaan planeettavaihteistoa, joka asennetaan tavallisesti planeettalaakerin ulkopuolelle napa-alennusakselille. Vaihteistossa on kolme eri osakokonaisuutta: aurinkopyörä, planeettapyörät ja kehäpyörä. Aurinkopyörä on vaihteiston keskellä. Sitä kiertävät planeettapyörät on kiinnitetty kannattimeen, joka puolestaan on kiinnitetty napaan. Planeettapyöriä on tavallisesti kolmesta viiteen kappaletta. Akselitankoon kiinnitetty kehäpyörä ei pyöri.
’Planeettapyörillä’ tarkoitetaan pyöriä, jotka pyörivät aurinkopyörän ympärillä planeettavaihteiston kehäpyörän sisällä. Ne asennetaan laakerien kanssa planeettakannattimeen, joka on yhdistetty napaan.
’Öljyn viskositeettiluokalla’ tarkoitetaan standardissa SAE J306 määriteltyä viskositeettiluokkaa.
’Tehtaan öljyllä’ tarkoitetaan sen viskositeettiluokan öljyä, jolla akselikotelo täytetään tehtaalla ja jonka on tarkoitus pysyä akselilla ensimmäisen huoltovälin ajan.
’Akselistorakenteella’ tarkoitetaan akseliryhmää, jonka jäsenillä on sama perheelle määritelty akselin perusfunktio.
’Akseliperheellä’ tarkoitetaan valmistajan muodostamaa akseliryhmää, jonka jäsenillä on tämän liitteen lisäyksessä 4 esitetyn määrittelyn mukaisesti samanlaiset rakenneominaisuudet ja hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvät ominaisuudet.
’Vastusmomentilla’ tarkoitetaan vääntömomenttia, joka vaaditaan akselin sisäisen kitkan voittamiseksi, kun akselin pyöräpäät pyörivät vapaasti toisiomomentilla 0 Nm.
’Peilatulla akselikotelolla’ tarkoitetaan akselikoteloa, joka on peilattu pystytason suhteen.
’Akselin tulopuolella’ tarkoitetaan akselin sitä puolta, jolla vääntömomentti siirretään akselille.
’Akselin ulostulopuolella’ tarkoitetaan akselin niitä puolia, joilla vääntömomentti siirretään pyörille.
3. Yleiset vaatimukset
Akselien hammaspyörien ja kaikkien laakerien mittauksissa käytettäviä pyöränpuoleisia laakereita lukuun ottamatta on oltava käyttämättömiä.
Hakijan pyynnöstä yhtä akselikoteloa käyttäen voidaan testata eri välityssuhteita samoilla pyöränpäillä.
Napa-alennusakselien ja yksittäisportaaliakselien (HR, HRT, SP) eri akselisuhteita voidaan mitata siten, että vain napa-alennusvaihde vaihdetaan. Tällöin sovelletaan tämän liitteen lisäyksen 4 vaatimuksia.
Yksittäisen akselin (akselin koteloa ja pyöränpäitä lukuun ottamatta) käyttöaika vapaaehtoisessa sisäänajossa ja mittauksissa saa olla enintään 120 tuntia.
Akselin häviöiden testaamiseksi on määritettävä momenttihäviökartta kaikille yksittäisen akselin suhteelle, mutta akselit voidaan ryhmitellä akseliperheiksi tämän liitteen lisäyksen 4 mukaisesti.
3.1 Sisäänajo
Akseli voidaan hakijan pyynnöstä ajaa sisään. Sisäänajossa sovelletaan seuraavia vaatimuksia.
3.1.1 |
Sisäänajossa saa käyttää vain tehtaan öljyä. Sisäänajossa käytettyä öljyä ei saa käyttää 4 kohdassa kuvatussa testauksessa. |
3.1.2 |
Valmistajan on määriteltävä sisäänajon nopeus- ja vääntömomenttiprofiili. |
3.1.3 |
Valmistajan on dokumentoitava sisäänajomenettelyssä käytetty sisäänajoaika, nopeus, vääntömomentti ja öljyn lämpötila ja ilmoitettava ne hyväksyntäviranomaiselle. |
3.1.4 |
Sisäänajossa ei sovelleta vaatimuksia, jotka koskevat öljyn lämpötilaa (4.3.1), mittaustarkkuutta (4.4.7) ja testijärjestelyä (4.2). |
4. Akseleita koskeva testausmenettely
4.1 Testiolosuhteet
4.1.1 Ympäristön lämpötila
Testihuoneen lämpötilan on oltava 25 ± 10 °C. Lämpötila on mitattava enintään 1 metrin etäisyydeltä akselikotelosta. Akselia saa lämmittää vain 4.1.5 kohdassa kuvatulla ulkoisella öljyvoitelujärjestelmällä.
4.1.2 Öljyn lämpötila
Öljyn lämpötila on mitattava öljypohjan keskeltä tai muusta sopivasta paikasta hyvän teknisen käytännön mukaisesti. Jos käytetään ulkoista öljyvoitelua, öljyn lämpötila voidaan mitata myös akselikotelosta tulevasta ulostuloputkesta enintään 5 cm virtaussuunnassa ulostuloaukon jälkeen. Kummassakin tapauksessa öljyn lämpötila saa olla enintään 70 °C.
4.1.3 Öljyn laatu
Mittauksessa saa käyttää vain akselin valmistajan suosittelemia tehtaan öljyjä. Jos samaa akselikoteloa käyttäen testataan eri välityssuhdevariantteja, kutakin mittausta varten on käytettävä uutta öljyä.
4.1.4 Öljyn viskositeetti
Jos tehtaan öljyksi on määritelty eri öljyjä, joiden viskositeettiluokka vaihtelee, valmistajan on valittava kanta-akselille tehtäviin mittauksiin viskositeettiluokaltaan korkein öljy.
Jos samalle akseliperheelle on määritelty tehtaan öljyksi useampia kuin yksi saman viskositeettiluokan öljy, hakija voi valita niistä yhden käytettäväksi sertifiointiin liittyvissä mittauksissa.
4.1.5 Öljyn taso ja voitelu
Öljyä on täytettävä valmistajan huolto-ohjeissa määrittelemään enimmäistasoon asti.
On sallittua käyttää ulkoista öljyvoitelu- ja suodatinjärjestelmää. Akselikoteloa voidaan mukauttaa öljyvoitelujärjestelmän asentamista varten.
Öljyvoitelujärjestelmää ei saa asentaa siten, että sillä voitaisiin muuttaa akseliöljyn tasoa tehokkuuden parantamiseksi tai käyttövoiman tuottamiseksi hyvän teknisen käytännön mukaisesti.
4.2 Testijärjestely
Momenttihäviömittausta varten voidaan käyttää erilaisia testijärjestelyjä, jotka kuvataan 4.2.3 ja 4.2.4 kohdassa.
4.2.1 Akselien asennus
Kaksiakselisen telin tapauksessa mitataan kumpikin akseli erikseen. Ensimmäinen akseli, jossa on pitkittäissuuntainen tasauspyörästö, lukitaan. Momenttia siirtävien, ei-vetävien akselien ulostulotanko on asennettava vapaasti pyöriväksi.
4.2.2 Momenttimittarien asentaminen
4.2.2.1 |
Kun testijärjestely käsittää kaksi sähkökonetta, momenttimittarit asennetaan tulolaipalle ja yhdelle pyörälle ja toinen pyörä lukitaan. |
4.2.2.2 |
Kun testijärjestely käsittää kolme sähkökonetta, momenttimittarit asennetaan tulolaipalle ja kumpaankin pyöränpäähän. |
4.2.2.3 |
Kahden koneen järjestelyssä voidaan käyttää eripituisia puolitankoja, joilla lukitaan tasauspyörästö ja varmistetaan, että molemmat pyöränpäät pyörivät. |
4.2.3 Tyypin A testijärjestely
Tyypin A testijärjestely koostuu akselin tulopuolelle sijoitetusta dynamometrista ja vähintään kahdesta akselin ulostulopuolille sijoitetusta dynamometrista. Akselin tulo- ja ulostulopuolille sijoitetaan momentinmittauslaitteet. Tyypin A järjestelyissä, joissa ulostulopuolella on vain yksi dynamometri, akselin vapaasti pyörivä pää lukitaan.
Loishäviöiden välttämiseksi momentinmittauslaitteet on asetettava mahdollisimman lähelle akselin tulo- ja ulostulopuolia asianmukaisten laakerien tukemana.
Momenttianturit voidaan lisäksi eristää mekaanisesti akselien loishäviöiltä esimerkiksi asentamalla lisää laakereita ja joustava kytkentälaite tai kevyt kardaaniakseli anturien ja yhden laakerin väliin. Kaaviossa 1 on esimerkki tyypin A testijärjestelystä, jossa on kaksi dynamometria.
Valmistajan on toimitettava tyypin A testijärjestelyistä loishäviöanalyysi. Hyväksyntäviranomainen määrittää analyysin perusteella loishäviöiden suurimman vaikutuksen. Arvon ipara on kuitenkin oltava vähintään 10 %.
Kaavio 1.
Esimerkki tyypin A testijärjestelystä
4.2.4 Tyypin B testijärjestely
Muita testijärjestelyjä nimitetään tyypin B järjestelyiksi. Näiden järjestelyjen suurimmaksi loishäviöiden vaikutukseksi ipara asetetaan 100 %.
Hyväksyntäviranomaisen suostumuksella voidaan käyttää pienempiä ipara :n arvoja.
4.3 Testausmenettely
Akselin momenttihäviökartan määrittämiseksi mitataan ja lasketaan momenttihäviöiden peruskartan tiedot 4.4 kohdassa esitetyllä tavalla. ►M1 Momenttihäviötulokset täydennetään 4.4.8 kohdan mukaisesti ja muotoillaan lisäyksen 6 mukaisesti simulointivälineellä tehtävää jatkokäsittelyä varten. ◄
4.3.1 Mittauslaitteet
Kalibrointilaboratorion tilojen ja laitteiden on täytettävä standardin ISO/TS 16949, ISO 9000-sarja tai ISO/IEC 17025 vaatimukset. Kaikkien laboratorion vertailumittalaitteiden, joita käytetään kalibrointiin ja/tai todentamiseen, on oltava kansallisten (tai kansainvälisten) standardien mukaisia.
4.3.1.1 Momenttimittaus
Momenttimittauksen epävarmuus lasketaan ja lisätään 4.4.7 kohdassa esitetyllä tavalla.
Momenttianturien näytteenottotaajuuden on oltava 4.3.2.1 kohdan mukainen.
4.3.1.2 Pyörimisnopeus
Käyttö- ja ulostulonopeuden mittaamiseen käytettävien pyörimisnopeusanturien mittausepävarmuus saa olla enintään ± 2 rpm.
4.3.1.3 Lämpötilat
Ympäristön lämpötilan mittaamiseen käytettävien lämpötila-anturien mittausepävarmuus saa olla enintään ± 1 °C.
Öljyn lämpötilan mittaamiseen käytettävien lämpötila-anturien mittausepävarmuus saa olla enintään ± 0,5 °C.
4.3.2 Mittaussignaalit ja tietojen tallentaminen
Momenttihäviöiden laskemista varten on kirjattava seuraavat signaalit:
käyttö- ja toisiomomentit [Nm]
käyttö- ja/tai ulostulopyörimisnopeus [rpm]
ympäristön lämpötila [°C]
öljyn lämpötila [°C]
lämpötila momenttianturissa.
4.3.2.1 |
Anturien näytteenottotaajuuksien on oltava vähintään seuraavat: Vääntömomentti: 1 kHz
Pyörimisnopeus: 200 Hz
Lämpötilat: 10 Hz
|
4.3.2.2 |
Tiedot, joita käytetään aritmeettisten keskiarvojen määrittämiseen kussakin ruudukkopisteessä, on kirjattava vähintään 10 Hz:n taajuudella. Raakatietoja ei tarvitse ilmoittaa. Signaalin suodattaminen on sallittua hyväksyntäviranomaisen suostumuksella. Valetoistojen syntymistä on vältettävä. |
4.3.3 Momenttialue
Momenttihäviökartan mittausaluetta rajoittavat seuraavat:
4.3.3.1 |
Valmistaja voi laajentaa mittausaluetta toisiomomentin arvoon 20 kNm saakka määrittämällä momenttihäviöt lineaarisella ekstrapolaatiolla tai tekemällä mittaukset toisiomomentin arvoon 20 kNm saakka 2 000 Nm:n askelin. Tämän momenttialueen lisäosan osalta on käytettävä toista ulostulopuolelle sijoitettua momenttianturia, jolloin suurin vääntömomentti on 20 kNm (kahden koneen järjestely), tai kahta 10 kNm:n anturia (kolmen koneen järjestely). Jos pienimmän renkaan sädettä pienennetään (esim. tuotekehittelyssä) akselilla suoritettavan mittauksen jälkeen tai jos testipenkin fyysiset rajat saavutetaan (esim. tuotekehittelyssä tehtyjen muutosten vuoksi), valmistaja voi ekstrapoloida puuttuvien pisteiden tiedot jo laaditun kartan perusteella. Ekstrapoloituja pisteitä saa olla enintään 10 % kaikista kartan pisteistä. Ekstrapoloituihin momenttihäviöarvoihin on lisättävä 5 %. |
4.3.3.2 |
Mitattavat toisiomomenttiportaat:
Jos valmistaja rajoittaa suurinta käyttömomenttia, viimeinen mitattava momenttiporras on välittömästi suurinta arvoa edeltävä porras, jolloin häviöitä ei oteta huomioon. Tässä tapauksessa momenttihäviö ekstrapoloidaan valmistajan asettamaa rajoitusta vastaavaan momenttiin saakka lineaarisella regressiolla, joka perustuu vastaavan nopeusportaan momenttiportaisiin. |
4.3.4 Nopeusalue
Testinopeusalue ulottuu pyörännopeudesta 50 rpm suurimpaan nopeuteen. Suurimman mitattavan testinopeuden määrittelee joko akselin suurin käyttönopeus tai pyörän suurin nopeus sen mukaan, kumpi seuraavista edellytyksistä täyttyy ensiksi:
Akselin suurin sovellettava käyttönopeus voidaan rajoittaa akselin rakenteelliseen nopeuteen.
Renkaan suurin nopeus mitataan tarkastellen pienimmän soveltuvan halkaisijan mukaista rengasta, kun ajoneuvon nopeus on 90 km/h kuorma-autojen ja 110 km/h linja-autojen tapauksessa. Jos pienintä sovellettavaa renkaan halkaisijaa ei ole määritelty, sovelletaan 4.3.4.1 kohtaa.
4.3.5 Mitattavat renkaannopeusportaat
Testattavien renkaannopeusportaiden leveys on 50 rpm.
4.4 Akselien momenttihäviökarttoja koskevat mittaukset
4.4.1 Momenttihäviökarttaa koskeva testisekvenssi
Mitataan momenttihäviö kunkin nopeusportaan osalta kullakin momenttiportaalla arvosta 250 rpm ylöspäin suurimpaan arvoon ja alaspäin pienimpään arvoon. Nopeusportaat voidaan suorittaa missä järjestyksessä tahansa. ►M1 Momentinmittaussekvenssi toteutetaan ja kirjataan kaksi kertaa. ◄
Sekvenssi voidaan keskeyttää jäähdyttämistä tai lämmittämistä varten.
4.4.2 Mittauksen kesto
Mittauksen kesto on kussakin yksittäisessä ruudukkopisteessä 5–20 sekuntia.
4.4.3 Ruudukkopisteiden arvojen keskiarvon määrittäminen
Kullekin ruudukkopisteelle 4.4.2 kohdan mukaisesti 5–20 sekunnin mittausjaksolla kirjatuista arvoista määritetään aritmeettinen keskiarvo.
Kaikilla neljällä mittausjaksolla vastaavista nopeus- ja momenttipisteistä kummassakin ylös- ja alaspäin suuntautuvassa sekvenssissä saaduista keskiarvoista määritetään aritmeettinen keskiarvo, jolloin tulokseksi saadaan yksi momenttihäviöarvo.
4.4.4 |
Lasketaan akselin momenttihäviö (tulopuolella) seuraavasti:
jossa
|
4.4.5 |
Mittauksen validointi
|
4.4.6 |
Epävarmuuden laskeminen Momenttihäviön kokonaisepävarmuus UT,loss lasketaan seuraavien parametrien perusteella:
i.
lämpötilan vaikutus
ii.
loiskuormat
iii.
epävarmuus (mukaan luettuina herkkyystoleranssi, lineaarisuus, hystereesi ja toistettavuus). Momenttihäviön kokonaisepävarmuus UT,loss perustuu anturien epävarmuuksiin 95 prosentin luotettavuustasolla. Laskenta tehdään kunkin käytetyn anturin osalta (esim. kolmen koneen järjestely: UT,in, UT,out,1, UTout,2) ottamalla neliösummien neliöjuuri (Gaussin virheenetenemislaki).
wpara = senspara * ipara jossa
|
4.4.7 |
Momenttihäviöiden kokonaismittausepävarmuuden arviointi Jos lasketut epävarmuudet UT,in/out ovat pienemmät kuin seuraavassa esitetyt raja-arvot, ilmoitettavan momenttihäviön Tloss,rep katsotaan olevan sama kuin mitattu momenttihäviö Tloss . UT,in : 7,5 Nm tai 0,25 % mitatusta momentista sen mukaan, kumpi sallittu epävarmuusarvo on suurempi UT,out : 15 Nm tai 0,25 % mitatusta momentista sen mukaan, kumpi sallittu epävarmuusarvo on suurempi Jos laskettu epävarmuus on suurempi, lasketun epävarmuuden se osa, joka ylittää edellä määritellyt raja-arvot, lisätään arvoon Tloss ilmoitettavan momenttihäviön Tloss,rep määrittämiseksi: Jos arvoa UT,in koskevat raja-arvot ylittyvät:
Tloss,rep = Tloss + ΔUTin
ΔUT,in = MIN((UT,in – 0,25 % * Tc) tai (UT,in – 7,5 Nm))
Jos arvoa UT,out koskevat raja-arvot ylittyvät:
Tloss,rep = Tloss + ΔUT,out/igear
ΔUT,out = MIN((UT,out – 0,25 % * Tc) tai (UT,out – 15 Nm))
jossa
|
4.4.8 |
Momenttihäviökartan täydentäminen
|
5. Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus
5.1. |
Jokainen tämän liitteen mukaisesti tyyppihyväksytty akseli on valmistettava siten, että se vastaa hyväksyttyä tyyppiä sertifiointilomakkeessa annetun kuvauksen osalta. Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettelyjen on vastattava direktiivin 2007/46/EY 12 artiklassa vahvistettuja menettelyjä. |
5.2. |
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus on tarkastettava tämän liitteen lisäyksessä 1 vahvistetuissa sertifikaateissa annetun kuvauksen ja tässä kohdassa vahvistettujen erityisten vaatimusten perusteella. |
5.3. |
Valmistajan on testattava vuosittain vähintään taulukossa 1 ilmoitettu määrä akseleita vuotuisten tuotantomäärien mukaan. Tuotantomäärien määrittämisessä otetaan huomioon vain sellaiset akselit, jotka kuuluvat tämän asetuksen vaatimusten soveltamisalaan. |
5.4. |
Jokaisen valmistajan testaaman akselin on edustettava tiettyä perhettä. |
5.5. |
Taulukossa 1 esitetään testattavien yksiportaisten (SR) ja muiden akselien perheiden määrä.
Taulukko 1 Vaatimustenmukaisuustestauksen otoskoko
|
5.6. |
Testattavaksi otetaan aina ne kaksi akseliperhettä, joiden tuotantomäärät ovat suurimmat. Valmistajan on perusteltava tehtyjen testien määrä ja perheiden valinta hyväksyntäviranomaiselle (esim. myyntiluvuilla). Valmistaja ja hyväksyntäviranomainen sopivat yhdessä lisäksi testattavista muista perheistä. |
5.7. |
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden tarkastamista varten hyväksyntäviranomaisen on määriteltävä yhdessä valmistajan kanssa ne akselityypit, jotka testataan. Hyväksyntäviranomaisen on varmistettava, että valitut akselityypit valmistetaan samojen standardien mukaisesti kuin sarjatuotannossa. |
5.8. |
Jos 6 kohdan mukaisesti tehdyn testin tulos on suurempi kuin 6.4 kohdassa esitetään, testataan vielä kolme samaan perheeseen kuuluvaa akselia. Jos vähintään yksi niistä ei läpäise testiä, sovelletaan 23 artiklaa. |
6. Tuotannon vaatimustenmukaisuuden testaus
6.1 |
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden testauksessa on käytettävä yhtä seuraavista menetelmistä, kun hyväksyntäviranomainen ja sertifikaatin hakija ovat siitä ennalta sopineet:
a)
Mitataan momenttihäviöt tämän liitteen mukaisesti noudattaen täyttä menettelyä, joka rajoittuu vain 6.2 kohdassa täsmennettyihin ruudukkopisteisiin.
b)
Mitataan momenttihäviöt tämän liitteen mukaisesti noudattaen täyttä menettelyä, joka rajoittuu vain 6.2 kohdassa täsmennettyihin ruudukkopisteisiin, lukuun ottamatta sisäänajoa. Akselin sisäänajoon liittyvien ominaisuuksien ottamiseksi huomioon voidaan soveltaa korjauskerrointa. Kerroin määritetään hyvän teknisen käytännön mukaisesti ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella.
c)
Mitataan vastusmomentti 6.3 kohdan mukaisesti. Valmistaja voi halutessaan tehdä enintään 100 tuntia kestävän sisäänajon hyvän teknisen käytännön mukaisesti. |
6.2 |
Jos sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus arvioidaan 6.1 kohdan a tai b alakohdan mukaisesti, mittauksessa tarkastellaan ainoastaan neljää hyväksytyn momenttihäviökartan ruudukkopistettä.
|
6.3 |
Vastusmomentin määrittäminen
|
6.4. |
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuustestin arviointi
|
Lisäys 1
KOMPONENTIN, ERILLISEN TEKNISEN YKSIKÖN TAI JÄRJESTELMÄN SERTIFIKAATIN MALLI
Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm)
SERTIFIKAATTI AKSELIPERHEEN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖIHIN JA POLTTOAINEENKULUTUKSEEN LIITTYVISTÄ OMINAISUUKSISTA
Ilmoitus akseliperheen hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvistä ominaisuuksista annetun sertifikaatin — myöntämisestä (1) — laajentamisesta (1) — epäämisestä (1) — peruuttamisesta (1) |
Viranomaisen leima
|
(1)
Tarpeeton viivataan yli (joissakin tapauksissa ei tarvitse viivata yli mitään, jos soveltuvia vaihtoehtoja on useampia). |
komission asetuksen (EU) 2017/2400 mukaisesti.
Komission asetus (EU) 2017/2400, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna …
Sertifiointinumero:
Hash-tunniste:
Laajennuksen syy:
OSA I
0.1 |
Merkki (valmistajan toiminimi): |
0.2 |
Tyyppi: |
0.3 |
Tyypin tunniste, jos merkitty akseliin: |
0.3.1 |
Merkinnän sijainti: |
0.4 |
Valmistajan nimi ja osoite: |
0.5 |
Komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden EY-sertifiointimerkinnän sijainti ja kiinnitystapa: |
0.6 |
Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet: |
0.7 |
Valmistajan mahdollisen edustajan nimi ja osoite: |
OSA II
1. |
Lisätiedot (tapauksen mukaan): ks. lisäys |
2. |
Testien suorittamisesta vastaava hyväksyntäviranomainen: |
3. |
Testausselosteen päiväys |
4. |
Testausselosteen numero |
5. |
Mahdolliset huomautukset: ks. lisäys |
6. |
Paikka |
7. |
Päivämäärä |
8. |
Allekirjoitus |
Liitteet:
Ilmoituslomake
Testausseloste
Lisäys 2
Akselia koskeva ilmoituslomake
Ilmoituslomakkeen nro: |
Aihe: Antamispäivä: Muutoksen päivämäärä: |
Perusta: …
Akselin tyyppi/perhe (tapauksen mukaan):
…
0. YLEISTÄ
0.1 |
Valmistajan nimi ja osoite |
0.2 |
Merkki (valmistajan toiminimi): |
0.3 |
Akselin tyyppi: |
0.4 |
Akseliperhe (tapauksen mukaan): |
0.5 |
Akselin tyyppi (erillinen tekninen yksikkö) / akseliperhe (erillinen tekninen yksikkö) |
0.6 |
Kaupalliset nimet (jos saatavissa): |
0.7 |
Tyypin tunniste, jos merkitty akseliin: |
0.8 |
Komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden sertifiointimerkinnän sijainti ja kiinnitystapa: |
0.9 |
Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet: |
0.10 |
Valmistajan edustajan nimi ja osoite: |
OSA 1
(KANTA-)AKSELIN JA AKSELIPERHEESEEN KUULUVIEN AKSELITYYPPIEN OLENNAISET OMINAISUUDET
|
Kanta-akseli |
Perheenjäsen |
|
||
|
|||||
tai akselin tyyppi |
#1 |
#2 |
#3 |
|
|
|
▼M1 —————
1.0 AKSELIN OMINAISUUDET
1.1 |
Akselistorakenne (SR, HR, SP, SRT, HRT) |
… |
|
… |
… |
… |
|
1.2 |
Akselin välityssuhde |
|
… |
|
… |
… |
… |
1.3 |
Akselikotelo (lukumäärä/tunniste/piirustus) |
|
… |
|
… |
… |
… |
1.4 |
Vaihteiden eritelmät |
… |
|
… |
… |
|
|
1.4.1 |
Tasopyörän halkaisija [mm] |
|
… |
|
… |
|
|
1.4.2 |
Hammasvaihteen ja tasopyörän korkeusetäisyys [mm] |
… |
|
|
|
|
|
1.4.3 |
Hammasvaihteen kulma vaakatasoon nähden [°] |
1.4.4 |
Vain portaaliakselit: hammasvaihteen akselin ja tasopyörän akselin välinen kulma [°] |
1.4.5 |
Hammasvaihteen hampaiden lukumäärä |
1.4.6 |
Tasopyörän hampaiden lukumäärä |
1.4.7 |
Hammasvaihteen sivuttaisetäisyys [mm] |
1.4.8 |
Tasopyörän sivuttaisetäisyys [mm] |
1.5 |
Öljyn määrä [cm3] |
1.6 |
Öljyn taso [mm] |
1.7 |
Öljyn eritelmä |
1.8 |
Laakerin tyyppi (lukumäärä/tunniste/piirustus) |
1.9 |
Tiivisteen tyyppi (päähalkaisija, huulten lukumäärä) [mm] |
1.10. |
Pyöränpäät (lukumäärä/tunniste/piirustus)
|
1.11. |
Planeettapyörien/lieriöhammaspyörien lukumäärä |
1.12 |
Planeettapyörien/lieriöhammaspyörien pienin leveys [mm] |
1.13 |
Napa-alennusvaihteen välityssuhde |
LIITELUETTELO
Nro: |
Kuvaus: |
Antamispäivä: |
1 |
… |
… |
2 |
… |
|
Lisäys 3
Kiinteän momenttihäviön laskeminen
Akselien kiinteät momenttihäviöt esitetään taulukossa 1. Taulukossa esitetyt kiinteät arvot saadaan laskemalla yhteen yleinen kiinteä hyötysuhde, joka kattaa kuormituksesta riippuvat häviöt, ja yleinen perusvastusmomenttihäviö, joka kattaa vastushäviöt pienillä kuormituksilla.
Kaksiakselisten telien (SRT, HRT) tapauksessa laskennassa käytetään ei-vetävän akselin ja vastaavan yksittäisen akselin (SR, HR) yhdistettyä hyötysuhdetta.
Taulukko 1
Yleinen hyötysuhde ja vastushäviö
Perusfunktio |
Yleinen hyötysuhde η |
Vastusmomentti (pyöräpuoli) Td0 = T0 + T1 * igear |
Yksiportainen akseli (SR) |
0,98 |
T0 = 70 Nm T1 = 20 Nm |
Yksiportainen kaksiakselinen teli (SRT) / yksittäisportaaliakseli (SP) |
0,96 |
T0 = 80 Nm T1 = 20 Nm |
Napa-alennusakseli (HR) |
0,97 |
T0 = 70 Nm T1 = 20 Nm |
Napa-alennusteli (HRT) |
0,95 |
T0 = 90 Nm T1 = 20 Nm |
Perusvastusmomentti (pyöräpuoli) Td0 lasketaan kaavalla
Td0 = T0 + T1 * igear
käyttäen taulukossa 1 esitettyjä arvoja.
Kiinteä momenttihäviö Tloss,std akselin pyöräpuolella lasketaan seuraavasti:
jossa
Tloss,std |
= |
kiinteä momenttihäviö pyöräpuolella [Nm] |
Td0 |
= |
perusvastusmomentti koko nopeusalueella [Nm] |
igear |
= |
akselin välityssuhde [-] |
η |
= |
kuormituksesta riippuvia häviöitä koskeva yleinen hyötysuhde [-] |
Tout |
= |
toisiomomentti [Nm] |
Lisäys 4
Perhe
1. |
Sertifikaatin hakijan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle hakemus sertifikaatin saamiseksi akseliperheelle, joka perustuu 3 kohdassa esitettyihin jäsenyyskriteereihin. Akseliperheelle ovat ominaisia rakenne- ja suorituskykyominaisuudet. Niiden on oltava samat kaikille perheen akseleille. Akselien valmistaja voi päättää, mitkä akselit kuuluvat akseliperheeseen, kunhan 4 kohdassa esitetyt jäsenyyskriteerit täyttyvät. Akselien valmistaja voi käyttää 4 kohdassa lueteltujen parametrien lisäksi muita kriteerejä, joiden perusteella perheen määritelmä voidaan rajata tarkemmin. Tällaisten parametrien ei välttämättä tarvitse olla suorituskykyyn vaikuttavia. Akseliperheen on oltava hyväksyntäviranomaisen hyväksymä. Valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle tarvittavat tiedot akseliperheen jäsenten suorituskyvystä. |
2. |
Erityistapaukset Joissain tapauksissa ominaisuudet voivat vaikuttaa toisiinsa. Tämä on otettava huomioon, jotta samaan perheeseen kuuluu vain ominaisuuksiltaan samanlaisia akseleita. Valmistajan on kartoitettava tällaiset tapaukset ja ilmoitettava niistä hyväksyntäviranomaiselle. Tämä otetaan sen jälkeen huomioon kriteerinä uutta akseliperhettä perustettaessa. Kun kyse on parametreista, joita ei mainita 3 kohdassa ja jotka vaikuttavat merkittävästi suorituskykyyn, valmistajan on kuvattava parametrit hyvän teknisen käytännön mukaisesti ja ilmoitettava niistä hyväksyntäviranomaiselle. |
3. |
Akseliperheen määritysparametrit 3.1 Akseliluokka
a)
Yksiportainen akseli (SR)
b)
Napa-alennusakseli (HR)
c)
Yksittäisportaaliakseli (SP)
d)
Yksiportainen kaksiakselinen teli (SRT)
e)
Napa-alennusteli (HRT)
f)
Mitoiltaan sama akselikotelon sisärakenne tasauspyörästön laakerien ja hammasvaihteen akselin keskipisteen vaakatason välillä piirroseritelmän mukaisesti (poikkeuksena yksittäisportaaliakselit (SP)). Tasauspyörästön lukituksesta (vapaaehtoisesti sisällytettävä) johtuvat mittasuhteiden muutokset sallitaan samassa akseliperheessä. Peilattujen akselikoteloiden tapauksessa lähtöakselien suhteen peilatut akselit voidaan lukea samaan akseliperheeseen lähtöakselien kanssa, kunhan kartiohammaspyörästöt muunnetaan toimimaan toisessa käyttösuunnassa (kierukkapyörän suunnan muutos).
g)
Tasopyörän halkaisija (+ 1,5 % / – 8 % suhteessa suurimpaan piirustuksessa esitettyyn halkaisijaan)
h)
Hammasvaihteen ja tasopyörän hypoidisen korkeuseron toleranssi ± 2 mm.
i)
Yksittäisportaaliakselit (SP): hammasvaihteen kulma vaakatasoon nähden, toleranssi ± 5°
j)
Yksittäisportaaliakselit (SP): hammasvaihteen akselin ja tasopyörän akselin välinen kulma, toleranssi ± 3,5°
k)
Napa-alennusakselit ja yksittäisportaaliakselit (HR, HRT, FHR, SP): planeettapyörien ja lieriöhammaspyörien määrä sama
l)
Akselin kunkin vaihdeportaan välityssuhde enintään 2, kun vain yksi vaihde vaihdetaan
m)
Öljyn taso ± 10 mm tai öljyn määrä ± 0,5 litraa suhteessa piirustuseritelmään ja asennukseen ajoneuvossa
n)
Sama öljyn viskositeettiluokka (suositettu tehtaan öljy)
o)
Kaikki laakerit: laakerin rullaus-/liukukehän halkaisija (sisä- ja ulkohalkaisija) sama ja leveys ± 2 mm suhteessa piirustukseen. ▼M1 ————— |
4. |
Kanta-akselin valitseminen
|
Lisäys 5
Merkinnät ja numerointi
1. Merkinnät
Jos akseli tyyppihyväksytään tämän liitteen mukaisesti, siinä on oltava seuraavat merkinnät:
Valmistajan nimi tai tavaramerkki
Merkki ja tyypin tunniste sellaisena kuin ne on kirjattu tämän liitteen lisäyksessä 2 olevan ilmoituslomakkeen kohtiin 0.2 ja 0.3
Sertifiointimerkki eli suorakulmion sisällä oleva pienaakkosten e-kirjain, jota seuraa sertifikaatin myöntäneen jäsenvaltion tunnusnumero:
1.4 |
Sertifiointimerkissä on myös oltava suorakulmion lähellä ”perussertifiointinumero”, joka sisältyy direktiivin 2007/46/EY liitteessä VII tarkoitetun tyyppihyväksyntänumeron osaan 4 ja jota edeltävät kaksi numeroa ilmaisevat tähän asetukseen tehdylle viimeisimmälle tekniselle tarkistukselle annetun järjestysnumeron, sekä L-kirjain, joka ilmaisee, että sertifikaatti on myönnetty akselille. Tämän asetuksen tapauksessa järjestysnumero on 00. 1.4.1 Esimerkki sertifiointimerkistä ja merkin mitat
Edellä esitetty akseliin kiinnitetty sertifiointimerkki osoittaa, että asianomainen tyyppi on hyväksytty Puolassa (e20) tämän asetuksen mukaisesti. Ensimmäiset kaksi numeroa (00) ilmoittavat tähän asetukseen tehdylle viimeisimmälle tekniselle tarkistukselle annetun järjestysnumeron. Seuraava kirjain osoittaa, että sertifikaatti on myönnetty akselille (L). Viimeiset neljä numeroa (0004) muodostavat perussertifiointinumeron, jonka hyväksyntäviranomainen on antanut akselille. |
1.5 |
Sertifikaatin hakijan pyynnöstä ja tyyppihyväksyntäviranomaisen ennalta antamalla suostumuksella voidaan käyttää muitakin kirjasinkokoja kuin 1.4.1 kohdassa esitetään. Näiden muiden kirjasinkokojen on oltava selvästi luettavissa. |
1.6 |
Merkintöjen, laattojen tai tarrojen on kestettävä akselin lisäkomponentin käyttöiän ja oltava selvästi luettavissa ja pysyviä. Valmistajan on varmistettava, että merkintöjä, laattoja tai tarroja ei voida poistaa niitä tuhoamatta tai turmelematta. |
1.7 |
Sertifiointinumeron on oltava näkyvissä, kun akseli on asennettuna ajoneuvoon, ja se on kiinnitettävä sellaiseen osaan, joka on normaalin toiminnan kannalta välttämätön ja jota ei yleensä tarvitse vaihtaa komponentin käyttöiän aikana. |
2. Numerointi:
2.1. |
Akselien sertifiointinumero koostuu seuraavista: eX*YYYY/YYYY*ZZZZ/ZZZZ*L*0000*00
|
Lisäys 6
Simulaatiovälineen syöttöparametrit
Johdanto
Tässä lisäyksessä esitetään luettelo parametreista, jotka komponentin valmistajan on toimitettava simulaatiovälineeseen syötettäviksi tiedoiksi. Sovellettava xml-malli ja esimerkkitietoja on saatavissa erityisellä sähköisellä jakelualustalla.
Määritelmät
(1) |
”Parameter ID”:simulointivälineessä käytettävä tietyn syöttöparametrin tai syöttötietojoukon yksilöllinen tunniste |
(2) |
”Type”: parametrin tietojen tyyppi
|
(3) |
”Unit” …parametrin mittayksikkö |
Syöttöparametrijoukko
Taulukko 1
Syöttöparametrit ”Axlegear/General”
Parameter name |
Param ID |
Type |
Unit |
Kuvaus/viite |
Manufacturer |
P215 |
token |
[-] |
|
Model |
P216 |
token |
[-] |
|
CertificationNumber |
P217 |
token |
[-] |
|
Date |
P218 |
dateTime |
[-] |
Komponentin hash-tunnisteen luomispäivä ja -aika |
AppVersion |
P219 |
token |
[-] |
|
LineType |
P253 |
string |
[-] |
Sallitut arvot: ”Single reduction axle”, ”Single portal axle”, ”Hub reduction axle”, ”Single reduction tandem axle”, ”Hub reduction tandem axle” |
Ratio |
P150 |
double, 3 |
[-] |
|
CertificationMethod |
P256 |
string |
[-] |
Sallitut arvot: ”Measured”, ”Standard values” |
Taulukko 2
Syöttöparametrit ”Axlegear/LossMap” häviökartan kunkin leikkauspisteen osalta
Parameter name |
Param ID |
Type |
Unit |
Kuvaus/viite |
InputSpeed |
P151 |
double, 2 |
[1/min] |
|
InputTorque |
P152 |
double, 2 |
[Nm] |
|
TorqueLoss |
P153 |
double, 2 |
[Nm] |
|
LIITE VIII
ILMANVASTUSTIETOJEN TARKASTAMINEN
1. Johdanto
Tässä liitteessä vahvistetaan menettely ilmanvastustietojen verifiointia varten.
2. Määritelmät
Tässä liitteessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:
’Aktiivisella aerodynaamisella laitteella’ tarkoitetaan toimintoja, jotka valvontayksikkö aktivoi koko ajoneuvon ilmanvastuksen pienentämiseksi.
’Aerodynaamisilla apulaitteilla’ tarkoitetaan valinnaisia laitteita, joiden tarkoituksena on vaikuttaa ilman virtaukseen koko ajoneuvon ympärillä.
’A-pilarilla’ tarkoitetaan tukirakennetta, joka yhdistää ohjaamon katon ja moottoritilan väliseinän.
’Raakakorilla’ tarkoitetaan tukirakennetta ohjaamon tuulilasi mukaan luettuna.
’B-pilarilla’ tarkoitetaan ohjaamon keskellä sijaitsevaa ohjaamon lattian ja katon välistä tukirakennetta.
’Ohjaamon pohjalla’ tarkoitetaan ohjaamon lattian tukirakennetta.
’Etuohjaamon asennuskorkeudella’ tarkoitetaan pystysuuntaista (Z) etäisyyttä rungosta ohjaamon vertailupisteeseen. Etäisyys mitataan rungon vaakatason yläpinnalta ohjaamon vertailupisteeseen pystysuunnassa (Z).
’Ohjaamon vertailupisteellä’ tarkoitetaan ohjaamon vertailupistettä CAD-koordinaatistossa (X/Y/Z = 0/0/0) tai selkeästi määriteltyä ohjaamorakenteen pistettä, esim. kantapääpistettä.
’Ohjaamon leveydellä’ tarkoitetaan ohjaamon vasemman ja oikean B-pilarin vaakaetäisyyttä.
’Vakionopeustestillä’ tarkoitetaan testiradalla tehtävää mittausta, jolla määritetään ilmanvastus.
’Tietoaineistolla’ tarkoitetaan tietoja, jotka on kirjattu mittausosuuden yksittäisen läpäisemisen aikana.
’EMS:llä’ tarkoitetaan neuvoston direktiivin 96/53/EY mukaista eurooppalaista moduulijärjestelmää.
’Rungon korkeudella’ tarkoitetaan pystysuuntaista (Z) etäisyyttä pyörän keskipisteestä rungon vaakatason yläpintaan.
’Kantapääpisteellä’ tarkoitetaan pistettä, joka edustaa kengän kannan sijaintia kengän painamalla lattianpäällysteellä, kun kengän pohja on kosketuksissa lepoasennossa olevaan kaasupolkimeen ja nilkan kulma on 87° (ISO 20176:2011).
’Mittausalueilla’ tarkoitetaan erityisiä testiradan osia, jotka koostuvat vähintään yhdestä mittausosuudesta ja sitä edeltävästä vakautusosuudesta.
’Mittausosuudella’ tarkoitetaan erityistä testiradan osaa, jota käytetään tietojen kirjaamiseen ja arviointiin.
’Katon korkeudella’ tarkoitetaan pystysuuntaista (Z) etäisyyttä ohjaamon vertailupisteestä katon korkeimpaan kohtaan ilman kattoluukkua.
3. Ilmanvastuksen määrittäminen
Ilmanvastusominaisuudet määritetään vakionopeustestillä. Vakionopeustestissä mitataan keskeiset mittaussignaalit eli poikkeutusmomentti, ajoneuvon nopeus, ilmavirran nopeus ja suhteellisen tuulen kulma kahdella tasaisella ajoneuvon nopeudella (hidas ja nopea) tietyissä määritellyissä olosuhteissa testiradalla. Vakionopeustestissä kirjatut mittaustulokset syötetään ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineeseen, joka määrittää ilmanvastuskertoimen ja otsapinta-alan tulon sivutuulettomissa oloissa Cd · Acr (0) käytettäväksi simulointivälineen syöttötietona. Sertifikaatin hakijan on ilmoitettava arvo Cd · Adeclared alueelta, jonka alaraja on yhtä suuri ja yläraja 0,2 m2 suurempi kuin Cd · Acr (0). Arvoa Cd · Adeclared käytetään hiilidioksidipäästöjen simulointivälineen syöttötietona ja vertailuarvona sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden testaamisessa.
Jos ajoneuvot eivät kuulu perheeseen, niiden osalta käytetään tämän liitteen lisäyksessä 7 kuvattuja kiinteitä Cd · Adeclared -arvoja. Tällöin ei toimiteta ilmanvastusta koskevia syöttötietoja. Simulointiväline soveltaa kiinteitä arvoja automaattisesti.
3.1. Testirataa koskevat vaatimukset
3.1.1. |
Testiradan on oltava muodoltaan jompikumpi seuraavista:
i.
Kehärata (yksi ajosuunta (*)): kaksi mittausaluetta, yksi kummallakin suoralla osalla, suurin poikkeama alle 20 astetta (*) Testirataa on ajettava kumpaankin suuntaan ainakin liikkuvan tuulimittarin kohdistusvirheen korjaamiseksi (ks. 3.6 kohta). tai
ii.
Kehärata tai suora rata (kaksi ajosuuntaa): yksi mittausalue (tai kaksi mittausaluetta edellä mainittua suurinta poikkeamaa soveltaen). Kaksi vaihtoehtoa: vaihdetaan ajosuuntaa kunkin testiosuuden jälkeen tai valitun testiosuusjoukon jälkeen (esim. 10 kertaa suuntaan 1 ja sitten 10 kertaa suuntaan 2). |
3.1.2. |
Mittausosuudet Määritellään testiradalle mittausosuudet, joiden pituus on 250 ± 3 m. |
3.1.3. |
Mittausalueet Mittausalue koostuu vähintään yhdestä mittausosuudesta ja vakautusosuudesta. Mittausalueen ensimmäisen mittausosuuden edellä on oltava vakautusosuus, jolla nopeus ja vääntömomentti tasaantuvat. Vakautusosuuden on oltava vähintään 25 m pitkä. Testiradan on oltava muodoltaan sellainen, että ajoneuvon nopeus sen tullessa vakautusosuudelle on jo testissä tavoiteltava ajoneuvon suurin nopeus. Kunkin mittausosuuden alku- ja päättymispisteen leveys- ja pituuskoordinaatit on määritettävä tarkkuudella, joka on yhtä suuri tai parempi kuin 0,15 m – todennäköinen paikannuksen etäisyysvirhe 95 % (DGPS-tarkkuus). |
3.1.4. |
Mittausosuuksien muoto Mittaus- ja vakautusosuuden on oltava suoria. |
3.1.5. |
Mittausosuuksien pitkittäiskaltevuus Kunkin mittausosuuden ja vakautusosuuden pitkittäiskaltevuus saa olla enintään ±1 prosenttia. Mittausosuuden kaltevuusvaihtelut eivät saa johtaa nopeus- ja vääntömomenttivaihteluihin, jotka ylittävät tämän liitteen 3.10.1.1 kohdan vii ja viii alakohdassa esitetyt kynnysarvot. |
3.1.6. |
Testiradan pinta Testiradan on oltava asfaltti- tai betonipinnoitteinen. Mittausosuuksilla saa käyttää vain yhtä pintaratkaisua. Eri mittausosuuksilla pinta saa olla erilainen. |
3.1.7. |
Pysäytysalue Testiradalla on oltava pysäytysalue, jolle ajoneuvo voidaan pysäyttää momentinmittausjärjestelmän nollaamista ja poikkeamatarkastusta varten. |
3.1.8. |
Etäisyys radanvierisiin esteisiin ja pystysuuntainen vapaa tila Ajoneuvon kummallakaan puolella ei saa olla esteitä 5 metrin varoalueella. Yli 2,5 metrin päähän ajoneuvosta voidaan sijoittaa enintään 1 metrin korkuisia turvaesteitä. Mittausosuuksien päällä ei saa olla siltoja tai muita vastaavia rakenteita. Testiradalla on oltava pystysuunnassa riittävästi vapaata tilaa, jotta ajoneuvoon voidaan asentaa tuulimittari tämän liitteen 3.4.7 kohdan mukaisesti. |
3.1.9. |
Korkeusprofiili (korkeus merenpinnasta) Valmistajan on määriteltävä, onko testin arvioinnissa tehtävä korkeutta merenpinnasta koskeva korjaus. Jos korkeuskorjaus tehdään, on käyttöön asetettava kunkin mittausosuuden korkeusprofiili. Tietojen on täytettävä seuraavat vaatimukset:
i.
Korkeusprofiili mitataan ruudukolla, jossa ruudun leveys on enintään 50 m ajosuunnassa.
ii.
Kunkin ruudukkopisteen osalta lasketaan vähintään yhdestä pisteestä (korkeusmittauspiste) ajokaistan keskiviivan kummallakin puolella leveys- ja korkeusarvo, ja arvoista lasketaan ruudukkopisteen keskiarvo.
iii.
Ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineelle toimitettavien ruudukkopisteiden etäisyyden mittausosuuden keskilinjasta on oltava pienempi kuin 1 m.
iv.
Korkeusmittauspisteet on sijoitettava suhteessa ajokaistan keskilinjaan (kohtisuora etäisyys, pisteiden määrä) siten, että tuloksena saatava korkeusprofiili edustaa testiajoneuvolla ajettavaa radan kaltevuutta.
v.
Korkeusprofiilin tarkkuuden on oltava vähintään ± 1 cm.
vi.
Mittaustiedot saavat olla enintään 10 vuotta vanhoja. Jos mittausalueen pinta uusitaan, on tehtävä uudet korkeusprofiilimittaukset. |
3.2. Ympäristöolosuhteita koskevat vaatimukset
3.2.1. |
Ympäristöolosuhteet on mitattava 3.4 kohdassa määritellyillä laitteilla. |
3.2.2. |
Ympäristön lämpötilan on oltava 0–25 °C. Ilmanvastustietojen esikäsittelyväline tarkastaa tämän kriteerin täyttymisen ajoneuvosta mitatun ympäristön lämpötilasignaalin perusteella. Kriteeriä sovelletaan vain hidas–nopea–hidas-nopeussekvenssissä kirjattuihin tietokokonaisuuksiin, ei kohdistusvirhetestiin eikä lämmitysvaiheisiin. |
3.2.3. |
Maanpinnan lämpötila saa olla enintään 40 °C. Ilmanvastustietojen esikäsittelyväline tarkastaa tämän kriteerin täyttymisen ajoneuvosta infrapuna-anturilla mitatun maalämpötilasignaalin perusteella. Kriteeriä sovelletaan vain hidas–nopea–hidas-nopeussekvenssissä kirjattuihin tietokokonaisuuksiin, ei kohdistusvirhetestiin eikä lämmitysvaiheisiin. |
3.2.4. |
Tienpinnan on oltava hidas–nopea–hidas-nopeussekvenssin aikana kuiva, jotta saadaan vertailukelpoiset vierintävastuskertoimet. |
3.2.5. |
Tuuliolojen on pysyttävä annetuissa rajoissa:
i.
Keskimääräinen tuulennopeus: ≤ 5 m/s
ii.
Puuskanopeus (1 sekunnin keskitetty liikkuva keskiarvo): ≤ 8 m/s Kriteerejä i ja ii sovelletaan suuren nopeuden testissä ja kohdistuskalibrointitestissä kirjattuihin tietokokonaisuuksiin mutta ei pienen nopeuden testeihin.
iii.
Keskimääräinen suhteellisen tuulen kulma (β): ≤ 3 astetta suuren nopeuden testissä kirjattujen tietokokonaisuuksien osalta
≤ 5 astetta kohdistuskalibrointitestissä kirjattujen tietokokonaisuuksien osalta.
Ilmanvastustietojen esikäsittelyväline tarkastaa tuuliolojen vaatimustenmukaisuuden ajoneuvosta rajakerroskorjauksen jälkeen kirjattujen signaalien perusteella. Mittaustulokset, jotka on kirjattu edellä mainitut raja-arvot ylittävissä olosuhteissa, jätetään automaattisesti pois laskelmista. |
3.3. Ajoneuvoa koskevat asennusvaatimukset
3.3.1. |
Ajoneuvon alustan on sovittava tämän liitteen lisäyksessä 4 määriteltyihin vakiokorin tai -puoliperävaunun mittoihin. |
3.3.2. |
Jäljempänä olevan 3.5.3.1 kohdan vii alakohdan mukaisesti määritetyn ajoneuvon korkeuden on oltava tämän liitteen lisäyksessä 3 esitettyjen raja-arvojen mukainen. |
3.3.3. |
Ohjaamon ja umpikorin tai puoliperävaunun vähimmäisetäisyyden on vastattava valmistajan vaatimuksia ja valmistajan korinrakentajalle antamia ohjeita. |
3.3.4. |
Ohjaamoon ja aerodynaamisiin apulaitteisiin (esim. ilmanohjaimet, nk. spoilerit) on tehtävä sellaiset mukautukset, että ne sopivat määriteltyyn vakiokoriin tai -puoliperävaunuun mahdollisimman hyvin. |
3.3.5. |
Ajoneuvon on täytettävä kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntää koskevat lakisääteiset vaatimukset. Tämä ei koske laitteita, joita tarvitaan vakionopeustestin suorittamiseen (esim. ajoneuvon kokonaiskorkeus tuulimittari mukaan luettuna). |
3.3.6. |
Puoliperävaunun on oltava ominaisuuksiltaan tämän liitteen lisäyksessä 4 määritellyn mukainen. |
3.3.7. |
Ajoneuvo on varustettava renkailla, jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:
i.
Vierintävastuksen on oltava paras tai toiseksi paras testin suorittamishetkellä saatavilla oleva.
ii.
Kulutuspinnan syvyyden on oltava enintään 10 mm koko ajoneuvossa perävaunu mukaan luettuna.
iii.
Renkaat on täytettävä suurimpaan renkaanvalmistajan sallimaan paineeseen ± 0,2 baarin tarkkuudella. |
3.3.8. |
Akselit on suunnattava valmistajan eritelmien mukaisesti. |
3.3.9. |
Hidas–nopea–hidas-testeissä suoritettavien mittausten aikana ei saa käyttää rengaspaineiden valvontajärjestelmiä. |
3.3.10. |
Jos ajoneuvossa on aktiivinen aerodynaaminen laite, hyväksyntäviranomaiselle on osoitettava seuraavat:
i.
Laite kytkeytyy päälle ja vähentää ilmanvastusta aina, kun ajoneuvon nopeus on yli 60 km/h.
ii.
Laite asennetaan kaikkiin perheen ajoneuvoihin, ja se toimii niissä samalla tavalla. Jos vaatimuksia i ja ii ei voida täyttää, aktiivinen aerodynaaminen laite on kytkettävä täysin pois toiminnasta vakionopeustestin ajaksi. |
3.3.11. |
Ajoneuvossa ei saa olla tilapäisiä ominaisuuksia, muutoksia tai laitteita, joiden ainoa tarkoitus on pienentää ilmanvastusarvoa (esim. peitettyjä aukkoja). Sallittuja ovat muutokset, joiden tarkoituksena on saattaa testattavan ajoneuvon aerodynaamiset ominaisuudet kanta-ajoneuvolle määriteltyjen ominaisuuksien mukaisiksi (esim. kattoluukkujen asennusreiät saa peittää). |
3.3.12. |
Erilaisia irrotettavia lisäosia, kuten häikäisysuojia, äänimerkinantolaitteita, lisäajovaloja, lisämerkkivaloja tai karjapuskureita, ei oteta ilmanvastuksen osalta huomioon hiilidioksidipäästöasetusta sovellettaessa. Kaikki tällaiset irrotettavat lisäosat on poistettava ajoneuvosta ennen ilmanvastusmittauksia. |
3.3.13. |
Ajoneuvolle tehtävät mittaukset on suoritettava ilman hyötykuormaa. |
3.4. Mittauslaitteet
Kalibrointilaboratorion on täytettävä standardin ISO/TS 16949, ISO 9000-sarja tai ISO/IEC 17025 vaatimukset. Kaikkien laboratorion vertailumittalaitteiden, joita käytetään kalibrointiin ja/tai todentamiseen, on oltava kansallisten (tai kansainvälisten) standardien mukaisia.
3.4.1. Vääntömomentti
3.4.1.1. |
Suora vääntömomentti kaikilla vetävillä akseleilla mitataan jollakin seuraavista:
a.
napavääntömomenttimittari
b.
vannevääntömomenttimittari
c.
puoliakselivääntömomenttimittari |
3.4.1.2. |
Yksittäiset momenttimittarit on kalibroitava seuraavien järjestelmävaatimusten mukaisiksi:
i.
epälineaarisuus: < ± 6 Nm
ii.
toistettavuus: < ± 6 Nm
iii.
ylikuuluminen: < ± 1 % FSO:sta (vain vannevääntömomenttimittarien tapauksessa)
iv.
mittaustaajuus: ≥ 20 Hz jossa ’epälineaarisuudella’ tarkoitetaan ideaalisen ja todellisen ulostulosignaalin ominaisuuksien välistä suurinta poikkeamaa suhteessa mittaussuureeseen tietyllä mittausalueella
’toistettavuudella’ tarkoitetaan samalle mittaussuureelle samoissa mittausolosuhteissa tehtyjen perättäisten mittausten tulosten vastaavuustasoa
’ylikuulumisella’ tarkoitetaan anturin (My) pääulostulosta mitattua anturiin vaikuttavan mittaussuureen (Fz) tuottamaa signaalia, joka poikkeaa ulostulolle määriteltyä mittaussuuretta. Koordinaatisto määritellään standardin ISO 4130 mukaisesti.
’FSO:lla’ tarkoitetaan kalibroidun alueen täyden mittausalueen näyttämää.
Kirjatut momenttitiedot on korjattava laitteen toimittajan määrittämän laitevirheen suhteen. |
3.4.2. Ajoneuvon nopeus
Ilmanvastustietojen esikäsittelylaite määrittää ajoneuvon nopeuden etuakselin CAN-bus-signaalista, joka kalibroidaan jommallakummalla seuraavista menettelyistä:
Vaihtoehto a) |
: |
vertailunopeus, joka lasketaan kahden kiinteän optoelektronisen anturin (ks. tämän liitteen 3.4.4 kohta) signaaleihin perustuvasta aikaerosta ja mittausosuuksien tunnetuista pituuksista |
Vaihtoehto b) |
: |
aikaeron perusteella määritetty nopeussignaali, joka saadaan DGPS:n paikkasignaalista ja mittausosuuksien tunnetuista pituuksista johdettuna DGPS-koordinaattien perusteella. |
Ajoneuvon nopeuden kalibroinnissa käytetään suuren nopeuden testin aikana kirjattuja tietoja.
3.4.3. Vetävän akselin pyörien pyörimisnopeuden laskemisessa käytettävä vertailusignaali
Vetävän akselin pyörien pyörimisnopeuden laskemista varten on asetettava saataville moottorin pyörimisnopeuden CAN-signaali ja välityssuhteet (pienen ja suuren nopeuden testien vaihteet, akselisuhde). Moottorin pyörimisnopeuden CAN-signaalin osalta on osoitettava, että ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineeseen syötettävä signaali on identtinen asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteen I mukaisessa käytönaikaisessa testauksessa käytettävän signaalin kanssa.
Kun kyse on momentinmuuntimella varustetuista ajoneuvoista, joilla ei voida ajaa pienen nopeuden testiä momentinmuuntimen lukkokytkin lukittuna, on ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineeseen syötettävä lisäksi kardaaniakselin pyörimisnopeussignaali ja akselisuhde tai vetävän akselin keskimääräisen pyörännopeuden signaali. On osoitettava, että tästä lisäsignaalista laskettu moottorin pyörimisnopeus poikkeaa enintään 1 % CAN-väylästä saadusta luvusta. Osoitus on tehtävä keskiarvolle, joka on saatu ajamalla mittausosuus pienimmällä mahdollisella ajoneuvon nopeudella momentinmuunnin lukittuna ja suurimmalla suuren nopeuden testin nopeudella.
3.4.4. Optoelektroniset anturit
Ilmanvastustietojen esikäsittelylaitteen on voitava käyttää anturien lähettämää signaalia mittausosuuden alkamisen ja päättymisen osoittamiseen ja ajoneuvon nopeussignaalin kalibrointiin. Tämän laukaisusignaalin mittaustaajuuden on oltava vähintään 100 Hz. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää DGPS-järjestelmää.
3.4.5. (D)GPS-järjestelmä
Vaihtoehto a) ainoastaan paikannukseen: GPS
Tarkkuusvaatimus:
i. |
Paikannus: < 3 m 95 % CEP:stä |
ii. |
Virkistystaajuus: ≥ 4 Hz |
Vaihtoehto b) ajoneuvon nopeuden kalibrointiin ja paikannusmittauksiin: Differentiaali-GPS-järjestelmä (DGPS)
Tarkkuusvaatimus:
i. |
Paikannus: 0,15 m 95 % CEP:stä |
ii. |
Virkistystaajuus: ≥ 100 Hz |
3.4.6. Kiinteä sääasema
Ilmanpaineen ja ilmankosteuden määrittämiseen käytetään kiinteää sääasemaa. Sääasema on sijoitettava alle 2 000 metrin etäisyydelle jostakin mittausalueesta samalle korkeudelle tai korkeammalle kuin mittausalueet.
Tarkkuusvaatimus:
i. |
Lämpötila: ± 1 °C |
ii. |
Kosteuspitoisuus: ± 5 % (suhteellinen kosteus) |
iii. |
Ilmanpaine: ± 1 mbar |
iv. |
Virkistystaajuus: ≤ 6 minuuttia |
3.4.7. Liikkuva tuulimittari
Liikkuvalla tuulimittarilla mitataan ilmavirran ominaisuuksia eli ilmavirran nopeutta ja suhteellisen tuulen kulmaa (β) kokonaisilmavirran ja ajoneuvon pitkittäisakselin välillä.
3.4.7.1. Tarkkuusvaatimukset
Tuulimittari on kalibroitava standardin ISO 16622 mukaisesti. Taulukossa 1 esitettyjen tarkkuusvaatimusten on täytyttävä.
Taulukko 1
Tuulimittarin tarkkuusvaatimukset
Ilmavirran nopeus [m/s] |
Ilmavirran nopeuden tarkkuus [m/s] |
Suhteellisen tuulen kulman tarkkuus alueella 180 ± 7 astetta [astetta] |
20 ± 1 |
± 0,7 |
± 1,0 |
27 ± 1 |
± 0,9 |
± 1,0 |
35 ± 1 |
± 1,2 |
± 1,0 |
3.4.7.2. Asennuspaikka
Liikkuva tuulimittari on asennettava ajoneuvoon seuraavaan paikkaan:
X-akselilla:
kuorma-auto: etupääty ± 0,3 m puoliperävaunusta tai umpikorista
Y-akselilla: symmetriataso, toleranssi ± 0,1 m
Z-akselilla:
Mittari asennetaan ajoneuvon yläpuolelle korkeudelle, joka vastaa kahta kolmasosaa ajoneuvon kokonaiskorkeudesta tarkkuudella 0,0:sta + 0,2 metriin.
Laitteisto on asennettava mahdollisimman tarkasti käyttäen apuna geometrisiä tai optisia apuvälineitä. Mahdolliset kohdistusvirheet korjataan tämän liitteen 3.6 kohdan mukaisesti tehtävän kohdistuskalibroinnin perusteella.
3.4.7.3. |
Tuulimittarin virkistystaajuuden on oltava 4 Hz tai suurempi. |
3.4.8. Ajoneuvoa ympäröivän ilman lämpötilaa mittaava lämpötila-anturi
Ympäröivän ilman lämpötila mitataan liikkuvan tuulimittarin pylväästä. Anturin asennuskorkeus on enintään 600 mm liikkuvan tuulimittarin alapuolella. Anturi on suojattava auringolta.
Tarkkuusvaatimus: ± 1 °C
Virkistystaajuus: ≥ 1 Hz
3.4.9. Testiradan lämpötila
Testiradan lämpötila kirjataan ajoneuvosta kontaktittomalla infrapuna-anturilla laajakaistaa käyttäen (8–14 μm). Asfaltin ja betonin tapauksessa käytetään emissiivisyyttä 0,90. Infrapuna-anturi kalibroidaan standardin ASTM E2847 mukaisesti.
Vaadittu tarkkuus kalibroinnissa: Lämpötila: ± 2,5 °C
Virkistystaajuus: ≥ 1 Hz
3.5. Vakionopeustestin testausmenetelmä
Vakionopeustesti koostuu jäljempänä kuvatusta hidas–nopea–hidas-nopeussekvenssistä, ja se tehdään kunkin tarkasteltavan mittausosuus-ajosuuntayhdistelmän osalta samaan ajosuuntaan.
3.5.1. |
Pienen nopeuden testissä keskinopeuden mittausosuudella on oltava 10–15 km/h. |
3.5.2. |
Suuren nopeuden testissä keskinopeuden mittausosuudella on oltava seuraavanlainen: suurin nopeus: 95 km/h
pienin nopeus: 85 km/h tai 3 km/h pienempi kuin suurin nopeus, jolla ajoneuvoa voidaan ajaa testiradalla, sen mukaan, kumpi on pienempi.
|
3.5.3. |
Testissä on noudatettava tiukasti tämän liitteen 3.5.3.1–3.5.3.9 kohdassa esitettyä järjestystä. 3.5.3.1. Ajoneuvon ja mittausjärjestelmien valmistelu
i.
Asennetaan momenttimittarit testiajoneuvon vetäville akseleille ja tarkastetaan asennus ja signaalitiedot valmistajan eritelmien mukaisesti.
ii.
Kirjataan viralliseen testauslomakkeeseen tarvittavat ajoneuvon yleiset tiedot tämän liitteen 3.7 kohdan mukaisesti.
iii.
Määritetään ennen testiä ajoneuvon todellinen paino 500 kg:n tarkkuudella käytettäväksi ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineen tekemissä kiihtyvyyskorjauslaskelmissa.
iv.
Tarkistetaan, että rengaspaineet vastaavat suurinta sallittua painetta ja dokumentoidaan rengaspainearvot.
v.
Valmistellaan mittausosuuksilla olevat optoelektroniset anturit tai tarkistetaan, että DGPS-järjestelmä toimii moitteettomasti.
vi.
Asennetaan liikkuva tuulimittari ajoneuvoon ja/tai tarkastetaan sen asennus, sijainti ja suuntaus. Aina kun tuulimittari asennetaan ajoneuvoon uudelleen, on tehtävä kohdennuskalibrointitesti.
vii.
Tarkastetaan ajoneuvon korkeus ja muut mitat moottori käynnissä. Ajoneuvon suurin korkeus määritetään umpikorin/puoliperävaunun neljässä kulmassa tehtävillä mittauksilla.
viii.
Säädetään puoliperävaunun korkeus tavoitearvoon ja määritetään ajoneuvon suurin korkeus tarvittaessa uudelleen.
ix.
Säädetään peilit ja optiset järjestelmät, kattoprofiili ja muut aerodynaamiset laitteet tavanomaiseen ajoasentoonsa. 3.5.3.2. Lämmitysvaihe Ajetaan ajoneuvolla vähintään 90 minuuttia suuren nopeuden testin tavoitenopeudella, jotta järjestelmä lämpenee. Jos lämmitysvaihe toistetaan (esim. konfiguraatiomuutoksen tai mitättömäksi julistetun testin jälkeen), sen on oltava vähintään yhtä pitkä kuin seisonta-aika. Lämmitysvaiheen aikana voidaan tehdä tämän liitteen 3.6 kohdan mukainen kohdistuskalibrointitesti. Jos suurta nopeutta ei voida pitää yllä koko kierroksen ajan esimerkiksi liian tiukkojen mutkien vuoksi, voidaan tavoitenopeusvaatimuksesta poiketa mutkissa ja niiden lähellä olevilla suorilla osuuksilla, joita tarvitaan ajoneuvon nopeuden vähentämiseen tai lisäämiseen. Poikkeamat on pidettävä mahdollisimman vähäisinä. Lämmitysvaihe voidaan tehdä myös jollain läheisellä tiellä, kunhan tavoitenopeudesta ei poiketa enempää kuin ± 10 km/h aikana, joka vastaa 90:ää prosenttia lämmitysvaiheen kestosta. Lämmitysvaiheen se osuus, joka kuluu ajoneuvon ajamiseen tieltä testiradan seisonta-alueelle momenttimittarien nollaamista varten, sisällytetään 3.5.3.4 kohdassa tarkoitettuun toiseen lämmitysvaiheeseen. Tämä osuus saa kestää enintään 20 minuuttia. Mittauslaitteen on kirjattava lämmitysvaiheen aikainen nopeus ja aika. 3.5.3.3. Momenttimittarien nollaaminen Momenttimittarit nollataan seuraavasti:
i.
Pysäytetään ajoneuvo paikoilleen.
ii.
Nostetaan instrumentein varustetut pyörät irti maasta.
iii.
Nollataan momenttimittarien vahvistimen lukema. Seisontavaihe saa kestää enintään 10 minuuttia.
|
3.6. Kohdistuskalibrointitesti
Tuulimittarin kohdistusvirhe määritetään testiradalla tehtävällä kohdistuskalibrointitestissä.
3.6.1. |
Tehdään vähintään viisi pätevää ajoa 250 ± 3 metrin mittaisen suoran osuuden läpi kumpaankin ajosuuntaan suurella nopeudella. |
3.6.2. |
Tällöin sovelletaan tämän liitteen 3.2.5 kohdassa esitettyjä tuuliolojen hyväksyttävyyskriteereitä ja tämän liitteen 3.1 kohdassa esitettyjä testirataa koskevia kriteereitä. |
3.6.3. |
Ilmanvastustietojen esikäsittelylaite käyttää kohdistuskalibrointitestissä kirjattuja tietoja kohdistusvirheen laskemiseen ja tekee tarvittavan korjauksen. Arvioinnissa ei käytetä pyörien momenttia ja moottorin pyörimisnopeutta koskevia signaaleja. |
3.6.4. |
Kohdistuskalibrointitesti voidaan tehdä erillään vakionopeustestistä. Jos kohdistuskalibrointitesti tehdään erikseen, se on suoritettava seuraavasti:
i.
Valmistellaan 250 ± 3 metrin osuudella olevat optoelektroniset anturit tai tarkistetaan, että DGPS-järjestelmä toimii moitteettomasti.
ii.
Tarkastetaan ajoneuvon suurin korkeus ja muut mitat tämän liitteen 3.5.3.1 kohdan mukaisesti. Säädetään puoliperävaunun korkeus tarvittaessa vastaamaan tämän liitteen lisäyksessä 4 esitettyjä vaatimuksia.
iii.
Lämmitykseen ei sovelleta erityisiä vaatimuksia.
iv.
Tehdään kohdistuskalibrointitesti ajamalla vähintään viisi pätevää läpiajoa edellä kuvatulla tavalla. |
3.6.5. |
Kohdistuskalibrointitesti on uusittava seuraavissa tapauksissa:
a.
Tuulimittari on poistettu ajoneuvosta.
b.
Tuulimittaria on siirretty.
c.
Käytetään eri vetoajoneuvoa tai kuorma-autoa.
d.
Ilmanvastusperhettä on muutettu. |
3.7. Testauslomake
Modaalisten mittaustietojen kirjaamisen lisäksi testaus on dokumentoitava lomakkeeseen, jossa annetaan vähintään seuraavat tiedot:
Ajoneuvon yleinen kuvaus (ks. lisäys 2 – ilmoituslomake)
Ajoneuvon todellinen suurin korkeus määritettynä 3.5.3.1 kohdan vii alakohdan mukaisesti
Testin aloitusaika ja päivämäärä
Ajoneuvon massa tarkkuudella ± 500 kg
Rengaspaineet
Mittaustietojen tiedostonimet
Odottamattomien tapahtumien kuvaus (aika ja mittausosuuksien numero), esim. seuraavat:
3.8. Tietojen käsittely
3.8.1. |
Kirjatut tiedot synkronoidaan ja linjataan 100 Hz:n aikaresoluutiolla käyttäen joko aritmeettista keskiarvoa tai lähimpään naapuritietoon perustuvaa tai lineaarista interpolointia. |
3.8.2. |
Kaikki kirjatut tiedot on tarkastettava virheiden varalta. Mittaustiedot jätetään jatkovaiheissa huomiotta seuraavissa tapauksissa:
—
Tietokokonaisuudet mitätöityivät mittauksen aikana sattuneiden tapahtumien vuoksi (ks. 3.7 kohdan vii alakohta).
—
Mittauslaite ylikuormittuu mittausosuuksien aikana (esim. voimakkaat tuulenpuuskat ovat voineet ylikuormittaa tuulimittarin signaalin).
—
Saatiin mittaustuloksia, joissa momenttimittarin poikkeama ylitti sallitut rajat.
|
3.8.3. |
Vakionopeustestien arvioinnissa on käytettävä ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineen tuoreinta saatavilla olevaa versiota. Lukuun ottamatta edellä mainittua tietojenkäsittelyä ilmanvastustietojen esikäsittelyväline tekee kaikki arvioinnin vaiheet hyväksyttävyystestit mukaan luettuina (paitsi edellä olevassa luettelossa mainitut toimenpiteet). |
3.9. ►M1 Ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineen varsinaiset syöttötiedot ◄
Seuraavissa taulukoissa esitettävät vaatimukset koskevat mittaustietojen kirjaamista ja tietojen valmistelevaa käsittelyä ennen niiden syöttämistä ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineeseen:
►M1 Ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineen teknisissä asiakirjoissa esitetään yksityiskohtainen kuvaus vaadituista tietoformaateista, syöttötiedostoista ja arviointiperiaatteista. ◄ Tietojen käsittely on tehtävä tämän liitteen 3.8 kohdan mukaisesti.
Taulukko 2
Ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineen syöttötiedot – ajoneuvon tietoja koskeva tiedosto
Syöttötieto |
Yksikkö |
Huomautuksia |
Ajoneuvoryhmän koodi |
[-] |
Kuorma-autot: 1–17 |
Ajoneuvo-perävaunuyhdistelmä |
[-] |
Jos ajoneuvo mitattiin ilman perävaunua, merkitään ”No”, jos perävaunun kanssa eli kuorma-auto-perävaunu- tai vetoajoneuvo-puoliperävaunuyhdistelmänä, merkitään ”Yes”. |
Ajoneuvon testimassa |
[kg] |
Todellinen massa mittauksissa |
Ajoneuvon kokonaismassa |
[kg] |
Jäykän kuorma-auton tai vetoajoneuvon kokonaismassa (ilman varsinaista tai puoliperävaunua) |
Akselisuhde |
[-] |
|
Välityssuhde suurella nopeudella |
[-] |
Suuren nopeuden testissä kytketyn vaihteen välityssuhde (1) |
Välityssuhde pienellä nopeudella |
[-] |
Pienen nopeuden testissä kytketyn vaihteen välityssuhde (1) |
Tuulimittarin korkeus |
[m] |
Asennetun tuulimittarin mittauspisteen korkeus maanpinnasta |
Ajoneuvon korkeus |
[m] |
Ajoneuvon suurin korkeus 3.5.3.1 kohdan alakohdan vii mukaisesti |
Vaihteiston tyyppi |
[-] |
Käsivalintainen tai automatisoitu vaihteisto: SMT, AMT, DCT tai automaattivaihteisto ilman momentinmuunninta (APT) |
Ajoneuvon suurin nopeus |
[km/h] |
Suurin nopeus, jolla ajoneuvoa voidaan käytännössä ajaa testiradalla (3) |
(1)
välityssuhteet vähintään kolmen desimaalin tarkkuudella
(2)
jos ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineelle toimitetaan pyörännopeussignaali (vaihtoehto koskee momentinmuuntimilla varustettuja ajoneuvoja, ks. 3.4.3 kohta), akselisuhteen arvoksi asetetaan ”1.000”
(3)
vaaditaan vain, jos arvo on pienempi kuin 88 km/h |
Taulukko 3
Ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineen syöttötiedot – ympäristöolosuhteita koskeva tiedosto
Signaali |
Sarakkeen tunnus syöttötiedostossa |
Yksikkö |
Mittaustaajuus |
Huomautuksia |
Aika |
<t> |
[s] päivän alusta lähtien (aloituspäivästä) |
— |
— |
Ympäristön lämpötila |
<t_amb_stat> |
[°C] |
Vähintään 1 keskiarvotettu arvo 6 minuuttia kohti |
Kiinteä sääasema |
Ilmanpaine |
<p_amb_stat> |
[mbar] |
Kiinteä sääasema |
|
Suhteellinen kosteus |
<rh_stat> |
[%] |
Kiinteä sääasema |
Taulukko 4
Ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineen syöttötiedot – mittausosuuden konfigurointitiedosto
Syöttötieto |
Yksikkö |
Huomautuksia |
Laukaisusignaali käytössä |
[-] |
1 = laukaisusignaali käytössä, 0 = laukaisusignaali ei käytössä |
Mittausosuuden tunniste |
[-] |
Käyttäjän määrittelemä tunnistenumero |
Ajosuunnan tunnus |
[-] |
Käyttäjän määrittelemä tunnistenumero |
Ajosuunta |
[°] |
Mittausosuuden suunta |
Mittausosuuden pituus |
[m] |
— |
Osuuden alkupisteen leveysaste |
desimaaliaste tai desimaaliminuutti |
tavanomainen GPS, desimaaliasteina: vähintään 5 numeroa desimaalierottimen jälkeen |
Osuuden alkupisteen pituusaste |
tavanomainen GPS, desimaaliminuutteina: vähintään 3 numeroa desimaalierottimen jälkeen |
|
Osuuden päättymispisteen leveysaste |
DGPS, desimaaliasteina: vähintään 7 numeroa desimaalierottimen jälkeen |
|
Osuuden päättymispisteen pituusaste |
DGPS, desimaaliminuutteina: vähintään 5 numeroa desimaalierottimen jälkeen |
|
Korkeustiedoston polku ja/tai tiedostonimi |
[-] |
Ilmoitetaan vain vakionopeustestin osalta (ei kohdistustestin) ja kun korkeuskorjaus on aktivoitu. |
Taulukko 5
Ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineen syöttötiedot – mittaustietoja koskeva tiedosto
Signaali |
Sarakkeen tunnus syöttötiedostossa |
Yksikkö |
Mittaustaajuus |
Huomautuksia |
Aika |
<t> |
[s] päivän alusta lähtien (ensimmäisestä päivästä) |
100 Hz |
Taajuus kiinteä 100 Hz, korrelaatio suhteessa säätietoihin ja taajuuden tarkastus aikasignaalin avulla |
(D)GPS-pohjainen leveysaste |
<lat> |
desimaaliaste tai desimaaliminuutti |
GPS: ≥ 4 Hz DGPS: ≥ 100 Hz |
tavanomainen GPS, desimaaliasteina: vähintään 5 numeroa desimaalierottimen jälkeen |
(D)GPS-pohjainen pituusaste |
<long> |
tavanomainen GPS, desimaaliminuutteina: vähintään 3 numeroa desimaalierottimen jälkeen DGPS, desimaaliasteina: vähintään 7 numeroa desimaalierottimen jälkeen DGPS, desimaaliminuutteina: vähintään 5 numeroa desimaalierottimen jälkeen |
||
(D)GPS-pohjainen ajosuunta |
<hdg> |
[°] |
≥ 4 Hz |
|
DGPS-pohjainen nopeus |
<v_veh_GPS> |
[km/h] |
≥ 20 Hz |
|
Ajoneuvon nopeus |
<v_veh_CAN> |
[km/h] |
≥ 20 Hz |
etuakselin raaka CAN-signaali |
Ilmavirran nopeus |
<v_air> |
[m/s] |
≥ 4 Hz |
raakatiedot (laitteen lukema) |
Sisäänvirtauskulma (beeta) |
<beta> |
[°] |
≥ 4 Hz |
raakatiedot (laitteen lukema), 180°, kun ilma virtaa edestä |
Moottorin tai kardaaniakselin pyörimisnopeus |
<n_eng> or <n_card> |
[rpm] |
≥ 20 Hz |
kardaaniakselin pyörimisnopeus ajoneuvoilla, joiden momentinmuunnin ei ole lukittuna pienen nopeuden testissä |
Momenttimittari (vasen pyörä) |
<tq_l> |
[Nm] |
≥ 20 Hz |
— |
Momenttimittari (oikea pyörä) |
<tq_r> |
[Nm] |
≥ 20 Hz |
|
Ympäristön lämpötila ajoneuvolla |
<t_amb_veh> |
[°C] |
≥ 1 Hz |
|
Laukaisusignaali |
<trigger> |
[-] |
100 Hz |
valinnainen signaali, vaaditaan, jos mittausosuudet määritetään optoelektronisilla antureilla (vaihtoehto ”trigger_used=1”) |
Testiradan lämpötila |
<t_ground> |
[°C] |
≥ 1 Hz |
|
Hyväksyttävyys |
<valid> |
[-] |
— |
valinnainen signaali (1 = hyväksyttävä, 0 = mitätön) |
Taulukko 6
Ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineen syöttötiedot – korkeusprofiilitiedosto
Syöttötieto |
Yksikkö |
Huomautuksia |
Leveysaste |
desimaaliaste tai desimaaliminuutti |
desimaaliasteina: vähintään 7 numeroa desimaalierottimen jälkeen |
Pituusaste |
desimaaliminuutteina: vähintään 5 numeroa desimaalierottimen jälkeen |
|
Korkeus merenpinnasta |
[m] |
vähintään 2 numeroa desimaalierottimen jälkeen |
3.10. Hyväksyttävyyskriteerit
Tässä jaksossa esitetään kriteerit hyväksyttävien tulosten saamiseksi ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineestä.
3.10.1. Vakionopeustestiä koskevat hyväksyttävyyskriteerit
3.10.1.1. |
Vakionopeustestin aikana kirjatut tietokokonaisuudet ovat hyväksyttäviä ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineeseen syötettäviä tiedostoja, jos seuraavat hyväksyttävyyskriteerit täyttyvät:
i.
Ajoneuvon keskinopeus on 3.5.2 kohdassa vahvistetuissa rajoissa.
ii.
Ympäristön lämpötila on 3.2.2 kohdassa vahvistetuissa rajoissa. Ilmanvastustietojen esikäsittelyväline tarkastaa tämän kriteerin täyttymisen ajoneuvosta mitatun ympäristön lämpötilan perusteella.
iii.
Testiradan lämpötila on 3.2.3 kohdassa vahvistetuissa rajoissa.
iv.
Tuulen keskinopeus on 3.2.5 kohdan i alakohdan mukainen.
v.
Puuskien nopeus on 3.2.5 kohdan ii alakohdan mukainen.
vi.
Suhteellisen tuulen kulma on 3.2.5 kohdan iii alakohdan mukainen.
vii.
Ajoneuvon nopeuden vakauden kriteerit täyttyvät: Pienen nopeuden testi:
jossa
Suuren nopeuden testi:
jossa
viii.
Ajoneuvon vääntömomentin vakauden kriteerit täyttyvät: Pienen nopeuden testi:
jossa
Suuren nopeuden testi
jossa
ix.
Mittausosuuden läpi kulkevan ajoneuvon ajosuunta on hyväksyttävä (alle 10 asteen poikkeama pienen ja suuren nopeuden testin ja kohdistustestin tavoitesuunnasta).
x.
Kalibroidusta ajoneuvon nopeudesta laskettu ajomatka mittausosuudella poikkeaa tavoitematkasta enintään 3 metriä (sekä pienen että suuren nopeuden testissä).
xi.
Moottorin pyörimisnopeus tai tapauksen mukaan kardaaniakselin pyörimisnopeus läpäisee uskottavuustarkastuksen: Moottorin pyörimisnopeuden tarkastus suuren nopeuden testissä:
jossa
Moottorin pyörimisnopeuden tarkastus pienen nopeuden testissä:
jossa
Kardaaniakselin pyörimisnopeuden uskottavuustarkastus tehdään vastaavalla tavalla siten, että parametrin neng,1s korvaa parametri ncard,1s (kardaaniakselin pyörimisnopeuden 1 sekunnin keskitetty liikkuva keskiarvo suuren nopeuden mittausosuudella) ja parametrin neng,float korvaa parametri ncard,float (kardaaniakselin pyörimisnopeuden liikkuva keskiarvo pienen nopeuden mittausosuudella, kun perusaika on Xms ) ja parametrin i gear arvoksi asetetaan 1.
xii.
Asianomaista mittaustietojen osaa ei ollut varustettu ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineen syöttötiedostossa merkinnällä ”invalid” (mitätön). |
3.10.1.2. |
Ilmanvastustietojen esikäsittelyväline sulkee yksittäisiä tietokokonaisuuksia arvioinnin ulkopuolelle, jos ensimmäisestä ja toisesta pienen nopeuden testistä saadaan tietylle mittausosuuden ja ajosuunnan yhdistelmälle eri määrä tietokokonaisuuksia. Tässä tapauksessa huomiotta jätetään ensimmäiset tietokokonaisuudet siitä pienen nopeuden testiajosta, josta tietokokonaisuuksia on enemmän. |
3.10.1.3. |
Ilmanvastustietojen esikäsittelyväline jättää yksittäisiä mittausosuuksien ja ajosuuntien yhdistelmiä arvioinnin ulkopuolelle seuraavissa tapauksissa:
i.
Pienen nopeuden testistä 1 ja/tai 2 ei saada hyväksyttävää tietokokonaisuutta.
ii.
Suuren nopeuden testistä saadaan vähemmän kuin kaksi hyväksyttävää tietokokonaisuutta. |
3.10.1.4. |
Ilmanvastustietojen esikäsittelyväline hylkää koko vakionopeustestin seuraavissa tapauksissa:
i.
3.1.1 kohdassa esitetyt testirataa koskevat vaatimukset eivät täyty.
ii.
Käytettävissä on alle 10 hyväksyttävää tietokokonaisuutta ajosuuntaa kohti (suuren nopeuden testi).
iii.
Käytettävissä on alle 5 hyväksyttävää tietokokonaisuutta ajosuuntaa kohti (kohdistuskalibrointitesti).
iv.
Ensimmäiselle ja toiselle pienen nopeuden testille lasketut vierintävastuskertoimet (RRC) poikkeavat toisistaan enemmän kuin 0,40 kg/t. Kriteerin täyttyminen tarkastetaan erikseen kunkin mittausosuus-ajosuuntayhdistelmän osalta. |
3.10.2. Kohdistustestiä koskevat hyväksyttävyyskriteerit
3.10.2.1. |
Kohdistustestin aikana kirjatut tietokokonaisuudet ovat hyväksyttäviä ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineeseen syötettäviä tiedostoja, jos seuraavat hyväksyttävyyskriteerit täyttyvät:
i.
Ajoneuvon keskinopeus on 3.2.5 kohdassa suuren nopeuden testin osalta vahvistetuissa rajoissa.
ii.
Tuulen keskinopeus on 3.2.5 kohdan i alakohdan mukainen.
iii.
Puuskien nopeus on 3.2.5 kohdan ii alakohdan mukainen.
iv.
Suhteellisen tuulen kulma on 3.2.5 kohdan iii alakohdan mukainen.
v.
Ajoneuvon nopeuden vakauden kriteerit täyttyvät:
jossa
|
3.10.2.2. |
Ilmanvastustietojen esikäsittelyväline hylkää yksittäistä mittausosuutta koskevat tiedot seuraavissa tapauksissa:
i.
Kaikista kummankin ajosuunnan hyväksyttävistä tietokokonaisuuksista saadut ajoneuvon keskimääräiset nopeudet poikkeavat toisistaan enemmän kuin 2 km/h.
ii.
Käytettävissä on alle 5 hyväksyttävää tietokokonaisuutta ajosuuntaa kohti. |
3.10.2.3. |
Ilmanvastustietojen esikäsittelyväline hylkää koko kohdistustestin, jos käytettävissä ei ole yhtään yksittäistä mittausosuutta koskevaa hyväksyttävää tulosta. |
3.11. Ilmanvastusarvon ilmoittaminen
Ilmanvastusarvon ilmoittamisessa käytettävä perusarvo on ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineen laskema parametrin Cd · Acr (0) lopullinen tulos. Sertifikaatin hakijan on ilmoitettava arvo Cd · Adeclared alueelta, jonka alaraja on yhtä suuri ja yläraja 0,2 m2 suurempi kuin Cd · Acr (0). Vaihteluvälissä on otettava huomioon epävarmuudet valittaessa kanta-ajoneuvot perheen kaikkien testauskelpoisten jäsenten huonoimman tapauksen perusteella. Arvoa Cd · Adeclared käytetään simulointivälineen syöttötietona ja vertailuarvona sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden testaamisessa.
Yhden mitatun arvon Cd · Acr (0) perusteella voidaan muodostaa useampia ilmoitettuja arvoja Cd · Adeclared , kunhan lisäyksessä 5 olevan 4 kohdan mukaiset perhettä koskevat vaatimukset täyttyvät.
Lisäys 1
KOMPONENTIN, ERILLISEN TEKNISEN YKSIKÖN TAI JÄRJESTELMÄN SERTIFIKAATIN MALLI
Enimmäiskoko: A4 (210 x 297 mm)
SERTIFIKAATTI ILMANVASTUSPERHEEN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖIHIN JA POLTTOAINEENKULUTUKSEEN LIITTYVISTÄ OMINAISUUKSISTA
Ilmoitus ilmanvastusperheen hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvistä ominaisuuksista annetun sertifikaatin — myöntämisestä (1) — laajentamisesta (1) — epäämisestä (1) — peruuttamisesta (1) |
Viranomaisen leima
|
komission asetuksen (EU) 2017/2400 mukaisesti.
Komission asetus (EU) 2017/2400, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna …
Sertifiointinumero:
Hash-tunniste:
Laajennuksen syy:
OSA I
0.1. |
Merkki (valmistajan toiminimi): |
0.2. |
Ajoneuvon koriin ja ilmanvastukseen perustuva tyyppi/perhe (tapauksen mukaan): |
0.3. |
Ajoneuvon koriin ja ilmanvastukseen perustuvan perheen jäsen (perheen tapauksessa):
|
0.4. |
Tyypin tunniste, jos merkitty:
|
0.5. |
Valmistajan nimi ja osoite: |
0.6. |
Komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden EY-sertifiointimerkinnän sijainti ja kiinnitystapa: |
0.7. |
Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet: |
0.9. |
Valmistajan mahdollisen edustajan nimi ja osoite: |
OSA II
1. |
Lisätiedot (tapauksen mukaan): ks. lisäys |
2. |
Testien suorittamisesta vastaava hyväksyntäviranomainen: |
3. |
Testausselosteen päiväys: |
4. |
Testausselosteen numero: |
5. |
Mahdolliset huomautukset: ks. lisäys |
6. |
Paikka: |
7. |
Päivämäärä: |
8. |
Allekirjoitus: |
Liitteet:
Hyväksyntäasiakirjat. Testausseloste.
Lisäys 2
Ilmanvastusta koskeva ilmoituslomake
Tietokortti nro: |
Aihe: Antamispäivä: Muutos: |
Perusta: …
Ilmanvastukseen perustuva tyyppi tai perhe (tapauksen mukaan):
Yleinen huomautus: Simulointivälineen syöttötietoja varten on määriteltävä sähköisen tiedoston muoto, jota voidaan käyttää tietojen siirtoon simulointivälineeseen. Simulointivälineen syöttötiedot voivat poiketa ilmoituslomakkeessa vaadituista tiedoista ja päinvastoin (määritellään myöhemmin). Tiedostoa tarvitaan etenkin silloin, kun on käsiteltävä suuria tietomääriä, kuten hyötysuhdekarttoja (manuaalista siirtoa tai syöttöä ei tarvita)
…
0.0 YLEISTÄ
0.1 Valmistajan nimi ja osoite
0.2 Merkki (valmistajan toiminimi)
0.3 Ilmanvastukseen perustuva tyyppi (tai tapauksen mukaan perhe)
0.4 Kaupalliset nimet (jos saatavissa)
0.5 Tyypin tunniste, jos se on merkitty ajoneuvoon
0.6 Komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden sertifiointimerkinnän sijainti ja kiinnitystapa
0.7 Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet
0.8 Valmistajan edustajan nimi ja osoite
OSA 1
ILMANVASTUKSEEN PERUSTUVAN PERHEEN (KANTAJÄSENEN) OLENNAISET OMINAISUUDET
|
Ilmanvastukseen perustuvan perheen kantajäsen |
Perheenjäsen |
|
||
|
|||||
tai ilmanvastukseen perustuva tyyppi |
#1 |
#2 |
#3 |
|
|
|
1.0 ERITYISET ILMANVASTUKSEEN LIITTYVÄT TIEDOT
1.1.0 AJONEUVO
1.1.1 Raskaiden hyötyajoneuvojen ryhmä hiilidioksidipäästöperusteisen jaottelun mukaan
1.2.0 Ajoneuvon malli
1.2.1 Akselikonfiguraatio
1.2.2 Ajoneuvon suurin kokonaispaino
1.2.3 Ohjaamon reunan muoto
1.2.4 Ohjaamon leveys (suurin arvo y-akselin suunnassa)
1.2.5 Ohjaamon pituus (suurin arvo x-akselin suunnassa)
1.2.6 Katon korkeus
1.2.7 Akseliväli
1.2.8 Etuohjaamon asennuskorkeus
1.2.9 Rungon korkeus
1.2.10 Aerodynaamiset apulaitteet tai lisävarusteet (esim. kattospoileri, sivuilmanohjain, sivuhelmat, nurkkailmanohjaimet)
1.2.11 Renkaiden mitat etuakselilla
1.2.12 Renkaiden mitat vetävillä akseleilla
1.3 |
Korin ominaisuudet (vakiokorin ominaisuuksien mukaisesti) |
1.4 |
(Puoli)perävaunun ominaisuudet ((puoli)perävaunun ominaisuuksien mukaisesti vakiokoreittain) |
1.5 |
Parametri, joka määrittelee perheen hakijan kuvauksen mukaisesti (kantajäsentä koskevat kriteerit ja poikkeamat perhettä koskevista kriteereistä) |
LIITELUETTELO
Nro |
Kuvaus |
Antamispäivä |
1 |
Testausolosuhteita koskevat tiedot |
… |
2 |
… |
|
Ilmoituslomakkeen lisäys 1
Testausolosuhteita koskevat tiedot (tapauksen mukaan)
1.1 Testirata, jolla testit on tehty
1.2 Ajoneuvon kokonaismassa mittauksessa [kg]
1.3 Ajoneuvon suurin korkeus mittauksessa [m]
1.4 Ympäristön keskilämpötila ensimmäisessä pienen nopeuden testissä [oC]
1.5 Ajoneuvon keskinopeus suuren nopeuden testeissä [km/h]
1.6 Ilmanvastuskertoimen (Cd ) ja otsapinta-alan (Acr ) tulo sivutuulettomissa olosuhteissa CdAcr(0) [m2]
1.7 Ilmanvastuskertoimen (Cd ) ja otsapinta-alan (Acr ) tulo keskimääräisessä sivutuulessa vakionopeustestin aikana CdAcr(β) [m2]
1.8 Suhteellisen tuulen kulma vakionopeustestissä keskimäärin β [°]
1.9 Ilmoitettu ilmanvastus Cd · Adeclared [m2]
1.10 Ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineen version numero
Lisäys 3
Ajoneuvon korkeutta koskevat vaatimukset
1. Tämän liitteen 3 kohdan mukaisesti vakionopeustestissä mitattujen ajoneuvojen korkeuden on täytettävä taulukossa 7 esitetyt vaatimukset.
2. Ajoneuvon korkeus on määritettävä 3.5.3.1 kohdan vii alakohdan mukaisesti.
3. Taulukossa 7 mainitsemattomiin ajoneuvoryhmiin kuuluville ajoneuvoille ei tarvitse tehdä vakionopeustestiä.
Taulukko 7
Ajoneuvon korkeutta koskevat vaatimukset
Ajoneuvoryhmä |
Ajoneuvon pienin korkeus [m] |
Ajoneuvon suurin korkeus [m] |
1 |
3,40 |
3,60 |
2 |
3,50 |
3,75 |
3 |
3,70 |
3,90 |
4 |
3,85 |
4,00 |
5 |
3,90 |
4,00 |
9 |
vastaavat arvot kuin jäykällä kuorma-autolla, kun ajoneuvon suurin kokonaispaino on sama (ryhmä 1, 2, 3 tai 4) |
|
10 |
3,90 |
4,00 |
Lisäys 4
Vakiokori- ja vakiopuoliperävaunukonfiguraatiot
1. Vakionopeustestissä tämän liitteen 3 kohdan mukaisesti mitattujen ajoneuvojen on täytettävä tässä lisäyksessä esitetyt vakiokoreja ja vakiopuoliperävaunua koskevat vaatimukset.
2. Sovellettava vakiokori tai vakiopuoliperävaunu määritetään taulukosta 8.
Taulukko 8
Vakionopeustestissä käytettävät vakiokorit ja vakiopuoliperävaunut
Ajoneuvoryhmä |
Vakiokori tai -puoliperävaunu |
1 |
B1 |
2 |
B2 |
3 |
B3 |
4 |
B4 |
5 |
ST1 |
9 |
Ajoneuvon suurimman kokonaispainon mukaisesti: 7,5–10 t: B1 > 10–12 t: B2 > 12–16 t: B3 > 16 t: B5 |
10 |
ST1 |
3. Vakiokorit B1, B2, B3, B4 ja B5 on rakennettava kovarunkoisiksi kuivarahtikoreiksi. Ne on varustettava kahdella takaovella ilman sivuovia. Vakiokoreja ei saa varustaa takanostimilla, etuspoilereilla tai sivuprofiileilla, joilla vähennetään ilmanvastusta. Vakiokorien ominaisuudet annetaan seuraavissa taulukoissa:
Taulukoissa 9–13 annettuja massoja ei tarvitse tarkastaa ilmanvastustestausta varten.
4. Vakiopuoliperävaunua ST1 koskevat tyyppi- ja alustavaatimukset luetellaan taulukossa 14. Ominaisuudet annetaan taulukossa 15.
5. Kaikkien mittojen ja massojen ilman erikseen mainittuja toleransseja on oltava asetuksen (EU) N:o 1230/2012 liitteen 1 lisäyksen 2 mukaisia (ts. ± 3 % tavoitearvosta).
Taulukko 9
Vakiokorin B1 ominaisuudet
Ominaisuus |
Yksikkö |
Ulkomitta (toleranssi) |
Huomautuksia |
Pituus |
[mm] |
6 200 |
|
Leveys |
[mm] |
2 550 (– 10) |
|
Korkeus |
[mm] |
2 680 (± 10) |
Umpikori: ulkokorkeus: 2 560 pitkittäispalkki: 120 |
Kulman säde, sivu + katto ja etupaneeli |
[mm] |
50–80 |
|
Kulman säde, sivu + kattopaneeli |
[mm] |
50–80 |
|
Muut kulmat |
[mm] |
pyöristetty, säde ≤ 10 |
|
Massa |
[kg] |
1 600 |
Ei tarvitse tarkastaa ilmanvastustestissä |
Taulukko 10
Vakiokorin B2 ominaisuudet
Ominaisuus |
Yksikkö |
Ulkomitta (toleranssi) |
Huomautuksia |
Pituus |
[mm] |
7 400 |
|
Leveys |
[mm] |
2 550 (– 10) |
|
Korkeus |
[mm] |
2 760 (± 10) |
Umpikori: ulkokorkeus: 2 640 pitkittäispalkki: 120 |
Kulman säde, sivu + katto ja etupaneeli |
[mm] |
50–80 |
|
Kulman säde, sivu + kattopaneeli |
[mm] |
50–80 |
|
Muut kulmat |
[mm] |
pyöristetty, säde ≤ 10 |
|
Massa |
[kg] |
1 900 |
Ei tarvitse tarkastaa ilmanvastustestissä |
Taulukko 11
Vakiokorin B3 ominaisuudet
Ominaisuus |
Yksikkö |
Ulkomitta (toleranssi) |
Huomautuksia |
Pituus |
[mm] |
7 450 |
|
Leveys |
[mm] |
2 550 (– 10) |
lakisääteinen raja-arvo (dir. 96/53/EY), sisäleveys ≥ 2 480 |
Korkeus |
[mm] |
2 880 (± 10) |
Umpikori: ulkokorkeus: 2 760 pitkittäispalkki: 120 |
Kulman säde, sivu + katto ja etupaneeli |
[mm] |
50–80 |
|
Kulman säde, sivu + kattopaneeli |
[mm] |
50–80 |
|
Muut kulmat |
[mm] |
pyöristetty, säde ≤ 10 |
|
Massa |
[kg] |
2 000 |
Ei tarvitse tarkastaa ilmanvastustestissä |
Taulukko 12
Vakiokorin B4 ominaisuudet
Ominaisuus |
Yksikkö |
Ulkomitta (toleranssi) |
Huomautuksia |
Pituus |
[mm] |
7 450 |
|
Leveys |
[mm] |
2 550 (– 10) |
|
Korkeus |
[mm] |
2 980 (± 10) |
Umpikori: ulkokorkeus: 2 860 pitkittäispalkki: 120 |
Kulman säde, sivu + katto ja etupaneeli |
[mm] |
50–80 |
|
Kulman säde, sivu + kattopaneeli |
[mm] |
50–80 |
|
Muut kulmat |
[mm] |
pyöristetty, säde ≤ 10 |
|
Massa |
[kg] |
2 100 |
Ei tarvitse tarkastaa ilmanvastustestissä |
Taulukko 13
Vakiokorin B5 ominaisuudet
Ominaisuus |
Yksikkö |
Ulkomitta (toleranssi) |
Huomautuksia |
Pituus |
[mm] |
7 820 |
sisäleveys ≥ 7 650 |
Leveys |
[mm] |
2 550 (– 10) |
lakisääteinen raja-arvo (dir. 96/53/EY), sisäleveys ≥ 2 460 |
Korkeus |
[mm] |
2 980 (± 10) |
Umpikori: ulkokorkeus: 2 860 pitkittäispalkki: 120 |
Kulman säde, sivu + katto ja etupaneeli |
[mm] |
50–80 |
|
Kulman säde, sivu + kattopaneeli |
[mm] |
50–80 |
|
Muut kulmat |
[mm] |
pyöristetty, säde ≤ 10 |
|
Massa |
[kg] |
2 200 |
Ei tarvitse tarkastaa ilmanvastustestissä |
Taulukko 14
Vakiopuoliperävaunun ST1 tyyppi ja alustakonfiguraatio
Perävaunun tyyppi |
3-akselinen puoliperävaunu ilman ohjaavia akseleita |
Alustakonfiguraatio |
— Päästä päähän -tikapuurunko — Runko ilman alustapeittoa — Kaksi palkkia kummallakin sivulla alleajosuojana — Taka-alleajosuojaus — Takavalaisimen pidike — Ei häkkilavaa — Kaksi varapyörää kolmannen akselin takana — Yksi työkalulaatikko korin takaosassa ennen alleajosuojaa (vasemmalla tai oikealla) — Roiskesuojat akseliston etu- ja takapuolella — Ilmajousitus — Levyjarrut — Rengaskoko: 385/65 R 22.5 — Kaksi takaovea — Ei sivuovia — Ei takalaitanostinta — Ei ilmanohjainta edessä — Ei aerodynaamisia sivuprofiileita |
Taulukko 15
Vakiopuoliperävaunun ST1 ominaisuudet
Ominaisuus |
Yksikkö |
Ulkomitta (toleranssi) |
Huomautuksia |
Kokonaispituus |
[mm] |
13 685 |
|
Kokonaisleveys (korin leveys) |
[mm] |
2 550 (– 10) |
|
Korin korkeus |
[mm] |
2 850 (± 10) |
Suurin kokonaiskorkeus: 4 000 (dir. 96/53/EY) |
Kokonaiskorkeus kuormittamattomana |
[mm] |
4 000 (– 10) |
Korkeus koko pituudelta Vaatimus koskee puoliperävaunua, ei ajoneuvon korkeuden tarkastamista vakionopeustestissä. |
Perävaunun kytkentäkorkeus kuormittamattomana |
[mm] |
1 150 |
Vaatimus koskee puoliperävaunua, ei tarkasteta vakionopeustestissä |
Akseliväli |
[mm] |
7 700 |
|
Akselien etäisyys |
[mm] |
1 310 |
3-akselinen akselisto, 24 t (dir. 96/53/EY) |
Etuylitys |
[mm] |
1 685 |
Säde: 2 040 (lakisääteinen raja-arvo: dir. 96/53/EY) |
Etuseinä |
|
|
Tasainen seinä, jossa kiinnikkeet paineilma- ja sähkölaitteita varten |
Etu- ja sivupaneelin kulma |
[mm] |
Pyöristetty, palkin ja reunan säde ≤ 5 |
Ympyrän sekantti, ympyrän keskipisteenä vetotappi ja säde 2 040 (lakisääteinen raja-arvo: dir. 96/53/EY) |
Muut kulmat |
[mm] |
pyöristetty, säde ≤ 10 |
|
Työkalulaatikon mitta ajoneuvon x-akselin suunnassa |
[mm] |
655 |
Toleranssi: ± 10 % tavoitearvosta |
Työkalulaatikon mitta ajoneuvon y-akselin suunnassa |
[mm] |
445 |
Toleranssi: ± 5 % tavoitearvosta |
Työkalulaatikon mitta ajoneuvon z-akselin suunnassa |
[mm] |
495 |
Toleranssi: ± 5 % tavoitearvosta |
Sivualleajosuojan pituus |
[mm] |
3 045 |
Kaksi palkkia kummallakin sivulla, E-sääntö nro 73, muutossarja 01 (2010) ± 100 akselivälistä riippuen |
Palkin profiili |
[mm2] |
100 × 30 |
E-sääntö nro 73, muutossarja 01 (2010) |
Ajoneuvon suurin teknisesti sallittu kokonaispaino |
[kg] |
39 000 |
Ajoneuvon suurin sallittu kokonaispaino, lakisääteinen: 24 000 (dir. 96/53/EY) |
Vetoajoneuvon paino ajokunnossa |
[kg] |
7 500 |
Ei tarvitse tarkastaa ilmanvastustestissä |
Sallittu akselikuormitus |
[kg] |
24 000 |
Lakisääteinen raja-arvo (dir. 96/53/EY) |
Suurin teknisesti sallittu akselikuormitus |
[kg] |
27 000 |
3 × 9 000 |
Lisäys 5
Kuorma-autojen ilmanvastusperhe
1. Yleistä
Ilmanvastusperheelle ovat ominaisia yhteiset rakenne- ja suorituskykyominaisuudet. Niiden on oltava samat kaikille perheen ajoneuvoille. Valmistaja voi päättää, mitkä ajoneuvot kuuluvat ilmanvastusperheeseen, kunhan 4 kohdassa esitetyt jäsenyyskriteerit täyttyvät. Ilmanvastusperheen on oltava hyväksyntäviranomaisen hyväksymä. Valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle tarvittavat tiedot ilmanvastusperheen jäsenten ilmanvastuksesta.
2. Erityistapaukset
Joissain tapauksissa ominaisuudet voivat vaikuttaa toisiinsa. Tämä on otettava huomioon, jotta samaan ilmanvastusperheeseen kuuluu vain ominaisuuksiltaan samanlaisia ajoneuvoja. Valmistajan on kartoitettava tällaiset tapaukset ja ilmoitettava niistä hyväksyntäviranomaiselle. Tämä otetaan sen jälkeen huomioon kriteerinä uutta ilmanvastusperhettä perustettaessa.
Valmistaja voi käyttää 4 kohdassa lueteltujen parametrien lisäksi muita kriteerejä, joiden perusteella perheen määritelmä voidaan rajata tarkemmin.
▼M1 —————
4. Ilmanvastusperheen määrittäminen
4.1. |
Ajoneuvot voidaan ryhmitellä samaan perheeseen, jos seuraavat kriteerit täyttyvät:
a)
Sama ohjaamon leveys ja samanmuotoinen raakakori B-pilariin asti ja kantapääpisteen yläpuolella ilman ohjaamon pohjaa (esim. moottoritunneli). Mittojen on perheen kaikkien jäsenten osalta vastattava kanta-ajoneuvon mittoja tarkkuudella ±10 mm.
b)
Sama katon korkeus pystysuunnassa (Z). Mittojen on perheen kaikkien jäsenten osalta vastattava kanta-ajoneuvon mittoja tarkkuudella ± 10 mm.
c)
Sama etuohjaamon asennuskorkeus. Kriteeri täyttyy, jos etuohjaamoiden korkeuksien ero Z-akselilla on pienempi kuin 175 mm. Perhekriteerien täyttyminen on osoitettava CAD-tiedoilla. Kuvio 1 Perheen määritelmä
|
4.2. |
Ilmanvastusperhe koostuu testauskelpoisista jäsenistä sekä ajoneuvokonfiguraatioista, joita ei voida testata tämän asetuksen mukaisesti. |
4.3. |
Perheen testauskelpoiset jäsenet ovat ajoneuvokonfiguraatioita, jotka täyttävät tämän liitteen varsinaisen osan 3.3 kohdan asennusvaatimukset. |
5. Ilmanvastusperheen kanta-ajoneuvon valinta
5.1. |
Kunkin perheen kanta-ajoneuvo valitaan seuraavien kriteerien perusteella: |
5.2. |
Ajoneuvon alustan on sovittava tämän liitteen lisäyksessä 4 määriteltyihin vakiokorin tai -puoliperävaunun mittoihin. |
5.3. |
Kaikkien perheen testauskelpoisten jäsenten ilmanvastusarvon on oltava pienempi tai yhtä suuri kuin kanta-ajoneuvolle ilmoitettu arvo Cd · Adeclared. |
5.4. |
Sertifikaatin hakijan on pystyttävä osoittamaan, että kanta-ajoneuvon valinnassa on noudatettu 5.3 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia. Näytön on perustuttava tieteellisiin menetelmiin, kuten virtausmallinnukseen (CFD), tuulitunnelituloksiin tai hyvään tekniseen käytäntöön. Vaatimus koskee kaikkia ajoneuvovariantteja, jotka voidaan testata tässä liitteessä kuvatulla vakionopeusmenettelyllä. Muille ajoneuvokonfiguraatioille (esim. lisäyksen 4 vaatimuksista poikkeava ajoneuvon korkeus tai lisäyksessä 5 esitettyjen vakiokorin mittojen suhteen yhteensopimaton akseliväli) annetaan sama ilmanvastusarvo kuin perheen testauskelpoiselle kanta-ajoneuvolle ilman lisänäyttöä. Koska renkaita pidetään mittauslaitteiston osana, niiden vaikutusta ei oteta huomioon huonoimman tapauksen toteennäyttämisessä. |
5.5. |
Ilmoitettua arvoa Cd · Adeclared voidaan käyttää muista ajoneuvoryhmistä koostuvien perheiden muodostamisessa, kunhan tässä lisäyksessä olevan 5 kohdan mukaiset perhekriteerit täyttyvät taulukossa 16 esitettyjen vaatimusten mukaisesti.
Taulukko 16 Ilmanvastusarvojen siirtäminen muihin ajoneuvoryhmiin
|
Lisäys 6
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus
1. Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus on tarkastettava tämän liitteen varsinaisen osan 3 kohdassa esitetyillä vakionopeustesteillä. Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseen sovelletaan lisäksi seuraavia vaatimuksia:
Ympäristön lämpötilan on oltava vakionopeustestissä ± 5 °C verrattuna sertifiointimittauksessa saatuun arvoon. Vaatimuksen täyttyminen tarkastetaan käyttämällä ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineen laskemaa ensimmäisten pienen nopeuden testien keskilämpötilaa.
Ajoneuvon nopeuden on oltava suuren nopeuden testissä ± 2 km/h verrattuna sertifiointimittauksessa saatuun arvoon.
Kaikki sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuustestit on tehtävä hyväksyntäviranomaisen valvonnassa.
2. Ajoneuvo hylätään sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuustestissä, jos mitattu arvo Cd Acr (0) on suurempi kuin kanta-ajoneuvon ilmoitettu arvo Cd · Adeclared + 7,5 prosentin toleranssilla. Jos ajoneuvo ei läpäise ensimmäistä testiä, samalle ajoneuvolle voidaan tehdä enintään kaksi lisätestiä eri päivinä. ►M1 Jos kaikkien testien mitattu arvo Cd Acr (0) on suurempi kuin kanta-ajoneuvon ilmoitettu arvo Cd · Adeclared + 7,5 prosentin toleranssilla, sovelletaan tämän asetuksen 23 artiklaa. ◄
Arvon Cd Acr (0) laskemisessa on käytettävä tämän liitteen lisäyksen 2 lisäyksen 1 mukaista ilmanvastukseen perustuvan perheen kantajäseneen sovellettavan esikäsittelyvälineen versiota.
3. Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuustesti on tehtävä taulukossa 17 esitetyn mukaiselle määrälle ajoneuvoja valmistusvuotta kohti.
Taulukko 17
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuustestiin otettavien ajoneuvojen määrä valmistusvuotta kohti
Vaatimustenmukaisuustestattavat ajoneuvot |
Edellisenä vuonna valmistetut testien kannalta merkitykselliset ajoneuvot |
2 |
≤ 25 000 |
3 |
≤ 50 000 |
4 |
≤ 75 000 |
5 |
≤ 100 000 |
6 |
100 001 tai enemmän |
Tuotantomäärien määrittämisessä otetaan huomioon vain tämän asetuksen vaatimusten piiriin kuuluvat ilmanvastustiedot, joiden osalta ei ole osoitettu ilmanvastuksen kiinteitä arvoja tämän liitteen lisäyksen 8 mukaisesti.
4. Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden tarkastamistesteihin otettavien ajoneuvojen valintaan sovelletaan seuraavia vaatimuksia:
Testattavaksi otetaan vain tuotantoajoneuvoja.
On valittava vain sellaisia ajoneuvoja, jotka täyttävät tämän liitteen varsinaisen osan 3.3 kohdassa asetetut vakionopeustestausta koskevat vaatimukset.
Renkaita pidetään mittauslaitteiston osana, ja ne voi valita valmistaja.
Sellaisiin perheisiin kuuluvat ajoneuvot, joiden ilmanvastusarvo on määritetty siirtämällä arvo toisista ajoneuvoista lisäyksessä 5 olevan 5 kohdan mukaisesti, eivät kuulu sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden tarkastamistestien piiriin.
Ajoneuvot, joiden osalta käytetään lisäyksen 8 mukaisesti ilmanvastuksen kiinteitä arvoja, eivät kuulu sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden tarkastamistestien piiriin.
Ensimmäiset kaksi valmistajaa kohti valittavaa ajoneuvoa, joille tehdään sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden testit, valitaan kahdesta tuotantomäärien perusteella suurimmasta perheestä. Lisäajoneuvot valitsee hyväksyntäviranomainen.
5. Kun ajoneuvo on valittu ajoneuvoksi, jonka sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus tarkastetaan, valmistajan on varmennettava sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus 12 kuukauden kuluessa. Valmistaja voi pyytää hyväksyntäviranomaiselta määräajan jatkamista enintään kuudella kuukaudella, jos se voi osoittaa, että varmennusta ei ole sääolosuhteiden vuoksi voitu tehdä vaaditussa ajassa.
Lisäys 7
Kiinteät arvot
1. Ilmoitettavan ilmanvastusarvon Cd · Adeclared kiinteät arvot määritetään taulukon 18 mukaisesti. Jos kiinteitä arvoja sovelletaan, simulointivälineelle ei toimiteta ilmanvastusta koskevia syöttötietoja. Simulointiväline osoittaa kiinteät arvot automaattisesti.
Taulukko 18
Parametrin Cd · Adeclared kiinteät arvot
Ajoneuvoryhmä |
Kiinteä arvo Cd · Adeclared [m2] |
1 |
7,1 |
2 |
7,2 |
3 |
7,4 |
4 |
8,4 |
5 |
8,7 |
9 |
8,5 |
10 |
8,8 |
11 |
8,5 |
12 |
8,8 |
16 |
9,0 |
2. Simulointiväline laskee ajoneuvokonfiguraatioiden ”jäykkä kuorma-auto + perävaunu” kokonaisilmanvastuksen lisäämällä jäykän kuorma-auton arvoon Cd · Adeclared taulukossa 19 annetun, perävaunun vaikutusta edustavan kiinteän muutosarvon.
Taulukko 19
Perävaunun vaikutusta edustavat kiinteät ilmanvastuksen muutosarvot
Perävaunu |
Perävaunun vaikutusta edustavat kiinteät ilmanvastuksen muutosarvot [m2] |
T1 |
1,3 |
T2 |
1,5 |
3. Simulointiväline laskee EMS-ajoneuvokonfiguraatioiden (eurooppalaisen moduulijärjestelmän mukaiset konfiguraatiot) kokonaisilmanvastuksen lisäämällä perusajoneuvokonfiguraation ilmanvastusarvoon taulukossa 20 annetun, EMS:n vaikutusta edustavan kiinteän muutosarvon.
Taulukko 20
EMS:n vaikutusta edustavat kiinteät Cd Acr (0) -muutosarvot
EMS-konfiguraatio |
EMS:n vaikutusta edustavat kiinteät ilmanvastuksen muutosarvot [m2] |
(Luokan 5 vetoajoneuvo + ST1) + T2 |
1,5 |
(Luokan 9 tai 11 kuorma-auto) + apuvaunu + ST 1 |
2,1 |
(Luokan 10 tai 12 kuorma-auto + ST1) + T2 |
1,5 |
Lisäys 8
Merkinnät
Jos ajoneuvo tyyppihyväksytään tämän liitteen mukaisesti, siinä on oltava seuraavat merkinnät:
Valmistajan nimi tai tavaramerkki
Merkki ja tyypin tunniste sellaisena kuin ne on kirjattu tämän liitteen lisäyksessä 2 olevan ilmoituslomakkeen kohtiin 0.2 ja 0.3
Sertifiointimerkki eli suorakulmion sisällä oleva pienaakkosten e-kirjain, jota seuraa sertifikaatin myöntäneen jäsenvaltion tunnusnumero:
Sertifiointimerkissä on myös oltava suorakulmion lähellä ”perussertifiointinumero”, joka sisältyy direktiivin 2007/46/EY liitteessä VII tarkoitetun tyyppihyväksyntänumeron osaan 4 ja jota edeltävät kaksi numeroa ilmaisevat tähän asetukseen tehdylle viimeisimmälle tekniselle tarkistukselle annetun järjestysnumeron sekä P-kirjain, joka ilmaisee, että sertifikaatti on myönnetty ilmanvastuksen osalta.
Tämän asetuksen tapauksessa järjestysnumero on 00.
1.4.1 Esimerkki sertifiointimerkistä ja merkin mitat
Edellä esitetty ohjaamoon kiinnitetty sertifiointimerkki osoittaa, että asianomainen tyyppi on sertifioitu Puolassa (e20) tämän asetuksen mukaisesti. Ensimmäiset kaksi numeroa (00) ilmoittavat tähän asetukseen tehdylle viimeisimmälle tekniselle tarkistukselle annetun järjestysnumeron. Seuraava kirjain osoittaa, että sertifikaatti on myönnetty ilmanvastuksen osalta (P). Viimeiset neljä numeroa (0004) muodostavat perussertifiointinumeron, jonka hyväksyntäviranomainen on antanut moottorille.
Sertifiointimerkki on kiinnitettävä ohjaamoon siten, että se on selvästi luettavissa eikä kulu pois. Sen on oltava näkyvissä, kun ohjaamo on asennettuna ajoneuvoon, ja se on kiinnitettävä sellaiseen osaan, joka on ohjaamon normaalin toiminnan kannalta välttämätön ja jota ei yleensä tarvitse vaihtaa ohjaamon käyttöiän aikana. ►M1 Merkintöjen, laattojen tai tarrojen on kestettävä ohjaamon käyttöiän ja oltava selvästi luettavissa ja pysyviä. ◄ Valmistajan on varmistettava, että merkintöjä, laattoja tai tarroja ei voida poistaa niitä tuhoamatta tai turmelematta.
2 Numerointi
2.1 |
Ilmanvastuksen sertifiointinumero koostuu seuraavista: eX*YYYY/YYYY*ZZZZ/ZZZZ*P*0000*00
|
Lisäys 9
Simulointivälineen syöttöparametrit
Johdanto
Tässä lisäyksessä esitetään luettelo parametreista, jotka ajoneuvon valmistajan on toimitettava simulaatiovälineeseen syötettäviksi tiedoiksi. Sovellettava xml-malli ja esimerkkitietoja on saatavissa erityisellä sähköisellä jakelualustalla.
Ilmanvastustietojen esikäsittelyväline muodostaa xml-mallin automaattisesti.
Määritelmät
(1) |
”Parameter ID”:simulointivälineessä käytettävä tietyn syöttöparametrin tai syöttötietojoukon yksilöllinen tunniste |
(2) |
”Type”: parametrin tietojen tyyppi
|
(3) |
”Unit” …parametrin mittayksikkö |
Syöttöparametrijoukko
Taulukko 1
Syöttöparametrit ”AirDrag”
Parameter name |
Parameter ID |
Type |
Unit |
Kuvaus/viite |
Manufacturer |
P240 |
token |
|
|
Model |
P241 |
token |
|
|
CertificationNumber |
P242 |
token |
|
Sertifioinnissa käytetty komponentin tunnus |
Date |
P243 |
date |
|
Komponentin hash-tunnisteen luomispäivä ja -aika |
AppVersion |
P244 |
token |
|
Ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineen version tunnistenumero |
CdxA_0 |
P245 |
double, 2 |
[m2] |
Ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineen antama lopputulos |
TransferredCdxA |
P246 |
double, 2 |
[m2] |
CdxA_0, joka on siirretty vastaaviin muiden ajoneuvoryhmien perheisiin lisäyksen 5 taulukon 16 mukaisesti. Jos siirtosääntöä ei ole sovellettu, annetaan CdxA_0. |
DeclaredCdxA |
P146 |
double, 2 |
[m2] |
Ilmanvastusperheen ilmoitettu arvo |
Jos simulointiväline käyttää lisäyksen 7 mukaisia kiinteitä arvoja, ilmanvastusparametrin osalta ei ilmoiteta syöttötietoja. Kiinteät arvot osoitetaan automaattisesti ajoneuvoryhmittelyn mukaisesti.
LIITE IX
KUORMA-AUTON APULAITTEIDEN TIETOJEN TARKASTAMINEN
1. Johdanto
Tässä liitteessä kuvataan vaatimukset, jotka koskevat raskaiden hyötyajoneuvojen apulaitteiden tehonkulutusta ajoneuvokohtaisten hiilidioksidipäästöjen määrittämiseksi.
Simulointiväline tarkastelee seuraavien apulaitteiden tehonkulutusta käyttämällä teknologiakohtaisia kiinteitä keskimääräisiä tehoarvoja:
Tuuletin
Ohjausjärjestelmä
Sähköjärjestelmä
Paineilmajärjestelmä
Ilmastointijärjestelmä
Voimanulosoton kytkentälaite (PTO)
Kiinteät arvot on syötetty simulointivälineeseen, joka käyttää niitä automaattisesti valitsemalla asianomaisen teknologian.
2. Määritelmät
Tässä liitteessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:
’Kampiakselille asennetulla tuulettimella’ tarkoitetaan tuuletinasennusta, jossa tuuletinta käytetään kampiakselin jatkeella usein laipan avulla.
’Hihna- tai voimansiirtokäyttöisellä tuulettimella’ tarkoitetaan tuuletinta, joka on asennettu paikkaan, jossa sen käyttämiseen tarvitaan erillistä hihnaa, kiristysjärjestelmää tai voimansiirtolaitetta.
’Hydraulikäyttöisellä tuulettimella’ tarkoitetaan tuuletinta, jota käytetään hydrauliöljyllä ja joka usein asennetaan erilleen moottorista. Hydraulijärjestelmän öljyjärjestelmä, pumppu ja venttiilit vaikuttavat järjestelmän häviöihin ja tehoon.
’Sähkökäyttöisellä tuulettimella’ tarkoitetaan tuuletinta, jota käyttää sähkömoottori. Sen yhteydessä tarkastellaan koko energianmuuntoprosessin hyötysuhdetta, myös akun latautumista ja purkamista.
’Elektronisesti ohjatulla viskokytkimellä’ tarkoitetaan kytkintä, jossa viskokytkimen nestevirtaa säädetään elektronisesti käyttämällä anturisignaaleja ja ohjelmistologiikkaa.
’Bimetalliohjatulla viskokytkimellä’ tarkoitetaan kytkintä, jossa bimetallinen yhdyselementti muuntaa lämpötilanmuutoksen mekaaniseksi siirtymäksi. Mekaaninen siirtymä kytkee viskokytkimen kiinni tai auki.
’Portaittaisella kytkimellä’ tarkoitetaan mekaanista laitetta, jossa kytkentää voidaan säätää vain erillisin portain (ts. ei portaattomasti).
’Kiinni-irtikytkimellä’ tarkoitetaan mekaanista kytkintä, joka on joko täysin kytketyssä tilassa tai täysin irti.
’Säätötilavuuspumpulla’ tarkoitetaan laitetta, joka muuntaa mekaanista energiaa hydraulienergiaksi. Pumpun kierroksen aikana pumpatun nesteen määrää voidaan säätää pumpun toimiessa.
’Vakiotilavuuspumpulla’ tarkoitetaan laitetta, joka muuntaa mekaanista energiaa hydraulienergiaksi. Pumpun kierroksen aikana pumpatun nesteen määrää ei voida säätää pumpun toimiessa.
’Sähkömoottoriohjauksella’ tarkoitetaan sitä, että tuulettimen käyttövoimana käytetään sähkömoottoria. Sähkökone muuntaa sähköenergiaa mekaaniseksi energiaksi. Tehoa ja nopeutta säädetään tavanomaisella sähkökoneissa käytettävällä teknologialla.
’Kiinteätilavuuksisella pumpulla’ (oletusteknologia) tarkoitetaan pumppua, jossa tilavuusvirtaa rajoitetaan pumpun sisäisin keinoin.
’Elektronisesti ohjatulla kiinteätilavuuksisella pumpulla’ tarkoitetaan pumppua, jossa tilavuusvirtaa säädetään elektronisesti.
’Kaksisylinterisellä pumpulla’ tarkoitetaan pumppua, jossa on kaksi sylinteriä (sylinterien tilavuus sama tai erisuuruinen), joista voidaan käyttää molempia yhdessä tai vain toista. Pumpun tilavuusvirtaa rajoitetaan sisäisin keinoin.
’Mekaanisesti ohjatulla säätötilavuuspumpulla’ tarkoitetaan pumppua, jonka tilavuutta säädetään sisäisesti mekaanisin keinoin (sisäiset painemittarit).
’Elektronisesti ohjatulla säätötilavuuspumpulla’ tarkoitetaan pumppua, jonka tilavuutta säädetään sisäisesti mekaanisin keinoin (sisäiset painemittarit). Tilavuusvirtaa säädetään lisäksi elektronisesti venttiilillä.
’Sähköisellä ohjauspumpulla’ tarkoitetaan sähkömoottorikäyttöistä hydraulipumppua.
’Perusilmakompressorilla’ tarkoitetaan tavanomaista ilmakompressoria ilman polttoainetta säästävää teknologiaa.
’Energiansäästöjärjestelmällä (ESS) varustetulla ilmakompressorilla’ tarkoitetaan kompressoria, joka vähentää tehonkulutusta tyhjennyksen aikana esim. sulkemalla imupuolen ja jota ohjataan järjestelmän ilmanpaineella.
’Kompressorikytkimellä (visko)’ tarkoitetaan poiskytkettävää kompressoria, jossa kytkintä ohjataan järjestelmän imupaineella (ei älykästä strategiaa); viskokytkin aiheuttaa vähäisiä häviöitä poiskytketyssä tilassa.
’Kompressorikytkimellä (mekaaninen)’ tarkoitetaan poiskytkettävää kompressoria, jossa kytkintä ohjataan järjestelmän paineella (ei älykästä strategiaa).
’Optimaalisesti regeneroivalla ilmanohjausjärjestelmällä (AMS)’ tarkoitetaan elektronista ilmankäsittely-yksikköä, jossa on elektronisesti ohjattu ilmankuivain ilman regeneroinnin optimointia varten ja jossa ilmantuotto on optimoitu ylimeno-olosuhteissa (tarvitaan kytkin tai ESS).
’Valodiodilla (LED)’ tarkoitetaan puolijohdelaitteita, jotka säteilevät näkyvää valoa, kun sähkövirta kulkee niiden läpi.
’Ilmastointijärjestelmällä’ tarkoitetaan järjestelmää, joka koostuu kylmäainepiiristä ja kompressorista ja lämmönvaihtimista ja jolla jäähdytetään kuorma-auton ohjaamon tai linja-auton korin sisätiloja.
’Voimanulosoton kytkentälaitteella (PTO)’ tarkoitetaan vaihteistoon tai moottoriin kytkettyä laitetta, johon voidaan kytkeä apulaite, esimerkiksi hydraulipumppu. Voimanulosoton kytkentälaite on tavallisesti valinnainen varuste.
’Voimanulosoton käyttömekanismilla’ tarkoitetaan vaihteiston laitetta, jolla voimanulosoton kytkentälaite (PTO) on liitetty vaihteistoon.
’Hammaskytkimellä’ tarkoitetaan (ohjattavaa) kytkintä, jossa momentti siirtyy toisiinsa kytkeytyvien hampaiden normaalivoimien kautta. Hammaskytkin voi olla joko kytkettynä tai vapautettuna. Sitä käytetään vain kuormituksesta vapaissa oloissa (esim. vaihteenvaihdossa käsivalintaisella vaihteistolla).
’Synkronaattorilla’ tarkoitetaan hammaskytkintä, jossa toisiinsa kytkeytyvien pyörivien osien nopeudet tasoitetaan kitkaan perustuvalla laitteella.
’Monilevykytkimellä’ tarkoitetaan kytkintä, jossa on useita rinnakkain järjestettyjä kitkapintoja, jolloin kaikkiin kitkapintapareihin kohdistuu sama puristusvoima. Monilevykytkimet ovat kompakteja, ja ne voidaan kytkeä ja vapauttaa kuormitettuna. Kytkin voi olla märkä tai kuiva.
’Liukuvalla pyörällä’ tarkoitetaan hammaspyörää, jota käytetään vaihtavana elementtinä, kun vaihto tapahtuu siirtämällä hammaspyörää akselillaan ryntöön vastapyöränsä kanssa tai irrotetaan rynnöstä.
3. Teknologiakohtaisten kiinteiden keskimääräisten tehoarvojen määrittäminen
3.1 Tuuletin
Tuulettimen tehontarpeen osalta käytetään taulukossa 1 annettuja käyttöprofiilin ja teknologian mukaisia kiinteitä arvoja
Taulukko 1
Tuulettimen mekaanisen tehon tarve
Tuulettimen käyttötapa |
Tuulettimen ohjaus |
Tuulettimen tehonkulutus [W] |
||||
Kaukoreitti |
Alueellinen reitti |
Kaupunkireitti |
Kunnalliset palvelut |
Rakentaminen |
||
Asennettu kampiakselille |
Elektronisesti ohjattu viskokytkin |
618 |
671 |
516 |
566 |
1 037 |
Bimetalliohjattu viskokytkin |
818 |
871 |
676 |
766 |
1 277 |
|
Portaittainen kytkin |
668 |
721 |
616 |
616 |
1 157 |
|
Kiinni-aukikytkin |
718 |
771 |
666 |
666 |
1 237 |
|
Hihna- tai voimansiirtokäyttöinen |
Elektronisesti ohjattu viskokytkin |
989 |
1 044 |
833 |
933 |
1 478 |
Bimetalliohjattu viskokytkin |
1 189 |
1 244 |
993 |
1 133 |
1 718 |
|
Portaittainen kytkin |
1 039 |
1 094 |
983 |
983 |
1 598 |
|
Kiinni-aukikytkin |
1 089 |
1 144 |
1 033 |
1 033 |
1 678 |
|
Hydraulikäyttöinen |
Säätötilavuuspumppu |
938 |
1 155 |
832 |
917 |
1 872 |
Vakiotilavuuspumppu |
1 200 |
1 400 |
1 000 |
1 100 |
2 300 |
|
Sähkökäyttöinen |
Elektroninen |
700 |
800 |
600 |
600 |
1 400 |
Jos jotakin uutta teknologiaa ei mainita jonkin luettelossa olevan tuulettimen käyttötavan (esim. ”asennettu kampiakselille”) yhteydessä, otetaan suurimmat kyseisen käyttötavan kohdalla mainitut tehoarvot. Jos uutta teknologiaa ei mainita minkään käyttötavan yhteydessä, otetaan huonointa tapausta edustavan teknologian arvot (hydraulikäyttöinen vakiotilavuuspumppu).
3.2 Ohjausjärjestelmä
Ohjauspumpun tehontarpeen osalta käytetään taulukossa 2 annettuja kiinteitä arvoja [W] sovelluksesta riippuen yhdessä korjauskertoimien kanssa.
Taulukko 2
Ohjauspumpun mekaanisen tehon tarve
Ajoneuvokonfiguraation tunnistetiedot |
|
Ohjausjärjestelmän tehonkulutus P [W] |
|||||||||||||||||
Akselien määrä |
Akselikonfiguraatio |
Alustakonfiguraatio |
Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna (tonnia) |
Ajoneuvoryhmä |
Kaukoreitti |
Alueellinen reitti |
Kaupunkireitti |
Kunnalliset palvelut |
Rakentaminen |
||||||||||
U + F |
B |
S |
U + F |
B |
S |
U + F |
B |
S |
U + F |
B |
S |
U + F |
B |
S |
|||||
2 |
4x2 |
Jäykkä kuorma-auto + (vetoajoneuvo) |
> 7,5–10 |
1 |
|
|
|
240 |
20 |
20 |
220 |
20 |
30 |
|
|
|
|
|
|
|
Jäykkä kuorma-auto + (vetoajoneuvo) |
> 10–12 |
2 |
340 |
30 |
0 |
290 |
30 |
20 |
260 |
20 |
30 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Jäykkä kuorma-auto + (vetoajoneuvo) |
> 12–16 |
3 |
|
|
|
310 |
30 |
30 |
280 |
30 |
40 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Jäykkä kuorma-auto |
> 16 |
4 |
510 |
100 |
0 |
490 |
40 |
40 |
430 |
40 |
50 |
430 |
30 |
50 |
580 |
30 |
70 |
|
|
Vetoajoneuvo |
> 16 |
5 |
600 |
120 |
0 |
540 |
90 |
40 |
|
|
|
|
|
|
640 |
50 |
80 |
|
4 × 4 |
Jäykkä kuorma-auto |
> 7,5–16 |
6 |
— |
|||||||||||||||
|
Jäykkä kuorma-auto |
> 16 |
7 |
— |
|||||||||||||||
|
Vetoajoneuvo |
> 16 |
8 |
— |
|||||||||||||||
3 |
6 × 2/2 – 4 |
Jäykkä kuorma-auto |
kaikki |
9 |
600 |
120 |
0 |
490 |
60 |
40 |
440 |
50 |
50 |
430 |
30 |
50 |
640 |
50 |
80 |
|
Vetoajoneuvo |
kaikki |
10 |
450 |
120 |
0 |
440 |
90 |
40 |
|
|
|
|
|
|
640 |
50 |
80 |
|
6 × 4 |
Jäykkä kuorma-auto |
kaikki |
11 |
600 |
120 |
0 |
490 |
60 |
40 |
|
|
|
430 |
30 |
50 |
640 |
50 |
80 |
|
|
Vetoajoneuvo |
kaikki |
12 |
450 |
120 |
0 |
440 |
90 |
40 |
|
|
|
|
|
|
640 |
50 |
80 |
|
6 × 6 |
Jäykkä kuorma-auto |
kaikki |
13 |
— |
|||||||||||||||
|
Vetoajoneuvo |
kaikki |
14 |
||||||||||||||||
4 |
8 × 2 |
Jäykkä kuorma-auto |
kaikki |
15 |
— |
||||||||||||||
8 × 4 |
Jäykkä kuorma-auto |
kaikki |
16 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
640 |
50 |
80 |
|
8 × 6/8 × 8 |
Jäykkä kuorma-auto |
kaikki |
17 |
— |
jossa
U |
= |
kuormittamaton – pumppaa öljyä ilman ohjauspaineesta riippuvaa syötettä |
F |
= |
kitka – pumpussa kitkaa |
B |
= |
kaarto – korjaava ohjausliike tien kaartamisen tai sivutuulen vuoksi |
S |
= |
ohjaus – kääntymisestä ja ohjausliikkeistä johtuva ohjauspumpun tehontarvesyöte |
Eri teknologioiden vaikutusten ottamiseksi huomioon sovelletaan taulukoissa 3 ja 4 esitettyjä teknologiakohtaisia skaalauskertoimia.
Taulukko 3
Teknologiakohtaiset skaalauskertoimet
|
Teknologiasta riippuvanien kerrion c1 |
||
Teknologia |
c1,U + F |
c1,B |
c1,S |
Kiinteätilavuuksinen |
1 |
1 |
1 |
Kiinteätilavuuksinen, elektronisesti ohjattu |
0,95 |
1 |
1 |
Kaksisy linterinen |
0,85 |
0,85 |
0,85 |
Säätötilavuuksinen, mekaanisesti ohjattu |
0,75 |
0,75 |
0,75 |
Säätötilavuuksinen, elektronisesti ohjattu |
0,6 |
0,6 |
0,6 |
Sähköinen |
0 |
1,5/ηalt |
1/ηalt |
jossa generaattorin hyötysuhde ηalt = vakaa = 0,7
Jos uutta teknologiaa ei ole luettelossa, simulointivälineessä käytetään teknologiaa ”vakiotilavuus”.
Taulukko 4:
Ohjaavien akselien määrästä riippuva skaalauskerroin
|
Ohjaavien akselien määrästä riippuva kerroin c2 |
||||||||||||||
Ohjaavien akselien määrä |
Kaukoreitti |
Alueellinen reitti |
Kaupunkireitti |
Kunnalliset palvelut |
Rakentaminen |
||||||||||
c2,U+F |
c2,B |
c2,S |
c2,U+F |
c2,B |
c2,S |
c2,U+F |
c2,B |
c2,S |
c2,U+F |
c2,B |
c2,S |
c2,U+F |
c2,B |
c2,S |
|
1 |
1 |
1 |
1 |
1 |
1 |
1 |
1 |
1 |
1 |
1 |
1 |
1 |
1 |
1 |
1 |
2 |
1 |
0,7 |
0,7 |
1,0 |
0,7 |
0,7 |
1,0 |
0,7 |
0,7 |
1,0 |
0,7 |
0,7 |
1,0 |
0,7 |
0,7 |
3 |
1 |
0,5 |
0,5 |
1,0 |
0,5 |
0,5 |
1,0 |
0,5 |
0,5 |
1,0 |
0,5 |
0,5 |
1,0 |
0,5 |
0,5 |
4 |
1,0 |
0,5 |
0,5 |
1,0 |
0,5 |
0,5 |
1,0 |
0,5 |
0,5 |
1,0 |
0,5 |
0,5 |
1,0 |
0,5 |
0,5 |
Lopullinen tehontarve lasketaan seuraavasti:
Jos ohjaavia akseleita on useita ja niissä käytetään eri teknologioita, käytetään vastaavien c1-kertoimien keskiarvoja.
Lopullinen tehontarve lasketaan seuraavasti:
Ptot = Σi(PU+F * mean(c1,U+F) * (c2i,U+F)) + Σi(PB * mean(c1,B) * (c2i,B)) + Σi(PS * mean(c1,S) * (c2i,S))
jossa
Ptot |
= |
kokonaistehontarve [W] |
P |
= |
tehontarve [W] |
c1 |
= |
teknologiakohtainen korjauskerroin |
c2 |
= |
ohjaavien akselien määrästä riippuva korjauskerroin |
U+F |
= |
kuormittamaton + kitka [-] |
B |
= |
kaarto [-] |
S |
= |
ohjaus [-] |
i |
= |
ohjaavien akselien määrä [-] |
3.3 Sähköjärjestelmä
Sähköjärjestelmän tehontarpeen osalta käytetään taulukossa 5 annettuja kiinteitä arvoja [W] sovelluksen sekä teknologian ja generaattorin hyötysuhteiden perusteella.
Taulukko 5
Sähköjärjestelmän sähköenergiankulutus
Sähköenergiankulutukseen vaikuttava teknologia |
Sähköenergiankulutus [W] |
||||
Kaukoreitti |
Alueellinen reitti |
Kaupunkireitti |
Kunnalliset palvelut |
Rakentaminen |
|
Tavanomaisen teknologian mukainen sähköteho [W] |
1 200 |
1 000 |
1 000 |
1 000 |
1 000 |
Pääetuajovalot LED-valonlähteillä |
– 50 |
– 50 |
– 50 |
– 50 |
– 50 |
Mekaanisen tehon määrittämiseksi sovelletaan taulukossa 6 annettua generaattorin teknologiasta riippuvaa hyötysuhdekerrointa.
Taulukko 6
Generaattorin tehosuhdekerroin
Generaattorin (tehonmuunto)teknologiat Yleiset hyötysuhdearvot eri teknologioille |
Hyötysuhde ηalt |
||||
Kaukoreitti |
Alueellinen reitti |
Kaupunkireitti |
Kunnalliset palvelut |
Rakentaminen |
|
Tavanomainen generaattori |
0,7 |
0,7 |
0,7 |
0,7 |
0,7 |
Kui sõidukis kasutatud tehnilist lahendust loetelus ei esitata, valitakse modelleerimisvahendis vaste ”standardne generaator”.
Lopullinen tehontarve lasketaan seuraavasti:
jossa
Ptot |
= |
kokonaistehontarve [W] |
Pel |
= |
sähköenergiankulutus [W] |
ηalt |
= |
generaattorin hyötysuhde (-) |
3.4 Paineilmajärjestelmä
Ylipaineella toimivien paineilmajärjestelmien osalta käytetään taulukossa 7 esitettyjä kiinteitä tehoarvoja [W] sovelluksen ja teknologian mukaan.
Taulukko 7:
Pneumaattisten järjestelmien mekaanisen tehon tarve (ylipaine)
Syöttöilmasäiliön koko |
Teknologia |
Kaukoreitti |
Alueellinen reitti |
Kaupunkireitti |
Kunnalliset palvelut |
Rakentaminen |
Keskiteho |
Keskiteho |
Keskiteho |
Keskiteho |
Keskiteho |
||
[W] |
[W] |
[W] |
[W] |
[W] |
||
pieni tilavuus ≤250 cm3 1-/2-sylinterinen |
Perustaso |
1 400 |
1 300 |
1 200 |
1 200 |
1 300 |
+ ESS |
– 500 |
– 500 |
– 400 |
– 400 |
– 500 |
|
+ viskokytkin |
– 600 |
– 600 |
– 500 |
– 500 |
– 600 |
|
+ mekaaninen kytkin |
– 800 |
– 700 |
– 550 |
– 550 |
– 700 |
|
+ AMS |
– 400 |
– 400 |
– 300 |
– 300 |
– 400 |
|
keskitaso 250 cm3 < tilavuus ≤ 500 cm3 1-/2-sylinterinen, 1-vaiheinen |
Perustaso |
1 600 |
1 400 |
1 350 |
1 350 |
1 500 |
+ ESS |
– 600 |
– 500 |
– 450 |
– 450 |
– 600 |
|
+ viskokytkin |
– 750 |
– 600 |
– 550 |
– 550 |
– 750 |
|
+ mekaaninen kytkin |
– 1 000 |
– 850 |
– 800 |
– 800 |
– 900 |
|
+ AMS |
– 400 |
– 200 |
– 200 |
– 200 |
– 400 |
|
keskitaso 250 cm3 < tilavuus ≤ 500 cm3 1-/2-sylinterinen, 2-vaiheinen |
Perustaso |
2 100 |
1 750 |
1 700 |
1 700 |
2 100 |
+ ESS |
– 1 000 |
– 700 |
– 700 |
– 700 |
– 1 100 |
|
+ viskokytkin |
– 1 100 |
– 900 |
– 900 |
– 900 |
– 1 200 |
|
+ mekaaninen kytkin |
– 1 400 |
– 1 100 |
– 1 100 |
– 1 100 |
– 1 300 |
|
+ AMS |
– 400 |
– 200 |
– 200 |
– 200 |
– 500 |
|
suuri tilavuus > 500 cm3 1-/2-sylinterinen, 1-/2-vaiheinen |
Perustaso |
4 300 |
3 600 |
3 500 |
3 500 |
4 100 |
+ ESS |
– 2 700 |
– 2 300 |
– 2 300 |
– 2 300 |
– 2 600 |
|
+ viskokytkin |
– 3 000 |
– 2 500 |
– 2 500 |
– 2 500 |
– 2 900 |
|
+ mekaaninen kytkin |
– 3 500 |
– 2 800 |
– 2 800 |
– 2 800 |
– 3 200 |
|
+ AMS |
– 500 |
– 300 |
– 200 |
– 200 |
– 500 |
Alipaineella (negatiivinen paine) toimivien paineilmajärjestelmien osalta käytetään taulukossa 8 esitettyjä kiinteitä tehoarvoja [W].
Taulukko 8:
Pneumaattisten järjestelmien mekaanisen tehon tarve (alipaine)
|
Kaukoreitti |
Alueellinen reitti |
Kaupunkireitti |
Kunnalliset palvelut |
Rakentaminen |
Keskiteho |
Keskiteho |
Keskiteho |
Keskiteho |
Keskiteho |
|
[W] |
[W] |
[W] |
[W] |
[W] |
|
Tyhjöpumppu |
190 |
160 |
130 |
130 |
130 |
Polttoainetta säästävä teknologia voidaan ottaa huomioon vähentämällä vastaava tehontarve peruskompressorin tehontarpeesta.
Seuraavia teknologisia yhdistelmiä ei oteta huomioon:
ESS ja kytkimet
viskokytkin ja mekaaninen kytkin
Kaksivaiheisen kompressorin tapauksessa käytetään kompressorijärjestelmän koon kuvaukseen ensimmäisen vaiheen tilavuutta.
3.5 Ilmastointijärjestelmä
Ilmastoinnilla varustettujen ajoneuvojen tapauksessa käytetään taulukossa 9 esitettyjä kiinteitä tehoarvoja [W] sovelluksen mukaan.
Taulukko 9
Ilmastointijärjestelmän mekaanisen tehon tarve
Ajoneuvokonfiguraation tunnistetiedot |
|
Vaihtovirtasähköenergiankulutus [W] |
|||||||
Akselien määrä |
Akselikonfiguraatio |
Alustakonfiguraatio |
Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna (tonnia) |
Ajoneuvoryhmä |
Kaukoreitti |
Alueellinen reitti |
Kaupunkireitti |
Kunnalliset palvelut |
Rakentaminen |
2 |
4 × 2 |
Jäykkä kuorma-auto + (vetoajoneuvo) |
> 7,5–10 |
1 |
|
150 |
150 |
|
|
|
Jäykkä kuorma-auto + (vetoajoneuvo) |
> 10–12 |
2 |
200 |
200 |
150 |
|
|
|
|
Jäykkä kuorma-auto + (vetoajoneuvo) |
> 12–16 |
3 |
|
200 |
150 |
|
|
|
|
Jäykkä kuorma-auto |
> 16 |
4 |
350 |
200 |
150 |
300 |
200 |
|
|
Vetoajoneuvo |
> 16 |
5 |
350 |
200 |
|
|
200 |
|
4 × 4 |
Jäykkä kuorma-auto |
> 7,5–16 |
6 |
— |
|||||
|
Jäykkä kuorma-auto |
> 16 |
7 |
— |
|||||
|
Vetoajoneuvo |
> 16 |
8 |
— |
|||||
3 |
6 × 2/2 – 4 |
Jäykkä kuorma-auto |
kaikki |
9 |
350 |
200 |
150 |
300 |
200 |
|
Vetoajoneuvo |
kaikki |
10 |
350 |
200 |
|
|
200 |
|
6 × 4 |
Jäykkä kuorma-auto |
kaikki |
11 |
350 |
200 |
|
300 |
200 |
|
|
Vetoajoneuvo |
kaikki |
12 |
350 |
200 |
|
|
200 |
|
6 × 6 |
Jäykkä kuorma-auto |
kaikki |
13 |
— |
|||||
|
Vetoajoneuvo |
kaikki |
14 |
||||||
4 |
8 × 2 |
Jäykkä kuorma-auto |
kaikki |
15 |
— |
||||
8 × 4 |
Jäykkä kuorma-auto |
kaikki |
16 |
|
|
|
|
200 |
|
8 × 6/8 × 8 |
Jäykkä kuorma-auto |
kaikki |
17 |
— |
3.6 Voimanulosoton kytkentälaite
Jos ajoneuvon vaihteistoon on asennettu voimanulosoton kytkentälaite ja/tai voimanulosoton käyttömekanismi, ajoneuvon tehonkulutus määritetään annettujen kiinteiden arvojen perusteella. Kiinteät arvot kuvaavat tehohäviöitä tavanomaisessa ajotilassa, kun voimanulosoton kytkentälaite on kytketty pois toiminnasta tai irti. ►M1 Simulointiväline lisää sovelluskohtaiset tehonkulutusarvot, jotka koskevat käyttöä voimanulosoton kytkentälaite kytkettynä. Näitä arvoja ei kuvata seuraavassa. ◄
Taulukko 10
Pois toiminnasta / irti kytketyn voimanulosoton kytkentälaitteen mekaanisen tehon tarve
Rakennevarianttien tehohäviöt (verrattuna vaihteistoon, jossa ei ole voimanulosoton kytkentälaitetta tai voimanulosoton käyttömekanismia) |
|
|
|
Vastushäviön kannalta merkitykselliset lisäosat |
Voimanulosoton kytkentälaite ja käyttömekanismi |
Vain voimanulosoton käyttömekanismi |
|
Akselit/hammaspyörät |
Muut osat |
Tehohäviö [W] |
Tehohäviö [W] |
Vain yksi kytketty hammaspyörä määrätyn öljytason yläpuolella (ei muita voimanvälityksiä) |
— |
— |
0 |
Vain voimanulosoton kytkentälaitteen käyttöakseli |
Hammaskytkin (ja synkronaattori) tai liukuva hammaspyörä |
50 |
50 |
Vain voimanulosoton kytkentälaitteen käyttöakseli |
Monilevykytkin |
1 000 |
1 000 |
Vain voimanulosoton kytkentälaitteen käyttöakseli |
Monilevykytkin ja öljypumppu |
2 000 |
2 000 |
Vetoakseli ja/tai enintään 2 kytkettyä hammaspyörää |
Hammaskytkin (ja synkronaattori) tai liukuva hammaspyörä |
300 |
300 |
Vetoakseli ja/tai enintään 2 kytkettyä hammaspyörää |
Monilevykytkin |
1 500 |
1 500 |
Vetoakseli ja/tai enintään 2 kytkettyä hammaspyörää |
Monilevykytkin ja öljypumppu |
3 000 |
3 000 |
Vetoakseli ja/tai yli 2 kytkettyä hammaspyörää |
Hammaskytkin (ja synkronaattori) tai liukuva hammaspyörä |
600 |
600 |
Vetoakseli ja/tai yli 2 kytkettyä hammaspyörää |
Monilevykytkin |
2 000 |
2 000 |
Vetoakseli ja/tai yli 2 kytkettyä hammaspyörää |
Monilevykytkin ja öljypumppu |
4 000 |
4 000 |
LIITE X
ILMARENKAIDEN SERTIFIOINTIMENETTELY
1. Johdanto
Tässä liitteessä kuvataan sertifiointivaatimukset, jotka koskevat renkaita niiden vierintävastuskertoimen osalta. Simulointivälineen syöttötietona käytettävän ajoneuvon vierintävastuksen laskemiseksi ilmarenkaan tyyppihyväksynnän hakijan on ilmoitettava kunkin alkuperäiselle laitevalmistajalle toimitettavan soveltuvan renkaan vierintävastuskerroin Cr ja vastaava renkaan testikuormitus FZTYRE.
2. Määritelmät
Tämän liitteen soveltamiseksi sovelletaan E-sääntöjen nro 54 ja 117 määritelmiä sekä seuraavia määritelmiä:
’Vierintävastuskertoimella Cr’ tarkoitetaan vierintävastuksen ja renkaan kuormituksen suhdetta.
’Renkaaseen kohdistuvalla kuormituksella FZTYRE’ tarkoitetaan renkaaseen vierintävastustestissä kohdistettavaa kuormitusta.
’Rengastyypillä’ tarkoitetaan renkaita, jotka eivät eroa toisistaan seuraavien ominaisuuksien osalta:
valmistajan nimi
tavaramerkki tai kauppanimi
rengasluokka (asetuksen (EY) N:o 661/2009 mukaisesti)
renkaan kokomerkintä
renkaan rakenne (ristikudos-, vyörengas)
käyttöluokka (tavallinen rengas, talvirengas, erikoisrengas) E-säännön nro 117 määritelmän mukaisesti
nopeusluokat
kantavuusluvut
kauppanimitys
renkaan ilmoitettu vierintävastuskerroin.
3. Yleiset vaatimukset
3.1 |
Rengastehtaan on oltava sertifioitu standardin ISO/TS 16949 mukaisesti. |
3.2 |
Renkaan vierintävastuskerroin Renkaan vierintävastuskerroin on arvo, joka on mitattu ja yhdenmukaistettu asetuksen (EY) N:o 1222/2009 liitteessä I olevan A osan mukaisesti. Se ilmoitetaan yksikkönä N/kN ja pyöristetään yhden desimaalin tarkkuudella standardin ISO 80000–1 lisäyksessä B olevan B.3 jakson säännön B (esimerkki 1) mukaisesti. |
3.3 |
Mittausvaatimukset Renkaanvalmistajan on teetettävä 3.2 kohdassa tarkoitettu testi joko direktiivin 2007/46/EY 41 artiklassa määritellyn, testin omissa tiloissaan tekevän tutkimuslaitoksen laboratoriossa taikka tehtävä se seuraavissa tapauksissa omissa tiloissaan:
i)
testissä on paikalla ja sitä valvoo hyväksyntäviranomaisen nimeämän tutkimuslaitoksen edustaja tai
ii)
renkaanvalmistaja on nimetty luokan A tutkimuslaitokseksi direktiivin 2007/46/EY 41 artiklan mukaisesti. |
3.4 |
Merkinnät ja jäljitettävyys
|
4. Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus
4.1 |
Kaikkien tämän asetuksen mukaisesti sertifioitujen renkaiden vierintävastuksen on oltava tämän liitteen 3.2 kohdan mukaisen ilmoitetun vierintävastusarvon mukainen. |
4.2 |
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi on otettava satunnaisnäytteitä sarjatuotannosta ja testattava ne 3.2 kohdan mukaisesti. |
4.3 |
Testaustiheys
|
4.4 |
Tarkastusmenettely
|
Lisäys 1
KOMPONENTIN, ERILLISEN TEKNISEN YKSIKÖN TAI JÄRJESTELMÄN SERTIFIKAATIN MALLI
Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm)
SERTIFIKAATTI RENGASPERHEEN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖIHIN JA POLTTOAINEENKULUTUKSEEN LIITTYVISTÄ OMINAISUUKSISTA
Ilmoitus rengasperheen hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvistä ominaisuuksista komission asetuksen (EU) 2017/2400, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EU) 2019/318
— myöntämisestä (1) — laajentamisesta (1) — epäämisestä (1) — peruuttamisesta (1) |
Viranomaisen leima
|
(1)
Tarpeeton viivataan yli. |
Sertifiointinumero: …
Hash-tunniste: …
Laajennuksen syy: …
1. Valmistajan nimi ja osoite: …
2. Valmistajan mahdollisen edustajan nimi ja osoite: …
3. Tavaramerkki tai kauppanimi: …
4. Rengastyypin kuvaus: …
valmistajan nimi …
tavaramerkki tai kauppanimi
rengasluokka (asetuksen (EY) N:o 661/2009 mukaisesti) …
renkaan kokomerkintä …
renkaan rakenne (ristikudos-, vyörengas) …
käyttöluokka (tavallinen rengas, talvirengas, erikoisrengas) …
nopeusluokat …
kantavuusluvut …
kauppanimitys …
renkaan ilmoitettu vierintävastuskerroin …
5. Renkaan tunnuskoodit ja tapauksen mukaan tunnuskoodien muodostamiseen käytetty teknologia
Teknologia: |
Koodi: |
… |
… |
6. Hyväksynnän myöntämiseen tai vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen hyväksytty tutkimuslaitos ja tapauksen mukaan testauslaboratorio: …
7. Ilmoitetut arvot:
renkaan ilmoitettu vierintävastus (yksikkönä N/kN, pyöristettynä yhden desimaalin tarkkuuteen standardin ISO 80000–1 lisäyksessä B olevan B.3 jakson säännön B (esimerkki 1) mukaisesti
Cr, … [N/kN]
renkaan testikuormitus asetuksen (EY) N:o 1222/2009 liitteessä I olevan A osan mukaisesti (85 % yksipyöräisen sovelluksen kuormituksesta tai 85 % yksipyöräisen sovelluksen suurimmasta kantavuudesta, joka on annettu soveltuvissa rengasstandardikäsikirjoissa, jos sitä ei ole merkitty renkaaseen)
FZTYRE … [N]
Yhdenmukaistamisyhtälö: …
8. Huomautukset: …
9. Paikka:
10. Päiväys:
11. Allekirjoitus: …
12. Tähän ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat: …
Lisäys 2
Renkaan vierintävastuskerrointa koskeva ilmoituslomake
OSA I
0.1. |
Valmistajan nimi ja osoite |
0.2 |
Merkki (valmistajan toiminimi) |
0.3 |
Hakijan nimi ja osoite: |
0.4 |
Tavaramerkki tai kauppanimi: |
0.5 |
Rengasluokka (asetuksen (EY) N:o 661/2009 mukaisesti): |
0.6 |
Renkaan kokomerkintä: |
0.7 |
Renkaan rakenne (ristikudos-, vyörengas): |
0.8 |
Käyttöluokka (tavallinen rengas, talvirengas, erikoisrengas): |
0.9 |
Nopeusluokat: |
0.10 |
Kantavuusluvut: |
0.11 |
Kauppanimitys: |
0.12 |
Renkaan ilmoitettu vierintävastuskerroin: |
0.13 |
Lisäksi (mahdollisesti) annettavan vierintävastuksen tunnuskoodin muodostamisvälineet: |
▼M1 —————
0.15 |
Kuormitus FZTYRE: … [N] |
▼M1 —————
OSA II
1. |
Hyväksyntäviranomainen tai tutkimuslaitos [tai akkreditoitu laboratorio]: |
2. |
Testausselosteen nro: |
3. |
Huomautukset: |
4. |
Testausselosteen päiväys: |
5. |
Testikojeen tunnistetiedot ja rummun halkaisija/pinta: |
6. |
Testirenkaan tiedot:
6.1.
Renkaan kokomerkintä ja käyttökuvaus:
6.2.
Renkaan tuotemerkki tai kauppanimi:
6.3.
Renkaan vertailutäyttöpaine: kPa |
7. |
Testitiedot:
7.1.
Mittausmenetelmä:
7.2.
Testinopeus: km/h
7.3.
Kuormitus F ZTYRE : N
7.4.
Täyttöpaine testin alussa: kPa
7.5.
Renkaan akselin ja rummun ulkopinnan välinen etäisyys vakaissa olosuhteissa, rL: m
7.6.
Testivanteen leveys ja materiaali:
7.7.
Ympäristön lämpötila: °C
7.8.
Skim test -kokeen kuorma (ei hidastuvuusmenetelmässä): N |
8. |
Vierintävastuskerroin:
8.1
Alkuarvo (tai keskiarvo, jos useampia kuin 1): N/kN
8.2.
Lämpötilakorjattu: … N/kN
8.3.
Lämpötilan ja rummun halkaisijan mukaan korjattu: N/kN
8.4.
Yhdenmukaistamisyhtälö:
8.5.
Renkaan vierintävastus (yksikkönä N/kN, pyöristettynä yhden desimaalin tarkkuuteen standardin ISO 80000–1 lisäyksessä B olevan B.3 jakson säännön B (esimerkki 1) mukaisesti Cr,aligned: … [N/kN] |
9. |
Testin päivämäärä: |
Lisäys 3
Simulointivälineen syöttöparametrit
Johdanto
Tässä lisäyksessä esitetään luettelo parametreista, jotka komponentin valmistajan on toimitettava simulaatiovälineeseen syötettäviksi tiedoiksi. Sovellettava xml-malli ja esimerkkitietoja on saatavissa erityisellä sähköisellä jakelualustalla.
Määritelmät
(1) |
”Parameter ID”:simulointivälineessä käytettävä tietyn syöttöparametrin tai syöttötietojoukon yksilöllinen tunniste |
(2) |
”Type”: parametrin tietojen tyyppi
|
(3) |
”Unit” …parametrin mittayksikkö |
Syöttöparametrijoukko
Taulukko 1
Syöttöparametri ”Tyre”
Parameter name |
Param ID |
Type |
Unit |
Kuvaus/viite |
Manufacturer |
P230 |
token |
|
|
Model |
P231 |
token |
|
Valmistajan toiminimi |
CertificationNumber |
P232 |
token |
|
|
Date |
P233 |
date |
|
Komponentin hash-tunnisteen luomispäivä ja -aika |
AppVersion |
P234 |
token |
|
Arviointivälineen version numero |
RRCDeclared |
P046 |
double, 4 |
[N/N] |
|
FzISO |
P047 |
integer |
[N] |
|
Dimension |
P108 |
string |
[-] |
Sallitut arvot (luettelo ei ole tyhjentävä): ”9.00 R20”, ”9 R22.5”, ”9.5 R17.5”, ”10 R17.5”, ”10 R22.5”, ”10.00 R20”, ”11 R22.5”, ”11.00 R20”, ”11.00 R22.5”, ”12 R22.5”, ”12.00 R20”, ”12.00 R24”, ”12.5 R20”, ”13 R22.5”, ”14.00 R20”, ”14.5 R20”, ”16.00 R20”, ”205/75 R17.5”, ”215/75 R17.5”, ”225/70 R17.5”, ”225/75 R17.5”, ”235/75 R17.5”, ”245/70 R17.5”, ”245/70 R19.5”, ”255/70 R22.5”, ”265/70 R17.5”, ”265/70 R19.5”, ”275/70 R22.5”, ”275/80 R22.5”, ”285/60 R22.5”, ”285/70 R19.5”, ”295/55 R22.5”, ”295/60 R22.5”, ”295/80 R22.5”, ”305/60 R22.5”, ”305/70 R19.5”, ”305/70 R22.5”, ”305/75 R24.5”, ”315/45 R22.5”, ”315/60 R22.5”, ”315/70 R22.5”, ”315/80 R22.5”, ”325/95 R24”, ”335/80 R20”, ”355/50 R22.5”, ”365/70 R22.5”, ”365/80 R20”, ”365/85 R20”, ”375/45 R22.5”, ”375/50 R22.5”, ”375/90 R22.5”, ”385/55 R22.5”, ”385/65 R22.5”, ”395/85 R20”, ”425/65 R22.5”, ”495/45 R22.5”, ”525/65 R20.5”. |
Lisäys 4
Numerointi
1. Numerointi:
1.1. |
Renkaiden sertifiointinumero koostuu seuraavista: eX*YYYY/YYYY*ZZZZ/ZZZZ*T*0000*00
|
LIITE X a
SIMULOINTIVÄLINEEN KÄYTÖN SEKÄ KOMPONENTTIEN, ERILLISTEN TEKNISTEN YKSIKÖIDEN JA JÄRJESTELMIEN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖIHIN JA POLTTOAINEENKULUTUKSEEN LIITTYVIEN OMINAISUUKSIEN SERTIFIOINNIN VAATIMUSTENMUKAISUUS: TARKASTUSTESTAUSMENETTELY
1. Johdanto
Tässä liitteessä vahvistetaan vaatimukset tarkastustestausmenettelylle, joka on uusien raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen tarkastamisessa käytettävä testausmenettely.
Tarkastustestausmenettely käsittää ajonaikaisen testin, jolla tarkastetaan uusien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöt niiden valmistuksen jälkeen. Menettelyn suorittaa ajoneuvonvalmistaja ja tarkastaa se tyyppihyväksyntäviranomainen, joka on myöntänyt luvan simulointivälineen käyttöön.
Tarkastustestausmenettelyssä mitataan ajoneuvon vetävien pyörien vääntömomentti ja nopeus, moottorin pyörimisnopeus, polttoaineenkulutus, kytketty vaihde ja muut 6.1.6 kohdassa luetellut asiaan liittyvät parametrit. Mitattuja tietoja käytetään simulointivälineen syöttötietoina. Väline käyttää ajoneuvoon liittyviä varsinaisia syöttötietoja ja oheissyöttötietoja, jotka saadaan ajoneuvon hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämisestä. Tarkastustestausmenettelyn yhteydessä tehtävässä simuloinnissa käytetään syöttötietoina ajoneuvon nopeuden asemesta hetkellisesti mitattua pyörien vääntömomenttia ja pyörimisnopeutta ja moottorin pyörimisnopeutta kuvan 1 ja 6.1.6 kohdan mukaisesti. Tuulettimen teho tarkastustestausmenettelyn aikana lasketaan tuulettimen mitatun nopeuden perusteella. Tarkastustestausmenettelyn läpäisemiseksi on mitatun polttoaineenkulutuksen oltava 7 kohdassa annettujen toleranssien rajoissa ja verrannollinen tarkastustestaustiedoilla simuloituun polttoaineenkulutukseen.
Tarkastustestausmenettelyn yhteydessä on lisäksi tarkasteltava komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien sertifioinnista saatujen ajoneuvon syöttötietojen oikeellisuutta tietojen ja niiden käsittelyn tarkastamiseksi. Ajoneuvon ilmanvastuksen ja vierintävastuksen kannalta merkityksellisiin komponentteihin, erillisiin teknisiin yksiköihin ja järjestelmiin liittyvät syöttötiedot on tarkastettava 6.1.1 kohdan mukaisesti.
Kaavio 1
Tarkastustestausmenettelyä kuvaava kaavakuva
2. Määritelmät
Tässä liitteessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:
’Tarkastustestin kannalta merkityksellisillä tiedoilla’ tarkoitetaan komponentteja, erillisiä teknisiä yksiköitä ja järjestelmiä koskevien varsinaisten syöttötietojen ja oheissyöttötietojen muodostamaa tietojoukkoa, jota käytetään tarkastustestausmenettelyllä testattavan ajoneuvon hiilidioksidipäästöjen määrittämiseen.
’Tarkastustestausmenettelyn kannalta merkityksellisellä ajoneuvolla’ tarkoitetaan uutta ajoneuvoa, jonka hiilidioksidipäästö- ja polttoaineenkulutusarvot on määritetty ja ilmoitettu 9 artiklan mukaisesti.
’Ajoneuvon korjatulla todellisella massalla’ tarkoitetaan liitteessä III olevan 2 kohdan 4 alakohdan mukaista ajoneuvon korjattua todellista massaa.
’Ajoneuvon todellisella massalla’ tarkoitetaan asetuksen (EU) N:o 1230/2012 2 artiklan 6 kohdan määritelmän mukaista ajoneuvon todellista massaa.
’Ajoneuvon todellisella massalla hyötykuorman kanssa’ tarkoitetaan ajoneuvon todellista massaa korirakenteineen ja tarkastustestausmenettelyssä käytetyn hyötykuorman kanssa.
’Pyöräteholla’ tarkoitetaan sitä kokonaistehoa ajoneuvon vetävillä pyörillä, jolla voitetaan kaikki pyörään vaikuttavat ajovastukset ja joka lasketaan simulointivälineellä käyttäen perustana vetävillä pyörillä mitattua vääntömomenttia ja pyörimisnopeutta.
’CAN-signaalilla’ tarkoitetaan signaalia, jonka tuottaa asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteen II lisäyksessä 1 olevassa 2.1.5 kohdassa tarkoitettu liitäntä ajoneuvon sähköiseen ohjausyksikköön.
’Kaupunkiajolla’ tarkoitetaan kokonaismatkaa, joka ajetaan polttoaineenkulutusta mitattaessa arvoa 50 km/h pienemmillä nopeuksilla.
’Maantieajolla’ tarkoitetaan kokonaismatkaa, joka ajetaan polttoaineenkulutusta mitattaessa nopeuksilla 50–70 km/h.
’Moottoritieajolla’ tarkoitetaan kokonaismatkaa, joka ajetaan polttoaineenkulutusta mitattaessa arvoa 70 km/h suuremmilla nopeuksilla.
’Ylikuulumisella’ tarkoitetaan anturin (My) pääulostulosta mitattua anturiin vaikuttavan mittaussuureen (Fz) tuottamaa signaalia, joka poikkeaa ulostulolle määritellystä mittaussuureesta. Koordinaatisto määritellään standardin ISO 4130 mukaisesti.
3. Ajoneuvojen valinta
Valmistusvuosittain valitaan testattavaksi sellainen määrä uusia ajoneuvoja, jolla varmistetaan, että tarkastustestausmenettely kattaa komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien merkitykselliset variaatiot. Tarkastustestiin otettavat ajoneuvot on valittava seuraavien vaatimusten perusteella:
Tarkastustestiin otettavat ajoneuvot valitaan tuotantolinjan ajoneuvoista, joiden hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen arvot on määritetty ja ilmoitettu 9 artiklan mukaisesti. Ajoneuvoon asennettujen komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien on oltava sarjatuotantoa ja vastattava niitä, jotka ajoneuvoon oli asennettu sen valmistumispäivänä.
Ajoneuvot valitsee ajoneuvonvalmistajan ehdotusten perusteella se hyväksyntäviranomainen, joka on myöntänyt luvan simulointivälineen käyttöön.
Tarkastustestiin valitaan vain ajoneuvoja, joissa on yksi vetävä akseli.
Kuhunkin tarkastustestin kannalta merkittävien tietojen joukkoon on hyvä sisällyttää tiedot siitä moottorista, akselista ja vaihteistosta, joiden valmistajakohtaiset myyntiluvut ovat suurimmat. Komponentit, erilliset tekniset yksiköt ja järjestelmät voidaan testata kaikki samaan ajoneuvoon taikka eri ajoneuvoihin asennettuina, kunhan kullekin komponentille tehdään vähintään yksi tarkastustesti yhdessä ajoneuvossa.
Tarkastustestiin ei valita ajoneuvoja, joiden komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden tai järjestelmien hiilidioksidisertifioinnissa käytetään vaihteiston ja akselien momenttihäviöiden osalta mitattujen arvojen asemesta kiinteitä arvoja, kunhan tuotannossa on ajoneuvoja, jotka täyttävät a–c alakohdan vaatimukset ja joissa näiden komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden tai järjestelmien hiilidioksidisertifioinnissa käytetään mittauksiin perustuvia momenttihäviökarttoja.
Vuosittain tarkastustestattavaksi otettavien erilaisten ajoneuvojen, joiden tarkastustestin kannalta merkittävät tiedot ovat erilaisia, vähimmäismäärä määräytyy taulukossa 1 esitettyjen ajoneuvonvalmistajan myyntilukujen perusteella.
Taulukko 1
Ajoneuvonvalmistajan testattavaksi otettavien ajoneuvojen vähimmäismäärän määrittäminen
Testattavien ajoneuvojen määrä |
Tarkastustestausmenettelyn kannalta merkityksellisten ajoneuvojen vuosituotanto |
1 |
1–25 000 |
2 |
25 001 –50 000 |
3 |
50 001 –75 000 |
4 |
75 001 –100 000 |
5 |
yli 100 000 |
Ajoneuvonvalmistajan on saatettava tarkastustestaus päätökseen 10 kuukauden kuluessa siitä, kun ajoneuvo valittiin tarkastustestiin.
4. Ajoneuvon testauskunto
Kunkin tarkastustestaukseen otettavan ajoneuvon on oltava sarjatuotantokunnossa eli vastattava asiakkaalle tyypillisesti toimitettavaa ajoneuvoa. Laitteistoihin (esimerkiksi voiteluaineisiin) tai ohjelmistoihin (kuten apuhallintalaitteisiin) ei saa tehdä muutoksia.
4.1 Ajoneuvon sisäänajo
Ajoneuvoa ei ole pakko ajaa sisään. Jos testiajoneuvolla on ajettu yhteensä alle 15 000 km, on testitulokseen sovellettava 7 kohdan määritelmän mukaista muutoskerrointa. Testiajoneuvon kokonaisajokilometrimäärä on ajoneuvon matkamittarin lukema polttoaineenkulutusmittauksen alussa. Tarkastustestausmenettelyssä ajoneuvon suurin sallittu ajokilometrimäärä on 20 000 km.
4.2 Polttoaineet ja voiteluaineet
Kaikkien voiteluaineiden on vastattava ajoneuvon sarjatuotantokonfiguraatiota.
Jäljempänä 6.1.5 kohdassa kuvatussa polttoaineenkulutusmittauksessa on käytettävä liitteessä V olevassa 3.2 kohdassa tarkoitettua vertailupolttoainetta.
Polttoainesäiliön on polttoaineenkulutusmittauksen alussa oltava täynnä.
5. Mittauslaitteet
Kaikkien laboratorion vertailumittalaitteiden, joita käytetään kalibrointiin ja todentamiseen, on oltava kansallisten (tai kansainvälisten) standardien mukaisia. Kalibrointilaboratorion on täytettävä standardin ISO 9000-sarjan taikka joko standardin ISO/TS 16949 tai ISO/IEC 17025 vaatimukset.
5.1 Vääntömomentti
Suora vääntömomentti kaikilla vetävillä akseleilla mitataan jollakin seuraavista taulukossa 2 luetellut vaatimukset täyttävästä järjestelmästä:
napavääntömomenttimittari
vannevääntömomenttimittari
puoliakselivääntömomenttimittari.
Kalibroidun mittausalueen on oltava vähintään 10 000 Nm. Mittausalueen on katettava kaikki vääntömomentit, joita testiajoneuvon tarkastustestausmenettelyn aikana esiintyy.
Momentinmittausjärjestelmän poikkeama on mitattava 6 kohdassa kuvatun tarkastustestin aikana nollaamalla järjestelmä 6.1.5 kohdan mukaisesti esivakautuksen jälkeen siten, että akselia nostetaan ja vääntömomentti nostetulla akselilla mitataan uudelleen välittömästi tarkastustestin jälkeen.
Jotta testitulos olisi pätevä, on osoitettava, että momentinmittausjärjestelmän suurin poikkeama tarkastustestausmenettelyssä on enintään 150 Nm (molempien pyörien arvojen summa).
5.2 Ajoneuvon nopeus
Mahdollisissa myöhemmissä vaihdesignaalin uskottavuustesteissä on käytettävä ajoneuvon nopeutta, jonka perustana on CAN-signaali.
5.3 Kytketty vaihde
Kytkettyä vaihdetta ei tarvitse mitata, vaan se lasketaan simulaatiovälineellä käyttäen perustana mitattua moottorin pyörimisnopeutta, ajoneuvon nopeutta sekä ajoneuvon rengasmittoja ja välityssuhteita 7 kohdan mukaisesti. Käytetty vaihde voidaan määrittää myös CAN-signaalista sen tarkastamiseksi, poikkeaako se simulointivälineen laskemasta vaihteesta. Jos käytetyssä vaihteessa esiintyy poikkeamia yli 5 prosentilla testin kestosta, ajoneuvonvalmistajan on selvitettävä ja raportoitava poikkeaman syyt. Käytettyä vaihdetta koskevia varsinaisia syöttötietoja käytetään simulointivälineessä vaihteesta riippuvien vaihdelaatikon häviöiden laskemiseen. Simulointivälineeseen syötettävä moottorin pyörimisnopeus otetaan 5.4 kohdassa määritellyistä varsinaisista syöttötiedoista.
5.4 Moottorin pyörimisnopeus
Moottorin pyörimisnopeuden mittaamiseen käytetään signaalia, joka saadaan ajoneuvon sähköisen ohjausyksikön liitännästä sisäisen valvontajärjestelmän käyttöliittymän kautta. Muutkin mittausjärjestelmät sallitaan, kunhan ne täyttävät taulukossa 2 asetetut vaatimukset.
5.5 Vetävän akselin pyörien pyörimisnopeus
Mittausjärjestelmän, jolla määritetään vetävän akselin vasemman ja oikean pyörän pyörimisnopeus simulointivälineessä käytettäväksi syötetiedoksi, jota käytetään arvioitaessa tehontarve pyörillä, on täytettävä taulukossa 2 asetetut vaatimukset.
5.6 Tuulettimen pyörimisnopeus
Tuulettimen pyörimisnopeuden määrittämiseen voidaan käyttää CAN-signaalia, jos se on saatavilla. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää taulukossa 2 asetetut vaatimukset täyttävää ulkoista anturia.
5.7 Polttoaineenmittausjärjestelmä
Kulutetun polttoaineen määrä on mitattava ajoneuvossa olevalla mittauslaitteella, joka ilmoittaa kulutetun polttoaineen kokonaismäärän kilogrammoina. Polttoaineenmittausjärjestelmän on perustuttava yhteen seuraavista mittausmenetelmistä:
Polttoaineen massan mittaaminen. Polttoaineenmittauslaitteen on täytettävä taulukossa 2 polttoaineen massan mittausjärjestelmälle asetetut tarkkuusvaatimukset.
Polttoaineen tilavuuden mittaaminen ja korjaaminen polttoaineen lämpölaajenemisen suhteen. Polttoaineen tilavuuden mittauslaitteen ja polttoaineen lämpötilan mittauslaitteen on täytettävä taulukossa 2 polttoaineen tilavuuden mittausjärjestelmälle asetetut tarkkuusvaatimukset. Kulutetun polttoaineen massa lasketaan seuraavista yhtälöistä:
jossa
mfuel |
= |
polttoaineen laskettu massa [kg] |
n |
= |
näytteiden kokonaismäärä mittauksessa |
ρ0 |
= |
tarkastustestissä käytetyn polttoaineen tiheys [kg/m3]. Tiheys on määritettävä asetuksen (EY) N:o 582/2011 liitteen IX mukaisesti. Jos tarkastustestissä käytetään dieselpolttoainetta, voidaan käyttää myös asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteen IX mukaisten vertailupolttoaineiden B7 tiheyden keskimääräistä vaihteluväliä. |
t0 |
= |
polttoaineen lämpötila, joka vastaa vertailupolttoaineen tiheyttä ρ0 liitteessä V annetun määritelmän mukaisesti [°C] |
ρi |
= |
testipolttoaineen tiheys näytteessä i [kg/m3] |
Vfuel, i |
= |
kulutetun polttoaineen kokonaistilavuus näytteessä i [m3] |
ti + 1 |
= |
mitattu polttoaineen lämpötila näytteessä i + 1 [°C] |
β |
= |
lämpötilan korjauskerroin (0,001 K– 1). |
5.8 Ajoneuvon paino
Mitataan ajoneuvon seuraavat massat laitteilla, jotka täyttävät taulukossa 2 asetetut vaatimukset:
ajoneuvon todellinen massa
ajoneuvon todellinen massa hyötykuorman kanssa.
5.9 Ajoneuvossa tehtäviä mittauksia koskevat yleiset vaatimukset
Kaikki tiedot on kirjattava vähintään 2 hertsin taajuudella tai laitteen valmistajan suosittelemalla taajuudella sen mukaan, kumpi arvo on suurempi.
Simulointivälineen varsinaiset syöttötiedot voidaan koostaa eri tallennuslaitteista. Mittauksista on tuotettava seuraavat varsinaiset syöttötiedot:
vääntömomentti vetävillä pyörillä pyöräkohtaisesti
pyörimisnopeus vetävillä pyörillä pyöräkohtaisesti
vaihde (valinnainen)
moottorin pyörimisnopeus
tuulettimen nopeus
ajoneuvon nopeus
polttoainevirta.
Vääntömomentti ja pyörimisnopeus pyörillä on kirjattava yhdellä tietojenkeruujärjestelmällä. Jos muiden signaalien kirjaamiseen käytetään eri tietojenkeruujärjestelmiä, on kirjattava yksi yhteinen signaali, esimerkiksi ajoneuvon nopeus, jotta voidaan varmistaa signaalien oikea ajallinen yhdenmukaistaminen.
Kaikkien käytettävien mittauslaitteiden on täytettävä taulukossa 2 asetetut tarkkuusvaatimukset. Sellaisten laitteiden, joita ei luetella taulukossa 2, on täytettävä liitteen V taulukossa 2 asetetut tarkkuusvaatimukset.
Taulukko 2
Mittausjärjestelmiä koskevat vaatimukset
Mittausjärjestelmä |
Tarkkuus |
Nousuaika (1) |
Ajoneuvon punnituksessa käytettävä vaaka |
50 kg tai < 0,5 % suurimmasta kalibrointiarvosta sen mukaan kumpi on pienempi |
— |
Pyörien pyörimisnopeus |
< 0,5 % suurimmasta kalibrointiarvosta |
≤ 1 s |
Nestemäisten polttoaineiden massavirta |
< 1,0 % lukemasta tai < 0,5 % suurimmasta kalibrointiarvosta sen mukaan kumpi on suurempi |
≤ 2 s |
Polttoainevirran mittausjärjestelmä (2) |
< 1,0 % lukemasta tai < 0,5 % suurimmasta kalibrointiarvosta sen mukaan kumpi on suurempi |
≤ 2 s |
Polttoaineen lämpötila |
± 1 °C |
≤ 2 s |
Jäähdytystuulettimen pyörimisnopeuden mittausanturi |
0,4 % lukemasta tai 0,2 % nopeuden suurimmasta kalibrointiarvosta sen mukaan, kumpi on suurempi |
≤ 1 s |
Moottorin pyörimisnopeus |
liitteen V mukaisesti |
|
Pyörän vääntömomentti |
10 kNm:n kalibrointi: tarkkuus < 40 Nm ylikuuluminen < 20 Nm |
< 0,1 s |
(1)
Nousuajalla tarkoitetaan ajallista eroa, joka on 10 prosenttia ja 90 prosenttia lopullisesta analysaattorilukemasta olevien vasteiden välillä (t90 – t10).
(2)
Tarkkuusvaatimuksen on täytyttävä koko polttoainevirran osalta 100 minuutin ajan. |
Suurimpien kalibrointiarvojen on oltava vähintään 1,1 kertaa suurin ennustettu arvo, jota odotetaan eri mittausjärjestelmiltä kaikissa testiajoissa. Momentinmittausjärjestelmän suurin kalibrointiarvo voidaan rajoittaa 10 Nm:iin.
Jos käytetään useampia asteikkoja, kaikkien yksittäisten tarkkuusarvojen summan on vastattava annettua tarkkuutta.
6. Testausmenettely
6.1 Ajoneuvon valmistelu
Ajoneuvo on otettava sarjatuotannosta ja valittava 3 kohdan mukaisesti.
6.1.1 Varsinaisten syöttötietojen validointi
Varsinaisten syöttötietojen validoinnin perustana on käytettävä valittua ajoneuvoa koskevaa valmistajan kirjanpitotiedostoa. Valitun ajoneuvon valmistenumeron on oltava sama kuin asiakkaan tiedotuslomakkeessa.
Ajoneuvonvalmistajan on simulointivälineen käyttöluvan myöntäneen hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä toimitettava 15 päivän kuluessa valmistajan kirjanpitotiedosto, simulointivälineen käyttämiseksi tarvittavat varsinaiset ja oheissyöttötiedot sekä kaikkien merkityksellisten komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden tai järjestelmien hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyviä ominaisuuksia koskeva sertifikaatti.
6.1.1.1 Komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden tai järjestelmien sekä varsinaisten ja oheissyöttötietojen tarkastaminen
Ajoneuvoon asennetuille komponenteille, erillisille teknisille yksiköille ja järjestelmille on tehtävä seuraavat tarkastukset:
Simulointivälineen tietojen eheys: tarkastetaan 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen valmistajan kirjanpitotiedoston ja asiakkaan tiedotuslomakkeen kryptografisten hash-tunnisteiden, jotka on laskettu tarkastustestausmenettelyssä uudelleen tiivistämisvälineellä, eheys vertaamalla niitä vaatimustenmukaisuustodistuksessa annettuun kryptografiseen hash-tunnisteeseen.
Ajoneuvoa koskevat tiedot: ajoneuvon valmistenumeron, akselikonfiguraation, valittujen apulaitteiden ja voimanulosottoteknologian on vastattava valittua ajoneuvoa.
Komponentteja, erillisiä teknisiä yksiköitä tai järjestelmiä koskevat tiedot: hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien sertifikaattiin merkityn sertifiointinumeron ja mallityypin on vastattava valittuun ajoneuvoon asennettua komponenttia, erillistä teknistä yksikköä tai järjestelmää.
Simulointivälineen varsinaisten ja oheissyöttötietojen hash-tunnisteen on vastattava hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien sertifikaattiin merkittyä hash-tunnistetta seuraavien komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden tai järjestelmien osalta:
moottorit
vaihteistot
momentinmuuntimet
muut momenttia siirtävät komponentit
voimansiirron lisäkomponentit
akselit
korin tai perävaunun ilmanvastus
renkaat.
6.1.1.2 Ajoneuvon massan tarkastaminen
Varsinaisten syöttötietojen tarkastamiseen on simulointivälineen käyttöluvan myöntäneen hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä sisällytettävä ajoneuvon korjatun todellisen massan tarkastaminen.
Massan tarkastamisessa on tarkastettava ajokuntoisen ajoneuvon massa asetuksen (EU) N:o 1230/2012 liitteen I lisäyksessä 2 olevan 2 kohdan mukaisesti.
6.1.1.3 Toteutettavat toimet
Jos 6.1.1.1 kohdan d alakohdan i–vii alakohdassa lueteltujen komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden tai järjestelmien sertifiointinumeroon tai yhden tai useamman niihin liittyvän tiedoston kryptografiseen hash-tunnisteeseen liittyy ristiriitaisuuksia, virheelliset tiedot korvataan jatkotoimissa paikkansapitävällä varsinaisten syöttötietojen tiedostolla, joka on läpäissyt 6.1.1.1 ja 6.1.1.2 kohdan mukaiset tarkastukset. Jos 6.1.1.1 kohdan d alakohdan i–vii alakohdassa lueteltujen komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden tai järjestelmien osalta ei ole käytettävissä täydellistä varsinaisten syöttötietojen joukkoa ja paikkansapitäviä hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen vaikuttavien ominaisuuksien sertifikaatteja, tarkastustesti lopetetaan ja ajoneuvo hylätään tarkastustestausmenettelyssä.
6.1.2 Sisäänajovaihe
Kun varsinaiset syöttötiedot on validoitu 6.1.1 kohdan mukaisesti, voidaan suorittaa enintään matkamittarilukemaan 15 000 km asti sisäänajo, jossa ei tarvitse käyttää vertailupolttoainetta, jos valitun ajoneuvon matkamittarin lukema on pienempi kuin 15 000 km. Jos jokin 6.1.1.1 kohdassa lueteltu komponentti, erillinen tekninen yksikkö tai järjestelmä on vaurioitunut, se voidaan korvata vastaavalla komponentilla, erillisellä teknisellä yksiköllä tai järjestelmällä, jolla on sama sertifiointinumero. Korvaaminen on dokumentoitava testausselosteessa.
Kaikki asiaan liittyvät komponentit, erilliset tekniset yksiköt ja järjestelmät on tarkastettava ennen mittauksia, jotta voidaan sulkea pois epätavalliset tapaukset, kuten väärä öljytaso, tukkeutuneet ilmansuodattimet tai OBD-järjestelmän antamat varoitukset.
6.1.3 Mittauslaitteita koskevat järjestelyt
Kaikki mittausjärjestelmät on kalibroitava niiden valmistajan ohjeiden mukaisesti. Jos ohjeita ei ole annettu, kalibroinnissa on noudatettava valmistajan antamia suosituksia.
Sisäänajovaiheen jälkeen ajoneuvo on varustettava 5 kohdassa mainituilla mittausjärjestelmillä.
6.1.4 Testiajoneuvoa polttoaineenkulutusmittauksessa koskevat järjestelyt
Liitteen I taulukossa 1 määriteltyihin ajoneuvoryhmiin kuuluvat vetoajoneuvot voidaan testata minkä tahansa tyyppisen puoliperävaunun kanssa, kunhan jäljempänä esitetyt kuormitusvaatimukset voidaan täyttää.
Liitteen I taulukossa 1 määriteltyihin ajoneuvoryhmiin kuuluvat jäykät kuorma-autot on testattava perävaunun kanssa, jos niihin on asennettu perävaunun vetämiseen tarkoitettu kytkentä. Jäljempänä esitettävän kuorman kantamiseen voidaan käyttää mitä tahansa korityyppiä tai muuta laitetta.
Ajoneuvojen korit voivat poiketa niistä vakiokoreista, jotka esitetään liitteen I taulukossa 1 komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden tai järjestelmien hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen vaikuttavien ominaisuuksien sertifiointia varten.
Ajoneuvon hyötykuorma on asetettava vähintään arvoon, jolla testauspainoksi saadaan 90 prosenttia yhdistelmän suurimmasta kokonaispainosta tai jäykän kuorma-auton suurimmasta kokonaispainosta ilman perävaunua.
Rengaspaineet on säädettävä valmistajan suositusten mukaisiksi. Puoliperävaunun renkaat voivat poiketa niistä vakiorenkaista, jotka esitetään asetuksen (EY) N:o 661/2009 liitteessä II olevan B osan taulukossa 2 renkaiden hiilidioksidisertifiointia varten.
Kaikki apulaitteiden energiantarpeeseen vaikuttavat asetukset on tapauksen mukaan säädettävä siten, että kohtuudella odotettava energiankulutus on pienin. Ilmastointi on kytkettävä pois toiminnasta ja ohjaamon tuuletus säädettävä keskitason massavirtaa pienemmäksi. Sellaiset energiaa kuluttavat apulaitteet, joita ei tarvita ajoneuvon ajamiseen, on kytkettävä pois toiminnasta. Ajoneuvossa energian tuottamiseen käytettävät ulkoiset laitteet, kuten ulkoiset akut, sallitaan vain taulukossa 2 lueteltujen tarkastustestausmenettelyssä käytettävien lisämittauslaitteiden käyttämiseen, mutta ne eivät saa syöttää energiaa sarjatuotantoa edustavan ajoneuvon laitteistoille.
Hiukkassuodattimen regenerointi voidaan käynnistää, mutta se on saatettava päätökseen ennen tarkastustestiä. Jos käynnistettyä hiukkassuodattimen regenerointia ei pystytä saattamaan päätökseen ennen tarkastustestiä, testi julistetaan pätemättömäksi ja toistetaan.
6.1.5 Tarkastustesti
6.1.5.1 Reitin valinta
Tarkastustestiin valitun reitin on täytettävä taulukossa 3 asetetut vaatimukset. Reitteihin voi sisältyä sekä yleisiä että yksityisiä teitä.
6.1.5.2 Ajoneuvon esivakauttaminen
Ajoneuvolle ei tarvitse tehdä erityistä esivakautusta.
6.1.5.3 Ajoneuvon lämmittäminen
Ajoneuvolla on ennen polttoaineenkulutusmittauksen aloittamista ajettava lämmitysajo taulukossa 3 esitetyn mukaisesti. Lämmitysvaihetta ei oteta huomioon tarkastustestiä arvioitaessa.
6.1.5.4 Momentinmittauslaitteiden nollaaminen
Momentinmittauslaitteiden nollaamisessa on noudatettava laitteen valmistajan ohjeita. Nollaamista varten on varmistettava, että vääntömomentti vetävällä akselilla on nolla. Nollaamista varten ajoneuvo pysäytetään välittömästi lämmitysvaiheen jälkeen, ja nollaaminen tehdään välittömästi ajoneuvon pysäyttämisen jälkeen, jotta sen jäähtymisen vaikutus voidaan minimoida. Nollaaminen on saatettava päätökseen alle 20 minuutissa.
6.1.5.5 Polttoaineenkulutuksen mittaaminen
Polttoaineenkulutuksen mittaaminen on aloitettava välittömästi pyörän vääntömomentin mittauslaitteiden nollaamisen jälkeen siten, että ajoneuvo on paikoillaan ja sen moottori käy joutokäynnillä. Ajoneuvolla ajetaan mittauksen aikana siten, että vältetään tarpeettomat jarrutukset, kaasupolkimen pumppaaminen ja rajut käännökset. Elektronisten ohjausjärjestelmien asetuksena on käytettävä asetusta, joka aktivoituu automaattisesti ajoneuvon käynnistämisen yhteydessä. Vaihteenvaihdot annetaan automaattijärjestelmän tehtäväksi, jos mahdollista. Jos elektronisten ohjausjärjestelmien säädöt voidaan tehdä vain manuaalisesti, valitaan säädöt, jotka kasvattavat kilometrikohtaista polttoaineenkulutusta. Polttoaineenkulutuksen mittaamisen kestossa on noudatettava taulukossa 3 esitettyjä toleransseja. Polttoaineenkulutuksen mittaamisen lopussa ajoneuvon on oltava paikoillaan moottori joutokäynnillä, ja mittaaminen lopetetaan välittömästi ennen momentinmittauslaitteiden poikkeaman mittaamista.
6.1.5.6 Momentinmittauslaitteiden poikkeaman mittaaminen
Momentinmittauslaitteiden poikkeama on mitattava välittömästi polttoaineenkulutuksen mittaamisen jälkeen mittaamalla vääntömomentti ajoneuvon ollessa samassa kunnossa kuin nollaamisen aikana. Jos polttoaineenkulutusmittaus ei pääty ajoneuvon nopeuden ollessa nolla, ajoneuvo on pysäytettävä poikkeaman mittaamista varten hidastamalla sitä kevyesti.
6.1.5.7 Tarkastustestin reunaehdot
Taulukossa 3 esitetään reunaehdot, joiden on validissa tarkastustestissä täytyttävä.
Jos ajoneuvo läpäisee tarkastustestin 7 kohdan mukaisesti, testiä pidetään validina myös seuraavissa tapauksissa:
Taulukko 3
Validin tarkastustestin parametrit
Nro |
Parametri |
Alaraja |
Yläraja |
Soveltamiskohde |
1 |
Lämmitys [minuuttia] |
60 |
|
|
2 |
Keskinopeus lämmityksen aikana [km/h] |
70 (1) |
100 |
|
3 |
Polttoaineenkulutuksen mittaamisen kesto [minuuttia] |
80 |
120 |
|
4 |
Kaupunkiajon osuus ajomatkasta |
2 % |
8 % |
ajoneuvoryhmät 4, 5, 9, 10 |
5 |
Maantieajon osuus ajomatkasta |
7 % |
13 % |
|
6 |
Moottoritieajon osuus ajomatkasta |
74 % |
— |
ajoneuvoryhmät 4, 5, 9, 10 |
7 |
Joutokäynnin aikaosuus ajoneuvo paikallaan |
|
5 % |
|
8 |
Ympäristön keskilämpötila |
5 °C |
30 °C |
|
9 |
Tienpinta kuiva |
100 % |
|
|
10 |
Tienpinta luminen tai jäinen |
|
0 % |
|
11 |
Tien korkeus merenpinnasta [m] |
0 |
800 |
|
12 |
Jatkuvan joutokäynnin kesto ajoneuvo paikallaan [minuuttia] |
|
3 |
|
(1)
Tai ajoneuvon suurin nopeus, jos alle 70 km/h. |
Jos liikenneolot ovat poikkeukselliset, tarkastustesti on toistettava.
6.1.6 Tietojen ilmoittaminen
Tarkastustestausmenetelmän aikana kirjatut tiedot on ilmoitettava simulointivälineen käyttöluvan myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle seuraavasti:
Kirjatut tiedot on ilmoitettava tasaisina 2 hertsin signaaleina taulukon 1 mukaisesti. Suuremmalla taajuudella kuin 2 Hz kirjatut tiedot on muunnettava 2 hertsin signaaleiksi keskiarvottamalla aikavälit 2 hertsin noodien ympärillä. Esimerkiksi 10 hertsin näytteenottotaajuuden tapauksessa ensimmäisen 2 hertsin noodin määrittää keskiarvo sekunnista 0,1 sekuntiin 0,5 ja toisen noodin keskiarvo sekunnista 0,6 sekuntiin 1,0. Kunkin noodin aikaleima on noodin viimeinen aikaleima eli 0,5, 1,0, 1,5 jne.
Pyöräteho lasketaan mitatusta pyörän vääntömomentista ja pyörimisnopeudesta. Kaikki arvot muunnetaan ensin 2 hertsin signaaleiksi a alakohdan mukaisesti. Lasketaan sitten pyöräteho kullakin vetävällä pyörällä 2 hertsin momentti- ja nopeussignaaleista seuraavan yhtälön mukaisesti:
jossa
i |
= |
indeksi, joka edustaa vetävän akselin vasemman- ja oikeanpuoleista pyörää |
Pwheel-i (t) |
= |
vasemman ja oikean vetävän pyörän pyöräteho aikanoodissa (t) [kW] |
nwheel-i (t) |
= |
vasemman ja oikean vetävän pyörän pyörimisnopeus aikanoodissa (t) [rpm] |
Mdwheel-i (t) |
= |
mitattu vääntömomentti vasemmalla ja oikealla vetävällä pyörällä aikanoodissa (t) [Nm] |
Tarkastustestiin kuuluvassa simulointivälineellä tehtävässä simuloinnissa käytettävien pyörätehoa koskevien varsinaisten syöttötietojen on oltava ajoneuvon kaikkien vetävien pyörien pyörätehojen summa seuraavan yhtälön mukaisesti:
jossa
Pwheel(t) |
= |
kokonaisteho vetävällä pyörällä aikanoodissa (t) [kW] |
wd |
= |
vetävien pyörien lukumäärä |
Taulukko 4
Simulointivälineeseen tarkastustestissä syötettävien mitattujen tietojen ilmoittamismuoto
Suure |
Yksikkö |
Syöttötietojen ylätunniste |
Huomautus |
aikanoodi |
[s] |
<t> |
|
ajoneuvon nopeus |
[km/h] |
<v> |
|
moottorin pyörimisnopeus |
[rpm] |
<n_eng> |
|
moottorin jäähdytystuulettimen nopeus |
[rpm] |
<n_fan> |
|
vääntömomentti (vasen pyörä) |
[Nm] |
<tq_left> |
|
vääntömomentti (oikea pyörä) |
[Nm] |
<tq_right> |
|
vasemman pyörän pyörimisnopeus |
[rpm] |
<n_wh_left> |
|
oikean pyörän pyörimisnopeus |
[rpm] |
<n_wh_right> |
|
vaihde |
[-] |
<gear> |
MT ja AMT: valinnainen signaali |
polttoainevirta |
[g/h] |
<fc> |
vakio-NCV:n tapauksessa (7.2 kohta) |
7. Testin arviointi
Verrataan simulointivälineellä simuloitua polttoaineenkulutusta mitattuun polttoaineenkulutukseen.
7.1 Polttoaineenkulutuksen simulointi
Simulointivälineen varsinaisina ja oheissyöttötietoina tarkastustestissä on käytettävä seuraavia:
Seuraavien komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvät sertifioidut ominaisuudet:
moottorit
vaihteistot
momentinmuuntimet
muut momenttia siirtävät komponentit
voimansiirron lisäkomponentit
akselit.
Taulukossa 4 esitetyt varsinaiset syöttötiedot.
Tehoa, jonka simulointiväline laskee pitkittäissuuntaisen dynamiikan yhtälöistä ajoneuvon mitatun nopeuden ja tien kaltevuuden perusteella, voidaan käyttää uskottavuustarkastuksissa, joilla selvitetään, vastaako simuloitu syklin kokonaistyö mitattua arvoa.
Simulointivälineellä lasketaan tarkastustestissä käytetyt vaihteet laskemalla moottorin pyörimisnopeudet kullakin vaihteella ajoneuvon todellisella nopeudella ja valitsemalla se vaihde, jolla moottorin pyörimisnopeus on lähinnä mitattua moottorin pyörimisnopeutta.
Simulointivälineen tarkastustestimoodissa käytetään pyörien simuloidun tehontarpeen sijaan mitattua pyörätehoa. Mitatulla moottorin pyörimisnopeudella ja tarkastustestin varsinaisissa syöttötiedoissa määritellyllä vaihteella korvataan vastaava simuloinnin osuus. Simulointivälineessä käytettävä tuulettimen vakioteho korvataan mitatusta tuulettimen nopeudesta lasketulla tuulettimen teholla simulointivälineessä seuraavasti:
jossa
Pfan |
= |
tarkastustestiä varten tehdyssä simulaatiossa käytettävä tuulettimen teho [kW] |
RPMfan |
= |
tuulettimen mitattu pyörimisnopeus [1/s] |
Dfan |
= |
tuulettimen halkaisija [m] |
C1, C2, C3 |
= |
simulointivälineen yleiset parametrit: |
C1 |
= |
7 320 W |
C2 |
= |
1 200 rpm |
C3 |
= |
810 mm |
Ohjauspumpulle, kompressorille ja generaattorille annetaan vakioarvot liitteen IX mukaisesti.
Kaikkien muiden akselia, vaihteistoa ja moottorin tehoa koskevien simulointivaiheiden ja tietojenkäsittelyn on oltava samat kuin käytettäessä simulointivälinettä uusien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämiseen ja ilmoittamiseen.
Simuloitu polttoaineenkulutusarvo on polttoaineen kokonaisvirta tarkastustestin kannalta merkityksellisellä ajomatkalla lämmitysvaiheen jälkeen tehdyn nollauksen lopusta testin loppuun. Tarkastustestin kannalta merkityksellisen ajomatkan kokonaispituus lasketaan ajoneuvon nopeuden antavasta signaalista.
Simulointivälineestä tarkastustestiä varten saatavat tulokset lasketaan seuraavasti:
jossa
VT work |
= |
simulointivälineen koko polttoaineenmittausjaksolle laskema tarkastustestin työ [kWh]
|
FCsim |
= |
simulointivälineen koko polttoaineenmittausjaksolle simuloima polttoaineenkulutus [g/kWh] |
fs |
= |
simulointitaajuus [Hz] |
FCsim(t) |
= |
simulointivälineen koko testille simuloima hetkellinen polttoaineenkulutus [g/s] |
7.2 Mitatun polttoaineenkulutuksen laskeminen
Mitattu polttoaineenkulutus integroidaan samalle ajalle kuin simuloitu polttoaineenkulutus. Mitattu polttoaineenkulutus koko testissä lasketaan seuraavasti:
jossa
FCm |
= |
polttoaineenkulutus, joka on mitattu integroimalla polttoaineen massavirta koko polttoaineenkulutuksen mittausjaksolle [g/kWh] |
FCm(t) |
= |
polttoaineenkulutuksen mittausjakson aikana mitattu hetkellinen polttoaineen massavirta [g/s] |
fs |
= |
näytteenottotaajuus [Hz] |
VT workm |
= |
koko polttoaineenkulutusjakson aikana mitatuista pyörän vääntömomentista ja pyörimisnopeuksista laskettu työ pyörällä tarkastustestissä [kWh]
|
Pwheel-i-measured,t |
= |
mitatuista pyörän vääntömomentista ja pyörimisnopeuksista laskettu positiivinen teho vasemmalla (i = 1) ja oikealla (i = 2) pyörällä aika-askeleessa t; vain nollaa suuremmat tehoarvot otetaan huomioon
|
Torquei |
= |
hetkellisesti mitattu vääntömomentti pyörällä i aika-askeleessa t [Nm] |
rpmi |
= |
hetkellisesti mitattu pyörimisnopeus pyörällä i aika-askeleessa t [rpm] |
Mitatut polttoaineenkulutusarvot on tarkastustestin tulosten laskemiseksi korjattava suhteessa liitteessä V olevassa 3 kohdassa tarkoitettuun teholliseen lämpöarvoon (NCV).
jossa
NCVmeas |
= |
liitteessä V olevan 3.2 kohdan mukaisesti määritetty tarkastustestissä käytetyn polttoaineen NCV-arvo [MJ/kg] |
NCVstd |
= |
liitteen V taulukon 4 mukainen NCV:n kiinteä arvo [MJ/kg] |
FCm,corr |
= |
polttoaineenkulutus, joka on mitattu integroimalla polttoaineen massavirta koko polttoaineenmittausjaksolle ja korjattu suhteessa testipolttoaineen NCV-arvoon [g/kWh] |
7.3 Hyväksymis-hylkäämistarkastus
Ajoneuvo läpäisee tarkastustestin, jos korjatun mitatun polttoaineenkulutuksen ja simuloidun polttoaineenkulutuksen suhde on pienempi kuin taulukossa 5 annetut toleranssit.
Jos sisäänajovaihe oli lyhyempi kuin 15 000 km, vaikutus ajoneuvon polttoainetehokkuuteen voidaan korjata seuraavalla muutoskertoimella:
jossa
FCm-c |
= |
mitattu polttoaineenkulutus, joka on korjattu lyhyemmän sisäänajomatkan suhteen |
mileage |
= |
sisäänajomatka [km] |
ef |
= |
muutoskerroin 0,98 |
Jos ajoneuvon matkamittarin lukema on suurempi kuin 15 000 km, korjausta ei tehdä.
Koko tarkastustestin kannalta merkityksellisen ajomatkan mitatun ja simuloidun polttoaineenkulutuksen suhde lasketaan tarkastustestisuhteeksi seuraavalla yhtälöllä:
jossa
CVTP |
= |
tarkastustestausmenettelyssä mitatun ja simuloidun polttoaineenkulutuksen suhde |
Jotta ajoneuvon tarkastettuja hiilidioksidipäästöjä voitaisiin verrata ajoneuvon 9 artiklan mukaisiin ilmoitettuihin hiilidioksidipäästöihin, määritetään tarkastetut päästöt seuraavasti:
jossa
CO2verified |
= |
ajoneuvon tarkastetut hiilidioksidipäästöt [g/t-km] |
CO2declared |
= |
ajoneuvon ilmoitetut hiilidioksidipäästöt [g/t-km] |
Jos CVTP-suhdetta koskevat toleranssivaatimukset eivät täyty ensimmäisen ajoneuvon kohdalla, voidaan ajoneuvonvalmistajan pyynnöstä tehdä kaksi lisätestiä samalla tai kahdella muulla samanlaisella ajoneuvolla. Arvioitaessa taulukossa 5 esitetyn hyväksymiskriteerin täyttymistä on käytettävä näistä enintään kolmesta testistä saatujen tarkastustestisuhteiden keskiarvoa. Jos hyväksymiskriteeri ei täyty, ajoneuvo hylätään tarkastustestausmenettelyssä.
Taulukko 5
Tarkastustestin hyväksymis-hylkäämiskriteeri
|
CVPT |
Tarkastustestausmenettelyn hyväksymiskriteeri |
< 1,075 |
8. Raportointimenettelyt
Ajoneuvonvalmistajan on laadittava kustakin testatusta ajoneuvosta testausseloste, jossa esitetään vähintään seuraavat tarkastustestin tulokset:
8.1 Yleistä
8.1.1 |
Ajoneuvon valmistajan nimi ja osoite |
8.1.2 |
Kokoonpanotehtaiden osoitteet |
8.1.3 |
Ajoneuvon valmistajan edustajan nimi, osoite, puhelin- ja faksinumero sekä sähköpostiosoite |
8.1.4 |
Tyyppi ja myyntinimitys |
8.1.5 |
Ajoneuvon ja sen hiilidioksidipäästöihin vaikuttavien komponenttien valintaperusteet (tekstinä) |
8.1.6 |
Ajoneuvon omistaja |
8.1.7 |
Matkamittarin lukema polttoaineenkulutusmittauksen alussa [km] |
8.2 Ajoneuvon tiedot
8.2.1 |
Ajoneuvon malli |
8.2.2 |
Ajoneuvon valmistenumero (VIN) |
8.2.3 |
Ajoneuvoluokka (N2, N3) |
8.2.4 |
Akselikonfiguraatio |
8.2.5 |
Ajoneuvon suurin kokonaispaino [t] |
8.2.6 |
Ajoneuvoryhmä |
8.2.7 |
Ajoneuvon korjattu todellinen massa [kg] |
8.2.8 |
Valmistajan kirjanpitotiedoston kryptografinen hash-tunniste |
8.2.9 |
Ajoneuvoyhdistelmän yhdistetty kokonaispaino tarkastustestissä [kg] |
8.3 Moottorin keskeiset eritelmät
8.3.1 |
Moottorin malli |
8.3.2 |
Moottorin sertifiointinumero |
8.3.3 |
Moottorin nimellisteho [kW] |
8.3.4 |
Moottorin iskutilavuus [l] |
8.3.5 |
Moottorin vertailupolttoaineen tyyppi (diesel / nestekaasu / paineistettu maakaasu…) |
8.3.6 |
Polttoainekarttatiedoston/-asiakirjan hash-tunniste |
8.4 Vaihteiston keskeiset eritelmät
8.4.1 |
Vaihteiston malli |
8.4.2 |
Vaihteiston sertifiointinumero |
8.4.3 |
Tärkein häviökarttojen generoinnissa käytetty vaihtoehto (Vaihtoehto 1 / Vaihtoehto 2 / Vaihtoehto 3 / Kiinteät arvot) |
8.4.4 |
Vaihteiston tyyppi |
8.4.5 |
Vaihteiden lukumäärä |
8.4.6 |
Tasauspyörästön välityssuhde |
8.4.7 |
Hidastimen tyyppi |
8.4.8 |
Voimanulosoton kytkentälaite (kyllä/ei) |
8.4.9 |
Tehokarttatiedoston/-asiakirjan hash-tunniste |
8.5 Hidastimen keskeiset eritelmät
8.5.1 |
Hidastimen malli |
8.5.2 |
Hidastimen sertifiointinumero |
8.5.3 |
Häviökartan generoinnissa käytetty sertifiointivaihtoehto (kiinteät arvot / mittaus) |
8.5.4 |
Hidastimen tehokarttatiedoston/-asiakirjan hash-tunniste |
8.6 Momentinmuuntimen eritelmä
8.6.1 |
Momentinmuuntimen malli |
8.6.2 |
Momentinmuuntimen sertifiointinumero |
8.6.3 |
Häviökartan generoinnissa käytetty sertifiointivaihtoehto (kiinteät arvot / mittaus) |
8.6.4 |
Tehokarttatiedoston/-asiakirjan hash-tunniste |
8.7 Kulmavälityksen eritelmät
8.7.1 |
Kulmavälityksen malli |
8.7.2 |
Akselin sertifiointinumero |
8.7.3 |
Häviökartan generoinnissa käytetty sertifiointivaihtoehto (kiinteät arvot / mittaus) |
8.7.4 |
Kulmavälityksen välityssuhde |
8.7.5 |
Tehokarttatiedoston/-asiakirjan hash-tunniste |
8.8 Akselin eritelmät
8.8.1 |
Akselin malli |
8.8.2 |
Akselin sertifiointinumero |
8.8.3 |
Häviökartan generoinnissa käytetty sertifiointivaihtoehto (kiinteät arvot / mittaus) |
8.8.4 |
Akselin tyyppi (esim. yksi tavanomainen vetävä akseli) |
8.8.5 |
Akselisuhde |
8.8.6 |
Tehokarttatiedoston/-asiakirjan hash-tunniste |
8.9 Aerodynamiikka
8.9.1 |
Malli |
8.9.2 |
CdxA:n generoinnissa käytetty sertifiointivaihtoehto (kiinteät arvot / mittaaminen) |
8.9.3 |
CdxA:n sertifiointinumero (tapauksen mukaan) |
8.9.4 |
CdxA-arvo |
8.9.5 |
Tehokarttatiedoston/-asiakirjan hash-tunniste |
8.10 Renkaiden keskeiset eritelmät
8.10.1 |
Kaikkien akselien renkaiden sertifiointinumero |
8.10.2 |
Kaikkien akselien kaikkien renkaiden vierintävastuskerroin |
8.11 Apulaitteiden keskeiset eritelmät
8.11.1 |
Moottorin jäähdytystuulettimeen perustuva teknologia |
8.11.2 |
Ohjauspumppuun perustuva teknologia |
8.11.3 |
Sähköiseen järjestelmään perustuva teknologia |
8.11.4 |
Pneumaattiseen järjestelmään perustuva teknologia |
8.12 Testiolosuhteet
8.12.1 |
Ajoneuvon todellinen massa [kg] |
8.12.2 |
Ajoneuvon todellinen massa hyötykuorman kanssa [kg] |
8.12.3 |
Lämmitysaika [minuuttia] |
8.12.4 |
Keskinopeus lämmityksen aikana [km/h] |
8.12.5 |
Polttoaineenkulutuksen mittaamisen kesto [minuuttia] |
8.12.6 |
Kaupunkiajon osuus ajomatkasta [%] |
8.12.7 |
Maantieajon osuus ajomatkasta [%] |
8.12.8 |
Moottoritieajon osuus ajomatkasta [%] |
8.12.9 |
Joutokäynnin aikaosuus ajoneuvo paikallaan [%] |
8.12.10 |
Ympäristön keskilämpötila [°C] |
8.12.11 |
Tienpinta (kuiva, märkä, luminen, jäinen, muu (täsmennettävä)) |
8.12.12 |
Tien suurin korkeus merenpinnasta [m] |
8.12.13 |
Jatkuvan joutokäynnin suurin kesto ajoneuvo paikallaan [minuuttia] |
8.13 Tarkastustestin tulokset
8.13.1 |
Simulointivälineellä tarkastustestiä varten laskettu tuulettimen keskimääräinen teho [kW] |
8.13.2 |
Simulointivälineellä laskettu työ tarkastustestissä [kW] |
8.13.3 |
Työ tarkastustestissä, mitattu [kW] |
8.13.4 |
Tarkastustestissä käytetyn polttoaineen NCV-arvo [MJ/kg] |
8.13.5 |
Polttoaineenkulutus tarkastustestissä, mitattu [g/km] |
8.13.6 |
Polttoaineenkulutus tarkastustestissä, mitattu ja korjattu [g/kWh] |
8.13.7 |
Polttoaineenkulutus tarkastustestissä, simuloitu [g/km] |
8.13.8 |
Polttoaineenkulutus tarkastustestissä, simuloitu [g/kWh] |
8.13.9 |
Käyttöprofiili [kaukoreitti, kaukoreitti (EMS), alueellinen reitti, alueellinen reitti (EMS), kaupunkireitti, kunnalliset palvelut, rakentaminen] |
8.13.10 |
ajoneuvon tarkastetut hiilidioksidipäästöt [g/tkm] |
8.13.11 |
ajoneuvon ilmoitetut hiilidioksidipäästöt [g/tkm] |
8.13.12 |
Tarkastustestausmenettelyssä mitatun ja simuloidun polttoaineenkulutuksen suhde [-] |
8.13.13 |
Tarkastustesti hyväksytty (kyllä/ei) |
8.14 Ohjelmistot ja käyttäjille annettavat tiedot
8.14.1 |
Simulointivälineen versio (X.X.X) |
8.14.2 |
Simulointipäivä ja –aika |
LIITE XI
DIREKTIIVIN 2007/46/EY MUUTTAMINEN
1) Lisätään liitteeseen I seuraava 3.5.7 kohta:
”3.5.7 |
Hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen sertifiointi (raskaat hyötyajoneuvot, komission asetuksen (EU) 2017/2400 6 artiklan mukaisesti) |
3.5.7.1 |
Simulointivälineen käyttöluvan numero:” |
2) Lisätään liitteessä III olevan I osan A jaksoon (M- ja N-luokka) 3.5.7 ja 3.5.7.1 kohta seuraavasti:
”3.5.7 |
Hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen sertifiointi (raskaat hyötyajoneuvot, komission asetuksen (EU) 2017/2400 6 artiklan mukaisesti) |
3.5.7.1 |
Simulointivälineen käyttöluvan numero:” |
3) Muutetaan liitteessä IV oleva I osa seuraavasti:
Korvataan kohta 41A seuraavasti:
”41A |
Raskaiden hyötyajoneuvojen päästöt (Euro VI) / tietojen saatavuus |
Asetus (EY) N:o 595/2009 Asetus (EU) N:o 582/2011 |
X (9) |
X (9) |
X |
X (9) |
X (9) |
X” |
|
|
|
|
Lisätään kohta 41B seuraavasti:
”41B |
CO2-simulointivälineen käyttölupa (raskaat hyötyajoneuvot) |
Asetus (EY) N:o 595/2009 Asetus (EU) 2017/2400 |
|
|
|
|
X (16) |
X” |
|
|
|
|
Lisätään selittävä huomautus 16 seuraavasti:
”(16) Ajoneuvot, joiden suurin teknisesti sallittu kokonaismassa on vähintään 7 500 kg.”
4) Muutetaan liite IX seuraavasti:
Lisätään I osassa olevaan kohtaan ”Malli B, SIVU 2, AJONEUVOLUOKKA N2” kohta 49 seuraavasti:
”49. Valmistajan kirjanpitotiedoston kryptografinen hash-tunniste: …”
Lisätään I osassa olevaan kohtaan ”Malli B, SIVU 2, AJONEUVOLUOKKA N3” kohta 49 seuraavasti:
”49. Valmistajan kirjanpitotiedoston kryptografinen hash-tunniste: …”
5) Lisätään liitteessä XV olevaan 2 kohtaan seuraava rivi:
”46B |
Vierintävastuskertoimen määrittäminen |
Asetuksen (EU) 2017/2400 liite X” |
( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 661/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009 moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista (EUVL L 200, 31.7.2009, s. 1).
( *1 ) Komission asetus (EU) 2017/2400, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 595/2009 täytäntöönpanosta raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämisen osalta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY ja komission asetuksen (EU) N:o 582/2011 muuttamisesta (EUVL L 349, 29.12.2017, s. 1).”
( 2 ) Komission asetus (EU) N:o 1230/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen massojen ja mittojen tyyppihyväksyntävaatimusten osalta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta (EUVL L 353, 21.12.2012, s. 31.)
( 3 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 661/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009 moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista (EUVL L 200, 31.7.2009, s. 1).
( 4 ) Määritetään toleranssi; poikkeama saa olla ± 3 prosenttia valmistajan ilmoittamista arvoista.
( 5 ) Tarpeeton viivataan yli (joissakin tapauksissa ei tarvitse viivata yli mitään, jos soveltuvia vaihtoehtoja on useampia).