02009R0207 — FI — 23.03.2016 — 002.006
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
|
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 207/2009, annettu 26 päivänä helmikuuta 2009, ►M1 Euroopan unionin tavaramerkistä ◄ (kodifioitu toisinto) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 078 24.3.2009, s. 1) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2015/2424, annettu 16 päivänä joulukuuta 2015, |
L 341 |
21 |
24.12.2015 |
|
Muutettu:
|
L 112 |
21 |
24.4.2012 |
Oikaisu
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 207/2009,
annettu 26 päivänä helmikuuta 2009,
►M1 Euroopan unionin tavaramerkistä ◄
(kodifioitu toisinto)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
I OSASTO
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Euroopan unionin tavaramerkki
1. Tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten ja yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti rekisteröityjen tavaroiden ja palvelujen tavaramerkkejä kutsutaan ►M1 Euroopan unionin tavaramerkeiksi, jäljempänä ’ ►C2 EU-yhteisömerkit ◄ ’ ◄ .
2. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ ◄ on yhtenäinen. Sen oikeusvaikutukset ovat samanlaiset kaikkialla ►M1 unionissa ◄ : sen voi rekisteröidä ainoastaan olemaan voimassa koko ►M1 unionissa ◄ , sen voi luovuttaa, siitä voi luopua, sen hallintaoikeus voidaan menettää tai julistaa mitättömäksi ja sen käyttö voidaan kieltää ainoastaan koko ►M1 unionissa ◄ . Tätä periaatetta sovelletaan, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.
2 artikla
Virasto
1. Perustetaan Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto, jäljempänä ’virasto’.
2. Kaikkia unionin lainsäädännössä olevia viittauksia sisämarkkinoilla toimivaan yhdenmukaistamisvirastoon (tavaramerkit ja mallit) pidetään viittauksina virastoon.
3 artikla
Toimintakyky
Tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi yritykset ja muut oikeudelliset kokonaisuudet, joilla niihin sovellettavan lainsäädännön mukaan on kelpoisuus hankkia omissa nimissään kaikenlaisia oikeuksia ja olla vastuussa kaikenlaisista sitoumuksista, olla osapuolena sopimuksissa ja muissa oikeustoimissa sekä esiintyä kantajana tai vastaajana oikeudenkäynneissä, rinnastetaan oikeushenkilöihin.
II OSASTO
TAVARAMERKKIOIKEUS
1 JAKSO
►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ määritelmä ja hankkiminen
4 artikla
►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ muodostavat merkit
►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkinä ◄ ◄ voi olla mikä tahansa merkki, joka voidaan esittää graafisesti, erityisesti sanat, henkilönnimet mukaan lukien, kuviot, kirjaimet, numerot taikka tavaroiden tai niiden päällyksen muoto, jos sellaisella merkillä voidaan erottaa yrityksen tavarat tai palvelut muiden yritysten tavaroista tai palveluista.
5 artikla
►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkien ◄ ◄ haltijat
►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ haltijana voivat olla luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, mukaan lukien julkisoikeudelliset yhteisöt.
6 artikla
Tapa, jolla ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ ◄ saadaan
►M1 ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ ◄ saadaan rekisteröinnillä.
7 artikla
Ehdottomat hylkäysperusteet
1. Seuraavia merkkejä ei rekisteröidä:
a) merkit, jotka eivät ole 4 artiklan mukaisia;
b) tavaramerkit, joilta puuttuu erottamiskyky;
c) tavaramerkit, jotka muodostuvat yksinomaan sellaisista merkeistä tai merkinnöistä, joita voidaan elinkeinotoiminnassa käyttää osoittamaan tavaroiden tai palvelujen lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa tai palvelujen suoritusajankohtaa taikka muita tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia;
d) tavaramerkit, jotka muodostuvat yksinomaan sellaisista merkeistä tai merkinnöistä, jotka ovat tulleet tavallisiksi yleisessä kielenkäytössä tai hyvän kauppatavan mukaan;
e) merkit, jotka muodostuvat yksinomaan
i) tavaran luonteenomaisesta muodosta tai muusta ominaisuudesta,
ii) teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tavaran muodosta tai muusta ominaisuudesta,
iii) tavaran arvoon olennaisesti vaikuttavasta muodosta tai muusta ominaisuudesta;
f) tavaramerkit, jotka ovat yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastaisia;
g) tavaramerkit, jotka ovat omiaan johtamaan yleisöä harhaan esimerkiksi tavaroiden tai palvelujen luonteen, laadun tai maantieteellisen alkuperän suhteen;
h) tavaramerkit, joita toimivaltaiset viranomaiset eivät ole hyväksyneet teollisoikeuden suojelemista koskevan Pariisin yleissopimuksen, jäljempänä ’Pariisin yleissopimus’, 6 ter artiklan mukaisesti;
i) tavaramerkit, jotka sisältävät muita kuin Pariisin yleissopimuksen 6 ter artiklassa tarkoitettuja tunnuksia, tunnusmerkkejä tai vaakunoita, joilla on erityistä julkista merkitystä, jollei toimivaltainen viranomainen ole hyväksynyt niiden rekisteröintiä.
j) tavaramerkit, jotka on jätetty rekisteröinnin ulkopuolelle alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevien tai unionin lainsäädännön tai kansallisen oikeuden taikka kansainvälisten sopimusten, joissa unioni tai asianomainen jäsenvaltio on sopimuspuolena, nojalla;
k) tavaramerkit, jotka on jätetty rekisteröinnin ulkopuolelle viinejä koskevien perinteisten merkintöjen suojaa koskevien unionin säädösten tai kansainvälisten sopimusten, joissa unioni on sopimuspuolena, nojalla;
l) tavaramerkit, jotka on jätetty rekisteröinnin ulkopuolelle aitojen perinteisten tuotteiden suojaa koskevien unionin säädösten tai kansainvälisten sopimusten, joissa unioni on sopimuspuolena, nojalla;
m) tavaramerkit, jotka muodostuvat kasvinjalostajanoikeuksien suojasta annetun unionin lainsäädännön tai kansallisen oikeuden taikka kansainvälisten sopimusten, joissa unioni tai asianomainen jäsenvaltio on sopimuspuolena, mukaisesti rekisteröidystä aiemmasta kasvilajikenimestä tai sen olennaisista osista ja koskevat saman tai läheistä sukua olevan lajin lajikkeita.
2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan, vaikka rekisteröinnin esteet olisivat olemassa ainoastaan osassa ►M1 unionia ◄ .
3. Edellä olevan 1 kohdan b, c ja d alakohtaa ei sovelleta, jos tavaramerkki on käytössä tullut erottamiskykyiseksi niiden tavaroiden tai palvelujen osalta, joille rekisteröintiä haetaan.
8 artikla
Suhteelliset hylkäysperusteet
1. Aikaisemman tavaramerkin haltijan vastustuksesta tavaramerkkiä ei rekisteröidä:
a) jos se on sama kuin aikaisempi tavaramerkki ja jos tavarat tai palvelut, joita varten tavaramerkkiä haetaan tai tavaramerkki on rekisteröity, ovat samoja kuin tavarat tai palvelut, joille aikaisempi tavaramerkki on suojattu;
b) jos sen vuoksi, että se on sama tai samankaltainen kuin aikaisempi, samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten oleva tavaramerkki, sen alueen yleisön keskuudessa, jolla aikaisempi tavaramerkki on suojattu, on sekaannusvaara, joka sisältää vaaran tavaramerkin ja aikaisemman tavaramerkin välisestä mielleyhtymästä.
2. Edellä 1 kohdassa ’aikaisemmalla tavaramerkillä’ tarkoitetaan:
a) tavaramerkkejä, joiden rekisteröintihakemus on tehty ennen ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ rekisteröintihakemuksen tekopäivää, ottaen tarvittaessa huomioon vaatimukset niiden etuoikeudesta, ja jotka kuuluvat seuraaviin ryhmiin:
ii) jäsenvaltiossa rekisteröidyt tavaramerkit tai Belgian, Luxemburgin ja Alankomaiden osalta Beneluxin teollisoikeuksien virastossa rekisteröidyt tavaramerkit,
iii) tavaramerkit, joiden kansainvälinen rekisteröinti on voimassa jäsenvaltiossa,
iv) tavaramerkit, jotka on rekisteröity ►M1 unionissa ◄ voimassa olevien kansainvälisten järjestelyjen mukaisesti;
b) edellä a alakohdassa tarkoitettuja tavaramerkkejä koskevia hakemuksia, jos tavaramerkit rekisteröidään;
c) tavaramerkkejä, jotka ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ hakemispäivänä tai tarvittaessa ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevan hakemuksen etuoikeuspäivänä ovat jossakin jäsenvaltiossa yleisesti tunnettuja Pariisin yleissopimuksen 6 bis artiklassa tarkoitetussa merkityksessä.
3. Tavaramerkin haltijan vastustuksesta tavaramerkkiä ei rekisteröidä, jos rekisteröintiä hakee tavaramerkin haltijan asiamies tai edustaja omiin nimiinsä ja ilman haltijan suostumusta, jollei asiamies tai edustaja pysty perustelemaan toimiaan.
4. Rekisteröimättömän tavaramerkin tai muun liike-elämässä käytetyn merkin, jonka vaikutusalue on laajempi kuin paikallinen, haltijan vastustuksesta tavaramerkille haettua rekisteröintiä ei myönnetä, jos ja siltä osin kuin tähän merkkiin sovellettavan ►M1 unionin ◄ lainsäädännön tai jäsenvaltion oikeuden mukaan:
a) oikeus merkkiin on saatu ennen päivää, jona ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ rekisteröintihakemus on tehty tai jona ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ rekisteröintihakemukselle on vaadittu etuoikeutta;
b) merkin haltijalla on oikeus kieltää myöhemmän tavaramerkin käyttäminen.
4 a. Kenen tahansa sellaisen henkilön vastustuksesta, jolla on asiaankuuluvan lain nojalla oikeus käyttää suojatusta alkuperänimityksestä tai maantieteellisestä merkinnästä johtuvia oikeuksia, tavaramerkille haettua rekisteröintiä ei myönnetä, jos ja siltä osin kuin alkuperänimitysten tai maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevan unionin lainsäädännön tai jäsenvaltion oikeuden mukaan:
i) alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää koskeva hakemus oli jo toimitettu unionin lainsäädännön tai jäsenvaltion oikeuden mukaisesti ennen ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ hakemispäivää tai etuoikeuspäivää, edellyttäen että se myöhemmin rekisteröidään;
ii) alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä annetaan oikeus kieltää myöhemmän tavaramerkin käyttäminen.
5. Jos aikaisempi ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ on unionissa laajalti tunnettu tai aikaisempi kansallinen tavaramerkki on kyseisessä jäsenvaltiossa laajalti tunnettu, 2 kohdassa tarkoitetun rekisteröidyn aikaisemman tavaramerkin haltijan vastustuksesta tavaramerkkiä ei rekisteröidä, jos se on sama tai samankaltainen kuin aikaisempi tavaramerkki, riippumatta siitä, ovatko tavarat tai palvelut, joita varten sitä haetaan, samat tai samankaltaiset taikka erilaiset kuin tavarat ja palvelut, joita varten aikaisempi tavaramerkki on rekisteröity, ja jos haettavan tavaramerkin käyttäminen ilman perusteltua syytä merkitsisi aikaisemman tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettua hyväksikäyttöä taikka olisi niille haitaksi.
2 JAKSO
►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ vaikutukset
9 artikla
►C2 EU-yhteisömerkin ◄ antamat oikeudet
1. ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ haltijalla on rekisteröinnin perusteella ►C2 EU-yhteisömerkkiin ◄ yksinoikeudet.
2. Rajoittamatta ennen ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ hakemis- tai etuoikeuspäivää hankittujen oikeuksien soveltamista kyseisen ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ haltijalla on oikeus kieltää kaikkia kolmansia osapuolia ilman hänen suostumustaan käyttämästä elinkeinotoiminnassa tunnusta tavaroita tai palveluja varten, jos:
a) tunnus on sama kuin ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ ja sitä käytetään samoja tavaroita tai palveluita varten kuin ne tavarat ja palvelut, joita varten ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ on rekisteröity;
b) tunnus on sama tai samankaltainen kuin ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ , ja sitä käytetään samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten kuin ne, joita varten ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ on rekisteröity, jos tämä aiheuttaa yleisön keskuudessa sekaannusvaaran, mukaan lukien vaara tunnuksen ja tavaramerkin välisestä mielleyhtymästä;
c) tunnus on sama tai samankaltainen kuin ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ riippumatta siitä, käytetäänkö sitä sellaisia tavaroita tai palveluja varten, jotka ovat samoja tai samankaltaisia tai jotka eivät ole samankaltaisia kuin ne, joita varten ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ on rekisteröity, jos viimeksi mainittu tavaramerkki on laajalti tunnettu unionissa ja merkin aiheeton käyttö merkitsee ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettua hyväksi käyttämistä taikka on haitaksi ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ erottamiskyvylle tai maineelle.
3. Edellä 2 kohdassa säädetyin edellytyksin voidaan kieltää erityisesti:
a) tunnuksen paneminen tavaroihin tai niiden päällyksiin;
b) tavaroiden tarjoaminen tai markkinoille saattaminen tai niiden varastoiminen tällaista tarkoitusta varten tunnusta käyttäen taikka palvelujen tarjoaminen tai suorittaminen tunnusta käyttäen;
c) tavaroiden maahantuonti tai maastavienti tunnusta käyttäen;
d) tunnuksen käyttö toimi- tai liikenimenä taikka toimi- tai liikenimen osana;
e) tunnuksen käyttö liikeasiakirjoissa ja mainonnassa;
f) tunnuksen käyttö vertailevassa mainonnassa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/114/EY ( 1 ) vastaisella tavalla.
4. ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ haltijalla on myös oikeus estää kaikkia kolmansia osapuolia tuomasta tavaroita unionin alueelle kaupankäynnissä luovuttamatta niitä siellä vapaaseen liikkeeseen, jos kyseiset tavarat, mukaan lukien päällykset, tulevat kolmansista maista ja niissä on ilman lupaa tavaramerkki, joka on sama kuin ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ , joka on rekisteröity kyseisenkaltaisia tavaroita varten, tai jota ei voida erottaa olennaisilta ominaisuuksiltaan kyseisestä tavaramerkistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ennen ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ hakemis- tai etuoikeuspäivää hankittujen oikeuksien soveltamista.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ haltijan oikeudet lakkaavat, jos teollis- ja tekijänoikeuksien tullivalvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 608/2013 ( 2 ) mukaisesti käynnistetyissä menettelyissä sen määrittämiseksi, onko Euroopan unionin tavaramerkkiä loukattu, tavaroiden ilmoittaja tai tavaroiden haltija esittää näyttöä siitä, että ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ haltijalla ei ole oikeutta kieltää saattamasta tavaroita markkinoille tavaroiden lopullisessa määrämaassa.
9 a artikla
Oikeus kieltää valmistelutoimet päällysten tai muiden keinojen käytön osalta
Jos on olemassa riski, että päällyksiä, merkintöjä, tunnisteita, turva- tai aitoustekijöitä tai -laitteita tai muita keinoja, joihin tavaramerkki pannaan, voitaisiin käyttää tavaroita tai palveluja varten ja tällainen käyttö muodostaisi ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ haltijalle 9 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla kuuluvien oikeuksien loukkauksen, ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ haltijalla on oikeus kieltää elinkeinotoiminnan yhteydessä:
a) tunnuksen, joka on sama tai samankaltainen kuin ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ , paneminen päällyksiin, merkintöihin, tunnisteisiin, turva- tai aitoustekijöihin tai -laitteisiin tai muihin keinoihin, joihin tavaramerkki voidaan panna;
b) päällysten, merkintöjen, tunnisteiden, turva- tai aitoustekijöiden tai -laitteiden tai muiden keinojen, joihin tavaramerkki pannaan, tarjoaminen tai markkinoille saattaminen tai varastoiminen kyseisiä tarkoituksia varten taikka niiden maahantuonti tai maastavienti.
9 b artikla
Päivä, josta oikeudet tulevat voimaan kolmansiin osapuoliin nähden
1. ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ tuottamat oikeudet ovat voimassa kolmansiin osapuoliin nähden vasta, kun tavaramerkin rekisteröinti on julkaistu.
2. Kohtuullista korvausta voidaan vaatia ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ rekisteröintihakemuksen jälkeisistä toimista, jotka tavaramerkin rekisteröinnin julkaisemisen jälkeen olisivat kiellettyjä.
3. Tuomioistuin, jossa asia on vireillä, ei saa ratkaista pääasiaa ennen rekisteröinnin julkaisemista.
10 artikla
►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ esittäminen sanakirjoissa
Jos ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ esittäminen sanakirjassa, tietosanakirjassa tai vastaavassa hakuteoksessa antaa sen vaikutelman, että merkki muodostaa yleiskäsitteen tavaroille tai palveluille, joita varten tavaramerkki on rekisteröity, kustantajan on ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ haltijan pyynnöstä huolehdittava siitä, että ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ esittämisen yhteyteen liitetään viimeistään teoksen seuraavassa painoksessa tieto siitä, että kyseessä on rekisteröity tavaramerkki.
11 artikla
Kielto käyttää asiamiehen tai edustajan nimissä olevaa ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄
Jos ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ ◄ on rekisteröity kyseisen ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ haltijan asiamiehen tai edustajan nimiin ilman haltijan suostumusta, haltijalla on oikeus kieltää asiamiestänsä tai edustajaansa käyttämästä tavaramerkkiä, jollei hän ole antanut käyttölupaa, jollei asiamies tai edustaja pysty perustelemaan toimiaan.
12 artikla
►C2 EU-yhteisömerkin ◄ vaikutuksiin kohdistuvat rajoitukset
1. ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ ei oikeuta haltijaa kieltämään kolmatta osapuolta käyttämästä elinkeinotoiminnassa seuraavia:
a) kolmannen osapuolen nimeä tai osoitetta, jos kolmas osapuoli on luonnollinen henkilö;
b) merkkejä tai merkintöjä, joilta puuttuu erottamiskyky tai jotka osoittavat tavaroiden tai palvelujen lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa tai palvelujen suoritusajankohtaa taikka muita tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia;
c) ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ tavaroiden tai palvelujen tunnistamiseksi ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ haltijan tavaroiksi tai palveluiksi tai viitattaessa tavaroihin tai palveluihin kyseisen tavaramerkin haltijan tavaroina tai palveluina, erityisesti silloin kun kyseisen tavaramerkin käyttäminen on tarpeen tavaran tai palvelun, erityisesti lisätarvikkeiden tai varaosien, käyttötarkoituksen osoittamiseksi.
2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan vain, jos kolmas osapuoli käyttää tavaramerkkiä hyvää liiketapaa noudattaen.
13 artikla
►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ tuottamien oikeuksien sammuminen
1. ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ ei oikeuta haltijaa kieltämään tavaramerkin käyttämistä niissä tavaroissa, jotka haltija tai hänen suostumuksellaan joku muu on saattanut markkinoille Euroopan talousalueella tätä tavaramerkkiä käyttäen.
2. Mitä 1 kohdassa säädetään, ei sovelleta, jos haltijalla on perusteltua aihetta vastustaa tavaroiden pitämistä edelleen liikkeessä, erityisesti milloin tavaroihin tehdään muutoksia tai huononnuksia sen jälkeen, kun ne on laskettu liikkeelle.
13 a artikla
Myöhemmin rekisteröidyn tavaramerkin haltijan väliintulo-oikeus kiistämisperusteena loukkausta koskevissa menettelyissä
1. ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ haltijalla ei ole loukkauskanteen yhteydessä oikeutta kieltää myöhemmin rekisteröidyn ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ käyttöä, jos kyseistä myöhempää tavaramerkkiä ei julistettaisi mitättömäksi tämän asetuksen 53 artiklan 1, 3 tai 4 kohdan, 54 artiklan 1 tai 2 kohdan tai 57 artiklan 2 kohdan nojalla.
2. ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ haltijalla ei ole loukkauskanteen yhteydessä oikeutta kieltää myöhemmin rekisteröidyn kansallisen tavaramerkin käyttöä, jos kyseistä myöhemmin rekisteröityä kansallista tavaramerkkiä ei julistettaisi mitättömäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2436 8 artiklan taikka 9 artiklan 1 tai 2 kohdan tai 46 artiklan 3 kohdan nojalla. ( 3 )
3. Jos ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ haltijalla ei ole oikeutta kieltää myöhemmin rekisteröidyn tavaramerkin käyttöä 1 tai 2 kohdan nojalla, kyseisen myöhemmin rekisteröidyn tavaramerkin haltijalla ei ole oikeutta kieltää kyseisen aikaisemman ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ käyttöä loukkauskanteen yhteydessä.
14 artikla
Loukkauksiin sovellettava täydentävä kansallinen oikeus
1. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ vaikutukset määritellään yksinomaan tällä asetuksella. Muutoin ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiin ◄ ◄ kohdistuviin loukkauksiin sovelletaan kansallisen tavaramerkin loukkauksia koskevaa kansallista lainsäädäntöä X osaston säännösten mukaisesti.
2. Tällä asetuksella ei rajoiteta oikeutta ryhtyä oikeudellisiin ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskeviin toimenpiteisiin jäsenvaltioiden oikeuden perusteella erityisesti yksityisoikeudellisen vastuun ja vilpillisen kilpailun osalta.
3. Sovellettavat menettelysäännöt määritellään X osaston säännösten mukaisesti.
3 JAKSO
►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ käyttäminen
15 artikla
►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ käyttäminen
1. Jos ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ haltija ei viiden vuoden kuluessa rekisteröinnistä ole ottanut ►M1 unionissa ◄ tavaramerkkiä tosiasialliseen käyttöön tavaroissa tai palveluissa, joita varten se on rekisteröity, tai jos tällainen käyttö on ollut viisi vuotta yhtäjaksoisesti keskeytyneenä eikä käyttämättä jättämiseen ole pätevää syytä, ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiin ◄ ◄ sovelletaan tässä asetuksessa säädettyjä seuraamuksia.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua käyttöä on myös seuraava:
a) ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ käyttö muodossa, joka poikkeaa sen rekisteröidystä muodosta vain sellaisilta osin, että poikkeaminen ei vaikuta merkin erottamiskykyyn, riippumatta siitä, onko tavaramerkki myös rekisteröity haltijan nimiin muodossa, jossa sitä käytetään;
b) ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ paneminen unionissa tavaroihin tai niiden päällyksiin vain maastavientiä varten.
2. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ käyttö tavaramerkin haltijan suostumuksella rinnastetaan haltijan omaan tavaramerkin käyttöön.
4 JAKSO
►M1 ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ ◄ omistusoikeuden kohteena
16 artikla
►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ rinnastaminen kansalliseen tavaramerkkiin
1. Jollei 17–24 artiklassa toisin säädetä, ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ varallisuusoikeutena käsitellään kokonaisuudessaan ja koko unionin alueella kuten kansallista rekisteröityä tavaramerkkiä siinä jäsenvaltiossa, jossa rekisterin mukaan:
a) haltijan kotipaikka sijaitsee kyseisenä päivämääränä;
b) jos a alakohtaa ei voida soveltaa, haltijan liike sijaitsee kyseisenä päivämääränä.
2. Muissa kuin 1 kohdassa säädetyissä tapauksissa, mainitussa kohdassa tarkoitettu jäsenvaltio on se, jossa virasto sijaitsee.
3. Jos ►M1 EU-tavaramerkkirekisteriin ◄ on merkitty useampi kuin yksi henkilö yhteishaltijaksi, 1 kohtaa sovelletaan ensimmäiseksi merkittyyn henkilöön; jos tämä ei ole mahdollista, sitä sovelletaan seuraaviin yhteishaltijoihin merkitsemisjärjestyksessä. Jos 1 kohtaa ei voida soveltaa yhteenkään yhteishaltijoista, sovelletaan 2 kohtaa.
17 artikla
Luovuttaminen
1. Oikeus ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiin ◄ ◄ voidaan yrityksen luovuttamisesta erillään luovuttaa kaikkien tai joidenkin sellaisten tavaroiden tai palvelujen osalta, joita varten se on rekisteröity.
2. Yrityksen luovuttaminen kokonaisuudessaan sisältää ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiin ◄ ◄ koskevien oikeuksien luovuttamisen, jollei luovuttamiseen sovellettavan lainsäädännön mukaisesti ole olemassa vastakkaista määräystä tai jollei olosuhteista selvästi käy muuta ilmi. Tätä säännöstä sovelletaan yrityksen luovuttamiseen sopimusvelvollisuuden perusteella.
3. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ luovutus on tehtävä kirjallisesti ja siihen vaaditaan sopimuksen osapuolten allekirjoitukset, jollei luovutus johdu oikeuden päätöksestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista; mikäli näin ei tehdä, luovutus on mitätön.
4. Jos luovutusasiakirjoista selvästi ilmenee, että luovuttamisen vuoksi ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ ◄ on omiaan johtamaan yleisöä harhaan, erityisesti niiden tavaroiden tai palvelujen luonteen, laadun tai maantieteellisen alkuperän osalta, joita varten tavaramerkki on rekisteröity, viraston on kieltäydyttävä rekisteröimästä luovutusta, jollei luovutuksensaaja suostu rajoittamaan ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ rekisteröintiä tavaroihin tai palveluihin, joiden osalta luovutuksella ei ole harhaanjohtavaa vaikutusta.
5. Yhden osapuolen pyynnöstä luovutus merkitään rekisteriin ja julkaistaan.
5 b. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään:
a) luovutuksen rekisteröintiä koskevan hakemuksen yksityiskohtainen sisältö;
b) asiakirjat, joita luovutus edellyttää, ottaen huomioon rekisteröidyn haltijan ja luovutuksensaajan antamat suostumukset;
c) tiedot siitä, miten osittaisia luovutuksia koskevia hakemuksia käsitellään, varmistaen, että tavarat ja palvelut voimassa pysyvässä rekisteröinnissä ja uudessa rekisteröinnissä eivät ole päällekkäisiä ja että uudesta rekisteröinnistä luodaan erilliset tiedot, mukaan lukien uusi rekisteröintinumero.
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 163 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
6. Luovutuksensaaja ei voi käyttää hyödykseen ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ rekisteröinnistä johtuvia oikeuksia ennen kuin luovutus on merkitty rekisteriin.
7. Jos viraston suhteen on noudatettava määräaikoja, luovutuksensaaja voi tehdä virastolle tähän tarkoitukseen säädetyt ilmoitukset heti sen jälkeen, kun tämä on vastaanottanut luovutuksen rekisteröintiä koskevan hakemuksen.
8. Kaikki asiakirjat, joista on ilmoitettava ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ haltijalle 79 artiklan mukaisesti, osoitetaan haltijaksi rekisteröidylle henkilölle.
18 artikla
Asiamiehen nimiin rekisteröidyn tavaramerkin siirtäminen
Jos ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ ◄ on rekisteröity kyseisen tavaramerkin haltijan asiamiehen tai edustajan nimiin ilman haltijan lupaa, tällä on oikeus vaatia kyseisen rekisteröinnin siirtoa itselleen, jollei asiamies tai edustaja pysty perustelemaan toimiaan.
19 artikla
Esineoikeudet
1. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ ◄ voidaan yrityksestä riippumatta antaa pantiksi tai se voi olla muun esineoikeuden kohteena.
2. Yhden osapuolen pyynnöstä 1 kohdassa tarkoitetut oikeudet merkitään rekisteriin ja julkaistaan.
20 artikla
Pakkotäytäntöönpano
1. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiin ◄ ◄ voidaan soveltaa pakkotäytäntöönpanotoimenpiteitä.
2. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ pakkotäytäntöönpanomenettelyn osalta yksinomainen toimivalta kuuluu 16 artiklan mukaisesti määritellyn jäsenvaltion tuomioistuimille ja viranomaisille.
3. Sopimuksen osapuolen pyynnöstä pakkotäytäntöönpano merkitään rekisteriin ja julkaistaan.
21 artikla
Maksukyvyttömyysmenettely
1. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ ◄ voi olla maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena vain siinä jäsenvaltiossa, jonka alueella velallisen pääintressien keskus sijaitsee.
Jos velallinen on kuitenkin vakuutusyritysten tervehdyttämisestä ja likvidaatiosta 19 päivänä maaliskuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/17/EY ( 4 ) määritelty vakuutusyritys tai luottolaitosten tervehdyttämisestä ja likvidaatiosta 4 päivänä huhtikuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/24/EY ( 5 ) määritelty luottolaitos, ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ ◄ voi olla maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena vain siinä jäsenvaltiossa, jossa yritys tai laitos on saanut toimiluvan.
2. Jos on kyse ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ yhteisomistuksesta, 1 kohtaa sovelletaan yhteisomistajan osuuteen.
3. Jos ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkii ◄ ◄ sisältyy maksukyvyttömyysmenettelyyn, tätä koskeva merkintä on tehtävä rekisteriin ja julkaistava 89 artiklassa tarkoitetussa ►M1 EU-tavaramerkkilehdessä ◄ toimivaltaisen kansallisen viranomaisen pyynnöstä.
22 artikla
Käyttölupa
1. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiin ◄ ◄ voidaan antaa käyttölupa, joka koskee joitakin tai kaikkia tavaroita tai palveluja, joita varten tavaramerkki on rekisteröity, ja koko ►M1 unionin ◄ aluetta tai sen jotakin osaa. Käyttölupa voi olla yksinomainen tai rajoitettu käyttölupa.
2. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ haltija voi vedota tavaramerkin antamaan oikeussuojaan sellaista käyttöluvan haltijaa vastaan, joka rikkoo:
a) sopimuksen kestoa;
b) tavaramerkin rekisteröityä käyttötapaa;
c) käyttöluvan kattamien tavaroiden tai palvelujen lajia;
d) tavaramerkin käyttöaluetta; tai
e) käyttöluvan haltijan valmistamien tavaroiden tai tarjoamien palvelujen laatua koskevaa käyttölupasopimuksen ehtoa.
3. Käyttöluvan haltija voi aloittaa oikeudelliset toimenpiteet ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevan loukkauksen vuoksi ainoastaan tavaramerkin haltijan suostumuksella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta käyttölupasopimuksen ehtojen soveltamista. Yksinomaisen käyttöluvan haltija voi kuitenkin aloittaa oikeudelliset toimenpiteet, jos tavaramerkin haltija ei virallisen ilmoituksen saatuaan itse ryhdy toimiin loukkauksen suhteen kohtuullisessa ajassa.
4. Käyttöluvan haltijat ovat oikeutettuja yhtymään ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ haltijan aloittamaan loukkausta koskevaan oikeudelliseen toimenpiteeseen saadakseen korvauksen kärsimistään haitoista.
5. Yhden osapuolen pyynnöstä ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevan käyttöluvan saaminen tai luovuttaminen merkitään rekisteriin ja julkaistaan.
23 artikla
Oikeusvaikutukset suhteessa kolmansiin
1. Edellä 17, 19 ja 22 artiklassa tarkoitetuilla ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevilla oikeustoimilla on oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin kaikissa jäsenvaltioissa vasta, kun ne on merkitty rekisteriin. Tällaisella toimella on kuitenkin ennen merkintää oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin, jotka ovat saaneet oikeuden tavaramerkkiin tämän toimen jälkeen, mutta jotka kuitenkin tiesivät siitä näitä oikeuksia hankkiessaan.
2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta sellaiseen henkilöön, joka saa ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ tai oikeuden ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiin ◄ ◄ koko yrityksen luovuttamisen tai muun yleisseuraannon kautta.
3. Edellä 20 artiklassa tarkoitettujen oikeustoimien oikeusvaikutuksiin suhteessa kolmansiin sovelletaan 16 artiklan mukaisesti määritellyn jäsenvaltion oikeutta.
4. Kunnes jäsenvaltioiden väliset yhteiset konkurssia koskevat säännökset tulevat voimaan, konkurssimenettelyn tai vastaavaan menettelyn voimassaoloon kolmansiin nähden sovelletaan sen jäsenvaltion oikeutta, jossa tällainen menettely ensimmäisenä aloitetaan kansallisen lain tai asiaan sovellettavien yleissopimusten perusteella.
24 artikla
►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskeva hakemus omistusoikeuden kohteena
Edellä olevaa 16–23 artiklaa sovelletaan ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskeviin hakemuksiin.
III OSASTO
►M1 ►C2 EU-YHTEISÖMERKKIÄ ◄ ◄ KOSKEVA HAKEMUS
1 JAKSO
Hakemuksen jättäminen ja edellytykset, jotka sen on täytettävä
25 artikla
Hakemusten jättäminen
1. ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskeva hakemus jätetään virastolle.
2. Virasto lähettää hakijalle viipymättä vastaanottoilmoituksen, joka sisältää ainakin merkin hakemusnumeron ja kuvauksen, sanallisen kuvauksen tai muun tunnistetiedon, sekä tiedot asiakirjojen lajista, lukumäärästä ja vastaanottopäivästä. Kyseinen ilmoitus voidaan antaa sähköisesti.
26 artikla
Edellytykset, jotka hakemuksen on täytettävä
1. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevan hakemuksessa on oltava:
b) tiedot hakijan yksilöimiseksi;
c) luettelo tavaroista tai palveluista, joita varten rekisteröintiä haetaan;
d) tavaramerkin kuvaus.
2. ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskevasta hakemuksesta maksetaan hakemusmaksu, joka kattaa yhden tavara- tai palveluluokan, ja tarvittaessa yksi tai useampi luokkamaksu kutakin ensimmäisen luokan ylittävää tavara- ja palveluluokkaa kohti ja tarvittaessa tutkimusmaksu.
3. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevan hakemuksen on täytettävä 162 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanoasetuksessa, jäljempänä ’täytäntöönpanoasetus’, säädetyt edellytykset.
4. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädökset, joissa määritetään yksityiskohdat, jotka sisällytetään hakemuksen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 163 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
27 artikla
Hakemispäivä
►C2 EU-yhteisömerkin ◄ hakemispäivä on päivä, jona hakija jättää 26 artiklan 1 kohdassa täsmennetyt tiedot sisältävät asiakirjat virastolle sillä edellytyksellä, että hakemusmaksu maksetaan yhden kuukauden kuluessa edellä mainittujen asiakirjojen esittämisestä.
28 artikla
Tavaroiden ja palvelujen nimeäminen ja luokitus
1. Tavarat ja palvelut, joita varten tavaramerkin rekisteröintiä haetaan, on luokiteltava tavaroiden ja palvelujen kansainvälisestä luokituksesta tavaramerkkien rekisteröimistä varten 15 päivänä kesäkuuta 1957 tehdyllä Nizzan sopimuksella vahvistetun luokitusjärjestelmän, jäljempänä ’Nizzan luokitus’, mukaisesti.
2. Hakijan on yksilöitävä tavarat ja palvelut, joille tavaramerkkisuojaa haetaan, riittävän selkeästi ja täsmällisesti, jotta toimivaltaiset viranomaiset ja talouden toimijat voivat pelkästään tällä perusteella määrittää haetun suojan laajuuden.
3. Sovellettaessa 2 kohtaa voidaan käyttää Nizzan luokituksen luokkaotsikoiden yleisnimikkeitä tai muita yleisiä termejä edellyttäen, että ne ovat vaadittujen tässä artiklassa esitettyjen selkeyttä ja täsmällisyyttä koskevien vaatimusten mukaisia.
4. Virasto hylkää hakemuksen epäselvien ja epätäsmällisten merkintöjen tai termien osalta, jos hakija ei ehdota hyväksyttävää sanamuotoa viraston tätä varten vahvistaman ajanjakson kuluessa.
5. Yleisten termien, mukaan lukien Nizzan luokituksen luokkaotsikoiden yleisnimikkeet, on tulkittava kattavan kaikki nimikkeen tai termin kirjaimellisen merkityksen selkeästi kattamat tavarat ja palvelut. Tällaisten termien tai nimikkeiden käytön ei saa tulkita sisältävän sellaisia tavaroita tai palveluja koskevaa vaatimusta, joita ei voida ymmärtää tässä merkityksessä.
6. Jos hakija pyytää rekisteröintiä useampaa kuin yhtä luokkaa varten, hakijan on ryhmiteltävä tavarat ja palvelut Nizzan luokituksen luokkien mukaan siten, että kutakin ryhmää edeltää sen luokan numero, johon kyseinen tavara- tai palveluryhmä kuuluu, ja esitettävä ne luokkien mukaisessa järjestyksessä.
7. Tavaroita ja palveluja ei saa pitää samankaltaisina sillä perusteella, että ne esiintyvät Nizzan luokituksen samassa luokassa. Tavaroita ja palveluita ei saa pitää erilaisina sillä perusteella, että ne esiintyvät Nizzan luokituksen eri luokissa.
8. Sellaisten ennen 22 päivää kesäkuuta 2012 haettujen ►C2 EU-yhteisömerkkien ◄ haltijat, jotka on rekisteröity koko Nizzan luokituksen luokkaotsikon osalta, voivat ilmoittaa, että heidän aikomuksensa hakemispäivänä oli ollut hakea suojaa myös muille kuin kyseisen luokan otsikon kirjaimellisen merkityksen kattamille tavaroille tai palveluille, edellyttäen, että tällä tavoin nimetyt tavarat tai palvelut sisältyvät kyseisen luokan aakkoselliseen luetteloon hakemispäivänä voimassa olevassa Nizzan luokitusversiossa.
Ilmoitus on jätettävä virastolle viimeistään 24 päivänä syyskuuta 2016, ja siinä on esitettävä selkeästi, täsmällisesti ja eritellen muut kuin ne haltijan alkuperäisen tarkoituksen kattamat tavarat ja palvelut, jotka luokkaotsikon nimikkeiden kirjaimellinen merkitys kattaa selkeästi. Virasto toteuttaa aiheelliset toimenpiteet rekisterin muuttamiseksi tämän mukaisesti. Mahdollisuus tehdä ilmoitus tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti ei vaikuta 15 artiklan, 42 artiklan 2 kohdan, 51 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 57 artiklan 2 kohdan soveltamiseen.
►C2 EU-yhteisömerkkien ◄ , joita koskevaa ilmoitusta ei ole jätetty toisessa alakohdassa tarkoitetun jakson aikana, on katsottava kattavan kyseisen jakson päättymisen jälkeen vain kyseisen luokan otsikkoon sisältyvien nimikkeiden kirjaimellisen merkityksen selkeästi kattamat tavarat ja palvelut.
9. Jos rekisteriin tehdään muutoksia, ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ 9 artiklan nojalla tuottamat yksinoikeudet eivät estä kolmatta osapuolta käyttämästä tavaramerkkiä edelleen tavaroita tai palveluja varten, jos ja siltä osin kuin tavaramerkin käyttö kyseisiä tavaroita tai palveluja varten:
a) alkoi ennen kuin rekisteriin tehtiin muutoksia; ja
b) ei loukannut haltijan oikeuksia, jotka perustuvat rekisteriin tuona aikana kirjattujen tavaroiden ja palvelujen kirjaimelliseen merkitykseen.
Rekisteriin kirjattujen tavaroiden tai palvelujen luettelon muuttaminen ei myöskään anna ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ haltijalle oikeutta vastustaa myöhempää tavaramerkkiä tai hakea sen julistamista mitättömäksi, jos ja siltä osin kuin
a) myöhempi tavaramerkki oli joko käytössä tai tavaramerkistä oli tehty rekisteröintihakemus tavaroita tai palveluja varten, ennen kuin rekisteriin tehtiin muutoksia; ja
b) tavaramerkin käyttö kyseisiä tavaroita tai palveluja varten ei loukannut eikä olisi loukannut haltijan oikeuksia, jotka perustuvat rekisteriin tuona aikana kirjattujen tavaroiden ja palvelujen kirjaimelliseen merkitykseen.
2 JAKSO
Etuoikeus
29 artikla
Etuoikeus
1. Henkilöllä, joka on asianmukaisesti jättänyt tavaramerkkiä koskevan hakemuksen valtiossa tai valtiolle, joka on Pariisin yleissopimuksen tai Maailman kauppajärjestön perustamissopimuksen osapuoli, tai sillä, jolle tämän henkilön oikeudet ovat siirtyneet, on etuoikeus jättää ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskeva hakemus saman tavaramerkin osalta ja samoja tuotteita tai palveluja varten kuin ne, joita varten tätä merkkiä on haettu tai jotka sisältyvät niihin, kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisen hakemuksen jättämispäivästä.
2. Etuoikeuteen oikeuttavat kaikki hakemukset, joilla on säännönmukaisen kansallisen hakemuksen jättämistä vastaava vaikutus sen valtion kansallisen lainsäädännön mukaan, jossa se on jätetty, tai kahden- tai monenvälisten sopimusten mukaan.
3. Säännönmukaisella kansallisella hakemuksella tarkoitetaan hakemuksen jättämistä, joka on riittävä hakemispäivän toteamiseksi, ottamatta huomioon hakemuksen myöhempää kohtaloa.
4. Ensimmäisenä hakemuksena, jonka hakemispäivä on etuoikeutta koskevan määräajan alkamispäivä, pidetään myöhempää hakemusta, joka on jätetty samasta tavaramerkistä samoja tavaroita tai palveluja varten ja samassa valtiossa tai samalle valtiolle kuin aikaisempi ensimmäinen hakemus, jos aikaisempi hakemus on viimeistään myöhemmän hakemuksen hakemispäivänä peruutettu, jätetty silleen tai hylätty saattamatta sitä yleisesti tarkastettavaksi ja jättämättä voimaan mitään oikeuksia ja jos se ei vielä ole ollut perusteena etuoikeuden vaatimiselle. Aikaisempi hakemus ei tällöin voi enää olla perusteena etuoikeuden vaatimiselle.
5. Jos ensimmäinen hakemus on jätetty valtiossa, joka ei ole Pariisin yleissopimuksen tai Maailman kauppajärjestön perustamissopimuksen osapuoli, 1–4 kohdan säännöksiä sovelletaan ainoastaan siltä osin kuin kyseinen valtio julkistetun toteamuksen mukaisesti myöntää virastolle jätetyn ensimmäisen hakemuksen perusteella etuoikeuden, joka on tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten mukainen ja jolla on vastaavat vaikutukset.
30 artikla
Etuoikeuden vaatiminen
2. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään asiakirjat, jotka on esitettävä aikaisemman hakemuksen etuoikeuden vaatimiseksi tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 163 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
31 artikla
Etuoikeuden vaikutus
Etuoikeuden vaikutuksesta etuoikeuspäivää pidetään ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ hakemispäivänä määritettäessä oikeuksien aiemmuutta.
32 artikla
Kansallisen hakemuksen jättämisen merkitys
►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskeva hakemus, jolle on hyväksytty hakemispäivä, vastaa jäsenvaltioissa jätettyä säännönmukaista kansallista hakemusta, ottaen tarvittaessa huomioon vaatimukset ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ etuoikeudesta.
3 JAKSO
Näyttelyä koskeva etuoikeus
33 artikla
Näyttelyä koskeva etuoikeus
1. Jos ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ haltija on esitellyt hakemuksen kohteena olevalla tavaramerkillä tavaroita tai palveluja Pariisissa 22 päivänä marraskuuta 1928 allekirjoitetun ja viimeksi 30 päivänä marraskuuta 1972 muutetun, kansainvälisiä näyttelyjä koskevan yleissopimuksen mukaisessa virallisessa tai virallisesti tunnustetussa kansainvälisessä näyttelyssä, haltija voi, jos hän jättää hakemuksen kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen kohteena olevalla tavaramerkillä esiteltyjen tavaroiden tai palvelujen ensimmäisestä esittelyajankohdasta, vaatia kyseisestä päivästä lähtien 31 artiklan mukaista etuoikeutta.
2. Hakijoiden, jotka haluavat vaatia 1 kohdan mukaisesti etuoikeutta, on täytäntöönpanoasetuksessa vahvistetuin edellytyksin toimitettava todisteet siitä, että tavarat tai palvelut on esitelty näyttelyssä hakemuksen kohteena olevalla tavaramerkillä.
3. Näyttelyä koskevan etuoikeuden myöntäminen jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa ei pidennä 29 artiklassa säädettyä etuoikeutta koskevaa määräaikaa.
4. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään sen todistusaineiston tyyppi ja yksityiskohtaiset tiedot, joka on esitettävä näytteillepanoa koskevan etuoikeuden vaatimiseksi tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 163 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
4 JAKSO
Kansallisen tavaramerkin aiemmuuden vaatiminen
34 artikla
Kansallisen tavaramerkin aiemmuuden vaatiminen
1. Jäsenvaltiossa tai Benelux-alueella rekisteröidyn aikaisemman tavaramerkin haltija, mukaan lukien aikaisempi kansainvälisesti, jäsenvaltiossa vaikuttavalla tavalla rekisteröity tavaramerkki, joka jättää hakemuksen samasta tavaramerkistä, joka on tarkoitus rekisteröidä ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkinä ◄ ◄ samoja tavaroita tai palveluja varten, joita varten aikaisempi tavaramerkki on rekisteröity, tai joihin se sisältyy, voi vaatia aikaisemman tavaramerkin aiemmuutta ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkille ◄ ◄ sen jäsenvaltion osalta, jossa tai jota varten se on rekisteröity.
2. Aiemmuuden ainoa vaikutus tämän asetuksen mukaan on, että jos ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ haltija luopuu aiemmasta tavaramerkistä tai antaa sen lakata, hänellä olevat oikeudet pysyvät voimassa samoin, kuin jos aikaisempi tavaramerkki olisi edelleen rekisteröity.
3. ►C2 EU-yhteisömerkille ◄ vaadittu aiemmuus lakkaa, jos aikaisempi tavaramerkki, josta aiemmuutta on vaadittu, julistetaan mitättömäksi tai menetetään. Jos aikaisempi tavaramerkki menetetään, aiemmuus lakkaa edellyttäen, että menettäminen tulee voimaan ennen ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ hakemispäivää tai etuoikeuspäivää.
5. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään asiakirjat, jotka on esitettävä kansallisen tavaramerkin tai jäsenvaltiossa vaikuttavien kansainvälisten sopimusten mukaisesti rekisteröidyn tavaramerkin aiemmuuden vaatimiseksi tämän artiklan 1 a kohdan mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 163 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
35 artikla
Aiemmuuden vaatiminen ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ rekisteröinnin jälkeen
1. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ haltija, joka on saman aikaisemman jäsenvaltiossa, myös Benelux-alueella, rekisteröidyn tavaramerkin tai saman aikaisemman kansainvälisesti ja jäsenvaltiossa vaikuttavalla tavalla rekisteröidyn tavaramerkin haltija, voi vaatia aikaisemman tavaramerkin aiemmuutta samojen tavaroiden tai palvelujen osalta kuin ne, joita varten aikaisempi tavaramerkki on rekisteröity, tai joihin ne sisältyvät, sen jäsenvaltion osalta, jossa tai jota varten tavaramerkki on rekisteröity.
2. Sovelletaan 34 artiklan 2 ja 3 kohtaa.
IV OSASTO
REKISTERÖINTIMENETTELY
1 JAKSO
Hakemuksen tutkiminen
36 artikla
Hakemuksen jättämisen edellytysten tutkiminen
1. Virasto tutkii:
a) täyttääkö ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskeva hakemus edellytykset sille, että hakemukselle voidaan hyväksyä 27 artiklan mukainen hakemispäivä;
b) täyttääkö ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskeva hakemus tässä asetuksessa säädetyt edellytykset ja täytäntöönpanoasetuksessa säädetyt edellytykset;
c) onko luokkamaksut tarvittaessa suoritettu säädetyssä määräajassa.
2. Jos ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskeva hakemus ei täytä 1 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia, virasto kehottaa hakijaa korjaamaan todetut puutteellisuudet tai maksujen laiminlyönnin asetetussa määräajassa.
3. Jos 1 kohdan a alakohtaa sovellettaessa todettuja puutteellisuuksia tai maksujen laiminlyöntiä ei ole asetetussa määräajassa korjattu, hakemusta ei käsitellä ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevana hakemuksena. Jos hakija toimii viraston kehotuksen mukaisesti, se hyväksyy hakemispäiväksi päivän, jona hakija on korjannut todetut puutteellisuudet tai todetun maksujen laiminlyönnin.
4. Jos 1 kohdan b alakohtaa sovellettaessa todettuja puutteellisuuksia ei ole säädetyssä määräajassa korjattu, virasto hylkää hakemuksen.
5. Jos 1 kohdan c alakohtaa sovellettaessa todettua maksujen laiminlyöntiä ei ole säädetyssä määräajassa korjattu, hakemus katsotaan peruutetuksi, jollei selvästi ilmene mitä tavara- tai palveluluokkia varten suoritettu maksu on tarkoitettu.
6. Etuoikeuden vaatimista koskevien säännösten noudattamatta jättäminen aiheuttaa hakemuksen osalta etuoikeuden menettämisen.
7. Kansallisen tavaramerkin aiemmuuden vaatimista koskevien edellytysten täyttämättä jättäminen aiheuttaa sen, että aiemmuutta ei voida enää vaatia tämän hakemuksen osalta.
37 artikla
Rekisteröinnin ehdottomien esteiden tutkiminen
1. Jos tavaramerkkiä ei 7 artiklan nojalla voida rekisteröidä kaikkien tai joidenkin sellaisten tavaroiden tai palvelujen osalta, joita varten ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ haetaan, hakemus hylätään näiden tavaroiden tai palvelujen osalta.
▼M1 —————
3. Hakemus voidaan hylätä vasta, kun hakijalle on varattu tilaisuus peruuttaa hakemuksensa tai muuttaa sitä tai esittää huomautuksensa.
2 JAKSO
Tutkimus
38 artikla
Tutkimuskertomus
1. Virasto laatii ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ hakijan hakemusta jättäessä esittämästä pyynnöstä Euroopan unionin tutkimuskertomuksen, jäljempänä ’EU:n tutkimuskertomus’, jossa mainitaan ne aikaisemmat ►C2 EU-yhteisömerkit ◄ tai ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskevat hakemukset, jotka on löydetty ja jotka voivat olla 8 artiklan mukaisesti hakemuksen kohteena olevan ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ rekisteröinnin esteenä.
2. Jos hakija pyytää ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskevan hakemuksen jättäessään, että jäsenvaltioiden teollisoikeuksien keskusvirastot laativat tutkimuskertomuksen ja jos asianmukainen tutkimusmaksu on suoritettu hakemusmaksun maksamiselle asetetussa määräajassa, virasto toimittaa ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskevan hakemuksen jäljennöksen viipymättä jokaisen jäsenvaltion teollisoikeuksien keskusvirastolle, joka on ilmoittanut virastolle päätöksestään suorittaa oman tavaramerkkirekisterinsä osalta ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ koskevien hakemusten tutkimuksen.
3. Jokainen tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltioiden teollisoikeuksien keskusvirasto toimittaa tutkimuskertomuksen, jossa joko mainitaan kyseisessä jäsenvaltiossa tai kyseisissä jäsenvaltioissa vaikuttavat aikaisemmat kansalliset tavaramerkit tai aikaisemmat kansallisia tavaramerkkejä koskevat hakemukset tai kansainvälisten sopimusten mukaisesti rekisteröidyt tavaramerkit, jotka on löydetty ja jotka voivat olla 8 artiklan mukaisesti hakemuksen kohteena olevan ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ rekisteröinnin esteenä, tai todetaan, ettei tutkimuksessa ole havaittu mitään tällaisia oikeuksia.
4. Sen jälkeen kun virasto on kuullut 124 artiklassa säädettyä hallintoneuvostoa, jäljempänä ’hallintoneuvosto’, se vahvistaa kertomusten sisällön ja niitä koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt.
5. Virasto maksaa tietyn summan jokaiselle teollisoikeuksien keskusvirastolle jokaisesta sen 3 kohdan mukaisesti toimittamasta tutkimuskertomuksesta. Tämän jokaiselle teollisoikeuksien keskusvirastolle samansuuruisen summan vahvistaa budjettikomitea, jäsenvaltioiden edustajien kolmen neljäsosan enemmistöllä tekemällä päätöksellä.
6. Virasto toimittaa ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ hakijalle pyydetyn EU:n tutkimuskertomuksen ja kaikki pyydetyt ja vastaanotetut kansalliset tutkimuskertomukset.
7. ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskevan hakemuksen julkaisemisen jälkeen virasto ilmoittaa kaikkien EU:n tutkimuskertomuksessa mainittujen aikaisempien ►C2 EU-yhteisömerkkien ◄ haltijoille tai ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ hakijoille ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskevan hakemuksen julkaisemisesta. Viimeksi mainittu seikka pätee riippumatta siitä, onko hakija pyytänyt, että hänelle lähetetään EU:n tutkimuskertomus, ellei aikaisemman rekisteröinnin haltija tai hakemuksen esittäjä pyydä, ettei hänelle lähetetä ilmoitusta.
3 JAKSO
Hakemuksen julkaiseminen
39 artikla
Hakemuksen julkaiseminen
1. Jos edellytykset, jotka ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskevan hakemuksen on täytettävä, täyttyvät, hakemus on 41 artiklan soveltamiseksi julkaistava, siltä osin kuin sitä ei ole hylätty 37 artiklan mukaisesti.
2. Jos hakemus hylätään julkaisemisen jälkeen 37 artiklan mukaisesti, hylkäystä koskeva päätös julkaistaan sen tullessa lopulliseksi.
5. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään julkaistavan hakemuksen sisällön pakollisista yksityiskohdista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 163 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
4 JAKSO
Kolmansien huomautukset ja väite
40 artikla
Kolmansien osapuolien huomautukset
1. Jokainen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö sekä jokainen valmistajien, tuottajien, palvelujen tarjoajien, kauppiaiden tai kuluttajien edustajien ryhmittymä voi toimittaa virastolle kirjallisia huomautuksia, joissa ilmoitetaan 5 ja 7 artiklassa mainituista perusteista ne, joiden perusteella tavaramerkkiä ei saisi rekisteröidä viran puolesta.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla henkilöillä ja ryhmittymillä ei kuitenkaan ole asianosaisasemaa viraston menettelyssä.
2. Kolmansien osapuolien huomautukset on toimitettava ennen väitejakson päättymistä tai, jos tavaramerkkiä vastaan on tehty väite, ennen väitettä koskevan lopullisen päätöksen tekemistä.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu huomautusten esittäminen ei vaikuta viraston oikeuteen aloittaa ehdottomien perusteiden tutkiminen tarvittaessa uudelleen omasta aloitteestaan milloin tahansa ennen rekisteröintiä.
4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut huomautukset on annettava tiedoksi hakijalle, joka voi ottaa kantaa niihin.
41 artikla
Väite
1. Tavaramerkin rekisteröintiä vastaan voi tehdä väitteen kolmen kuukauden kuluessa ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevan hakemuksen julkaisemisesta, sillä perusteella, että tavaramerkin rekisteröinti 8 artiklan mukaisesti olisi hylättävä:
a) 8 artiklan 1 ja 5 kohdan tapauksissa 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut aikaisempien tavaramerkkien haltijat sekä näiden tavaramerkkien haltijoiden oikeuttamat käyttöluvan haltijat;
b) 8 artiklan 3 kohdan tapauksissa samassa säännöksessä tarkoitettujen tavaramerkkien haltijat;
c) 8 artiklan 4 kohdan tapauksissa samassa säännöksessä tarkoitettujen aikaisempien tavaramerkkien tai merkkien haltijat sekä sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan näitä oikeuksia käyttämään valtuutetut henkilöt;
d) henkilö, jolla on asiaankuuluvan unionin lainsäädännön tai kansallisen oikeuden nojalla oikeus 8 artiklan 4 a kohdassa tarkoitettuihin oikeuksiin.
2. Väite tavaramerkin rekisteröintiä vastaan voidaan tehdä myös 1 kohdassa vahvistetuin edellytyksin 43 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen mukaisesti muutettua hakemusta julkaistaessa.
3. Väite on tehtävä kirjallisesti ja se on perusteltava. Se katsotaan tehdyksi vasta väitemaksun suorittamisen jälkeen.
4. Väitteentekijä voi viraston asettamassa määräajassa esittää seikkoja, todisteita ja huomautuksia väitteensä tueksi.
42 artikla
Väitteen tutkiminen
1. Tutkiessaan väitettä virasto pyytää, niin usein kun on tarpeen, osapuolia esittämään asettamassaan määräajassa toisten osapuolten tai sen itsensä ilmoituksia koskevia huomautuksia.
2. Väitteen tehneen aikaisemman ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ haltijan on hakijan pyynnöstä toimitettava todisteet siitä, että ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ hakemis- tai etuoikeuspäivää edeltäneiden viiden vuoden aikana aikaisempaa ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ on tosiasiallisesti käytetty unionissa niiden tavaroiden tai palvelujen osalta, joita varten se on rekisteröity ja joihin väite perustuu, tai että on olemassa perustellut syyt käyttämättä jättämiseen, jos tähän päivään mennessä aikaisempi ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ on ollut rekisteröitynä vähintään viisi vuotta. Jos näitä todisteita ei esitetä, väite hylätään. Jos aikaisempaa ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ on käytetty ainoastaan joidenkin sellaisten tavaroiden tai palvelujen osalta, joita varten se on rekisteröity, sitä pidetään väitteen tutkimisessa rekisteröitynä ainoastaan näiden tavaroiden tai palvelujen osalta.
3. Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan 8 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin aikaisempiin kansallisiin tavaramerkkeihin siten, että käyttö jäsenvaltiossa, jossa aikaisempi kansallinen tavaramerkki on suojattu, vastaa käyttöä ►M1 unionissa ◄ .
4. Virasto voi kehottaa osapuolia tekemään sovinnon, kun se pitää sitä tarkoituksenmukaisena.
5. Jos väitteen tutkimisesta johtuu, että tavaramerkiltä evätään rekisteröinti kaikkien tai joidenkin sellaisten tavaroiden tai palvelujen osalta, joita varten ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ haetaan, hakemus hylätään kyseisten tavaroiden tai palvelujen osalta. Päinvastaisessa tapauksessa väite hylätään.
6. Hakemuksen hylkäystä koskeva päätös julkaistaan sen ollessa lopullinen.
42 a artikla
Toimivallan siirto
Siirretään komissiolle valta antaa 163 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään 41 ja 42 artiklassa esitetyn väitteen tekemistä ja tutkimista koskevan menettelyn yksityiskohdat.
5 JAKSO
Hakemuksen peruuttaminen, rajoittaminen, muuttaminen ja jakaminen
43 artikla
Hakemuksen peruuttaminen, rajoittaminen ja muuttaminen
1. Hakija voi milloin tahansa peruuttaa ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevan hakemuksensa tai rajoittaa sen sisältämien tavaroiden tai palvelujen luetteloa. Jos hakemus on jo julkaistu, myös peruutus tai rajoittaminen julkaistaan.
2. Muutoin ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevaa hakemusta ei voida hakijan pyynnöstä muuttaa kuin hakijan nimen ja osoitteen, virheellisten ilmaisujen tai kirjoitusvirheiden tai ilmeisten virheiden korjaamiseksi, jos tällainen korjaus ei vaikuta huomattavasti tavaramerkkiin tai laajenna tavaroiden tai palvelujen luetteloa. Jos muutokset koskevat tavaramerkin tai tavaroiden tai palvelujen kuvausta ja jos nämä muutokset tehdään hakemuksen julkaisemisen jälkeen, hakemus julkaistaan muutettuna.
3. Siirretään komissiolle valta antaa 163 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään hakemuksen muuttamista koskevan menettelyn yksityiskohdat.
44 artikla
Hakemuksen jakaminen
1. Hakija voi jakaa hakemuksen ilmoittamalla, että osasta alkuperäiseen hakemukseen sisältyvistä tavaroista tai palveluista tehdään yksi tai useampi jaettu hakemus. Jaetun hakemuksen mukaiset tavarat tai palvelut eivät voi olla päällekkäisiä niiden tavaroiden tai palvelujen kanssa, jotka jäävät alkuperäiseen hakemukseen tai jotka sisältyvät muihin jaettuihin hakemuksiin.
2. Jakamista koskevaa ilmoitusta ei hyväksytä:
a) jos, siinä tapauksessa että alkuperäistä hakemusta vastaan on tehty väite, kyseinen ilmoitus johtaa väitteen kohteena olevien tavaroiden tai palveluiden jakamiseen, ennen kuin väiteosaston päätös on lopullinen tai kunnes väitemenettelystä on luovuttu;
b) täytäntöönpanoasetuksessa säädettyjen määräaikojen aikana.
3. Jakamista koskevan ilmoituksen on oltava täytäntöönpanoasetuksen säännösten mukainen.
4. Jakamista koskevasta ilmoituksesta peritään maksu. Ilmoitusta ei katsota tehdyksi ennen kuin maksu on suoritettu.
5. Jakaminen tulee voimaan sinä päivänä, jona se merkitään viraston säilyttämiin alkuperäistä hakemusta koskeviin asiakirjoihin.
6. Ennen sitä päivää, jona virasto on vastaanottanut jakamista koskevan ilmoituksen, esitetyt pyynnöt ja hakemukset sekä suoritetut maksut, jotka koskevat alkuperäistä hakemusta, katsotaan tehdyiksi tai suoritetuiksi myös jaetun hakemuksen tai jaettujen hakemusten osalta. Ennen jakamista koskevan ilmoituksen vastaanottopäivää alkuperäisestä hakemuksesta asianmukaisesti suoritettuja maksuja ei palauteta.
7. Alkuperäisen hakemuksen jättämispäivä sekä etuoikeus- ja aiemmuuspäivä säilyvät samoina jaetussa hakemuksessa.
9. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään
a) yksityiskohdat, jotka sisällytetään 1 kohdan nojalla tehdyn hakemuksen jakamista koskevaan ilmoitukseen;
b) tiedot sitä, miten hakemuksen jakamista koskeva ilmoitus käsitellään varmistaen, että jaetusta hakemuksesta luodaan erilliset tiedot, mukaan lukien uusi hakemusnumero;
c) tiedot, jotka sisällytetään 8 kohdan mukaiseen jaetun hakemuksen julkaisemiseen.
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 163 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
6 JAKSO
Rekisteröinti
45 artikla
Rekisteröinti
1. Jos hakemus täyttää tämän asetuksen vaatimukset ja jollei 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa määräajassa ole annettu väiteilmoitusta tai jos tehty väite on lopullisesti käsitelty peruutuksen, hylkäämisen tai muun syyn takia, tavaramerkki ja 87 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot merkitään rekisteriin. Rekisteröinti on julkaistava.
2. Virasto antaa rekisteröintitodistuksen. Todistus voidaan antaa sähköisesti. Virasto antaa todistuksesta oikeaksi todistettuja tai muita kuin oikeaksi todistettuja jäljennöksiä maksua vastaan, jos tällaisia jäljennöksiä annetaan muuten kuin sähköisesti.
3. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädökset, joissa määritetään tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun rekisteröintitodistuksen yksityiskohtainen sisältö ja muoto. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 163 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
V OSASTO
►M1 ►C2 EU-YHTEISÖMERKIN ◄ ◄ VOIMASSAOLOAIKA, UUDISTAMINEN, MUUTTAMINEN JA JAKAMINEN
46 artikla
Rekisteröinnin kesto
►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ rekisteröinnin kesto on 10 vuotta alkaen hakemispäivästä. Rekisteröinti voidaan uudistaa 47 artiklan mukaisesti kymmenen vuoden jaksoissa.
47 artikla
Uudistaminen
1. ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ rekisteröinti uudistetaan ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ haltijan tai tämän nimenomaisesti valtuuttaman henkilön pyynnöstä, jos maksut on suoritettu.
2. Virasto ilmoittaa ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ haltijalle ja kaikille ►C2 EU-yhteisömerkkiin ◄ merkittyjen oikeuksien haltijoille rekisteröinnin umpeutumisesta vähintään kuusi kuukautta ennen tätä umpeutumista. Virasto ei ole vastuussa siitä, että ilmoitusta ei ole annettu eikä se vaikuta rekisteröinnin voimassaolon päättymiseen.
3. Uudistamishakemus on esitettävä kuuden kuukauden kuluessa ennen rekisteröinnin voimassaolon päättymistä. Edellä mainitun määräajan kuluessa on maksettava myös uudistamisesta perittävä perusmaksu ja tarvittaessa yksi tai useampi luokkamaksu kustakin ensimmäisen tavara- tai palveluluokan ylittävästä tavara- tai palveluluokasta. Muussa tapauksessa hakemus voidaan esittää ja maksut suorittaa kuuden kuukauden lisämääräajan kuluessa, joka alkaa rekisteröinnin voimassaolon päättymisestä edellyttäen, että kyseisen lisämääräajan kuluessa maksetaan lisämaksu uudistamismaksun myöhäisestä suorittamisesta tai uudistamishakemuksen myöhäisestä esittämisestä.
4. Uudistamishakemuksen on sisällettävä:
a) uudistamista hakevan henkilön nimi;
b) uudistettavan ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ rekisteröintinumero;
c) jos uudistamista haetaan vain osalle rekisteriin merkityistä tavaroista ja palveluista, maininta niistä luokista tai niistä tavaroista ja palveluista, joiden osalta haetaan uudistamista, tai niistä luokista tai niistä tavaroista ja palveluista, joiden osalta ei haeta uudistamista, ryhmiteltynä Nizzan luokituksen luokkien mukaiseen järjestykseen siten, että ennen kutakin ryhmää ilmoitetaan sen kyseisen luokituksen luokan numero, johon kyseinen tavara- tai palveluryhmä kuuluu ja esitettynä kyseisen luokituksen luokkien mukaisessa järjestyksessä.
Jos 3 kohdassa tarkoitettu maksu on suoritettu, hakemus katsotaan uudistamishakemukseksi edellyttäen, että se sisältää kaikki maksun toteen näyttämiseen tarvittavat tiedot.
5. Jos hakemus esitetään tai maksut maksetaan ainoastaan joidenkin sellaisten tavaroiden tai palvelujen osalta, joita varten ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ on rekisteröity, rekisteröinti uudistetaan ainoastaan kyseisten tavaroiden tai palvelujen osalta. Jos suoritetut maksut eivät riitä kattamaan kaikkia niitä tavara- ja palveluluokkia, joihin uudistamishakemus kohdistuu, rekisteröinti on uusittava, jos on selvää, mitkä luokat maksujen on tarkoitettu kattavan. Muiden perusteiden puuttuessa virasto ottaa luokat huomioon luokituksen mukaisessa järjestyksessä.
6. Uudistaminen tulee voimaan rekisteröinnin umpeutumista seuraavana päivänä. Uudistaminen rekisteröidään.
7. Jos uudistamishakemus esitetään 3 kohdassa tarkoitetuissa määräajoissa, mutta muut tässä artiklassa säädetyt uudistamista koskevat edellytykset eivät täyty, virasto ilmoittaa hakijalle havaituista puutteista.
8. Jos uudistamishakemusta ei jätetä tai se jätetään 3 kohdassa säädetyn määräajan jälkeen tai jos maksuja ei suoriteta tai ne suoritetaan vasta kyseisen määräajan jälkeen tai jos 7 kohdassa tarkoitettuja puutteita ei ole korjattu kyseisen määräajan kuluessa, virasto päättää, että rekisteröinnin voimassaolo on päättynyt ja ilmoittaa siitä ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ haltijalle. Kun päätöksestä on tullut lopullinen, virasto poistaa tavaramerkin rekisteristä. Poistaminen tulee voimaan rekisteröinnin voimassaolon päättymispäivää seuraavana päivänä. Jos uudistamismaksut on maksettu mutta rekisteröintiä ei uudisteta, maksut palautetaan.
9. Yhdellä hakemuksella voidaan hakea kahden tai useamman tavaramerkin uudistamista maksamalla kutakin tavaramerkkiä koskevat maksut edellyttäen, että haltijat tai edustajat ovat jokaisessa tapauksessa samat.
48 artikla
Muuttaminen
1. Rekisterissä olevaa ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ ei muuteta rekisteröinnin keston eikä sen uudistamisen aikana.
2. Jos ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ ◄ kuitenkin sisältää haltijan nimen ja osoitteen, muutokset, jotka eivät huomattavasti vaikuta tavaramerkin tunnistamiseen, sellaisena kuin se on alun perin rekisteröity, voidaan haltijan pyynnöstä rekisteröidä.
3. Muuttamista koskevassa pyynnössä on esitettävä tavaramerkin muutettava kohta ja kyseinen kohta muutettuna.
Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään muuttamista koskevan pyynnön yksityiskohtaiset tiedot. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 163 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
4. Pyyntö katsotaan tehdyksi vasta, kun maksu on suoritettu. Jos maksua ei ole maksettu tai sitä ei ole maksettu kokonaan, virasto ilmoittaa tästä hakijalle. Yhdellä pyynnöllä voidaan hakea saman kohdan muuttamista saman haltijan kahdessa tai useammassa rekisteröinnissä. Vaadittava maksu on suoritettava jokaisesta muutettavasta rekisteröinnistä. Jos rekisteröinnin muuttamiselle asetettuja vaatimuksia ei täytetä, virasto ilmoittaa puutteesta hakijalle. Jos puutetta ei poisteta viraston asettaman määräajan kuluessa, virasto hylkää pyynnön.
5. Muutoksen rekisteröinnin julkaisemisen on sisällettävä muutetun ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ kuvaus. Kolmannet osapuolet, joiden oikeuksiin muutoksella voi olla vaikutusta, voivat kiistää sen rekisteröinnin kolmen kuukauden kuluessa julkaisemisesta.
48 a artikla
Nimen- tai osoitteenmuutos
1. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisen nimen- tai osoitteenmuutosta koskevan pyynnön yksityiskohtainen sisältö. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 163 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
49 artikla
Rekisteröinnin jakaminen
1. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ haltija voi jakaa rekisteröinnin ilmoittamalla, että osasta alkuperäiseen rekisteröintiin sisältyvistä tavaroista tai palveluista tehdään yksi tai useampi jaettu rekisteröinti. Jaetun rekisteröinnin mukaiset tavarat tai palvelut eivät voi olla päällekkäisiä niiden tavaroiden tai palvelujen kanssa, jotka jäävät alkuperäiseen rekisteröintiin tai jotka sisältyvät muihin jaettuihin rekisteröinteihin.
2. Jakamista koskevaa ilmoitusta ei hyväksytä:
a) jos, siinä tapauksessa että alkuperäisestä rekisteröinnistä on esitetty virastolle menettämistä tai mitättömyyttä koskeva vaatimus, kyseinen ilmoitus johtaa menettämistä tai mitättömyyttä koskevan vaatimuksen kohteena olevien tavaroiden tai palveluiden jakamiseen, ennen kuin mitättömyysosaston päätös on lopullinen tai kunnes menettely on saatettu muulla tavoin päätökseen;
b) jos, siinä tapauksessa että ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevän tuomioistuimen ◄ käsiteltäväksi on saatettu menettämistä tai mitättömyyttä koskeva vastakanne, kyseinen ilmoitus johtaa vastakanteen kohteena olevien tavaroiden tai palvelujen jakamiseen, ennen kuin ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevän tuomioistuimen ◄ päätöstä koskeva merkintä on tehty rekisteriin 100 artiklan 6 kohdan mukaisesti.
3. Jakamista koskevan ilmoituksen on oltava täytäntöönpanoasetuksen säännösten mukainen.
4. Jakamista koskevasta ilmoituksesta peritään maksu. Ilmoitusta ei katsota tehdyksi ennen kuin maksu on suoritettu.
5. Jakaminen tulee voimaan sinä päivänä, jona se merkitään rekisteriin.
6. Ennen sitä päivää, jona virasto on vastaanottanut jakamista koskevan ilmoituksen, esitetyt pyynnöt ja hakemukset sekä suoritetut maksut, jotka koskevat alkuperäistä rekisteröintiä, katsotaan tehdyiksi tai suoritetuiksi myös jaetun rekisteröinnin tai jaettujen rekisteröintien osalta. Ennen jakamista koskevan ilmoituksen vastaanottopäivää alkuperäisestä rekisteröinnistä asianmukaisesti suoritettuja maksuja ei palauteta.
7. Alkuperäisen rekisteröinnin hakemispäivä sekä etuoikeus- ja aiemmuuspäivät säilyvät samoina jaetussa rekisteröinnissä.
8. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään:
a) yksityiskohdat, jotka sisällytetään 1 kohdan mukaisen hakemuksen jakamista koskevaan ilmoitukseen;
b) tiedot sitä, miten rekisteröinnin jakamista koskeva ilmoitus käsitellään varmistaen, että jaetusta rekisteröinnistä luodaan erilliset tiedot, mukaan lukien uusi rekisteröintinumero.
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 163 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
VI OSASTO
LUOPUMINEN, MENETTÄMINEN JA MITÄTTÖMYYS
1 JAKSO
Luopuminen
50 artikla
Luopuminen
1. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkistä ◄ ◄ voidaan luopua kaikkien tai joidenkin sellaisten tavaroiden tai palvelujen osalta, joita varten se on rekisteröity.
2. Tavaramerkin haltija ilmoittaa luopumisesta kirjallisesti virastolle. Luopuminen on voimassa vasta rekisteriin merkinnän jälkeen.
3. Luopuminen merkitään rekisteriin ainoastaan rekisteriin merkityn oikeuden haltijan suostumuksella. Jos käyttölupa on rekisteröity, luopuminen merkitään rekisteriin ainoastaan, jos tavaramerkin haltija todistaa ilmoittaneensa luopumisaikomuksestaan käyttöluvan haltijalle; merkintä tehdään täytäntöönpanoasetuksessa säädetyn määräajan umpeuduttua.
5. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään tämän artiklan 2 kohdan mukaisen luopumista koskevan ilmoituksen yksityiskohtainen sisältö ja tämän artiklan 3 kohdan mukaisen kolmannen osapuolen suostumuksen vahvistamiseksi vaadittavat asiakirjat. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 163 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
2 JAKSO
Menettämisperusteet
51 artikla
Menettämisperusteet
1. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ haltijan julistetaan menettäneen oikeutensa virastolle tehdyllä vaatimuksella tai loukkauskanteeseen kohdistuvalla vastakanteella, jos:
a) viiden vuoden yhtäjaksoisen jakson kuluessa tavaramerkkiä ei ole ►M1 unionissa ◄ otettu tosiasialliseen käyttöön tavaroille tai palveluille, joita varten se on rekisteröity eikä käyttämättä jättämiseen ole pätevää syytä; tavaramerkin haltijan oikeuksia ei kuitenkaan saa vaatia menetettäväksi, jos tavaramerkkiä on ryhdytty tosiasiallisesti käyttämään tai alettu uudestaan käyttää viiden vuoden määräajan päättymisen jälkeen; käyttöön ryhtymistä tai käytön uudelleen aloittamista menettämistä koskevan vaatimuksen tai vastakanteen tekemistä edeltäneen, aikaisintaan viiden vuoden yhtäjaksoisen käyttämättä jättämisen määräajan päättyessä alkaneen kolmen kuukauden määräajan kuluessa ei kuitenkaan oteta huomioon, jos käyttöön ryhtymistä tai käytön uudelleen aloittamista koskeviin valmisteluihin on ryhdytty vasta haltijan saatua tiedon siitä, että menettämistä koskeva vaatimus tai vastakanne voidaan tehdä;
b) tavaramerkistä on sen haltijan toiminnan tai toimimatta jättämisen vuoksi tullut elinkeinotoiminnassa sellaisesta tavarasta tai palvelusta yleisesti käytetty nimitys, jota varten se on rekisteröity;
c) se on käytön seurauksena, kun tavaramerkin haltija tai hänen suostumuksellaan joku muu on käyttänyt tavaramerkkiä, tullut harhaanjohtavaksi, erityisesti tavaroiden tai palvelujen luonteen, laadun tai maantieteellisen alkuperän osalta, niille tavaroille tai palveluille, joita varten se on rekisteröity.
2. Jos menettämisperusteet koskevat ainoastaan joitakin tavaroita tai palveluja, joita varten ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ ◄ on rekisteröity, haltijan julistetaan menettäneen oikeutensa ainoastaan kyseisten tavaroiden tai palvelujen osalta.
3 JAKSO
Mitättömyysperusteet
52 artikla
Ehdottomat mitättömyysperusteet
1. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ ◄ julistetaan mitättömäksi virastolle tehdyllä vaatimuksella tai loukkauskanteeseen kohdistuvalla vastakanteella, jos:
b) hakija on jättänyt tavaramerkkiä koskevan hakemuksen vilpillisessä mielessä.
2. Jos ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ ◄ on rekisteröity 7 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdan vastaisesti, sitä ei kuitenkaan voida julistaa mitättömäksi, jos se on rekisteröinnin jälkeen käytön seurauksena tullut erottamiskykyiseksi niiden tavaroiden ja palvelujen osalta, joita varten se on rekisteröity.
3. Jos mitättömyysperuste koskee ainoastaan joitakin tavaroita tai palveluja, joita varten ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ ◄ on rekisteröity, tavaramerkki voidaan julistaa mitättömäksi ainoastaan kyseisten tavaroiden tai palvelujen osalta.
53 artikla
Suhteelliset mitättömyysperusteet
1. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ ◄ julistetaan mitättömäksi virastolle tehdyllä vaatimuksella tai loukkauskanteeseen kohdistuvalla vastakanteella:
a) jos on olemassa 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu aikaisempi tavaramerkki ja jos mainitun artiklan 1 kohdassa tai 5 kohdassa esitetyt edellytykset täytetään;
b) jos on olemassa 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu tavaramerkki ja jos mainitussa kohdassa esitetyt edellytykset täytetään;
c) jos on olemassa 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu aikaisempi oikeus ja jos mainitussa kohdassa esitetyt edellytykset täytetään;
d) jos on olemassa 8 artiklan 4 a kohdassa tarkoitettu aikaisempi alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä ja jos kyseisessä kohdassa esitetyt edellytykset täytetään.
Kaikkien ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen edellytysten on täytyttävä ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskevan hakemuksen jättöpäivänä tai sitä koskevana etuoikeuspäivänä.
2. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ ◄ julistetaan mitättömäksi virastolle tehdyllä vaatimuksella tai loukkauskanteeseen kohdistuvalla vastakanteella myös, jos sen käyttö voidaan kieltää muun aikaisemman oikeuden perusteella ►M1 unionin ◄ lainsäädännön tai suojaa sääntelevän kansallisen oikeuden mukaisesti ja erityisesti seuraavien oikeuksien perusteella:
a) nimeä koskevan oikeus;
b) kuvaa koskevan oikeus;
c) tekijänoikeus;
d) teollisoikeus.
3. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ ei voida julistaa mitättömäksi, jos 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun oikeuden haltija antaa varta vasten suostumuksensa tämän tavaramerkin rekisteröinnille ennen mitättömyysvaatimuksen tai vastakanteen esittämistä.
4. Jonkin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun oikeuden haltija, joka on aikaisemmin vaatinut ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ mitätöimistä tai esittänyt loukkauskanteeseen kohdistuvan vastakanteen, ei voi esittää uutta mitättömyysvaatimusta tai loukkauskanteeseen kohdistuvaa vastakannetta jonkin muun tällaisen oikeuden osalta, johon hän olisi voinut vedota ensimmäisessä vaatimuksessaan.
5. Sovelletaan 52 artiklan 3 kohtaa.
54 artikla
Käytön sallimisesta johtuvat rajoitukset
1. Jos ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ haltija on unionissa yhtäjaksoisesti viiden vuoden ajan sallinut myöhemmän ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ käytön tästä käytöstä tietoisena, hänellä ei enää ole oikeutta aikaisemman tavaramerkin perusteella vaatia myöhemmän tavaramerkin julistamista mitättömäksi tavaroille tai palveluille, joissa myöhempää ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ on käytetty, jollei myöhemmän ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ rekisteröintihakemusta ole tehty vilpillisessä mielessä.
2. Jos 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun aikaisemman kansallisen tavaramerkin tai 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun muun aikaisemman merkin haltija on jäsenvaltiossa yhtäjaksoisesti viiden vuoden ajan sallinut myöhemmän ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ käytön jäsenvaltiossa, jossa tämä aikaisempi tavaramerkki tai muu aikaisempi merkki on suojattu, tästä käytöstä tietoisena, hänellä ei enää ole oikeutta aikaisemman tavaramerkin tai muun aikaisemman merkin perusteella vaatia myöhemmän tavaramerkin julistamista mitättömäksi tavaroille tai palveluille, joissa myöhempää tavaramerkkiä on käytetty, jollei myöhemmän ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ rekisteröintihakemusta ole tehty vilpillisessä mielessä.
3. Edellä 1 tai 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa myöhemmän ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ haltija ei voi kieltää aikaisemman oikeuden käyttämistä, vaikka tähän oikeuteen ei enää voitaisi vedota myöhempää ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ vastaan.
4 JAKSO
Menettämisen ja mitättömyyden vaikutukset
55 artikla
Menettämisen ja mitättömyyden vaikutukset
1. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkillä ◄ ◄ ei katsota olleen, menettämisvaatimuksen tai vastakanteen tekemispäivästä alkaen, tässä asetuksessa tarkoitettuja vaikutuksia niiltä osin kuin haltijan on julistettu menettäneen oikeutensa kokonaan tai osittain. Päätöksessä voidaan toisen osapuolen pyynnöstä vahvistaa aikaisempi päivä, jona jokin menettämisperuste on ilmennyt.
2. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkillä ◄ ◄ ei katsota alun perin olleen tässä asetuksessa tarkoitettuja vaikutuksia niiltä osin kuin tavaramerkki on julistettu mitättömäksi kokonaan tai osittain.
3. Jollei joko tavaramerkin haltijan rikkomuksesta tai vilpillisyydestä johtuvia vahingonkorvauskanteita tai perusteetonta etua koskevista kansallisista säännöksistä muuta johdu, tavaramerkin menettämisen tai mitättömyyden taannehtiva vaikutus ei vaikuta:
a) loukkausta koskeviin lainvoimaisiin päätöksiin, jotka on pantu täytäntöön ennen menettämistä tai mitättömyyttä koskevaa päätöstä;
b) ennen menettämistä tai mitättömyyttä koskevaa päätöstä tehtyihin sopimuksiin, siltä osin kuin ne on pantu täytäntöön ennen tätä päätöstä; sopimuksen perusteella suoritettujen maksujen palauttamista voidaan kuitenkin, siltä osin kuin olosuhteiden mukaan on perusteltua, vaatia kohtuullisuuden perusteella.
5 JAKSO
Menettämistä ja mitättömyyttä koskeva menettely virastossa
56 artikla
Menettämis- tai mitättömyysvaatimus
1. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevan menettämis- tai mitättömyysvaatimuksen voi esittää virastolle:
a) 51 ja 52 artiklassa määritellyissä tapauksissa, jokainen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö sekä jokainen valmistajien, tuottajien, palvelujen tarjoajien, kauppiaiden tai kuluttajien edustajien ryhmittymä, joka tähän sovellettavan lainsäädännön mukaan voi esiintyä kantajana tai vastaajana oikeudenkäynneissä;
b) 53 artiklan 1 kohdassa määritellyissä tapauksissa, 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut henkilöt;
c) 53 artiklan 2 kohdassa määritellyissä tapauksissa, mainitussa säännöksessä tarkoitetut aikaisempien oikeuksien haltijat tai ►M1 unionin lainsäädännön tai kyseisen jäsenvaltion oikeuden mukaan ◄ näitä oikeuksia käyttämään oikeutetut henkilöt.
2. Vaatimus on tehtävä kirjallisesti ja se on perusteltava. Se katsotaan tehdyksi vasta maksun suorittamisen jälkeen.
3. Menettämis- tai mitättömyysvaatimusta ei voida ottaa tutkittavaksi, jos samaa asiaa ja syytä koskevasta ja samojen osapuolien välisestä vaatimuksesta on jo joko viraston tai 95 artiklassa tarkoitetun ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevän tuomioistuimen antama ratkaisu ja viraston tai kyseisen tuomioistuimen kyseisestä vaatimuksesta tekemä päätös on tullut lainvoimaiseksi.
57 artikla
Vaatimuksen tutkiminen
1. Tutkiessaan menettämis- tai mitättömyysvaatimusta virasto pyytää, niin usein kun on tarpeen, osapuolia esittämään asettamassaan määräajassa sen itsensä niille osoittamia ilmoituksia tai muiden osapuolien tiedonantoja koskevia huomautuksia.
2. Mitättömyysmenettelyssä osapuolena olevan, aikaisemman ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ haltijan on ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ haltijan pyynnöstä toimitettava todisteet siitä, että mitättömyysvaatimuksen tekopäivää edeltäneiden viiden vuoden aikana, aikaisempaa ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ on tosiasiallisesti käytetty unionissa niiden tavaroiden tai palvelujen osalta, joita varten se on rekisteröity ja joihin aikaisemman ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ haltijan vaatimus perustuu, tai että käyttämättä jättämiselle on pätevät perusteet, jos tähän päivään mennessä aikaisempi ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ on ollut rekisteröitynä vähintään viisi vuotta. Lisäksi, jos aikaisempi ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ on ollut rekisteröitynä vähintään viisi vuotta ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskevan hakemuksen esittämispäivänä tai ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskevan hakemuksen etuoikeuspäivänä, aikaisemman ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ haltijan on toimitettava todisteet siitä, että 42 artiklan 2 kohdassa esitetyt edellytykset oli mainittuna päivänä täytetty. Jos näitä todisteita ei esitetä, mitättömyysvaatimus hylätään. Jos aikaisempaa ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ on käytetty ainoastaan joidenkin sellaisten tavaroiden tai palvelujen osalta, joita varten se on rekisteröity, sitä pidetään mitättömyysvaatimuksen tutkimisessa rekisteröitynä ainoastaan näiden tavaroiden tai palvelujen osalta.
3. Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan 8 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin aikaisempiin kansallisiin tavaramerkkeihin siten, että käyttö jäsenvaltiossa, jossa aikaisempi kansallinen tavaramerkki on suojattu, vastaa käyttöä ►M1 unionissa ◄ .
4. Virasto voi kehottaa osapuolia tekemään sovinnon, kun se pitää sitä tarkoituksenmukaisena.
5. Jos menettämis- tai mitättömyysvaatimuksen tutkiminen osoittaa, että tavaramerkin rekisteröinti olisi pitänyt hylätä kaikilta tai joiltakin niiltä tavaroilta tai palveluilta, joita varten se on rekisteröity, ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ haltijan oikeudet julistetaan menetetyiksi tai tavaramerkki julistetaan mitättömäksi kyseisten tavaroiden tai palvelujen osalta. Päinvastaisessa tapauksessa menettämis- tai mitättömyysvaatimus hylätään.
6. Merkintä viraston päätöksestä, joka koskee menettämis- tai mitättömyysvaatimusta, tehdään rekisteriin päätöksen ollessa lopullinen.
57 a artikla
Säädösvallan siirto
Siirretään komissiolle valta antaa 163 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään 56 ja 57 artiklassa tarkoitettujen ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ menettämistä ja mitättömyyttä koskevien menettelyjen sekä 18 artiklassa tarkoitetun asiamiehen nimiin rekisteröidyn ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ siirtämisen yksityiskohdat.
VII OSASTO
MUUTOKSENHAKUMENETTELY
58 artikla
Päätökset, joihin voidaan hakea muutosta
1. Jäljempänä 130 artiklan a–d alakohdassa ja tilanteen mukaan kyseisen artiklan f alakohdassa lueteltujen viraston päätöksentekoelinten päätöksiin voidaan hakea muutosta. Kyseiset päätökset tulevat voimaan vasta 60 artiklassa tarkoitetun valitusajan päätyttyä. Muutoksenhaulla on lykkäävä vaikutus.
2. Päätökseen, joka ei päätä menettelyä jonkin osapuolen osalta, voidaan hakea muutosta vasta lopullisen päätöksen yhteydessä, jollei mainittua päätöstä koske erillinen muutoksenhaku.
59 artikla
Henkilöt, jotka voivat hakea muutosta ja olla osapuolina menettelyssä
Päätökseen johtaneen menettelyn osapuoli, jolle päätös on vastainen, voi hakea muutosta tähän päätökseen. Muut mainitun menettelyn osapuolet ovat muutoksenhakumenettelyn laillisia osapuolia.
60 artikla
Määräaika ja muoto
1. Muutosta on haettava kirjallisesti virastolta kahden kuukauden kuluessa päivästä, jona päätös on annettu tiedoksi. Valitus katsotaan tehdyksi vasta, kun valitusmaksu on suoritettu. Valitus on tehtävä sillä kielellä, jota on käytetty valituksen kohteena olevan päätöksen käsittelykielenä. Valituksen perusteet sisältävä kirjelmä on jätettävä neljän kuukauden kuluessa päivästä, jona päätös on annettu tiedoksi.
2. Inter partes -menettelyissä vastaaja voi vastauksessaan esittää vaatimuksia, joiden tarkoituksena on kiistetyn päätöksen mitätöiminen tai uudelleenmuotoilu valituksessa mainitsemattomilta osin. Tällaiset vaatimukset tulevat aiheettomiksi, jos valittaja peruuttaa valituksensa.
61 artikla
Päätösten uudelleentarkastelu ex parte -tapauksissa
1. Jos valituksen tehnyt osapuoli on menettelyn ainoa osapuoli ja jos valituksen aiheena olevan päätöksen tehnyt viranomainen katsoo, että valitus voidaan ottaa tutkittavaksi ja että se on perusteltu, viranomaisen on oikaistava päätöksensä.
2. Jos päätöstä ei oikaista kuukauden kuluessa valituksen perustelujen vastaanottamisesta, valitus on viipymättä lähetettävä valituslautakuntaan, eikä siihen saa liittää sen asiasisältöä koskevia huomautuksia.
▼M1 —————
63 artikla
Valituksen tutkiminen
1. Jos valitus voidaan ottaa tutkittavaksi, valituslautakunta tutkii, voidaanko se hyväksyä.
2. Tutkiessaan valitusta valituslautakunta kehottaa, niin usein kun on tarpeen, osapuolia esittämään asettamassaan määräajassa sen itsensä niille osoittamia ilmoituksia tai muiden osapuolien tiedonantoja koskevia huomautuksia.
64 artikla
Valitusta koskeva päätös
1. Tutkittuaan valituksen hyväksyttävyyden valituslautakunta tekee päätöksen valituksesta. Lautakunta voi joko käyttää kiistetyn päätöksen tehneen osaston toimivaltaa tai palauttaa asian tälle osastolle edelleen päätettäväksi.
2. Jos valituslautakunta palauttaa asian edelleen päätettäväksi valituksenalaisen päätöksen tehneelle osastolle, tätä osastoa sitovat valituslautakunnan päätöksen perusteet ja asiaratkaisu, jos tosiseikat ovat samat.
3. Valituslautakunnan päätökset tulevat voimaan vasta 65 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun määräajan päätyttyä tai, jos asia on tämän ajan kuluessa saatettu unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, tämän toimen tai unionin tuomioistuimelle unionin yleisen tuomioistuimen päätöksestä tehdyn valituksen hylkäämisestä alkaen.
65 artikla
Asian saattaminen yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi
1. Valituslautakuntien tekemät valituksia koskevat päätökset voidaan saattaa unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.
2. Kanteen perusteena voi olla puuttuva toimivalta, olennaisen menettelymääräyksen rikkominen, perustamissopimuksen, tämän asetuksen tai niiden soveltamista koskevan oikeussäännön rikkominen taikka harkintavallan väärinkäyttö.
3. Unionin yleisellä tuomioistuimella on toimivalta kumota kanteen kohteena oleva päätös tai muuttaa sitä.
4. Kannetta voi ajaa kuka tahansa valituslautakunnan menettelyn osapuolista, joille päätös on vastainen.
5. Kanne on nostettava unionin yleisessä tuomioistuimessa kahden kuukauden kuluessa päivästä, jona valituslautakunnan päätös on annettu tiedoksi.
6. Virasto toteuttaa tarvittavat toimenpiteet unionin yleisen tuomioistuimen tuomion tai, jos siihen on haettu muutosta, unionin tuomioistuimen tuomion noudattamiseksi.
65 a artikla
Säädösvallan siirto
Siirretään komissiolle valta antaa 163 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään
a) 60 artiklassa tarkoitetun valituksen muodollinen sisältö ja menettely, jota noudatetaan valituksen tekemisessä ja käsittelemisessä;
b) 64 artiklassa tarkoitettujen valituslautakunnan päätösten muodollinen sisältö ja muoto;
c) 60 artiklassa tarkoitetun valitusmaksun korvaaminen.
VIII OSASTO
EUROOPAN UNIONIN YHTEISÖMERKIT
66 artikla
Euroopan unionin yhteisömerkit
1. ►M1 Euroopan unionin yhteisömerkkinä, jäljempänä ’EU-yhteisömerkki’ ◄ voi olla ►M1 EU-tavaramerkki ◄ , joka on tällä tavalla nimetty hakemusta jätettäessä ja joka voi erottaa haltijana olevan yhteenliittymän jäsenten tavarat tai palvelut muiden yritysten tavaroista tai palveluista. ►M1 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskevan hakemuksen voivat jättää valmistajien, tuottajien, palvelujen tarjoajien tai kauppiaiden yhteenliittymät, joilla niihin sovellettavan lainsäädännön mukaan on kelpoisuus omissa nimissään hankkia kaikenlaisia oikeuksia ja tehdä kaikenlaisia sitoumuksia, olla osapuolena sopimuksissa tai muissa oikeustoimissa ja esiintyä kantajana tai vastaajana oikeudenkäynneissä, samoin kuin julkisoikeudelliset oikeushenkilöt.
2. Poiketen siitä, mitä 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitettuna ►M1 EU-yhteisömerkkinä ◄ voi olla merkki tai merkintä, jota voidaan kaupassa käyttää tarkoittamaan tavaroiden tai palvelujen maantieteellistä alkuperää. ►M1 Yhteisömerkki ◄ ei oikeuta haltijaa kieltämään kolmansia käyttämästä näitä merkkejä tai merkintöjä kaupassa, jos tämä käyttö on hyvän liiketavan mukaista; erityisesti, tällaista tavaramerkkiä ei voida käyttää kolmansia vastaan, jos näillä on oikeus käyttää maantieteellistä nimitystä.
3. Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan ►M1 EU-yhteisömerkkeihin ◄ , jollei 67–74 artiklassa toisin säädetä.
67 artikla
Merkin käyttömääräykset
1. ►M1 EU-yhteismerkin ◄ hakijan on esitettävä käyttömääräykset säädetyssä määräajassa.
2. Käyttömääräyksissä ilmaistaan henkilöt, joilla on lupa käyttää merkkiä, yhteenliittymään liittymisen edellytykset sekä, siltä osin kuin ne ovat olemassa, merkin käyttöä koskevat edellytykset, mukaan lukien seuraamukset. Edellä 66 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun merkin käyttömääräyksissä on hyväksyttävä merkin haltijana olevan yhteenliittymän jäseneksi jokainen henkilö, jonka tavaroiden tai palvelujen maantieteellinen alkuperä on kyseisellä alueella.
3. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen määräysten yksityiskohtainen sisältö. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 163 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
68 artikla
Hakemuksen hylkääminen
1. Edellä 36 ja 37 artiklassa säädettyjen ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ hylkäämisperusteiden lisäksi ►M1 EU-yhteisömerkki ◄ hylätään, jos 66 tai 67 artiklan säännöksiä ei täytetä tai jos käyttömääräykset ovat yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastaiset.
2. ►M1 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskeva hakemus hylätään myös, jos on olemassa vaara yleisön johtamisesta harhaan merkin luonteen tai merkityksen osalta, erityisesti jos merkki on omiaan vaikuttamaan muulta kuin yhteismerkiltä.
3. Hakemusta ei hylätä, jos hakija käyttömääräyksiä muuttamalla täyttää 1 ja 2 kohdassa esitetyt vaatimukset.
69 artikla
Kolmansien osapuolien huomautukset
Kun virastolle esitetään EU-yhteisömerkkiä koskevia kirjallisia huomautuksia 40 artiklan mukaisesti, kyseiset huomautukset voivat perustua myös erityisperusteisiin, joiden perusteella EU-yhteisömerkkiä koskeva hakemus olisi hylättävä 68 artiklan nojalla.
70 artikla
Merkin käyttö
►M1 EU-yhteisömerkkiä ◄ käyttämään oikeutetun henkilön merkin käyttö täyttää tämän asetuksen säännökset, jos muut tässä asetuksessa ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ käytölle säädetyt edellytykset täytetään.
71 artikla
Merkin käyttömääräysten muuttaminen
1. ►M1 EU-yhteisömerkin ◄ haltijan on ilmoitettava virastolle muutetuista käyttömääräyksistä.
2. Muutosta ei mainita rekisterissä, jos muutetut käyttömääräykset eivät täytä 67 artiklan vaatimuksia tai sisältävät 68 artiklassa tarkoitetun hylkäysperusteen.
3. Muutetuista käyttömääräyksistä voidaan myös esittää 69 artiklan mukaisia kirjallisia huomautuksia.
4. Tätä asetusta sovellettaessa käyttömääräysten muutos tulee voimaan vasta alkaen päivästä, jona muutosta koskevasta maininnasta tehdään merkintä rekisteriin.
72 artikla
Loukkauskanteen ajaminen
1. Käyttöluvan haltijoiden oikeuksia koskevia 22 artiklan 3 ja 4 kohtaa sovelletaan henkilöihin, joilla on oikeus käyttää ►M1 EU-yhteisömerkkiä ◄ .
2. ►M1 EU-yhteisömerkin ◄ haltija voi niiden henkilöiden nimissä, joilla on merkin käyttöoikeus, vaatia korvausta näiden kärsimästä, merkin luvattomasta käytöstä johtuvasta vahingosta.
73 artikla
Menettämisperusteet
Edellä 51 artiklassa säädettyjen menettämisperusteiden lisäksi ►M1 EU-yhteisömerkin ◄ haltijan todetaan menettäneen oikeutensa virastolle tehdyllä vaatimuksella tai loukkauskanteeseen kohdistuvalla vastakanteella, jos:
a) haltija ei toteuta sopivia toimenpiteitä estääkseen käyttömääräyksissä määrättyjen edellytysten vastaisen merkin käytön, kun käyttömääräysten muutos on tarvittaessa mainittu rekisterissä;
b) tapa, jolla haltija on käyttänyt merkkiä, on johtanut siihen, että merkki on omiaan johtamaan yleisöä harhaan 68 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
c) käyttömääräysten muutos on mainittu rekisterissä vastoin 71 artiklan 2 kohdan säännöksiä, jollei merkin haltija täytä näillä säännöksillä vahvistettuja vaatimuksia tekemällä uuden muutoksen käyttömääräyksiin.
74 artikla
Mitättömyysperusteet
Edellä 52 ja 53 artiklassa säädettyjen mitättömyysperusteiden lisäksi ►M1 EU-yhteisömerkki ◄ julistetaan mitättömäksi virastolle tehdyllä vaatimuksella tai loukkauskanteeseen kohdistuvalla vastakanteella, jos merkki on rekisteröity 68 artiklan säännösten vastaisesti, jollei merkin haltija täytä näillä säännöksillä vahvistettuja vaatimuksia tekemällä uuden muutoksen käyttömääräyksiin.
2 JAKSO
EU-tarkastusmerkit
74 b artikla
EU-tarkastusmerkin käyttöä koskevat määräykset
3. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään yksityiskohdat, jotka sisällytetään tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin määräyksiin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 163 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
IX OSASTO
MENETTELYSÄÄNNÖKSET
1 JAKSO
Yleiset säännökset
75 artikla
Päätösten perustelu
Virasto perustelee päätöksensä. Ne voivat perustua ainoastaan sellaisiin syihin, joihin osapuolet ovat voineet ottaa kantaa.
76 artikla
Tosiseikkojen tutkiminen viran puolesta
1. Menettelyssä virasto tutkii tosiseikat viran puolesta; rekisteröinnin hylkäämisen suhteellisia perusteita koskevassa menettelyssä tutkimus rajataan seikkoihin, joihin osapuolet ovat vedonneet, ja osapuolten esittämiin vaatimuksiin. ►M1 Edellä olevan 52 artiklan mukaisessa mitättömyysmenettelyssä viraston on rajattava tutkimuksensa osapuolten esittämiin perusteisiin ja väitteisiin. ◄
2. Virasto voi olla ottamatta huomioon tosiseikkoja tai todisteita, joihin osapuolet eivät ole vedonneet tai joita ne eivät ole esittäneet ajoissa.
77 artikla
Suullinen menettely
1. Virasto käyttää suullista menettelyä joko viran puolesta tai jonkin menettelyn osapuolen pyynnöstä, jos se pitää sitä tarkoituksenmukaisena.
2. Tutkijoiden, väiteosastossa ja tavaramerkkien hallintoja oikeudellisten kysymysten osastossa käytävä suullinen menettely ei ole julkinen.
3. Suullinen menettely, mukaan lukien päätöksen julistaminen, on julkinen mitättömyysosastossa ja valituslautakunnissa, jollei asianomainen viranomainen toisin päätä tapauksessa, jossa julkisuus voisi aiheuttaa erityisesti jollekin menettelyn osapuolelle vakavaa ja epäoikeudenmukaista haittaa.
4. Siirretään komissiolle valta antaa 163 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään suullista menettelyä koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt, mukaan lukien 119 artiklan mukaista kielten käyttämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
78 artikla
Asian selvittäminen
1. Virastossa toimitettavissa menettelyissä voidaan asian selvittämiseksi toteuttaa seuraavat toimet:
a) osapuolten kuuleminen;
b) tietojen pyytäminen;
c) asiakirjojen ja todistuskappaleiden esittäminen;
d) todistajien kuuleminen;
e) asiantuntijalausunnot;
f) valaehtoiset tai juhlalliset kirjalliset vakuutukset taikka sen valtion lainsäädännön, jossa ne on tehty, mukaan vaikutukseltaan vastaavat kirjalliset vakuutukset.
2. Kyseinen osasto voi antaa jollekin jäsenelleen tehtäväksi asian selvittämiseksi tarvittavien toimien toteuttamisen.
3. Jos virasto pitää tarpeellisena, että jokin osapuoli, todistaja tai asiantuntija antaa suullisen todistuksen, se kutsuu kyseisen henkilön saapumaan kuultavaksi.
4. Osapuolille ilmoitetaan todistajan tai asiantuntijan kuulemisesta virastossa. Näillä on oikeus olla läsnä ja tehdä kysymyksiä todistajalle tai asiantuntijalle.
6. Siirretään komissiolle valta antaa 163 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään asian selvittämistä koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt.
79 artikla
Tiedoksianto
5. Siirretään komissiolle valta antaa 163 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään tiedoksiantoa koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt.
79 b artikla
Tiedonannot virastolle
2. Siirretään komissiolle valta antaa 163 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään niitä viestintävälineitä koskevat säännöt, mukaan lukien sähköiset viestintävälineet, joita viraston menettelyssä osapuolina olevien on käytettävä, sekä virastosta saatavat lomakkeet.
79 c artikla
Määräajat
5. Siirretään komissiolle valta antaa 163 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään määräaikojen laskemista ja kestoa koskevat yksityiskohtaiset tiedot.
80 artikla
Merkintöjen poistaminen ja päätösten kumoaminen
1. Jos virasto on tehnyt sellaisen rekisterimerkinnän tai päätöksen, joka sisältää ilmeisen viraston syyksi katsottavan menettelyvirheen, virasto poistaa kyseisen merkinnän tai kumoaa päätöksen. Jos menettelyssä on yksi ainoa osapuoli ja merkintä tai toimi vaikuttaa tämän oikeuksiin, poistaminen tai kumoaminen suoritetaan siinäkin tapauksessa, että virhe ei ollut asianomaiselle osapuolelle ilmeinen.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun poistamisen tai kumoamisen suorittaa omasta aloitteestaan tai jonkin menettelyssä osapuolena olevan pyynnöstä viranomainen, joka merkinnän tai päätöksen on tehnyt. Poistaminen tai kumoaminen suoritetaan kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona rekisterimerkintä tai päätös on tehty, sen jälkeen kun menettelyn osapuolia sekä rekisteriin merkittyjä, kyseisten yhteisön tavaramerkkioikeuksien mahdollisia haltijoita on kuultu.
3. Siirretään komissiolle valta antaa 163 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään päätöksen kumoamista tai rekisteriin tehdyn merkinnän poistamista koskeva menettely.
81 artikla
Menetetyn määräajan palauttaminen
1. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ hakijalle tai haltijalle tai muulle virastossa käytävän menettelyn osapuolelle, joka huolimatta olosuhteiden edellyttämästä asianmukaisesta tarkkaavaisuudesta ei ole pystynyt noudattamaan määräaikaa viraston suhteen, voidaan pyynnöstä palauttaa tämän oikeudet, jos noudattamatta jättäminen on tämän asetuksen nojalla suoraan aiheuttanut oikeuden tai muutoksenhakukeinon menettämisen.
2. Pyyntö on esitettävä kirjallisena kahden kuukauden määräajassa noudattamatta jättämisen perusteen lakattua. Suorittamatta jätetty toimi on suoritettava tässä määräajassa. Pyyntö voidaan ottaa tutkittavaksi ainoastaan siinä tapauksessa, että se esitetään vuoden kuluessa sen määräajan päättymispäivästä, jota ei ole noudatettu. Jos rekisteröintihakemusta ei ole uudistettu tai uudistamismaksua ei ole maksettu, 47 artiklan 3 kohdan kolmannessa virkkeessä säädetty kuuden kuukauden lisämääräaika vähennetään mainitusta vuoden määräajasta.
3. Pyyntö on perusteltava ja siinä on esitettävä tosiseikat ja sen tukena olevat perustelut. Pyyntö katsotaan esitetyksi vasta kun menetetyn määräajan palauttamista koskeva maksu on suoritettu.
4. Viranomainen, jolla on toimivalta päättää suorittamatta jätetystä toimesta, tekee pyyntöä koskevan päätöksen.
5. Tätä artiklaa ei sovelleta 2 kohdassa, 41 artiklan 1 ja 3 kohdassa eikä 82 artiklassa säädettyihin määräaikoihin.
6. Jos ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ hakijalle tai haltijalle palautetaan tämän oikeudet, tämä ei voi vedota oikeuksiinsa kolmatta vastaan, joka on hyvässä uskossa pitänyt tavaroita kaupan tai on toimittanut palveluja samalla tai samankaltaisella merkillä kuin ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevan hakemuksen tai ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ oikeuksien menettämisen ja tämän oikeuden palauttamista koskevan maininnan julkaisemisen välisenä aikana.
7. Kolmas, joka voi käyttää hyödykseen 6 kohdan säännöksiä, voi kolmantena vaatia ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ hakijalle tai haltijalle oikeudet palauttavan päätöksen ottamista uudelleen käsiteltäväksi kahden kuukauden kuluessa alkaen oikeuden palauttamista koskevan maininnan julkaisemisesta.
8. Tämä artikla ei rajoita jäsenvaltion oikeutta palauttaa tässä asetuksessa säädettyjä, menetettyjä määräaikoja, joita on noudatettava kyseisen valtion viranomaisten suhteen.
82 artikla
Menettelyn jatkaminen
1. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ hakija tai haltija tai muu virastossa käytävän menettelyn osapuoli, joka ei ole noudattanut määräaikaa viraston suhteen, voi pyytää menettelyn jatkamista sillä edellytyksellä, että suorittamatta jätetty toimi on suoritettu pyynnön ajankohtana. Pyyntö menettelyn jatkamisesta otetaan tutkittavaksi ainoastaan siinä tapauksessa, että se esitetään kahden kuukauden kuluessa sen määräajan päättymispäivästä, jota ei ole noudatettu. Pyyntöä ei katsota tehdyksi ennen kuin menettelyn jatkamista koskeva maksu on suoritettu.
2. Tätä artiklaa ei sovelleta 25 artiklan 3 kohdassa, 27 artiklassa, 29 artiklan 1 kohdassa, 33 artiklan 1 kohdassa, 36 artiklan 2 kohdassa, 41 artiklassa, 42 artiklassa, 47 artiklan 3 kohdassa, 60 artiklassa, 62 artiklassa, 65 artiklan 5 kohdassa, 81 artiklassa tai 112 artiklassa asetettuihin määräaikoihin eikä tässä artiklassa asetettuihin määräaikoihin eikä niihin määräaikoihin, jotka täytäntöönpanoasetuksessa on asetettu 30 artiklassa tarkoitetun etuoikeuden, 33 artiklassa tarkoitetun näyttelyä koskevan etuoikeuden tai 34 artiklassa tarkoitetun aiemmuuden vaatimiseksi hakemuksen jättämisen jälkeen.
3. Osasto, jolla on toimivalta päättää suorittamatta jätetystä toimesta, tekee pyyntöä koskevan päätöksen.
4. Jos virasto hyväksyy pyynnön, määräajan noudattamatta jättämisen seurausten katsotaan jääneen toteutumatta. Jos kyseisen määräajan umpeutumisen ja menettelyn jatkamista koskevan pyynnön välisenä aikana on tehty päätös, osasto, jolla on toimivalta päättää suorittamatta jätetystä toimesta, tarkastelee päätöstä uudelleen ja, jos suorittamatta jätetyn toimen saattaminen loppuun on riittävä toimenpide, tekee erilaisen päätöksen. Jos virasto uudelleentarkastelun jälkeen katsoo, että alkuperäistä päätöstä ei ole tarpeen muuttaa, se vahvistaa tämän päätöksen kirjallisesti.
5. Siinä tapauksessa, että virasto hylkää pyynnön, maksu palautetaan.
82 a artikla
Menettelyn keskeyttäminen
3. Siirretään komissiolle valta antaa 163 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään käsittelyn jatkamista virastossa koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt.
83 artikla
Viittaus yleisiin periaatteisiin
Jos tässä asetuksessa, täytäntöönpanoasetuksessa, maksuja koskevassa asetuksessa tai valituslautakuntien menettelyasetuksessa ei säädetä menettelystä, virasto ottaa huomioon jäsenvaltioissa asiassa yleisesti hyväksytyt periaatteet.
84 artikla
Taloudellisten velvoitteiden päättyminen
1. Viraston oikeus vaatia maksujen suorittamista vanhenee neljän vuoden kuluttua sen kalenterivuoden päättymisestä, jona maksu tuli suoritettavaksi.
2. Oikeudet virastoa vastaan maksujen tai liikaa perittyjen maksujen palauttamisen osalta vanhenevat neljän vuoden kuluttua sen kalenterivuoden päättymisestä, jona oikeus on syntynyt.
3. Edellä 1 ja 2 kohdassa säädetty määräaika keskeytyy 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa kehotukseen suorittaa maksu ja 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa kirjalliseen pyyntöön tähän oikeuteen vetoamiseksi. Tämä määräaika alkaa uudelleen keskeytymispäivästä; se päättyy viimeistään kuuden vuoden kuluttua sen kalenterivuoden päättymisestä, jona se alun perin alkoi, jollei tähän oikeuteen vetoamiseksi ole aloitettu oikeudenkäyntiä; tällöin määräaika päättyy aikaisintaan vuoden kuluttua alkaen päivästä, jona päätös tuli lainvoimaiseksi.
2 JAKSO
Kulut
85 artikla
Kulujen jakaminen
1. Väite-, menettämis-, mitättömyys- tai valitusmenettelyn hävinnyt osapuoli vastaa toisen osapuolen kuluista sekä kaikista tälle välttämättömistä menettelyyn liittyvistä kuluista, mukaan lukien matka- ja oleskelukustannukset, asiamiehen, neuvonantajan tai asianajajan palkkio niiden kullekin maksuluokalle täytäntöönpanoasetuksessa säädetyin edellytyksin vahvistettujen määrien rajoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 119 artiklan 6 kohdan säännösten soveltamista.
1 a. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään voittaneelle osapuolelle tosiasiallisesti aiheutuneiden, menettelyille välttämättömien kulujen enimmäismäärät. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 163 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Vahvistaessaan nämä määrät matka- ja oleskelukulujen osalta komissio ottaa huomioon osapuolen, edustajan, todistajan tai asiantuntijan asuinpaikan tai ammatillisen kotipaikan sekä suullisen menettelyn pitopaikan välisen etäisyyden, menettelyn vaiheen, jona kulut ovat aiheutuneet, sekä siltä osin kuin on kyse 93 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun edustuksen kuluista, tarpeen varmistaa, että toinen osapuoli ei voi taktisista syistä käyttää väärin velvoitetta vastata kuluista. Oleskelukulut lasketaan neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 ( 6 ) vahvistettujen unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti.
Hävinnyt osapuoli vastaa ainoastaan yhden vastapuolen ja tarvittaessa ainoastaan yhden edustajan kuluista.
2. Kuitenkin siltä osin kuin molemmat osapuolet häviävät yhdessä tai useammassa pääkohdassa tai siltä osin kuin on kohtuullista, väite- tai mitättömyysosasto tai valituslautakunta päättää toisenlaisesta kulujen jakamisesta.
3. Osapuoli, joka keskeyttää menettelyn peruuttamalla ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevan hakemuksen, väitteen, menettämistä tai mitättömyyttä koskevan vaatimuksen tai kanteen taikka jättämällä ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ uudistamatta tai luopumalla siitä, vastaa toisen osapuolen maksuista sekä kuluista 1 ja 2 kohdassa säädetyin edellytyksin.
4. Jos tapauksessa ei tehdä päätöstä, väiteosasto, mitättömyysosasto tai valituslautakunta päättävät kuluista harkintansa mukaan.
5. Jos osapuolet sopivat väiteosastossa, mitättömyysosastossa tai valituslautakunnassa edellisistä kohdista poikkeavasta kulujen korvaamisesta, kyseinen osasto ottaa tämän sopimuksen huomioon.
6. Väiteosasto tai mitättömyysosasto taikka valituslautakunta vahvistaa edellä olevien kohtien nojalla korvattavien kulujen määrän, jos maksettavat kulut käsittävät ainoastaan virastolle suoritetut maksut ja edustuksesta koituneet kulut. Muissa tapauksissa valituslautakunnan kanslia tai väiteosaston tai mitättömyysosaston henkilöstöön kuuluva henkilö vahvistaa pyynnöstä korvattavien kulujen määrän. Pyyntö voidaan ottaa tutkittavaksi ainoastaan kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona pyynnön aiheena olevan kulujen vahvistamispäätöksen katsotaan olevan lopullinen. Tätä määrää voidaan säädetyssä määräajassa esitetystä pyynnöstä tarkistaa väiteosaston tai mitättömyysosaston taikka valituslautakunnan päätöksellä.
86 artikla
Kulujen määrän vahvistamista koskevien päätösten täytäntöönpano
1. Kaikki viraston tekemät kulujen määrän vahvistamista koskevat lopulliset päätökset ovat täytäntöönpanokelpoisia.
2. Täytäntöönpanoon sovelletaan sen valtion säännöksiä lainkäytöstä riita-asioissa, jonka alueella täytäntöönpano tapahtuu. ►M1 Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yksi viranomainen, joka on vastuussa 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen oikeaperäisyyden tutkimisesta, ja ilmoitettava kyseisen viranomaisen yhteystiedot virastolle, unionin tuomioistuimelle ja komissiolle. Päätöstä koskeva täytäntöönpanomääräys on liitettävä kyseisen viranomaisen päätökseen tutkimatta muuta kuin päätöksen oikeaperäisyyden. ◄
3. Kun nämä muodollisuudet on hakijan vaatimuksesta täytetty, tämä voi hakea täytäntöönpanoa kansallisen lainsäädännön mukaisesti saattamalla asian suoraan toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi.
4. Täytäntöönpanoa voidaan lykätä vain yhteisöjen tuomioistuimen päätöksellä. Kyseisen maan tuomioistuinten toimivaltaan kuuluu kuitenkin tutkia, onko päätös pantu täytäntöön oikeassa järjestyksessä.
3 JAKSO
Tiedottaminen yleisölle ja jäsenvaltioiden viranomaisille
87 artikla
EU-tavaramerkkirekisteri
1. Virasto pitää EU-tavaramerkkirekisteriä ja pitää sen ajan tasalla.
2. Rekisteriin merkitään ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskeviin hakemuksiin ja rekisteröinteihin liittyvät seuraavat tiedot:
a) hakemuksen jättöpäivä;
b) hakemuksen arkistonumero;
c) hakemuksen julkaisupäivä;
d) hakijan nimi ja osoite;
e) edustajan nimi ja liikeosoite, jos tämä on muu kuin 92 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu edustaja;
f) merkin kuvaus, jossa ilmaistaan sen laji, ja tarvittaessa merkin sanallinen kuvaus;
g) tavaroiden ja palvelujen nimet;
h) tiedot 30 artiklan mukaisesti tehdyistä etuoikeutta koskevista vaatimuksista;
i) tiedot 33 artiklan mukaisesti tehdyistä näytteillepanoa koskevaa etuoikeutta koskevista vaatimuksista;
j) tiedot 34 artiklassa tarkoitetuista, rekisteröityyn aikaisempaan tavaramerkkiin perustuvista aiemmuutta koskevista vaatimuksista;
k) lausuma siitä, että merkki on käytössä tullut erottamiskykyiseksi 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti;
l) maininta siitä, että merkki on yhteisömerkki;
n) hakemuksen kieli ja toinen kieli, jonka hakija on ilmoittanut hakemuksessaan 119 artiklan 3 kohdan mukaisesti;
o) merkin rekisteröintipäivä ja rekisteröintinumero;
p) lausuma siitä, että hakemus on seurausta tämän asetuksen 161 artiklan mukaisesta unionin nimeävän kansainvälisen rekisteröinnin muuttamisesta, sekä Madridin pöytäkirjan 3 artiklan 4 kohdan nojalla tehdyn kansainvälisen rekisteröinnin päivämäärä tai Madridin pöytäkirjan 3 b artiklan 2 kohdan nojalla kansainvälisen rekisteröinnin jälkeen tehdyn unioniin kohdistuneen alueellisen laajentamisen kirjaamispäivä sekä tarvittaessa kansainvälisen rekisteröinnin etuoikeuspäivä.
3. Rekisteriin merkitään myös seuraavat tiedot sekä jokaisen tiedon kirjaamispäivä:
a) muutokset, jotka koskevat ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ haltijan nimeä, osoitetta tai kansalaisuutta taikka sen valtion vaihtuminen, jossa haltijalla on kotipaikka tai liike;
b) muutokset, jotka koskevat edustajan nimeä ja liikeosoitetta, tämän ollessa muu kuin 92 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu edustaja;
c) jos nimitetään uusi edustaja, tämän uuden edustajan nimi ja liikeosoite;
d) tavaramerkin muutokset 43 ja 48 artiklan mukaisesti ja virheiden korjaukset;
e) maininta yhteisömerkin käyttömääräysten muutoksista 71 artiklan mukaisesti;
f) tiedot 34 artiklassa tarkoitetuista, rekisteröityyn aikaisempaan tavaramerkkiin perustuvista aiemmuutta koskevista vaatimuksista 35 artiklan mukaisesti;
g) täydelliset tai osittaiset luovutukset 17 artiklan mukaisesti;
h) esineoikeuden syntyminen tai luovuttaminen 19 artiklan mukaisesti sekä esineoikeuden laji;
i) pakkotäytäntöönpanot 20 artiklan mukaisesti ja maksukyvyttömyysmenettelyt 21 artiklan mukaisesti;
j) käyttöluvan antaminen tai luovutus 22 artiklan mukaisesti ja tarvittaessa käyttöluvan laatu;
k) rekisteröinnin uudistaminen 47 artiklan mukaisesti, päivämäärä, jona uudistaminen tulee voimaan, ja mahdolliset rajoitukset 47 artiklan 4 kohdan mukaisesti;
l) merkintä rekisteröinnin voimassaolon päättymisen määrittämisestä 47 artiklan mukaisesti;
m) tavaramerkin haltijan ilmoitukset hakemuksen peruuttamisesta 43 artiklan mukaisesti tai merkistä luopumisesta 50 artiklan mukaisesti;
n) 41 artiklan mukaisen väitteen, 56 artiklan mukaisen vaatimuksen tai 100 artiklan 4 kohdan mukaisen menettämistä tai mitättömyyttä koskevan vastakanteen tai 60 artiklan mukaisen valituksen esittämispäivä ja sitä koskevat tiedot;
o) väitettä, vaatimusta tai vastakannetta 57 artiklan 6 kohdan tai 100 artiklan 6 kohdan kolmannen virkkeen mukaisesti tai valitusta 64 artiklan mukaisesti koskevan päätöksen päivämäärä ja sisältö;
p) merkinnät muuntamista koskevan pyynnön vastaanottamisesta 113 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
q) tämän artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisen rekisteriin merkityn edustajan poistaminen;
r) kansallisen tavaramerkin aiemmuuden peruuttaminen;
s) tämän kohdan h, i ja j alakohdassa mainittujen tietojen muuttaminen tai poistaminen rekisteristä;
t) ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ korvaaminen kansainvälisellä rekisteröinnillä 157 artiklan mukaisesti;
u) ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskevaan hakemukseen perustuvien kansainvälisten rekisteröintien päivämäärä ja numero, kun hakemus on rekisteröity ►C2 EU-yhteisömerkkinä ◄ 148 artiklan 1 kohdan mukaisesti;
v) ►C2 EU-yhteisömerkkiin ◄ perustuvien kansainvälisten rekisteröintien päivämäärä ja numero 148 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
w) hakemuksen jakaminen 44 artiklan nojalla ja rekisteröinnin jakaminen 49 artiklan mukaisesti sekä tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot jaetun rekisteröinnin osalta ja alkuperäiseen rekisteröintiin, sellaisena kuin se on muutettuna, sisältyvä luettelo tavaroista ja palveluista;
x) päätöksen kumoaminen tai rekisterimerkinnän poistaminen 80 artiklan mukaisesti, kun kumoaminen tai poistaminen koskee päätöstä tai merkintää, joka on julkaistu.
4. Pääjohtaja voi päättää muiden kuin tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa mainittujen tietojen merkitsemisestä rekisteriin, jollei 123 artiklan 4 kohdasta muuta johdu.
5. Rekisteri voi olla sähköisessä muodossa. Virasto kerää, järjestää, julkistaa ja tallentaa 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja, henkilötiedot mukaan lukien, 9 kohdassa säädettyjä tarkoituksia varten. Virasto pitää rekisterin helposti julkisesti tarkastettavissa.
6. ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ haltijalle ilmoitetaan kaikista rekisteriin merkityistä muutoksista.
7. Virasto toimittaa todistettuja tai todistamattomia rekisteriotteita pyynnöstä ja maksua vastaan.
8. Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa merkinnöissä olevia tietoja, henkilötiedot mukaan lukien, käsitellään seuraavissa tarkoituksissa:
a) hakemusten ja/tai rekisteröintien hallinnointi tässä asetuksessa ja tämän asetuksen nojalla hyväksytyissä säädöksissä kuvatulla tavalla;
b) julkisen rekisterin pito viranomaisten ja talouden toimijoiden tiedoksi ja näiden suorittamaa tarkastusta varten, jotta ne voivat käyttää niille tällä asetuksella annettuja oikeuksia ja saada tietoa kolmansien osapuolten aiemmista oikeuksista; ja
c) kertomusten ja tilastojen laatiminen, jotta virasto voi toimia optimaalisesti ja parantaa järjestelmän toimivuutta.
9. Kaikki 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa merkinnöissä olevat tiedot, henkilötiedot mukaan lukien, katsotaan julkisiksi, ja ne voivat olla kolmansien osapuolten saatavilla. Oikeusvarmuuden vuoksi rekisterin merkinnät säilytetään määräämättömän ajan.
87 a artikla
Tietokanta
1. Sen lisäksi, että virastolla on velvollisuus pitää 87 artiklassa tarkoitettua tavaramerkkirekisteriä, se kerää ja tallentaa sähköiseen tietokantaan kaikki hakijoiden tai tämän asetuksen tai tämän asetuksen nojalla hyväksyttyjen säädösten mukaisten menettelyjen muiden osapuolten toimittamat tiedot.
2. Sähköisessä tietokannassa voi olla muitakin henkilötietoja kuin 87 artiklan mukaisessa rekisterissä olevia henkilötietoja, siinä laajuudessa kuin kyseiset tiedot vaaditaan tässä asetuksessa tai tämän asetuksen nojalla hyväksytyissä säädöksissä. Näitä tietoja kerätään, tallennetaan ja käsitellään seuraavissa tarkoituksissa:
a) hakemusten ja/tai rekisteröintien hallinnointi tässä asetuksessa ja tämän asetuksen nojalla hyväksytyissä säädöksissä kuvatulla tavalla;
b) tarvittavien tietojen hankkiminen asianomaisen menettelyn toteuttamiseksi helpommin ja tehokkaammin;
c) viestintä hakijoiden ja menettelyn muiden osapuolten kanssa;
d) kertomusten ja tilastojen laatiminen, jotta virasto voi toimia optimaalisesti ja parantaa järjestelmän toimivuutta.
3. Pääjohtaja määrittää sähköiseen tietokantaan pääsyn edellytykset sekä tavan, jolla sen sisältö, lukuun ottamatta tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja mutta mukaan lukien 87 artiklassa luetellut tiedot, saatetaan saataville koneellisesti luettavassa muodossa, mukaan lukien tästä veloitettavat maksut.
4. Pääsy 2 kohdassa tarkoitettuihin henkilötietoihin on rajoitettu eikä tällaisia tietoja saateta julkisesti saataville, jollei asianomainen osapuoli ole antanut nimenomaista suostumustaan.
5. Tiedot säilytetään määräämättömän ajan. Asianomainen osapuoli voi kuitenkin pyytää henkilötietojen poistamista tietokannasta 18 kuukauden kuluttua tavaramerkin voimassaolon lakkaamisesta tai asianomaisen inter partes -menettelyn päättymisestä. Kyseisellä osapuolella on oikeus aina saada virheelliset tiedot korjatuiksi.
87 b artikla
Päätösten saatavuus verkossa
1. Avoimuuden ja ennakoitavuuden vuoksi viraston päätökset ovat saatavilla verkossa suuren yleisön tiedoksi ja konsultointia varten. Päätöksen antamiseen johtaneessa menettelyssä mukana olleet osapuolet voivat pyytää päätökseen sisältyvien henkilötietojen poistamista.
2. Virasto voi yleisen tietoisuuden lisäämiseksi teollis- ja tekijänoikeuksista ja käytäntöjen lähentämiseksi tarjota verkon kautta pääsyn viraston tehtäviin liittyviin kansallisten ja Euroopan unionin tuomioistuinten tuomioihin. Virasto noudattaa henkilötietojen osalta alkuperäiseen julkaisemiseen liittyviä ehtoja.
88 artikla
Julkinen nähtävilläolo
1. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskeviin hakemuksiin liittyvät asiakirjat, joita ei vielä ole julkaistu, voidaan asettaa julkisesti nähtäville ainoastaan hakijan suostumuksella.
2. Jokainen, joka pystyy todistamaan, että ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ hakija on ilmoittanut vetoavansa tavaramerkin rekisteröinnin jälkeen siihen kuuluviin oikeuksiin häntä vastaan, voi tarkastaa asiakirjat ennen hakemuksen julkaisemista ja ilman hakijan suostumusta.
3. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevan hakemuksen julkaisemisen jälkeen tämän hakemuksen ja sitä seuraavan tavaramerkin asiakirjat voidaan pyynnöstä asettaa julkisesti nähtäville.
4. Jos asiakirjat asetetaan tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti julkisesti nähtäville, 137 artiklan mukaiseen esteellisyyteen tai jääväämiseen liittyvät asiakirjat, päätös- ja lausuntoehdotukset ja kaikki muut sisäiset asiakirjat, joita on käytetty päätösten ja lausuntojen valmistelussa, sekä ne asiakirjojen osat, jotka asianomainen osapuoli on erityisesti halunnut pitää luottamuksellisina ennen asiakirjojen asettamista julkisesti nähtäville koskevan pyynnön esittämistä, voidaan jättää asettamatta julkisesti nähtäville, paitsi jos asiakirjojen tällaisten osien nähtäville asettaminen on sitä pyytävän osapuolen laillisten oikeuksien kannalta perusteltua.
5. ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskevien hakemusten ja rekisteröityjen ►C2 EU-yhteisömerkkien ◄ asiakirjoista asetetaan nähtäville alkuperäiskappale tai sen jäljennökset tai teknisesti tallennetut tiedostot, jos asiakirjat on tallennettu tällä tavoin. Pääjohtaja määrittää tavan, jolla asiakirjat asetetaan julkisesti nähtäville.
6. Jos asiakirjojen nähtäville asettaminen tapahtuu 7 kohdan mukaisesti, pyyntöä asiakirjojen nähtäville asettamiseksi pidetään esitettynä vasta, kun vaadittava maksu on suoritettu. Maksua ei peritä teknisesti tallennettujen tiedostojen sähköisestä nähtäville asettamisesta.
7. Asiakirjat asetetaan nähtäville viraston tiloissa. Pyynnöstä asiakirjat voidaan asettaa nähtäville antamalla asiakirjoista jäljennöksiä. Tällaisten jäljennösten antamisesta peritään maksu. Virasto antaa pyynnöstä myös oikeaksi todistettuja tai muita kuin oikeaksi todistettuja jäljennöksiä ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskevasta hakemuksesta maksua vastaan.
8. Viraston säilyttämät asiakirjat, jotka koskevat unionin nimeäviä kansainvälisiä rekisteröintejä, voidaan asettaa pyynnöstä julkisesti nähtäville 152 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta julkaisupäivästä tämän artiklan 1, 3 ja 4 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.
9. Edellä 4 kohdassa säädetyin rajoituksin virasto voi pyynnöstä toimittaa maksua vastaan tietoja EU-tavaramerkkihakemukseen tai rekisteröityyn ►C2 EU-yhteisömerkkiin ◄ liittyvistä asiakirjoista. Virasto voi kuitenkin asettaa nähtäville koko asiakirjan, jos se katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi annettavien tietojen määrän takia.
88 a artikla
Asiakirjojen säilyttäminen
1. Virasto säilyttää ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskevaan hakemukseen tai ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ rekisteröintiin liittyviä menettelyjä koskevat asiakirjat. Pääjohtaja määrää, missä muodossa asiakirjat on säilytettävä.
2. Jos asiakirjat säilytetään sähköisessä muodossa, sähköiset asiakirjat tai niiden varmuuskopiot on säilytettävä toistaiseksi. Menettelyn osapuolten jättämät alkuperäiset asiakirjat, jotka ovat sähköisten asiakirjojen perusta, hävitetään tietyn ajan kuluessa niiden saapumisesta virastoon, mistä päättää pääjohtaja.
3. Jos ja siinä laajuudessa kuin asiakirjoja tai niiden osia säilytetään muussa kuin sähköisessä muodossa, asiakirjoihin sisältyvät osat ja todisteet on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan sen vuoden lopusta lukien, jona hakemus hylättiin tai peruutettiin tai se katsottiin peruutetuksi, ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ rekisteröinnin voimassaolo päättyi kokonaisuudessaan 47 artiklan mukaisesti, täydellinen luopuminen ►C2 EU-yhteisömerkistä ◄ rekisteröitiin 50 artiklan mukaisesti tai ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ poistettiin kokonaan rekisteristä 57 artiklan 6 kohdan tai 100 artiklan 6 kohdan mukaisesti.
89 artikla
Säännölliset julkaisut
4. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään:
a) päivämäärä, jota pidetään Euroopan unionin tavaramerkkilehdessä julkaisemisen päivämääränä;
b) niiden tavaramerkin rekisteröintiä koskevien merkintöjen julkaisutapa, jotka eivät sisällä muutoksia hakemuksen julkaisuun verrattuna;
c) muodot, joilla viraston virallisen lehdet painokset voidaan saattaa yleisön saataville.
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 163 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
90 artikla
Hallinnollinen yhteistyö
►M1 1. ◄ Jollei tässä asetuksessa tai kansallisissa lainsäädännöissä toisin säädetä, virasto ja jäsenvaltioiden tuomioistuimet tai muut toimivaltaiset viranomaiset avustavat pyynnöstä toisiaan vastavuoroisesti toimittamalla tietoja tai asiakirjoja. Jos virasto toimittaa asiakirjoja tuomioistuimille, virallisille syyttäjille tai teollisoikeuksien keskusvirastoille, tähän toimittamiseen ei sovelleta 88 artiklassa säädettyjä rajoituksia.
2. Virasto ei peri maksuja tietojen toimittamisesta tai asiakirjojen asettamisesta julkisesti nähtäville.
3. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään yksityiskohtaiset järjestelyt siitä, miten virasto ja jäsenvaltioiden viranomaiset vaihtavat tietoja keskenään ja asettavat asiakirjoja julkisesti nähtäville, ottaen huomioon rajoitukset, joita sovelletaan ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ koskevien hakemusten tai rekisteröintien julkiseen nähtävilläoloon 88 artiklan mukaisesti, kun siihen annetaan mahdollisuus kolmansille osapuolille. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 163 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
91 artikla
Julkaisujen vaihto
1. Virasto ja jäsenvaltioiden teollisoikeuksien keskusvirastot toimittavat pyynnöstä toisilleen omiin tarpeisiinsa ja vastikkeetta yhden tai useamman jäljennöksen omista vastaavista julkaisuistaan.
2. Virasto voi tehdä julkaisujen vaihtoa tai lähettämistä koskevia sopimuksia.
4 JAKSO
Edustus
92 artikla
Edustusta koskevat yleiset periaatteet
1. Jollei 2 kohdan säännöksistä muuta johdu, kenelläkään ei ole pakko olla edustajaa virastossa.
2. Luonnollisilla henkilöillä tai oikeushenkilöillä, joilla ei ole kotipaikkaa tai ammatillista kotipaikkaa tai todellista ja toiminnassa olevaa teollista tai kaupallista liikettä Euroopan talousalueella, on oltava edustaja virastossa 93 artiklan 1 kohdan mukaisesti kaikissa tässä asetuksessa tarkoitetuissa menettelyissä, lukuun ottamatta menettelyä, jota noudatetaan ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskevaa hakemusta jätettäessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 3 kohdan toisen virkkeen soveltamista.
3. Luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, joilla on kotipaikka tai todellinen ja toiminnassa oleva teollinen tai kaupallinen liike Euroopan talousalueella, voivat toimia virastossa työntekijän välityksellä. Tässä kohdassa tarkoitettu oikeushenkilön työntekijä voi myös toimia muiden oikeushenkilöiden puolesta, joilla on taloudellisia yhteyksiä tähän henkilöön, vaikka näillä muilla oikeushenkilöillä ei olisi kotipaikkaa eikä todellista ja toiminnassa olevaa teollista tai kaupallista liikettä Euroopan talousalueella. Tässä kohdassa tarkoitettujen työntekijöiden, jotka edustavat henkilöitä, on viraston tai tapauksen mukaan menettelyn osapuolen pyynnöstä esitettävä allekirjoitettu valtakirja, joka liitetään asiakirjoihin
4. Kun useampi hakija tai useampi kolmas osapuoli toimii yhdessä, heille nimetään yhteinen edustaja.
93 artikla
Ammattimainen edustus
1. Luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä voi virastossa edustaa ainoastaan:
a) jonkin Euroopan talousalueen jäsenvaltion alueella toimintaa harjoittamaan oikeutettu oikeusalalla toimiva henkilö, jonka ammatillinen kotipaikka on Euroopan talousalueella, siltä osin kuin tämä voi toimia kyseisessä valtiossa edustajana tavaramerkkiasioissa;
b) hyväksytty edustaja, joka on merkitty viraston tätä tarkoitusta varten pitämään luetteloon.
Virastossa toimivien edustajien on esitettävä viraston pyynnöstä tai tarvittaessa menettelyn toisen osapuolen pyynnöstä allekirjoitettu valtakirja, joka liitetään asiakirjoihin.
2. Hyväksyttyjen edustajien luetteloon voidaan merkitä luonnollinen henkilö, jolla:
a) on jonkin Euroopan talousalueen jäsenvaltion kansalaisuus;
b) on ammatillinen kotipaikka tai työpaikka Euroopan talousalueella;
c) on oikeus edustaa luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä tavaramerkkiasioissa Benelux-maiden teollis- ja tekijänoikeusvirastossa tai Euroopan talousalueen jäsenvaltion teollisoikeuksien keskusvirastossa. Jos kyseisessä valtiossa edustusoikeuden vaatimuksena ei ole erityistä ammatillista pätevyyttä, luetteloon merkitsemistä anovien henkilöiden, jotka toimivat Benelux-maiden teollis- ja tekijänoikeusvirastossa tai kyseisissä teollisoikeuksien keskusvirastoissa tavaramerkkiasioissa, on pitänyt tavanomaisesti toimia täten vähintään viiden vuoden ajan. Tästä ammatin harjoittamista koskevasta edellytyksestä vapautetaan kuitenkin henkilöt, joiden ammatillinen pätevyys luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden edustamiseksi tavaramerkkiasioissa Benelux-maiden teollis- ja tekijänoikeusvirastossa tai kyseisissä teollisoikeuksien keskusvirastoissa on virallisesti tunnustettu kyseisen valtion lainsäädännön mukaisesti.
3. Merkintä tehdään hakemuksesta, johon on liitettävä kyseisen jäsenvaltion teollisoikeuksien keskusviraston antama 2 kohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttämistä koskeva todistus.
4. Pääjohtaja voi myöntää poikkeuksen
a) edellä 2 kohdan c alakohdan toisessa virkkeessä säädetystä vaatimuksesta, jos hakija toimittaa todisteet siitä, että hän on hankkinut vaadittavan pätevyyden muulla tavalla;
b) edellä 2 kohdan a alakohdassa säädetystä vaatimuksesta, jos on kyse erittäin pätevistä ammatinharjoittajista, edellyttäen, että 2 kohdan b ja c alakohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät.
5. Henkilö voidaan poistaa hyväksyttyjen edustajien luettelosta omasta pyynnöstään tai kun hän ei enää kykene toimimaan edustajana. Hyväksyttyjen edustajien luetteloon tehdyt muutokset julkaistaan viraston virallisessa lehdessä.
93 a artikla
Säädösvallan siirto
Siirretään komissiolle valta antaa 163 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään:
a) edellytykset ja menettely 92 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisen edustajan nimeämiseksi;
b) edellytykset, joiden mukaisesti 92 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut työntekijät ja 93 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut hyväksytyt edustajat jättävät virastolle allekirjoitetun valtakirjan edustuksen hoitamiseksi, sekä kyseisen valtakirjan sisältö;
c) olosuhteet, joissa henkilö voidaan poistaa 93 artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta hyväksyttyjen edustajien luettelosta.
X OSASTO
TOIMIVALTA JA MENETTELY ►M1 ►C2 EU-YHTEISÖMERKKEJÄ ◄ ◄ KOSKEVISSA OIKEUDELLISISSA TOIMENPITEISSÄ
1 JAKSO
Tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa siviili- ja kauppaoikeuden alalla koskevien unionin sääntöjen soveltaminen
94 artikla
Tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa siviili- ja kauppaoikeuden alalla koskevien unionin sääntöjen soveltaminen
1. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskeviin menettelyihin ja ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskeviin hakemuksiin sekä ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkien ◄ ◄ tai kansallisten tavaramerkkien perusteella käytäviin, samanaikaisia tai toisiaan seuraavia kanteita koskeviin menettelyihin sovelletaan ►M1 unionin sääntöjä tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla ◄ .
2. Jäljempänä 96 artiklassa tarkoitetuista kanteista ja vaatimuksista johtuvien menettelyjen osalta:
a) ei sovelleta asetuksen (EY) N:o 44/2001 2 artiklaa, 4 artiklaa, 5 artiklan 1, 3, 4 ja 5 kohtaa ja 31 artiklaa;
b) sovelletaan asetuksen (EY) N:o 44/2001 23 ja 24 artiklaa tämän asetuksen 97 artiklan 4 kohdassa säädetyissä rajoissa;
c) asetuksen (EY) N:o 44/2001 II luvun säännöksiä, joita sovelletaan henkilöihin, joilla on kotipaikka jäsenvaltiossa, sovelletaan myös henkilöihin, joilla ei ole kotipaikkaa jäsenvaltiossa, mutta joilla on siellä liike.
3. Tässä asetuksessa olevat viittaukset asetukseen (EY) N:o 44/2001 kattavat tarvittaessa tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 19 päivänä lokakuuta 2005 tehdyn Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan välisen sopimuksen.
2 JAKSO
Loukkausta ja ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkien ◄ ◄ voimassaoloa koskevat riidat
95 artikla
Euroopan unionin käsittelevät tuomioistuimet
1. Jäsenvaltiot nimeävät alueellaan mahdollisimman rajoitetun määrän kansallisia ensimmäisen ja toisen oikeusasteen tuomioistuimia, jäljempänä ’ ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevät tuomioistuimet ◄ ’, joiden tehtävänä on hoitaa niille tällä asetuksella osoitetut tehtävät.
2. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle kolmen vuoden kuluttua asetuksen (EY) N:o 40/94 voimaantulosta luettelo ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevistä tuomioistuimista ◄ , mukaan lukien niiden nimitys ja alueellinen toimivalta.
3. Asianomaisen jäsenvaltion on viipymättä toimitettava komissiolle 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sen toimittamisen jälkeen tehdyt muutokset, jotka liittyvät mainittujen tuomioistuinten määrään, nimitykseen tai alueelliseen toimivaltaan.
4. Komissio ilmoittaa 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot jäsenvaltioille ja julkaisee ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
5. Niin kauan kuin jäsenvaltio ei ole toimittanut 2 kohdassa säädettyä luetteloa, 96 artiklassa tarkoitetusta kanteesta tai vaatimuksesta johtuva menettely, jonka osalta tämän valtion tuomioistuimet ovat toimivaltaisia 97 artiklaa sovellettaessa, käydään sen valtion tuomioistuimessa, joka olisi alueellisesti ja asiallisesti toimivaltainen, jos kyseessä olisi asianomaisessa valtiossa rekisteröityä kansallista tavaramerkkiä koskeva menettely.
96 artikla
Loukkausta ja voimassaoloa koskeva toimivalta
►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevillä tuomioistuimilla ◄ on yksinomainen toimivalta:
a) kaikissa loukkauskanteissa ja — jos kansallinen laki ne sallii — ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ loukkauksen uhkaa koskevissa kanteissa;
b) vahvistuskanteissa, jotka koskevat sitä, että loukkausta ei ole tapahtunut, jos kansallinen laki ne sallii;
c) kanteissa, jotka ovat seurausta ►M1 9 b artiklan 2 kohdassa ◄ tarkoitetuista toimista;
d) 100 artiklassa tarkoitetuissa ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ menettämistä ja mitättömyyttä koskevissa vastakanteissa.
97 artikla
Kansainvälinen toimivalta
1. Jollei tämän asetuksen säännöksistä sekä 94 artiklan nojalla sovellettavista asetuksen (EY) N:o 44/2001 säännöksistä muuta johdu, 96 artiklassa tarkoitetuista kanteista ja vaatimuksista johtuvat menettelyt käydään sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, jonka alueella vastaajalla on kotipaikka tai, jos tällä ei ole kotipaikkaa jossakin jäsenvaltiossa, sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, jossa tällä on liike.
2. Jos vastaajalla ei ole kotipaikkaa eikä liikettä jäsenvaltion alueella, nämä menettelyt käydään sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, jonka alueella kantajalla on kotipaikka tai, jos tällä ei ole kotipaikkaa jossakin jäsenvaltiossa, sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, jossa tällä on liike.
3. Jollei vastaajalla eikä kantajalla ole tällaista kotipaikkaa tai liikettä, nämä menettelyt käydään sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, jonka alueella viraston kotipaikka sijaitsee.
4. Sen estämättä, mitä 1, 2 ja 3 kohdassa säädetään:
a) asetuksen (EY) N:o 44/2001 23 artiklaa sovelletaan, jos osapuolet sopivat, että jokin toinen ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevä tuomioistuin ◄ on toimivaltainen;
b) asetuksen (EY) N:o 44/2001 24 artiklaa sovelletaan, jos vastaaja saapuu muuhun ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevään tuomioistuimeen ◄ .
5. Edellä 96 artiklassa tarkoitetuista kanteista ja vaatimuksista johtuvat menettelyt, lukuun ottamatta vahvistuskanteita, jotka koskevat sitä, että ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ loukkausta ei ole tapahtunut, voidaan myös käydä sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, jonka alueella loukkaustoimi on tapahtunut tai jonka alueella 9 artiklan 3 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettu toimi on tapahtunut.
98 artikla
Toimivallan laajuus
1. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevä tuomioistuin ◄ , jonka toimivalta perustuu 97 artiklan 1–4 kohtaan, on toimivaltainen tekemään ratkaisun:
a) jäsenvaltion alueella tapahtuneen loukkaustoimen tai uhanneen loukkaustoimen osalta;
b) jäsenvaltion alueella tapahtuneen 9 artiklan 3 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitetun toimen osalta.
2. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevä tuomioistuin ◄ , jonka toimivalta perustuu 97 artiklan 5 kohtaan, on toimivaltainen tekemään ratkaisun ainoastaan sen jäsenvaltion alueella tapahtuneen loukkaustoimen tai uhanneen loukkaustoimen osalta, jonka alueella kyseinen tuomioistuin sijaitsee.
99 artikla
Pätevyysolettamus — asiaperustetta koskevat väitteet
1. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevät tuomioistuimet ◄ pitävät ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ pätevänä, jollei vastaaja kiistä sen pätevyyttä menettämistä tai mitättömyyttä koskevalla vastakanteella.
2. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ pätevyyttä ei voi kiistää vahvistuskanteella, joka koskee sitä, että ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ loukkausta ei ole tapahtunut.
3. Edellä 96 artiklan a ja c kohdassa tarkoitettujen kanteiden osalta ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ menettämistä koskeva väite, joka esitetään muulla tavoin kuin vastakanteen muodossa, voidaan ottaa tutkittavaksi, jos vastaaja vetoaa siihen, että ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ voidaan kumota, koska merkki ei ollut tosiasiallisessa käytössä, kun loukkauskanne nostettiin.
100 artikla
Vastakanne
1. Menettämistä tai mitättömyyttä koskeva vastakanne voi perustua ainoastaan tässä asetuksessa säädettyihin menettämis- tai mitättömyysperusteisiin.
2. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevä tuomioistuin ◄ hylkää menettämistä tai mitättömyyttä koskevan vastakanteen, jos viraston tekemästä päätöksestä samojen osapuolien välisestä samaa asiaa koskevasta ja samoin perustein nostetusta kanteesta on jo tullut lopullinen.
3. Jos vastakanne esitetään riita-asiassa, jossa tavaramerkin haltija ei ole jo osapuolena, tälle on ilmoitettava asiasta ja tämä voi olla riita-asiassa väliintulijana kansallisessa laissa säädettyjen edellytysten mukaisesti.
4. ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevä tuomioistuin, jolle Euroopan unionin tavaramerkkiä koskeva menettämistä tai mitättömyyttä koskeva vastakanne esitetään, ei saa aloittaa vastakanteen tutkimista, ennen kuin joko asianomainen osapuoli tai tuomioistuin on ilmoittanut virastolle päivämäärän, jona vastakanne esitettiin. Virasto kirjaa tämän tiedon rekisteriin. Jos ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ menettämis- tai mitättömyysvaatimus oli jo esitetty virastolle ennen vastakanteen esittämistä, viraston on ilmoitettava siitä tuomioistuimelle, joka 104 artiklan 1 mukaisesti lykkää asian käsittelyä, kunnes vaatimusta koskeva päätös on lopullinen tai vaatimus peruutetaan.
5. Sovelletaan 57 artiklan 2–5 kohtaa.
6. Jos ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevä tuomioistuin on tehnyt lainvoimaiseksi tulleen päätöksen ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskevasta menettämistä tai mitättömäksi julistamista koskevasta vastakanteesta, tuomioistuimen tai kansallisen menettelyn muun osapuolen on toimitettava viipymättä jäljennös päätöksestä virastolle. Virasto tai muu asianomainen osapuoli voi pyytää tietoja tällaisesta toimittamisesta. Virasto merkitsee rekisteriin maininnan päätöksestä ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet päätöksen operatiivisen osan noudattamiseksi.
7. ►M1 EU-tavaramerkkioikeus ◄ , joka käsittelee menettämistä tai mitättömyyttä koskevaa vastakannetta, voi keskeyttää asian käsittelyn ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ haltijan pyynnöstä ja kuultuaan muita osapuolia ja kehottaa vastaajaa esittämään virastolle menettämistä tai mitättömyyttä koskevan vastakanteen antamassaan määräajassa. Jos tätä kannetta ei esitetä annetussa määräajassa, menettelyä jatketaan; vastakanne katsotaan peruutetuksi. Sovelletaan 104 artiklan 3 kohtaa.
101 artikla
Sovellettava oikeus
1. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevät tuomioistuimet ◄ soveltavat tämän asetuksen säännöksiä.
2. Tavaramerkkikysymyksissä, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan, asiaan kuuluva ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevä tuomioistuin soveltaa asiaa koskevaa kansallista lainsäädäntöä.
3. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevä tuomioistuin ◄ soveltaa sen jäsenvaltion kansallista tavaramerkkiä koskeviin samankaltaisiin kanteisiin sovellettavia menettelysääntöjä, jonka alueella kyseinen tuomioistuin sijaitsee.
102 artikla
Seuraamukset
1. Jos ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevä tuomioistuin ◄ toteaa, että vastaaja on loukannut tai ollut vaarassa loukata ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ , se antaa määräyksen, joka kieltää vastaajaa jatkamasta toimia, jotka loukkaavat tai ovat vaarassa loukata ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ , jollei erityiset syyt edellytä toimimista toisin. Tuomioistuin toteuttaa myös kansallisen lain mukaisesti aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tätä kieltoa noudatetaan.
2. ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevä tuomioistuin voi myös käyttää sovellettavan lainsäädännön mukaisesti saatavilla olevia toimenpiteitä tai määräyksiä, jotka se katsoo tapaukseen liittyvien olosuhteiden perusteella aiheellisiksi.
103 artikla
Väliaikaiset ja suojaavat toimenpiteet
1. Jäsenvaltion laissa säädettyjen kansallista tavaramerkkiä koskevien väliaikaisten ja suojaavien toimenpiteiden toteuttamista voidaan pyytää ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ osalta tai ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevan hakemuksen osalta kyseisen jäsenvaltion oikeusviranomaisilta, mukaan lukien ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevät tuomioistuimet ◄ , vaikka tämän asetuksen mukaisesti toisen jäsenvaltion tavaramerkkejä käsittelevä tuomioistuin on asian osalta toimivaltainen.
2. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevä tuomioistuin ◄ , jonka toimivalta perustuu 97 artiklan 1, 2, 3 tai 4 kohtaan, on toimivaltainen määräämään väliaikaisia ja suojaavia toimenpiteitä, joita, jollei asetuksen (EY) N:o 44/2001 III osaston mukaisesti tunnustamis- ja täytäntöönpanomenettelyistä muuta johdu, sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä toimivalta ei kuulu millekään muulle tuomioistuimelle.
104 artikla
Asiaa koskevat erityiset säännöt
1. Jollei menettelyn jatkamiseen ole erityisiä syitä, 96 artiklassa tarkoitettua kannetta, lukuun ottamatta vahvistuskanteita, jotka koskevat sitä, että loukkausta ei ole tapahtunut, käsittelevä ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevä tuomioistuin ◄ keskeyttää asian käsittelyn omasta aloitteestaan kuultuaan osapuolia tai jonkin osapuolen hakemuksesta ja kuultuaan muita osapuolia, jos ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ pätevyys on jo valituksen kohteena toisessa ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevässä tuomioistuimessa ◄ vastakanteen perusteella tai jos menettämistä tai mitättömyyttä koskeva vaatimus on jo esitetty virastolle.
2. Jollei menettelyn jatkamiseen ole erityisiä syitä, menettämistä tai mitättömyyttä koskevaa vaatimusta käsittelevä virasto keskeyttää asian käsittelyn omasta aloitteestaan kuultuaan osapuolia tai jonkin osapuolen hakemuksesta ja kuultuaan muita osapuolia, jos ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ pätevyys on jo valituksen kohteena toisessa yhtiön tavaramerkkejä käsittelevässä tuomioistuimessa vastakanteen perusteella. Jos jokin ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevässä tuomioistuimessa ◄ vireillä olevan menettelyn osapuolista kuitenkin sitä pyytää, tuomioistuin voi kuultuaan menettelyn muita osapuolia keskeyttää menettelyn. Tässä tapauksessa virasto jatkaa menettelyä.
3. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevä tuomioistuin ◄ , joka keskeyttää asian käsittelyn, voi määrätä keskeytyksen ajaksi väliaikaisia ja suojaavia toimenpiteitä.
105 artikla
►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevien toisen oikeusasteen tuomioistuinten ◄ toimivalta — vetoaminen ylempään oikeusasteeseen
1. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevien ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten ◄ 96 artiklassa tarkoitetuista vaatimuksista ja kanteista johtuvissa menettelyissä tekemiin päätöksiin voidaan hakea muutosta ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevissä toisen oikeusasteen tuomioistuimissa ◄ .
2. Edellytykset muutoksenhaulle ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ ◄ käsittelevissä toisen oikeusasteen tuomioistuimessa määritetään sen jäsenvaltion kansallisessa laissa, jonka alueella kyseinen tuomioistuin sijaitsee.
3. Kansallisia säännöksiä asian saattamisesta edelleen ylemmän oikeusasteen käsiteltäväksi sovelletaan ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ ◄ käsittelevien toisen oikeusasteen tuomioistuinten päätöksiin.
3 JAKSO
Muut ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ ◄ koskevat riita-asiat
106 artikla
Muiden tuomioistuinten kuin ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ ◄ käsittelevien tuomioistuinten toimivaltaa koskevat täydentävät säännökset
1. Jäsenvaltiossa, jonka tuomioistuimet ovat toimivaltaisia 94 artiklan 1 kohdan mukaisesti, muut kuin 96 artiklassa tarkoitetut kanteet käsitellään tuomioistuimissa, jotka olisivat alueellisesti ja asiallisesti toimivaltaisia, jos kyseessä olisi kyseisessä valtiossa rekisteröityjä kansallisia tavaramerkkejä koskevat kanteet.
2. Jos 94 artiklan 1 kohdan ja tämän artiklan 1 kohdan perusteella, mikään tuomioistuin ei ole toimivaltainen ratkaisemaan jotakin muuta kuin 96 artiklassa tarkoitettua kannetta, joka koskee ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ , tämä kanne voidaan käsitellä sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, jossa viraston kotipaikka sijaitsee.
107 artikla
Kansallisen tuomioistuimen velvoite
Kansallisen tuomioistuimen, joka käsittelee muuta kuin 96 artiklassa tarkoitettua kannetta, joka koskee ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ , on pidettävä tätä tavaramerkkiä pätevänä.
▼M1 —————
XI OSASTO
VAIKUTUKSET JÄSENVALTIOIDEN OIKEUTEEN
1 JAKSO
Useisiin tavaramerkkeihin perustuvat siviilikanteet
109 artikla
►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkeihin ◄ ◄ ja kansallisiin tavaramerkkeihin perustuvat samanaikaiset ja toisiaan seuraavat siviilikanteet
1. Jos loukkauskanteet samojen osapuolien välillä perustuvat samoihin seikkoihin ja niitä käsitellään eri jäsenvaltioiden tuomioistuimissa, toisessa ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ perusteella ja toisessa kansallisen tavaramerkin perusteella:
a) tuomioistuimen, jossa asia on jälkimmäisenä otettu käsittelyyn, on viran puolesta luovuttava käsittelystä sen tuomioistuimen hyväksi, jonka käsittelyyn asia on ensin tuotu, jos kyseiset tavaramerkit ovat samoja ja koskevat samoja tavaroita tai palveluja. Tuomioistuin, jonka olisi luovuttava käsittelystä, voi keskeyttää asian käsittelyn, jos toisen tuomioistuimen toimivalta on valituksenalainen;
b) tuomioistuin, jossa asia on jälkimmäisenä otettu käsittelyyn, voi keskeyttää asian käsittelyn, jos kyseiset tavaramerkit ovat samoja ja koskevat samankaltaisia tavaroita tai palveluja sekä jos kyseiset tavaramerkit ovat samankaltaisia ja koskevat samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja.
2. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiin ◄ ◄ perustuvaa loukkauskannetta käsittelevä tuomioistuin hylkää kanteen, jos lopullinen oikeuden päätös pääasiasta on tehty samojen seikkojen perusteella, samojen osapuolien välillä perustuen samaan kansalliseen tavaramerkkiin, joka koskee samoja tavaroita ja palveluja.
3. Kansalliseen tavaramerkkiin perustuvaa loukkauskannetta käsittelevä tuomioistuin hylkää kanteen, jos lopullinen oikeuden päätös pääasiasta on tehty samojen seikkojen perusteella, samojen osapuolien välillä perustuen samaan ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiin ◄ ◄ , joka koskee samoja tavaroita ja palveluja.
4. Väliaikaisiin ja suojaaviin toimenpiteisiin ei sovelleta 1, 2 ja 3 kohtaa.
2 JAKSO
Kansallisen oikeuden soveltaminen ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ käytön kieltämiseksi
110 artikla
►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkien ◄ ◄ käytön kieltäminen
1. Jollei toisin säädetä, tämä asetus ei rajoita jäsenvaltioiden oikeuteen perustuvaa olemassa olevaa oikeutta nostaa 8 artiklan tai 53 artiklan 2 kohdan mukaisten aikaisempien oikeuksien loukkaamista koskeva kanne suhteessa myöhemmän ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ käyttöön. Edellä 8 artiklan 2 ja 4 kohdassa tarkoitettujen aikaisempien oikeuksien loukkaamista koskevaa kannetta ei kuitenkaan voida nostaa, jos aikaisemman oikeuden haltija ei voi enää 54 artiklan 2 kohdan nojalla vaatia ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ mitättömyyttä.
2. Jollei toisin säädetä, tämä asetus ei rajoita jäsenvaltion siviili-, hallinto- tai rikosoikeuteen perustuvaa tai ►M1 unionin ◄ oikeuden säännöksiin perustuvaa olemassa olevaa oikeutta nostaa kanne, jonka tarkoituksena on kieltää ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ käyttö siltä osin kuin kyseisen jäsenvaltion oikeuteen tai ►M1 unionin ◄ oikeuteen voidaan vedota kansallisen merkin käytön kieltämiseksi.
111 artikla
Paikallisesti vaikuttavat aikaisemmat oikeudet
1. Paikallisesti vaikuttavan aikaisemman oikeuden haltija voi kieltää ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ käytön alueella, jossa kyseinen oikeus on suojattu siltä osin kuin kyseisen jäsenvaltion oikeus sen sallii.
2. Edellä olevan 1 kohdan soveltaminen lakkaa, jos aikaisemman oikeuden haltija on sallinut ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ käytön alueella, jossa kyseinen oikeus on suojattu, viiden peräkkäisen vuoden ajan tietoisena tästä käytöstä, jollei ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevaa hakemusta ole jätetty vilpillisessä mielessä.
3. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ haltija ei voi kieltää 1 kohdassa tarkoitetun oikeuden käyttöä, vaikka tähän oikeuteen ei enää voida vedota ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ vastaan.
3 JAKSO
Muuntaminen kansallista tavaramerkkiä koskevaksi hakemukseksi
112 artikla
Pyyntö ryhtyä kansalliseen menettelyyn
1. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ hakija tai haltija voi pyytää hakemuksensa tai ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkinsä ◄ ◄ muuntamista kansallista tavaramerkkiä koskevaksi hakemukseksi:
a) siltä osin kuin ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskeva hakemus on hylätty, peruutettu tai katsottu peruutetuksi;
2. Muuntamista ei tapahdu:
a) jos ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ haltija on menettänyt oikeutensa kyseisen merkin käyttämättä jättämisen vuoksi, jollei ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ ole käytetty siinä jäsenvaltiossa, jonka osalta muuttamista on pyydetty, kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön tarkoittamien tosiasiallisen käytön edellytysten mukaisesti;
b) suojan hankkimiseksi siinä jäsenvaltiossa, jossa viraston tai kansallisen tuomioistuimen päätöksen mukaan hakemuksen tai ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ rekisteröinnin estymiselle, peruuttamiselle tai mitättömyydelle on peruste.
3. Hakemuksen tai ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ muuntamisesta johtuvassa kansallista tavaramerkkiä koskevassa hakemuksessa voidaan kyseisessä jäsenvaltiossa hyödyntää tälle hakemukselle tai tavaramerkille hyväksytty hakemispäivä tai etuoikeuspäivä ja tarvittaessa tämän valtion 34 artiklan tai 35 artiklan mukaisesti vaadittu tavaramerkin aiemmuus.
4. Siinä tapauksessa, että ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskeva hakemus katsotaan peruutetuksi, virasto lähettää hakijalle tiedonannon kolmen kuukauden määräajasta, jonka kuluessa muuntamista koskeva pyyntö voidaan esittää ja joka alkaa tämän tiedonannon ajankohdasta.
5. Jos ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskeva hakemus peruutetaan tai jos ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ vaikutus lakkaa luopumista koskevan merkinnän tekemisen tai rekisteröinnin uudistamatta jättämisen vuoksi, muuntamista koskeva pyyntö on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskeva hakemus on peruutettu tai ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ vaikutus on lakannut.
6. Jos tavaramerkkiä koskeva hakemus hylätään viraston päätöksellä tai tavaramerkin vaikutus lakkaa viraston tai ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ käsittelevän tuomioistuimen ◄ päätöksen johdosta, muuntamista koskeva pyyntö on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona kyseinen päätös on tullut lainvoimaiseksi.
7. Edellä olevan 32 artiklan säännöksen vaikutus lakkaa, jos pyyntöä ei ole esitetty asetetussa määräajassa.
113 artikla
Muuntamista koskevan pyynnön esittäminen, julkaiseminen ja edelleen toimittaminen
1. Muuntamista koskeva pyyntö esitetään virastolle; ne jäsenvaltiot, joissa pyynnön esittäjä haluaa kansallista tavaramerkkiä koskevan rekisteröintimenettelyn tapahtuvan, on mainittava pyynnössä. Pyyntö katsotaan esitetyksi vasta kun muuntamismaksu on suoritettu.
2. Jos ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskeva hakemus on julkaistu, ►M1 EU-tavaramerkkirekisteriin ◄ tehdään tarvittaessa maininta muuntamista koskevan pyynnön vastaanottamisesta ja pyyntö julkaistaan.
3. Virasto tarkastaa, onko pyydetty muuntaminen tämän asetuksen edellytysten ja erityisesti 112 artiklan 1, 2, 4, 5 ja 6 kohdan sekä tämän artiklan 1 kohdan mukainen, ja täyttääkö se täytäntöönpanoasetuksessa säädetyt muodolliset edellytykset. Jos nämä edellytykset täyttyvät, virasto toimittaa muuntamista koskevan pyynnön pyynnössä mainittujen jäsenvaltioiden teollisoikeuksien virastoille.
6. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään:
a) 1 kohdan mukaisen, ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskevan hakemuksen tai rekisteröidyn ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ muuntamista kansalliseksi tavaramerkkihakemukseksi koskevan pyynnön yksityiskohtainen sisältö;
b) tiedot, jotka sisällytetään 2 kohdan mukaiseen muuntamista koskevan pyynnön julkaisemiseen.
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 163 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
114 artikla
Muuntamisen muotovaatimukset
1. Teollisoikeuksien keskusvirasto, jolle muuntamista koskeva pyyntö toimitetaan, voi saada virastolta kaikki pyyntöä koskevat lisätiedot, jotka se tarvitsee tehdäkseen päätöksen muuntamisen tuloksena saatavasta kansallisesta tavaramerkistä.
2. Hakemukseen tai ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiin ◄ ◄ , joka on toimitettu edelleen 113 artiklan mukaisesti, ei voida soveltaa muodon osalta kansallisen lain nojalla muita kuin tässä asetuksessa tai täytäntöönpanoasetuksessa säädettyjä edellytyksiä tai lisäedellytyksiä.
3. Teollisoikeuksien keskusvirasto, jolle pyyntö toimitetaan, voi vähintään kahden kuukauden määräajassa vaatia hakijaa:
a) suorittamaan kansallisen hakemusmaksun;
b) toimittamaan käännöksen pyynnöstä ja liiteasiakirjoista jollakin kyseisen valtion virallisella kielellä;
c) ilmoittamaan osoitteen, josta hakijan tavoittaa kyseisessä valtiossa;
d) toimittamaan kyseisen valtion täsmentämä määrä tavaramerkin kuvauksia.
XII OSASTO
VIRASTO
1 JAKSO
Yleiset säännökset
115 artikla
Oikeudellinen asema
1. ►M1 Virasto on unionin virasto. ◄ Se on oikeushenkilö.
2. Sillä on jokaisessa jäsenvaltiossa laajin mahdollinen kansallisessa lainsäädännössä oikeushenkilöillä oleva oikeuskelpoisuus; se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana tai vastaajana oikeudenkäynneissä.
3. Virastoa edustaa sen pääjohtaja.
116 artikla
Henkilökunta
1. Viraston henkilökuntaan sovelletaan ►M1 unionin ◄ virkamiesten henkilöstösääntöjä, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, muita ►M1 unionin ◄ henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja ja näiden säännösten täytäntöönpanoasetuksia, jotka on annettu ►M1 unionin ◄ toimielinten yhteisellä päätöksellä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 136 artiklan soveltamista valituslautakunnan jäseniin.
2. Virasto voi käyttää kansallisia asiantuntijoita tai muuta henkilöstöä, joka ei ole viraston palveluksessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista. Hallintoneuvosto tekee päätöksen, jossa vahvistetaan säännöt kansallisten asiantuntijoiden tilapäisestä siirtämisestä viraston palvelukseen.
117 artikla
Erioikeudet ja vapaudet
►M1 Virastoon ja sen henkilöstöön ◄ sovelletaan ►M1 unionin ◄ erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.
118 artikla
Vastuu
1. Viraston sopimusoikeudellinen vastuu määräytyy sopimukseen sovellettavan lain mukaan.
2. Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia viraston tekemässä sopimuksessa olevan välityslausekkeen nojalla.
3. Muun kuin sopimusoikeudellisen vastuun perusteella ►M1 unioni ◄ korvaa toimielintensä ja palveluksessaan olevien tehtäväänsä suorittaessaan aiheuttaman vahingon jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.
4. Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista 3 kohdassa tarkoitettua vahingonkorvausta koskevat riidat.
5. Viraston palveluksessa olevien henkilökohtaisesta vastuusta virastoa kohtaan määrätään heihin sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai heitä koskevissa palvelussuhteen ehdoissa.
119 artikla
Kielet
1. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevat hakemukset jätetään jollakin ►M1 unionin ◄ virallisella kielellä.
2. Viraston kielet ovat, englanti, espanja, italia, ranska ja saksa.
3. Hakijan on ilmoitettava toinen kieli, joka on viraston kieli ja jonka hän hyväksyy mahdollisessa menettelyssä käytettäväksi kieleksi väite-, menettämis- ja peruuttamismenettelyissä.
Jos hakemus on jätetty kielellä, joka ei ole viraston kieli, viraston on huolehdittava 26 artiklan 1 kohdassa kuvaillun hakemuksen kääntämisestä hakijan ilmoittamalle kielelle.
4. Jos ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ hakija on ainoa osapuoli viraston menettelyssä, menettelyn kieli on ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevaa hakemusta jätettäessä käytetty kieli. Jos hakemus on jätetty muulla kuin jollakin viraston kielellä, virasto voi lähettää kirjallisia tiedonantoja hakijalle tämän hakemuksessa ilmoittamalla toisella kielellä.
5. Väite ja menettämistä tai mitättömyyttä koskeva vaatimus on jätettävä jollakin viraston kielellä.
6. Jos väitteeseen tai menettämistä tai mitättömyyttä koskevaan vaatimukseen 5 kohdan mukaisesti valittu kieli on tavaramerkkihakemuksen kieli tai toinen tätä hakemusta jätettäessä ilmoitettu kieli, tämä kieli on menettelyssä käytettävä kieli.
Jos väitteeseen tai menettämistä tai mitättömyyttä koskevaan vaatimukseen 5 kohdan mukaisesti valittu kieli ei ole tavaramerkkihakemuksen kieli eikä toinen tätä hakemusta jätettäessä ilmoitettu kieli, väitteen tai menettämistä tai mitättömyyttä koskevan vaatimuksen esittäjän on omalla kustannuksellaan toimitettava asiakirjasta käännös joko tavaramerkkihakemuksen kielellä, jos se on jokin viraston kielistä, tai toisella tavaramerkkihakemusta jätettäessä ilmoitetulla kielellä; käännös on toimitettava täytäntöönpanoasetuksessa säädetyssä määräajassa. Kielestä, jolle asiakirja on käännetty, tulee siten menettelyssä käytettävä kieli.
7. Väite-, menettämis-, mitättömyys- ja muutoksenhakumenettelyn osapuolet voivat sopia jonkun muun ►M1 unionin ◄ virallisen kielen käyttämisestä menettelyssä.
10. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään:
a) se, missä määrin täydentävät asiakirjat, joita käytetään kirjallisissa menettelyissä virastossa, voidaan jättää millä tahansa unionin kielellä, ja tarve toimittaa käännös;
b) virastolle jätettäviä käännöksiä koskevat vaadittavat normit.
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 163 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
120 artikla
Julkaiseminen ja rekisteröinnit
1. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskeva hakemus, sellaisena kuin se kuvaillaan 26 artiklan 1 kohdassa, ja kaikki muut tiedot, joiden julkaisemisesta säädetään tässä asetuksessa tai täytäntöönpanoasetuksessa, julkaistaan kaikilla ►M1 unionin ◄ virallisilla kielillä.
2. Kaikki ►M1 EU-tavaramerkkirekisterin ◄ merkinnät tehdään kaikilla ►M1 unionin ◄ virallisilla kielillä.
3. Epäselvissä tapauksissa, sillä viraston kielellä, jolla ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskeva hakemus on tehty, laadittu teksti on todistusvoimainen. Jos hakemus on jätetty muulla ►M1 unionin ◄ virallisella kielellä kuin jollakin viraston kielellä, hakijan ilmoittamalla toisella kielellä laadittu teksti on todistusvoimainen.
121 artikla
Viraston toiminnalle tarpeellisista käännöspalveluista huolehtii Euroopan unionin toimielinten käännöspalvelu.
▼M1 —————
123 artikla
Avoimuus
1. Viraston hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 ( 7 ).
2. Hallintoneuvosto vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
3. Päätöksistä, jotka virasto on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan soveltamiseksi, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti tai nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa mainitun sopimuksen 263 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.
4. Virastossa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 ( 8 ).
123 a artikla
Turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojelemista koskevat turvallisuussäännöt
Virasto soveltaa turvallisuutta koskevia periaatteita, jotka sisältyvät Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojelemista koskeviin komission turvallisuussääntöihin, jotka vahvistetaan komission päätöksissä (EU, Euratom) 2015/443 ( 9 ) ja 2015/444 ( 10 ). Turvallisuutta koskevien periaatteiden soveltaminen kattaa muun muassa kyseisenkaltaisten tietojen vaihtamista, käsittelyä ja tallentamista koskevat säännökset.
1 a JAKSO
Viraston tehtävät ja lähentämisen edistämistä koskeva yhteistyö
123 b artikla
Viraston tehtävät
1. Virastolla on seuraavat tehtävät:
a) tässä asetuksessa perustettavan EU-tavaramerkkijärjestelmän hallinto ja edistäminen;
b) neuvoston asetuksessa (EY) N:o 6/2002 ( 11 ) perustetun Euroopan unionin mallijärjestelmän hallinto ja edistäminen;
c) käytäntöjen ja käytettävien välineiden lähentämisen edistäminen tavaramerkkien ja mallien aloilla yhteistyössä jäsenvaltioiden teollisoikeuksien keskusvirastojen, mukaan lukien Benelux-maiden teollis- ja tekijänoikeuksien virasto, kanssa;
d) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 386/2012 ( 12 ) tarkoitetut tehtävät;
e) sille Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/28/EU ( 13 ) nojalla annetut tehtävät.
2. Virasto tekee yhteistyötä instituutioiden, viranomaisten, elinten, teollisoikeusvirastojen, kansainvälisten ja valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa hoitaessaan sille 1 kohdassa annettuja tehtäviä.
3. Virasto voi tarjota vapaaehtoisia sovittelupalveluja auttaakseen osapuolia pääsemään sovintoratkaisuun.
123 c artikla
Käytäntöjen ja välineiden lähentämistä edistävä yhteistyö
1. Virasto ja jäsenvaltioiden teollisoikeuksien keskusvirastot ja Benelux-maiden teollis- ja tekijänoikeuksien virasto tekevät yhteistyötä toistensa kanssa edistääkseen käytäntöjen ja välineiden lähentämistä tavaramerkkien ja mallien alalla.
Tämä yhteistyö kattaa erityisesti seuraavat toimialat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista:
a) yhteisten tutkintastandardien kehittäminen;
b) yhteisten tai toisiinsa yhdistettyjen tietokantojen ja portaalien luominen unioninlaajuisia konsultaatio-, tutkinta- ja luokittelutarkoituksia varten;
c) datan ja tietojen jatkuva antaminen ja vaihto, mukaan lukien niiden syöttäminen b alakohdassa tarkoitettuihin tietokantoihin ja portaaleihin;
d) yhteisten standardien ja käytäntöjen käyttöönotto menettelyjen ja järjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi koko unionissa ja menettelyjen ja järjestelmien johdonmukaisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi;
e) teollisoikeuksia ja -menettelyjä koskevien tietojen vaihto, mukaan lukien neuvontapalveluille ja tiedotuskeskuksille annettava keskinäinen tuki;
f) teknisen asiantuntemuksen ja tuen vaihto a–e alakohdassa tarkoitetuilla aloilla.
2. Pääjohtajan ehdotuksen perusteella hallintoneuvosto määrittelee ja koordinoi unionin ja jäsenvaltioiden edun mukaisia hankkeita 1 ja 6 kohdassa tarkoitetuilla aloilla ja pyytää jäsenvaltioiden teollisoikeuksien keskusvirastoja ja Benelux-maiden teollis- ja tekijänoikeuksien virastoa osallistumaan näihin hankkeisiin.
Hankemääritelmässä on esitettävä kunkin hankkeeseen osallistuvan jäsenvaltioiden teollisoikeuksien keskusviraston, Benelux-maiden teollis- ja tekijänoikeuksien viraston ja viraston velvoitteet ja vastuualueet. Virasto kuulee käyttäjien edustajia erityisesti hankkeiden määrittelyvaiheessa ja niiden tulosten arviointivaiheessa.
3. Jäsenvaltioiden teollisoikeuksien keskusvirastot ja Benelux-maiden teollis- ja tekijänoikeuksien virasto voivat olla osallistumatta yhteistyöhön, rajoittaa yhteistyötään tai keskeyttää väliaikaisesti yhteistyönsä 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa hankkeissa.
Soveltaessaan ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä mahdollisuuksia jäsenvaltioiden teollisoikeuksien keskusvirastot ja Benelux-maiden teollis- ja tekijänoikeuksien virasto esittävät virastolle kirjallisen lausuman, jossa selvitetään niiden päätöksen syyt.
4. Päätettyään osallistua tiettyihin hankkeisiin jäsenvaltioiden teollisoikeuksien keskusvirastojen ja Benelux-maiden teollis- ja tekijänoikeuksien viraston on, rajoittamatta 3 kohdan soveltamista, osallistuttava tehokkaasti 2 kohdassa tarkoitettuihin hankkeisiin ja varmistettava, että hankkeita kehitetään, ne toimivat, ne ovat yhteentoimivia ja ne pidetään ajan tasalla.
5. Virasto antaa taloudellista tukea 2 kohdassa tarkoitettuihin hankkeisiin, siltä osin kuin se on 4 kohtaa sovellettaessa tarpeen sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioiden teollisoikeuksien keskusvirastot ja Benelux-maiden teollis- ja tekijänoikeuksien virasto voivat osallistua kyseisiin hankkeisiin tehokkaasti. Taloudellinen tuki voidaan myöntää avustuksina ja luontoissuorituksina. Rahoituksen kokonaismäärä saa olla enintään 15 prosenttia viraston vuosituloista. Avustusten saajina ovat jäsenvaltioiden teollisoikeuksien keskusvirastot ja Benelux-maiden teollis- ja tekijänoikeuksien virasto. Avustukset voidaan myöntää ilman ehdotuspyyntöjä virastoon sovellettavien varainhoitosääntöjen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ( 14 ) ja komission delegoituun asetukseen (EU) N:o 1268/2012 ( 15 ) sisältyvien avustusmenettelyperiaatteiden mukaisesti.
6. Virasto ja jäsenvaltioiden asiaankuuluvat toimivaltaiset viranomaiset tekevät vapaaehtoiselta pohjalta yhteistyötä toistensa kanssa edistääkseen tietoisuutta tavaramerkkijärjestelmästä ja väärentämisen torjunnasta. Yhteistyöhön kuuluu hankkeita, joiden tarkoituksena on erityisesti panna täytäntöön vahvistettuja standardeja ja käytäntöjä sekä järjestää koulutustoimintaa. Tällaisten hankkeiden rahoitustuki on osa 5 kohdassa tarkoitettua rahoituksen kokonaismäärää. Edellä olevia 2–5 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.
2 JAKSO
Hallintoneuvosto
124 artikla
Hallintoneuvoston tehtävät
1. Vaikuttamatta talousarviokomitealle 5 jaksossa annettuihin tehtäviin hallintoneuvostolla on seuraavat tehtävät:
a) se hyväksyy viraston tulevan vuoden vuotuisen työohjelman pääjohtajan 128 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti esittämän luonnoksen perusteella ja ottaen huomioon komission lausunnon ja toimittaa hyväksytyn vuotuisen työohjelman edelleen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle;
b) se hyväksyy viraston monivuotisen strategisen ohjelman, mukaan lukien viraston kansainvälistä yhteistyötä koskeva strategia, pääjohtajan 128 artiklan 4 kohdan e alakohdan mukaisesti esittämän luonnoksen perusteella pääjohtajan ja asianomaisen Euroopan parlamentin valiokunnan välisen näkemystenvaihdon jälkeen ja toimittaa hyväksytyn monivuotisen strategisen ohjelman edelleen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle;
c) se hyväksyy viraston vuosikertomuksen pääjohtajan 128 artiklan 4 kohdan g alakohdan mukaisesti esittämän luonnoksen perusteella ja toimittaa hyväksytyn vuosikertomuksen edelleen Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle;
d) se hyväksyy viraston monivuotisen henkilöstöpoliittisen suunnitelman pääjohtajan 128 artiklan 4 kohdan h alakohdan mukaisesti esittämän luonnoksen perusteella;
e) se käyttää sille 123 c artiklan 2 kohdan nojalla annettuja valtuuksia;
f) se käyttää sille 139 artiklan 5 kohdan nojalla annettuja valtuuksia;
g) se hyväksyy säännöt eturistiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta virastossa;
i) se vahvistaa tarvittavat henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanoa koskevat säännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti;
j) se laatii 129 artiklan 2 kohdassa säädetyt ehdokasluettelot;
k) se varmistaa 165 a artiklassa tarkoitettuihin sisäisiin tai ulkoisiin tarkastuskertomuksiin ja arviointeihin sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksiin perustuvien tulosten ja suositusten riittävän seurannan;
l) sitä kuullaan ennen virastossa suoritettavaa tutkintaa koskevien ohjeiden antamista sekä muissa tässä asetuksessa säädetyissä tapauksissa;
m) se voi esittää lausuntoja ja tietopyyntöjä pääjohtajalle ja komissiolle katsoessaan sen tarpeelliseksi.
2. Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklan ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 142 artiklan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta pääjohtajalle ja määritellään olosuhteet, joissa kyseinen toimivallan siirtäminen voidaan keskeyttää.
Pääjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.
Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää pääjohtajalle siirretyn nimittävän viranomaisen toimivallan ja hänen edelleen siirtämänsä nimittävän viranomaisen toimivallan ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin pääjohtaja.
125 artikla
Hallintoneuvoston kokoonpano
1. Hallintoneuvostossa on yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta, kaksi edustajaa komissiosta ja yksi edustaja Euroopan parlamentista sekä näiden varajäsenet.
2. Hallintoneuvoston jäsenillä voi olla avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita työjärjestyksensä ehdoin.
126 artikla
Hallintoneuvoston puheenjohtaja
1. Hallintoneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja on viran puolesta puheenjohtajan sijainen tämän ollessa estynyt.
2. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on neljä vuotta. Samat henkilöt voidaan valita kerran uudeksi toimikaudeksi. Jos heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa kuitenkin päättyy heidän toimikautensa aikana, myös heidän toimikautensa päättyy tuona päivänä ilman eri toimenpiteitä.
127 artikla
Kokoukset
1. Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta.
2. Pääjohtaja osallistuu asioiden käsittelyyn, jollei hallintoneuvosto toisin päätä.
3. Hallintoneuvosto kokoontuu sääntömääräiseen kokoukseen vähintään kerran vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta tai komission tai jäsenvaltioiden kolmasosan pyynnöstä.
4. Hallintoneuvosto vahvistaa työjärjestyksensä.
5. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä jäsentensä ehdottomalla enemmistöllä. Päätöksiin, jotka hallintoneuvosto on 124 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan, 126 artiklan 1 kohdan ja 129 artiklan 2 ja 4 kohdan nojalla toimivaltainen tekemään, vaaditaan kuitenkin sen jäsenten kahden kolmasosan enemmistö. Molemmissa tapauksessa kullakin jäsenellä on yksi ääni.
6. Hallintoneuvosto voi kutsua tarkkailijoita osallistumaan kokouksiinsa.
7. Virasto huolehtii hallintoneuvoston sihteeristötehtävistä.
3 JAKSO
Pääjohtaja
128 artikla
Pääjohtajan tehtävät
1. Pääjohtaja johtaa virastoa. Pääjohtaja on vastuussa hallintoneuvostolle.
2. Vaikuttamatta komission, hallintoneuvoston ja talousarviokomitean valtuuksiin pääjohtaja hoitaa tehtäviään riippumattomasti eikä pyydä eikä ota vastaan ohjeita hallituksilta tai muilta elimiltä.
3. Pääjohtaja on viraston laillinen edustaja.
4. Pääjohtajalla on erityisesti seuraavat tehtävät, jotka voidaan siirtää:
a) hän toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet viraston toiminnan varmistamiseksi, erityisesti sisäisten hallinnollisten ohjeiden antamisen ja tiedonantojen julkaisemisen;
b) hän panee täytäntöön hallintoneuvoston tekemät päätökset;
c) hän laatii vuotuisen työohjelman luonnoksen arvioimalla muun muassa kussakin toiminnossa tarvittavat henkilöstö- ja rahoitusresurssit ja toimittaa luonnoksen hallintoneuvostolle komission kuulemisen jälkeen;
d) hän toimittaa hallintoneuvostolle ehdotuksia 123 c artiklan 2 kohdan mukaisesti;
e) hän laatii viraston monivuotisen strategisen ohjelman luonnoksen, mukaan lukien viraston kansainvälistä yhteistyötä koskeva strategia, ja toimittaa sen hallintoneuvostolle komission kuulemisen ja asianomaisen Euroopan parlamentin valiokunnan kanssa käydyn näkemystenvaihdon jälkeen;
f) hän panee täytäntöön vuotuisen työohjelman ja monivuotisen strategisen ohjelman ja raportoi tästä hallintoneuvostolle;
g) hän laatii viraston toimintaa koskevan vuosikertomuksen ja esittää sen hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi;
h) hän laatii monivuotisen henkilöstöpoliittisen suunnitelman luonnoksen ja toimittaa sen hallintoneuvostolle komission kuulemisen jälkeen;
i) hän laatii toimintasuunnitelman sisäisten tai ulkoisten tarkastuskertomusten ja arviointien sekä OLAFin tutkimusten päätelmien seurantaa varten ja raportoi suunnitelman edistymisestä kahdesti vuodessa komissiolle ja hallintoneuvostolle;
j) hän suojaa unionin taloudellisia etuja soveltamalla petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäiseviä toimenpiteitä, toteuttamalla tehokkaita tarkastuksia ja jos väärinkäytöksiä havaitaan, perimällä takaisin aiheettomasti maksetut määrät ja tarvittaessa määräämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia tai taloudellisia seuraamuksia;
k) hän laatii viraston petostentorjuntastrategian ja esittää sen talousarviokomitealle hyväksyttäväksi;
l) asetuksen yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi hän voi tarvittaessa esittää laajennetussa kokoonpanossa toimivalle valituslautakunnalle, jäljempänä ’suuri lautakunta’, oikeuskysymyksiä, erityisesti jos lautakunnat ovat tehneet asiasta päätöksiä, jotka eroavat toisistaan;
m) hän laatii ennakkoarvion viraston tuloista ja menoista ja toteuttaa talousarviota.
5. Pääjohtajaa avustaa yksi tai useampi varapääjohtaja. Pääjohtajan ollessa poissa tai estynyt varapääjohtaja tai yksi varapääjohtajista huolehtii hänen tehtävistään hallintoneuvoston vahvistamaa menettelyä noudattaen.
129 artikla
Pääjohtajan nimittäminen ja erottaminen tehtävästään sekä hänen toimikautensa jatkaminen
1. Pääjohtaja otetaan palvelukseen viraston väliaikaisena toimihenkilönä muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.
2. Neuvosto nimittää pääjohtajan yksinkertaisella enemmistöllä avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä noudattaen hallintoneuvoston laatiman ehdokasluettelon perusteella. Ennen nimittämistään hallintoneuvoston valitsema ehdokas voidaan kutsua antamaan lausunto Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan valiokunnan jäsenen esittämiin kysymyksiin. Pääjohtajan työsopimusta tehtäessä virastoa edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja.
Pääjohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan neuvoston päätöksellä, jonka se tekee hallintoneuvoston ehdotuksen perusteella.
3. Pääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden päättyessä hallintoneuvosto toteuttaa arvioinnin, jossa otetaan huomioon pääjohtajan toiminnan arviointi ja viraston tulevat tehtävät ja haasteet.
4. Neuvosto voi 3 kohdassa tarkoitettu arviointi huomioon ottaen jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran enintään viideksi vuodeksi.
5. Pääjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei voi osallistua jatketun toimikautensa lopussa toisen kertaan samaa toimea koskevaan valintamenettelyyn.
6. Varapääjohtaja tai varapääjohtajat nimitetään tai erotetaan tehtävästään 2 kohdassa säädetyllä tavalla pääjohtajan kuulemisen jälkeen ja tarvittaessa pääjohtajan hyväksynnän perusteella. Varapääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Neuvosto voi jatkaa sitä kerran enintään viideksi vuodeksi pääjohtajaa kuultuaan.
4 JAKSO
Menettelyjen soveltaminen
130 artikla
Toimivalta
Tässä asetuksessa säädettyihin menettelyihin liittyviä päätöksiä ovat toimivaltaisia tekemään:
a) tutkijat;
b) väiteosastot;
c) rekisterinpidosta vastuussa oleva osasto;
d) mitättömyysosastot;
e) valituslautakunnat;
f) muu yksikkö tai henkilö, jonka pääjohtaja on nimittänyt tässä tarkoituksessa.
131 artikla
Tutkijat
Tutkijalla on toimivalta tehdä viraston nimissä ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkin ◄ ◄ rekisteröintihakemusta koskevia päätöksiä, mukaan lukien ►M1 36, 37, 68 ja 74 c artiklassa ◄ tarkoitetut kysymykset, jollei väiteosasto ole siltä osin toimivaltainen.
132 artikla
Väiteosasto
1. Väiteosasto on toimivaltainen ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ rekisteröintihakemusta koskevia väitteitä käsittelevissä päätöksissä.
2. Väiteosastot tekevät päätöksensä kolmen jäsenen kokoonpanossa. Vähintään yhden näistä jäsenistä on oltava oikeusoppinut. Tietyissä täytäntöönpanoasetuksen mukaisissa erityistapauksissa päätökset tehdään vain yhden jäsenen kokoonpanossa.
Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään niiden päätösten täsmälliset tyypit, jotka tehdään yhden jäsenen kokoonpanossa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 163 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
133 artikla
Rekisterinpidosta vastuussa oleva osasto
1. Rekisterinpidosta vastuussa oleva osasto on vastuussa rekisteriin tehtäviä merkintöjä koskevasta päätöksenteosta.
2. Se vastaa myös 93 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun hyväksyttyjen edustajien luettelon pidosta.
3. Osaston päätökset tekee yksi jäsen.
134 artikla
Mitättömyysosasto
1. Mitättömyysosasto on toimivaltainen ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ menettämis- ja mitättömyysvaatimuksia koskevissa päätöksissä.
2. Mitättömyysosastot tekevät päätöksensä kolmen jäsenen kokoonpanossa. Vähintään yhden näistä jäsenistä on oltava oikeusoppinut. Tietyissä täytäntöönpanoasetuksen mukaisissa erityistapauksissa päätökset tehdään vain yhden jäsenen kokoonpanossa.
134 a artikla
Yleinen toimivalta
Tällä asetuksella edellytetyt päätökset, jotka eivät kuulu tutkijan, väiteosaston, mitättömyysosaston tai rekisterinpidosta vastaavan osaston toimivaltaan, tekee kuka tahansa pääjohtajan tätä tarkoitusta varten nimittämä virkamies tai yksikkö.
135 artikla
Valituslautakunnat
1. Valituslautakunnat ovat vastuussa 131–134 a artiklan nojalla tehtyjä päätöksiä koskevien valitusten ratkaisemisesta.
2. Valituslautakunnat tekevät päätöksensä kolmen jäsenen kokoonpanossa, ja vähintään kahden näistä jäsenistä on oltava oikeusoppineita. Tietyissä erityistapauksissa päätökset tehdään ►M1 suuressa lautakunnassa ◄ , jonka puheenjohtajana on valituslautakuntien puheenjohtaja, tai vain yhden jäsenen, jonka on oltava oikeusoppinut, kokoonpanossa.
3. Suuren lautakunnan toimivaltaan kuuluvien erityistapausten määrittelyssä on tarpeen ottaa perusteluina huomioon oikeudellinen vaikeus tai asian merkitys taikka erityiset olosuhteet. Tällaiset tapaukset voi saattaa suuren lautakunnan käsiteltäväksi:
a) 136 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettu valituslautakuntien puheenjohtajisto; tai
b) asiaa käsittelevä lautakunta.
4. Suuri lautakunta on myös vastuussa perusteltujen lausuntojen antamisesta oikeuskysymyksistä, joita pääjohtaja esittää sille 128 artiklan 4 kohdan l alakohdan nojalla.
5. Vain yhden jäsenen toimivaltaan kuuluvien tapausten määrittelyssä on tarpeen ottaa huomioon esitettyjen oikeudellisten ja asiasisällöllisten näkökohtien ongelmattomuus, asianomaisen tapauksen vähäinen merkitys tai muiden erityisten olosuhteiden puuttuminen. Tapausta käsittelevä lautakunta tekee päätöksen tapauksen antamisesta yhden jäsenen käsiteltäväksi. ►M1 ————— ◄
136 artikla
Valituslautakuntien jäsenten riippumattomuus
1. Valituslautakuntien puheenjohtaja ja kunkin lautakunnan puheenjohtaja nimitetään viiden vuoden toimikaudeksi noudattaen 129 artiklassa säädettyä menettelyä, joka koskee viraston pääjohtajan nimittämistä. Heitä ei voida kesken toimikauden erottaa tehtävistään, jollei siihen ole vakavia perusteita ja jollei unionin tuomioistuin puheenjohtajat nimittäneen toimielimen hakemuksesta tee sitä koskevaa päätöstä.
2. Valituslautakuntien puheenjohtajan toimikautta voidaan jatkaa kerran yhdeksi uudeksi viiden vuoden toimikaudeksi tai eläkkeelle siirtymisen ajankohtaan asti, jos eläkeikä täyttyy uuden toimikauden kuluessa, hallintoneuvoston esitettyä hänen suorituksistaan myönteisen ennakkoarvioinnin.
3. Lautakuntien puheenjohtajien toimikautta voidaan jatkaa uusiksi viiden vuoden toimikausiksi tai eläkkeelle siirtymisen ajankohtaan asti, jos eläkeikä täyttyy uuden toimikauden kuluessa, hallintoneuvoston esitettyä heidän suorituksistaan myönteisen arvioinnin ja valituslautakuntien puheenjohtajaa kuultuaan.
4. Valituslautakuntien puheenjohtajalla on seuraavat hallinnolliset ja organisatoriset tehtävät:
a) toimiminen puheenjohtajana valituslautakuntien puheenjohtajistossa, jäljempänä ’puheenjohtajisto’, joka on vastuussa lautakuntien työskentelyä koskevien sääntöjen antamisesta ja lautakuntien työskentelyn organisoinnista;
b) asianomaisen puheenjohtajiston päätösten täytäntöönpanon varmistaminen;
c) tapausten jakaminen lautakunnalle puheenjohtajiston vahvistamien objektiivisten perusteiden pohjalta;
d) lautakuntien rahoitustarpeiden ilmoittaminen pääjohtajalle ennakkoarvion laatimiseksi menoista.
Valituslautakuntien puheenjohtaja toimii suuren lautakunnan puheenjohtajana.
5. Hallintoneuvosto nimittää valituslautakuntien jäsenet viiden vuoden toimikaudeksi. Heidän toimikauttaan voidaan jatkaa uusiksi viiden vuoden toimikausiksi tai eläkkeelle siirtymisen ajankohtaan asti, jos eläkeikä täyttyy uuden toimikauden kuluessa, hallintoneuvoston esitettyä heidän suorituksistaan myönteisen arvioinnin valituslautakuntien puheenjohtajaa kuultuaan.
6. Valituslautakuntien jäseniä ei voida erottaa tehtävistään, jollei siihen ole vakavia perusteita ja jollei unionin tuomioistuin, jonka käsiteltäväksi hallintoneuvosto on saattanut asian valituslautakuntien puheenjohtajan esityksestä, tee sitä koskevaa päätöstä, ja sen lautakunnan puheenjohtajaa on kuultu, johon jäsen kuuluu.
7. Valituslautakuntien puheenjohtaja, kunkin lautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet ovat riippumattomia. Heitä eivät päätöksenteossa sido mitkään ohjeet.
8. Suuren lautakunnan tekemät päätökset valituksista tai lausunnoista, jotka koskevat oikeuskysymyksiä, joita pääjohtaja esittää sille 135 artiklan nojalla, velvoittavat 130 artiklassa tarkoitettuja viraston päätöksentekoelimiä.
9. Valituslautakuntien puheenjohtaja, kunkin lautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet eivät voi olla tutkijoita tai väiteosastojen, rekisterinpidosta vastaavan osaston eivätkä mitättömyysosastojen jäseniä.
136 a artikla
Valituslautakuntien puheenjohtajisto ja suuren lautakunnan puheenjohtajisto
1. Puheenjohtajisto koostuu valituslautakuntien puheenjohtajasta, joka toimii puheenjohtajana, lautakuntien puheenjohtajista ja lautakuntien jäsenistä, jotka valitaan kalenterivuosittain jäsenistön keskuudesta siten, että valintaan osallistuvat lautakuntien muut jäsenet kuin valituslautakuntien puheenjohtaja ja lautakuntien puheenjohtajat. Valittujen jäsenten määrä on yksi neljäsosa lautakuntien jäsenmäärästä, johon ei lasketa mukaan valituslautakuntien puheenjohtajaa eikä lautakuntien puheenjohtajia; tarvittaessa suoritetaan pyöristys seuraavaan tasalukuun ylöspäin.
2. Tämän asetuksen 135 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu suuri lautakunta koostuu yhdeksästä jäsenestä, joihin kuuluvat valituslautakuntien puheenjohtaja, lautakuntien puheenjohtajat, esittelijä, jos sellainen on nimitetty ennen asian lähettämistä suureen lautakuntaan, ja jäsenet, jotka valitaan vuorottelumenettelyä noudattaen luettelosta, joka koostuu kaikista muista valituslautakuntien jäsenistä kuin valituslautakuntien puheenjohtajasta ja lautakuntien puheenjohtajista.
136 b artikla
Säädösvallan siirto
Siirretään komissiolle valta antaa 163 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään yksityiskohtaiset tiedot, jotka koskevat valituslautakuntien organisaatiota, mukaan lukien puheenjohtajiston perustaminen ja rooli, suuren lautakunnan kokoonpano ja säännöt asioiden saattamisesta sen käsiteltäväksi sekä edellytykset, joiden mukaisesti päätökset tehdään yhden jäsenen kokoonpanossa 135 artiklan 2 ja 5 kohdan mukaisesti.
137 artikla
Esteellisyys ja jäävääminen
1. Tutkijat ja virastoon perustettujen osastojen sekä valituslautakuntien jäsenet eivät voi osallistua asian käsittelyyn, jos heillä on asiassa henkilökohtainen etu valvottavana tai jos he ovat aikaisemmin osallistuneet siihen jonkin osapuolen edustajana. Kaksi jäsentä kolmesta eivät saa olla osallistuneet hakemuksen tutkimiseen. Mitättömyysosaston jäsenet eivät voi osallistua asian käsittelyyn, jos he ovat osallistuneet asiassa annetun lopullisen päätöksen tekemiseen tavaramerkin rekisteröintimenettelyn tai väitemenettelyn yhteydessä. Valituslautakuntien jäsenet eivät saa osallistua muutoksenhakumenettelyyn, jos he ovat osallistuneet muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen tekemiseen.
2. Jos jostain 1 kohdassa mainitusta syystä tai muusta syystä johtuen, jonkin osaston tai valituslautakunnan jäsen ei katso voivansa osallistua asian käsittelyyn, hänen on ilmoitettava siitä osastolle tai lautakunnalle.
3. Kuka tahansa osapuoli voi jäävätä tutkijat ja osastojen tai valituslautakunnan jäsenet täysin tai osittain jostain 1 kohdassa mainitusta syystä tai jos heitä epäillään puolueellisuudesta. Jäävääminen ei ole oikeutettua, jos kyseinen osapuoli tietoisena jääväämisen syystä on aloittanut menettelyn. Jäävääminen ei saa perustua tutkijoiden tai jäsenten kansallisuuteen.
4. Osastot ja valituslautakunnat ratkaisevat asian 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ilman sitä jäsentä, jota asia koskee. Tämän päätöksen tekemiseksi poissa oleva tai jäävätty jäsen korvataan osastossa tai lautakunnassa tämän varajäsenellä.
137 a artikla
Sovittelukeskus
1. Virasto voi 123 b artiklan 3 kohtaa sovellettaessa perustaa sovittelukeskuksen, jäljempänä ’keskus’.
2. Keskuksen palveluja voivat käyttää vapaaehtoiselta pohjalta kaikki sellaiset luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka haluavat päästä sovintoratkaisuun tämän asetuksen tai asetuksen (EY) N:o 6/2002 soveltamisalaan kuuluvissa kiistoissa.
3. Osapuolet hakevat sovittelua yhteisellä pyynnöllä. Pyyntöä pidetään tehtynä vasta, kun vaadittava maksu on suoritettu. Pääjohtaja vahvistaa maksettavan määrän 144 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
4. Yhteinen sovittelupyyntö voidaan viraston väiteosastojen, mitättömyysosastojen tai valituslautakuntien käsiteltävinä olevissa kiistoissa esittää milloin tahansa sen jälkeen, kun väiteilmoitus, menettämis- tai mitättömyysvaatimus tai väite- tai mitättömyysosastojen tekemiä päätöksiä koskeva valitus on jätetty.
5. Kyseessä oleva käsittely sekä määräajat suoritettavaan maksuun sovellettavaa maksuaikaa lukuun ottamatta keskeytetään päivästä, jona yhteinen sovittelupyyntö on jätetty. Määräaikoja noudatetaan uudelleen päivästä, jona käsittely aloitetaan uudelleen.
6. Osapuolia pyydetään yhdessä nimeämään 12 kohdassa tarkoitetusta luettelosta sovittelija, joka on ilmoittanut hallitsevansa kyseessä olevassa sovittelussa käytettävän kielen. Jos osapuolet eivät nimeä sovittelijaa 20 päivän kuluessa asiaa koskevasta pyynnöstä, sovittelun katsotaan epäonnistuneen.
7. Osapuolet sopivat yhdessä sovittelijan kanssa sovittelua koskevista yksityiskohtaisista järjestelyistä sovittelua koskevassa sopimuksessa.
8. Sovittelija päättää sovittelun joko heti, kun osapuolet ovat päässeet sovintosopimukseen, kun yksi osapuolista ilmoittaa haluavansa päättää sovittelun tai kun sovittelija toteaa, että osapuolet eivät ole päässeet tällaiseen sopimukseen.
9. Sovittelija ilmoittaa osapuolille sekä viraston asiaankuuluvalle taholle heti, kun sovittelu on päättynyt.
10. Sovittelun kuluessa käytävät keskustelut ja neuvottelut ovat luottamuksellisia kaikkien sovitteluun osallistuvien henkilöiden osalta, erityisesti sovittelijan, osapuolten ja heidän edustajiensa osalta. Kaikki sovittelun kuluessa toimitetut tiedot ja asiakirjat pidetään erillään virastossa meneillään oleviin muihin käsittelyihin kuuluvista asiakirjoista eivätkä ne kuulu niihin.
11. Sovittelu käydään osapuolten sopimalla yhdellä unionin virallisella kielellä. Jos sovittelu liittyy virastossa käsiteltävänä oleviin kiistoihin, sovittelu käydään viraston käsittelykielellä, elleivät osapuolet toisin sovi.
12. Virasto laatii luettelon sovittelijoista, jotka tukevat osapuolia kiistojen ratkaisemisessa. Sovittelijoiden on oltava riippumattomia, ja heillä on oltava tarvittava pätevyys ja kokemus. Luetteloon voi sisältyä sovittelijoita, jotka ovat viraston palveluksessa, ja sovittelijoita, jotka eivät ole viraston palveluksessa.
13. Sovittelijoiden on hoidettava tehtävänsä puolueettomasti ja ilmoitettava nimeämisensä yhteydessä todelliset tai oletetut eturistiriidat. Viraston 130 artiklassa lueteltujen päätöksentekotahojen jäsenet eivät osallistu sovitteluun asiassa, jossa:
a) he ovat osallistuneet aiemmin sovitteluun saatettuun menettelyyn;
b) heillä on kyseisessä menettelyssä henkilökohtaisia etuja; tai
c) he ovat aiemmin edustaneet yhtä osapuolista.
14. Sovittelijat eivät osallistu viraston 130 artiklassa lueteltujen päätöksentekotahojen jäseninä sovittelun epäonnistumisen seurauksena aloitettuihin käsittelyihin.
15. Virasto voi tehdä yhteistyötä sovitteluun liittyvien muiden tunnustettujen kansallisten tai kansainvälisten elinten kanssa.
5 JAKSO
Talousarvio ja varainhoidon valvonta
138 artikla
Talousarviokomitea
1. Talousarviokomitealla on tehtävät, jotka sille annetaan tässä jaksossa.
2. Talousarviokomiteaan sovelletaan 125 ja 126 artiklaa ja 127 artiklan 1–4 ja 5 kohtaa, siltä osin kuin kyse on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinnasta, sekä 127 artiklan 6 ja 7 kohtaa soveltuvin osin.
3. Talousarviokomitea tekee päätöksensä jäsentensä ehdottomalla enemmistöllä. Päätöksiin, jotka talousarviokomitea on 140 artiklan 3 kohdan ja 143 artiklan nojalla toimivaltainen tekemään, vaaditaan kuitenkin jäsenten edustajien kahden kolmasosan enemmistö. Molemmissa tapauksessa kullakin jäsenellä on yksi ääni.
139 artikla
Talousarvio
1. Kaikki viraston tulot ja menot on arvioitava ennakolta jokaiselle varainhoitovuodelle, ja otettava viraston talousarvioon. Jokaisen varainhoitovuoden on oltava sama kuin kalenterivuosi.
2. Talousarvioon otettujen tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.
3. Talousarvion tulot sisältävät, kuitenkaan rajoittamatta muita tuloja, tämän asetuksen liitteen I nojalla suoritettavat maksut, asetuksessa (EY) N:o 6/2002 säädetyt maksut, tämän asetuksen 145 artiklassa tarkoitetut Madridin pöytäkirjan nojalla suoritettavat maksut unionin nimeävän kansainvälisen rekisteröinnin osalta ja muut Madridin pöytäkirjan sopimuspuolille suoritettavat maksut, asetuksen (EY) N:o 6/2002 106 c artiklassa tarkoitetut Geneven asiakirjan nojalla suoritettavat maksut unionin nimeävän kansainvälisen rekisteröinnin osalta ja muut Geneven asiakirjan sopimuspuolille suoritettavat maksut sekä tarvittaessa unionin yleisen talousarvion komission pääluokan erityiseen budjettikohtaan otetun avustuksen.
4. Virasto korvaa joka vuosi jäsenvaltioiden teollisoikeuksien keskusvirastoille, Benelux-maiden teollis- ja tekijänoikeuksien virastolle ja muille jäsenvaltion nimeämille asiaankuuluville viranomaisille kustannukset, jotka niille aiheutuvat erityisistä tehtävistä, jotka ne suorittavat EU-tavaramerkkijärjestelmän toiminnallisina osina seuraavien palvelujen ja menettelyjen yhteydessä:
a) jäsenvaltioiden teollisoikeuksien keskusvirastojen ja Benelux-maiden teollis- ja tekijänoikeuksien viraston väite- ja mitättömyysmenettelyt, jotka liittyvät ►C2 EU-yhteisömerkkeihin ◄ ;
b) tietojen toimittaminen EU:n tavaramerkkijärjestelmän toiminnasta neuvontapalvelujen ja tiedotuskeskusten välityksellä;
c) ►C2 EU-yhteisömerkkien ◄ täytäntöönpano, mukaan lukien 9 artiklan 4 kohdan nojalla toteutetut toimet.
5. Edellä 4 kohdassa määritettyjen kustannusten kokonaiskorvaus vastaa 5:tä prosenttia viraston vuosituloista. Hallintoneuvosto määrittää jakoperusteen viraston ehdotuksesta ja talousarviokomiteaa kuultuaan käyttäen perustana seuraavia oikeudenmukaisia, kohtuullisia ja asiaankuuluvia indikaattoreita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän kohdan kolmannen alakohdan soveltamista:
a) kustakin jäsenvaltiosta peräisin olevien hakijoiden esittämien Euroopan unionin tavaramerkkiä koskevien hakemusten vuosittainen lukumäärä;
b) kansallisten tavaramerkkihakemusten vuosittainen lukumäärä kussakin jäsenvaltiossa;
c) ►C2 EU-yhteisömerkkien ◄ haltijoiden esittämien väitteiden ja mitättömyysvaatimusten vuosittainen lukumäärä kussakin jäsenvaltiossa;
d) kunkin jäsenvaltion 95 artiklan mukaisesti nimeämien EU:n tavaramerkkituomioistuinten käsiteltäväksi saatettujen asioiden vuosittainen lukumäärä.
Jäsenvaltioiden on 4 kohdassa tarkoitetut kustannukset perustellakseen toimitettava virastolle kunkin vuoden 31 päivään maaliskuuta mennessä tilastotiedot, joista käyvät ilmi tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a–d alakohdassa tarkoitetut luvut edeltävältä vuodelta ja jotka sisällytetään hallintoneuvostolle tehtävään ehdotukseen.
Tasapuolisuuden vuoksi 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen elimille aiheutuvien kustannusten kussakin jäsenvaltiossa katsotaan vastaavan vähintään 2:ta prosenttia tässä kohdassa säädetystä kokonaiskorvauksesta.
6. Viraston velvoitetta korvata 4 kohdassa tarkoitetut ja tiettynä vuonna aiheutuvat kustannukset sovelletaan ainoastaan siltä osin, kuin kyseisenä vuonna ei synny talousarvioalijäämää.
7. Jos kyseessä on talousarvioylijäämä, hallintoneuvosto voi viraston ehdotuksesta ja talousarviokomiteaa kuultuaan lisätä 5 kohdassa säädettyä prosenttiosuutta enintään 10 prosenttiin viraston vuosituloista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 kohdan soveltamista.
8. Jos viitenä peräkkäisenä vuonna syntyy merkittävä ylijäämä, talousarviokomitea päättää viraston ehdotuksesta ja 124 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen vuotuisen työohjelman ja monivuotisen strategisen ohjelman mukaisesti, kahden kolmasosan enemmistöllä, syntyneen ylijäämän siirtämisestä unionin talousarvioon 23 päivästä maaliskuuta 2016 alkaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 4–7 kohdan ja 10 kohdan sekä 123 b ja 123 c artiklan soveltamista.
9. Virasto laatii kahdesti vuodessa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle raportin taloudellisesta tilanteestaan, myös 123 c artiklan 5 ja 6 kohdan sekä 139 artiklan 5 ja 7 kohdan nojalla toteutetuista rahoitustoimista. Komissio tarkastelee tämän raportin perusteella viraston taloudellista tilannetta.
10. Toimintansa jatkuvuuden varmistamiseksi ja tehtäviensä hoitamiseksi viraston on luotava vararahasto, joka kattaa yhden vuoden toimintamenot.
140 artikla
Talousarvion laatiminen
1. Pääjohtaja laatii vuosittain ennakkoarvion viraston tuloista ja menoista seuraavalle varainhoitovuodelle ja toimittaa sen edelleen talousarviokomitealle yhdessä henkilöstön määrää kuvaavan taulukon kanssa viimeistään 31 päivänä maaliskuuta.
2. Jos talousarviosuunnitelmaan sisältyy ►M1 unionin ◄ avustus, talousarviokomitea toimittaa tämän ennakkoarvion viipymättä komissiolle, joka toimittaa sen edelleen ►M1 unionin ◄ budjettivallan käyttäjälle. Komissio voi liittää siihen toisenlaisen arvion sisältävän lausunnon.
3. Talousarviokomitea vahvistaa talousarvion, joka sisältää myös viraston henkilöstön määrää kuvaavan taulukon. Jos talousarviosuunnitelmaan sisältyy ►M1 unionin ◄ yleisestä talousarviosta tuleva avustus, viraston talousarvio mukautetaan tarvittaessa.
141 artikla
Tarkastus ja valvonta
1. Virastoon perustetaan sisäisen tarkastuksen tehtävä, jota on hoidettava asiaankuuluvien kansainvälisten standardien mukaisesti. Pääjohtajan nimeämä sisäinen tarkastaja vastaa pääjohtajaan nähden viraston talousarvion toteuttamisjärjestelmien ja -menettelyjen moitteettoman toiminnan tarkastamisesta.
2. Sisäinen tarkastaja neuvoo pääjohtajaa riskienhallinnassa esittämällä riippumattomia lausuntoja hallinnointi- ja valvontajärjestelmien laadusta sekä antamalla suosituksia toimintojen toteuttamisedellytysten parantamiseksi ja viraston varojen taloudellisen käytön edistämiseksi.
3. Tulojen ja menojen hyväksyjä on vastuussa tehtäviensä hoitoon soveltuvien sisäisten valvontajärjestelmien ja -menettelyjen ottamisesta käyttöön.
141 a artikla
Petostentorjunta
1. Helpottaakseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ( 16 ) soveltamisalaan kuuluvien petosten, lahjonnan ja muiden laittomien toimien torjuntaa virasto liittyy 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista ja vahvistaa mainitun sopimuksen liitteessä olevaa mallia käyttäen asianmukaiset määräykset, joita sovelletaan viraston kaikkiin työntekijöihin.
2. Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien virastolta unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.
3. OLAF voi suorittaa tutkimuksia, mukaan lukien paikalla suoritettavat selvitykset ja tarkastukset, asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 ( 17 ) säädettyjä säännöksiä ja menettelyjä noudattaen, jotta voidaan määrittää, liittyykö viraston rahoittamaan avustukseen tai sopimukseen petos, lahjonta tai muu laiton toiminta, joka vaikuttaa unionin taloudellisiin etuihin.
4. Viraston kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tekemiin yhteistyösopimuksiin sekä sen muihin sopimuksiin, avustussopimuksiin ja tukipäätöksiin on sisällyttävä määräykset, joilla nimenomaisesti annetaan tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet toteuttaa tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia toimivaltuuksiensa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.
5. Talousarviokomitea hyväksyy petostentorjuntastrategian, joka on oikeassa suhteessa petosriskeihin ottaen huomioon toteutettavien toimenpiteiden kustannus-hyöty-suhde.
142 artikla
Tilintarkastus
1. Viimeistään jokaisen vuoden 31 päivänä maaliskuuta pääjohtaja toimittaa komissiolle, Euroopan parlamentille, talousarviokomitealle ja tilintarkastustuomioistuimelle viraston edellisen varainhoitovuoden kaikkien tulojen ja menojen tilit. Tilintarkastustuomioistuin tutkii ne perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti.
2. Talousarviokomitea myöntää viraston pääjohtajalle talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden.
143 artikla
Varainhoitoa koskevat säännökset
Kun komissio ja ►M1 unionin ◄ tilintarkastustuomioistuin ovat antaneet lausuntonsa, talousarviokomitea vahvistaa sisäiset varainhoitoa koskevat säännökset, joilla täsmennetään viraston talousarvion laatimista ja toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Varainhoitoa koskevat säännökset perustuvat, siltä osin kuin se on sopusoinnussa viraston ominaispiirteiden kanssa, muille ►M1 unionin ◄ perustamille elimille vahvistettuihin varainhoitoa koskeviin säännöksiin.
144 artikla
Maksut ja niiden eräpäivä
1. Pääjohtaja vahvistaa määrän, joka veloitetaan muista kuin liitteessä 1 tarkoitetuista viraston palveluista, ja määrän, joka veloitetaan Euroopan unionin tavaramerkkilehdestä, viraston virallisesta lehdestä ja kaikista muista viraston julkaisuista. Veloitettavat määrät ilmoitetaan euroina ja julkaistaan viraston virallisessa lehdessä. Mikään veloitettava määrä ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen viraston tarjoaman erityispalvelun kustannusten kattamiseksi.
2. Maksut, joiden eräpäivästä ei ole säädetty tässä asetuksessa, on maksettava sen palvelun suorittamispyynnön vastaanottopäivänä, josta maksu aiheutuu.
Pääjohtaja voi talousarviokomitean suostumuksella määrittää, mitkä ensimmäisessä alakohdassa mainituista palveluista eivät ole riippuvaisia vastaavan maksun maksamisesta ennakkoon.
144 a artikla
Maksujen suorittaminen
1. Virastolle suoritettavat maksut maksetaan maksusuorituksena tai tilisiirtona viraston pankkitilille.
Pääjohtaja voi talousarviokomitean suostumuksella määrittää, mitä muita kuin ensimmäisessä alakohdassa mainittuja erityisiä maksutapoja, kuten talletusten tekemistä viraston käyttötilille, voidaan käyttää.
Edellä olevan toisen alakohdan nojalla tehdyt päätökset on julkaistava viraston virallisessa lehdessä.
Kaikki maksut, mukaan lukien toisen alakohdan nojalla määritettyjä maksutapoja käyttäen suoritettavat maksut, on maksettava euromääräisinä.
2. Jokaisen maksun yhteydessä on oltava maksajan nimi ja tarvittavat tiedot, joiden avulla virasto tunnistaa välittömästi maksun tarkoituksen. On esitettävä erityisesti seuraavat tiedot:
a) hakemusmaksussa on ilmoitettava maksun tarkoitus eli ’hakemusmaksu’;
b) väitemaksua maksettaessa on ilmoitettava hakemuksen numero, väitteen kohteena olevan ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ hakeneen hakijan nimi sekä maksun tarkoitus eli ’väitemaksu’; ja
c) menettämis- tai mitättömyysvaatimuksen maksua maksettaessa on ilmoitettava rekisteröintinumero, hakemuksen kohteena olevan ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ haltijan nimi sekä maksun tarkoitus eli ’menettämismaksu’ tai ’mitätöintimaksu’.
3. Jos 2 kohdassa tarkoitettua maksun tarkoitusta ei voida välittömästi tunnistaa, virasto kehottaa maksajaa ilmoittamaan maksun tarkoituksen kirjallisesti asettamassaan määräajassa. Jos maksaja ei noudata tätä vaatimusta määräajassa, katsotaan, ettei maksua ole suoritettu. Maksettu summa palautetaan.
144 b artikla
Maksun suorituspäivä
1. Edellä olevan 144 a artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa päivämäärä, jona maksu katsotaan suoritetuksi virastolle, on päivämäärä, jona maksusuorituksen tai tilisiirron määrä tosiasiallisesti saapuu viraston pankkitilille.
2. Jos 144 a artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja maksutapoja voidaan käyttää, pääjohtaja vahvistaa päivämäärän, jona kyseiset maksut katsotaan suoritetuiksi.
3. Jos 1 ja 2 kohdan nojalla maksun ei katsota tulleen maksetuksi ennen sitä koskevan määräajan umpeutumista, tätä määräaikaa katsotaan noudatetun, jos virastolle esitetään todisteet siitä, että henkilöt, jotka suorittivat maksun jäsenvaltiossa, antoivat määräajassa, jossa maksu olisi ollut suoritettava, asianmukaisesti pankille määräyksen siirtää maksun määrä ja maksoivat asiaankuuluvasta maksusta tai asiaankuuluvista maksuista 10 prosentin lisämaksun, joka on kuitenkin enintään 200 euroa. Lisämaksua ei peritä, jos asiaankuuluva määräys pankille on annettu viimeistään kymmenen päivää ennen maksua koskevan määräajan päättymistä.
4. Virasto voi pyytää maksun suorittanutta henkilöä esittämään todisteet päivämäärästä, jona 3 kohdassa tarkoitettu määräys pankille annettiin ja tarvittaessa maksamaan asiaankuuluvan lisämaksun määrittämässään määräajassa. Jos henkilö ei noudata pyyntöä tai todisteet ovat riittämättömiä taikka edellytettyä lisämaksua ei ole suoritettu määräajan kuluessa, maksuaikaa ei katsota noudatetun.
144 c artikla
Riittämättömät maksut ja vähäisten määrien palauttaminen
1. Maksun määräaikaa katsotaan periaatteessa noudatetun vain, jos maksun koko määrä on maksettu määräajassa. Jos maksua ei ole suoritettu täysimääräisenä, suoritettu maksuosuus palautetaan maksuajan päätyttyä.
2. Virasto voi kuitenkin mahdollisuuksiensa mukaan ennen maksuajan päättymistä antaa maksajalle mahdollisuuden maksaa puuttuva määrä tai, jos tätä pidetään oikeutettuna, jättää ottamatta huomioon puuttuvat pienet määrät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta maksajan oikeuksia.
3. Pääjohtaja voi talousarviokomitean suostumuksella päättää pakkoperintätoimista luopumisesta, jos kyseinen saatava on pieni tai sen saaminen on liian epävarmaa.
4. Jos maksun kattamiseksi on maksettu liian suuri summa, ylittävää osuutta ei palauteta, jos määrä on vähäinen ja asianomainen osapuoli ei nimenomaisesti ole pyytänyt palautusta.
Pääjohtaja voi talousarviokomitean suostumuksella määrittää määrät, joiden alittuessa maksun kattamiseksi suoritettua liian suurta summaa ei palauteta.
Edellä olevan toisen alakohdan mukaiset päätökset on julkaistava viraston virallisessa lehdessä.
XIII OSASTO
TAVARAMERKKIEN KANSAINVÄLINEN REKISTERÖINTI
1 JAKSO
Yleiset säännökset
145 artikla
Säännösten soveltaminen
Jollei tässä osastossa toisin säädetä, tätä asetusta ja sen täytäntöönpanoasetuksia sovelletaan ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevaan hakemukseen tai ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiin ◄ ◄ perustuviin, tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Madridin sopimukseen liittyvän, Madridissa 27 päivänä kesäkuuta 1989 tehdyn pöytäkirjan mukaisiin kansainvälistä rekisteröintiä koskeviin hakemuksiin, jäljempänä ’kansainväliset hakemukset’ ja ’Madridin pöytäkirja’ ja ►M1 unionin ◄ nimeävien tavaramerkkien rekisteröinteihin kansainvälisessä rekisterissä, jota ylläpitää Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainvälinen toimisto, jäljempänä ’kansainväliset rekisteröinnit’ ja ’kansainvälinen toimisto’.
2 JAKSO
►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevien hakemusten ja ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkien ◄ ◄ perusteella suoritettava kansainvälinen rekisteröinti
146 artikla
Kansainvälisen hakemuksen tekeminen
1. Madridin pöytäkirjan 3 artiklan mukaiset, ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevaan hakemukseen tai ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiin ◄ ◄ perustuvat kansainväliset hakemukset on tehtävä virastolle.
2. Jos kansainvälinen hakemus tehdään ennen kuin tavaramerkki, johon kansainvälisen rekisteröinnin on määrä perustua, on rekisteröity ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkinä ◄ ◄ , kansainvälistä rekisteröintiä hakevan on ilmoitettava, onko kansainvälisen rekisteröinnin määrä perustua ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevaan hakemukseen vai rekisteröintiin. Jos kansainvälisen rekisteröinnin on määrä perustua ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiin ◄ ◄ sen jälkeen kun se on rekisteröity, viraston katsotaan saaneen kansainvälisen hakemuksen päivänä, jona ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ ◄ rekisteröidään.
147 artikla
Kansainvälisen hakemuksen muoto ja sisältö
1. Kansainvälinen hakemus on tehtävä jollakin ►M1 unionin ◄ virallisella kielellä käyttäen viraston laatimaa lomaketta. Jollei hakija kansainvälisen hakemuksen tehdessään ole kyseisellä lomakkeella toisin ilmoittanut, virasto käy kirjeenvaihdon hakijan kanssa hakemuksen kielellä standardoidulla lomakkeella.
2. Jos kansainvälinen hakemus tehdään kielellä, joka ei kuulu Madridin pöytäkirjassa hyväksyttyihin kieliin, hakijan on ilmoitettava jokin kyseisiin kieliin kuuluva toinen kieli. Virasto toimittaa kansainvälisen hakemuksen kansainväliselle toimistolle tällä toisella kielellä.
3. Jos kansainvälinen hakemus tehdään muulla kuin Madridin pöytäkirjassa kansainvälisten hakemusten jättämisen osalta hyväksytyllä kielellä, hakija voi toimittaa tavaroiden tai palvelujen luettelon käännöksen sillä kielellä, jolla kansainvälinen hakemus on 2 kohdan mukaisesti toimitettava kansainväliselle toimistolle.
4. Virasto toimittaa kansainvälisen hakemuksen kansainväliselle toimistolle viipymättä.
5. Kansainvälisen hakemuksen tekemisestä on suoritettava maksu virastolle. Edellä 146 artiklan 2 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitetussa tapauksessa maksu on suoritettava ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ rekisteröintipäivänä. Hakemus katsotaan tehdyksi vasta, kun maksu on suoritettu.
6. Kansainvälisen hakemuksen on täytettävä sitä koskevat täytäntöönpanoasetuksessa säädetyt vaatimukset.
9. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään täsmällinen lomake, mukaan lukien sen osat, jota on käytettävä 1 kohdan mukaisen kansainvälisen hakemuksen tekemisessä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 163 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
148 artikla
Merkitseminen asiakirjavihkoon ja rekisteriin
1. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevaan hakemukseen perustuvan kansainvälisen rekisteröinnin päivämäärä ja numero merkitään kyseistä hakemusta koskevaan asiakirjavihkoon. Kun hakemus johtaa ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ saamiseen, kansainvälisen rekisteröinnin päivämäärä ja numero merkitään rekisteriin.
2. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiin ◄ ◄ perustuvan kansainvälisen rekisteröinnin päivämäärä ja numero merkitään rekisteriin.
148 a artikla
Perushakemuksen tai -rekisteröinnin mitättömyydestä annettavat ilmoitukset
2. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritellään ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvat yksittäiset tosiseikat ja päätökset Madridin pöytäkirjan 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti sekä tällaisten ilmoitusten asiaankuuluva ajankohta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 163 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
149 artikla
Kansainvälisen rekisteröinnin jälkeen tehtävä alueellista laajentamista koskeva pyyntö
2. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään tämän artiklan 1 kohdan mukaista alueellista laajentamista koskevaa pyyntöä koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 163 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
150 artikla
Kansainväliset maksut
Maksut, jotka Madridin pöytäkirjan mukaisesti on suoritettava kansainväliselle toimistolle, maksetaan suoraan kansainväliselle toimistolle.
3 JAKSO
►M1 Unionin ◄ nimeävät kansainväliset rekisteröinnit
151 artikla
►M1 Unionin ◄ nimeävän kansainvälisen rekisteröinnin vaikutukset
1. ►M1 Unionin ◄ nimeävällä kansainvälisellä rekisteröinnillä on sen Madridin pöytäkirjan 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta rekisteröintipäivästä tai sitä myöhäisemmästä Madridin pöytäkirjan 3 ter artiklan 2 kohdan nojalla tapahtuvan ►M1 unionin ◄ nimeämispäivästä lukien sama vaikutus kuin ►M1 unionin ◄ tavaramerkkiä koskevalla hakemuksella.
2. Jollei Madridin pöytäkirjan 5 artiklan 1 kohdan ja 2 kohdan mukaista kieltäytymisilmoitusta ole tehty tai jos kyseinen kieltäytyminen on peruutettu, ►M1 unionin ◄ nimeävällä kansainvälisellä rekisteröinnillä on 1 kohdassa mainitusta päivästä sama vaikutus kuin tavaramerkin rekisteröinnillä ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkiksi ◄ ◄ .
3. Edellä olevan 9 artiklan 3 kohtaa sovellettaessa 152 artiklan 1 kohdan mukainen ►M1 Unionin ◄ nimeävää kansainvälistä rekisteröintiä koskevien tietojen julkaiseminen korvaa ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevan hakemuksen julkaisemisen ja 152 artiklan 2 kohdan mukainen julkaiseminen korvaa ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ rekisteröinnin julkaisemisen.
152 artikla
Julkaiseminen
1. Virasto julkaisee Madridin pöytäkirjan 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun ►M1 unionin ◄ nimeävän tavaramerkin rekisteröintipäivän tai rekisteröinnin jälkeen tehtävän, Madridin pöytäkirjan 3 ter artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ►M1 unionin ◄ nimeämisen päivämäärän, kansainvälisessä hakemuksessa käytetyn kielen ja hakijan ilmoittaman toisen kielen sekä kansainvälisen rekisteröinnin numeron ja kyseisen rekisteröinnin kansainvälisen toimiston lehdessä julkaisemisen päivämäärän, jäljennöksen merkistä sekä niiden tavara- tai palveluluokkien numerot, joiden osalta suojaa haetaan.
2. Jollei Madridin pöytäkirjan 5 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaista kansainvälisen rekisteröinnin mukaisen suojan epäämistä koskevaa ilmoitusta ole tehty tai jos tällainen kieltäytyminen on peruutettu, virasto julkaisee tämän tiedon, kansainvälisen rekisteröinnin numeron sekä tarvittaessa päivän, jona kyseinen rekisteröinti on julkaistu kansainvälisen toimiston lehdessä.
153 artikla
Tavaramerkin aiemmuus
1. ►M1 Unionin ◄ nimeävän kansainvälisen rekisteröinnin hakija voi kansainvälisessä hakemuksessa 34 artiklassa säädetyin tavoin vaatia aikaisemman tavaramerkin aiemmuutta, jos tavaramerkki on rekisteröity jäsenvaltiossa, mukaan lukien Benelux-maat, tai sellaisen aikaisemman tavaramerkin aiemmuutta, joka on rekisteröity jäsenvaltiossa voimassa olevaa kansainvälistä menettelyä noudattaen.
2. ►M1 Unionin ◄ nimeävän kansainvälisen rekisteröinnin haltija voi 35 artiklassa säädetyin tavoin virastolta 152 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna rekisteröinnin vaikutusten julkaisupäivästä lukien vaatia aikaisemman tavaramerkin aiemmuutta, jos tavaramerkki on rekisteröity jäsenvaltiossa, mukaan lukien Benelux-maat, tai sellaisen aikaisemman tavaramerkin aiemmuutta, joka on rekisteröity jäsenvaltiossa voimassa olevaa kansainvälistä menettelyä noudattaen. Virasto ilmoittaa asiasta kansainväliselle toimistolle.
153 a artikla
Aiemmuuden vaatiminen virastossa
6. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään tämän artiklan 1 kohdan mukaisen aiemmuusvaatimuksen yksityiskohtainen sisältö ja tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti ilmoitettavien tietojen yksityiskohdat. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 163 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
154 artikla
Tavaroiden ja palvelujen nimeäminen sekä tutkiminen ehdottomien hylkäysperusteiden osalta
1. Unionin nimeävät kansainväliset rekisteröinnit tutkitaan 28 artiklan 2–4 kohdan mukaisuuden varmistamiseksi ja ehdottomien hylkäysperusteiden osalta samalla tavalla kuin ►C2 EU-yhteisömerkkejä ◄ koskevat hakemukset.
2. Jos todetaan, että unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti ei oikeuta tämän asetuksen 28 artiklan 4 kohdan tai 37 artiklan 1 kohdan mukaisesti suojaan kaikkien sellaisten tavaroiden ja palvelujen tai joidenkin sellaisten tavaroiden ja palvelujen osalta, joita varten kansainvälinen toimisto on sen rekisteröinyt, virasto antaa viran puolesta ilmoituksen väliaikaisesta hylkäämisestä kansainväliselle toimistolle Madridin pöytäkirjan 5 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.
3. Jos kansainvälisen rekisteröinnin haltijalla on oltava edustus virastossa 92 artiklan 2 kohdan nojalla, tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen on sisällettävä kehotus nimetä 93 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu edustaja.
4. Väliaikaista hylkäämistä koskevassa ilmoituksessa on esitettävä hylkäämisen perustelut, ja siinä on määritettävä määräaika, jonka kuluessa kansainvälisen rekisteröinnin haltija voi toimittaa huomautuksensa ja jonka kuluessa sen on tarvittaessa nimettävä edustaja. Määräaika alkaa päivänä, jona virasto esittää väliaikaisen hylkäämisen.
5. Jos virasto toteaa, että unionin nimeävä kansainvälinen hakemus ei sisällä ilmoitusta toisesta kielestä tämän asetuksen 161 b artiklan mukaisesti, virasto antaa viran puolesta ilmoituksen väliaikaisesta hylkäämisestä kansainväliselle toimistolle Madridin pöytäkirjan 5 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.
6. Jos kansainvälisen rekisteröinnin haltija ei kumoa suojan hylkäämistä koskevaa perustetta määräajassa tai tarvittaessa nimeä edustajaa tai ilmoita toista kieltä, virasto hylkää suojan kaikkien sellaisten tavaroiden ja palvelujen tai joidenkin sellaisten tavaroiden ja palvelujen osalta, joita varten kansainvälinen rekisteröinti on rekisteröity. Suojan hylkääminen korvaa ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskevan hakemuksen hylkäämisen. Päätökseen sovelletaan muutoksenhakumenettelyä 58–65 artiklan mukaisesti.
7. Jos virasto ei ole 156 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun väitejakson alkuun mennessä antanut ilmoitusta väliaikaisesta hylkäämisestä tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti, se lähettää kansainväliselle toimistolle ilmoituksen, jossa mainitaan, että 37 artiklan mukainen ehdottomien hylkäysperusteiden tutkiminen on saatu päätökseen mutta että kolmannet osapuolet voivat vielä esittää väitteitä kansainvälistä rekisteröintiä vastaan tai tehdä siihen huomautuksia. Tämä väliaikainen ilmoitus ei vaikuta viraston oikeuteen aloittaa omasta aloitteestaan uudelleen ehdottomien hylkäysperusteiden tutkiminen milloin vain ennen suojan myöntämistä koskevan lopullisen ilmoituksen antamista.
8. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään kansainväliselle toimistolle lähetettävän suojan väliaikaista hylkäämistä koskevan ilmoituksen ja kansainväliselle toimistolle lähetettävän, suojan lopullista myöntämistä tai hylkäämistä koskevan lopullisen tiedonannon yksityiskohtainen sisältö. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 163 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
154 a artikla
Yhteisö- ja tarkastusmerkit
3. Siirretään komissiolle valta antaa 163 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään yhteisömerkkiin, tarkastusmerkkiin tai takuumerkkiin liittyvään perushakemukseen tai perusrekisteröintiin perustuvia kansainvälisiä rekisteröintejä koskevan menettelyn yksityiskohdat.
155 artikla
Tutkimus
1. Saatuaan ilmoituksen ►M1 unionin ◄ nimeävästä kansainvälisestä rekisteröinnistä virasto laatii ►M1 unionin ◄ tutkimuskertomuksen 38 artiklan 1 kohdan mukaisesti ►M1 edellyttäen, että 38 artiklan 1 kohdan mukainen tutkimuskertomusta koskeva pyyntö esitetään virastolle kuukauden kuluessa ilmoituksen päivästä ◄ .
2. Saatuaan ilmoituksen ►M1 unionin ◄ nimeävästä kansainvälisestä rekisteröinnistä virasto lähettää siitä viipymättä jäljennöksen kunkin sellaisen jäsenvaltion teollisoikeuksien keskusvirastolle, joka on ilmoittanut toimistolle päätöksestään suorittaa tutkimus oman tavaramerkkirekisterinsä osalta 38 artiklan 2 kohdan mukaisesti ►M1 edellyttäen, että 38 artiklan 2 kohdan mukainen tutkimuskertomusta koskeva pyyntö esitetään virastolle kuukauden kuluessa ilmoituksen päivästä ja tutkimusmaksu maksetaan saman ajanjakson kuluessa. ◄
3. Sovelletaan 38 artiklan 3–6 kohtaa soveltuvin osin.
4. Virasto ilmoittaa ►M1 unionin ◄ mainituille aikaisempien ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkien ◄ ◄ haltijoille tai aikaisempien ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevien hakemusten tekijöille ►M1 unionin ◄ nimeävän kansainvälisen rekisteröinnin julkaisemisesta 152 artiklan 1 kohdan mukaisesti. ►M1 Tämä seikka pätee riippumatta siitä, onko kansainvälisen rekisteröinnin haltija pyytänyt, että hänelle lähetetään EU-tutkimuskertomus, ellei aikaisemman rekisteröinnin haltija tai hakemuksen esittäjä pyydä, ettei hänelle lähetetä ilmoitusta. ◄
156 artikla
Väite
1. ►M1 Unionin ◄ nimeäviä kansainvälisiä rekisteröintejä vastaan voi tehdä väitteen samalla tavalla kuin julkaistuja ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevia hakemuksia vastaan.
2. Väiteilmoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa, ja määräaika alkaa kuukauden kuluttua 152 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta julkaisupäivästä. Väite katsotaan tehdyksi vasta väitemaksun suorittamisen jälkeen.
3. Suojan epääminen korvaa ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevan hakemuksen hylkäämisen.
4. Siirretään komissiolle valta antaa 163 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään väitteen tekemistä ja tutkimista koskeva menettely, mukaan lukien kansainväliselle toimistolle tehtävät tarvittavat ilmoitukset.
157 artikla
►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ rekisteröinnin korvaaminen kansainvälisellä rekisteröinnillä
Virasto merkitsee pyynnöstä rekisteriin, että ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ rekisteröinti katsotaan korvatuksi kansainvälisellä rekisteröinnillä Madridin pöytäkirjan 4 bis artiklan mukaisesti.
158 artikla
Kansainvälisen rekisteröinnin vaikutusten mitättömyys
1. ►M1 Unionin ◄ nimeävän kansainvälisen rekisteröinnin vaikutukset voidaan julistaa mitättömiksi.
2. Hakemus ►M1 unionin ◄ nimeävän kansainvälisen rekisteröinnin vaikutusten julistamisesta mitättömiksi korvaa 51 artiklassa säädetyn menettämispäätöstä koskevan hakemuksen tai 52 tai 53 artiklassa säädetyn mitätöintipäätöstä koskevan hakemuksen.
4. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään kansainväliselle toimistolle tämän artiklan 3 kohdan nojalla annettavan ilmoituksen yksityiskohtainen sisältö. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 163 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
159 artikla
Kansainvälisellä rekisteröinnillä tehdyn ►M1 unionin ◄ nimeävän rekisteröinnin muuttaminen kansallista tavaramerkkiä koskevaksi hakemukseksi tai jäsenvaltioita koskeviksi rekisteröinneiksi
1. Jos kansainvälisellä rekisteröinnillä tehty ►M1 unionin ◄ nimeävä rekisteröinti on evätty tai lakkaa olemasta voimassa, kansainvälisen rekisteröinnin haltija voi pyytää ►M1 unionin ◄ nimeävän rekisteröinnin muuttamista:
a) 112, 113 ja 114 artiklan mukaisesti kansallista tavaramerkkiä koskevaksi hakemukseksi; tai
b) Madridin pöytäkirjan osapuolena olevaa jäsenvaltiota koskevaksi nimeämiseksi, jos päivänä, jona muuttamista pyydettiin, kyseistä jäsenvaltiota koskeva nimeäminen voitiin tehdä suoraan Madridin pöytäkirjan nojalla. Sovelletaan tämän asetuksen 112, 113 ja 114 artiklaa.
2. Kansallista tavaramerkkiä koskevaan hakemukseen taikka Madridin pöytäkirjan osapuolena olevaa jäsenvaltiota koskevaan nimeämiseen, joka johtuu kansainvälisellä rekisteröinnillä tehdyn unionin nimeävän rekisteröinnin muuttamisesta, sovelletaan kyseisen jäsenvaltion osalta Madridin pöytäkirjan 3 artiklan 4 kohdan mukaisen kansainvälisen rekisteröinnin päivämäärää tai Madridin pöytäkirjan 3 ter artiklan 2 kohdan mukaisen unioniin laajentamisen päivämäärää, jos laajentaminen tehtiin kansainvälisen rekisteröinnin jälkeen, tai kyseisen rekisteröinnin etuoikeuspäivämäärää ja tarvittaessa tämän asetuksen 153 artiklan mukaisesti vaadittua kyseisen valtion tavaramerkin aiemmuutta.
3. Muuttamista koskeva pyyntö julkaistaan.
10. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään
a) edellä 4 ja 7 kohdassa tarkoitettujen muuntamista koskevien pyyntöjen yksityiskohtainen sisältö;
b) tiedot, jotka sisällytetään 3 kohdan mukaiseen muuntamista koskevien pyyntöjen julkaisemiseen.
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 163 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
160 artikla
Kansainvälisen rekisteröinnin kohteena olevan tavaramerkin käyttö
Edellä olevan 15 artiklan 1 kohtaa, 42 artiklan 2 kohtaa, 51 artiklan 1 kohdan a alakohtaa ja 57 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa 152 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu julkaisupäivä korvaa rekisteröintipäivän, kun on kyse päivästä, josta lähtien ►M1 unionin ◄ nimeävän kansainvälisen rekisteröinnin kohteena oleva tavaramerkki on otettava varsinaisesti käyttöön ►M1 unionissa ◄ .
161 artikla
Muuttaminen
1. Jollei 2 kohdasta muuta johdu, ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskeviin hakemuksiin sovellettavia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin hakemuksiin, jotka koskevat kansainvälisen rekisteröinnin muuttamista ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevaksi hakemukseksi Madridin pöytäkirjan 9 quinquies artiklan mukaisesti.
2. Jos muuttamista koskeva hakemus liittyy ►M1 unionin ◄ nimeävään kansainväliseen rekisteröintiin, jonka tiedot on julkaistu 152 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ei 37–42 artiklaa sovelleta.
6. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa määritetään tämän artiklan 3 kohdan mukaisen muuntamista koskevan hakemuksen yksityiskohtainen sisältö. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 163 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
XIV OSASTO
LOPPUSÄÄNNÖKSET
▼M1 —————
163 artikla
Komiteamenettely
1. Komissiota avustaa täytäntöönpanosääntöjä käsittelevä komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 ( 18 ) tarkoitettu komitea.
2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
163 a artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Siirretään komissiolle 23 päivästä maaliskuuta 2016 määräämättömäksi ajaksi 42 a artiklassa, 43 artiklan 3 kohdassa, 57 a artiklassa, 65 a artiklassa, 77 artiklan 4 kohdassa, 78 artiklan 6 kohdassa, 79 artiklan 5 kohdassa, 79 b artiklan 2 kohdassa, 79 c artiklan 5 kohdassa, 80 artiklan 3 kohdassa, 82 a artiklan 3 kohdassa, 93 a artiklassa, 136 b artiklassa, 154 a artiklan 3 kohdassa ja 156 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. On erityisen tärkeää, että komissio noudattaa tavanomaista käytäntöään ja toteuttaa ennen kyseisten delegoitujen säädösten hyväksymistä asianmukaiset asiantuntijoiden, mukaan lukien jäsenvaltioiden asiantuntijat, kuulemiset.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
5. Edellä 42 a artiklan, 43 artiklan 3 kohdan, 57 a artiklan, 65 a artiklan, 77 artiklan 4 kohdan, 78 artiklan 6 kohdan, 79 artiklan 5 kohdan, 79 b artiklan 2 kohdan, 79 c artiklan 5 kohdan, 80 artiklan 3 kohdan, 82 a artiklan 3 kohdan, 93 a artiklan, 136 b artiklan, 154 a artiklan 3 kohdan ja 156 artiklan 4 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
▼M1 —————
165 artikla
►M1 Unionin ◄ laajentumiseen liittyvät säännökset
1. Siitä päivästä, jona Bulgaria, Tšekin tasavalta, Viro, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Puola, Romania, Slovenia ja Slovakia, jäljempänä ’uudet jäsenvaltiot’, liittyvät jäseniksi, tämän asetuksen nojalla ennen asianomaista liittymispäivää rekisteröity tai haettu ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkki ◄ ◄ ulotetaan olemaan voimassa näiden jäsenvaltioiden alueella, jotta sen oikeusvaikutukset olisivat samanlaiset kaikkialla ►M1 unionissa ◄ .
2. ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ rekisteröintiä koskevaa hakemusta ei voida liittymispäivänä hylätä minkään 7 artiklan 1 kohdassa luetellun ehdottoman hylkäysperusteen pohjalta, jos näitä perusteita olisi sovellettava pelkästään uusien jäsenvaltioiden liittymisen vuoksi.
3. Jos hakemus ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ rekisteröimiseksi on jätetty liittymispäivää edeltävän kuuden kuukauden aikana, sen vastainen väite voidaan tehdä 41 artiklan mukaisesti, jos aikaisempi tavaramerkki tai muu aikaisempi oikeus on saatu uudessa jäsenvaltiossa 8 artiklan mukaisesti ennen liittymistä edellyttäen, se oli saatu hyvässä uskossa ja että jättämispäivä tai tarvittaessa etuoikeuspäivä tai aikaisemman tavaramerkin tai muun aikaisemman oikeuden saamispäivä uudessa jäsenvaltiossa on ennen haettua ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ koskevan hakemuksen jättämispäivää tai tarvittaessa etuoikeuspäivää.
4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ ◄ ei voi julistaa mitättömäksi:
a) 52 artiklan nojalla, jos mitättömyysperuste tulisi sovellettavaksi ainoastaan uuden jäsenvaltion liittymisen vuoksi;
b) 53 artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla, jos aikaisempi kansallinen oikeus oli rekisteröity tai sitä oli sovellettu taikka se oli saatu uudessa jäsenvaltiossa ennen liittymispäivää.
5. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun ►M1 ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ ◄ käyttö voidaan kieltää 110 ja 111 artiklan nojalla, jos aikaisempi tavaramerkki tai muu aikaisempi oikeus on rekisteröity tai sitä on sovellettu taikka se on ennen kyseisen valtion liittymispäivää saatu hyvässä uskossa uudessa jäsenvaltiossa tai, tarvittaessa, sillä on kyseisen valtion liittymispäivää aiempi päivämäärä.
165 a artikla
Arviointi ja uudelleentarkastelu
1 Komissio arvioi viimeistään 24 päivänä maaliskuuta 2021 ja sen jälkeen joka viides vuosi tämän asetuksen täytäntöönpanoa.
2. Arvioinnissa tarkastellaan viraston, jäsenvaltioiden teollisoikeuksien keskusviraston ja Benelux-maiden teollisoikeuksien viraston välisen yhteistyön oikeudellista kehystä kiinnittäen erityishuomiota 123 c artiklassa säädettyyn rahoitusjärjestelmään. Arvioinnissa on lisäksi tutkittava viraston ja sen toimintatapojen vaikutuksia, vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Arvioinnissa on tarkasteltava erityisesti tarvetta muuttaa viraston valtuutusta ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia.
3. Komissio toimittaa arviointikertomuksen ja sen perusteella tekemänsä päätelmät Euroopan parlamentille, neuvostolle ja hallintoneuvostolle. Arvioinnin tulokset julkistetaan.
4. Joka toisen arvioinnin yhteydessä arvioidaan viraston saavuttamat tulokset ottaen huomioon sen tavoitteet, valtuutus ja tehtävät.
166 artikla
Kumoaminen
Kumotaan asetus (EY) N:o 40/94 sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä I mainituilla säädöksillä.
Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.
167 artikla
Voimaantulo
1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
2. Jäsenvaltioiden on saatettava voimaan 95 ja 114 artiklan täytäntöönpanemiseksi vaadittavat toimenpiteet kolmen vuoden kuluessa asetuksen (EY) N:o 40/94 voimaantulosta.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE -I
MAKSUJEN MÄÄRÄ
A. Virastolle tämän asetuksen mukaan maksettavat maksut ovat seuraavat (euroina):
1. Perusmaksu tavallista ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskevasta hakemuksesta (26 artiklan 2 kohta):
1 000 euroa
2. Perusmaksu tavallista ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskevasta sähköisestä hakemuksesta (26 artiklan 2 kohta):
850 euroa
3. Maksu tavallista ►C2 EU-yhteisömerkistä ◄ toisen luokan tavaroille ja palveluille (26 artiklan 2 kohta):
50 euroa
4. Maksu tavallista ►C2 EU-yhteisömerkistä ◄ kolmannen tai jokaisen seuraavan luokan tavaroille ja palveluille (26 artiklan 2 kohta):
150 euroa
5. Perusmaksu EU-yhteisömerkkiä tai EU-tarkastusmerkkiä koskevasta hakemuksesta (26 artiklan 2 kohta ja 66 artiklan 3 kohta tai 74 a artiklan 4 kohta):
1 800 euroa
6. Perusmaksu EU-yhteisömerkkiä tai EU-tarkastusmerkkiä koskevasta sähköisestä hakemuksesta (26 artiklan 2 kohta ja 66 artiklan 3 kohta tai 74 a artiklan 3 kohta):
1 500 euroa
7. Maksu EU-yhteisömerkistä tai EU-tarkastusmerkistä toisen luokan tavaroille ja palveluille: (26 artiklan 2 kohta ja 66 artiklan 3 kohta tai 74 a artiklan 3 kohta):
50 euroa
8. Maksu EU-yhteisömerkistä tai EU-tarkastusmerkistä kolmannen tai jokaisen seuraavan luokan tavaroille ja palveluille (26 artiklan 2 kohta ja 66 artiklan 3 kohta tai 74 a artiklan 3 kohta):
150 euroa
9. Tutkimusmaksu ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskevasta hakemuksesta (38 artiklan 2 kohta) tai unionin nimeävästä kansainvälisestä rekisteröinnistä (38 artiklan 2 kohta ja 155 artiklan 2 kohta): 12 euroa kerrottuna 38 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen teollisoikeuksien keskusvirastojen lukumäärällä; virasto julkaisee kyseisen määrän ja sen muutokset viraston virallisessa lehdessä.
10. Väitemaksu (41 artiklan 3 kohta):
320 euroa
11. Perusmaksu tavallisen ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ uudistamisesta (47 artiklan 3 kohta):
1 000 euroa
12. Perusmaksu tavallisen ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ sähköisestä uudistamisesta (47 artiklan 3 kohta):
850 euroa
13. Maksu tavallisen ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ uudistamisesta toisen luokan tavaroille ja palveluille (47 artiklan 3 kohta):
50 euroa
14. Maksu tavallisen ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ uudistamisesta kolmannen tai jokaisen seuraavan luokan tavaroille ja palveluille (47 artiklan 3 kohta):
150 euroa
15. Perusmaksu EU-yhteisömerkin tai EU-tarkastusmerkin uudistamisesta (47 artiklan 3 kohta ja 66 artiklan 3 kohta tai 74 a artiklan 3 kohta):
1 800 euroa
16. Perusmaksu EU-yhteisömerkin tai EU-tarkastusmerkin sähköisestä uudistamisesta (47 artiklan 3 kohta ja 66 artiklan 3 kohta tai 74 a artiklan 3 kohta):
1 500 euroa
17. Maksu EU-yhteisömerkin tai EU-tarkastusmerkin uudistamisesta toisen luokan tavaroille ja palveluille (47 artiklan 3 kohta ja 66 artiklan 3 kohta tai 74 a artiklan 3 kohta):
50 euroa
18. Maksu EU-yhteisömerkin tai EU-tarkastusmerkin uudistamisesta kolmannen tai jokaisen seuraavan luokan tavaroille ja palveluille (47 artiklan 3 kohta ja 66 artiklan 3 kohta tai 74 a artiklan 3 kohta):
150 euroa
19. Lisämaksu uudistamismaksun myöhäisestä suorittamisesta tai uudistamista koskevan pyynnön myöhäisestä esittämisestä (47 artiklan 3 kohta): 25 prosenttia myöhässä olevasta uudistamismaksusta, kuitenkin enintään: 1 500 euroa
20. Maksu menettämis- tai mitättömyysvaatimuksesta (56 artiklan 2 kohta):
630 euroa
21. Valitusmaksu (60 artiklan 1 kohta):
720 euroa
22. Maksu menetetyn määräajan palauttamista koskevasta hakemuksesta (81 artiklan 3 kohta):
200 euroa
23. Maksu hakemuksesta, joka koskee ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskevan hakemuksen tai ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ muuntamista (113 artiklan 1 kohta, myös yhdessä 159 artiklan 1 kohdan kanssa):
a) kansallista tavaramerkkiä koskevaksi hakemukseksi;
b) jäsenvaltioita koskevaksi nimeämiseksi Madridin pöytäkirjan mukaisesti:
200 euroa
24. Maksu menettelyn jatkamisesta (82 artiklan 1 kohta):
400 euroa
25. Maksu rekisteröidyn ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ (49 artiklan 4 kohta) tai ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskevan hakemuksen (44 artiklan 4 kohta) jakamista koskevasta ilmoituksesta:
250 euroa
26. Hakemusmaksu rekisteröityä ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskevan käyttöluvan tai muun oikeuden rekisteröinnistä (ennen 1 päivää lokakuuta 2017 asetuksen (EY) N:o 2868/95 33 artiklan 2 kohta ja mainitusta päivästä alkaen 22 a artiklan 2 alakohta) tai ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskevaa hakemusta koskevan käyttöluvan tai muun oikeuden rekisteröinnistä (ennen 1 päivää lokakuuta 2017 asetuksen (EY) N:o 2868/95 33 artiklan 2 kohta ja mainitusta päivästä alkaen 22 a artiklan 2 alakohta):
a) käyttöluvan saaminen
b) käyttöluvan luovuttaminen
c) esineoikeuden luominen
d) esineoikeuden luovuttaminen
e) pakkotäytäntöönpano
200 euroa rekisteröinniltä, mutta jos useampia pyyntöjä esitetään samassa hakemuksessa tai samaan aikaan, kokonaismaksu on enintään 1 000 euroa
27. Maksu käyttöluvan tai muun oikeuden rekisterimerkinnän peruuttamisesta (ennen 1 päivää lokakuuta 2017 asetuksen (EY) N:o 2868/95 35 artiklan 3 kohta ja mainitusta päivästä alkaen 24 a artiklan 3 kohta): 200 euroa peruuttamiselta, mutta jos useampia pyyntöjä esitetään samassa hakemuksessa tai samaan aikaan, kokonaismaksu on enintään 1 000 euroa
28. Maksu rekisteröidyn ►C2 EU-yhteisömerkin ◄ muuntamisesta (48 artiklan 4 kohta):
200 euroa
29. Maksu jäljennöksen toimittamisesta ►C2 EU-yhteisömerkkiä ◄ koskevasta hakemuksesta (88 artiklan 7 kohta), rekisteröintitodistuksen jäljennöksestä (45 artiklan 2 kohta) tai rekisteriotteesta (87 artiklan 7 kohta):
a) oikeaksi todistamaton jäljennös tai ote:
10 euroa
b) oikeaksi todistettu jäljennös tai ote:
30 euroa
30. Maksu asiakirjojen asettamisesta julkisesti nähtäville (88 artiklan 6 kohta):
30 euroa
31. Maksu asiakirjojen jäljennösten toimittamisesta (88 artiklan 7 kohta):
a) oikeaksi todistamaton jäljennös:
10 euroa
b) oikeaksi todistettu jäljennös:
30 euroa
lisäksi kymmenen sivua ylittävältä määrältä sivua kohti
1 euro
32. Maksu asiakirjoissa olevien tietojen edelleen toimittamisesta (88 artiklan 9 kohta):
10 euroa
33. Maksu korvattavien menettelykulujen vahvistamisen tarkistamisesta (ennen 1 päivää lokakuuta 2017 asetuksen (EY) N:o 2868/95 94 artiklan 4 kohta ja mainitusta päivästä alkaen 85 artiklan 7 kohta):
100 euroa
34. Maksu kansainvälisen hakemuksen tekemisestä virastossa (ennen 1 päivää lokakuuta 2017 147 artiklan 5 kohta ja mainitusta päivästä alkaen 147 artiklan 4 kohta):
300 euroa
B. Kansainväliselle toimistolle maksettavat maksut
I Unionin nimeävää kansainvälistä rekisteröintiä koskeva yksilöllinen maksu
1. Unionin nimeävän kansainvälisen rekisteröinnin hakijan on maksettava kansainväliselle toimistolle unionin nimeämistä koskeva yksilöllinen maksu Madridin pöytäkirjan 8 artiklan 7 kohdan mukaisesti.
2. Kansainvälisen rekisteröinnin haltijan, joka tekee kansainvälisen rekisteröinnin jälkeen unionin nimeävän alueellista laajentamista koskevan pyynnön, on maksettava kansainväliselle toimistolle unionin nimeämistä koskeva yksilöllinen maksu Madridin pöytäkirjan 8 artiklan 7 kohdan mukaisesti.
3. B.I.1 tai B.I.2 kohdan nojalla maksettavan maksun määrän on vastattava Sveitsin frangeissa, siten kuin WIPOn pääjohtaja on vahvistanut Madridin sopimuksen ja pöytäkirjan mukaisten yhteisten määräysten 35 säännön 2 kohdan mukaisesti, seuraavia määriä:
a) tavallisen tavaramerkin osalta: 820 euroa sekä tarvittaessa lisäksi 50 euroa toisen luokan tavaroista ja palveluista ja 150 euroa jokaisesta kansainväliseen rekisteröintiin sisältyvästä tavaroiden tai palveluiden luokasta kolmannesta luokasta alkaen;
b) yhteisömerkin tai tarkastusmerkin osalta: 1 400 euroa sekä tarvittaessa lisäksi 50 euroa toisen luokan tavaroista ja palveluista ja 150 euroa jokaisesta tavaroiden tai palveluiden luokasta kolmannesta luokasta alkaen.
II Unionin nimeävän kansainvälisen rekisteröinnin uudistamista koskeva yksilöllinen maksu
1. Unionin nimeävän kansainvälisen rekisteröinnin haltijan on maksettava kansainväliselle toimistolle osana kansainvälisen rekisteröinnin uudistamismaksuja unionin nimeämistä koskeva yksilöllinen maksu Madridin pöytäkirjan 8 artiklan 7 kohdan mukaisesti.
2. B.II.1 kohdassa tarkoitetun maksun määrän on vastattava Sveitsin frangeissa, siten kuin WIPOn pääjohtaja on vahvistanut Madridin sopimuksen ja pöytäkirjan mukaisten yhteisten määräysten 35 säännön 2 kohdan mukaisesti, seuraavia määriä:
a) yksittäisen tavaramerkin osalta: 820 euroa sekä tarvittaessa lisäksi 50 euroa toisen luokan tavaroista ja palveluista ja 150 euroa jokaisesta kansainväliseen rekisteröintiin sisältyvästä tavaroiden tai palveluiden luokasta kolmannesta luokasta alkaen;
b) yhteisömerkin tai tarkastusmerkin osalta: 1 400 euroa sekä tarvittaessa lisäksi 50 euroa toisen luokan tavaroista ja palveluista ja 150 euroa jokaisesta kansainväliseen rekisteröintiin sisältyvästä tavaroiden tai palveluiden luokasta kolmannesta luokasta alkaen.
LIITE I
Kumottu asetus ja luettelo sen muutoksista
(166 artikla)
|
Neuvoston asetus (EY) N:o 40/94 (EYVL L 11, 14.1.1994, s. 1) |
|
|
Neuvoston asetus (EY) N:o 3288/94 (EYVL L 349, 31.12.1994, s. 83) |
|
|
Neuvoston asetus (EY) N:o 807/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 36) |
Ainoastaan liitteessä III oleva 48 kohta |
|
Neuvoston asetus (EY) N:o 1653/2003 (EUVL L 245, 29.9.2003, s. 36) |
|
|
Neuvoston asetus (EY) N:o 1992/2003 (EUVL L 296, 14.11.2003, s. 1) |
|
|
Neuvoston asetus (EY) N:o 422/2004 (EUVL L 70, 9.3.2004, s. 1) |
|
|
Neuvoston asetus (EY) N:o 1891/2006 (EUVL L 386, 29.12.2006, s. 14) |
Ainoastaan 1 artikla |
|
Vuoden 2003 liittymisasiakirjan liitteessä II olevan 4 osan C.I kohta (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 342) |
|
|
Vuoden 2005 liittymisasiakirja, liitteessä III oleva 1.I kohta (EUVL L 157, 21.6.2005, s. 231) |
|
LIITE II
Vastaavuustaulukko
|
Asetus (EY) N:o 40/94 |
Tämä asetus |
|
1–14 artikla |
1–14 artikla |
|
15 artiklan 1 kohta |
15 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta |
|
15 artiklan 2 kohta, johdantolause |
15 artiklan 1 kohdan toinen alakohta, johdantolause |
|
15 artiklan 2 kohdan a alakohta |
15 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohta |
|
15 artiklan 2 kohdan b alakohta |
15 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan b alakohta |
|
15 artiklan 3 kohta |
15 artiklan 2 kohta |
|
16–36 artikla |
16–36 artikla |
|
37 artikla |
— |
|
38 artikla |
37 artikla |
|
39 artikla |
38 artikla |
|
40 artikla |
39 artikla |
|
41 artikla |
40 artikla |
|
42 artikla |
41 artikla |
|
43 artikla |
42 artikla |
|
44 artikla |
43 artikla |
|
44 a artikla |
44 artikla |
|
45–48 artikla |
45–48 artikla |
|
48 a artikla |
49 artikla |
|
49 artikla |
50 artikla |
|
50 artikla |
51 artikla |
|
51 artikla |
52 artikla |
|
52 artikla |
53 artikla |
|
53 artikla |
54 artikla |
|
54 artikla |
55 artikla |
|
55 artikla |
56 artikla |
|
56 artikla |
57 artikla |
|
57 artikla |
58 artikla |
|
58 artikla |
59 artikla |
|
59 artikla |
60 artikla |
|
60 artikla |
61 artikla |
|
60 a artikla |
62 artikla |
|
61 artikla |
63 artikla |
|
62 artikla |
64 artikla |
|
63 artikla |
65 artikla |
|
64 artikla |
66 artikla |
|
65 artikla |
67 artikla |
|
66 artikla |
68 artikla |
|
67 artikla |
69 artikla |
|
68 artikla |
70 artikla |
|
69 artikla |
71 artikla |
|
70 artikla |
72 artikla |
|
71 artikla |
73 artikla |
|
72 artikla |
74 artikla |
|
73 artikla |
75 artikla |
|
74 artikla |
76 artikla |
|
75 artikla |
77 artikla |
|
76 artikla |
78 artikla |
|
77 artikla |
79 artikla |
|
77 a artikla |
80 artikla |
|
78 artikla |
81 artikla |
|
78 a artikla |
82 artikla |
|
79 artikla |
83 artikla |
|
80 artikla |
84 artikla |
|
81 artikla |
85 artikla |
|
82 artikla |
86 artikla |
|
83 artikla |
87 artikla |
|
84 artikla |
88 artikla |
|
85 artikla |
89 artikla |
|
86 artikla |
90 artikla |
|
87 artikla |
91 artikla |
|
88 artikla |
92 artikla |
|
89 artikla |
93 artikla |
|
90 artikla |
94 artikla |
|
91 artikla |
95 artikla |
|
92 artikla |
96 artikla |
|
93 artikla |
97 artikla |
|
94 artiklan 1 kohdan johdantokappale |
98 artiklan 1 kohdan johdantokappale |
|
94 artiklan 1 kohdan ensimmäinen luetelmakohta |
98 artiklan 1 kohdan a alakohta |
|
94 artiklan 1 kohdan toinen luetelmakohta |
98 artiklan 1 kohdan b alakohta |
|
94 artiklan 2 kohta |
98 artiklan 2 kohta |
|
95 artikla |
99 artikla |
|
96 artikla |
100 artikla |
|
97 artikla |
101 artikla |
|
98 artikla |
102 artikla |
|
99 artikla |
103 artikla |
|
100 artikla |
104 artikla |
|
101 artikla |
105 artikla |
|
102 artikla |
106 artikla |
|
103 artikla |
107 artikla |
|
104 artikla |
108 artikla |
|
105 artikla |
109 artikla |
|
106 artikla |
110 artikla |
|
107 artikla |
111 artikla |
|
108 artikla |
112 artikla |
|
109 artikla |
113 artikla |
|
110 artikla |
114 artikla |
|
111 artikla |
115 artikla |
|
112 artikla |
116 artikla |
|
113 artikla |
117 artikla |
|
114 artikla |
118 artikla |
|
115 artikla |
119 artikla |
|
116 artikla |
120 artikla |
|
117 artikla |
121 artikla |
|
118 artikla |
122 artikla |
|
118 a artikla |
123 artikla |
|
119 artikla |
124 artikla |
|
120 artikla |
125 artikla |
|
121 artiklan 1 ja 2 kohta |
126 artiklan 1 ja 2 kohta |
|
121 artiklan 3 kohta |
— |
|
121 artiklan 4 kohta |
126 artiklan 3 kohta |
|
121 artiklan 5 kohta |
126 artiklan 4 kohta |
|
121 artiklan 6 kohta |
126 artiklan 5 kohta |
|
122 artikla |
127 artikla |
|
123 artikla |
128 artikla |
|
124 artikla |
129 artikla |
|
125 artikla |
130 artikla |
|
126 artikla |
131 artikla |
|
127 artikla |
132 artikla |
|
128 artikla |
133 artikla |
|
129 artikla |
134 artikla |
|
130 artikla |
135 artikla |
|
131 artikla |
136 artikla |
|
132 artikla |
137 artikla |
|
133 artikla |
138 artikla |
|
134 artikla |
139 artikla |
|
135 artikla |
140 artikla |
|
136 artikla |
141 artikla |
|
137 artikla |
142 artikla |
|
138 artikla |
143 artikla |
|
139 artikla |
144 artikla |
|
140 artikla |
145 artikla |
|
141 artikla |
146 artikla |
|
142 artikla |
147 artikla |
|
143 artikla |
148 artikla |
|
144 artikla |
149 artikla |
|
145 artikla |
150 artikla |
|
146 artikla |
151 artikla |
|
147 artikla |
152 artikla |
|
148 artikla |
153 artikla |
|
149 artikla |
154 artikla |
|
150 artikla |
155 artikla |
|
151 artikla |
156 artikla |
|
152 artikla |
157 artikla |
|
153 artikla |
158 artikla |
|
154 artikla |
159 artikla |
|
155 artikla |
160 artikla |
|
156 artikla |
161 artikla |
|
157 artiklan 1 kohta |
162 artiklan 1 kohta |
|
157 artiklan 2 kohdan johdantokappale |
162 artiklan 2 kohdan johdantokappale |
|
157 artiklan 2 kohdan 2 alakohta |
162 artiklan 2 kohdan a alakohta |
|
157 artiklan 2 kohdan 3 alakohta |
162 artiklan 2 kohdan b alakohta |
|
157 artiklan 2 kohdan 5 alakohta |
162 artiklan 2 kohdan c alakohta |
|
157 artiklan 2 kohdan 6 alakohta |
162 artiklan 2 kohdan d alakohta |
|
157 artiklan 2 kohdan 7 alakohta |
162 artiklan 2 kohdan e alakohta |
|
157 artiklan 2 kohdan 8 alakohta |
162 artiklan 2 kohdan f alakohta |
|
157 artiklan 2 kohdan 9 alakohta |
162 artiklan 2 kohdan g alakohta |
|
157 artiklan 2 kohdan 10 alakohta |
162 artiklan 2 kohdan h alakohta |
|
157 artiklan 2 kohdan 11 alakohta |
162 artiklan 2 kohdan i alakohta |
|
157 artiklan 2 kohdan 12 alakohta |
162 artiklan 2 kohdan j alakohta |
|
157 artiklan 2 kohdan 13 alakohta |
162 artiklan 2 kohdan k alakohta |
|
157 artiklan 2 kohdan 14 alakohta |
162 artiklan 2 kohdan l alakohta |
|
157 artiklan 3 kohta |
162 artiklan 3 kohta |
|
158 artikla |
163 artikla |
|
159 artikla |
164 artikla |
|
159 a artiklan 1, 2 ja 3 kohta |
165 artiklan 1, 2 ja 3 kohta |
|
159 a artiklan 4 kohdan alkukappale |
165 artiklan 4 kohdan alkukappale |
|
159 a artiklan 4 kohdan ensimmäinen luetelmakohta |
165 artiklan 4 kohdan a alakohta |
|
159 a artiklan 4 kohdan toinen luetelmakohta |
165 artiklan 4 kohdan b alakohta |
|
159 a artiklan 5 kohta |
165 artiklan 5 kohta |
|
— |
166 artikla |
|
160 artiklan 1 kohta |
167 artiklan 1 kohta |
|
160 artiklan 2 kohta |
167 artiklan 2 kohta |
|
160 artiklan 3 ja 4 kohta |
— |
|
— |
Liite I |
|
— |
Liite II |
( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/114/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 21).
( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 608/2013, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, teollis- ja tekijänoikeuksien tullivalvonnasta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1383/2003 kumoamisesta (EUVL L 181, 29.6.2013, s. 15).
( 3 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2436, annettu 16 päivänä joulukuuta 2015, jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä (EUVL L 336, 23.12.2015, s. 1).
( 3 ) EYVL L 110, 20.4.2001, s. 28.
( 3 ) EYVL L 125, 5.5.2001, s. 15.
( 4 ) EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.
( 5 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).
( 6 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).
( 7 ) Komission päätös (EU, Euratom) 2015/443, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, turvallisuudesta komissiossa (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 41).
( 8 ) Komission päätös (EU, Euratom) 2015/444, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 53).
( 9 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 6/2002, annettu 12 päivänä joulukuuta 2001, yhteisömallista (EYVL L 3, 5.1.2002, s. 1).
( 10 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 386/2012, annettu 19 päivänä huhtikuuta 2012, teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien antamisesta sisämarkkinoilla toimivalle yhdenmukaistamisvirastolle (tavaramerkit ja mallit), mukaan luettuna julkisen ja yksityisen sektorin edustajien kutsuminen koolle teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaisena seurantakeskuksena (EUVL L 129, 16.5.2012, s. 1).
( 11 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/28/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, orpoteosten tietyistä sallituista käyttötarkoituksista (EUVL L 299, 27.10.2012, s. 5).
( 12 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).
( 13 ) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).
( 14 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
( 15 ) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
( 16 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).