Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon ( 2 ),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 3 ),

sekä katsoo, että

(1)	koristekasvien tuotannolla on tärkeä asema yhteisön maataloudessa,

(2)	koristekasvien tuotannossa tyydyttävät tulokset riippuvat paljolti niiden lisäykseen käytettävän aineiston laadusta ja terveydestä,

(3)	yhdenmukaisten vaatimusten luominen yhteisön tasolla takaa sen, että ostajat saavat koko yhteisön alueella tervettä ja hyvälaatuista lisäysaineistoa,

(4)	näiden yhdenmukaisten vaatimusten on kasvien terveyden osalta vastattava kasvien tai kasvituotteiden haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä 21 päivänä joulukuuta 1976 annettua neuvoston direktiiviä 77/93/ETY ( 4 ),

(5)	olisi vahvistettava yhteisön säännöt kaikille yhteisön koristekasvisuvuille ja -lajeille, lukuun ottamatta niitä, jotka sisältyvät luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä 9 päivänä joulukuuta 1996 annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 338/97 ( 5 ),

(6)

yhteisön sääntöjä ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa lisäysaineiston pitämiseen kaupan, jos voidaan osoittaa, että nämä kasvit ja aineisto on tarkoitettu vietäviksi kolmansiin maihin, koska näissä maissa voimassa olevat säännökset voivat poiketa tämän direktiivin säännöksistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 77/93/ETY kasvien terveyttä koskevien säännösten soveltamista,

(7)	kasvien terveyttä ja laatua koskevien vaatimusten vahvistaminen kullekin koristekasvisuvulle ja -lajille edellyttää pitkäjänteistä ja perusteellista teknistä ja tieteellistä tutkimusta; näiden vaatimusten määrittelemiseksi olisi vahvistettava menettely,

(8)	lisäysaineiston toimittajien on ensisijaisesti varmistettava, että heidän tuotteensa ovat tämän direktiivin edellytysten mukaiset,

(9)	jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on valvonnassaan ja tarkastuksissaan varmistettava, että toimittajat noudattavat näitä edellytyksiä,

(10)	olisi otettava käyttöön yhteisön valvontatoimenpiteet tämän direktiivin vaatimusten yhdenmukaisen soveltamisen takaamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa,

(11)	lisäysaineiston ostajien edun mukaista on, että lajikkeiden tai kasviryhmien nimet tunnetaan ja niiden tunnistettavuus turvataan,

(12)

koristekasvialan erityisominaisuudet ovat tässä monimutkaistava tekijä; sen vuoksi edellä esitetty tavoite voitaisiin parhaiten saavuttaa joko lajikkeen yleisellä tuntemuksella tai kasviryhmien tai -lajikkeiden ollessa kyseessä sillä, että käytettävissä on toimittajan laatima ja ylläpitämä kuvaus niistä,

(13)	lisäysaineiston tunnistettavuuden ja asianmukaisen kaupan pitämisen varmistamiseksi on tärkeää antaa yhteisön säännöt erien erottamisesta ja kaupan pitämisestä; päällysmerkinnöissä olisi ilmoitettava tarvittavat tiedot sekä virallista tarkastusta että tuottajaa varten,

(14)	väliaikaisten saantivaikeuksien varalta olisi annettava säännöt, jotka mahdollistavat tässä direktiivissä säädettyjä vaatimuksia lievemmät vaatimukset täyttävän lisäysaineiston pitämisen kaupan,

(15)	olisi säädettävä mahdollisuudesta saattaa kolmansissa maissa tuotetun lisäysaineiston kaupan pitäminen yhteisössä luvanvaraiseksi, jos siitä kaikissa tapauksissa voidaan antaa samanlaiset takeet kuin yhteisössä tuotetusta lisäysaineistosta ja jos se on yhteisön säännösten mukaista,

(16)	jäsenvaltioissa käytettävien teknisten tarkastusmenetelmien yhdenmukaistamiseksi sekä yhteisössä ja kolmansissa maissa tuotetun lisäysaineiston vertaamiseksi keskenään on syytä järjestää vertailukokeita, jotta voidaan todeta, ovatko nämä tuotteet tämän direktiivin säännösten mukaiset,

(17)

tämän direktiivin tehokkaan täytäntöönpanon helpottamiseksi komission tehtäväksi olisi annettava toimenpiteiden vahvistaminen tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi; nämä toimenpiteet olisi toteutettava menettelyllä, johon kuuluu komission ja jäsenvaltioiden tiivis yhteistyö koristekasveja ja niiden lisäysaineistoa käsittelevässä pysyvässä komiteassa,

(18)

koristekasvien ja niiden lisäysaineiston pitämisestä kaupan 19 päivänä joulukuuta 1991 annetussa neuvoston direktiivissä 91/682/ETY ( 6 ) otetaan käyttöön yhdenmukaiset edellytykset yhteisön tasolla sen varmistamiseksi, että ostajat yhteisössä saavat tervettä ja hyvälaatuista lisäysaineistoa ja koristekasveja,

(19)	jäsenvaltioissa on ilmennyt vaikeuksia mainitun direktiivin tulkinnassa ja saattamisessa osaksi kansainvälistä lainsäädäntöä,

(20)	mainittua direktiiviä pidetään soveltuvana sisällytettäväksi SLIM-aloitteeseen (sisämarkkinoiden lainsäädännön yksinkertaistaminen), jonka komissio pani alulle toukokuussa 1996,

(21)	SLIMin koristekasveja käsittelevä ryhmä on tehnyt useita suosituksia mainitun direktiivin yksinkertaistamiseksi; suositukset sisältyvät komission SLIM-aloitetta koskevaan tiedonantoon neuvostolle ja Euroopan parlamentille,

(22)	kyseiset suositukset liittyivät henkilöihin, joita mainitun direktiivin mukaan valvotaan, direktiivin kattamiin lajeihin, lajikkeiden aitouteen, sen suhteeseen direktiiviin 77/93/ETY ja kolmannen maan säännösten vastaavuuteen, ja

(23)	suositusten tarkastelun tuloksena on suotavaa muuttaa mainitun direktiivin tiettyjä säännöksiä; kyseisten muutosten lukumäärän vuoksi direktiivi olisi selkeyden vuoksi muotoiltava uudelleen,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1. Tätä direktiiviä sovelletaan koristekasvien lisäysaineiston kaupan pitämiseen yhteisössä. Tällä ei kuitenkaan rajoiteta asetuksessa (EY) N:o 338/97 luonnonvaraisten kasvien suojelusta annettujen sääntöjen, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 94/62/EY ( 7 ) pakkauksista ja pakkausjätteistä vahvistettujen sääntöjen, ja jollei tässä direktiivissä toisin säädetä tai siinä säädetyn perusteella, direktiivissä 77/93/ETY kasvien terveydestä vahvistettujen sääntöjen soveltamista.

3. Jäljempänä 17 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti voidaan päättää, että tämän direktiivin joitain tai kaikkia edellytyksiä ei sovelleta tiettyjen lajien tai kasviryhmien siemenien osalta silloin, kun ne on tarkoitettu edelleen lisäysaineiston tuotantoa varten ja kun kyseisten siemenien laadulla ja niistä kasvatettujen lisäysainesten laadulla ei ole merkittävää yhteyttä.

4. ”toimivaltaisella viranomaisella”:

a) jäsenvaltion kansallisen hallituksen valvonnassa asettamaa tai nimeämää yhtä keskusviranomaista, joka on vastuussa laatuun liittyvistä kysymyksistä;

b) valtion viranomaista, joka on nimetty

— kansallisella tasolla tai

— alueellisella tasolla kansallisten viranomaisten valvontaan kyseisen jäsenvaltion lainsäädäntöä noudattaen.

Edellä tarkoitetut viranomaiset voivat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti siirtää tässä direktiivissä tarkoitetut tehtävänsä alaisenaan ja valvonnassaan suoritettaviksi jollekin julkis- tai yksityisoikeudelliselle oikeushenkilölle, joka virallisesti hyväksyttyjen sääntöjensä mukaan hoitaa yksinomaan erityisiä julkisia tehtäviä, jos tämä oikeushenkilö tai sen jäsenet eivät saa mitään henkilökohtaista etua toteuttamistaan toimenpiteistä.

Lisäksi voidaan 17 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen hyväksyä muu a alakohdassa tarkoitetun viranomaisen puolesta asetettu, mainitun viranomaisen alaisena ja valvonnassa toimiva oikeushenkilö, jos tämä oikeushenkilö ei saa mitään henkilökohtaista etua toteuttamistaan toimenpiteistä.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle toimivaltaiset viranomaisensa.

Komissio toimittaa nämä tiedot muille jäsenvaltioille;

1. Toimittajat voivat pitää lisäysaineistoa kaupan ainoastaan, jos se täyttää tämän direktiivin vaatimukset.

2. Mitä 1 kohdassa säädetään, ei sovelleta lisäysaineistoon, joka on tarkoitettu:

3. Yksityiskohtaiset säännöt 2 kohdan soveltamisesta voidaan antaa 17 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Lisäysaineiston on tarvittaessa vastattava asianmukaisia direktiivissä 77/93/ETY säädettyjä kasvinterveyttä koskevia vaatimuksia.

1. Rajoittamatta kuitenkaan 1 ja 4 artiklan säännösten soveltamista kaupan pidettävän lisäysaineiston

2. Lisäysaineisto, joka ei ole käytännöllisesti katsoen vailla näkyviä merkkejä tai oireita haitallisista organismeista, käsitellään sopivalla tavalla tai poistetaan tarvittaessa.

3. Citrus-suvun lisäysaineiston osalta on noudatettava lisäksi seuraavia säännöksiä:

5. Jäljempänä 18 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen tietylle suvulle tai lajille voidaan laatia luettelo, jossa vahvistetaan ne laatua koskevat lisäedellytykset, jotka lisäysaineiston on kaupan pidettäessä täytettävä. Suku tai laji merkitään luetteloon ainoastaan siinä tapauksessa, että kyseiset lisäsäännöt voidaan osoittaa tarpeellisiksi. Tarpeellisuus määritellään seuraavin perustein:

1. Toimittajat on rekisteröitävä virallisesti tämän direktiivin mukaisen toiminnan osalta sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista. Toimivaltainen viranomainen voi pitää toimittajia, jotka on jo rekisteröity direktiivin 77/93/ETY mukaisesti, hyväksyttyinä tämän direktiivin mukaisesti. Kyseisten toimittajien on kuitenkin noudatettava tämän direktiivin vaatimuksia.

2. Mitä 1 kohdassa säädetään ei kuitenkaan sovelleta toimittajiin, jotka pitävät tuotteita kaupan ainoastaan henkilöille, jotka eivät harjoita ammattimaisesti koristekasvien tai niiden lisäysaineiston tuotantoa tai myyntiä. Kyseisten toimittajien on kuitenkin noudatettava tämän direktiivin vaatimuksia.

2. Jos lisäysaineiston tuotantoa harjoittavan toimittajan tiloissa tavataan direktiivissä 77/93/ETY lueteltu tai 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti laadittujen toimenpiteiden luettelon mukainen haitallinen organismi, toimittajan on ilmoitettava siitä toimivaltaiselle viranomaiselle ja hänen on toteutettava kyseisen viranomaisen määräämät toimenpiteet.

3. Kaupan pidettävän lisäysaineiston osalta rekisteröityjen toimittajien on säilytettävä myyntiä ja hankintaa koskevat tiedot vähintään 12 kuukauden ajan.

4. Edellä 1 kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt voidaan antaa 17 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

1. Lisäysaineistoa pidetään kaupan erinä. Lisäysaineiston eri eriä voidaan kuitenkin pitää kaupan yhtenä lähetyksenä edellyttäen että toimittaja pitää rekisteriä eri erien koostumuksesta ja alkuperästä.

2. Kaupan pidettävän lisäysaineiston mukana on oltava toimittajan tekemä merkintä tai muu asiakirja.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja merkintöjä tai asiakirjaa koskevat vaatimukset vahvistetaan 17 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Kun kyseessä on lisäysaineiston pitäminen kaupan henkilöille, jotka eivät harjoita ammattimaisesti koristekasvien tai muun lisäysaineiston tuotantoa tai myyntiä, merkintöjä koskevat vaatimukset voidaan rajoittaa asianmukaisiksi tuotetiedoiksi. Lisäysaineiston pakkaamista koskevat vaatimukset voidaan vahvistaa samaa menettelyä noudattaen.

4. Mitä 1 kohdassa säädetään, ei sovelleta sellaiseen lisäysaineistoon, jota pidetään kaupan henkilöille, jotka eivät harjoita ammattimaisesti koristekasvien tai niiden lisäysaineiston tuotantoa tai kauppaa.

1. Lisäysaineistoa voidaan pitää kaupan lajikkeen osalta ainoastaan, jos kyseinen lajike on

2. Kunkin lajikkeen on mahdollisuuksien mukaan oltava samanniminen kaikissa jäsenvaltioissa täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti, jotka voidaan hyväksyä 17 artiklan säännösten mukaisesti tai niiden puuttuessa hyväksyttyjen kansainvälisten ohjeiden mukaisesti.

3. Jos lisäysaineistoa pidetään kaupan käyttäen viittausta kasviryhmään 1 kohdassa tarkoitetun lajikkeen asemesta, toimittajan on ilmoitettava kasviryhmä siten, että vältetään sen sekoittuminen mihinkään lajikenimeen.

4. Täydentäviä säännöksiä 1 kohdan neljännen luetelmakohdan soveltamiseksi voidaan antaa 17 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Jos tässä direktiivissä säädetyt vaatimukset täyttävän lisäysaineiston saannissa on väliaikaisia vaikeuksia, joita ei voida ratkaista yhteisössä, voidaan 17 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen antaa säännöt lievemmät vaatimukset täyttävän lisäysaineiston pitämisestä kaupan.

1. Jäljempänä 17 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen päätetään, antaako kolmannessa maassa tuotettu lisäysaineisto kaikilta osin vastaavat takuut kuin yhteisössä tämän direktiivin mukaisesti tuotettu lisäysaineisto erityisesti laadun, tunnistettavuuden ja kasvinterveyden osalta.

2. Edellä 1 kohdan päätöstä odotettaessa lisäysaineistoa voidaan tuoda kolmansista maista ainoastaan sillä edellytyksellä, että tuova toimittaja varmistaa tuotavan lisäysaineiston antavan kaikilta osin vastaavat takuut kuin yhteisössä tämän direktiivin mukaisesti tuotettu lisäysaineisto erityisesti laadun, tunnistettavuuden ja kasvinterveyden osalta.

3. Tuojan on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaisille 2 kohdan mukaisesti tuodusta lisäysaineistosta ja säilytettävä kolmannessa maassa olevan sopimuspuolen kanssa tehtyä sopimusta koskevat asiakirjat.

4. Noudatettavaan menettelyyn liittyvät täytäntöönpanotoimenpiteet ja tuojalta edellytetyt lisävaatimukset voidaan vahvistaa 17 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

1. Jäsenvaltioiden on vaadittava, että toimittajat toteuttavat kaikki tarpeelliset toimenpiteet taatakseen tämän direktiivin vaatimusten noudattamisen. Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että lisäysaineisto tarkastetaan virallisesti:

1. vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi. Jäsenvaltiot voivat ottaa myös näytteitä vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi. Tarkastusten ja valvonnan toteuttamiseksi toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava vapaa pääsy toimittajan toimitilojen kaikkiin osiin kaikkina asianmukaisina aikoina.

Komissio antaa neuvostolle 31 päivään joulukuuta 2002 mennessä kertomuksen valvontajärjestelyjen toiminnasta sekä tarkoituksenmukaisia ehdotuksia, joihin voi tarvittaessa kuulua ehdotuksia tämän direktiivin vaatimusten poistamisesta vähittäiskaupan osalta.

2. Tämän direktiivin mukaisia virallisia tarkastuksia koskevat yksityiskohtaiset soveltamismenettelyt voidaan vahvistaa 17 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

1. Jos 12 artiklassa tarkoitetuissa virallisissa tarkastuksissa tai 14 artiklassa säädetyissä kokeissa todetaan, että lisäysaineisto ei täytä tämän direktiivin vaatimuksia, toimivaltaisen viranomaisen on huolehdittava siitä, että toimittaja toteuttaa asianmukaiset korjaavat toimenpiteet tai, jos se ei ole mahdollista, kiellettävä kyseisen lisäysaineiston kaupan pitäminen yhteisössä.

2. Jos todetaan, että tietyn toimittajan kaupan pitämä lisäysaineisto ei ole tämän direktiivin vaatimusten mukaista, kyseisen jäsenvaltion on huolehdittava siitä, että tämän toimittajan osalta toteutetaan asianmukaiset toimenpiteet.

3. Toimenpiteet, jotka toteutetaan 2 kohdan mukaisesti, on peruutettava heti, jos riittävällä varmuudella voidaan osoittaa, että toimittajan kaupan pidettäväksi tarkoittama lisäysaineisto täyttää vastaisuudessa tämän direktiivin vaatimukset ja edellytykset.

1. Lisäysaineistoa koskevien tämän direktiivin vaatimusten ja edellytysten noudattamisen varmistamiseksi jäsenvaltioissa on tarvittaessa suoritettava näytteiden perusteella testejä ja kokeita. Komissio voi pyytää jäsenvaltioiden ja komission edustajia tarkastamaan kokeet.

2. Yhteisössä on tämän direktiivin pakollisten tai valinnaisten säännösten mukaisesti, mukaan lukien kasvien terveyttä koskevat säännökset, markkinoille saatettujen koristekasvien lisäysaineistosta otettujen näytteiden jälkitarkastusta varten suoritettava pistokokein yhteisön vertailutestejä ja -kokeita. Vertailutestit ja -kokeet voivat koskea seuraavia:

3. Vertailutestejä ja -kokeita on käytettävä koristekasvien lisäysaineiston teknisten tarkastusmenetelmien yhdenmukaistamiseksi sekä niiden edellytysten täyttymisen tarkistamiseksi, joiden mukaista aineiston on oltava.

4. Komissio päättää vertailutestien ja -kokeiden suorittamiseksi tarvittavista järjestelyistä noudattaen 17 artiklassa tarkoitettua menettelyä. Komissio ilmoittaa 17 artiklassa tarkoitetulle komitealle testien ja kokeiden ja niiden tulosten teknisistä järjestelyistä. Kun ilmenee kasvien tai kasvituotteiden haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä 8 päivänä toukokuuta 2000 annetun direktiivin 2000/29/EY ( 8 ) soveltamisalaan kuuluviin organismeihin liittyviä ongelmia, komissio ilmoittaa asiasta pysyvälle kasvinsuojelukomitealle, jota kuullaan myös yhteisössä toteutettavien kokeiden koesuunnitelmista silloin, kun ne koskevat direktiivin 2000/29/EY soveltamisalaan kuuluvia organismeja.

5. Yhteisö voi myöntää rahoitusta 2 ja 3 kohdassa säädettyjen testien ja kokeiden toteuttamiseksi.

Yhteisön rahoitus toteutetaan budjettivallan käyttäjän päättämien vuosittaisten määrärahojen rajoissa.

6. Testit ja kokeet, joille voidaan myöntää yhteisön rahoitusta, ja kyseisen rahoituksen myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 17 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

7. Ainoastaan valtion viranomaiset tai valtion vastuulla toimivat oikeushenkilöt voivat suorittaa 2 ja 3 kohdassa säädettyjä testejä ja kokeita.

Tämän direktiivin vaatimukset täyttävän lisäysaineiston kaupan pitämisen osalta ei saa antaa muita toimittajaa, laatua, kasvinterveyttä, merkintöjä ja pakkaamista koskevia rajoituksia kuin tässä direktiivissä säädetyt rajoitukset.

Jäljempänä 17 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen jäsenvaltio voidaan sen omasta pyynnöstä ja tietyin edellytyksin kokonaan tai osittain vapauttaa velvoitteesta soveltaa tiettyjä tämän direktiivin säännöksiä tiettyjen sukujen tai lajien sellaisten lisäysaineistotyyppien kohdalla, joiden tuotannolla on vähäinen taloudellinen merkitys sen alueella, jollei se ole ristiriidassa 15 artiklan kanssa.

1. Komissiota avustaa koristekasvien lisäysaineistoa käsittelevä pysyvä komitea.

2. Jos tähän artiklaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY ( 9 ) 4 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.

1. Komissiota avustaa koristekasveja ja niiden lisäysaineistoa käsittelevä pysyvä komitea.

2. Jos tähän artiklaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY ( 10 ) 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1999. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset komissiolle.

1. Direktiivi 91/682/ETY kumotaan 1 päivästä heinäkuuta 1999, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden velvollisuuksia, jotka koskevat tämän direktiivin liitteessä olevassa A osassa tarkoitettua määräaikaa, jonka kuluessa direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä ja jonka kuluessa sitä on alettava soveltaa.

2. Viittauksia kumottuun direktiiviin 91/682/ETY pidetään viittauksina tähän direktiiviin tämän direktiivin liitteenä olevan B osan vastaavuustaulukon mukaisesti.

3. Direktiivin 91/682/ETY nojalla annetut soveltamissäännökset ovat edelleen voimassa, jollei niitä muuteta tai kumota uusilla soveltamissäännöksillä.

Määräpäivät, joihin mennessä direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä ja joista alkaen niitä on sovellettava

( 4 ) EYVL L 26, 31.1.1977, s. 20, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 98/2/EY (EYVL L 15, 21.1.1998, s. 34).

( 5 ) EYVL L 61, 3.3.1997, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 938/97 (EYVL L 140, 30.5.1997, s. 1).

( 8 ) EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1).

		Virallinen lehti
		No	page	date
►M1	Neuvoston asetus (EY) N:o 806/2003, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003,	L 122	1	16.5.2003
►M2	Neuvoston direktiivi 2003/61/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2003,	L 165	23	3.7.2003

Direktiivi	Määräpäivä saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä	Määräpäivä soveltamiselle
91/682/ETY (EYVL L 376, 31. 12. 1991, s. 21)	31. joulukuuta 1992	5-11, 14, 15, 17, 19 ja 24 artikla (kaikki suvut ja laijit): 31. joulukuuta 1993

Tämä direktiivi	Direktiivi 91/682/ETY
artikla 1	1 ja 2 artikla
artikla 2	3 artikla
artikla 3	8 artikla
artikla 4	—
artikla 5	4 artikla
artikla 6	6 artikla
artikla 7	5 artikla
artikla 8	10 ja 11 artikla
artikla 9	9 artikla
artikla 10	13 artikla
artikla 11	16 artikla
artikla 12	17 ja 18 artikla
artikla 13	19 artikla
artikla 14	20 artikla
artikla 15	14 artikla
artikla 16	—
artikla 17	21 artikla
artikla 18	22 artikla
artikla 19	—
artikla 20	—
artikla 21	—