1996L0053 — FI — 26.05.2015 — 002.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
|
NEUVOSTON DIREKTIIVI 96/53/EY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1996, (EUVL L 235 17.9.1996, s. 59) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
No |
page |
date |
||
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2002/7/EY, annettu 18 päivänä helmikuuta 2002, |
L 67 |
47 |
9.3.2002 |
|
|
L 115 |
1 |
6.5.2015 |
||
NEUVOSTON DIREKTIIVI 96/53/EY,
annettu 25 päivänä heinäkuuta 1996,
tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 75 artiklan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),
ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 2 ),
noudattaa perustamissopimuksen 189 c artiklassa määrättyä menettelyä ( 3 ),
sekä katsoo, että|
1. |
tiettyjen tieliikenteen ajoneuvojen painoista, mitoista ja eräistä muista teknisistä ominaisuuksista 19 päivänä joulukuuta 1984 annetussa neuvoston direktiivissä 85/3/ETY ( 4 ) vahvistettiin yhteisen liikennepolitiikan mukaisesti yhteiset vakioarvot, joiden ansiosta tieliikenteen ajoneuvoja voidaan käyttää tehokkaammin jäsenvaltioiden välisessä liikenteessä, |
|
2. |
direktiiviä 85/3/ETY on muutettu olennaisesti useaan otteeseen; kyseistä direktiiviä jälleen muutettaessa olisi se selvyyden ja järkevyyden vuoksi muotoiltava uudelleen yhdistäen se yhdeksi tekstiksi ajoneuvojen direktiivin 85/3/ETY ( 5 ) mukaisuuden osoittamisesta 24 päivänä heinäkuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/364/ETY kanssa, |
|
3. |
jäsenvaltioissa voimassa olevien tieliikenteen hyötyajoneuvojen painoja ja mittoja koskevien vakioarvojen erot saattavat vaikuttaa haitallisesti kilpailun edellytyksiin ja olla esteenä liikkumiselle jäsenvaltioiden välillä, |
|
4. |
toissijaisuusperiaatteen mukaisesti olisi toteuttava yhteisötason toimenpiteitä tällaisen esteen poistamiseksi, |
|
5. |
edellä tarkoitetut vakioarvot kuvastavat tasapainoa tieliikenteen hyötyajoneuvojen järkevän ja taloudellisen käytön, infrastruktuurin ylläpidon vaatimusten, liikenneturvallisuuden sekä ympäristön ja elinympäristön suojelun välillä, |
|
6. |
tavaroiden kuljetukseen tarkoitettujen ajoneuvojen mittoja koskevien yhteisten vakioarvojen olisi voitava pysyä pitkään muuttumattomina, |
|
7. |
jäsenvaltiossa rekisteröityihin tai käyttöön otettuihin hyötyajoneuvoihin voidaan soveltaa ajoneuvojen painoja ja mittoja koskevia täydentäviä teknisiä vaatimuksia; nämä vaatimukset eivät saa olla esteenä hyötyajoneuvojen liikkumiselle jäsenvaltioiden välillä, |
|
8. |
olisi laajennettava direktiivin 85/3/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 89/338/ETY ( 6 ), 2 artiklassa olevaa ”paksuseinäisen kylmäkuljetusajoneuvon” määritelmää, jotta jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus sallia sellaisten lämpöeristettyjen ajoneuvojen, jotka eivät vastaa mainitussa artiklassa määriteltyjä eristysvaatimuksia, liikkuminen niiden alueella, |
|
9. |
on tarpeen selventää käsitettä ”jakamaton kuorma” tämän direktiivin yhdenmukaisen soveltamisen takaamiseksi kyseisen tyyppistä kuormaa kuljettaville ajoneuvoille tai ajoneuvoyhdistelmille myönnettävien lupien osalta, |
|
10. |
tonnia käytetään yleisesti ajoneuvojen painon mittayksikkönä ja se on painon mittayksiköksi hyväksytty, minkä vuoksi sitä käytetään tässä direktiivissä, vaikka myönnetään, että painon varsinainen yksikkö on newton, |
|
11. |
sisämarkkinoita toteutettaessa tämän direktiivin soveltamisala olisi ulotettava myös kansalliseen liikenteeseen niiltä osin kuin se koskee ominaisuuksia, joilla on suuria vaikutuksia kilpailun edellytyksiin liikenteen alalla ja erityisesti tavaroiden kuljettamiseen tarkoitettujen ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien suurimpaa sallittua pituutta ja leveyttä koskeviin arvoihin, |
|
12. |
ajoneuvojen muiden ominaisuuksien osalta jäsenvaltioiden sallitaan soveltaa alueellaan muita kuin tässä direktiivissä säädettyjä arvoja ainoastaan kansallisessa liikenteessä käytettäviin ajoneuvoihin, |
|
13. |
pidentyviä kytkinjärjestelmiä käyttävien perävaunuyhdistelmien suurin pituus on käytännössä 18,75 m pisimmässä mahdollisessa tilassa; sama suurin mahdollinen pituus olisi sallittava kiinteitä kytkinjärjestelmiä käyttäville perävaunuyhdistelmille, |
|
14. |
on mahdollista, että tavaroiden kuljettamiseen tarkoitettujen ajoneuvojen suurin sallittu leveys, 2,50 m, ei jätä tarpeeksi sisätilaa kuormalavojen tehokasta kuormausta varten, mikä on antanut aihetta soveltaa tämän arvon ylittäviä sallittuja poikkeamia jäsenvaltioiden sisäistä liikennettä koskevassa lainsäädännössä; teknisten vaatimusten selventämiseksi tarvitaan näin ollen yleistä mukauttamista tämänhetkiseen tilanteeseen ottaen huomioon kyseisten ominaisuuksien tieliikenneturvallisuuteen liittyvät seikat, |
|
15. |
jos tavaroiden kuljetukseen tarkoitettujen ajoneuvojen suurimmaksi leveydeksi säädetään 2,55 m, kyseisen vakioarvon olisi koskettava myös linja-autoja; linja-autojen osalta olisi kuitenkin sallittava siirtymävaihe, jotta asianomaiset valmistajat voivat mukauttaa tuotantolaitteensa, |
|
16. |
liiallisten tievahinkojen estämiseksi ja hallittavuuden varmistamiseksi ajoneuvoja hyväksyttäessä ja käytettäessä paineilmakäyttöinen tai sitä vastaava eikä mekaaninen jousitus olisi asetettava etusijalle; tiettyjä akselin enimmäiskuormituksia ei saisi ylittää ja ajoneuvon on voitava kääntyä täydet 360 astetta ajetun kaaren pysyessä asetettujen enimmäisarvojen mukaisena, |
|
17. |
jäsenvaltioiden olisi voitava sallia sellaisten ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien, joiden mitat eroavat tällä direktiivillä vahvistetuista mitoista, liikkumisen alueellaan kansallista tavaroiden kuljetusta varten silloin, kun nämä ajoneuvot harjoittavat liikennettä, joka tässä direktiivissä määritellään sellaiseksi, että se ei vaikuta huomattavasti kansainväliseen kilpailuun liikenteen alalla, toisin sanoen erikoistarkoitukseen rakennetuilla ajoneuvoilla harjoitettua liikennettä sekä moduulimallin mukaisesti harjoitettua liikennettä, |
|
18. |
moduulimallin mukaisesti harjoitetun liikenteen osalta olisi sallittava siirtymävaihe, jotta jäsenvaltio voisi mukauttaa tieinfrastruktuurinsa, |
|
19. |
uutta teknologiaa soveltaen tai uuden kuljetusjärjestelmän mukaisesti sekä tällä direktiivillä vahvistetuista vakioarvoista poikkeavasti valmistettujen ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien olisi voitava harjoittaa paikallisliikennettä koejakson ajan, jonka tarkoituksena on tekniikan kehityksen hyödyntäminen, |
|
20. |
ajoneuvojen, jotka otetaan käyttöön ennen tämän direktiivin täytäntöönpanopäivää ja jotka aiemmin toisistaan poikenneiden kansallisten säännösten tai mittausmenetelmien vuoksi eivät ole tässä direktiivissä vahvistettujen mittojen mukaisia, olisi sallittava jatkaa liikenteen harjoittamista siirtymävaiheen ajan siinä jäsenvaltioissa, jossa ajoneuvo on rekisteröity tai otettu käyttöön, |
|
21. |
viisi- tai kuusiakselisten ajoneuvoyhdistelmien tyyppihyväksyntää koskevien direktiivien antamiseksi on tapahtunut edistystä; tämän vuoksi muut kuin painoon ja mittoihin liittyvät yhtenäisyysvaatimukset, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 85/3/ETY liitteessä II, olisi poistettava, |
|
22. |
kyseinen muutos olisi aiheellista tehdä myös tieliikennettä ja liikkumista koskevien kansainvälisten yleissopimusten kanssa ristiriidassa olevien sääntöjen välttämiseksi, |
|
23. |
tämän direktiivin noudattamisen valvonnan helpottamiseksi olisi tarpeen huolehtia, että ajoneuvoissa on merkintä siitä, että ne ovat tämän direktiivin mukaisia, ja |
|
24. |
tämä direktiivi ei vaikuta niihin päivämääriin, joihin mennessä jäsenvaltioiden on saatettava korvatut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä tai joista alkaen niitä on sovellettava, |
ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
1. Tätä direktiiviä sovelletaan:
a) sellaisten M2- ja M3-luokan moottoriajoneuvojen ja niiden 0-luokan perävaunujen sekä N2- ja N3-luokan moottoriajoneuvojen ja niiden 03- ja 04 luokan perävaunujen mittoihin, jotka on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY ( 7 ) liitteessä II;
b) edellä a alakohdassa tarkoitettujen ja tämän direktiivin liitteessä I olevassa 2 kohdassa tarkemmin määriteltyjen ajoneuvojen painoihin ja eräisiin muihin ominaisuuksiin.
2. Kaikki liitteessä I mainitut painot koskevat ajoneuvojen käyttöä kuormattuina liikenteessä, eivätkä ne ole tuotantostandardeja, jotka määritellään myöhemmässä direktiivissä.
3. Tätä direktiiviä ei sovelleta nivellinja-autoihin, joissa on useampi kuin yksi nivelosa.
2 artikla
Tässä direktiivissä:
— ”moottoriajoneuvolla” tarkoitetaan moottorikäyttöistä ajoneuvoa, joka kulkee tiellä omalla voimalla,
— ”perävaunulla” tarkoitetaan tavaran kuljetukseen rakennettua ja varustettua ajoneuvoa, joka on tarkoitettu kytkettäväksi moottoriajoneuvoon, ei kuitenkaan puoliperävaunua,
— ”puoliperävaunulla” tarkoitetaan tavaran kuljetukseen rakennettua ja varustettua ajoneuvoa, joka on tarkoitettu kytkettäväksi moottoriajoneuvoon siten, että osa vaunusta lepää moottoriajoneuvon päällä ja että moottoriajoneuvo kantaa huomattavan osan sen painosta sekä sen kuorman painosta,
— ”ajoneuvoyhdistelmällä” tarkoitetaan:
—
— perävaunuyhdistelmää, joka koostuu moottoriajoneuvosta ja siihen kytketystä perävaunusta, tai
— puoliperävaunuyhdistelmää, joka koostuu moottoriajoneuvosta ja siihen kytketystä puoliperävaunusta,
— ”lämpöeristetyllä ajoneuvolla” tarkoitetaan ajoneuvoa, jonka kiinteät tai irrotettavat korirakenteet on erityisesti varustettu tavaroiden kuljetukseen säädellyssä lämpötilassa ja jonka sivuseinät ovat eriste mukaan lukien vähintään 45 millimetriä paksut,
— ”linja-autolla” tarkoitetaan matkustajien ja matkatavaroiden kuljetukseen rakennettua ja varustettua ajoneuvoa, jossa on kuljettajan istuin mukaan lukien enemmän kuin yhdeksän istumapaikkaa. Se voi olla yksi- tai kaksikerroksinen, ja se voi myös vetää matkatavaraperävaunua,
— ”nivellinja-autolla” tarkoitetaan lina-autoa, joka koostuu kahdesta nivelosalla toisiinsa liitetystä jäykästä osasta. Kummankin jäykän osan matkustajaosaston on tämän tyyppisessä ajoneuvossa oltava yhteydessä toisiinsa, ja nivelosan on sallittava matkustajien vapaa liikkuminen jäykkien osien välillä. Näiden kahden osan liittäminen yhteen ja irrottaminen saa olla mahdollista ainoastaan korjaamolla,
— ”suurimmilla sallituilla mitoilla” tarkoitetaan tämän direktiivin liitteessä I säädettyjä enimmäismittoja ajoneuvoa käytettäessä,
— ”suurimmalla sallitulla painolla” tarkoitetaan kansainvälisessä liikenteessä käytetyn kuormatun ajoneuvon enimmäispainoa,
— ”suurimmalla sallitulla akselipainolla” tarkoitetaan kansainvälisessä liikenteessä käytetyn kuormatun ajoneuvon suurinta akseli- tai telipainoa,
— ”jakamattomalla kuormalla” tarkoitetaan kuormaa, jonka jakaminen kahteen tai useampaan kuormaan maantiekuljetusta varten aiheuttaisi kustannuksia tai huomattavan vahinkovaaran ja jota ei sen mittojen tai painojen vuoksi voida kuljettaa moottoriajoneuvolla, perävaunulla, perävaunuyhdistelmällä tai puoliperävaunuyhdistelmällä, joka kaikissa suhteissa vastaa tämän direktiivin säännöksiä,
— ”tonnilla” tarkoitetaan tonnin massan aiheuttamaa painoa, joka vastaa 9,8 kilonewtonia (kN),
— ”vaihtoehtoisilla polttoaineilla” tarkoitetaan polttoaineita tai voimanlähteitä, joilla korvataan ainakin osittain fossiilisen öljyn lähteiden käyttö liikenteen energianlähteenä ja joilla on mahdollista edistää hiilen poistamista liikenteestä ja parantaa liikenteen alan ympäristötehokkuutta. Näitä ovat:
—
a) kaikentyyppisissä sähkökäyttöisissä ajoneuvoissa käytettävä sähkö;
b) vety;
c) maakaasu, mukaan lukien biometaani, kaasumaisessa muodossa (paineistettu maakaasu – CNG) ja nesteytetyssä muodossa (nesteytetty maakaasu – LNG);
d) nestekaasu (LPG);
e) mekaaninen energia ajoneuvon omista varastoista/lähteistä, mukaan lukien hukkalämpö,
— ”vaihtoehtoisella polttoaineella toimivalla ajoneuvolla” tarkoitetaan moottoriajoneuvoa, joka toimii kokonaan tai osittain vaihtoehtoisella polttoaineella ja joka on hyväksytty direktiivillä 2007/46/EY luotujen puitteiden mukaisesti,
— ”intermodaalikuljetuksella” tarkoitetaan
—
a) neuvoston direktiivin 92/106/ETY ( 8 ) 1 artiklassa määriteltyjä yhdistettyjä kuljetuksia, joissa kuljetetaan yhtä tai useampaa yhteenlasketulta pituudeltaan enintään 45 jalan mittaista konttia tai vaihtokoria; tai
b) kuljetuksia, joissa kuljetetaan yhtä tai useampaa yhteenlasketulta pituudeltaan enintään 45 jalan mittaista konttia tai vaihtokoria ja joissa käytetään vesiliikennettä, edellyttäen, että kuljetuksen alku- tai loppuosuuden muodostavan tiekuljetuksen pituus on enintään 150 kilometriä unionin alueella. Edellä tarkoitettu 150 kilometrin etäisyys voidaan ylittää palvelun kannalta lähimmän sopivan kuljetusterminaalin saavuttamiseksi, kun kyseessä on
i) ajoneuvo, joka on liitteessä I olevan 2.2.2 kohdan a tai b alakohdan mukainen; tai
ii) ajoneuvo, joka on liitteessä I olevan 2.2.2 kohdan c tai d alakohdan mukainen, jos tällaiset kuljetusmatkat ovat sallittuja asianomaisessa jäsenvaltiossa.
— Intermodaalikuljetuksissa lähin sopiva palvelun tarjoava kuljetusterminaali voi sijaita muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa lähetys kuormataan tai puretaan,
— ”rahdinantajalla” tarkoitetaan konossementissa tai vastaavassa kuljetusasiakirjassa, kuten kauttakulkukonossementissa, mainittua oikeudellista yhteisöä tai luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka on nimetty rahdinantajaksi ja/tai jonka nimissä tai puolesta kuljetussopimus on tehty kuljetusyrityksen kanssa.
Liitteessä I eritellyt suurimmat sallitut mitat mitataan ilman positiivisia toleransseja ►M2 direktiivin 2007/46/EY ◄ liitteen I mukaisesti.
3 artikla
1. Jäsenvaltiot eivät saa kieltää:
— ajoneuvon mittoja tai painoja koskevin perustein toisessa jäsenvaltiossa rekisteröidyn tai käyttöön otetun ajoneuvon käyttöä alueellaan kansainvälisessä liikenteessä,
— ajoneuvon mittoja koskevin perustein toisessa jäsenvaltiossa rekisteröidyn tai käyttöön otetun ajoneuvon käyttöä alueellaan kansallisessa liikenteessä,
jos ajoneuvo on liitteessä I määriteltyjen raja-arvojen mukainen.
Tätä säännöstä sovelletaan siitä huolimatta, että:
a) kyseiset ajoneuvot eivät ole jäsenvaltion säännösten mukaisia sellaisilta paino- ja mitta-arvoiltaan, jotka eivät sisälly liitteeseen I;
b) sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa ajoneuvot on rekisteröity tai otettu käyttöön, sallii liitteessä I vahvistettuja raja-arvoja korkeampia arvoja, joita ei mainita 4 artiklan 1 kohdassa.
2. Mitä 1 kohdan toisen alakohdan a alakohdassa säädetään, ei kuitenkaan vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen vaatia, ottaen kuitenkin aisanmukaisesti huomioon yhteisön oikeuden, että jäsenvaltion alueella rekisteröidyt tai käyttöön otetut ajoneuvot täyttävät liitteeseen I sisältymättömät kansalliset paino- ja mittavaatimukset.
3. Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että lämpöeristettyjen ajoneuvojen mukana on yhdenmukaisuuden ATP:n kanssa todistava asiakirja tai kilpi, josta määrätään 1 päivänä syyskuuta 1970 tehdyssä sopimuksessa helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kansainvälisistä kuljetuksista ja tällaisissa kuljetuksissa käytettävästä erityiskalustosta.
4 artikla
1. Jäsenvaltiot eivät saa sallia alueellaan tavanomaista liikennöintiä:
a) sellaisilla kansallisiin tavarakuljetuksiin käytettävillä ajoneuvoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä, jotka eivät täytä liitteessä I olevassa 1.1, 1.2, 1.4, 1.5, 1.6, 1.7, 1.8, 4.2 ja 4.4 kohdassa mainittuja vaatimuksia;
b) sellaisilla kansallisiin matkustajien kuljetuksiin käytettävillä ajoneuvoilla, jotka eivät täytä liitteessä I olevassa 1.1, 1.2, 1.4 a, 1.5 ja 1.5 a kohdassa mainittuja vaatimuksia.
2. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin sallia alueellaan liikennöinnin:
a) sellaisilla kansallisiin tavarakuljetuksiin käytettävillä ajoneuvoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä, jotka eivät täytä liitteessä I olevassa 1.3, 2, 3, 4.1 ja 4.3 kohdassa mainittuja vaatimuksia;
b) sellaisilla kansallisiin matkustajien kuljetuksiin käytettävillä ajoneuvoilla, jotka eivät täytä liitteessä I olevassa 1.3, 2, 3, 4.1 ja 4.3 kohdassa mainittuja vaatimuksia.
3. Ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien, jotka ylittävät enimmäismitat, voidaan sallia liikkuvan vain toimivaltaisen viranomaisen ilman syrjintää myöntämien erikoislupien nojalla tai näiden viranomaisten kanssa tapauskohtaisesti sovittujen syrjimättömien ehtojen perusteella, jos ajoneuvot tai ajoneuvoyhdistelmät kuljettavat tai ovat tarkoitetut kuljettamaan jakamattomia kuormia.
4. Jäsenvaltiot voivat sallia, että ►M1 kuljetukseen käytetyt ajoneuvot tai ajoneuvoyhdistelmät, joita ◄ käytetään tiettyihin kansallisiin kuljetuksiin ja jotka eivät vaikuta merkittävästi kansainväliseen kilpailuun kuljetusalalla, liikkuvat jäsenvaltion alueella mitoilla, jotka poikkeavat liitteen I kohdissa 1.1, 1.2, 1.4—1.8, 4.2 ja 4.4 mainituista mitoista.
Kuljetusten ei katsota vaikuttavan merkittävästi kansainväliseen kilpailuun kuljetusalalla, jos yksi kohdissa a) ja b) olevista ehdoista on täytetty:
a) kuljetukset suoritetaan jäsenvaltion alueella erikoistarkoitukseen rakennetuilla ajoneuvoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä sellaisissa olosuhteissa, joissa kuljetuksia ei normaalisti suoriteta muista jäsenvaltioista lähtöisin olevilla ajoneuvoilla esimerkiksi metsien hyväksikäyttöön ja metsäteollisuuteen liittyvät kuljetukset,
b) jäsenvaltio, joka sallii kuljetukset alueellaan ajoneuvoilla ja ajoneuvoyhdistelmillä, joiden mitat poikkeavat liitteessä I säädetyistä mitoista, sallii käytettäväksi myös liitteen I mittasäännökset täyttäviä kuorma-autoja, perävaunuja ja puoliperävaunuja kytkettyinä siten, että voidaan saavuttaa vähintään tässä jäsenvaltiossa sallittu kuormatilan pituus, jotta jokainen liikennöitsijä voi hyödyntää tasapuolisia kilpailuedellytyksiä (moduulimalli).
▼M2 —————
5. Jäsenvaltiot voivat sallia, että ajoneuvoja ja ajoneuvoyhdistelmiä, jotka sisältävät uutta teknologiaa tai uuden kuljetusjärjestelmän eivätkä voi täyttää yhtä tai useampaa tämän direktiivin vaatimusta, käytetään tiettyihin paikallisiin kuljetustehtäviin koekauden ajan. Jäsenvaltioiden tulee ilmoittaa tästä komissiolle.
▼M2 —————
7. Jäsenvaltiot voivat 31 päivään joulukuuta 2020 saakka sallia alueellaan liikenteen linja-autoilla, joiden mitat ylittävät liitteessä I olevassa 1.1, 1.2, 1.5 ja 1.5 a kohdassa vahvistetut mitat, jos nämä linja-autot on rekisteröity tai saatettu liikkeeseen ennen tämän direktiivin täytäntöönpanoa.
5 artikla
Ennen 1 päivää tammikuuta 1991 käyttöön otettujen puoliperävaunuyhdistelmien, jotka eivät ole liitteessä I olevassa 1.6 kohdassa ja 4.4 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisia, katsotaan olevan 3 artiklan tarkoittamassa mielessä näiden vaatimusten mukaiset, jos yhdistelmän kokonaispituus on enintään 15,50 metriä.
6 artikla
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 artiklassa tarkoitetuissa ja tämän direktiivin mukaisissa ajoneuvoissa on yksi a, b ja c alakohdassa tarkoitetuista todisteista:
a) seuraavien kahden kilven yhdistelmä:
— direktiivin 76/114/ETY ( 9 ) mukainen, siinä säädetyllä tavalla kiinnitetty ”valmistajan kilpi”,
— liitteessä III vahvistettuja mittoja koskeva ja direktiivin 76/114/ETY mukainen, siinä säädetyllä tavalla kiinnitetty kilpi;
b) yksi direktiivin 76/114/ETY mukainen, siinä säädetyllä tavalla kiinnitetty kilpi, jossa on a alakohdassa tarkoitettujen kahden kilven tiedot;
c) sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antama asiakirja, jossa ajoneuvo on rekisteröity tai otettu käyttöön. Asiakirjassa on oltava samat otsikot ja tiedot kuin a alakohdassa tarkoitetuissa kilvissä. Asiakirja on säilytettävä helposti tarkastettavassa paikassa, ja se tulee suojata asianmukaisesti.
2. Jos ajoneuvon ominaisuudet eivät enää vastaa vaatimustenmukaisuustodisteeseen merkittyjä ominaisuuksia, jäsenvaltion, jossa ajoneuvo on rekisteröity, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vaatimustenmukaisuustodistetta muutetaan.
3. Jäsenvaltioiden on tunnustettava 1 kohdassa tarkoitetut kilvet ja asiakirjat tässä direktiivissä säädetyksi todisteeksi siitä, että ajoneuvo on vaatimusten mukainen.
4. Ajoneuvoon, jossa on vaatimustenmukaisuustodistus, voidaan kohdistaa:
— yhteisiä painojen raja-arvoja koskevia pistokokeita,
— yhteisiä mittojen raja-arvoja koskevia pistokokeita vain silloin, kun epäillään, että direktiiviä ei noudateta.
5. Painoja koskevan vaatimustenmukaisuustodisteen keskimmäisessä sarakkeessa on tarvittaessa ilmoitettava kyseistä ajoneuvoa koskevat yhteisön painoja koskevat raja-arvot. Liitteessä I olevassa 2.2.2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen osalta merkinnän ”44 t” on oltava suluissa ajoneuvoyhdistelmän suurimman sallitun painon alapuolella.
6. Jäsenvaltio voi päättää alueellaan rekisteröidyn tai käyttöön otetun ajoneuvon osalta, että kansallisessa lainsäädännössä sallitut suurimmat painot on merkittävä vaatimustenmukaisuustodisteen vasempaan sarakkeeseen ja teknisesti sallitut painot oikeaan sarakkeeseen.
7 artikla
Tällä direktiivillä ei estetä soveltamasta kussakin jäsenvaltiossa voimassa olevia tieliikennesäännöksiä, joissa sallitaan ajoneuvon painon ja/tai mittojen rajoittaminen tietyillä teillä tai tiettyjen teihin liittyvien rakennelmien kohdalla siitä riippumatta, mikä on ajoneuvon rekisteröintimaa tai käyttöönottomaa.
Tähän sisältyy mahdollisuus asettaa sellaisia paikallisia rajoituksia ajoneuvojen sallituille enimmäismitoille ja/tai -painoille, joita voidaan käyttää määrätyillä alueilla tai määrätyillä teillä, joissa tieinfrastruktuuri ei sovellu pitkille ja raskaille ajoneuvoille; tällaisia ovat esimerkiksi kaupunkien keskustat, pienet kylät tai erityisen luonnonarvon omaavat paikat.
▼M2 —————
8 b artikla
1. Ajoneuvot tai ajoneuvoyhdistelmät, jotka niiden energiatehokkuuden parantamiseksi on varustettu aerodynaamisilla laitteilla ja jotka täyttävät 2 ja 3 kohdassa vahvistetut vaatimukset sekä ovat direktiivin 2007/46/EY mukaisia, saavat ylittää tämän direktiivin liitteessä I olevassa 1.1 kohdassa asetetut enimmäispituudet, jotta tällaiset laitteet voidaan liittää ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien takaosaan. Ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien, jotka on varustettu tällaisilla laitteilla, on oltava tämän direktiivin liitteessä I olevan 1.5 kohdan mukaisia eivätkä niiden enimmäispituuksien ylitykset saa johtaa kyseisten ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien kuormatilan pituuden lisääntymiseen.
2. Ennen kuin 1 kohdassa tarkoitetut pituuden ylityksen yli 500 mm:iin johtavat aerodynaamiset laitteet saatetaan markkinoille, ne on tyyppihyväksyttävä noudattaen direktiivillä 2007/46/EY luotujen puitteiden mukaisia tyyppihyväksyntäsääntöjä.
Komissio arvioi viimeistään 27 päivänä toukokuuta 2017 tarvetta hyväksyä tai muuttaa kyseisissä puitteissa säädettyjä aerodynaamisten laitteiden tyyppihyväksyntää koskevia teknisiä vaatimuksia ottaen huomioon tarpeen varmistaa tieliikenteen turvallisuus ja intermodaalikuljetusten turvallisuus ja erityisesti:
a) laitteiden turvallinen kiinnitys ja pitkäaikainen pysyvyys irtoamisriskin rajoittamiseksi, myös intermodaalikuljetuksissa;
b) muiden tienkäyttäjien ja erityisesti loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien turvallisuus, varmistamalla muun muassa ääriviivamerkintöjen näkyvyys aerodynaamisten laitteiden asentamisen yhteydessä, mukauttamalla epäsuoraa näkemää koskevia vaatimuksia ja olemalla tekemättä myönnytyksiä alleajosuojauksen suhteen ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän takaosaan kohdistuvien törmäystilanteiden varalta.
Tätä varten komissio tekee tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen direktiivillä 2007/46/EY luotujen puitteiden mukaisten tyyppihyväksyntäsääntöjen muuttamiseksi.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen aerodynaamisten laitteiden on täytettävä seuraavat toiminnalliset ehdot:
a) olosuhteissa, joissa muiden tielläliikkujien tai kuljettajan turvallisuus on uhattuna, kuljettajan on taitettava ne kokoon, vedettävä ne sisään tai irrotettava ne;
b) kun niitä käytetään kaupunkialueiden tieinfrastruktuurissa ja kaupunkien välisessä tieinfrastruktuurissa, on otettava huomioon sellaisten alueiden erityisominaisuudet, joilla nopeusrajoitus on enintään 50 km/h ja joilla loukkaantumiselle erityisen alttiita tienkäyttäjiä on todennäköisemmin liikkeellä; ja
c) niiden käytön on sovittava yhteen intermodaalikuljetusten kanssa, ja kokoontaitettuina tai sisäänvedettyinä ne eivät saa ylittää suurinta sallittua pituutta yli 20 cm:llä.
4. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännökset 3 kohdan yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 10 i artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
5. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan tilanteen mukaan päivästä, jona 2 kohdassa tarkoitettuihin välineisiin tehtävät tarpeelliset muutokset on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä tai jona niitä on alettu soveltaa, ja sen jälkeen, kun 4 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset on hyväksytty.
▼M2 —————
9 a artikla
1. Energiatehokkuuden parantamiseksi, erityisesti ohjaamojen aerodynamiikan osalta, ja tieturvallisuuden parantamiseksi 2 kohdassa vahvistetut vaatimukset täyttävien ja direktiivin 2007/46/EY mukaisten ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien sallitaan ylittää tämän direktiivin liitteessä I olevassa 1.1 kohdassa asetetut enimmäispituudet edellyttäen, että niiden ohjaamot parantavat aerodynamiikkaa, energiatehokkuutta ja turvallisuutta. Ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien, jotka on varustettu tällaisilla ohjaamoilla, on oltava tämän direktiivin liitteessä I olevan 1.5 kohdan mukaisia eivätkä niiden enimmäispituuksien ylitykset saa johtaa kyseisten ajoneuvojen kuljetuskapasiteetin lisääntymiseen.
2. Ennen kuin 1 kohdassa tarkoitetut ajoneuvot saatetaan markkinoille, ne on hyväksyttävä noudattaen direktiivillä 2007/46/EY luotujen puitteiden mukaisia tyyppihyväksyntäsääntöjä. Komissio arvioi viimeistään 27 päivänä toukokuuta 2017 tarvetta kehittää tällaisilla ohjaamoilla varustettujen ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevia, kyseisissä puitteissa säädettyjä ohjaamoilla varustettujen ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevia teknisiä vaatimuksia ottaen huomioon seuraavat seikat:
a) ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien aerodynamiikan parantuminen;
b) loukkaantumiselle alttiit tienkäyttäjät ja heidän näkyvyytensä parantaminen kuljettajan kannalta, erityisesti vähentämällä kuljettajan näkökentän kuolleita kulmia;
c) muille tienkäyttäjille aiheutuvien vahinkojen ja loukkaantumisten vähentäminen törmäystilanteessa;
d) kuljettajien turvallisuus ja työskentelymukavuus.
Tätä varten komissio tekee tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen direktiivillä 2007/46/EY luotujen puitteiden mukaisten tyyppihyväksyntäsääntöjen muuttamiseksi.
3. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan tilanteen mukaan kolmen vuoden kuluttua päivästä, jona 2 kohdassa tarkoitettuihin välineisiin tehtävät tarpeelliset muutokset on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä tai jona niitä on alettu soveltaa.
10 artikla
Kumotaan liitteessä IV olevassa A osassa luetellut direktiivit 11 artiklassa mainitusta päivästä alkaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta liitteessä IV olevassa B osassa viitattujen päivämäärien noudattamista, jotka koskevat jäsenvaltioiden velvollisuutta saattaa kyseiset säädökset osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Viittauksia kumottuihin direktiiveihin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä V olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.
▼M2 —————
10 b artikla
Vaihtoehtoisella polttoaineella toimivien ajoneuvojen enimmäispainot ovat liitteessä I olevissa 2.3.1, 2.3.2 ja 2.4 kohdassa.
Vaihtoehtoisella polttoaineella toimivien ajoneuvojen on myös noudatettava liitteessä I olevassa 3 kohdassa säädettyjä, suurinta sallittua akselipainoa koskevia rajoituksia.
Vaihtoehtoisella polttoaineella toimivien ajoneuvojen edellyttämä lisäpaino on määriteltävä asianomaisen valmistajan toimittamien asiakirjojen pohjalta kyseisen ajoneuvon hyväksynnän yhteydessä. Kyseinen lisäpaino ilmoitetaan 6 artiklan mukaisesti vaaditussa virallisessa todistuksessa.
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 10 h artiklan mukaisesti niiden 2 artiklassa tarkoitettujen vaihtoehtoisten polttoaineiden luettelon päivittämiseksi tätä direktiiviä varten, jotka edellyttävät lisäpainoa. On erityisen tärkeää, että komissio ennen näiden delegoitujen säädösten hyväksymistä noudattaa tavanomaista käytäntöään ja kuulee asiantuntijoita, jäsenvaltioiden asiantuntijat mukaan lukien.
10 c artikla
Liitteessä I olevassa 1.1 kohdassa, tapauksen mukaan 9 a artiklan 1 kohdan edellytyksin, vahvistetut enimmäispituudet ja liitteessä I olevassa 1.6 kohdassa vahvistetut enimmäisetäisyydet voidaan ylittää 15 cm:llä sellaisten ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien osalta, joissa kuljetetaan pituudeltaan 45 jalan mittaisia kontteja tai pituudeltaan 45 jalan mittaisia vaihtokoreja, tyhjiä tai kuormattuja, edellyttäen, että kyseisen kontin tai vaihtokorin tieliikennekuljetus on osa intermodaalikuljetusta.
10 d artikla
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava viimeistään 27 päivänä toukokuuta 2021 erityistoimenpiteitä niiden liikenteessä olevien ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien tunnistamiseksi, jotka todennäköisesti ovat ylittäneet suurimman sallitun painon ja jotka niiden toimivaltaisten viranomaisten näin ollen olisi tarkastettava sen varmistamiseksi, että tämän direktiivin vaatimuksia noudatetaan. Nämä toimenpiteet voidaan toteuttaa tieinfrastruktuureihin sijoitettujen automaattisten järjestelmien tai ajoneuvoon 4 kohdan mukaisesti asennettujen punnituslaitteiden avulla.
Jäsenvaltio ei saa vaatia ajoneuvoon asennettavien punnituslaitteiden asentamista toisessa jäsenvaltiossa rekisteröityihin ajoneuvoihin tai ajoneuvoyhdistelmiin.
Rajoittamatta unionin lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön soveltamista, kun automaattisia järjestelmiä käytetään tähän direktiiviin kohdistuvien rikkomusten toteamiseen ja seuraamusten määräämiseen, tällaisten automaattisten järjestelmien on oltava sertifioituja. Jos automaattisia järjestelmiä käytetään yksinomaan tunnistamistarkoituksiin, sertifiointia ei vaadita.
2. Kunkin jäsenvaltion on joka kalenterivuosi suoritettava asianmukainen määrä liikenteessä olevien ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien painoa koskevia tarkastuksia suhteessa sen alueella vuosittain tarkastettavien ajoneuvojen kokonaismäärään.
3. Jäsenvaltioiden on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) No 1071/2009 ( 10 ) 18 artiklan mukaisesti varmistettava, että niiden toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat tietoja tähän artiklaan liittyvistä rikkomuksista ja seuraamuksista.
4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen ajoneuvoon asennettavien punnituslaitteiden on oltava tarkkoja ja luotettavia, täysin yhteentoimivia ja yhteensopivia kaikkien ajoneuvotyyppien kanssa.
5. Komissio hyväksyy viimeistään 27 päivänä toukokuuta 2016 täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännökset 4 kohdan mukaista yhteentoimivuutta ja yhteensopivuutta koskevien sääntöjen yhdenmukaista täytäntöönpanoa varten.
Yhteentoimivuuden varmistamiseksi mainittujen yksityiskohtaisten säännösten on mahdollistettava punnitustietojen toimittaminen milloin tahansa liikkeessä olevasta ajoneuvosta toimivaltaisille viranomaisille ja ajoneuvon kuljettajalle. Tiedot toimitetaan Euroopan standardointikomitean (CEN) DSRC-standardeissa EN 12253, EN 12795, EN 12834, EN 13372 ja ISO-standardissa 14906 määritellyn rajapinnan kautta. Lisäksi tällaisella tietojen toimittamisella varmistetaan, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat toimittaa ja vaihtaa tietoja samalla tavoin kaikissa jäsenvaltioissa rekisteröityjen ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien kanssa ajoneuvoihin asennettuja punnituslaitteita käyttäen.
Jotta varmistetaan yhteensopivuus kaikkien ajoneuvotyyppien kanssa, moottoriajoneuvoihin asennettujen järjestelmien avulla on voitava vastaanottaa ja käsitellä mitä tahansa tietoa, joka on lähetetty minkä tahansa tyyppisestä moottoriajoneuvoon kiinnitetystä perävaunusta tai puoliperävaunusta.
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 10 i artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
10 e artikla
Jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt tämän direktiivin rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Kyseisten seuraamusten on oltava tehokkaita, syrjimättömiä, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on toimitettava kyseiset säännöt komissiolle.
10 f artikla
1. Konttien ja vaihtokorien kuljetuksia varten jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt, joiden mukaan:
a) rahdinantajan on annettava liikenteenharjoittajalle, jonka tehtäväksi kontin tai vaihtokorin kuljetus annetaan, ilmoitus kuljetettavan kontin tai vaihtokorin painosta; ja
b) liikenteenharjoittajan on mahdollistettava pääsy kaikkiin rahdinantajan toimittamiin asiaa koskeviin asiakirjoihin.
2. Jäsenvaltioiden on vahvistettava sekä rahdinantajan että liikenteenharjoittajan vastuuta koskevat säännöt niitä tapauksia varten, joissa 1 kohdassa tarkoitetut tiedot puuttuvat tai ovat väärät ja ajoneuvossa tai ajoneuvoyhdistelmässä on ylikuormaa.
10 g artikla
Jäsenvaltioiden on joka toinen vuosi ja viimeistään asianomaista kaksivuotiskautta seuraavan vuoden 30 päivänä syyskuuta lähetettävä komissiolle tarvittavat tiedot seuraavista:
a) kahden edellisen kalenterivuoden aikana toteutettujen tarkastusten lukumäärä; ja
b) niiden ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien lukumäärä, joissa on havaittu ylikuormaa.
Nämä tiedot voivat olla osa tietoja, jotka toimitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 ( 11 ) 17 artiklan nojalla.
Komissio laatii tämän artiklan nojalla saaduista tiedoista analyysin ja sisällyttää tällaisen analyysin kertomukseen, jonka se toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle asetuksen (EY) N:o 561/2006 nojalla.
10 h artikla
1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Siirretään komissiolle 26 päivästä toukokuuta 2015 viiden vuoden ajaksi 10 b artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 10 b artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
5. Edellä olevan 10 b artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmoittanut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
10 i artikla
1. Komissiota avustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 165/2014 ( 12 ) 42 artiklassa tarkoitettu maaliikennekomitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 ( 13 ) tarkoitettu komitea.
2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
3. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.
10 j artikla
Viimeistään 8 päivänä toukokuuta 2020 komissio esittää tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, joka koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2015/719 ( 14 ) säädettyjen tämän direktiivin muutosten täytäntöönpanoa ja jossa myös otetaan huomioon tiettyjen markkinasegmenttien erityispiirteet. Komissio antaa tarvittaessa kyseisen kertomuksen perusteella lainsäädäntöehdotuksen, johon liitetään asianmukainen vaikutustenarviointi. Kertomuksen on oltava saatavilla vähintään kuusi kuukautta ennen mahdollisen lainsäädäntöehdotuksen antamista.
11 artikla
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan 17 päivään syyskuuta 1997 mennessä. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säädökset kirjallisina komissiolle.
12 artikla
Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.
13 artikla
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
LIITE I
AJONEUVOJEN SUURIMMAT SALLITUT PAINOT JA MITAT SEKÄ AJONEUVOIHIN LIITTYVÄT OMINAISUUDET
|
1. |
Direktiivin 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen suurimmat sallitut mitat |
|
|
1.1. |
Suurin sallittu pituus |
|
|
— moottoriajoneuvo, muu kuin linja-auto |
12,00 m |
|
|
— perävaunu |
12,00 m |
|
|
— puoliperävaunuyhdistelmä |
16,50 m |
|
|
— perävaunuyhdistelmä |
18,75 m |
|
|
— nivellinja-auto |
18,75 m |
|
|
— kaksiakselinen linja-auto |
13,50 m |
|
|
— vähintään kolmiakselinen linja-auto |
15,00 m |
|
|
— linja-auton ja perävaunun yhdistelmä |
18,75 m |
|
|
1.2. |
Suurin sallittu leveys |
|
|
a) kaikki ajoneuvot lukuun ottamatta b alakohdassa tarkoitettuja ajoneuvoja |
2,55 m |
|
|
b) lämpöeristettyjen ajoneuvojen korirakenteet tai ajoneuvoilla kuljetettavat lämpöeristetyt kontit tai vaihtokorit |
2,60 m |
|
|
1.3. |
Suurin sallittu korkeus (kaikki ajoneuvot) |
4,00 m |
|
1.4. |
Irrotettavat korirakenteet ja standardoidut kuormatilat, kuten kontit, sisältyvät 1.1, 1.2, 1.3, 1.6, 1.7, 1.8 ja 4.4 kohdassa mainittuihin mittoihin. |
|
|
1.4 a |
Jos linja-autoon on kiinnitetty irrotettava varuste, esimerkiksi suksilaatikko, linja-auton ja siihen kiinnitetyn varusteen pituus ei saa ylittää 1.1 kohdassa säädettyä enimmäispituutta |
|
|
1.5. |
Kaikkien moottoriajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien on pystyttävä kääntymään ympyräalueessa, jonka ulompi säde on 12,50 m ja sisempi säde 5,30 m. |
|
|
1.5 a |
Muut linja-autoja koskevat vaatimukset Linja-auton ollessa paikallaan määritetään ympyrästä ulospäin olevalle ajoneuvon kyljelle pystysuora tangenttitaso piirtämällä maahan viiva. Jos kyseessä on nivellinja-auto, sen kaksi jäykkää osaa asetetaan tason suuntaisiksi Kun ajoneuvo tulee suorassa linjassa 1.5 kohdassa kuvattuun ympyräalueeseen, mikään sen osista ei saa ylittää tätä pystysuoraa tasoa enempää kuin 0,60 metriä |
|
|
1.6. |
Suurin etäisyys puoliperävaunun vetotapin akselin ja puoliperävaunun takaosan välillä |
12,00 m |
|
1.7. |
Suurin sallittu pituus mitattuna perävaunuyhdistelmän pituusakselin suuntaisesti ohjaamon takana olevan kuormatilan etumaisesta pisteestä yhdistelmän perävaunun takimmaiseen pisteeseen vähennettynä etäisyydellä vetoajoneuvon takaosasta perävaunun etuosaan |
15,65 m |
|
1.8. |
Suurin sallittu pituus mitattuna perävaunuyhdistelmän pituusakselin suuntaisesti ohjaamon takana olevan kuormatilan etumaisesta pisteestä yhdistelmän perävaunun takimmaiseen pisteeseen |
16,40 m |
|
2. |
Ajoneuvojen suurimmat sallitut painot (tonneina) |
|
|
2.1. |
Ajoneuvoyhdistelmien osana olevat ajoneuvot |
|
|
2.1.1. |
Kaksiakselinen perävaunu |
18 tonnia |
|
2.1.2. |
Kolmiakselinen perävaunu |
24 tonnia |
|
2.2. |
Ajoneuvoyhdistelmät |
|
|
2.2.1. |
Viisi- tai kuusiakseliset perävaunuyhdistelmät |
|
|
a) kaksiakselinen moottoriajoneuvo ja kolmiakselinen perävaunu |
40 tonnia |
|
|
b) kolmiakselinen moottoriajoneuvo ja kaksi- tai kolmiakselinen perävaunu |
40 tonnia |
|
|
2.2.2. |
Viisi- tai kuusiakselinen puoliperävaunuyhdistelmä |
|
|
a) kaksiakselinen moottoriajoneuvo ja kolmiakselinen puoliperävaunu |
40 tonnia |
|
|
b) kolmiakselinen moottoriajoneuvo ja kaksi- tai kolmiakselinen puoliperävaunu |
40 tonnia |
|
|
c) kaksiakselinen moottoriajoneuvo ja kolmiakselinen puoliperävaunu, joka kuljettaa intermodaalikuljetuksena yhtä tai useampaa konttia tai vaihtokoria, joiden yhteenlaskettu pituus on enintään 45 jalkaa |
42 tonnia |
|
|
d) kolmiakselinen moottoriajoneuvo ja kaksi- tai kolmiakselinen puoliperävaunu, joka kuljettaa intermodaalikuljetuksena yhtä tai useampaa konttia tai vaihtokoria, joiden yhteenlaskettu pituus on enintään 45 jalkaa |
44 tonnia |
|
|
2.2.3. |
Kaksiakselisesta moottoriajoneuvosta ja kaksiakselisesta perävaunusta koostuvat neliakseliset perävaunuyhdistelmät |
36 tonnia |
|
2.2.4. |
Kaksiakselisesta moottoriajoneuvosta ja kaksiakselisesta puoliperävaunusta koostuvat neliakseliset puoliperävaunuyhdistelmät, jos puoliperävaunun akseliväli |
|
|
2.2.4.1. |
on vähintään 1,3 m mutta enintään 1,8 m |
36 tonnia |
|
2.2.4.2. |
on yli 1,8 m |
36 tonnia + 2 tonnin sallittu poikkeama, kun otetaan huomioon moottoriajoneuvon (18 tonnia) suurin sallittu paino ja puoliperävaunun (20 tonnia) kaksiakselisen telin suurin sallittu paino ja kun vetävä akseli on varustettu paripyörillä ja ilmajousituksella tai liitteen II määritelmän mukaisesti yhteisön sitä vastaavaksi tunnustamalla jousituksella. |
|
2.3. |
Moottoriajoneuvot |
|
|
2.3.1. |
Muut kaksiakseliset moottoriajoneuvot kuin linja-autot: 18 tonnia Muut kaksiakseliset vaihtoehtoisella polttoaineella toimivat moottoriajoneuvot kuin linja-autot: 18 tonnin sallittua enimmäispainoa nostetaan vaihtoehtoisen polttoaineteknologian edellyttämällä lisäpainolla, jonka enimmäismäärä on 1 tonni |
Kaksiakseliset linja-autot: 19,5 tonnia. |
|
2.3.2. |
Kolmiakseliset moottoriajoneuvot |
25 tonnia tai 26 tonnia, kun vetävä akseli on varustettu paripyörillä ja ilmajousituksella tai liitteen II määritelmän mukaisesti unionin sitä vastaavaksi tunnustamalla jousituksella tai kun kukin vetävä akseli on varustettu paripyörillä eikä yhdenkään akselin enimmäispaino ylitä 9,5:tä tonnia Kolmiakseliset vaihtoehtoisella polttoaineella toimivat moottoriajoneuvot: 25 tonnin tai 26 tonnin sallittua enimmäispainoa (kun vetävä akseli on varustettu paripyörillä ja ilmajousituksella tai liitteen II määritelmän mukaisesti unionin sitä vastaavaksi tunnustamalla jousituksella tai kun kukin vetävä akseli on varustettu paripyörillä eikä yhdenkään akselin enimmäispaino ylitä 9,5:tä tonnia) nostetaan vaihtoehtoisen polttoaineteknologian edellyttämällä lisäpainolla, jonka enimmäismäärä on 1 tonni. |
|
2.3.3. |
Neliakseliset moottoriajoneuvot, joissa on kaksi ohjaavaa akselia |
32 tonnia kun vetävä akseli on varustettu paripyörillä ja ilmajousituksella tai liitteen II määritelmän mukaisesti yhteisön sitä vastaavaksi tunnustamalla jousituksella tai kun kukin vetävä akseli on varustettu paripyörillä eikä yhdenkään akselin enimmäispaino ylitä 9,5:tä tonnia. |
|
2.4. |
Kolmiakseliset nivellinja-autot |
28 tonnia Kolmiakseliset vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivat nivellinja-autot: 28 tonnin sallittua enimmäispainoa nostetaan vaihtoehtoisen polttoaineteknologian edellyttämällä lisäpainolla, jonka enimmäismäärä on 1 tonni. |
|
3. |
Direktiivin 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen suurimmat sallitut akselipainot (tonneina) |
|
|
3.1. |
Yksittäiset akselit Muu kuin vetävä akseli |
10 tonnia |
|
3.2. |
Perävaunujen ja puoliperävaunujen kaksiakseliset telit Kaksiakselisen telin akselipainojen summa ei saa olla suurempi kuin, jos akselien välinen etäisyys d on |
|
|
3.2.1. |
pienempi kuin 1,0 m (d < 1,0) |
11 tonnia |
|
3.2.2. |
vähintään 1,0 m, mutta pienempi kuin 1,3 m (1,0 ≤ d < 1,3) |
16 tonnia |
|
3.2.3. |
vähintään 1,3 m mutta pienempi kuin 1,8 m (1,3 ≤ d < 1,8) |
18 tonnia |
|
3.2.4. |
1,8 m tai suurempi (1,8 ≤ d) |
20 tonnia |
|
3.3. |
Perävaunujen ja puoliperävaunujen kolmiakseliset telit Kolmiakselisen telin akselipainojen summa ei saa olla suurempi kuin, jos akselien etäisyys d on |
|
|
3.3.1. |
enintään 1,3 m (d ≤ 1,3) |
21 tonnia |
|
3.3.2. |
suurempi kuin 1,3 m mutta enintään 1,4 m (1,3 < d ≤ 1,4) |
24 tonnia |
|
3.4. |
Vetävä akseli |
|
|
3.4.1. |
Edellä 2.2.1 ja 2.2.2 kohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen vetävä akseli |
11,5 tonnia |
|
3.4.2. |
Edellä 2.2.3, 2.2.4, 2.3 ja 2.4 kohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen vetävä akseli |
11,5 tonnia |
|
3.5. |
Moottoriajoneuvojen kaksiakseliset telit Kaksiakselisen telin akselipainojen summa ei saa olla suurempi kuin, jos etäisyys d on |
|
|
3.5.1. |
pienempi kuin 1,0 m (d < 1,0 m) |
11,5 tonnia |
|
3.5.2. |
vähintään 1,0 m mutta pienempi kuin 1,3 m (1,0 m ≤ d < 1,3 m) |
16 tonnia |
|
3.5.3. |
vähintään 1,3 m mutta pienempi kuin 1,8 m (1,3 m ≤ d < 1,8 m) |
—18 tonnia —19 tonnia kun vetävä akseli on varustettu paripyörillä ja ilmajousituksella tai liitteen II määritelmän mukaisesti yhteisön sitä vastaavaksi tunnustamalla jousituksella tai kun kukin vetävä akseli on varustettu paripyörillä eikä yhdenkään akselin enimmäispaino ylitä 9,5:tä tonnia. |
|
4. |
Direktiivin 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin ajoneuvoihin liittyvät ominaisuudet |
|
|
4.1. |
Kaikki ajoneuvot Ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän vetävän akselin tai vetävien akseleiden akselipaino ei saa olla pienempi kuin 25 % kuormatun ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän kokonaispainosta, kun ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää käytetään kansainvälisessä liikenteessä. |
|
|
4.2. |
Perävaunuyhdistelmät Moottoriajoneuvon taka-akselin ja perävaunun etuakselin välisen etäisyyden täytyy olla vähintään 3,00 metriä. |
|
|
4.3. |
Akselivälin mukaan määräytyvä suurin sallittu paino Neliakselisen moottoriajoneuvon suurin sallittu paino tonneina ei saa olla suurempi kuin viisi kertaa ajoneuvon etumaisen ja takimmaisen akselin välinen etäisyys metreinä. |
|
|
4.4. |
Puoliperävaunut Vetotapin akselista vaakatasossa mihin tahansa kohtaan puoliperävaunun etupäädyssä mitattu etäisyys saa olla enintään 2,04 m. |
|
LIITE II
ILMAJOUSITETTUJEN VETÄVIEN AKSELIEN TAI ILMAJOUSITETUN VETÄVÄN AKSELIN JOUSITUSTA VASTAAVIEN JOUSITUSJÄRJESTELMIEN EHDOT
1. JOUSITUKSEN MÄÄRITELMÄ
Jousitusjärjestelmää pidetään ilmajousituksena, jos vähintään 75 % joustosta aiheutuu ilmajousesta.
2. VASTAAVUUS ILMAJOUSITUKSEN KANSSA
Jousituksen on, ilmajousitusta vastaavaksi tunnustamista varten, täytettävä seuraavat edellytykset:
|
2.1. |
Vetävän akselin tai telin yläpuolella olevan jousitetun massan vapaan lyhytaikaisen matalataajuisen pystysuoran värähtelyn aikana mitatun taajuuden ja vaimennuksen on oltava 2.2—2.5 kohdassa määrättyjen rajojen mukainen, kun jousitukseen kohdistuu suurin mahdollinen kuorma. |
|
2.2. |
Jokainen akseli on varustettava hydraulisilla vaimentimilla. Kaksiakselisessa telissä hydrauliset vaimentimet on sijoitettava siten, että telin akseleiden värähtely on mahdollisimman pieni. |
|
2.3. |
Vaimennussuhteen keskiarvon D on oltava yli 20 % ripustuksen kriittisestä vaimennuksesta, silloin kun hydrauliset vaimentimet toimivat tavanomaisesti. |
|
2.4. |
Kun kaikki hydrauliset vaimentimet on poistettu tai ne eivät toimi, jousituksen vaimennussuhde saa olla enintään 50 % D:stä. |
|
2.5. |
Vetävän akselin tai telin yläpuolella olevan jousitetun massan taajuus vapaassa lyhytaikaisessa pystysuorassa värähtelyssä saa olla korkeintaan 2,0 Hz. |
|
2.6. |
Jousituksen taajuus ja vaimennus on esitetty 3 kohdassa. Testausmenetelmistä taajuuden ja vaimennuksen mittaamiseksi määrätään 4 kohdassa. |
3. TAAJUUDEN JA VAIMENNUKSEN MÄÄRITELMÄ
Tämä määritelmä koskee vetävän akselin tai telin yläpuolella olevaa jousitettua massaa M (kg). Tienpinnan ja jousitetun massan välinen akselin tai telin vertikaalinen kokonaisjousivakio on K newtonia metrillä (N/m) ja kokonaisvaimennuksen kerroin on C newtonia per metri ja sekunti (N/ms). Jousitetun massan pystysuora siirtymä on Z. Jousitetun massan vapaan värähtelyn liikeyhtälö on seuraava:
Jousitetun massan värähtelyn taajuus F rad/s on:
Vaimennus on kriittinen kun C = Co, jossa ist.
Vaimennussuhde kriittisen vaimennuksen murto-osana on
.
Jousitetun massan vapaan lyhytaikaisen värähtelyn aikana massan pystysuora liike seuraa vaimennettua sinimuotoista käyrää (kuva 2). Taajuus voidaan arvioida mittaamalla kaikkiin havaittavissa oleviin värähtelyjaksoihin kuluva aika. Vaimennus voidaan arvioida mittaamalla samansuuntaistenperäkkäisten värähtelyhuippujen korkeus. Jos ensimmäisen ja toisen värähtelyjakson huippuamplitudit ovat A1 ja A2' vaimennussuhde D on: 
”In” on amplitudien suhteen luonnollinen logaritmi.
4. TESTAUSMENETELMÄ
Jotta voitaisiin kokeellisesti todeta vaimennussuhde D, kun hydrauliset iskunvaimentimet on poistettu, ja ripustuksen taajuus F, kuormitettua ajoneuvoa olisi joko
a) ajettava hiljaisella nopeudella (5 km/h + 1 km/h) 80 mm korkean askelman yli, jonka profiili on esitetty kuvassa 1. Taajuuden ja vaimennuksen analysointiin tarvittava lyhytaikainen värähtely ilmenee, kun vetävän akselin pyörät ovat ylittäneet askelman;
tai
b) vedettävä alas alustasta, niin että vetävän akselin kuorma on 1,5 kertaa akselin suurin sallittu staattinen arvo. Alhaalla pidetty ajoneuvo päästetään äkkiä irti ja sitä seuraava värähtely analysoidaan;
tai
c) nostettava alustasta, niin että jousitettu massa kohoaa 80 mm vetävän akselin yläpuolella. Ylhäällä pidetty ajoneuvo pudotetaan äkkiä, ja sitä seuraava värähtely analysoidaan;
tai
d) testattava muilla menetelmillä, sikäli kuin valmistaja on osoittanut tekniselle tutkimuslaitokselle, että ne ovat näitä vastaavia.
Ajoneuvo olisi varustettava pystysuoraa siirtymää mittaavalla anturilla, joka sijoitetaan vetävän akselin ja alustan väliin suoraan vetävän akselin yläpuolelle. Sen antamasta jäljestä voidaan mitata ensimmäisen ja toisen puristushuipun välinen aika, jotta saadaan taajuus F, ja amplitudisuhde, jotta saadaan vaimennus. Kun on kyse kahdella vetoakselilla varustetusta telistä, pystysuoraa seinämää mittaavat anturit olisi sijoitettava kunkin vetoakselin yläpuolelle alustan väliin.
Kuva 1 Jousituskokeen askelma
Kuva 1 Vaimennetun liikkeen käyrä
LIITE III
EDELLÄ 6 ARTIKLAN 1 KOHDAN a ALAKOHDASSA TARKOITETTU MITTOJA KOSKEVA KILPI
|
I. |
Mittoja koskevassa kilvessä, joka on kiinnitettävä mahdollisimman lähelle direktiivissä 76/114/ETY tarkoitettua kilpeä, täytyy olla seuraavat tiedot: 1. Valmistajan nimi ( 15 ) 2. Ajoneuvon valmistenumero ( 16 ) 3. Moottoriajoneuvon, perävaunun tai puoliperävaunun pituus (L) 4. Moottoriajoneuvon, perävaunun tai puoliperävaunun leveys (W) 5. Tiedot ajoneuvoyhdistelmien pituuden mittaamiseksi: — etäisyys a moottoriajoneuvon etuosasta kiinnityslaitteen keskelle (vetotappi tai -pöytä); siirrettävän vetopöydän osalta on ilmaistava pienin ja suurin mitta (amin ja amax), — etäisyys b perävaunun kiinnityskohdan keskipisteestä (vetosilmukka perävaunussa ja vetotappi puoliperävaunussa) perävaunun tai puoliperävaunun takaosaan; siirrettävällä kiinnityspisteellä varustetun kiinnityslaitteen osalta on ilmaistava pienin ja suurin mitta (bmin ja bmax). Ajoneuvoyhdistelmän pituus on moottoriajoneuvon ja sen taakse kytketyn perävaunun tai puoliperävaunun pituus, milloin niiden pituusakselit ovat samalla suoralla linjalla. |
|
II. |
Vaatimustenmukaisuustodisteen arvojen on vastattava tarkoin ajoneuvon todellisia mittoja. |
LIITE IV
OSA A
Kumottavat direktiivit
(10 artiklassa tarkoitetut)
— Direktiivi 85/3/ETY tiettyjen tieliikenteen ajoneuvojen painoista, mitoista ja eräistä muista teknisistä ominaisuuksista ja siihen tehdyt muutokset:
—
— Direktiivi 86/360/ETY
— Direktiivi 88/218/ETY
— Direktiivi 89/338/ETY
— Direktiivi 89/460/ETY
— Direktiivi 89/461/ETY
— Direktiivi 91/60/ETY
— Direktiivi 92/7/ETY.
— Direktiivi 86/364/ETY, jossa säädetään todisteesta sen osoittamiseksi, että ajoneuvot ovat tiettyjen tieliikenteen ajoneuvojen painoista, mitoista ja eräistä muista teknisistä ominaisuuksista annetun direktiivin 85/3/ETY mukaisia.
OSA B
|
Direktiivi |
Täytäntöönpanon määräpäivä |
|
85/3/ETY (EYVL N:o L 2, 3.1.1985, s. 14) |
1 päivä heinäkuuta 1986 |
|
1 päivä tammikuuta 1990 |
|
|
86/360/ETY (EYVL N:o L 217, 5.8.1986, s. 19) |
1 päivä tammikuuta 1992 |
|
86/364/ETY (EYVL N:o L 221, 7.8.1986, s. 48) |
29 päivä heinäkuuta 1987 |
|
88/218/ETY (EYVL N:o L 98, 15.4.1988, s. 48) |
1 päivä tammikuuta 1989 |
|
89/338/ETY (EYVL N:o L 142, 25.5.1989, s. 3) |
1 päivä heinäkuuta 1991 |
|
1 päivä tammikuuta 1992 |
|
|
1 päivä tammikuuta 1993 |
|
|
89/460/ETY (EYVL N:o L 226, 3.8.1989, s. 5) |
|
|
89/461/ETY (EYVL N:o L 226, 3.8.1989, s. 7) |
1 päivä tammikuuta 1991 |
|
91/60/ETY (EYVL N:o L 37, 9.2.1991, s. 37) |
30 päivä syyskuuta 1991 |
|
92/7/ETY (EYTL N:o L 57, 2.3.1992, s. 29) |
31 päivä joulukuuta 1992 |
LIITE V
VASTAAVUUSTAULUKKO
|
Tässä direktiivissä |
85/3/ETY |
86/360/ETY |
86/364/ETY |
88/218/ETY |
89/338/ETY |
89/460/ETY |
89/461/ETY |
91/60/ETY |
92/7/ETY |
|
1 artiklan kohta 1 |
1 artiklan 1 kohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
1 artiklan 1 kohdan a alakohta |
— |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
1 artiklan 1 kohdan b alakohta |
1 artiklan 1 kohdan b alakohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
1 artiklan 2 kohta |
1 artiklan 2 kohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2 artiklan 1—4 ja 6—10 luetelmakohta |
|
|
|
|
1 artiklan 2 kohta |
|
|
|
|
|
2 artiklan 5 ja 11—12 luetelmakohta |
— |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2 artiklan viimeinen luetelmakohta |
— |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
3 artiklan 1 kohta |
— |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
3 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta |
3 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
3 artiklan 2 kohta |
3 artiklan 2 kohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
3 artiklan 3 kohta |
— |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4 artikla |
— |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
5 artiklan a kohta |
|
|
|
|
|
|
1 artiklan 1 kohta |
|
|
|
5 artiklan b kohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
6 artiklan 1—4 kohta |
|
|
1 artiklan 1—4 kohta |
|
|
|
|
1 artiklan 1 kohta |
|
|
6 artiklan 5 ja 6 kohta |
|
|
2 artiklan 1 ja 2 kohta |
|
|
|
|
|
|
|
7 artikla |
6 artikla |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
8 artikla |
|
|
|
|
|
1 artikla |
|
|
|
|
9—12 artikla |
— |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
13 artikla |
9 artikla |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Liite I |
Liite I |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
1 kohta |
1 kohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
1.1 kohdan 1, 2, 3, 5 luetelmakohta |
|
|
|
|
|
|
|
1 artiklan 2 kohta |
|
|
1.1 kohdan 4 luetelmakohta |
— |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
1.2 kohdan a alakohta |
— |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
1.2 kohdan b alakohta |
— |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
1.3—1.5 kohta |
1.3—1.5 kohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
1.6 kohta |
|
|
|
|
|
|
1 artiklan 3 kohta |
|
|
|
1.7 kohta |
|
|
|
|
|
|
|
1 artiklan 3 kohta |
|
|
1.8 kohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2—2.2.1 kohdan b alakohta |
2—2.2.1 kohdan b alakohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2.2.2 kohdan a—c alakohta |
2.2.2 kohdan a—c alakohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2.2.3 kohta 2.2.4.1 kohta |
|
|
|
|
1 artiklan 5 kohdan b alakohta |
|
|
|
|
|
2.2.4.2 kohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
1 artiklan 1 kohdan a alakohta |
|
2.3 kohta — 2.3.1 kohta |
|
|
|
|
1 artiklan 5 kohdan c alakohta |
|
|
|
|
|
2.3.2 kohta — 2.3.3 kohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
1 artiklan 1 kohdan b—c alakohta |
|
2.4 kohta |
|
|
|
|
1 artiklan 5 kohdan c alakohta |
|
|
|
|
|
3 kohta — 3.3.2 kohta |
3 kohta — 3.3.2 kohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
3.4 kohta — 3.4.1 kohta |
|
1 artiklan 3 kohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
3.4.2 kohta — 3.5.2 kohta |
|
|
|
|
1 artiklan 5 kohdan d alakohta |
|
|
|
|
|
3.5.3 kohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
1 artiklan 1 kohdan d alakohta |
|
4—4.2 kohta |
kohdat 4—4.2 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.3 kohta |
|
|
|
|
1 artiklan 5 kohdan e alakohta |
|
|
|
|
|
4.4 kohta |
|
|
|
|
|
|
1 artiklan 4 kohta |
|
|
|
Liite II |
|
|
|
|
|
|
|
|
Liite III |
|
Liite III |
|
|
Liite |
|
|
|
|
|
|
( 1 ) EYVL N:o C 38, 8.2.1994, s. 3 ja EYVL N:o C 247, 23.9.1995, s. 1
( 2 ) EYVL N:o C 295, 22.10.1994, s. 72
( 3 ) Euroopan parlamentin lausunto annettu 15 päivänä marraskuuta 1994 (EYVL N:o C 341, 5.12.1994, s. 39), neuvoston yhteinen kanta vahvistettu 8 päivänä joulukuuta 1995 (EYVL N:o C 356, 30.12.1995, s. 13) ja Euroopan parlamentin päätös tehty 14 päivänä maaliskuuta 1996 (EYVL N:o C 96, 4.4.1996, s. 233).
( 4 ) EYVL N:o L 2, 3.1.1985, s. 14, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 92/7/ETY (EYVL N:o L 57, 2.3.1992, s. 29).
( 5 ) EYVL N:o L 221, 7.8.1986, s. 48
( 6 ) EYVL N:o L 142, 25.5.1989, s. 3
( 7 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/46/EY, annettu 5 päivänä syyskuuta 2007, puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle (Puitedirektiivi) (EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1).
( 8 ) Neuvoston direktiivi 92/106/ETY, annettu 7 päivänä joulukuuta 1992, tietynlaisia jäsenvaltioiden välisiä tavaroiden yhdistettyjä kuljetuksia koskevista yhteisistä säännöistä (EYVL L 368, 17.12.1992, s. 38).
( 9 ) EYVL N:o L 24, 30.1.1976, s. 1, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 78/507/ETY (EYVL N:o L 155, 13.6.1978, s. 31).
( 10 )
(1)* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 51).
( 11 )
(2)* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 561/2006, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3821/85 ja (EY) N:o 2135/98 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 kumoamisesta (EUVL L 102, 11.4.2006, s. 1).
( 12 )
(3)* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 165/2014, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, tieliikenteessä käytettävistä ajopiirtureista, tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 kumoamisesta sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta (EUVL L 60, 28.2.2014, s. 1).
( 13 )
(4)* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
( 14 )
(5)* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/719, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista annetun neuvoston direktiivin 96/53/EY muuttamisesta (EUVL L 115, 6.5.2015, s. 1).
( 15 ) Tätä tietoa ei tarvitse toistaa, jos ajoneuvossa on yksi ainoa sekä painot että mitat ilmaiseva kilpi.
( 16 ) Tätä tietoa ei tarvitse toistaa, jos ajoneuvossa on yksi ainoa sekä painot että mitat ilmaiseva kilpi.