1989L0686 — FI — 01.01.2013 — 003.001


Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

►B

NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 21 päivänä joulukuuta 1989,

henkilönsuojaimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä

(89/686/ETY)

(EYV L 399, 30.12.1989, p.18)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  No

page

date

►M1

NEUVOSTON DIREKTIIVI 93/68/ETY, annettu 22 päivänä heinäkuuta 1993,

  L 220

1

30.8.1993

►M2

COUNCIL DIRECTIVE 93/95/EEC of 29 October 1993 (*)

  L 276

11

9.11.1993

►M3

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 96/58/EY, annettu 3 päivänä syyskuuta 1996,

  L 236

44

18.9.1996

►M4

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1882/2003, annettu 29 päivänä syyskuuta 2003,

  L 284

1

31.10.2003

►M5

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012,

  L 316

12

14.11.2012


Oikaisu

►C1

Oikaisu, EYV L 328, 14.12.2010, s. 36  (1989/686)



(*)

Tätä asiakirjaa ei ole julkaistu suomenkielisenä.




▼B

NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 21 päivänä joulukuuta 1989,

henkilönsuojaimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä

(89/686/ETY)



EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 a artiklan,

ottaa huomioon komission esityksen ( 1 ),

toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa ( 2 ),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 3 ),

sekä katsoo, että

toimenpiteet sisämarkkinoiden asteittaiseksi toteuttamiseksi on toteutettava joulukuun 31 päivään 1992 mennessä; sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus taataan,

eri jäsenvaltiot ovat viime vuosina hyväksyneet lukuisia henkilönsuojainryhmiä koskevia säännöksiä erityisesti yleisen terveyden suojelemiseksi, työturvallisuuden edistämiseksi ja käyttäjän suojauksen varmistamiseksi,

kansalliset säännökset sisältävät usein hyvin yksityiskohtaisia henkilönsuojainten suunnittelua, valmistusta, laatutasoa, testausta ja varmentamista koskevia vaatimuksia, joiden tavoitteena on henkilöiden suojaaminen tapaturmilta ja sairauksilta,

erityisesti kansallisissa työturvallisuutta koskevissa säännöksissä säädetään henkilönsuojainten käyttäminen pakolliseksi; monet vaatimukset velvoittavat työnantajat pitämään tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet henkilökunnan saatavilla, ellei ensisijaisia yleisiä suojaustoimenpiteitä ole suoritettu tai ne ovat riittämättömät,

henkilönsuojaimia koskevat kansalliset säännökset eroavat huomattavasti eri jäsenvaltioissa; siten ne saattavat muodostaa kaupan esteen ja vaikuttaa suoraan yhteismarkkinoiden toteuttamiseen ja toimintaan,

erilaiset kansalliset säännökset on tarpeen yhdenmukaistaa näiden tuotteiden vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi alentamatta millään tavalla jäsenvaltioissa voimassa olevaa suojelun tasoa, sekä mahdollisuuksien luomiseksi suojelun tason nostamiselle,

tässä direktiivissä säädetyt henkilönsuojainten suunnittelua ja valmistusta koskevat säännökset, jotka ovat perustana erityisesti pyrkimyksille varmistaa turvallisempi työympäristö, eivät estä näiden laitteiden käytöstä ja työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden järjestämisestä työpaikalla annettujen säännösten soveltamista,

tässä direktiivissä määritellään vain henkilönsuojainten olennaiset vaatimukset; näiden olennaisten vaatimusten mukaisuuden toteamisen helpottamiseksi on välttämätöntä, että yhdenmukaistettuja eurooppalaisia standardeja on erityisesti henkilönsuojainten suunnittelusta ja valmistuksesta sekä henkilönsuojaimiin sovellettavista eritelmistä ja testausmenetelmistä, koska niitä noudattamalla näiden tuotteiden voidaan olettaa olevan edellä tarkoitettujen olennaisten vaatimusten mukaisia; nämä yhdenmukaistetut eurooppalaiset standardit ovat yksityisten toimielinten laatimia, ja niiden tulee säilyä ei-velvoittavina; tätä varten Euroopan standardointikomitea (CEN) ja Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea (CENELEC) ovat ne toimivaltaiset toimielimet, jotka on valtuutettu vahvistamaan yhdenmukaistettuja standardeja 13 päivänä marraskuuta 1984 hyväksyttyjen komission ja näiden kahden toimielimen välisestä yhteistyöstä annettujen yleisten suuntaviivojen mukaisesti; tässä direktiivissä yhdenmukaistetulla standardilla tarkoitetaan teknistä eritelmää (eurooppalaista standardia tai yhdenmukaistamisasiakirjaa), jonka toinen tai molemmat edellä mainituista toimielimistä on antanut komission aloitteesta teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 28 päivänä maaliskuuta 1983 annetun neuvoston direktiivin mukaisesti 83/189/ETY ( 4 ), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 88/182/ETY ( 5 ), sekä edellä tarkoitettujen suuntaviivojen mukaisesti,

kunnes yhdenmukaistetut standardit, joita tulee olemaan lukuisia laajan soveltamisalan vuoksi ja joiden valmisteleminen sisämarkkinoiden toteuttamiselle asetetussa määräajassa vaatii paljon työtä, on vahvistettu, siirtymävaiheen aikana ja perustamissopimuksen vaatimusten mukaisesti olisi tarkoituksenmukaista säilyttää nykyinen tilanne niitä henkilönsuojaimia koskevien kansallisten standardien vastaavuuksien osalta, joilla ei ole yhdenmukaistettua standardia sinä päivänä, jolloin tämä direktiivi annetaan,

sen vuoksi, että direktiivin 83/189/ETY 5 artiklalla perustetulla pysyvällä komitealla on yleinen ja horisontaalinen tehtävä yhteisön standardointipolitiikassa ja erityisesti standardien valmistelemisessa ja voimassa olevien eurooppalaisten standardointisopimusten hoidossa, se soveltuu erityisen hyvin avustamaan komissiota yhdenmukaistettujen standardien vaatimustenmukaisuuden valvonnassa yhteisössä,

näiden teknisten vaatimusten noudattamista on valvottava käyttäjän ja ulkopuolisten riittävän suojaamisen varmistamiseksi; voimassa olevat valvontamenettelyt voivat erota merkittävästi toisistaan eri jäsenvaltioissa; henkilönsuojainten vapaata liikkuvuutta rajoittavien lukuisten tarkastusten välttämiseksi olisi laadittava säännökset jäsenvaltioiden suorittamien tarkastusten vastavuoroiseksi tunnustamiseksi; tämän tunnustamisen helpottamiseksi on erityisesti tarpeen säätää yhdenmukaistetut yhteisön menettelytavat ja yhdenmukaistaa ne perusteet, jotka on otettava huomioon valittaessa tarkastuksesta, valvonnasta ja virallisesta tarkastuksesta vastaavia tarkastuslaitoksia, ja

lainsäädäntömenettelyä tulisi kehittää, jotta molemmat työmarkkinaosapuolet tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti edistäisivät osaltaan standardointia,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:



I

LUKU

SOVELTAMISALA, MARKKINOILLE SAATTAMINEN JA VAPAA LIIKKUVUUS

1 artikla

1.  Tätä direktiiviä sovelletaan henkilönsuojaimiin, jäljempänä ”henkilönsuojain”.

Tässä direktiivissä säädetään henkilönsuojainten markkinoille saattamista ja vapaata liikkuvuutta koskevat ehdot yhteisössä sekä turvallisuutta koskevat olennaiset vaatimukset, jotka henkilönsuojainten on täytettävä käyttäjien terveyden suojaamisen ja turvallisuuden varmistamiseksi.

2.  Tässä direktiivissä henkilönsuojaimella tarkoitetaan laitteita tai välineitä, jotka on suunniteltu henkilön käytettäväksi suojaamaan yhdeltä tai useammalta terveyttä tai turvallisuutta uhkaavalta vaaratekijältä.

Henkilönsuojaimella tarkoitetaan myös:

a) yksikköä, joka koostuu useista eri laitteista tai välineistä, jotka valmistaja on liittänyt yhteen henkilön suojaamiseksi yhdeltä tai useammalta mahdollisesti samanaikaiselta vaaralta;

b) suojavälinettä tai -laitetta, joka on liitetty erotettavalla tai erottamattomalla tavalla henkilön käyttämään tai pitämään henkilökohtaiseen tietyn toiminnan suorittamiseksi tarvittavaan laitteeseen, joka ei ole suojaava;

c) vaihdettavia henkilönsuojaimen osia, jotka ovat olennaisia henkilönsuojaimen toiminnan kannalta ja joita käytetään yksinomaan kyseisiin laitteisiin.

3.  Kaikkia järjestelmiä, jotka on saatettu markkinoille yhdessä henkilönsuojainten kanssa niiden liittämiseksi toiseen ulkopuoliseen lisälaitteeseen, pidetään tämän laitteen olennaisena osana, vaikka järjestelmä ei olisi tarkoitettu käyttäjän käytettäväksi tai pidettäväksi jatkuvasti koko vaaralle altistumisen ajan.

4.  Tätä direktiiviä ei sovelleta:

 henkilönsuojaimeen, johon sovelletaan jotain toista direktiiviä, jolla on samat tavoitteet kuin tällä direktiivillä markkinoille saattamisen sekä tavaroiden vapaan liikkuvuuden ja turvallisuuden osalta;

 henkilönsuojainluokkiin, jotka on lueteltu direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävien tuotteiden luettelossa liitteessä I, riippumatta ensimmäisessä luetelmakohdassa mainituista poissulkemisen perusteista.

2 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 artiklassa tarkoitettuja henkilönsuojaimia voidaan saattaa markkinoille ja ottaa käyttöön vain, jos ne tarkoituksenmukaisesti säilytettyinä ja aiottuun tarkoitukseen käytettyinä säilyttävät käyttäjän terveyden ja varmistavat turvallisuuden haittaamatta muiden henkilöiden, kotieläinten tai tavaroiden terveyttä tai turvallisuutta.

2.  Tällä direktiivillä ei rajoiteta jäsenvaltioiden oikeutta asettaa perustamissopimuksen mukaisesti vaatimuksia, joita ne pitävät tarpeellisina käyttäjän suojaamisen varmistamiseksi, jos se ei aiheuta sellaisia henkilönsuojainten muunnoksia, jotka eivät ole tämän direktiivin mukaisia.

3.  Jäsenvaltiot eivät saa estää asettamasta messuilla, näyttelyissä ja muissa vastaavissa tilaisuuksissa näytteille henkilönsuojainta, joka ei ole tämän direktiivin säännösten mukainen, jos tämä tosiasia selvästi merkinnöillä osoitetaan ja kielletään suojaimen hankinta tai käyttö mihinkään tarkoitukseen, ennen kuin valmistaja tai yhteisöön sijoittautunut valmistajan edustaja on saattanut henkilönsuojaimen vaatimustenmukaiseksi.

3 artikla

Edellä 1 artiklassa tarkoitettujen henkilönsuojainten on täytettävä liitteessä II säädetyt terveyttä ja turvallisuutta koskevat olennaiset vaatimukset.

4 artikla

▼M1

1.  Jäsenvaltiot eivät saa kieltää, rajoittaa tai estää tämän direktiivin säännösten mukaisen henkilönsuojaimen tai henkilönsuojaimen osan markkinoille saattamista, jos se on varustettu CE-merkinnällä, joka ilmaisee niiden olevan tämän direktiivin säännöskokonaisuuden mukaisia, mukaan lukien II luvussa tarkoitetut varmentamismenettelyt.

▼B

2.  Jäsenvaltiot eivät saa kieltää, rajoittaa tai estää saattamasta markkinoille henkilönsuojaimen osia, joissa ei ole ►M1  CE-merkintää ◄ ja jotka on tarkoitettu yhdistettäväksi henkilönsuojaimeen, jos ne eivät ole olennaisia suojaimen tyydyttävän toiminnan kannalta.

5 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on pidettävä 3 artiklassa tarkoitettuja olennaisia vaatimuksia vastaavina niitä 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja henkilönsuojaimia, joissa on ►M1  CE-merkintä ◄ ja joista valmistaja kykenee vaadittaessa esittämään 12 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusvakuutuksen.

2.  Jäsenvaltion on katsottava, että 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu henkilönsuojain täyttää 3 artiklassa tarkoitetut olennaiset vaatimukset, jos siinä on ►M1  CE-merkintä ◄ ja valmistaja vaadittaessa kykenee esittämään sekä 12 artiklassa tarkoitetun vakuutuksen että 9 artiklan mukaisesti ilmoitetun tarkastuslaitoksen antaman todistuksen henkilönsuojaimen vastaavuudesta asiaa koskevien kansallisiksi standardeiksi otettujen yhdenmukaistettujen standardien kanssa, arvioituna EY-tyyppihyväksynnän tasolla 10 artiklan 4 kohdan a ja b alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti.

Jos valmistaja ei ole noudattanut yhdenmukaistettuja standardeja tai on noudattanut niitä vain osittain taikka jos sellaisia standardeja ei ole, ilmoitetun tarkastuslaitoksen antamassa todistuksessa on todettava vaatimustenmukaisuus olennaisten vaatimusten kanssa 10 artiklan 4 kohdan a ja b alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti.

▼M2 —————

▼B

4.  Komissio julkaisee yhdenmukaistettuja standardeja koskevat viittaukset Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Jäsenvaltioiden on julkaistava maininnat kansallisiksi standardeiksi otetuista yhdenmukaistetuista standardeista.

5.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 30 päivään kesäkuuta 1991 mennessä toteutetaan tarvittavat toimenpiteet, jotta molemmilla työmarkkinaosapuolilla on kansallisella tasolla mahdollisuus vaikuttaa yhdenmukaistettujen standardien valmisteluun ja seurantaan.

▼M1

6.  

a) Jos henkilönsuojaimet kuuluvat muita näkökohtia käsittelevien direktiivien soveltamisalaan, joissa säädetään CE-merkinnän kiinnittämisestä, merkintä osoittaa, että henkilönsuojaimien oletetaan olevan myös näiden direktiivien säännösten mukaisia.

b) Kuitenkin, jos yhdessä tai useammassa näistä direktiiveistä annetaan siirtymäkauden aikana valmistajalle vapaus valita sovellettava järjestelmä, CE-merkintä osoittaa ainoastaan valmistajan soveltamien direktiivien säännösten mukaisuuden. Tällöin sovellettavien direktiivien viitenumerot, sellaisina kuin ne on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, on merkittävä näissä direktiiveissä vaadittuihin, henkilönsuojaimien mukana oleviin asiakirjoihin, ilmoituksiin tai ohjeisiin.

▼B

6 artikla

▼M5 —————

▼M4

2.  Komissiota avustaa direktiivin 98/37/EY ( 6 ) 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustettu pysyvä komitea, jäljempänä ”komitea”.

Sen tietoon voidaan tässä kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti saattaa tämän direktiivin täytäntöönpanoa tai soveltamista koskeva asia.

Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY ( 7 ) 3 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

▼B

7 artikla

1.  Jos jäsenvaltio toteaa, että henkilönsuojain, jossa on ►M1  CE-merkintä ◄ ja jota on käytetty suunnitellun tarkoituksen mukaisesti, saattaa vaarantaa henkilöiden, kotieläinten tai omaisuuden turvallisuuden, sen on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet poistaakseen sellaisen laitteen markkinoilta ja kieltääkseen sen saattamisen markkinoille tai vapaan liikkuvuuden.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisesta toimenpiteestä välittömästi ja ilmoitettava päätöksensä perustelut sekä erityisesti se, onko vaatimustenmukaisuuden puuttumisen syynä:

a) edellä 3 artiklassa tarkoitettujen olennaisten vaatimusten täyttämättä jättäminen;

b) edellä 5 artiklassa tarkoitettujen standardien virheellinen noudattaminen;

c) edellä 5 artiklassa tarkoitettujen standardien puutteellisuus.

2.  Komissio aloittaa mahdollisimman pian neuvottelut asianomaisten osapuolten kanssa. Jos komissio neuvottelujen jälkeen päättää, että toimenpide oli perusteltu, se ilmoittaa tästä kyseiselle jäsenvaltiolle ja muille jäsenvaltioille välittömästi. Jos komissio neuvottelujen jälkeen päättää, että toimenpide ei ollut perusteltu, se ilmoittaa tästä välittömästi kyseiselle jäsenvaltiolle ja valmistajalle tai yhteisöön sijoittautuneelle valmistajan edustajalle. Jos 1 kohdassa tarkoitettu päätös perustuu standardien puutteellisuuksiin ja jos kyseinen jäsenvaltio pitäytyy päätöksessään, komissio saattaa asian 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun komitean käsiteltäväksi ja aloittaa 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn.

3.  Jos henkilönsuojain, joka ei vastaa asiaa koskevia vaatimuksia, on varustettu ►M1  CE-merkinnällä ◄ , kyseisen jäsenvaltion on toteutettava merkin kiinnittämisestä vastuussa olevia koskevat tarvittavat toimenpiteet ja ilmoitettava tästä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

4.  Komissio huolehtii, että jäsenvaltioille toimitetaan tieto tässä artiklassa säädetyn menettelyn edistymisestä ja tuloksista.



II

LUKU



VARMENTAMISMENETTELY

8 artikla

1.  Ennen henkilönsuojainmallin saattamista markkinoille valmistajan tai yhteisöön sijoittautuneen valmistajan edustajan on koottava liitteessä III tarkoitetut tekniset asiakirjat, jotta ne tarvittaessa voidaan esittää toimivaltaisille viranomaisille.

2.  Ennen muiden kuin 3 luvussa tarkoitettujen henkilönsuojainten sarjavalmistusta valmistajan tai yhteisöön sijoittautuneen valmistajan edustajan on annettava malli 10 artiklan mukaisesti EY-tyyppihyväksyntää varten.

3.  EY-tyyppihyväksyntää ei ole vaadittava, jos henkilönsuojainmalli on niin yksinkertainen, että valmistaja voi olettaa käyttäjän kykenevän itse arvioimaan, suojaako se sellaisilta pieniltä vaaroilta, joiden asteittaiset vaikutukset käyttäjä voi havaita turvallisesti ja riittävän ajoissa.

Tähän luokkaan kuuluvat yksinomaan henkilönsuojaimet, jotka suojaavat käyttäjää:

 mekaanisesti syntyviltä pinnallisilta vaikutuksilta (esimerkiksi puutarhakäsineet, sormustimet);

 puhdistusaineilta, jotka ovat heikkotehoisia ja joiden vaikutuksista palautuu helposti (esimerkiksi laimeilta pesuliuoksilta suojaavat käsineet);

 vaaroilta, joita kohdataan käsiteltäessä kuumia osia, jotka eivät altista käyttäjää yli 50 °C:n lämpötiloille tai vaarallisille iskuille (esimerkiksi käsineet, suojaesiliinat);

 sääoloilta, jotka eivät ole poikkeuksellisia eivätkä erityisen vaarallisia (esimerkiksi päähineet, kausivaatetus, jalkineet);

 pieniltä iskuilta tai tärinöiltä, jotka eivät kohdistu elintärkeisiin ruumiin osiin ja joiden vaikutukset eivät aiheuta palautumattomia vammoja (esimerkiksi päänahan suojaamiseen tarkoitetut kevyet päähineet, käsineet, kevyet jalkineet);

 auringonvalolta (aurinkolasit).

4.  Henkilönsuojainten tuotannossa edellytetään:

a) valmistajan valinnan mukaan toisen 11 artiklassa säädetyn menettelyn noudattamista monimutkaisen henkilönsuojaimen osalta, joka on tarkoitettu suojaamaan hengenvaaralta tai terveyttä vakavasti tai pysyvästi haittaavilta vaaroilta, joiden välittömiä vaikutuksia suunnittelija ei voi olettaa käyttäjän tunnistavan riittävän ajoissa. Tämä luokka sisältää yksinomaan:

 suodattavat hengityksensuojaimet, jotka suojaavat kiinteiltä ja nestemäisiltä aerosoleilta tai ärsyttäviltä, vaarallisilta, myrkyllisiltä tai radioaktiivisilta myrkyllisiltä kaasuilta,

 täysin eristävät hengityksensuojaimet mukaan lukien ne, joita käytetään sukeltamiseen,

 henkilönsuojaimet, jotka suojaavat vain rajoitetusti kemikaaleilta tai ionisoivalta säteilyltä,

 varusteet, jotka on tarkoitettu käytettäväksi hätätilanteissa sellaisissa korkeissa lämpötiloissa, joiden vaikutukset ovat verrattavissa 100 °C tai sitä korkeamman ilman lämpötilan vaikutuksiin, olosuhteissa, joille on tai ei ole tunnusomaista infrapunasäteily, liekit tai suuret määrät sulaa materiaalia,

 varusteet, jotka on tarkoitettu käytettäväksi hätätilanteissa matalissa lämpötiloissa, joiden vaikutukset ovat verrattavissa -50 °C tai sitä alhaisemman ilman lämpötilan vaikutuksiin,

 putoamissuojaimet,

 henkilönsuojaimet, jotka suojaavat sähkön ja vaarallisen jännitteen aiheuttamilta vaaroilta tai henkilönsuojaimet, joita käytetään eristeenä korkeajännitetyössä,

▼M2 —————

▼B

b) kaikkien henkilönsuojainten osalta 12 artiklassa tarkoitettua EY-vaatimustenmukaisuusvakuutusta.

9 artikla

▼M1

1.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille laitokset, jotka ne ovat nimenneet suorittamaan 8 artiklassa tarkoitetut menettelyt sekä erityiset tehtävät, joita varten nämä laitokset on nimetty ja komission niille ennakolta antamat tunnusnumerot.

Komissio julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä luettelon ilmoitetuista laitoksista ja niiden tunnusnumeroista sekä tehtävistä, joita varten ne on ilmoitettu. Komissio huolehtii luettelon pitämisestä ajan tasalla.

▼B

2.  Jäsenvaltioiden on noudatettava liitteessä V vahvistettuja perusteita arvioidessaan edellä tarkoitettuun ilmoitukseen merkittäviä tarkastuslaitoksia. Tarkastuslaitosten, jotka täyttävät asiaa koskevissa yhdenmukaistetuissa standardeissa määritellyt arviointiperusteet, katsotaan täyttävän edellä tarkoitetut ehdot.

3.  Jäsenvaltion on peruutettava hyväksyminen tarkastuslaitokselta, jos se havaitsee, että tarkastuslaitos ei enää ole liitteessä V vahvistettujen perusteiden mukainen. Sen on ilmoitettava tästä komissiolle ja muille jäsenvaltioille viipymättä.



EY-TYYPPITARKASTUS

10 artikla

1.  EY-tyyppitarkastus on menettely, jolla hyväksytty tarkastuslaitos osoittaa ja varmentaa, että kyseinen henkilönsuojain on tämän direktiivin asiaa koskevien säännösten vaatimusten mukainen.

2.  Valmistajan tai valmistajan edustajan on tehtävä kyseisestä mallista EY-tyyppitarkastusta koskeva hakemus yhdelle hyväksytylle tarkastuslaitokselle. Valmistajan edustajan on oltava sijoittautunut yhteisöön.

3.  Hakemuksessa on oltava:

 valmistajan tai valmistajan edustajan sekä henkilönsuojaimen tehneen tuotantolaitoksen nimi ja osoite;

 liitteessä III tarkoitettu valmistajan tekninen tiedosto.

Hakemuksen mukana on toimitettava riittävä määrä näytteitä hyväksyttävästä mallista.

4.  Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on suoritettava EY-tyyppitarkastus jäljempänä olevaa menettelyä noudattaen:

a) Valmistajan teknisen tiedoston tarkastaminen

 Tarkastuslaitoksen on tutkittava valmistajan tekninen tiedosto osoittaakseen sen sopivuuden 5 artiklassa tarkoitettujen yhdenmukaistettujen standardien kannalta.

 Jos valmistaja ei ole noudattanut yhdenmukaistettuja standardeja tai on noudattanut niitä vain osittain taikka jos sellaisia standardeja ei ole, ilmoitetun tarkastuslaitoksen on tarkastettava valmistajan käyttämien teknisten eritelmien sopivuus olennaisten vaatimusten kannalta ennen kuin se tarkastaa valmistajan teknisen tiedoston todetakseen sen soveltuvuuden näiden teknisten eritelmien kannalta.

b) Mallin tarkastaminen

Mallia tarkastaessaan tarkastuslaitoksen on varmistettava, että malli on valmistettu valmistajan teknisen tiedoston mukaisesti ja että sitä voidaan täysin turvallisesti käyttää aiottuun tarkoitukseen.

 Tarkastuslaitos suorittaa tarvittavat tarkastukset ja testit osoittaakseen mallin vastaavan yhdenmukaistettuja standardeja.

 Jos valmistaja ei ole noudattanut yhdenmukaistettuja standardeja tai on noudattanut niitä vain osittain taikka jos sellaisia standardeja ei ole, ilmoitetun tarkastuslaitoksen on suoritettava tarvittavat tutkimukset ja testit osoittaakseen, että malli vastaa valmistajan käyttämiä teknisiä eritelmiä, jos ne sopivat olennaisten vaatimusten kannalta.

5.  Jos malli täyttää asiaa koskevat säännökset, tarkastuslaitoksen on laadittava EY-tyyppitarkastustodistus ja ilmoitettava siitä hakijalle. Tässä todistuksessa on esitettävä tutkimuksen tulokset, ilmoitettava sen antamiseen liittyvät ehdot, ja siihen on sisällytettävä hyväksytyn mallin tunnistamiseksi tarvittavat kuvaukset ja piirrokset.

Komissio, muut hyväksytyt tarkastuslaitokset ja muut jäsenvaltiot voivat saada jäljennöksen todistuksesta, ja perustellusta pyynnöstä, valmistajan teknisestä tiedostosta ja suoritettuja tarkastuksia ja testejä koskevista selosteista.

Tiedoston on oltava toimivaltaisten viranomaisten käytettävissä kymmenen vuoden ajan henkilönsuojaimen markkinoille saattamisesta.

6.  Tarkastuslaitoksen, joka kieltäytyy antamasta EY-tyyppitarkastustodistusta, on ilmoitettava tästä muille hyväksytyille tarkastuslaitoksille. Tarkastuslaitoksen, joka peruuttaa EY-tyyppitarkastustodistuksen, on ilmoitettava siitä jäsenvaltiolle, joka tarkastuslaitoksen hyväksyi. Tämän jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle päätöksestä ja sen perusteluista.



VALMISTETTUJEN HENKILÖNSUOJAINTEN TARKASTUS

11 artikla

A.   Valmiita tuotteita koskeva EY-laadunvalvontajärjestelmä

1.  Valmistajan on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että valmistusprosessi, mukaan lukien henkilönsuojainten lopputarkastus ja testit, varmistaa tuotannon tasalaatuisuuden ja henkilönsuojaimen vaatimustenmukaisuuden EY-tyyppihyväksyntätodistuksessa kuvatun tyypin ja tämän direktiivin asiaa koskevien olennaisten vaatimusten kanssa.

2.  Valmistajan valitseman ilmoitetun tarkastuslaitoksen on suoritettava tarpeelliset tarkastukset. Tarkastuksia tehdään satunnaisesti, tavallisesti vähintään vuoden välein.

3.  Ilmoitetun tarkastuslaitoksen hankkima riittävä näyte henkilönsuojaimista tarkastetaan ja yhdenmukaistetuissa standardeissa määritellyt tai tämän direktiivin olennaisten vaatimusten mukaisuuden osoittamiseksi välttämättömät tarvittavat testit suoritetaan henkilönsuojaimen vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi.

4.  Jos tarkastuslaitos ei ole sama, joka antoi asiaa koskevan EY-tyyppihyväksyntätodistuksen, tarkastuslaitoksen on otettava yhteyttä ilmoitettuun tarkastuslaitokseen, jos näytteiden vaatimustenmukaisuuden arvioimisessa on vaikeuksia.

5.  Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on toimitettava valmistajalle testausseloste. Jos selosteessa tehdään johtopäätös, että tuotanto ei ole tasalaatuista tai että tutkittu henkilönsuojain ei vastaa EY-tyyppihyväksyntätodistuksessa kuvattua tyyppiä tai että se ei vastaa asiaa koskevia olennaisia vaatimuksia, tarkastuslaitoksen on toteutettava ne tarvittavat toimenpiteet, joihin kirjattu virhe tai virheet antavat aihetta, ja ilmoitettava tästä ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle.

6.  Valmistajan on kyettävä vaadittaessa esittämään sen tarkastuslaitoksen testauseloste, josta ilmoitus on tehty.

B.   EY-seurantaan perustuva tuotannon laadunvarmistusjärjestelmä

1.   Järjestelmä

a) Tässä menettelyssä valmistaja jättää valitsemalleen ilmoitetulle tarkastuslaitokselle hakemuksen laadunvalvontajärjestelmänsä hyväksymisestä.

Hakemuksessa on oltava:

 kaikki kyseiseen henkilönsuojainluokkaan liittyvät tiedot mukaan lukien hyväksyttyyn malliin liittyvät asiakirjat tarvittaessa;

 laadunvalvontajärjestelmää koskevat asiakirjat;

 sitoutuminen ylläpitämään laadunvalvontajärjestelmästä aiheutuvat velvoitteet ja säilyttämään niiden riittävyys ja tehokkuus.

b) Laadunvalvontajärjestelmässä jokainen henkilönsuojain tarkastetaan ja sille suoritetaan A jakson 3 kohdassa tarkoitetut tarvittavat testit tämän direktiivin asiaa koskevien olennaisten vaatimusten mukaisuuden tarkastamiseksi.

Laadunvalvontajärjestelmää koskevissa asiakirjoissa on oltava erityisesti riittävä kuvaus:

 laatutavoitteista, organisaatiokaavioista, johtajien laadunvalvontaan liittyvästä vastuusta ja toimivallasta;

 valmistuksen jälkeen suoritettavista tarkastuksista ja testeistä;

 laadunvalvontajärjestelmän tehokkaan toiminnan tarkastamiseksi käytettävistä keinoista.

c) Tarkastuslaitoksen on arvioitava laadunvalvontajärjestelmä päättääkseen, täyttääkö se niiden säännösten vaatimukset, joita 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetaan. Sen on oletettava, että laadunvalvontajärjestelmä, jossa noudatetaan asiaa koskevia yhdenmukaistettuja standardeja, täyttää edellä tarkoitettujen säännösten vaatimukset.

Tarkastuksen suorittavan tarkastuslaitoksen on arvioitava puolueettomasti kaikki tarpeelliset laadunvalvontajärjestelmän osat ja tarkastettava erityisesti, että järjestelmällä varmistetaan, että valmistettu henkilönsuojain on vaatimustenmukainen hyväksytyn mallin kanssa.

Päätös on toimitettava valmistajalle. Siinä on oltava tarkastuksen perusteella tehdyt johtopäätökset ja arviointipäätös perusteluineen.

d) Valmistajan on ilmoitettava laadunvalvontajärjestelmän hyväksyneelle tarkastuslaitokselle kaikista laadunvalvontajärjestelmää koskevista muutossuunnitelmista.

Tarkastuslaitoksen on tarkastettava ehdotetut muutokset ja päätettävä onko näin muutettu laadunvalvontajärjestelmä asiaa koskevien säännösten mukainen. Tarkastuslaitoksen on toimitettava päätös valmistajalle. Päätöksessä on oltava tarkastuksen johtopäätökset ja arviointipäätös perusteluineen.

2.   Valvonta

a) Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että valmistaja täyttää hyväksytystä laadunvalvontajärjestelmästä johtuvat velvoitteet oikealla tavalla.

b) Valmistajan on annettava tarkastuslaitokselle lupa tehdä tarkastuksia henkilönsuojainten tarkastus-, testaus- ja varastotiloissa ja annettava tarkastuslaitokselle kaikki tarpeelliset tiedot, erityisesti:

 laadunvalvontajärjestelmää koskevat asiakirjat;

 tekniset asiakirjat;

 laadunvalvontakäsikirjat.

c) Tarkastuslaitoksen on määräajoin suoritettava tarkastuksia varmistaakseen, että valmistaja ylläpitää ja noudattaa hyväksyttyä laadunvalvontajärjestelmää sekä annettava valmistajalle jäljennös tarkastuskertomuksesta.

d) Lisäksi tarkastuslaitos voi ennalta ilmoittamatta käydä valmistajan luona. Sellaisten käyntien aikana tarkastuslaitoksen on laadittava valmistajalle kertomus käynnistä ja tarvittaessa tarkastuskertomus.

e) Valmistajan on vaadittaessa kyettävä esittämään tarkastuslaitoksen, josta ilmoitus on tehty, kertomus.



TUOTANTOA KOSKEVA EY-VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUS

12 artikla

▼M1

EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus on menettely, jossa valmistaja tai tämän yhteisöön sijoittautunut edustaja:

▼B

1) laatii toimivaltaisia viranomaisia varten liitteessä VI säädetyn mallin mukaisen vakuutuksen siitä, että markkinoille saatetut henkilönsuojaimet ovat tämän direktiivin säännösten mukaisia;

2) kiinnittää 13 artiklassa säädetyn ►M1  CE-merkinnän ◄ jokaiseen henkilönsuojaimeen.



III

LUKU

CE-MERKINTÄ

▼M1

13 artikla

1.  CE-vaatimustenmukaisuusmerkintä koostuu kirjaimista ”CE”, joiden kirjoitustapa on liitteessä IV esitetyn mallin mukainen. Jos ilmoitettu laitos osallistuu tuotannon tarkastusvaiheeseen 11 artiklassa esitetyllä tavalla, sen tunnusnumero on lisättävä.

2.  CE-merkintä on kiinnitettävä jokaiseen valmistettuun henkilönsuojaimeen näkyvästi, helposti luettavasti ja niin, ettei sitä voi irrottaa kyseisen henkilönsuojaimen oletetun käyttöajan aikana; jos tämä ei kuitenkaan tuotteen ominaisuudet huomioon ottaen ole mahdollista, CE-merkintä voidaan kiinnittää pakkaukseen.

3.  On kiellettyä kiinnittää henkilönsuojaimiin sellaisia merkintöjä, joita ulkopuoliset voivat merkityksen ja kirjoitustavan vuoksi erehtyä pitämään CE-merkintänä. Muita merkintöjä saa kiinnittää henkilönsuojaimiin tai niiden pakkauksiin, jos ne eivät heikennä CE-merkinnän näkyvyyttä ja luettavuutta.

4.  Sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 artiklan soveltamista:

a) jos jäsenvaltio havaitsee, että CE-merkintä on kiinnitetty perusteettomasti, valmistaja tai tämän yhteisöön sijoittautunut edustaja on velvollinen palauttamaan tuotteen CE-merkintää koskevien säännösten mukaiseksi ja lopettamaan rikkomuksen kyseisen jäsenvaltion vahvistamien edellytysten mukaisesti;

b) jos vaatimustenvastaisuus jatkuu, jäsenvaltion on toteutettava kaikki aiheelliset toimenpiteet kyseisen tuotteen markkinoille saattamisen rajoittamiseksi tai kieltämiseksi tai sen varmistamiseksi, että se vedetään markkinoilta 7 artiklassa säädettyjä menettelyjä noudattaen.

▼B



IV

LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

14 artikla

Jokaisessa tämän direktiivin säännösten täytäntöönpanemiseksi annetussa päätöksessä, jolla rajoitetaan henkilönsuojaimen markkinoille saattamista, on esitettävä yksityiskohtainen selvitys päätöksen perusteista. Päätöksestä on viipymättä annettava tieto osapuolelle, jota asia koskee, ja samalla on ilmoitettava mahdollisuuksista hakea päätökseen muutosta kyseisen jäsenvaltion voimassa olevan lainsäädännön mukaan sekä muutoksenhaulle asetetuista määräajoista.

15 artikla

Komissio ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen, että kaikista tämän direktiivin toteuttamiseen liittyvistä asiaa koskevista päätöksistä on tiedot saatavilla.

▼M2

Article 16

1.  Before 31 December 1991, Member States shall adopt and publish the laws, regulations and administrative provisions necessary in order to comply with this Directive. They shall forthwith inform the Commission thereof.

They shall apply the measures in question with effect from 1 July 1992.

2.  Furthermore, Member States shall allow, for the period until 30 June 1995, the placing on the market and putting into service on PPE in conformity with the national regulations in force in their territory on 30 June 1992.

3.  Member States shall communicate to the Commission the texts of the provisions of national law which they adopt in the field governed by this Directive.

▼B

17 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.




LIITE I

TÄMÄN DIREKTIIVIN SOVELTAMISALAN ULKOPUOLELLE JÄÄVÄT HENKILÖNSUOJAINLUOKAT

1. Henkilönsuojaimet, jotka on suunniteltu ja valmistettu erityisesti puolustusvoimien käyttöön tai käytettäväksi järjestyksen ylläpitämisessä (esimerkiksi kypärät, kilvet).

2. Henkilönsuojaimet, jotka on tarkoitettu itsepuolustukseen (esimerkiksi aerosolipakkaukset, henkilökohtaiset puolustusaseet).

3. Henkilönsuojaimet, jotka on suunniteltu ja valmistettu yksityiseen käyttöön suojaamaan:

▼C1

 ilmasto-oloilta (esimerkiksi päähineet, kausivaatetus, jalkineet, sateensuojat);

▼B

 kosteudelta ja vedeltä (esimerkiksi käsineet astianpesuun);

 kuumuudelta (esimerkiksi käsineet).

4. Henkilönsuojaimet, jotka on tarkoitettu ihmisten suojaamiseen tai pelastamiseen aluksilla tai lentokoneissa ja joita ei käytetä jatkuvasti.

▼M2

5. Helmets and visors intended for users of two- or three-wheeled motor vehicles.

▼B




LIITE II

TERVEYTTÄ JA TURVALLISUUTTA KOSKEVAT OLENNAISET VAATIMUKSET

1.   KAIKKIIN HENKILÖNSUOJAIMIIN SOVELLETTAVAT YLEISET VAATIMUKSET

Henkilönsuojaimen on suojattava riittävästi kaikkia mahdollisia vaaroja vastaan.

1.1   Suunnitteluperiaatteet

1.1.1   Ergonomia

Henkilönsuojaimet on suunniteltava ja valmistettava siten, että käyttötarkoituksen mukaisissa ennakoitavissa käyttöolosuhteissa käyttäjä voi suorittaa vaaran alaisena tehtävää toimintaa tavanomaisesti suojaustason ollessa mahdollisimman korkea.

1.1.2   Suojaustasot ja -luokat

1.1.2.1   Korkein mahdollinen suojaustaso

Suunnittelussa huomioon otettava optimaalinen suojaustaso on sellainen, että henkilönsuojaimen käytön aiheuttamat rajoitukset eivät estä sen tehokasta käyttöä vaaralle altistumisen aikana tai toiminnan tavanomaisen suorituksen aikana.

1.1.2.2   Eri vaaratasoille sopivat suojausluokat

Jos erilaisissa ennakoitavissa käyttöolosuhteissa esiintyy eri vaaratasoja, henkilönsuojaimen suunnittelussa on otettava huomioon sopivat suojausluokat.

1.2   Henkilönsuojaimen vaarattomuus

1.2.1   Vaarojen ja muiden ”luontaisten” haittatekijöiden puuttuminen

Henkilönsuojain on suunniteltava ja valmistettava siten, että siitä ei aiheudu vaaraa tai muita haittoja sen ennakoitavissa käyttöolosuhteissa.

1.2.1.1   Sopivat suojainmateriaalit

Suojainmateriaalit ja suojaimen muut osat, mukaan lukien niiden hajoamistuotteet, eivät saa haitata käyttäjän hygieniaa tai terveyttä.

1.2.1.2   Kaikkien käyttäjään kosketuksissa olevien suojainosien pintojen hyvä kunto

Kaikkien käyttäjään kosketuksessa olevien henkilönsuojaimen osien tai mahdollisesti kosketukseen joutuvien osien pintojen on oltava sileitä, eikä niissä saa olla teräviä kulmia tai ulokkeita tai vastaavia, jotka saattavat aiheuttaa ärsytystä tai loukkaantumisia.

1.2.1.3   Käyttäjän liikkumisvapauden mahdollisimman vähäinen haittaaminen

Henkilönsuojaimen tulee haitata liikkeitä, asentoja sekä tuntoherkkyyttä mahdollisimman vähän; se ei myöskään saa aiheuttaa liikkeitä, jotka vaarantavat käyttäjää tai muita ihmisiä.

1.3   Käyttömukavuus ja tehokkuus

1.3.1   Henkilönsuojaimen mukauttaminen käyttäjän ominaisuuksiin

Henkilönsuojain on suunniteltava ja valmistettava siten, että käyttäjän on mahdollisimman helppo pukea se oikein päälle ja että se, ulkoiset tekijät kuten työliikkeet ja työasennot huomioon ottaen, myös pysyy päällä ennakoitavan käyttöajan. Tätä varten on optimoitava henkilönsuojaimen mukautuminen käyttäjän ominaisuuksiin kaikilla mahdollisilla tavoilla kuten riittävillä säätö- ja kiinnitysmekanismeilla tai riittävällä kokovalikoimalla.

1.3.2   Keveys ja kestävyys

Henkilönsuojaimen on oltava mahdollisimman kevyt, siten ettei keveys haittaa sen kestävyyttä ja suojaustehokkuutta.

Lukuun ottamatta erityisiä lisävaatimuksia, jotka henkilönsuojainten on täytettävä antaakseen riittävän suojan kyseessä olevaa vaaraa vastaan (ks. 3), henkilönsuojainten on kestettävä ennakoitavissa käyttöoloissa esiintyvien ulkoisten tekijöiden vaikutukset.

1.3.3   Samanaikaisesti käytettävien eri luokkaisten tai erityyppisten henkilönsuojainten yhteensopivuus

Jos sama valmistaja saattaa markkinoille useita suojausluokaltaan tai tyypiltään erilaisia henkilönsuojainmalleja viereisten ruumiinosien suojaamiseen, niiden on oltava keskenään yhteensopivia.

1.4   Valmistajan antamat tiedot

Valmistajan tai yhteisöön sijoittautuneen valmistajan edustajan nimen ja osoitteen lisäksi valmistajan laatimassa selosteessa ja henkilönsuojainta markkinoille saatettaessa on oltava kaikki asiaa koskevat tiedot:

a) henkilönsuojaimen varastoinnista, käytöstä, puhdistuksesta, kunnossapidosta, huollosta ja desinfioinnista. Valmistajan suosittelemat puhdistus-, kunnossapito- tai desinfiointiaineet eivät saa vaikuttaa haitallisesti henkilönsuojaimeen tai sen käyttäjään, jos niitä on käytetty annettujen ohjeiden mukaisesti;

b) suojaustehokkuus teknisissä testeissä, joissa on tarkastettu kyseisen suojaimen antama suojaustaso tai -luokka;

c) henkilönsuojaimeen sopivat lisävarusteet ja sopivien varaosien ominaisuudet;

d) erilaisille vaaratasoille soveltuvat suojausluokat ja käyttörajoitukset;

e) henkilönsuojaimen tai sen tietyn osan vanhentumisaika tai käyttöaika;

f) kuljetukseen soveltuva pakkaus;

g) merkintöjen merkitys (ks. 2.12).

▼M1

h) tarvittaessa, 5 artiklan 6 kohdan b alakohdan mukaisesti sovellettujen direktiivien viitenumerot;

i) henkilönsuojaimien valmistusvaiheeseen osallistuvien ilmoitettujen laitoksien nimet ja osoitteet ja tunnusnumerot.

▼B

Merkintöjen on oltava täsmällisiä ja helposti ymmärrettäviä ja ne on laadittava ainakin markkinakohteena olevan jäsenvaltion virallisella tai virallisilla kielillä.

2.   USEITA HENKILÖNSUOJAINLUOKKIA TAI -TYYPPEJÄ KOSKEVIA LISÄVAATIMUKSIA

2.1   Säätömekanismeja sisältävät henkilönsuojaimet

Jos henkilönsuojain sisältää säätömekanismeja, säätömekanismit on suunniteltava ja valmistettava siten, ettei niitä voi käyttäjän tietämättä säätää väärin ennakoitavissa käyttöolosuhteissa.

2.2   Henkilönsuojain, joka ”sulkee sisäänsä” suojattavat ruumiinosat

Henkilönsuojaimen, joka ”sulkee sisäänsä” suojattavat ruumiinosat, on oltava riittävästi ilmastoitu käytön aiheuttaman hienmuodostuksen rajoittamiseksi; muussa tapauksessa suojain on, jos mahdollista, varustettava hikeä sitovilla laitteilla.

2.3   Kasvojen-, silmien- ja hengityksensuojaimet

Kasvojen-, silmien- ja hengityksensuojainten tulee rajoittaa mahdollisimman vähän käyttäjän näkökenttää tai näkemistä.

Silmiensuojainten lasien on oltava optisesti riittävän neutraaleja, jotta niitä voidaan käyttää tarkkuutta vaativissa ja pitkäkestoisissa töissä.

Tarpeen vaatiessa on suojain käsiteltävä aineilla tai varustettava laitteilla, jotka estävät kosteuden muodostumisen.

Henkilönsuojainmallien, jotka on tarkoitettu näön korjausta vaativille käyttäjille, on sovittava yhteen käyttäjän omien silmälasien tai piilolinssien kanssa.

2.4   Vanhenevat henkilönsuojaimet

Jos vanheneminen saattaa vaikuttaa huomattavasti henkilönsuojaimen suojaustehokkuuteen, jokaiseen markkinoille saatettavaan henkilönsuojaimeen tai sen vaihdettavaan osaan on merkittävä valmistuspäivä tai, jos mahdollista, vanhentumispäivä siten, ettei väärinkäsityksen mahdollisuutta ole; tämä tieto on merkittävä myös pakkaukseen.

Jos valmistaja ei kykene määrittelemään henkilönsuojaimen todellista käyttöikää, selosteessa on oltava kaikki tarpeelliset tiedot, jotta suojaimen ostaja tai käyttäjä kykenee määrittelemään keskimääräisen vanhentumispäivän ottaen huomioon mallin laatutason ja todelliset varastointi-, käyttö-, puhdistus-, huolto- ja kunnossapito-olosuhteet.

Jos on todennäköistä, että valmistajan suosittelema puhdistusmenetelmä huonontaa henkilönsuojaimen suojaustehokkuutta merkittävästi tai nopeasti, valmistajan on kiinnitettävä jokaiseen markkinoille saatettavaan suojaimeen merkki, joka osoittaa sallittujen puhdistuskertojen enimmäismäärän ennen kuin laite on tarkastettava tai hylättävä; jos tämä ei ole mahdollista, valmistajan on annettava tämä tieto selosteessa.

2.5   Henkilönsuojaimet, jotka saattavat takertua käytön aikana

Jos henkilönsuojaimen ennakoitavissa käyttöolosuhteissa on erityinen vaara, että suojain saattaa takertua johonkin liikkuvaan kohteeseen ja aiheuttaa vaaran käyttäjälle, henkilönsuojaimella on oltava sopiva vastusraja, jonka ylittyessä sen olennainen rakenneosa murtuu ja siten vaara poistuu.

2.6   Räjähdysalttiissa ympäristöissä käytettävät henkilönsuojaimet

Räjähdysalttiissa ympäristöissä käytettävät henkilönsuojaimet on suunniteltava ja valmistettava siten, ettei sähkön, hankaussähkön tai iskun seurauksena voi syntyä räjähtävän seoksen sytyttävää valokaarta tai kipinää.

2.7   Hätätilanteisiin tarkoitetut tai nopeasti asennettavat tai riisuttavat henkilönsuojaimet

Nämä henkilönsuojainluokat on suunniteltava ja valmistettava siten, että niiden kiinnittämiseen tai riisumiseen kuluva aika on mahdollisimman lyhyt.

Kokonaisuuteen kuuluvien kiinnitys- tai poistamisvälineiden, joiden avulla suojain joko asetetaan oikealle paikalleen tai siitä poistetaan, on oltava nopea- ja helppokäyttöisiä.

2.8   Hyvin vaarallisissa tilanteissa käytettävät henkilönsuojaimet

Edellä 8 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa erittäin vaarallisissa tilanteissa käytettävien henkilönsuojainten mukana tuleviin valmistajan laatimissa, tietoja sisältävissä selosteissa on oltava erityisesti ohjeet sellaisten pätevien, koulutettujen henkilöiden yksinomaiseen käyttöön, jotka osaavat tulkita niitä ja varmistavat käyttäjien soveltavan näitä ohjeita.

Selosteessa on myös kuvattava menettely, jolla käyttäjä voi käytön aikana tarkastaa, että henkilönsuojain on oikein kiinnitetty ja toimintakunnossa.

Jos henkilönsuojaimessa on hälytin, joka tulee toimintavalmiiksi, jos tavanomaista suojaustasoa ei saavuteta, se on suunniteltava ja varustettava siten, että käyttäjä kykenee havaitsemaan hälytyksen niissä käyttöolosuhteissa, joita varten suojain on saatettu markkinoille.

2.9   Henkilönsuojaimet, joiden osia käyttäjä voi säätää tai irrottaa

Kaikki henkilönsuojaimen osat, joita käyttäjä itse voi säätää tai irrottaa vaihtaakseen ne uusiin, on suunniteltava ja valmistettava siten, että niiden säätäminen, kiinnittäminen ja irrottaminen käy helposti ilman työkaluja.

2.10   Muuhun, ulkoiseen täydentävään laitteeseen kiinnitettävät henkilönsuojaimet

Jos henkilönsuojain sisältää järjestelmän, jolla se voidaan liittää toiseen, sitä täydentävään laitteeseen, kiinnitysmekanismi on suunniteltava ja valmistettava siten, että asennus voidaan suorittaa vain sopivalla välineellä.

2.11   Nestekiertojärjestelmällä varustetut henkilönsuojaimet

Jos henkilönsuojain sisältää nestekiertojärjestelmän, nestekiertojärjestelmä on valittava tai suunniteltava ja liitettävä siten, että neste vaihtuu riittävästi koko suojattavan ruumiinosan lähellä käyttäjän asennosta tai liikkeistä riippumatta ennakoitavissa käyttöolosuhteissa.

2.12   Henkilönsuojaimet, joissa on yksi tai useampia suorasti tai epäsuorasti terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavia tunnistamis- tai havaitsemismerkkejä

Tyypiltään tai luokaltaan tällaisiin henkilönsuojaimiin kiinnitettyjen suorasti tai epäsuorasti terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavien tunnistamis- tai havaitsemismerkkien on mieluummin oltava yhdenmukaistettuja piirros- tai käsitemerkkejä ja niiden on säilyttävä täysin luettavina koko suojaimen ennakoitavan käyttöiän. Lisäksi näiden merkkien on oltava täydellisiä, täsmällisiä ja helposti luettavia väärinkäsitysten estämiseksi; erityisesti kun sellainen merkki sisältää sanoja tai virkkeitä, virkkeiden on oltava sen jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä, jossa laitetta tullaan käyttämään.

Jos henkilönsuojaimen (tai henkilösuojaimen osan) pieni koko estää tarpeellisen merkinnän tai sen osan kiinnittämisen, asiaa koskevat tiedot on mainittava pakkauksessa ja valmistajan selosteessa.

2.13   Vaatteen muodossa olevat henkilönsuojaimet, jotka näkyvyydellään osoittavat käyttäjän olemassaolon

Vaatteen muodossa olevassa henkilönsuojaimessa, joka on tarkoitettu ennakoitaviin käyttöolosuhteisiin, joissa kunkin käyttäjän olemassaolon täytyy näkyä visuaalisesti ja erikseen, on oltava yksi väline tai laite (tai useampia) sijoitettuna siten, että se säteilee näkyvää, suoraa tai heijastuvaa riittävän valovoimaista säteilyä ja siinä on oltava valon tai värin voimakkuuteen perustuvia ominaisuuksia.

2.14   ”Monen vaaran” henkilönsuojaimet

Kaikkien useilta, mahdollisesti samanaikaisesti esiintyviltä vaaroilta suojaavat henkilönsuojaimet on suunniteltava ja valmistettava siten, että ne täyttävät erityisesti jokaiselta yksittäiseltä vaaralta suojautumiselle asetetut olennaiset vaatimukset (ks. 3).

3.   ERITYISIÄ VAAROJA KOSKEVAT LISÄVAATIMUKSET

3.1   Suojaus mekaanisilta iskuilta

3.1.1   Putoavien tai sinkoavien esineiden aiheuttama isku ja ruumiinosien törmääminen esteeseen

Tällaisiin vaaroihin sopivan henkilönsuojaimen on vaimennettava riittävästi iskuja erityisesti suojatun ruumiinosan ruhjoutumisen tai tunkeutumisesta aiheutuvan vamman syntymisen estämiseksi; ainakin iskuenergiatason on oltava niin korkea, että vasta sen ylittyessä absorboivan aineen suuri koko tai massa haittaisi henkilönsuojaimen tehokasta käyttöä sen ennakoitavana käyttöaikana.

3.1.2   Kaatumiset ja putoamiset

3.1.2.1   Liukastumisista johtuvien kaatumisten torjuminen

Liukastumisia torjumaan suunniteltujen jalkineiden ulkopohjat on suunniteltava, valmistettava tai varustettava lisäosin siten, että varmistetaan pohjan riittävä tarttuminen ja kitka kävelypinnan laatu ja kunto huomioon ottaen.

3.1.2.2   Putoamisten torjuminen

Putoamisia torjumaan tai niiden aiheuttamien vaikutuksia estämään suunniteltuihin henkilönsuojaimiin on kuuluttava valjaat ja kiinnitysmekanismi, joka voidaan liittää varmaan kiinnityspisteeseen. Suojain on suunniteltava siten, että ennakoitavissa käyttöolosuhteissa käyttäjän pystysuuntainen putoaminen on mahdollisimman pieni, jotta estetään esteisiin iskeytyminen, mutta jarrutusvoima ei kuitenkaan saavuta raja-arvoa, jolla käyttäjän voidaan olettaa vammautuvan tai jolla jonkin suojaimen osan voidaan olettaa repeytyvän tai katkeavan ja siten aiheuttavan käyttäjän putoamisen.

On myös varmistettava, että jarruttamisen jälkeen käyttäjä pysyy oikeassa asennossa, jossa hän voi tarvittaessa odottaa apua.

Valmistajan selosteessa on eriteltävä erityisesti kaikki asiaa koskevat tiedot:

 varmalta kiinnityspisteeltä vaadittavista ominaisuuksista ja pienimmästä tarvittavasta vapaasta matkasta käyttäjän alapuolella;

 valjaiden oikeasta pukemisesta ja kiinnitysmekanismin liittämisestä varmaan kiinnityspisteeseen.

3.1.3   Mekaaninen tärinä

Mekaanisen tärinän vaikutuksia estämään suunnitellun henkilönsuojaimen on varmistettava vaaranalaiseen ruumiinosaan kohdistuvien haitallisten tärinätaajuuksien riittävä vaimennus.

Värähtelyn kautta käyttäjään siirtyvät teholliset kiihtyvyysarvot eivät saa missään olosuhteissa ylittää raja-arvoja, joita suositellaan vaaranalaisen ruumiinosan suurimmaksi ennakoitavaksi päivittäiseksi altistumiseksi.

3.2   Ruumiinosan suojaaminen (staattiselta) puristukselta

Ruumiinosaa (staattiselta) puristukselta suojaamaan suunnitellun henkilönsuojaimen on vaimennettava puristumisen vaikutuksia riittävästi, ettei vakavia tai pysyviä vaurioita synny.

3.3   Suojaaminen fysikaalisilta vaurioilta (hankaus, lävistys, viillot, pistot)

Henkilönsuojainten, jotka on suunniteltu suojaamaan koko kehoa tai osaa siitä koneiden aiheuttamilta pinnallisilta vaurioilta kuten hankaukselta, lävistykseltä, viilloilta tai pistoilta, materiaalit ja muut osat on valittava tai suunniteltava ja yhdistettävä niin, että varmistetaan näiden henkilönsuojainluokkien riittävä hankauksen, lävistyksen ja haavautumisen vastustus (katso myös 3.1) ennakoitavissa käyttöolosuhteissa.

3.4   Hukkumisen torjuminen (pelastusliivit, käsivarsipannat, pelastusliivit)

Hukkumisten torjuntaan suunniteltujen henkilönsuojainten on noustava pintaan mahdollisimman nopeasti mahdollisesti uupuneen tai tajuttoman käyttäjän terveyttä vaarantamatta hänen jouduttuaan nestemäiseen aineeseen, ja pidettävä hänet pinnalla sellaisessa asennossa, jossa hän pystyy hengittämään apua odottaessaan.

Henkilönsuojain voi olla kokonaan tai osittain luonnostaan kelluva tai se voidaan täyttää kaasulla manuaalisesti tai automaattisesti taikka puhaltamalla.

Ennakoitavissa käyttöolosuhteissa:

 henkilönsuojaimen on tyydyttävää toimintaa haittaamatta torjuttava nestemäiseen aineeseen iskeytymisen vaikutukset sekä aineen luontaiset ympäristövaikutukset;

 kaasulla täytettävän henkilönsuojaimen on täytyttävä nopeasti ja kokonaan.

Kun erityiset ennakoitavat käyttöolosuhteet niin vaativat, tietyn tyyppisten henkilönsuojainten on täytettävä yksi tai useampi seuraavista lisävaatimuksista:

 suojaimessa on oltava kaikki toisessa alakohdassa tarkoitetut täyttölaitteet tai valo- tai äänihälytinlaite;

 suojaimessa on oltava laite kehoon tarttumista ja kiinnittämistä varten, jotta käyttäjä voidaan nostaa nestemäisestä aineesta;

 suojaimen on sovelluttava pitkäaikaiseen käyttöön, koko sen ajan, kun mahdollisesti vaatetettu käyttäjä altistuu vaaralle pudota nestemäiseen aineeseen tai kun työ vaatii siihen upottamista.

3.4.1   Kellunta-apuvälineet

Vaatetus, joka varmistaa tehokkaan kellunnan ennakoitavan käyttötarkoituksen mukaan ja joka on turvallinen käyttää ja tukee käyttäjää vedessä. Tämä henkilönsuojain ei saa rajoittaa käyttäjän liikkumisvapautta ennakoitavissa käyttöolosuhteissa, vaan käyttäjän on erityisesti kyettävä uimaan tai toimimaan vaaratilanteesta pakenemiseksi tai muiden ihmisten pelastamiseksi.

3.5   Suojaaminen melulta

Melun haitallisilta vaikutuksilta suojaamaan suunniteltujen henkilönsuojainten on vaimennettava melua siten, että vastaavat melutasot, joille käyttäjä altistuu, eivät missään olosuhteissa ylitä työntekijöiden suojelusta vaaroilta, jotka liittyvät melualtistukseen työssä, 12 päivänä toukokuuta 1986 annetussa neuvoston direktiivissä 86/188/ETY ( 8 ) säädettyjä päivittäisiä raja-arvoja.

Kaikissa henkilönsuojaimissa on oltava merkintä, joka osoittaa vaimennustason ja suojaimen käyttömukavuutta osoittavan indeksin arvon; jos tämä ei ole mahdollista, merkintä on kiinnitettävä pakkaukseen.

3.6   Suojaaminen kuumuudelta tai tulelta

Koko ruumiin tai jonkin sen osan kuumuudelta ja/tai tulelta suojaamaan suunniteluilla henkilönsuojaimilla on oltava ennakoitaviin käyttöolosuhteisiin sopiva lämmöneristyskyky ja mekaaninen kestävyys.

3.6.1   Suojainmateriaalit ja muut osat

Säteilyltä tai konvektiolämmöltä suojaamaan sopivilla suojainmateriaaleilla ja muilla osilla on oltava sopiva tulevan lämpövuon läpäisykerroin ja niiden on oltava riittävän vaikeasti syttyviä, jotta äkillinen syttyminen ennakoitavissa käyttöolosuhteissa vältetään.

Jos näiden materiaalien ja osien ulkopinnan on oltava heijastavia, heijastustehokkuuden on oltava infrapunasäteilystä aiheutuvan lämpövuon tiheyteen sopiva.

Lyhytaikaisesti korkeissa lämpötiloissa käytettäväksi tarkoitetuilla materiaaleilla ja muilla laitteen osilla ja henkilönsuojaimilla, joihin saattaa osua kuumia roiskeita, kuten suuria määriä sulaa ainetta, on oltava myös riittävä lämpökapasiteetti sitoakseen suurimman osan varastoituneesta lämmöstä, jotta käyttäjä ehtii poistua vaara-alueelta ja riisua henkilönsuojaimensa.

Suojainmateriaaleilla ja muilla osilla, joihin saattaa roiskua suuria määriä kuumia aineita, on oltava myös riittävä mekaanisten iskujen vaimennuskyky (ks. 3.1).

Suojainmateriaaleilla ja muilla osilla, jotka saattavat satunnaisesti joutua kosketuksiin liekkien kanssa ja joita käytetään paloalan laitteiden valmistukseen, on oltava ennakoitavien käyttöolosuhteiden vaaraluokkaa vastaava palamattomuusaste. Ne eivät saa sulaa liekkien vaikutuksesta eivätkä edistää osaltaan tulen leviämistä.

3.6.2   Käyttövalmiit kokonaiset henkilönsuojaimet

Ennakoitavissa käyttöolosuhteissa:

1. henkilönsuojaimen kautta siirtyvän lämpömäärän on oltava niin alhainen, ettei käytön aikana suojattavaan ruumiinosaan varastoituva lämpö missään olosuhteissa aiheuta kipua tai heikennä terveyttä.

2. Henkilönsuojaimen on tarvittaessa estettävä nesteen tai höyryn läpäisy, eikä se saa aiheuttaa palovammoja, jotka johtuvat käyttäjän kosketuksesta sen suojaavaan pintaan.

Jos henkilönsuojain on varustettu jäähdytyslaitteilla, joilla nesteen haihtumisesta tai kiinteän aineen sublimoitumisesta syntyvä lämpö voidaan sitoa, ne on suunniteltava siten, että vapautuvat aineet johdetaan suojaavan pinnan ulkopuolelle, ei käyttäjään päin.

Jos henkilönsuojaimessa on hengityslaite, sen on annettava riittävä suoja ennakoitavissa käyttöolosuhteissa.

Jokaisen lyhytaikaisesti korkeissa lämpötiloissa käytettäväksi tarkoitetun henkilönsuojaimen mukana tulevassa valmistajan selosteessa on erityisesti oltava kaikki asiaa koskevat tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida käyttäjän enimmäisaltistumisaika laitteen kautta siirtyvälle lämmölle, kun laitetta käytetään aiottuun tarkoitukseen.

3.7   Suojaaminen kylmyydeltä

Koko ruumista tai jotain sen osaa kylmyydeltä suojaamaan suunnitellun henkilönsuojaimen on oltava lämmöneristävyydeltään ja mekaaniselta kestävyydeltään sopiva niihin ennakoitaviin käyttöolosuhteisiin, joita varten se on saatettu markkinoille.

3.7.1   Suojainmateriaalit ja muut osat

Kylmyydeltä suojaamiseen sopivilla materiaaleilla ja muilla suojaimen osilla lämmönsiirtokertoimen on oltava niin alhainen kuin ennakoitavat käyttöolosuhteet vaativat. Joustavien materiaalien ja muiden alhaisissa lämpötiloissa käytettäväksi tarkoitettujen henkilönsuojaimen osien on säilytettävä sellainen joustavuusaste, joka tarvitaan tarpeellisten liikkeiden ja asentojen aikaansaamiseksi.

Suojainmateriaaleilla ja muilla suojaimen osilla, joihin saattaa roiskua suuria määriä kylmää ainetta, on oltava myös riittävä mekaanisten iskujen vaimennuskyky (ks. 3.1).

3.7.2   Käyttövalmiit kokonaiset henkilönsuojaimet

Ennakoitavissa käyttöolosuhteissa:

1. käyttäjään henkilönsuojaimen kautta siirtyvän kylmyyden on oltava niin vähäistä, ettei käytön aikana mihinkään suojattavaan ruumiinosaan, sormen päät ja varpaat mukaan lukien, varastoidu missään olosuhteissa niin paljon kylmyyttä, että se aiheuttaa kipua tai heikentää terveyttä.

2. Henkilönsuojaimen on mahdollisuuksien mukaan estettävä nesteiden kuten sadeveden läpäisy, eikä se saa aiheuttaa vaurioita, jotka johtuvat käyttäjän kosketuksesta sen kylmältä suojaavaan pintaan.

Jos henkilönsuojaimessa on hengityslaite, sen on annettava riittävä suoja ennakoitavissa käyttöolosuhteissa.

Jokaisen lyhytaikaisesti alhaisissa lämpötiloissa käytettäväksi tarkoitetun henkilönsuojaimen mukana tulevassa valmistajan selosteessa on oltava kaikki asiaa koskevat tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida käyttäjän enimmäisaltistumisaika laitteen kautta tapahtuvalle jäähtymiselle.

3.8   Suojaaminen sähköiskuilta

Henkilönsuojainten, jotka on suunniteltu suojaamaan koko kehoa tai jotain sen osaa sähkövirran vaikutuksilta, on oltava riittävä eristys suojaamaan niiltä jännitteiltä, joille käyttäjä todennäköisesti altistuu epäedullisimmissa ennakoitavissa olosuhteissa.

Näiden henkilönsuojainluokkien suojainmateriaalit ja muut osat on sen vuoksi valittava tai suunniteltava ja yhdistettävä, että vuotovirta, joka mitataan suojaavan pinnan läpi koeolosuhteissa käyttäen käyttöolosuhteissa todennäköisiä jännitteitä, on mahdollisimman pieni ja kaikissa olosuhteissa pienempi, kuin sietorajaan liittyvä sallittu enimmäisarvo.

Henkilönsuojaintyypeissä ja niiden pakkauksissa, jotka on tarkoitettu jännitteen alaisina tai mahdollisesti jännitteen alaisina suoritettaviin sähköasennustöihin, on oltava merkintä erityisesti sen suojausluokasta tai vastaavasta jännitteestä, sarjanumero ja valmistuspäivä; sellaisen henkilönsuojaimen suojaavan kuoren ulkopuolelle on myös jätettävä tilaa myöhemmille merkinnöille kuten käyttöönottopäivämäärälle ja suoritettujen määräaikaistestien ja -tarkastusten ajankohdille.

Valmistajan selosteessa on ilmoitettava erityisesti näiden henkilönsuojaintyyppien käyttötarkoitus ja niiden eristystestien luonne ja taajuus, joita niille on tehtävä käyttöaikana.

3.9   Suojaaminen säteilyltä

3.9.1   Muu kuin ionisoiva säteily

Henkilönsuojainten, jotka on suunniteltu suojaamaan silmiä muun kuin ionisoivan säteilyn aiheuttamilta tilapäisiltä tai pysyviltä vaurioilta, on absorboitava tai heijastettava suurin osa haitallisten aallonpituuksien säteilyn energiasta vaikuttamatta kohtuuttomasti näkyvän spektrin näkyvään osaan, kontrastien erottamiseen ja värien erottelukykyyn, kun ennakoitavat käyttöolosuhteet niitä vaativat.

Silmiensuojaimet on sen vuoksi suunniteltava ja valmistettava niin, että niillä on jokaiselle haitalliselle aallonpituusalueelle sellainen spektrinen läpäisykerroin, että suodattimen läpi käyttäjän silmään saapuva säteilyenergia on mahdollisimman pieni ja että se ei missään olosuhteissa ylitä sallittua enimmäisaltistusarvoa.

Lisäksi suojalasit eivät saa heikentyä eivätkä ne saa menettää ominaisuuksiaan ennakoitavissa käyttöolosuhteissa säteilyn vaikutuksesta, ja kaikissa markkinoille saatetuissa näytteissä on oltava suojauskerrointa osoittava numero, joka vastaa niiden läpäisykertoimen spektristä jakaumaa.

Suojalasit, joita voidaan käyttää suojaamaan samanlaisilta säteilylähteiltä, on luokiteltava nousevaan järjestykseen suojauskertoimen mukaan, ja valmistajan selosteessa on oltava läpäisykäyrät, joiden perusteella voidaan valita sopivin henkilönsuojain ottaen huomioon todellisiin käyttöolosuhteisiin liittyvät tekijät, kuten lähteen etäisyys ja säteilyenergian spektrinen jakauma kyseisellä etäisyydellä.

Valmistajan on merkittävä asiaa koskevan suojauskertoimen numero jokaiseen suodattavan suojalasin näytekappaleeseen.

3.9.2   Ionisoiva säteily

3.9.2.1   Suojautuminen ulkoiselta radioaktiiviselta saasteelta

Koko ruumista tai jotain sen osaa radioaktiiviselta pölyltä, nesteiltä tai niiden seoksilta suojaamaan suunnitellun henkilönsuojaimen materiaalit ja muut osat on valittava tai suunniteltava ja yhdistettävä siten, että ne estävät tehokkaasti saasteiden läpäisyn ennakoitavissa käyttöolosuhteissa.

Saasteiden luonteesta ja laadusta riippuen suojaimelta vaadittava tiiviys voidaan saavuttaa joko suojaavan pinnan läpäisemättömyydellä tai kaikilla muilla tavoilla, kuten tuuletus- ja painejärjestelmillä, jotka estävät näiden saasteiden takaisinsironnan.

Tämän luokan laitteita on voitava käyttää uudelleen puhdistuksen jälkeen niiden ennakoitavana käyttöaikana.

3.9.2.2   Rajoitettu suojaus ulkoiselta säteilyltä

Henkilönsuojaimet, jotka on tarkoitettu suojaamaan käyttäjä täydellisesti ulkoiselta säteilyltä tai, muussa tapauksessa, vaimentamaan sen vaikutuksia, on suunniteltava niin, että ne vastustavat vain heikkoa elektronisäteilyä (esimerkiksi beta) tai heikkoa fotonisäteilyä (esimerkiksi X, gamma).

Näiden henkilönsuojainten materiaalit ja muut osat on valittava tai suunniteltava ja yhdistettävä niin, että ne suojaavat käyttäjää sillä tasolla, kuin ennakoitavat käyttöolosuhteet vaativat lisäämättä käyttäjän eleistä, asennosta tai liikkumisesta johtuvaa altistumisaikaa (ks. 1.3.2).

Henkilönsuojaimissa on oltava merkki, joka osoittaa ennakoitaviin käyttöolosuhteisiin sopivan tyypin ja materiaali(e)n paksuuden.

3.10   Suojautuminen vaarallisilta ja tarttuvilta aineilta

3.10.1   Hengityksensuojaimet

Hengitysvyöhykkeen suojaamiseen tarkoitettujen henkilönsuojainten on syötettävä käyttäjälle hengitettävää ilmaa, milloin käyttäjä altistuu saastuneelle ilmalle tai ympäristön happipitoisuus ei ole riittävä.

Henkilönsuojaimen käyttäjälle syöttämä hengitysilma on saatava aikaan sopivilla tavoilla, esimerkiksi suodattamalla epäpuhdasta ilmaa suojalaitteen tai -välineen läpi tai putken avulla syöttämällä ilmaa puhtaasta ilmalähteestä.

Näiden henkilösuojainluokkien materiaalit ja muut osat on valittava tai suunniteltava ja yhdistettävä niin, että käyttäjän sopiva hengitys ja hengityshygienia varmistetaan käyttöjakson ajaksi ennakoitavissa käyttöolosuhteissa.

Kasvo-osan tiiviyden ja paineenlaskun sisäänhengitettäessä sekä suodattavien laitteiden osalta puhdistuskapasiteetin on oltava sellainen, että saastuneesta ilmasta tunkeutuvat epäpuhtaudet ovat niin vähäisiä, etteivät ne haittaa käyttäjän terveyttä tai hygieniaa.

Henkilönsuojaimissa on oltava valmistajan tunnistemerkki ja yksityiskohtainen selostus tai erityisominaisuudet kyseisestä laitteesta niin, että niiden ja käyttöohjeen avulla koulutettu ja kokenut käyttäjä kykenee käyttämään henkilönsuojainta oikein.

Suodattavien laitteiden valmistajan selosteessa on ilmoitettava uusien, alkuperäisissä pakkauksissa säilytettävien suodattimien säilytysaika.

3.10.2   Ihon ja silmien suojaaminen kosketukselta

Henkilönsuojainten, jotka on tarkoitettu estämään koko ruumista tai jotain sen osaa koskettamasta vaarallisia tai tarttuvia aineita, on estettävä näiden aineiden läpäisy tai leviäminen suojaavan kerroksen läpi niissä ennakoitavissa olosuhteissa, joita varten henkilönsuojain on saatettu markkinoille.

Näiden henkilönsuojainluokkien materiaalit ja muut osat on sen vuoksi valittava tai suunniteltava ja yhdistettävä niin, että varmistetaan joko mahdollisimman hyvä tiiviys, jolloin päivittäistä käyttöaikaa voidaan tarvittaessa pidentää, tai jos tämä ei ole mahdollista, rajoitettu tiiviys, jolloin käyttöaikaa on rajoitettava.

Jos tietyillä vaarallisilla tai tarttuvilla aineilla on niiden luonteesta tai ennakoitavissa käyttöolosuhteista johtuen niin suuri läpäisykyky, että se rajoittaa kyseisen henkilönsuojaimen antamaa suojausaikaa, henkilönsuojaimet on luokiteltava suojaustehokkuuden mukaisesti standardoitujen testien perusteella. Testieritelmiä vastaavissa henkilönsuojaimissa on oltava merkki, joka erityisesti osoittaa testeissä käytettyjen aineiden nimet, tai jos se ei ole mahdollista, niiden koodit ja vastaavan vakiosuojausajan. Valmistajan selosteeseen on sisällyttävä erityisesti myös koodien selitys (jos tarpeen), yksityiskohtainen kuvaus standardoiduista testeistä ja kaikki tarvittavat tiedot, joiden perusteella voidaan määrätä sallittu enimmäiskäyttöaika erilaisissa ennakoitavissa käyttöolosuhteissa.

3.11   Sukelluslaitteiden turvalaitteet

1. Hengityslaite

Hengityslaitteen on kyettävä syöttämään käyttäjälle hengitettävä kaasuseos ennakoitavissa käyttöolosuhteissa ja erityisesti suurin sukellussyvyys huomioon ottaen.

2. Jos ennakoitavat käyttöolosuhteet niin vaativat, laitteeseen on kuuluttava:

a) puku, joka suojaa käyttäjää sukellussyvyydestä johtuvalta paineelta (ks. 3.2) ja/tai kylmältä (ks. 3.7),

b) hälytin, joka on suunniteltu varoittamaan käyttäjää lähestyvästä hengitettävän kaasuseoksen syötön loppumisesta (ks. 2.8),

c) nostoliivi, jonka avulla käyttäjä kykenee palaamaan pintaan (ks. 3.4.1).




LIITE III

VALMISTAJAN TOIMITTAMAT TEKNISET ASIAKIRJAT

Edellä 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen on sisällettävä kaikki asiaa koskevat tiedot niistä tavoista, joilla valmistaja on varmistanut, että henkilönsuojain täyttää sille määritellyt olennaiset vaatimukset.

Edellä 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen henkilönsuojainmallien osalta asiakirjoihin on erityisesti sisällyttävä:

1) valmistajan tekninen tiedosto:

a) henkilönsuojaimen yleiset ja yksityiskohtaiset piirustukset, joihin on liitetty laskelmat ja prototyyppien testitulokset, jos ne ovat tarpeen osoitettaessa olennaisten vaatimusten mukaisuutta;

b) täydellinen luettelo mallin suunnittelussa huomioon otetuista 3 ja 5 artiklassa tarkoitetuista perusturvallisuusvaatimuksista ja yhdenmukaistetuista standardeista tai muista teknisistä eritelmistä;

2) kuvaus valmistajan tuotantolaitoksessa käytettävistä valvonta- ja testimahdollisuuksista, joilla tarkastetaan, että henkilönsuojaimen tuotanto on yhdenmukaistettujen standardien tai muiden teknisten eritelmien mukaista ja että laatutaso säilyy;

3) jäljennös liitteen II kohdassa 1.4 tarkoitetusta tiedotteesta.

▼M1




LIITE IV

CE-VAATIMUSTENMUKAISUUSMERKINTÄ JA TIEDOT

 CE-vaatimustenmukaisuusmerkintä koostuu kirjaimista ”CE” seuraavalla tavalla kirjoitettuina:

  image

 Jos CE-merkintää pienennetään tai suurennetaan, on noudatettava edellä esitetyn kirjoitustavan mittasuhteita.

 CE-merkinnän eri osien on oltava selvästi samankorkuisia, kuitenkin vähintään 5 mm. Tästä vähimmäiskoosta voidaan poiketa pienten henkilönsuojaimien osalta.

▼M3 —————

▼B




LIITE V

VÄHIMMÄISVAATIMUKSET, JOTKA ILMOITETTUJEN TARKASTUSLAITOSTEN ON TÄYTETTÄVÄ

(9 artiklan 2 kohta)

Jäsenvaltioiden nimeämien tarkastuslaitosten on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:

1. henkilökuntaa ja tarpeellisia varoja ja välineitä on oltava saatavilla;

2. henkilökunnan on oltava teknisesti pätevää ja ammatillisesti rehellistä;

3. teknisen ja muun henkilökunnan on oltava riippumatonta kaikista henkilönsuojaimien kanssa suoraan tai välillisesti tekemisissä olevista piireistä, ryhmistä tai henkilöistä sen suorittaessa tässä direktiivissä säädettyjä tarkastuksia, laatiessa selosteita, antaessa todistuksia ja suorittaessa valvontaa;

4. henkilökunnan on noudatettava salassapitovelvollisuutta;

5. laitoksella on oltava vastuuvakuus, jollei valtio kansallisen lainsäädännön nojalla vastaa vahingosta.

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on määräajoin tarkastettava, että 1 ja 2 kohdassa säädetyt ehdot täytetään.




LIITE VI

image



( 1 ) EYVL N:o C 141, 30.5.1988, s. 14

( 2 ) EYVL N:o C 12, 16.1.1989, s. 109,

EYVL N:o C 304, 4.12.1989, s. 29

( 3 ) EYVL N:o C 337, 31.12.1988, s. 37

( 4 ) EYVL N:o L 109, 26.4.1983, s. 8

( 5 ) EYVL N:o L 81, 26.3.1988, s. 75

( 6 ) EYVL L 207, 23.7.1998, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/79/EY (EYVL L 331, 7.12.1998, s. 1).

( 7 ) Neuvoston päätös 1999/468/EY, tehty 28 päivänä kesäkuuta 1999, menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä (EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23).

( 8 ) EYVL N:o L 137, 24.5.1986, s. 28