1980L0181 — FI — 27.05.2009 — 004.001


Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

►B

NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 20 päivänä joulukuuta 1979,

mittayksikköjä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä ja direktiivin 71/354/ETY kumoamisesta

(80/181/ETY)

(EYV L 039, 15.2.1980, p.40)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  No

page

date

►M1

NEUVOSTON DIREKTIIVI, 85/1/ETY annettu 18 päivänä joulukuuta 1984,

  L 2

11

3.1.1985

►M2

NEUVOSTON DIREKTIIVI, 89/617/ETY annettu 27 päivänä marraskuuta 1989,

  L 357

28

7.12.1989

►M3

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 1999/103/EY, annettu 24 päivänä tammikuuta 2000,

  L 34

17

9.2.2000

►M4

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/3/EY, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009,

  L 114

10

7.5.2009


Oikaisu

►C1

Oikaisu, EYV L 311, 12.12.2000, s. 50  (99/103)




▼B

NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 20 päivänä joulukuuta 1979,

mittayksikköjä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä ja direktiivin 71/354/ETY kumoamisesta

(80/181/ETY)



EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 artiklan,

ottaa huomioon mittayksikköjä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 18 päivänä lokakuuta 1971 annetun neuvoston direktiivin 71/354/ETY ( 1 ), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston direktiivillä 76/770/ETY ( 2 ),

ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 3 ),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon ( 4 ),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 5 ),

sekä katsoo, että

mittayksiköt ovat välttämättömiä kaikkia mittauslaitteita käytettäessä mittausten tai määrän ilmaisemiseksi; mittayksikköjä käytetään useimmilla ihmisen toiminta-alueilla; on tarpeen varmistaa suurin mahdollinen selvyys niiden käytössä; tämän vuoksi on tarpeen säännellä niiden käyttöä yhteisön sisällä taloudellisia tarkoituksia, kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta koskevilla aloilla kuin myös hallinnollisia toimia varten,

kuitenkin on olemassa yhteisöä tai jäsenvaltioita sitovia kansainvälisiä yleissopimuksia tai sopimuksia kansainvälisten kuljetusten alalla; näitä konventioita tai sopimuksia on noudatettava,

mittayksikköjen käyttöä sääntelevä lainsäädäntö eroaa jäsenvaltioittain ja estää siten kaupankäyntiä; näissä olosuhteissa on tarpeen yhtenäistää lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset näiden esteiden poistamiseksi,

mittayksiköt ovat Pariisissa 20 päivänä toukokuuta 1875 allekirjoitetun metrikonvention, johon kaikki jäsenvaltiot ovat liittyneet, asettaman yleisen paino- ja mittakonferenssin (CGPM) kansainvälisten päätösten alaisia; ”Kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä” (SI) laadittiin näiden päätösten tuloksena,

neuvosto on antanut 18 päivänä lokakuuta 1971 direktiivin 71/354/ETY jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä kaupan esteiden poistamiseksi, ottamalla käyttöön kansainvälinen yksikköjärjestelmä yhteisön tasolla; direktiiviä 71/354/ETY on muutettu liittymisasiakirjalla ja direktiivillä 76/770/ETY,

nämä yhteisön säännökset eivät ole poistaneet kaikkia kaupan esteitä tällä alalla; direktiivissä 76/770/ETY säädetään sen liitteessä olevassa D luvussa luetteloitujen mittayksikköjen, nimien ja tunnusten tilanteen ottamisesta uudelleen tarkasteltavaksi ennen 31 päivänä joulukuuta 1979; on myös osoittautunut tarpeelliseksi ottaa uudelleen tarkasteltavaksi tiettyjen muiden mittayksikköjen tilanne,

vakavien vaikeuksien välttämiseksi on tarpeen säätää siirtymäkaudesta, jonka kuluessa kansainväliseen järjestelmään sopimattomat mittayksiköt voidaan poistaa käytöstä; kuitenkin on olennaista sallia halukkaille jäsenvaltioille omalla alueellaan liitteessä olevan I luvun määräysten voimaansaattaminen niin nopeasti kuin mahdollista; tämän vuoksi yhteisön tasolla on rajoitettava siirtymäkauden kestoa, mutta samanaikaisesti annettava jäsenvaltioille vapaus lyhentää sitä,

siirtymäkauden aikana on tärkeätä erityisesti kuluttajan suojelemiseksi ylläpitää selvää linjaa mittayksikköjen käytöstä jäsenvaltioiden välisessä kaupassa; tätä tarkoitusta vaikuttaa hyvin palvelevan jäsenvaltioiden velvollisuus sallia lisämerkinnät toisista jäsenvaltioista tuoduissa tuotteissa ja laitteissa

siirtymäkauden ajan, tällaisen ratkaisun järjestelmällinen käyttöönotto kaikkiin mittauslaitteisiin nähden, mukaanluettuina lääketieteelliset laitteet, ei kuitenkaan välttämättä ole suotavaa; tämän vuoksi jäsenvaltioiden on voitava vaatia alueellaan mittauslaitteiden varustamista määrän osoituksin yhdessä virallisessa mittayksikössä,

tämä direktiivi ei vaikuta jo markkinoille saatettujen tuotteiden valmistuksen jatkamiseen; se kuitenkin vaikuttaa sellaisten tuotteiden ja laitteiden markkinointiin ja käyttöön, joissa määrä ilmaistaan mittayksiköissä, jotka eivät enää ole virallisia mittayksikköjä, kun näitä tuotteita ja laitteita tarvitaan jo markkinoilla olevien tuotteiden, laitteiden ja välineiden komponenttien tai osien täydentämiseen tai korvaamiseen; tämän vuoksi jäsenvaltioiden on tarpeen sallia tällaisten tuotteiden ja laitteiden saattaminen markkinoille ja käyttö osien täydentämiseksi ja korvaamiseksi, jotta markkinoilla jo olevien tuotteita, laitteita ja välineitä voidaan edelleen käyttää siitä huolimatta, että määrä ilmaistaan mittayksiköissä, jotka eivät enää ole virallisia mittayksiköitä,

Kansainvälinen standardisointijärjestö (ISO) on 1 päivänä maaliskuuta 1974 hyväksynyt kansainvälisen standardin SI-yksikköjen ja muiden yksikköjen esittämisestä rajoitettujen merkistöjen järjestelmissä käytettäväksi; on suositeltavaa, että yhteisö hyväksyy ratkaisut, jotka on jo 1 päivänä maaliskuuta 1974 hyväksytty laajemmalla kansainvälisellä tasolla ISO-standardilla 2955, ja

mittayksikköjä koskevia yhteisön säännöksiä on monissa yhteisön teksteissä; mittayksikköjä koskeva kysymys on niin olennainen, että viittaukset on voitava tehdä yhteen yhteisön tekstiin; tällä direktiivillä yhdistetään kaikki yhteisön tämän alan säännökset ja kumotaan direktiivi 71/354/ETY,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:



1 artikla

Viralliset mittayksiköt, joita tässä direktiivissä käytetään määrien ilmaisuun, ovat:

a) yksiköt, jotka luetellaan liitteessä olevassa I luvussa;

▼M4

b) liitteessä olevassa II luvussa luetteloidut vain niissä jäsenvaltioissa, joissa ne oli sallittu 21 päivänä huhtikuuta 1973;

▼M2

c) liitteessä olevassa III luvussa luetteloidut vain niissä jäsenvaltioissa, joissa ne oli sallittu 21 päivänä huhtikuuta 1973, ja näiden valtioiden päättämään päivämäärään saakka. Tämä päivämäärä ei saa olla 31 päivä joulukuuta 1994 jälkeen;

d) liitteessä olevassa IV luvussa luetteloidut vain niissä jäsenvaltioissa, joissa ne oli sallittu 21 päivänä huhtikuuta 1973, ja näiden valtioiden päättämään päivämäärään saakka. Tämä päivämäärä ei saa olla 31 päivä joulukuuta 1999 jälkeen.

▼B

2 artikla

▼M4

a) Edellä olevaan 1 artiklaan perustuvat velvoitteet koskevat käytettäviä mittauslaitteita, tehtäviä mittauksia ja mittayksiköissä ilmaistavia määrän osoituksia.

▼B

b) Tämä direktiivi ei vaikuta ilma-, meri- ja rautatieliikenteessä sellaisten yksikköjen käyttämiseen, jotka on sovittu yhteisöä tai jäsenvaltioita sitovissa kansainvälisissä yleissopimuksissa tai sopimuksissa, ellei niitä ole tehty velvoittaviksi direktiivillä.

3 artikla

1.  Tässä direktiivissä ”lisäosoituksella”tarkoitetaan yhtä tai useampaa määrän osoitusta ilmaistuina mittayksiköissä, jotka eivät sisälly liitteen I luvussa seuraaviin määrän osoituksiin tuon luvun yksiköissä ilmaistuina.

▼M4

2.  Lisäosoitusten käyttö sallitaan.

▼B

3.  Kuitenkin jäsenvaltiot voivat vaatia, että mittauslaitteissa määrä osoitetaan yhdellä virallisella mittayksiköllä.

4.  Osoituksen ollessa ilmaistuna luetteloiduissa mittayksiköissä, on I lukua noudatettava ensisijaisesti. Erityisesti osoitukset, jotka on ilmaistu mittayksiköissä, joita ei ole luetteloitu I luvussa, on ilmaistava numeroilla, jotka eivät ole suurempia kuin vastaavan I luvussa luetteloiduissa yksiköissä olevan osoituksen numerot.

▼M2 —————

▼B

4 artikla

Niiden mittayksikköjen käyttö, jotka eivät ole tai eivät ole enää virallisia, sallitaan:

 tuotteissa ja laitteissa, jotka on jo saatettu markkinoille tai otettu käyttöön tämän direktiivin antamispäivänä;

 edellä olevien tuotteiden ja laitteiden komponenttien tai osien täydentämiseen tai korvaamiseen tarvittavien tuotteiden ja laitteiden komponenteissa ja osissa.

Kuitenkin mittauslaitteiden näyttölaitteissa voidaan vaatia virallisia mittayksikköjä käytettäväksi.

5 artikla

Kansainvälistä standardia ISO 2955 ►M2  15 päivältä toukokuuta 1983 ◄ ”Tietojenkäsittely - SI-yksikköjen ja muiden yksikköjen esittäminen rajoitettujen merkistöjen järjestelmissä käytettäväksi” sovelletaan sen 1 kohdan kattamalla alueella.

6 artikla

Kumotaan direktiivi 71/354/ETY 1 päivänä lokakuuta 1981.

▼M2 —————

▼M3

6 a artikla

Tämän direktiivin täytäntöönpanoa ja erityisesti lisämerkintöjä koskevia kysymyksiä tutkitaan edelleen, ja tarvittaessa toteutetaan tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä neuvoston direktiivin 71/316/ETY ( 6 ) 18 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

▼M4

6 b artikla

Komissio valvoo tähän direktiiviin liittyvää markkinoiden kehittymistä ja direktiivin täytäntöönpanoa sisämarkkinoiden ja kansainvälisen kaupan moitteettoman toiminnan kannalta ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen sekä tarvittavat ehdotukset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019.

▼B

7 artikla

a) Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava ennen 1 päivänä heinäkuuta 1981 tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset ja niiden on ilmoitettava tästä komissiolle.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä lokakuuta 1981 alkaen.

b) Sen jälkeen kun tämä direktiivi on annettu tiedoksi, jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että luonnokset tässä direktiivissä tarkoitettuja kysymyksiä koskevista laeista, asetuksista ja hallinnollisista määräyksistä, jotka jäsenvaltiot aikovat antaa, toimitetaan komissiolle riittävän ajoissa, jotta se voi esittää huomautuksensa.

8 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.




LIITE

I   LUKU

VIRALLISET MITTAYKSIKÖT, JOITA TARKOITETAAN 1 ARTIKLAN a ALAKOHDASSA

1.   SI-YKSIKÖT JA NIIDEN KYMMENEN KERRANNAISET JA JAANNAISET

1.1.   SI-perusyksiköt



Suure

Yksikkö

Nimi

Tunnus

Pituus

metri

m

Massa

kilogramma

kg

Aika

sekunti

s

Sähkövirta

ampeeri

A

Termodynaaminen lämpötila

kelvin

K

Ainemäärä

mooli

mol

Valovoima

kandela

cd

SI-perusyksikköjen määritelmät ovat seuraavat

▼M1

Metri on matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/299 792 458 sekuntia. (Seitsemästoista CGPM (1983), päätös 1).

▼B

Kilogramma on massan yksikkö; se on yhtä suuri kuin kansainvälisen kilogramman prototyypin massa.

(Kolmas CGPM (1901), konferenssiraportin sivu 70).

Sekunti on 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jakson aika, joka vastaa cesium 133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä.

(Kolmastoista CGPM (1967), päätös 1)

Ampeeri on sellainen ajallisesti muuttumaton sähkövirta, joka kulkiessaan kahdessa suorassa yhdensuuntaisessa, äärettömän pitkässä ja ohuessa johtimessa, joiden poikkileikkaus on ympyrä ja jotka ovat 1 metrin etäisyydellä toisistaan tyhjiössä, aikaansaa johtimien välille 2×10-7 newtonin voiman johtimen metriä kohden.

(CIPM (1946), päätös 2, hyväksytty yhdeksännessä CGPM (1948)).

▼M4

Kelvin, termodynaamisen lämpötilan yksikkö, on 1/273,16 veden kolmoispisteen termodynaamisesta lämpötilasta.

Määritelmä viittaa veteen, jonka isotooppinen koostumus on määritelty seuraavina ainemäärien suhteina: 0,00015576 moolia 2H per moolia 1H, 0,0003799 moolia 17O per moolia 16O ja 0,0020052 moolia 18O per moolia 16O.

(Kolmastoista CGPM (1967), päätös 4, ja kahdeskymmeneskolmas CGPM (2007), päätöslauselma 10).

▼B

1) Mooli on ainemäärä sellaisessa systeemissä, joka sisältää yhtä monta perusosasta kuin 0,012 kilogrammassa hiili 12:ta on atomeja.

2) Kun moolia käytetään, perusosaset on määriteltävä ja ne voivat olla atomeja, molekyylejä, ioneja, elektroneja, muita hiukkasia tai sellaisten hiukkasten määriteltyjä ryhmiä.

(Neljästoista CGPM (1971), päätös 3).

Kandela on sellaisen säteilijän valovoima, joka tiettyyn suuntaan lähettää monokromaattista 540×1012hertsin taajuista säteilyä ja jonka säteilyintensiteetti tähän suuntaan on 1/683 wattia steradiaania kohti.

(Kuudestoista CGPM (1979), päätös 3).

1.1.1.    ►M4  Erityisnimi ja tunnus lämpötilan SI-johdannaisyksikölle celsiuslämpötilojen ilmaisemiseen ◄



Suure

Yksikkö

Nimi

Tunnus

Celsiuslämpötila

celsiusaste

°C

▼M3

Celsiuslämpötila ►C1  t  ◄ määritetään kahden termodynaamisen lämpötilan ►C1  T  ◄ ja ►C1  T 0  ◄ välisenä erona ►C1  t = T - T 0  ◄ missä ►C1  T 0  ◄  = 273,15 K. Lämpötilaväli tai lämpötilaero voidaan ilmaista joko kelvineinä tai celsiusasteina. Yksiköt ”celsiusaste” ja ”kelvin” ovat yhtä suuret.

▼M4

1.2.   SI-johdannaisyksiköt

▼M4 —————

▼M4

1.2.2.   SI-johdannaisyksikköjä koskeva yleissääntö

SI-perusyksiköistä johdetut yksiköt ilmaistaan algebrallisesti SI-perusyksikköjen potenssien tulona käyttäen numerokerrointa, joka on yhtä suuri kuin 1.

1.2.3.   SI-johdannaisyksiköt, joilla on nimi ja tunnus



Yksikkö

Ilmaisu

Suure

Nimi

Tunnus

Muissa SI-yksiköissä

SI-perus-yksiköissä

Tasokulman yksikkö

radiaani

rad

 

m · m–1

Avaruuskulma

steradiaani

sr

 

m2 · m–2

Taajuus

hertsi

Hz

 

s–1

Voima

newton

N

 

m · kg · s–2

Paine, jännitys

pascal

Pa

N · m–2

m–1 · kg · s–2

Energia, työ

joule

J

N · m

m2 · kg · s–2

Teho (1), säteilyvuo

watti

W

J · s–1

m2 · kg · s–3

Sähkövaraus

coulombi

C

 

s · A

Sähköpotentiaali, potentiaali-ero, sähkömotorinen voima

voltti

V

W · A–1

m2 · kg · s–3 · A–1

Resistanssi

ohmi

Ω

V · A–1

m2 · kg · s–3 · A–2

Konduktanssi

siemens

S

A · V–1

m–2 · kg–1 · s3 · A2

Kapasitanssi

faradi

F

C · V–1

m–2 · kg–1 · s4 · A2

Magneettivuo

weber

Wb

V · s

m2 · kg · s–2 · A–1

Magneettivuon tiheys

tesla

T

Wb · m–2

kg · s–2 · A–1

Induktanssi

henry

H

Wb · A–1

m2 · kg · s–2 · A–2

Valovirta

lumen

lm

cd · sr

cd

Valaistusvoimakkuus

luksi

lx

lm · m–2

m–2 · cd

(Radionuklidin) aktiivisuus

becquerel

Bq

 

s–1

Absorboitunut annos, aineeseen siirtynyt ominaisenergia, kerma, absorboitunut annosindeksi

gray

Gy

J · kg–1

m2 · s–2

Ekvivalenttiannos

sievert

Sv

J · kg–1

m2 · s–2

Katalyyttinen aktiivisuus

katal

kat

 

mol · s–1

(1)   Tehon yksikön erityisnimiä: nimi volttiampeeri (tunnus ”VA”), kun sitä käytetään ilmaisemaan vaihtosähkövirran näennäistehoa, ja vari (tunnus ”var”), kun sitä käytetään ilmaisemaan loissähkötehoa. ”Var” ei sisälly CGPM:n päätöksiin.

SI-perusyksiköistä johdetut yksiköt voidaan ilmaista I luvussa luetteloiduilla yksiköillä.

Erityisesti voidaan SI-johdannaisyksiköt ilmaista yllä olevassa taulukossa annetuilla erityisnimillä ja tunnuksilla; esimerkiksi dynaamisen viskositeetin SI-yksikkö voi olla ilmaistuna muodossa m–1 · kg · s–1 tai N · s · m–2 tai Pa · s.

▼B

1.3.   Tiettyjen kymmenen kerrannaisten ja jaannaisten merkitsemiseen käytetyt etuliitteet ja niiden tunnukset

▼M3



Kerroin

Etuliite

Tunnus

1024

jotta

Y

1021

setta

Z

1018

eksa

E

1015

peta

P

1012

tera

T

109

giga

G

106

mega

M

103

kilo

k

102

hehto

h

101

deka

da

10-1

desi

d

10-2

sentti

c

10-3

milli

m

10-6

mikro

μ

10-9

nano

n

10-12

piko

p

10-15

femto

f

10-18

atto

a

10-21

septo

z

10-24

jokto

y

▼B

Massan yksikön kymmenen kerrannaisten ja jaannaisten nimet ja tunnukset muodostetaan lisäämällä etuliitteet sanaan ”gramma” ja tunnukseen ”g”.

Jos johdannaisyksikkö on ilmaistu murtolukuna, sen kymmenen kerrannaiset ja jaannaiset voidaan merkitä liittämällä etuliite osoittajan tai nimittäjän yksikköihin tai molempiin näihin osiin.

Yhdistettyjä etuliitteitä eli etuliitteitä, jotka on muodostettu yhdistelemällä useampia edellä mainittuja etuliitteitä, ei saa käyttää.

1.4.   Erikseen hyväksytyt SI-yksikköjen kymmenen kerrannaisten ja jaannaisten nimet ja tunnukset



Suure

Yksikkö

Nimi

Tunnus

Arvo

tilavuus

litra

l tai L (1)

1 l = 1 dm3 = 10-3 m3

massa

tonni

t

1 t = 1 Mg = 103 kg

paine, jännitys

baari

baari (2)

1 baari = 105 Pa

(1)   Kahta tunnusta ”l” ja ”L” voidaan käyttää litran yksiköstä.

(2)   Yksikkö, joka on luetteloitu Kansainvälisen paino- ja mittatoimiston luettelossa (BIPM) väliaikaisesti hyväksyttyjen yksikköjen joukossa.

Huomautus:

Edellä 1.3 kohdassa mainittuja etuliitteitä ja niiden tunnuksia saa käyttää yhdessä 1.4 kohdassa olevan taulukon yksikköjen ja tunnusten kanssa.

2.   YKSIKÖT, JOTKA ON MÄÄRITELTY SI-YKSIKKÖJEN POHJALTA, MUTTA EIVÄT OLE NIIDEN KYMMENEN KERRANNAISIA TAI JAANNAISIA



Suure

Yksikkö

Nimi

Tunnus

Arvo

Tasokulma

kierros* (1) ()

 

1 kierros = 2 π rad

graadi* tai gooni*

gon*

1 gon = π/200 rad

aste

°

1° = π/180 rad

kulmaminuutti

1′ = π/10 800 rad

kulmasekunti

1″ = π/648 000 rad

Aika

minuutti

min

1 min = 60 s

tunti

h

1 h = 3 600 s

päivä

d

1 d = 86 400 s

(1)   Merkki (*) yksikön nimen tai tunnuksen jälkeen osoittaa, että se ei esiinny CGPM:n, CIPM:n tai BIPM:n tekemissä luetteloissa. Tämä koskee koko liitettä.

(2)   Ei ole olemassa kansainvälistä tunnusta.

Huomautus:

Edellä 1.3 kohdassa mainittuja etuliitteitä saa käyttää vain nimien ”graadi” ja ”gooni” ja tunnuksen ”gon” kanssa.

▼M3

3.   SI-JÄRJESTELMÄSSÄ KÄYTETYT YKSIKÖT, JOIDEN ARVOT SI-YKSIKKÖINÄ SAADAAN KOKEELLISESTI



Suure

Yksikkö

Nimi

Tunnus

Määritelmä

Energia

Elektronivoltti

eV

Elektronivoltti on se liike-energia, jonka elektroni saa, kun se siirtyy tyhjiössä yhden voltin potentiaalieron läpi.

Massa

Atomimassayksikkö

u

Atomimassayksikkö on yksi kahdestoistaosa nyklidin 12C atomin massasta.

Huom.:

Edellä 1.3 kohdassa mainittuja etuliitteitä ja niiden tunnuksia voidaan käyttää yhdessä kahden yksikön ja niiden tunnusten kanssa.

▼B

4.   YKSIKÖT JA YKSIKKÖJEN NIMET, JOTKA SALLITAAN VAIN ERIKOISALOILLA



Suure

Yksikkö

Nimi

Tunnus

Arvo

Optisen järjestelmän voimakkuus

dioptria*

 

1 dioptria = 1 m-1

Jalokivien massa

metrinen karaatti

 

1 metrinen karaatti = 2 × 10-4 kg

Viljelysmaan ja rakennusmaan pinta-ala

aari

a

1 a = 102 m2

Tekstiililankojen ja -kuitujen massa pituusyksikköä kohden

tex*

tex*

1 tex = 10-6 kg·m-1

Verenpaine ja ruumiin muiden nesteiden paine

Elohopeamillimetri

mm Hg (*)

1 mm Hg = 133,322 Pa

Tehollinen poikkileikkauspinta

barn

b

1 b = 10-28 m2

Huomautus:

►M1  Edellä 1.3 kohdassa mainittuja etuliitteitä ja niiden tunnuksia saa käyttää yhdessä näiden yksikköjen ja niiden tunnusten kanssa lukuun ottamatta elohopeamillimetriä ja sen tunnusta. Kerrannaista 102 a kutsutaan kuitenkin ”hehtaariksi”. ◄

5.   YHDISTELMÄYKSIKÖT

Yksikköjen yhdistelmät I luvussa muodostavat yhdistelmäyksikköjä.

▼M2

II   LUKU

VIRALLISET MITTAYKSIKÖT, JOITA TARKOITETAAN 1 ARTIKLAN b ALAKOHDASSA JA JOTKA SALLITAAN VAIN ERITYISEEN KÄYTTÖÖN



Käyttöalue

Yksikkö

Nimi

Likiarvo

Tunnus

 
 

Liikennemerkit, etäisyyden ja nopeuden mittaus

maili

1 maili =

1 609 m

maili

jaardi

1 yd =

0,9144 m

yd

jalka

1 ft =

0,3048 m

yd

tuuma

1 in =

2,54 × 10-2 m

in

Tynnyrioluen ja -siiderin anniskelu; maito palautusastioissa

pintti

1 pt =

0,5683 × 10-3 m3

pt

▼M4 —————

▼M2

Kaupat jalometalleilla

troy ounce

1 oz tr =

31,10 × 10-3

oz tr

▼M4

Tässä luvussa luetteloituja yksikköjä voidaan yhdistää keskenään tai I luvun yksikköjen kanssa yhdistelmäyksikköjen muodostamiseksi.

▼B

III   LUKU

VIRALLISET MITTAYKSIKÖT, JOITA TARKOITETAAN 1 ARTIKLAN c ALAKOHDASSA



SUUREET, YKSIKKÖJEN NIMET, TUNNUKSET JA LIKIARVOT

Pituus

tuuma

1 in = 2,54 × 10-2 m

jalka

1 ft = 0,3048 m

▼M2 —————

▼B

maili

1 maili = 1 609 m

jaardi

1 jaardi = 0,9144 m

Pinta-ala

neliöjalka

1 sq ft = 0,929 × 10-1 m2

eekkeri

1 ac = 4 047 m2

neliöjaardi

1 sq yd = 0,8361 m2

Tilavuus

fluid ounce

1 fl oz = 28,41 × 10-6 m3

gill

1 gill = 0,1421 × 10-3 m3

pintti

1 pt = 0,5683 × 10-3 m3

quart

1 qt = 1,137 × 10-3 m3

galloona

1 gal = 4,546 × 10-3 m3

Massa

unssi

1 oz = 28,35 × 10-3 kg

troy ounce

1 oz tr = 31,10 × 10-3 kg

naula

1 lb = 0,4536 kg

Energia

therm

1 therm = 105,506 × 106 J

1 artiklan c alakohdan mukaan vahvistettavaan päivämäärään saakka III luvussa luetteloituja yksikköjä voidaan yhdistää keskenään tai I luvun yksikköjen kanssa yhdistelmäyksikköjen muodostamiseksi.

▼M2

IV   LUKU

LAILLISET MITTAYKSIKÖT, JOIHIN VIITATAAN 1 ARTIKLAN d KOHDASSA JA JOTKA SALLITAAN VAIN ERITYISILLÄ ALOILLA



Käyttöalue

Yksikkö

Nimi

Likiarvo

Tunnus

 
 

Merenkulku

fathom

1 fm =

1,829 m

fm

Olut, siideri, vedet, limonadit ja hedelmämehut palautusastioissa

pintti

1 pt =

0,5683 × 10-3 m3

pt

fluid ounce

1 fl oz =

28,41 × 10-6 m3

fl. oz

Alkoholijuomat

gill

1 gill =

0,142 × 10-3 m3

gill

Irtotavaran myynti

unssi

1 oz =

28,35 × 10-3 kg

oz

naula

1 lb =

0,4536 kg

lb

Kaasun jakelu

therm

1 therm =

105,506 × 106J

therm

Edellä 1 artiklan d kohdassa mainittuun päivämäärään saakka tässä luvussa luetteloituja yksikköjä voidaan yhdistää keskenään tai I luvun yksikköjen kanssa yhdistelmäyksikköjen muodostamiseksi.



( 1 ) EYVL N:o 243, 29.10.1971, s. 29

( 2 ) EYVL N:o 262, 27.9.1976, s. 204

( 3 ) EYVL N:o C 81, 28.3.1979, s. 6

( 4 ) EYVL N:o C 127, 21.5.1979, s. 80

( 5 ) Lausunto annettu 24 ja 25 päivänä lokakuuta 1979

( 6 ) EYVL L 202, 6.9.1971, s. 1.