EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 2.6.2021
COM(2021) 522 final
Suositus
NEUVOSTON SUOSITUS
jolla annetaan neuvoston lausunto Portugalin vuoden 2021 vakausohjelmasta
{SWD(2021) 501 final}
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 2.6.2021
COM(2021) 522 final
Suositus
NEUVOSTON SUOSITUS
jolla annetaan neuvoston lausunto Portugalin vuoden 2021 vakausohjelmasta
{SWD(2021) 501 final}
Suositus
NEUVOSTON SUOSITUS
jolla annetaan neuvoston lausunto Portugalin vuoden 2021 vakausohjelmasta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 1 ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen 2 yleisen poikkeuslausekkeen 3 aktivoimisesta. Tiedonannossaan komissio katsoi, että edellytykset yleisen poikkeuslausekkeen aktivoimiseksi olivat täyttyneet, sillä covid-19-pandemian seurauksena oli odotettavissa vakava talouden taantuma. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät 23 päivänä maaliskuuta 2020 komission arvioon. Yleinen poikkeuslauseke on antanut jäsenvaltioille finanssipoliittista joustovaraa kriisin hoitamiseen. Se on helpottanut finanssipolitiikan koordinointia vakavassa talouden taantumassa. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen kunkin jäsenvaltion julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Komissio ilmoitti 17 päivänä syyskuuta 2020 vuotuisessa kestävän kasvun strategiassaan, että yleinen poikkeuslauseke pysyy aktivoituna vuonna 2021. 4
(2)Neuvosto suositti 20 päivänä heinäkuuta 2020, että Portugali 5 toteuttaisi yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi. Se suositti myös, että Portugali harjoittaisi taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys, samalla kun lisätään investointeja.
(3)Euroalueen talouspolitiikasta annetun neuvoston suosituksen mukaan finanssipolitiikka olisi pidettävä elvyttävänä kaikissa euroalueen jäsenvaltioissa koko vuoden 2021 ajan, politiikkatoimet olisi räätälöitävä vastaamaan kunkin maan olosuhteita ja niiden olisi oltava oikea-aikaisia, väliaikaisia ja kohdennettuja. 6 Kunhan epidemiologiset ja taloudelliset olosuhteet sen sallivat, hätätilanteen toimenpiteistä olisi luovuttava asteittain ja samalla olisi torjuttava kriisin sosiaalisia ja työmarkkinavaikutuksia. Olisi harjoitettava finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys samalla kun lisätään investointeja. Jäsenvaltioiden olisi jatkettava uudistuksia, joilla vahvistetaan terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmien kattavuutta, riittävyyttä ja kestävyyttä kaikkia varten.
(4)Komissio antoi 18 päivänä marraskuuta 2020 euroalueen jäsenvaltioiden vuoden 2021 alustavia talousarviosuunnitelmia koskevat lausuntonsa, jotka perustuivat finanssipoliittisten toimenpiteiden laadulliseen arviointiin. Komissio katsoi, että Portugalin alustava talousarviosuunnitelma oli yleisesti ottaen neuvoston 20 päivänä heinäkuuta 2020 hyväksymien finanssipolitiikkaa koskevien suositusten mukainen ja että useimmilla suunnitelmaan sisältyvistä toimenpiteistä tuettiin taloudellista toimeliaisuutta huomattavan epävarmassa tilanteessa.
(5)Elpymisen kestävyys, osallistavuus ja oikeudenmukaisuus varmistetaan Next Generation EU -välineellä ja siihen kuuluvalla elpymis- ja palautumistukivälineellä. Elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta annettu asetus (EU) 2021/241 7 tuli voimaan 19 päivänä helmikuuta 2021. Tästä tukivälineestä tarjotaan rahoitustukea uudistusten ja investointien toteuttamiseen eli kyse on EU:n rahoittamasta finanssipoliittisesta elvytyksestä. Sillä edistetään talouden elpymistä ja erityisesti vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta tukevien kestävien ja kasvua lisäävien uudistusten ja investointien toteuttamista sekä vahvistetaan talouksien häiriönsietokykyä ja potentiaalista kasvua. Tämä puolestaan auttaa lyhyellä aikavälillä palauttamaan julkisen talouden rahoitusaseman suotuisammaksi ja keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä vahvistamaan kestävää julkista taloutta, kasvua ja työpaikkojen luomista.
(6)Komissio antoi 3 päivänä maaliskuuta 2021 tiedonannon 8 , jossa esitetään jatkolinjauksia finanssipolitiikan koordinoinnin ja jäsenvaltioiden vakaus- ja lähentymisohjelmien valmistelun helpottamiseksi. Jäsenvaltioiden talousarviot ja elpymis- ja palautumistukiväline huomioon ottaen finanssipolitiikan kokonaisvirityksen olisi vuosina 2021 ja 2022 pysyttävä elvyttävänä. Samaan aikaan, kun talouden toimeliaisuuden odotetaan vähitellen normalisoituvan vuoden 2021 jälkipuoliskolla, jäsenvaltioiden finanssipolitiikkaa olisi eriytettävä enemmän vuonna 2022. Jäsenvaltioiden olisi otettava finanssipolitiikassaan huomioon elpymistilanne, julkisen talouden kestävyys ja tarve vähentää taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja. Koska on tarpeen tukea EU:n kestävää elpymistä, niiden jäsenvaltioiden, joiden kestävyysriskit ovat pieniä, olisi vuonna 2022 pyrittävä talousarvioillaan elvyttävän finanssipolitiikan ylläpitämiseen ottaen huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen vaikutukset. Voimakkaasti velkaantuneiden jäsenvaltioiden olisi harjoitettava maltillista finanssipolitiikkaa mutta jatkettava samalla kansallisesti rahoitettuja investointeja ja käytettävä elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksia laadukkaiden lisäinvestointihankkeiden ja -rakenneuudistusten rahoittamiseen. Vuoden 2022 jälkeen finanssipolitiikassa olisi otettava edelleen huomioon elpymisen voimakkuus, taloudellisen epävarmuuden aste ja julkisen talouden kestävyyteen liittyvät näkökohdat. Julkisen talouden kestävyyden varmistamista keskipitkällä aikavälillä voidaan edistää suuntaamalla finanssipolitiikkaa uudelleen kohti maltillisen keskipitkän aikavälin rahoitusaseman saavuttamista, ja myös lakkauttamalla tukitoimenpiteet aikanaan vähitellen.
(7)Komissio katsoi 3 päivänä maaliskuuta 2021 antamassaan tiedonannossa myös, että päätös yleisen poikkeuslausekkeen soveltamisen lopettamisesta tai sen jatkamisesta olisi tehtävä laatimalla talouden tilasta kokonaisarvio, jossa keskeisenä määrällisenä kriteerinä on talouden toimeliaisuuden taso EU:ssa tai euroalueella verrattuna kriisiä edeltäneeseen (vuoden 2019 lopun) tasoon. Komissio katsoi 2 päivänä kesäkuuta kevään 2021 talousennusteensa perusteella, että edellytykset yleisen poikkeuslausekkeen soveltamisen jatkamiselle vuonna 2022 ja sen soveltamisen lopettamiselle vuodesta 2023 täyttyvät. Kun yleisen poikkeuslausekkeen soveltaminen on lopetettu, maakohtaiset tilanteet otetaan edelleen huomioon. 9
(8)Portugali toimitti 30 päivänä huhtikuuta 2021 vuoden 2021 vakausohjelmansa asetuksen (EY) N:o 1466/97 4 artiklan mukaisesti.
(9)Vuonna 2020 Portugalin julkisen talouden alijäämä oli Eurostatin vahvistamien tietojen perusteella 5,7 prosenttia suhteessa BKT:hen ja julkinen velka kasvoi 133,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Perusjäämän vuosimuutos oli –6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Perusjäämän vuosimuutoksessa näkyvät taloutta tukevat päätösperäiset julkisen talouden toimenpiteet, joiden vaikutus on noin 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja automaattisten vakauttajien toiminta. Lisäksi Portugali on tarjonnut yritysten ja kotitalouksien maksuvalmiuden turvaamiseen tukea (kuten takauksia ja veronmaksun lykkäyksiä, joilla ei ole suoria ja välittömiä vaikutuksia julkiseen talouteen), jonka vaikutus on arviolta lähes 4 prosenttia suhteessa BKT:hen.
Komissio antoi 2 päivänä kesäkuuta 2021 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laaditun kertomuksen. Kertomuksessa käsitellään Portugalin julkisen talouden tilannetta, sillä vuonna 2020 Portugalin julkisen talouden alijäämä ylitti perussopimuksessa asetetun 3 prosentin viitearvon ja sen julkinen velka 60 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen eikä julkinen velka pienentynyt riittävän nopeasti. Kertomuksessa todettiin, että alijäämäkriteeriä ja velkakriteeriä ei ole noudatettu.
(10)Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on vuosina 2021 ja 2022 realistinen. Vakausohjelmassa reaalisen BKT:n kasvun arvioidaan olevan 4 prosenttia vuonna 2021 ja 4,9 prosenttia vuonna 2022. Nämä ennusteet vastaavat komission kevään 2021 talousennustetta. Makrotalouden näkymiin kohdistuvat riskit kallistuvat edelleen heikkenemisen suuntaan, koska Portugali on suuressa määrin riippuvainen ulkomaisesta matkailusta, jonka elpymiseen liittyvä epävarmuus on edelleen suurta.
(11)Vuoden 2021 vakausohjelman mukaan vuonna 2021 julkisen talouden alijäämä, joka vuonna 2020 oli 5,7 prosenttia suhteessa BKT:hen, supistuu 4,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja julkinen velka supistuu 128 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Ohjelman mukaan perusjäämän muutos vuonna 2021 on kriisiä edeltävään (vuoden 2019) tasoon verrattuna –5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Perusjäämän muutoksessa näkyvät taloutta tukevat päätösperäiset julkisen talouden toimenpiteet, joiden vaikutus on noin 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja automaattisten vakauttajien toiminta. Nämä kehitysarviot vastaavat komission kevään 2021 talousennustetta.
(12)Portugali on covid-19-pandemian ja siihen liittyvän talouden taantuman seurauksena toteuttanut julkisen talouden toimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin vahvistamiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin kriisi on erityisesti vaikuttanut. Nämä määrätietoiset toimenpiteet ovat lieventäneet BKT:n supistumista, mikä puolestaan on hillinnyt julkisen talouden alijäämän ja julkisen velan kasvua. Finanssipoliittisilla toimenpiteillä olisi maksimoitava elpymisen tukeminen ilman että estetään tulevia finanssipoliittisia kehityskulkuja. Sen vuoksi toimenpiteitä toteutettaessa olisi vältettävä aiheuttamasta julkiselle taloudelle pysyvää rasitusta. Kun jäsenvaltiot ottavat käyttöön pysyviä toimenpiteitä, niiden olisi rahoitettava ne asianmukaisesti, jotta varmistetaan keskipitkän aikavälin budjettineutraalius. Portugalin vuosina 2020 ja 2021 toteuttamat toimenpiteet ovat 20 päivänä heinäkuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen mukaisia. Näyttää siltä, että jotkin hallituksen vuosina 2020 ja 2021 hyväksymistä päätösperäisistä toimenpiteistä eivät ole väliaikaisia tai niiden vaikutusta ei kompensoida tasapainottavilla toimenpiteillä. Komission ennusteen kattaman ajanjakson jälkeen vuonna 2023 näiden ei-väliaikaisten toimenpiteiden vaikutus on alustavasti arviolta noin 1 prosentti suhteessa BKT:hen, ja ne sisältävät lähinnä julkisen sektorin palkkoihin liittyviä lisämenoja. Näihin ei-väliaikaisiin toimenpiteisiin sisältyy myös investointeja, joiden vaikutus on noin ⅒ prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämän odotetaan tukevan keskipitkän aikavälin potentiaalista kasvua ja sitä kautta kestävyyttä.
(13)Vuoden 2021 vakausohjelmassa oletetaan, että elpymis- ja palautumistukivälineen avustukset, jotka käytetään investointien ja uudistusten rahoittamiseen, ovat BKT:hen suhteutettuna 0,3 prosenttia vuonna 2021, 1,3 prosenttia vuonna 2022, 1,5 prosenttia vuonna 2023, 1,3 prosenttia vuonna 2024 ja 1,1 prosenttia vuonna 2025. Lisäksi ohjelmassa oletetaan, että elpymis- ja palautumistukivälineen lainat ovat BKT:hen suhteutettuna 0,7 prosenttia vuonna 2021, 0,2 prosenttia vuonna 2022 ja vuositasolla 0,1 prosenttia vuosina 2023–2025. Komission kevään talousennusteessa esitetyt julkisen talouden kehitysarviot sisältävät nämä avustukset.
(14)Asetuksessa (EY) N:o 1466/97 vahvistettuja julkisen talouden sopeuttamisen indikaattoreita on tarpeen tarkastella tämänhetkiset olosuhteet huomioon ottaen. Ensinnäkin tuotantokuilua koskeviin arvioihin liittyy huomattavaa epävarmuutta. Toiseksi finanssipolitiikalta edellytetään valmiutta mukautua nopeasti pandemian kehitykseen niin, että hätäavusta siirrytään kohdennetumpiin toimenpiteisiin, kun terveysriskit pienenevät. Kolmanneksi nykytilannetta leimaa merkittävien politiikkatoimien toteuttaminen talouden toimeliaisuuden tukemiseksi. Kun EU:n talousarviosta tehdään huomattavia varainsiirtoja (esim. elpymis- ja palautumistukivälineen kautta), vakiintuneilla indikaattoreilla ei pystytä täysin mittaamaan sysäystä, joka finanssipolitiikalla annetaan taloudelle. Tätä taustaa vasten rakenteellinen rahoitusasema ei nykytilanteessa vaikuta riittävältä indikaattorilta. Menojen kasvulle asetettua vertailuarvoa on puolestaan mukautettava 10 ja täydennettävä lisätiedoilla, jotta finanssipolitiikan suuntausta voidaan arvioida perusteellisesti.
Ensinnäkin samoin kuin vuoden 2021 alustavia talousarviosuunnitelmia arvioitaessa kokonaismenoissa ei ole otettu huomioon väliaikaisia hätätoimenpiteitä. Kriisiin liittyvillä väliaikaisilla hätätoimenpiteillä tuetaan terveydenhuoltojärjestelmiä ja korvataan työntekijöille ja yrityksille sulkutoimista ja toimitusketjujen häiriöistä johtuvia tulonmenetyksiä. Toimenpiteiden purkamisen ehtona on, että kansanterveys- ja taloustilanne normalisoituu.
Toiseksi, jotta finanssipolitiikan kokonaisviritystä voitaisiin nykytilanteessa arvioida, EU:n talousarviosta (kuten elpymis- ja palautumistukivälineestä) tehtävät huomattavat varainsiirrot olisi sisällytettävä kokonaismenoihin.
Siksi finanssipolitiikan viritystä mitataan muutoksella perusmenoissa (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä ja kriisiin liittyviä väliaikaisia hätätoimenpiteitä), joissa ovat mukana elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavat menot.
Finanssipolitiikan kokonaisviritystä pidemmälle ulottuvalla analyysillä pyritään arvioimaan myös, onko kansallinen finanssipolitiikka maltillista ja voidaanko sen koostumuksella edistää kestävää elpymistä, joka on sopusoinnussa vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen kanssa. Tästä syystä erityistä huomiota kiinnitetään kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen ja investointien kehitykseen.
(15)Vuoden 2021 vakausohjelmassa Portugalin julkisen talouden alijäämän ennakoidaan supistuvan 3,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2022 pääasiassa vuosina 2020 ja 2021 hyväksyttyjen väliaikaisten tukitoimenpiteiden päättymisen ja talouden odotetun elpymisen seurauksena. Julkisen talouden velan ennakoidaan supistuvan 123 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2022. Nämä kehitysarviot vastaavat komission kevään 2021 talousennustetta.
Edellä määritellyn finanssipolitiikan kokonaisvirityksen, jossa otetaan huomioon myös sekä kansallisesta että EU:n talousarviosta – erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen avulla – rahoitettavien investointien vaikutus kokonaiskysyntään vuonna 2022, arvioidaan komission ennusteen perusteella olevan –1,1 prosenttia suhteessa BKT:hen 11 . Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen positiivisen vaikutuksen arvioidaan kasvavan 0,1 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Kansallisesti rahoitetuilla investoinneilla ennakoidaan olevan elvyttävä vaikutus, joka on 0,2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. 12 Kansallisesti rahoitetuilla juoksevilla perusmenoilla (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) ennakoidaan olevan elvyttävä vaikutus, joka on 0,7 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen.
(16)Jäsenvaltioiden julkisen talouden toimenpiteiden laadukkuus on erityisen tärkeää. Julkisen talouden rakenneuudistuksilla, joilla pyritään parantamaan kansallisten talousarvioiden koostumusta, voidaan tukea potentiaalista kasvua, luoda erittäin tarpeellista julkisen talouden liikkumavaraa ja auttaa varmistamaan julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä, myös ilmastonmuutos ja terveyshaasteet huomioon ottaen. Tulopuolella covid-19-kriisi on vahvistanut verojärjestelmien tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseen tähtäävien uudistusten merkitystä. Menopuolella on entistäkin tärkeämpää, että lisätään kestävien ja kasvua tukevien investointien määrää ja parannetaan niiden laatua sopusoinnussa kasvupotentiaalin lisäämistä, taloudellisen ja sosiaalisen palautumiskyvyn parantamista sekä vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta koskevien tavoitteiden kanssa. Elpymis- ja palautumissuunnitelmien avulla voidaan parantaa kansallisten talousarvioiden koostumusta.
(17)Ohjelmassa esitettyjen keskipitkän aikavälin talousarviosuunnitelmien mukaan julkisen talouden alijäämä supistuu vuosien 2023 ja 2024 välisenä aikana 2,2 prosentista 1,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Näin ollen ennakoidaan, että vuonna 2023 julkisen talouden alijäämä ei enää ylitä 3:a prosenttia suhteessa BKT:hen.
Ohjelman perusteella arvioidaan, että finanssipolitiikan kokonaisviritys, jossa otetaan huomioon myös sekä kansallisesta että EU:n talousarviosta (erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen avulla) rahoitettavien investointien vaikutus kokonaiskysyntään, on vuosina 2023 ja 2024 keskimäärin 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen positiivisen vaikutuksen arvioidaan pysyvän muuttumattomana. Kansallisesti rahoitetuilla investoinneilla ennakoidaan olevan elvyttävä vaikutus, joka on 0,1 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. 13 Kansallisesti rahoitetuilla juoksevilla perusmenoilla (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) ennakoidaan olevan kiristävä vaikutus, joka on 0,3 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen.
Tämänhetkinen arvio 10 vuoden keskimääräisestä nimellisestä potentiaalisesta kasvusta on 3 prosenttia 14 . Arviossa ei kuitenkaan ole otettu huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyviä uudistuksia, jotka voivat vauhdittaa Portugalin talouden potentiaalista kasvua.
(18)Julkisen velan ennakoidaan supistuvan vuosien 2023 ja 2024 välisenä aikana 120,7 prosentista 117,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Koska suuren velkasuhteen ennustetaan supistuvan ajan myötä vähitellen, Portugalin julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvien riskien katsotaan viimeisimmän velkakestävyysanalyysin perusteella olevan keskipitkällä aikavälillä suuria. 15
(19)Koska epävarmuus on tällä hetkellä edelleen poikkeuksellisen suurta, finanssipoliittisen ohjauksen olisi jatkuttava pääasiassa laadullisena. Tulevia vuosia varten olisi annettava tarkempaa määrällistä ohjausta vuonna 2022, jos epävarmuus on vähentynyt riittävästi.
Neuvosto on arvioinut Portugalin vuoden 2021 vakausohjelman ja toimenpiteet, joita Portugali on toteuttanut 20 päivänä heinäkuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen noudattamiseksi.
SUOSITTAA, ETTÄ PORTUGALI
1.rahoittaa vuonna 2022 elpymis- ja palautumistukivälineen avulla lisäinvestointeja, joilla tuetaan elpymistä, harjoittaen samalla maltillista finanssipolitiikkaa; jatkaa kansallisesti rahoitettuja investointeja; rajoittaa kansallisesti rahoitettujen juoksevien menojen kasvua;
2.harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema ja varmistaa julkisen talouden kestävyys keskipitkällä aikavälillä; samalla lisää investointeja kasvupotentiaalin parantamiseksi;
3.kiinnittää erityistä huomiota julkisen talouden koostumukseen sekä talousarvion tulo- että menopuolella ja julkisen talouden toimenpiteiden laatuun, jotta voidaan varmistaa kestävä ja osallistava elpyminen; asettaa etusijalle kestävät ja kasvua lisäävät investoinnit, joilla erityisesti tuetaan vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta; asettaa etusijalle julkisen talouden rakenneuudistukset, joilla helpotetaan politiikan painopisteiden rahoittamista ja edistetään julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, muun muassa vahvistamalla terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmien kattavuutta, riittävyyttä ja kestävyyttä kaikkia varten.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
Komission tiedonanto neuvostolle vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoimisesta, 20.3.2020, COM(2020) 123 final.
Lausekkeella helpotetaan finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Siitä säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa.
Komission tiedonanto Vuotuinen kestävän kasvun strategia 2021, 17.9.2020, COM(2020) 575 final.
Neuvoston suositus, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020, Portugalin vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Portugalin vuoden 2020 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto, EUVL C 282, 26.8.2020, s. 142–148.
Komission tiedonanto neuvostolle Vuosi covid-19-pandemian alkamisesta – finanssipoliittiset toimet, 3.3.2021, COM(2021) 105 final.
Komission tiedonanto Talouspolitiikan koordinointi vuonna 2021: voitetaan covid-19, tuetaan elpymistä ja ajanmukaistetaan taloutemme, 2.6.2021, COM(2021) 500 final.