EUROOPAN KOMISSIO

Strasbourg 12.6.2018

COM(2018) 473 final

2018/0249(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi

{SEC(2018) 315 final}
{SWD(2018) 347 final}
{SWD(2018) 348 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Unionin ulkorajojen tehokas suojelu on edellytys sille, että voidaan varmistaa turvallinen alue henkilöiden ja tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle unionissa. Komission tiedonannossa Euroopan muuttoliikeagenda 1 sen todettiin myös olevan yksi unionin päätavoitteista sen vastatessa muuttoliikkeen ja turvallisuuden alan haasteisiin. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 67 artiklan 3 kohdan mukainen unionin tavoite korkean turvallisuustason varmistamisesta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella olisi saavutettava muun muassa sisärajoilla henkilöiden rajanylityksen ja ulkorajoilla suoritettavan rajavalvonnan yhteydessä toteutettavien yhteisten toimenpiteiden ja yhteisen viisumipolitiikan avulla. Euroopan kansalaisille ja yrityksille koituu merkittäviä hyötyjä sellaisen sisärajattoman alueen perustamisesta, jolla henkilöt ja tavarat voivat liikkua vapaasti. Schengen-alue on yksi niistä keskeisistä tavoista, joilla Euroopan kansalaiset voivat käyttää vapauksiaan ja joiden ansiosta sisämarkkinat voivat kukoistaa ja kehittyä. Se on yksi unionin konkreettisimmista saavutuksista, minkä vuoksi sen koskemattomuutta suojaavien toimien tehostaminen on vielä välttämättömämpää erityisesti ottaen huomioon muuttopaineiden aiheuttamat haasteet.

Unionin talousarvio oli keskeisessä asemassa rahoitettaessa muuttoliikekriisin eri ulottuvuuksiin ja Schengen-alueen säilyttämiseen liittyviä yhteisiä toimia. Komissio ehdottaa, että tukea ulkorajojen turvaamiseen lisätään. Tähän sisältyy tavara- ja henkilövirtojen asianmukainen hallinnointi vahvistamalla ulkorajojen valvontaa ja varmistamalla, että jäsenvaltioilla on käytössään riittävät laitteet tullivalvonnan suorittamiseksi.

Tätä taustaa vasten komissio hyväksyi 2. toukokuuta 2018 ehdotuksen seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosiksi 2021–2027, jossa ehdotetaan uuden yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston perustamista. Rahastosta myönnetään elintärkeää tehostettua tukea jäsenvaltioille unionin yhteisten ulkorajojen turvaamiseksi. Rahaston määrärahat ovat 9 318 000 000 euroa (käypinä hintoina). Seuraavalla kaudella rajaturvallisuuden kokonaismäärärahat kasvavat viisinkertaisiksi verrattuna nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen. Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastosta tuetaan yhteisen viisumipolitiikan edelleen kehittämistä ja varmistetaan Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus ulkorajoilla, jotta ulkorajojen ylittämistä voidaan hallita tehokkaasti. Tähän sisältyy muuttoliikkeeseen liittyviin haasteisiin ja mahdollisiin tuleviin uhkiin vastaaminen näillä rajoilla ja siten osaltaan vakavaan rajat ylittävään rikollisuuteen puuttuminen ja sisäisen turvallisuuden korkean tason varmistaminen unionissa perusoikeuksia täysimääräisesti noudattaen samalla, kun taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus sen alueella. Rahoitustukea olisi jatkettava, jotta jäsenvaltiot voisivat kehittää ja parantaa valmiuksiaan näillä aloilla ja tehostaa yhteistyötä, myös asiaankuuluvien unionin virastojen kanssa. Rahasto edistää myös osaltaan ulkorajoilla suoritettavien tullitarkastusten yhdenmukaistamista, sillä sen kautta puututaan jäsenvaltioiden välillä tällä hetkellä vallitseviin eroihin, jotka johtuvat maantieteellisistä olosuhteista ja käytettävissä oleviin valmiuksiin ja resursseihin liittyvistä eroista. Näissä puitteissa ehdotettu yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto (IBMF) koostuu kahdesta rahoitusvälineestä: rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineestä ja tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä 2 . Tämä ehdotus koskee ainoastaan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä. Komissio esittää samanaikaisesti erillisen ehdotuksen tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä.

Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden vahvistaminen ulkorajoilla, kuten se määritellään eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetussa asetuksessa (EU) 2016/1624 3 , on keskeinen osa EU:n toimia ja ennakkoedellytys Schengen-järjestelmän toimimiseksi normaalilla tavalla. Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden käsite tuo yhteen useita osioita, joita on käsiteltävä kattavalla ja koordinoidulla tavalla. Niitä ovat rajavalvonta, mukaan luettuna suojelun tarpeessa olevien kolmansien maiden kansalaisten siirrot, rajat ylittävän rikollisuuden torjunta ja havaitseminen, etsintä- ja pelastustoiminta, sekä riskianalyysit. Virastojen välinen yhteistyö on myös tärkeä osa Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta, kuten myös solidaarisuusmekanismit, mukaan luettuna unionin rahoitus, kuten yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto ja erityisesti rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusväline.

EU:n ulkorajat ovat yhteisiä, minkä vuoksi toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ja EU:n viranomaisten sekä unionin kokonaisuudessaan on toimittava niillä koordinoidusti yhdessä. Näiden yhteisten ulkorajojen hallinnoinnista vastaavat sen vuoksi yhteisesti jäsenvaltiot ja Euroopan raja- ja merivartiovirasto, jotka muodostavat eurooppalaisen raja- ja merivartioston kaksi pilaria. Jotta eurooppalainen raja- ja merivartiosto voi panna tehokkaasti täytäntöön Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta, sen osien välinen tiivis yhteistyö on olennaisen tärkeää. EU:n kohdennetut rahoitusvarat on jaettava tarkoituksenmukaisesti, jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltioilla, joihin suurimmat haasteet kohdistuvat, on riittävät valmiudet vastata kohtaamiinsa haasteisiin tavalla, josta on hyötyä koko unionille. Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineellä voidaan edistää tätä.

Rahoitusvälineestä tuettavia kansallisten rajavartijoiden ja tullivalvontaviranomaisten toimia on täydennettävä vahvalla ja täysin toimintakykyisellä Euroopan raja- ja merivartiostovirastolla, joka on täysin yhdennetyn EU:n rajaturvallisuuden järjestelmän ytimessä. Tämän vuoksi komissio aikoo ehdottaa viraston tekemistä täysin toimintavalmiiksi, jolloin sillä on käytössä noin 10 000 rajavartijasta muodostuva pysyvä rajavartiosto 4 . Myös vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston (eu-LISA) on oltava hyvin toimiva.

Seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ulkoisen toiminnan välineiden mukaisella unionin rahoituksella tuetaan lisäksi tehostetummin yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Yhteistyön tavoitteena on parantaa niiden rajojen hallinnointia, torjua laitonta muuttoliikettä ja parantaa muuttovirtojen hallintaa.

Keskeisimpänä haasteena, johon ehdotuksella pyritään puuttumaan, on tarve lisätä tulevan rahoitusvälineen hallinnoinnin joustavuutta nykyiseen ohjelmakauteen verrattuna. Lisäksi tarvitaan välineitä, joilla varmistetaan, että rahoitus ohjataan EU:n painopisteisiin ja unionille merkittävää lisäarvoa tuottaviin toimiin. Tarvitaan uusia mekanismeja rahoituksen kohdentamiseksi yhteistyöhön perustuvaan sekä suoraan ja välilliseen hallinnointiin, jotta voidaan käsitellä uusia haasteita ja painopisteitä.

–tiettyihin toimiin tarkoitettu tuki, jolla tarjotaan lisärahoitusta korkeaa EU:n lisäarvoa tuottaville toimille jäsenvaltioiden ohjelmien avulla;

–unionin toimiin tarkoitettu tuki, jota hallinnoidaan suoraan ja välillisesti; ja

–hätäapu.

Rahoitusvälineen täytäntöönpanon yksinkertaistaminen edelleen varmistetaan erityisesti varmistamalla johdonmukainen lähestymistapa muiden unionin rahastojen hallinnointiin sovellettaviin sääntöihin (yhteinen sääntökirja), tarjoamalla parempia ohjeita hallinto- ja valvontajärjestelmistä ja tarkastusvaatimuksista ja varmistamalla, että yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin mukaisissa tukikelpoisuussäännöissä hyödynnetään yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja täysimääräisesti. On myös tärkeää maksimoida rahoitusvälineestä tuettujen toimien EU:n lisäarvo ja ottaa käyttöön parannettu seuranta ja arviointikehys, jotta vahvistetaan varojen suoritusperusteista hallinnointia.

Tässä ehdotuksessa esitetään soveltamisen alkavan 1. tammikuuta 2021. Ehdotus koskee 27 jäsenvaltion unionia, sillä Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota Euroopan unionista ja Euratomista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusväline pohjaa sen edeltäjien tuella tehtyihin sijoituksiin ja saavutettuihin tuloksiin. Näitä edeltäjiä olivat Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 574/2007/EY 5 vuosiksi 2007–2013 perustettu ulkorajarahasto ja asetuksella (EU) N:o 515/2014 6 perustettu ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusväline osana sisäisen turvallisuuden rahastoa vuosiksi 20142020.

Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä jatketaan EU:n politiikkojen tukemista ulkorajojen valvonnan ja viisumipolitiikan alalla. Rahoitusvälineestä tuetaan Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden vahvistamista, rajaturvallisuuden ylläpitämiseen tarvittavien laitteiden hankkimista Euroopan raja- ja merivartioviraston käyttöön, yhteistä viisumipolitiikkaa ja asiaankuuluvia tietojärjestelmiä.

Rajaturvallisuuden alalla toimivat unionin virastot, erityisesti Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja eu-LISA sekä myös Euroopan unionin turvapaikkavirasto (EUAA) ovat olennaisen tärkeitä rajaturvallisuuden ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden varmistamisessa unionissa, ja ne työskentelevät tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa. Jäsenvaltiot esimerkiksi varmistavat, että kansallisen tason tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia ja mahdollistavat eri viranomaisten välisen tietojenvaihdon, ja tietotekniikkavirasto (eu-LISA) varmistaa, että tietojenvaihto kaikkien unionin tietojärjestelmien välillä voi toimia. Täysi yhdenmukaisuus ja täydentävyys varmistetaan sen vuoksi myös sen osalta, millaista tukea näille virastoille myönnetään unionin talousarviosta rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen kautta. On tärkeää varmistaa myös täydentävyys Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) ja Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EMCA) toteuttamien toimien välillä esimerkiksi kun meriliikenteessä ja rajavalvonnassa käytettävät laitteet ovat yhteiskäytössä resurssien hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla merellisen turvallisuuden tehostamiseksi.

Rajaturvallisuuden alan tärkeimpiin haasteisiin vastaaminen edellyttää vahvoja toimia sekä jäsenvaltioilta että asianomaisilta virastoilta. Komissio ehdottaa sen vuoksi, että erityisesti Euroopan raja- ja merivartiovirastolle osoitettuja määrärahoja lisätään merkittävästi. Seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen määrärahat yhdessä eu-LISAlle varattujen määrärahojen kanssa ovat 12 013 000 000 euroa (käypinä hintoina). Määrärahoilla vahvistetaan merkittävästi erityisesti Euroopan raja- ja merivartioviraston roolia ja sen toiminta-alaa erityisesti 10 000 rajavartijasta muodostuvan pysyvän rajavartioston kautta 7 . Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston muodostavat kaksi rahoitusvälinettä eivät kuitenkaan kata virastoille osoitettua rahoitusta. Sen vuoksi tässä ehdotuksessa säännellään ainoastaan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä, jolla tuetaan jäsenvaltioiden ulkorajoilla toteuttaman Euroopan yhdennetyn rajavalvonnan toteuttamista yhteisvaikutteisesti unionin virastojen tällä alalla tekemän työn kanssa.

•    Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden saavuttamista koskeva unionin politiikka koskee aluetta, jolla useat muut EU:n politiikan alat täydentävät ja vahvistavat toisiaan. Koska rajaturvallisuus koskee ulkorajoja, rajavalvontaviranomaisten ja muiden asianomaisten viranomaisten, erityisesti tulliviranomaisten, välinen yhteistyö on korvaamatonta. Uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä varmistetaan vahvat synergiat kyseisiä viranomaisia tukevien rahoitusvälineiden välillä, jotta voidaan maksimoida EU:n talousarvion vaikutus muuttoliikkeen ja rajaturvallisuuden alalla.

Varmistamalla, että rajaturvallisuudesta ja tullivalvonnasta vastaavilla viranomaisilla on käytössään tarvittavat laitteet ja asiantuntemus ja että ne toimivat saumattomasti yhdessä, voidaan varmistaa, että laiton muuttoliike vähenee ja että vaarallisten tai ei-toivottujen tavaroiden tuonti unioniin vähenee. Edellä mainitun tavoitteen saavuttamista edistävät yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston kahden osiota: rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusväline ja äskettäin perustettu tullitarkastuslaitteiden rahoitusväline. Ensiksi mainitulla rahoitusvälineellä varmistetaan vahva ja tehokas rajaturvallisuus ja suojellaan ihmisten vapaata liikkuvuutta, ja viimeksi mainitusta rahoitusvälineestä tuetaan hyvin toimivaa tulliliittoa. Ensiksi mainittu rahoitusväline keskittyy toimiin, jotka liittyvät henkilötarkastuksiin rajavalvonnan yhteydessä, ja viimeksi mainittu toimiin, jotka liittyvät tullitarkastuslaitteiden hankintaan, ylläpitoon ja parantamiseen. Se kattaa laitteet, joita voidaan käyttää sekä tavaroiden että henkilöiden tarkastuksiin. Tällä tavoin synergiat näiden kahden, yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston muodostaman rahoitusvälineen välillä voidaan täysin varmistaa.

Yhteistyö ja koordinointi muiden viranomaisten kanssa muuttoliikkeen ja turvallisuuden alalla ovat tärkeitä, jotta yhdennetty rajaturvallisuus voidaan toteuttaa onnistuneesti. Kyseessä ovat viranomaiset, jotka käsittelevät turvapaikka-asioita, muuttoliikkeen hallinnointia, palautuksia ja rajat ylittävää rikollisuutta, sekä meriturvallisuuden ja -valvonnan alan toimijat.

On ehdotettu, että turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto on tuleva rahoitusväline, josta tuetaan kansallisten viranomaisten työtä, kun ne vastaanottavat turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia heidän saapuessaan EU:n alueelle ja palauttavat ne, joilla ei ole oikeutta oleskella EU:n alueella. Turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusväline toimivat täysin yhteisvaikutteisesti, jotta molempien rahastojen vaikutus muuttoliikkeen ja rajaturvallisuuden alalla olisi merkittävämpi. Tämä on tärkeää esimerkiksi unioniin tulevien laittomien maahanmuuttajien määrän vähentämiseksi ja sen varmistamiseksi, että ne, joilla ei ole oikeutta oleskeluun, palautetaan lähtömaahansa.

Uusi sisäisen turvallisuuden rahasto on tuleva rahoitusväline, jolla edistetään turvallisuuden korkeaa tasoa unionissa erityisesti torjumalla terrorismia ja radikalisoitumista, järjestäytynyttä rikollisuutta ja kyberrikollisuutta ja auttamalla ja suojelemalla rikoksen uhreja täysin linjassa tulevalla rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan välineellä tuettavien toimien kanssa.

Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusväline mahdollistaa myös monikäyttöisten merivalvontalaitteiden hankinnan synergioiden maksimoimiseksi merivalvonnan alalla.

Kun välineestä tuetaan kolmansissa maissa toteutettavia ja niihin liittyviä toimenpiteitä, synergiaa hyödynnetään täysimääräisesti ja noudatetaan johdonmukaisuutta sellaisten muiden unionin ulkopuolella toteutettavien toimien kanssa, jotka saavat tukea unionin ulkoisen avun rahoitusvälineistä, ja täydennetään kyseisiä toimia. Näiden toimien toteuttamisessa pyritään etenkin noudattamaan täysin johdonmukaisesti asianomaista maata tai aluetta koskevan unionin ulkoisen toiminnan ja ulkopolitiikan periaatteita ja yleistavoitteita. Ulkoisen ulottuvuuden puitteissa rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä myönnetään kohdennettua tukea kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön tehostamiseen ja niiden rajavalvontaan ja rajaturvallisuuden ylläpitämisvalmiuksiin liittyvien keskeisten näkökohtien vahvistamiseen sellaisilla alueilla, joilla on merkitystä unionin muuttoliikepolitiikan ja turvallisuustavoitteiden kannalta.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa määrätään, että unioni tarjoaa kansalaisilleen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla ei ole sisärajoja ja jolla taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus, toteuttaen samalla ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia, turvapaikkaa, maahanmuuttoa sekä rikollisuuden ehkäisyä ja torjuntaa koskevat aiheelliset toimenpiteet.

Ehdotettujen unionin toimien oikeusperusta löytyy Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 77 artiklan 2 kohdassa sekä 79 artiklan 2 kohdan d alakohdassa olevassa luettelossa toimenpiteistä, joihin kuuluvat yhteinen viisumipolitiikka, henkilötarkastukset ulkorajoilla, toimet ulkorajojen yhdennetyn valvontajärjestelmän perustamiseksi asteittain ja ihmiskaupan torjunta.

Lisäksi on otettava huomioon SEUT-sopimuksen 80 artikla, jonka mukaan näissä SEUT-sopimuksen osassa 3 olevan 5 osaston 2 luvussa vahvistetuissa unionin politiikoissa ja niiden toteuttamisessa noudatetaan jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatetta, myös rahoituksen osalta.

Komissio hyväksyi lisäksi 29. toukokuuta 2018 ehdotuksen yhteisiä säännöksiä koskevaksi asetukseksi 8 , jotta voidaan parantaa koordinointia ja yhdenmukaistaa tuen täytäntöönpano yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin mukaisesti. Pääasiallisena tavoitteena on politiikan toteuttamisen yksinkertaistaminen 9 . Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluu myös rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusväline yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin osalta.

Yhteistyössä hallinnoitavilla unionin rahastoilla on toisiaan täydentäviä tavoitteita, ja niitä hallinnoidaan samaa hallinnointitapaa käyttäen, ja siksi asetuksessa (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistetaan joukko yhteisiä periaatteita, kuten kumppanuus. Kyseiseen asetukseen sisältyy myös yleisiä strategisen suunnittelun ja ohjelmasuunnittelun elementtejä, mukaan lukien kunkin jäsenvaltion kanssa tehtävien kumppanuussopimusten määräykset, ja siinä vahvistetaan yhteinen lähestymistapa rahastojen tulossuuntautuneisuuteen. Siihen sisältyvät mahdollistavat edellytykset ja valvontaa, raportointia ja arviointia koskevat järjestelyt. Yhteiset säännökset vahvistetaan myös tukikelpoisuussääntöjen, varainhoidon ja hallinnointi- ja valvontajärjestelyjen osalta.

•Eriytetty yhdentyminen

Ehdotetut toimenpiteet, jotka perustuvat SEUT-sopimuksen 77 artiklan 2 kohtaan, ovat Schengenin säännöstöä kehittäviä toimenpiteitä. Sen vuoksi Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevaa 4 artiklaa sovelletaan kyseiseen jäsenvaltioon, ja osaksi Euroopan unionia sisällytetystä Schengenin säännöstöstä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 19 olevaa 4 artiklaa sovelletaan Irlantiin.

Ehdotetut toimenpiteet ovat Schengenin säännöstöä kehittäviä rajaturvallisuutta ja viisumipolitiikkaa koskevia toimenpiteitä, joihin neljä maata, jotka eivät ole jäsenvaltioita, ovat liittyneet Euroopan unionin kanssa tekemiensä sopimusten mukaisesti. Kun ehdotetut toimenpiteet on hyväksytty, niistä on ilmoitettu ja ne on sallittu, niitä sovelletaan myös kyseiseen neljään maahan.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Kaiken kaikkiaan ulkorajojen valvonnan alalla voidaan unionin toimilla saavuttaa selkeää lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. Unionilla on jäsenvaltioita paremmat edellytykset laatia unionin yhteisvastuullisuutta rajavalvonnan, viisumipolitiikan ja maahanmuuttovirtojen hallinnan alalla koskevat puitteet, ja tarjota alusta näiden politiikkojen täytäntöönpanoa tukevien yhteisten tietojärjestelmien kehittämiselle.

Tässä yhteydessä tämän asetuksen perusteella myönnettävä rahoitustuki edistää siten sekä kansallisten että unionin tason valmiuksien lujittamista näillä aloilla. Tätä varten asetuksen tarkoituksena on muun muassa

–tukea järjestelmällisemmin yksittäisten jäsenvaltioiden työtä sisärajattoman alueen turvaamisessa;

–vahvistaa virastojen keskinäistä yhteistyötä rajavalvonta ja muiden lainvalvontaviranomaisten välillä; ja

–varmistaa, että jäsenvaltioissa on käytettävissä enemmän erityislaitteistoa, jotta Euroopan raja- ja merivartiovirasto voi hyödyntää sitä sisärajattoman alueen turvaamiseksi toteutettavissa yhteisissä operaatioissa.

Tässä yhteydessä todetaan, että toimet on toteutettava tarkoituksenmukaisella tasolla ja että unionin toimissa ei pidä mennä pidemmälle kuin on tarpeen.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen ja se kuuluu vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toimien soveltamisalaan kuten SEUT-sopimuksen V osastossa määritellään. Tavoitteet ja vastaavat rahoituksen tasot ovat oikeasuhteisia rahoitusvälineen tavoitteisiin nähden. Tässä ehdotuksessa suunnitellut toimet koskevat rajaturvallisuuden ja yhteisen viisumipolitiikan eurooppalaista ulottuvuutta.

•Toimintatavan valinta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Voimassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Ehdotuksessa otetaan huomioon rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan alan aiempien rahoitusvälineiden arviointien tulokset. Sen perustana on ulkorajarahaston, joka oli ohjelmakauden 2007–2013 rahasto, jälkiarviointi ja sisäisen turvallisuuden rahaston alaisen ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen, joka oli ohjelmakauden 2014–2020 rahasto, väliarviointi.

Tuloksellisuuden osalta ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen on katsottu olevan tuloksellinen niillä aloilla, joilla se toimii, eli yhteisen viisumipolitiikan ja rajaturvallisuuden aloilla. Rahaston avulla helpotettiin laillista matkustamista ja vahvistettiin jäsenvaltioiden valmiuksia viisumien myöntämisessä. Sen osallistuminen konsuliyhteistyöhön ja kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamiseen on tähän saakka ollut rajallista monissa jäsenvaltioissa. Yhteisen viisumipolitiikan kehittämistä tuettiin tietojärjestelmien perustamisen ja toiminnan kautta ottaen erityisesti huomioon kansalliset viisumitietojärjestelmät. Vahvistamalla rajaturvallisuusvalmiuksia unionin ulkorajoilla rahasto osaltaan edisti henkilöiden vapaan liikkuvuuden suojelua Schengen-alueella. Se edisti ulkorajoilla tehtävien tarkastusten tuloksellisuutta tukemalla toimenpiteitä, jotka liittyivät rajavalvontalaitteiden ostoon, uudistamiseen, päivittämiseen ja vaihtamiseen. Lähinnä ulkoisten tekijöiden vuoksi vain vähän edistystä oli havaittavissa sellaisten politiikkojen kehittämisen, täytäntöönpanon ja soveltamisen edistämisessä, joilla varmistetaan henkilötarkastusten poistaminen. Rahastosta helpotettiin jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, ja jäsenvaltioiden ja Euroopan raja ja merivartioviraston välinen yhteistyö, mukaan lukien sellaisten laitteiden hankkiminen rahaston avulla, joita on tarkoitus käyttää yhteisissä operaatioissa, edisti yhteisvastuuta ja vastuunjakoa.

Käytössä olevien tietojen perusteella tehty arviointi osoittaa kaiken kaikkiaan, että toimien tulokset saavutettiin kohtuullisin kustannuksin suhteessa niin henkilöstö- kuin taloudellisiin resursseihin. Useimmat jäsenvaltiot haluavat kuitenkin komissiolta rahaston täytäntöönpanoon liittyvää lisäohjausta. Koettua hallinnollista rasitusta voidaan pitää tehokkuuteen vaikuttavana tekijänä. Huolimatta lukuisista toimista, joilla hallinnollista rasitusta pyritään yksinkertaistamaan ja vähentämään, jäsenvaltiot pitävät edelleen hallinnollista rasitusta suurena ja yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöönottoa ongelmallisena. Yksinkertaistamisen lisäämistä hallinnoidaan suoraan.

Rahaston alkuperäinen tarkoitus ja tavoitteet ovat edelleen tarkoituksenmukaisia muuttoliikekriisin jälkeen. Muuttuviin tarpeisiin vastaamiseksi otettiin käyttöön asianmukaisia mekanismeja sekä suunnittelu- että täytäntöönpanovaiheessa. Ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineessä varoja siirrettiin eri tavoitteiden välillä ja tämä joustavuus auttoi vastaamaan muuttuviin tarpeisiin. Jäsenvaltiot haluaisivat kuitenkin vieläkin suurempaa joustavuutta siten, että tavoitteisiin kohdennettujen varojen vähimmäismäärät poistettaisiin ja kansallisten tavoitteiden määriä vähennettäisiin.

Rahaston katsotaan olevan yhdenmukainen EU:n muiden toimien ja kansallisten toimien kanssa. Yhdenmukaisuus EU:n muiden rahoitusvälineiden kanssa varmistettiin ohjelmasuunnitteluvaiheessa. Koordinointimekanismeja on otettu käyttöön, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus myös täytäntöönpanovaiheessa. Seurantakomiteat ja vastuuviranomaiset ovat keskeisessä asemassa yhdenmukaisuuden varmistamisessa. Rahaston tavoitteet täydentävät muiden kansallisten politiikkojen tavoitteita. Täydentävyys EU:n muiden rahoitusvälineiden kanssa varmistettiin ohjelmasuunnitteluvaiheessa. Koordinointimekanismeja on otettu käyttöön, jotta voidaan varmistaa täydentävyys myös täytäntöönpanovaiheessa, mutta täydentävyyttä olisi vielä parannettava. Eri toteutustavat täydentävät toisiaan.

Rahastosta varmistettiin EU:n lisäarvo infrastruktuuriin ja laitteisiin tehtävien innovatiivisten investointien kautta. Siitä tuettiin jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. Rahastosta tuetut koulutustoimet ovat edistäneet jäsenvaltioiden välisten käytäntöjen yhdenmukaistamista. Suurempaa EU:n lisäarvoa olisi voinut odottaa konsuliyhteistyön, EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtävän yhteistyön ja tietojärjestelmien aloilla.

•Sidosryhmien kuuleminen

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

•Vaikutustenarviointi

Vaikutustenarviointiraportissa käsitellään sääntelyntarkastelulautakunnan antamia suosituksia. Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään tärkeimmät huomautukset ja parannussuositukset turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa) ja sisäisen turvallisuuden rahaston osalta, ja kuinka vaikutustenarviointia on muutettu niiden huomioon ottamiseksi.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

2018/0249 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan ja 79 artiklan 2 kohdan d alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 11 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 12 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan unionin kohdatessa muuttoliikkeeseen liittyviä muuttuvia haasteita sekä turvallisuuteen liittyviä huolenaiheita henkilöiden vapaan liikkuvuuden ja toisaalta turvallisuuden välisen tasapainon ylläpitäminen on ensisijaisen tärkeää. Unionin tavoite korkean turvallisuustason varmistamisesta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 67 artiklan 3 kohdan mukaisesti olisi saavutettava muun muassa sisärajoilla henkilöiden rajanylityksen yhteydessä toteutettavien yhteisten toimenpiteiden, ulkorajoilla suoritettavan rajavalvonnan ja yhteisen viisumipolitiikan avulla.

(2)SEUT-sopimuksen 80 artiklan mukaisesti kyseisessä toimintapolitiikassa ja sen toteuttamisessa olisi noudatettava jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatetta, myös rahoituksen osalta.

(3)Rooman julistuksessa, joka allekirjoitettiin 25 päivänä syyskuuta 2017, 27 jäsenvaltion johtajat vakuuttivat haluavansa päättäväisesti kehittää turvallista ja suojattua Eurooppaa ja rakentaa unionin, jossa kaikki kansalaiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja voivat liikkua vapaasti, jossa ulkorajat on suojattu tehokkaalla, vastuullisella ja kestävällä muuttoliikepolitiikalla kansainvälisiä normeja kunnioittaen, sekä rakentaa Euroopan, joka torjuu päättäväisesti terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta.

(4)Ulkorajojen valvontaa koskevan unionin politiikan tavoitteena on kehittää ja ylläpitää jäsenvaltioiden ja unionin tasolla Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta, mikä on välttämätön edellytys henkilöiden vapaalle liikkuvuudelle unionissa sekä olennainen osa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta.

(5)Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus, jota toteuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/1624 13 perustettu eurooppalainen raja- ja merivartiosto, joka koostuu Euroopan raja- ja merivartiovirastosta ja rajavalvonnasta vastaavista kansallisista viranomaisista, mukaan luettuna merivartiostot, silloin kun ne toteuttavat rajavalvontatehtäviä, on välttämätön muuttoliikkeiden hallinnan ja turvallisuuden kannalta.

(6)Laillisen matkustamisen helpottamisen ja laittoman muuttoliikkeen ja turvallisuuteen liittyvien riskien ehkäisemisen todettiin komission tiedonannossa Euroopan muuttoliikeagenda 14 olevan yksi unionin päätavoitteista sen vastatessa kyseisen alan haasteisiin.

(7)Eurooppa-neuvosto kehotti 15 päivänä joulukuuta 2016 15 EU:n tietojärjestelmien ja tietokantojen yhteentoimivuuden jatkuvaan parantamiseen. Eurooppa-neuvosto korosti 23 päivänä kesäkuuta 2017 16 tarvetta parantaa tietokantojen yhteentoimivuutta, ja komissio hyväksyi 12 päivänä joulukuuta 2017 ehdotuksen asetukseksi kehyksen luomisesta EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle 17 .

(8)Schengen-alueen kokonaisuuden säilyttämiseksi ja sen toiminnan vahvistamiseksi jäsenvaltiot ovat 6 päivästä huhtikuuta 2017 olleet velvollisia tekemään asiaankuuluvien tietokantojen käyttöön perustuvia järjestelmällisiä tarkastuksia EU:n ulkorajat ylittävistä EU:n kansalaisista. Komissio antoi lisäksi jäsenvaltioille suosituksen hyödyntää paremmin poliisitarkastuksia ja rajat ylittävää yhteistyötä.

(9)Unionin talousarvion kautta saatava rahoitustuki on välttämätöntä Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden täytäntöönpanemiseksi, jotta jäsenvaltioita voidaan tukea ulkorajojen ylittämisen tehokkaassa hallinnoinnissa ja muuttoliikkeeseen liittyviin haasteisiin ja mahdollisiin tuleviin uhkiin vastaamisessa näillä rajoilla; näin puututaan osaltaan vakavaan rajat ylittävään rikollisuuteen perusoikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen.

(10)Euroopan yhdennettyyn rajaturvallisuuteen kuuluvat seuraavat osatekijät asetuksen (EU) N:o 2016/1624 4 artiklan mukaisesti: rajavalvonta, etsintä- ja pelastusoperaatiot rajavalvonnan yhteydessä, riskien analysointi, (Euroopan raja- ja merivartioviraston tukema ja koordinoima) yhteistyö jäsenvaltioiden välillä, virastojen välinen yhteistyö (mukaan luettuna säännöllinen tietojenvaihto), yhteistyö kolmansien maiden kanssa, Schengen-alueella toteutettavat tekniset ja operatiiviset toimenpiteet, jotka liittyvät rajavalvontaan ja joiden tarkoituksena on puuttua laittomaan maahanmuuttoon ja torjua rajat ylittävää rikollisuutta paremmin, uusimman teknologian käyttäminen, laadunvalvonta- ja yhteisvastuumekanismit; Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden täytäntöönpanon edistämiseksi ja sen operatiivisen toteutumisen varmistamiseksi jäsenvaltioille olisi annettava riittävästi unionin rahoitustukea.

(11)Koska jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat ottaneet vastuulleen yhä enemmän tehtäviä, jotka ulottuvat usein turvallisuusalalle ja jotka toteutetaan ulkorajoilla, ulkorajoilla tapahtuvien raja- ja tullivalvonnan yhdenmukaisuuden varmistamiseksi jäsenvaltioille on annettava riittävää unionin rahoitustukea. Näin paitsi tehostetaan tullitarkastuksia myös helpotetaan laillista kauppaa ja edistetään turvallista ja tehokasta tulliliittoa.

(12)Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa seuraajarahasto Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 515/2014 18 perustetulle vuosien 2014–2020 sisäisen turvallisuuden rahastolle perustamalla yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto, jäljempänä ’rahasto’.

(13)SEUT-sopimuksen V osastoon liittyvien oikeudellisten vaatimusten ja ulkoraja- ja tullivalvontapolitiikkoja koskevien erilaisten sovellettavien oikeusperustojen vuoksi rahastoa ei ole oikeudellisesti mahdollista perustaa yhtenä rahoitusvälineenä.

(14)Sen vuoksi rahasto olisi perustettava kokonaisvaltaisena kehyksenä, josta myönnetään unionin rahoitustukea rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan alalla ja joka käsittää tällä asetuksella perustettavan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen, jäljempänä ’rahoitusväline’, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o .../... 19 perustettavan tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen. Kehystä olisi täydennettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o .../... 20 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus], johon tässä asetuksessa olisi viitattava yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia koskevien sääntöjen osalta.

(15)Rahoitusväline olisi pantava täytäntöön noudattaen täysimääräisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita ja unionin kansainvälisiä velvoitteita perusoikeuksien osalta.

(16)Rahoitusvälineen on perustuttava sen edeltäjien tuella tehtyihin sijoituksiin ja saavutettuihin tuloksiin. Näitä edeltäjiä olivat Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 574/2007/EY 21 vuosiksi 2007–2013 perustettu ulkorajarahasto ja asetuksella (EU) N:o 515/2014 22 perustettu ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusväline osana sisäisen turvallisuuden rahastoa vuosiksi 2014–2020, ja sitä olisi laajennettava niin, että voidaan ottaa huomioon uudet kehityssuuntaukset.

(17)Yhdenmukaisen ja korkeatasoisen ulkorajavalvonnan ja joustavan laillisen rajanylitysliikenteen varmistamiseksi rahoitusvälineellä olisi edistettävä Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden kehittämistä, mihin sisältyvät kaikki toimet, jotka liittyvät politiikkaan, lainsäädäntöön, järjestelmälliseen yhteistyöhön, taakan jakamiseen, tilanteen arviointiin ja muuttuviin olosuhteisiin, jotka koskevat laittomien maahanmuuttajien rajanylityspaikkoja, henkilöstöön, laitteistoon ja teknologiaan; näitä toimia toteuttavat eri tasoilla jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja Euroopan raja- ja merivartiovirasto yhteistyössä muiden toimijoiden kuten kolmansien maiden ja muiden EU:n elinten, erityisesti vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston (eu-LISA), Europolin sekä kansainvälisten organisaatioiden kanssa.

(18)Rahoitusvälineestä olisi edistettävä viisumihakemusten käsittelyn tehostamista siten, että turvallisuuteen ja laittomaan muuttoliikkeeseen liittyvät riskit voidaan havaita ja arvioida sekä helpottaa vilpittömässä mielessä matkustavien henkilöiden viisumien käsittelyä. Rahoitusvälineestä olisi erityisesti annettava taloudellista tukea viisumihakemusten käsittelyn digitalisointiin, jonka tavoitteena on mahdollistaa nopeat, suojatut ja asiakaslähtöiset viisumimenettelyt sekä viisuminhakijoiden että konsulaattien eduksi. Rahoitusvälineellä olisi edistettävä myös mahdollisuuksia pitää yllä kattavaa konsuliedustusta eri puolilla maailmaa. Rahoitusvälineestä olisi myös katettava yhteisen viisumipolitiikan yhdenmukainen täytäntöönpano ja sen uudistaminen.

(19)Rahoitusvälineestä olisi myös tuettava Schengen-valtioiden alueella toteutettavia, rajavalvontaan liittyviä toimenpiteitä osana yhteisen yhdennetyn rajaturvallisuuden järjestelmän kehittämistä, joka vahvistaa Schengen-alueen yleistä toimivuutta.

(20)Ulkorajojen valvonnan parantamiseksi, laittoman muuttoliikkeen ehkäisemisen ja torjumisen edistämiseksi ja korkean turvallisuustason edistämiseksi unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella rahoitusvälineestä olisi tuettava laaja-alaisten, olemassa oleviin tai uusiin järjestelmiin perustuvien tietojärjestelmien kehittämistä. Siitä olisi myös tuettava sitä, että EU:n tietojärjestelmät (rajanylitystietojärjestelmä (EES) 23 , viisumitietojärjestelmä (VIS) 24 , EU:n matkustustieto- ja lupajärjestelmä (ETIAS) 25 , Eurodac 26 , Schengenin tietojärjestelmä (SIS) 27 ja kolmansien maiden kansalaisia koskeva eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä (ECRIS-TCN) 28 saadaan toimimaan jäsenvaltioissa yhteen, jotta nämä EU:n tietojärjestelmät ja niiden tiedot täydentäisivät toisiaan. Rahoitusvälineestä olisi myös edistettävä kansallisella tasolla tarvittavaa kehitystä sen jälkeen, kun keskustasolla on pantu täytäntöön yhteentoimivuuden komponentit (eurooppalainen hakuportaali (ESP), yhteinen biometrinen tunnistuspalvelu (yhteinen BMS), yhteinen henkilötietorekisteri (CIR) ja rinnakkaishenkilöllisyyksientunnistin (MID) 29 .

(21)Rahoitusvälineellä olisi täydennettävä ja tehostettava toimia, joilla pannaan täytäntöön Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus vastuun jakamisen ja yhteisvastuun periaatteiden mukaisesti jäsenvaltioiden ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välillä, jotka edustavat eurooppalaisen raja- ja merivartioston kahta pilaria. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että jäsenvaltioiden olisi ohjelmia laatiessaan otettava huomioon analyyttiset välineet sekä operatiiviset ja tekniset ohjeistukset, joita Euroopan raja- ja merivartiovirasto on kehittänyt, sekä sen kehittämät koulutussuunnitelmat kuten rajavartijoita koskeva yhteinen opetussuunnitelma ja siihen kuuluvat perusoikeuksiin ja kansainväliseen suojeluun liittyvät komponentit. Jotta Euroopan raja- ja merivartioviraston toimeksianto ja jäsenvaltioiden vastuulla olevat ulkorajatarkastukset ja ulkorajojen valvonta täydentäisivät toisiaan ja jotta varmistettaisiin yhdenmukaisuus ja vältettäisiin kustannustehottomuutta, komission olisi kuultava Euroopan raja- ja merivartiovirastoa sen toimivallan rajoissa jäsenvaltioiden toimittamien kansallisten ohjelmien luonnosten ja etenkin operatiivisella tuella rahoitettavien toimien johdosta.

(22)Rahoitusvälineestä olisi tuettava komission tiedonannossa Euroopan muuttoliikeagenda esitetyn ja Eurooppa-neuvoston 25 päivänä kesäkuuta 2015 30 hyväksymän hotspot-lähestymistavan täytäntöönpanoa. Hotspot-lähestymistapa tarjoaa operatiivista tukea jäsenvaltioille, joihin kohdistuu suhteettoman suuri muuttopaine unionin ulkorajoilla. Se tarjoaa yhdennettyä, kokonaisvaltaista ja kohdennettua apua yhteisvastuun ja vastuun jakamisen hengessä sekä Schengen-alueen yhtenäisyyden turvaamiseksi.

(23)Yhteisvastuullisuuden vuoksi koko Schengen-alueella ja vastuun jakamisen hengessä unionin niiden ulkorajojen suojelemiseksi, joilla on havaittu puutteita tai riskejä erityisesti neuvoston asetuksen (EU) N:o 1053/2013 31 mukaisesti tehdyn Schengen-arvioinnin jälkeen, asianomaisen jäsenvaltion olisi riittävällä tavalla puututtava asiaan käyttämällä ohjelmastaan varoja pannakseen täytäntöön kyseisen asetuksen nojalla annetut suositukset, jotka ovat linjassa Euroopan raja- ja merivartioviraston asetuksen (EU) N:o 2016/1624 13 artiklan mukaisesti tekemien haavoittuvuusarviointien kanssa.

(24)Rahoitusvälineen olisi osoitettava yhteisvastuullisuutta ja vastuun jakamista myöntämällä rahoitustukea niille jäsenvaltioille, jotka soveltavat ulkorajoja koskevia Schengenin säännöstön määräyksiä täysimääräisesti, ja niille jäsenvaltioille, jotka valmistautuvat osallistumaan Schengeniin täysimääräisesti, ja jäsenvaltioiden olisi käytettävä rahastoa siten, että edistetään ulkorajojen valvontaa koskevaa unionin yhteistä politiikkaa.

(25)Vuoden 2003 liittymisasiakirjan 32 liitteenä olevan, henkilöiden kauttakulusta maitse Kaliningradin alueen ja Venäjän federaation muiden osien välillä tehdyn pöytäkirjan N:o 5 mukaisesti rahoitusvälineestä olisi katettava mahdolliset lisäkustannukset, joita aiheutuu tällaista kauttakulkua koskevan unionin säännöstön erityismääräysten eli neuvoston asetuksen (EY) N:o 693/2003 33 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 694/2003 34 täytäntöönpanosta. Menetettyjen viisumimaksujen korvaamiseen tarkoitetun jatkuvan rahoitustuen tarve olisi kuitenkin määriteltävä unionin ja Venäjän federaation välillä voimassa olevan viisumijärjestelyn perusteella.

(26)Jäsenvaltioiden olisi rahoitusvälineen toimintapoliittisen tavoitteen saavuttamisen edistämiseksi varmistettava, että niiden ohjelmissa pyritään saavuttamaan rahoitusvälineen erityistavoitteet, valitut painopisteet ovat EU:n sovittujen painopisteiden ja liitteessä II esitettyjen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisia ja määrärahat kohdennetaan eri tavoitteisiin ja toimiin oikeassa suhteessa kohdattuihin haasteisiin ja tarpeisiin.

(27)Muiden EU:n rahastojen kanssa olisi pyrittävä kehittämään synergioita, yhdenmukaisuutta ja tehokkuutta, ja estämään toimien päällekkäisyyttä.

(28)Niiden kolmansien maiden kansalaisten palauttaminen, joista jokin jäsenvaltio on antanut palauttamispäätöksen, on yksi Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden komponenteista asetuksen (EU) 2016/1624 mukaisesti. Palauttamisen alalla toteutettavat toimenpiteet eivät luonteensa ja tavoitteensa vuoksi kuulu rahoitusvälineestä annettavan tuen soveltamisalaan, vaan ne katetaan asetuksessa (EU) N:o .../... [uusi turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa koskeva asetus] 35 .

(29)Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten ulkorajoilla tekemän tärkeä työn tunnustamiseksi ja sen varmistamiseksi, että niillä on käytössään riittävät keinot toteuttaa laaja-alaisia tehtäviään kyseisillä rajoilla, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o .../... [uusi tullitarkastuslaiterahasto] perustettavasta tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä myönnetään kyseisille kansallisille viranomaisille tarvittavaa rahoitusta, jotta ne voivat investoida tullitarkastuslaitteisiin sekä laitteisiin, joita voidaan tullivalvonnan lisäksi käyttää myös muihin tarkoituksiin.

(30)Useimpia tullitarkastuslaitteita voidaan käyttää myös muun lainsäädännön, kuten rajaturvallisuutta, viisumimenettelyjä tai poliisiyhteistyötä koskevien määräysten, noudattamiseen liittyviin tarkastuksiin. Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoon on sen vuoksi perustettu kaksi täydentävää rahoitusvälinettä, joilla on erilliset mutta yhdenmukaiset soveltamisalat laitteiden hankintaan. Tällä asetuksella perustettua rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä ei sovelleta sellaisiin laitteisiin, joita voidaan käyttää sekä rajaturvallisuuden että tullivalvonnan alalla. Tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä tuetaan taloudellisesti pääasiassa tullitarkastuksiin tarkoitettuja laitteita, mutta sitä voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin, kuten rajavalvontaan ja turvatoimiin. Roolien jako edistää virastojen välistä yhteistyötä osana Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden lähestymistapaa asetuksen (EU) 2016/1624 4 artiklan e alakohdan mukaisesti, ja se mahdollistaa tulli- ja rajaviranomaisten välisen yhteistyön ja maksimoi unionin talousarviovaikutuksen valvontalaitteiden yhteiskäytön ja yhteentoimivuuden kautta.

(31)Merirajojen valvonnan katsotaan kuuluvan unionin merialueilla suoritettaviin rannikkovartiostojen tehtäviin. Rannikkovartiostojen tehtäviä suorittavat kansalliset viranomaiset ovat myös vastuussa monenlaisista tehtävistä, joita ovat muun muassa meriturvallisuus, turvallisuus, etsintä ja pelastus, rajavalvonta, kalastuksenvalvonta, tullivalvonta, yleinen lainvalvonta ja ympäristönsuojelu. Rannikkovartiostojen laajan tehtävänkuvauksen vuoksi ne kuuluvat unionin eri politiikkojen toimialoihin, minkä vuoksi olisi kehitettävä synergioita vaikuttavampien ja tehokkaampien tulosten aikaansaamiseksi.

(32)Sen lisäksi, että unioni tekee yhteistyötä rannikkovartiostojen tehtävien osalta asetuksella (EU) 2016/1624 perustetun Euroopan raja- ja merivartioviraston, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1406/2002 36 perustetun Euroopan meriturvallisuusviraston ja asetuksella (EY) N:o 768/2005 37 perustetun Euroopan kalastuksenvalvontaviraston kanssa, merialueilla toteutettavien toimien yhdenmukaisuutta on parannettava myös kansallisella tasolla. Merialan eri toimijoiden välisten synergioiden olisi oltava Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden strategian ja merellisen turvallisuusstrategian mukaisia.

(33)Jotta täydentävyyttä voidaan vahvistaa, merialan toimintojen yhdenmukaisuutta tehostaa sekä välttää toimien päällekkäisyyttä ja lieventää talousarvioon liittyviä rajoitteita merialan kaltaisella kalliiden toimintojen alalla, rahoitusvälineestä olisi tuettava luonteeltaan monikäyttöisiä merioperaatioita, joissa päätavoitteena on rajavalvonta, mutta samanaikaisesti voitaisiin pyrkiä muihinkin tavoitteisiin.

(34)Kun rahoitusvälineestä tuetaan kolmansissa maissa toteutettavia ja niihin liittyviä toimenpiteitä, synergiaa olisi hyödynnettävä täysimääräisesti ja noudatettava yhdenmukaisuutta sellaisten muiden unionin ulkopuolella toteutettavien toimien kanssa, jotka saavat tukea unionin ulkoisen avun rahoitusvälineistä, ja täydennettävä kyseisiä toimia. Näiden toimien toteuttamisessa olisi etenkin pyrittävä noudattamaan täysin yhdenmukaisesti asianomaista maata tai aluetta koskevan unionin ulkoisen toiminnan ja ulkopolitiikan periaatteita ja yleistavoitteita. Rahaston ulkoisen ulottuvuuden puitteissa rahoitusvälineestä olisi myönnettävä kohdennettua tukea kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön tehostamiseen ja niiden rajavalvontaan ja rajaturvallisuuden ylläpitämisvalmiuksiin liittyvien keskeisten näkökohtien vahvistamiseen sellaisilla alueilla, joilla on merkitystä unionin muuttoliikepolitiikan ja turvallisuustavoitteiden kannalta.

(35)Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. Koska unionilla on jäsenvaltioita paremmat edellytykset laatia puitteet, joiden avulla osoitetaan unionin yhteisvastuullisuutta rajavalvonnan, yhteisen viisumipolitiikan ja maahanmuuttovirtojen hallinnan alalla, ja tarjota foorumi näiden politiikkojen perustana olevien yhteisten tietotekniikkajärjestelmien kehittämiselle, tämän asetuksen perusteella myönnettävä rahoitustuki edistää erityisesti kansallisten ja unionin tason valmiuksien kehittämistä näillä aloilla.

(36)Jäsenvaltion katsotaan jättäneen noudattamatta asianomaista unionin säännöstöä mukaan luettuna tämän rahoitusvälineen mukaisen operatiivisen tuen käytön osalta, jos jäsenvaltio ei ole täyttänyt perussopimusten mukaisia velvollisuuksiaan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan alalla, jos on olemassa selvä vaara, että jäsenvaltio loukkaa vakavasti unionin arvoja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan alan säännöstöä täytäntöön pannessaan tai jos Schengenin arviointi- ja valvontamekanismin puitteissa laaditussa arviointikertomuksessa on havaittu puutteita kyseisellä alalla.

(37)Rahoitusvälineessä olisi otettava huomioon joustavuuden lisäämisen ja yksinkertaistamisen tarve mutta myös ennustettavuuteen liittyvät vaatimukset sekä varmistettava resurssien jakautuminen tavalla, joka on oikeudenmukainen ja avoin siten, että saavutetaan tässä asetuksessa asetetut tavoitteet.

(38)Tässä asetuksessa olisi vahvistettava jäsenvaltioiden ohjelmiin osoitetut alkuperäiset määrät, jotka laskettiin liitteessä I vahvistettujen kriteereiden mukaisesti ja joissa otetaan huomioon ohjelman pituus ja uhkatasot maa- ja meriulkorajaosuuksilla, työmäärä lentoasemilla ja konsulaateissa sekä konsulaattien määrä.

(39)Kyseiset alkuperäiset määrät muodostavat perustan jäsenvaltioiden pitkän aikavälin investoinneille. Jotta voidaan ottaa huomioon alkutilanteessa tapahtuneet muutokset, kuten paine EU:n ulkorajoilla ja työmäärä ulkorajoilla ja konsulaateissa, jäsenvaltioille osoitetaan väliarvioinnin yhteydessä lisämäärä, joka perustuu uusimpiin saatavilla oleviin tilastotietoihin jakoperusteen mukaisesti, ja ottaen huomioon ohjelmien toteutusvaiheen.

(40)Koska rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan alan haasteet muuttuvat jatkuvasti, rahoituksen jakaminen on tarpeen mukauttaa muuttovirroissa tapahtuviin muutoksiin, paineisiin rajoilla ja turvallisuusuhkiin ja kohdentaa rahoitus painopisteisiin, joilla on suurin lisäarvo unionin kannalta. Jotta voidaan vastata kiireellisiin tarpeisiin, politiikassa ja unionin painopisteissä tapahtuviin muutoksiin ja kohdentaa rahoitusta toimiin, joilla on suurta lisäarvoa unionin kannalta, osa rahoituksesta jaetaan säännöllisin väliajoin erityistoimiin, unionin toimiin ja hätäapuun temaattisen rahoitusvälineen kautta.

(41)Jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään osa ohjelmaan myönnetyistä määrärahoista liitteessä IV lueteltujen toimien rahoittamiseen myöntämällä niille suurempi unionin rahoitusosuus.

(42)Rahoitusvälineestä olisi myönnettävä tukea rajaturvallisuudesta, yhteisestä viisumipolitiikasta ja laaja-alaisista tietojärjestelmistä aiheutuvien operatiivisten kustannusten kattamiseen niin, että jäsenvaltiot voivat pitää yllä valmiuksiaan, jotka ovat koko unionin kannalta olennaisen tärkeitä. Tällainen tuki käsittää rahoitusvälineen tavoitteisiin liittyvien erityisten kustannusten täyden korvaamisen, ja sen olisi kuuluttava erottamattomana osana jäsenvaltioiden ohjelmiin.

(43)Osa käytettävissä olevista rahoitusvälineen varoista voitaisiin alkuperäisen määrän lisäksi osoittaa myös sellaisiin jäsenvaltioiden ohjelmiin, joilla toteutetaan erityistoimia. Kyseiset erityistoimet olisi määriteltävä unionin tasolla ja niiden olisi liityttävä toimiin, jotka edellyttävät yhteisiä ponnisteluja tai toimiin, jotka ovat tarpeen sellaisen unionissa tapahtuneen kehityksen huomioon ottamiseksi, jonka vuoksi yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle on myönnettävä lisärahoitusta. Kyseessä voi olla esimerkiksi Euroopan raja- ja merivartioviraston operatiiviseen toimintaansa tarvitsemien teknisten laitteiden osto jäsenvaltioiden kansallisten ohjelmien kautta, viisumihakemusten käsittelyn uudistaminen, uusien laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittäminen ja järjestelmien välisen yhteentoimivuuden varmistaminen. Komissio määrittelee kyseiset erityistoimet työohjelmissaan.

(44)Jotta tämän rahoitusvälineen toimintapoliittisen tavoitteen täytäntöönpanoa voidaan täydentää kansallisella tasolla jäsenvaltioiden ohjelmien kautta, rahoitusvälineestä olisi myös tuettava unionin tason toimia. Kyseisten toimien tavoitteiden olisi oltava yleisiä strategisia tavoitteita rahoitusvälineen toiminta-alan puitteissa ja niiden olisi liityttävä politiikan analysointiin ja innovointiin, kansainväliseen keskinäiseen oppimiseen ja kumppanuuksiin sekä uusien aloitteiden ja toimien testaamiseen kaikkialla unionissa.

(45)Jotta voidaan vahvistaa unionin valmiutta vastata välittömästi odottamattomaan tai suhteettoman suureen muuttopaineeseen erityisesti niillä rajaosuuksilla, joilla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1052/2013 38 mukaisesti muuttopaineen vaikutuksen on todettu olevan sellainen, että se vaarantaa koko Schengen-alueen toimivuuden, jäsenvaltioiden konsulaattien viisumipalveluille aiheutuvaan paineeseen tai rajaturvallisuuteen kohdistuviin riskeihin, olisi oltava mahdollista myöntää hätäapua tässä asetuksessa vahvistetun kehyksen mukaisesti.

(46)Tämän rahoitusvälineen toimintapoliittiseen tavoitteeseen puututaan myös InvestEU-rahaston asianomaisen politiikanalan ikkunoihin kuuluvien rahoitusvälineiden ja talousarviotakuun kautta. Taloudellista tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eikä toimien pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi saatava aikaan selvä Euroopan tason lisäarvo.

(47)Tässä asetuksessa vahvistetaan kokonaisuudessaan rahoitusvälineen määrärahat, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä [talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 39 17 kohdan] mukaisesti.

(48)Tähän rahoitusvälineeseen sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o .../... [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä ’varainhoitoasetus’ 40 . Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitustukea, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt. Rahoitusvälineestä suoraan tai välillisesti hallinnoitaviin toimiin sovelletaan varainhoitoasetusta, jotta varmistetaan unionin rahoitusohjelmien toteutuksen yhdenmukaisuus.

(49)Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien toimien täytäntöönpanon osalta rahoitusvälineen olisi oltava osa yhdenmukaista kehystä, joka koostuu tästä asetuksesta, varainhoitoasetuksesta ja asetuksesta (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus].

(50)Asetuksella (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistetaan puitteet Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), koheesiorahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR), turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston (AMF), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (BMVI) (osana yhdennettyä rajaturvallisuuden rahastoa) toiminnalle ja vahvistetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallintaa ja valvontaa koskevat ja säännöt. Lisäksi tässä asetuksessa on tarpeen määritellä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen tavoitteet ja vahvistaa erityissäännökset niiden toimien osalta, joille voidaan myöntää rahoitusta tästä rahoitusvälineestä.

(51)Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusmuotoa, joka ei perustu toimien kustannuksiin.

(52)Asetuksen (EU) N:o .../... [uusi varainhoitoasetus] 41 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 42 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 43 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 44 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 45 mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 46 mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaan toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(53)Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonnasta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(54)Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU 47 94 artiklan nojalla saada rahoitusta rahoitusvälineen sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(55)SEUT-sopimuksen 349 artiklan nojalla ja neuvoston 12 päivänä huhtikuuta 2018 antamissaan päätelmissä hyväksymän komission tiedonannon Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa mukaisesti asianomaisten jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden kansallisissa ohjelmissa pyritään puuttumaan syrjäisimpien alueiden kohtaamiin uusiin uhkiin. Rahoitusvälineestä tuetaan kyseisiä jäsenvaltioita tarvittavilla resursseilla syrjäisimpien alueiden auttamiseksi.

(56)Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 48 22 ja 23 kohdan nojalla tätä rahoitusvälinettä on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä rahoitusvälineen käytännön vaikutuksista. Rahoitusvälineen saavutusten arvioimiseksi olisi määriteltävä tämän rahoitusvälineen kuhunkin erityistavoitteeseen liittyvät indikaattorit ja tavoitteet.

(57)Tässä rahoitusvälineessä otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Asiaan liittyvät toimet yksilöidään rahoitusvälineen valmistelun ja täytäntöönpanon aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen asianomaisten arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä.

(58)Komission ja jäsenvaltioiden olisi indikaattoreiden ja taloudellisen raportoinnin kautta seurattava rahoitusvälineen täytäntöönpanoa asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] ja tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti.

(59)Tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi ja muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat liitteessä IV tarkoitettuja toimia, joille voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia, ja toimintatukea koskevia säädöksiä sekä säädöksiä yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen edelleen kehittämiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa asiaa valmistellessaan asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että kyseiset kuulemiset toteutetaan 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä parempaa lainsäädäntöä koskevassa toimielinten sopimuksessa 49 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

(60)Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta tämän asetuksen yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 50 mukaisesti. Tarkastelumenettelyä olisi käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten osalta, joissa säädetään kaikkia jäsenvaltioita koskevat velvollisuudet, erityisesti ne, jotka koskevat tietojen toimittamista komissiolle, ja neuvoa-antavaa menettelyä olisi puolestaan käytettävä hyväksyttäessä sellaisia täytäntöönpanosäädöksiä, jotka liittyvät järjestelyihin tietojen toimittamiseksi komissiolle suunnittelun ja raportoinnin puitteissa, kun otetaan huomioon niiden puhtaasti tekninen luonne.

(61)Jäsenvaltio ei saisi osallistua tähän rahoitusvälineeseen samanaikaisesti kun se osallistuu unionin väliaikaiseen rahoitusvälineeseen, jonka tarkoituksena on auttaa tukea saavia jäsenvaltioita rahoittamaan muun muassa toimia unionin uusilla ulkorajoilla Schengenin raja- ja viisumisäännöstön täytäntöön panemiseksi ja ulkorajavalvonnan harjoittamiseksi.

(62)Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen 51 ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY 52 1 artiklan A ja B kohdassa tarkoitettuun alaan.

(63)Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen 53 ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A ja B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY 54 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(64)Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen 55 ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A ja B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU 56 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(65)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanskan olisi päätettävä mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(66)Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY 57 mukaisesti. Irlanti ei siten osallistu tämän asetuksen antamiseen, se ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(67)On asianmukaista yhdenmukaistaa tämän välineen soveltamiskausi vastaamaan neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o .../... [monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus] 58 soveltamiskautta,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.Tällä asetuksella perustetaan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline, jäljempänä ’rahoitusväline’, osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa, jäljempänä ’rahasto’.

2.Rahasto perustetaan tällä asetuksella yhdessä asetuksen (EU) .../... 59 [tullitarkastuslaiterahasto] kanssa, jolla perustetaan osana [yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa] tullitarkastuslaitteiden rahoitusväline.

3.Siinä vahvistetaan rahoitusvälineen tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)’rahoitusta yhdistävällä toimella’ unionin talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä unionin talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;

2)’rajanylityspaikalla’ toimivaltaisten viranomaisten ulkorajojen ylitykseen hyväksymää ylityspaikkaa, josta on ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2016/399 60 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti;

3)’Euroopan yhdennetyllä rajaturvallisuudella’ asetuksen (EU) 2016/1624 4 artiklassa lueteltuja komponentteja;

4)’ulkorajoilla’ jäsenvaltioiden rajoja: maarajoja, joki- ja järvirajat mukaan luettuina, merirajoja, lentoasemia sekä joki-, meri- ja järviliikenteen satamia, joihin sovelletaan ulkorajojen ylittämistä koskevaa unionin lainsäädäntöä, mukaan luettuina ne sisärajat, joilla tarkastuksia ei ole vielä poistettu;

5)’ulkorajaosuudella’ jäsenvaltion maa- tai meriulkorajaa kokonaisuudessaan tai osittain sellaisena kuin se on määritelty asetuksessa (EU) N:o 1052/2013;

6)’hotspot-alueella’ asetuksen (EU) 2016/1624 2 artiklan 10 alakohdassa määriteltyä hotspot-aluetta;

7)’sisärajoilla, joilla tarkastuksia ei ole vielä poistettu’:

a)yhteistä rajaa Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavan jäsenvaltion ja sellaisen jäsenvaltion välillä, jonka on määrä soveltaa Schengenin säännöstöä täysimääräisesti liittymisasiakirjansa mukaisesti, mutta jonka osalta asianomainen neuvoston päätös, jossa se valtuutetaan soveltamaan säännöstöä täysimääräisesti, ei ole vielä tullut voimaan;

b)yhteistä rajaa kahden sellaisen jäsenvaltion välillä, joiden on määrä soveltaa Schengenin säännöstöä täysimääräisesti liittymisasiakirjansa mukaisesti, mutta joiden osalta asianomainen neuvoston päätös, jossa ne valtuutetaan soveltamaan säännöstöä täysimääräisesti, ei ole vielä tullut voimaan.

3 artikla

Rahoitusvälineen tavoitteet

1.Rahoitusväline on osa yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa ja sen toimintapoliittisena tavoitteena on varmistaa vahva ja tehokas Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus ulkorajoilla samalla, kun suojataan henkilöiden vapaa liikkuvuus unionin sisällä unionin perusoikeuksiin sitoutumisen mukaisesti ja edistetään siten turvallisuuden korkean tason varmistamista unionissa.

2.Edellä 1 kohdassa säädetyn toimintapoliittisen tavoitteen puitteissa rahoitusvälineellä edistetään seuraavia erityistavoitteita:

a)tuetaan eurooppalaisen raja- ja merivartioston ulkorajoilla toteuttamaa yhdennettyä eurooppalaista rajaturvallisuutta, josta vastaavat yhdessä Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja rajavalvonnasta vastaavat kansalliset viranomaiset, laillisten rajanylitysten helpottamiseksi, laittoman maahanmuuton ja rajatylittävän rikollisuuden ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi ja muuttovirtojen hallitsemiseksi tehokkaalla tavalla;

b)tuetaan yhteistä viisumipolitiikkaa laillisen matkustamisen helpottamiseksi ja ehkäistään muuttoliike- ja turvallisuusriskejä.

3.Edellä 2 kohdassa säädettyjen erityistavoitteiden puitteissa rahoitusväline pannaan täytäntöön toteuttamalla liitteessä II lueteltuja toimenpiteitä.

4 artikla

Tuen soveltamisala

1.Edellä 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden puitteissa ja liitteessä II lueteltujen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti rahoitusvälineestä tuetaan erityisesti liitteessä III lueteltuja toimia.

2.Tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi rahoitusvälineestä voidaan tarvittaessa tukea liitteessä III tarkoitettujen unionin painopisteiden mukaisia kolmansiin maihin liittyviä ja kolmansissa maissa toteutettavia toimia 5 artiklan mukaisesti.

3.Seuraavat toimet eivät ole tukikelpoisia:

a)liitteessä III olevan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut toimet niillä sisärajoilla, joilla tarkastuksia ei ole vielä poistettu;

b)toimet, jotka liittyvät asetuksessa (EU) 2016/399 tarkoitettuun sisärajoilla tehtävien tarkastusten väliaikaiseen ja poikkeukselliseen palauttamiseen;

c)tavaroiden tarkastuksen osalta:

1)toimet, joiden yksinomainen tarkoitus tai vaikutus on tavaroiden tarkastus;

2)laitteiden osto, ylläpito tai parantaminen, lukuun ottamatta liikennevälineitä, jonka yhtenä tarkoituksena tai vaikutuksena on tavaroiden tarkastus;

3)muut tämän asetuksen mukaiset toimet, joiden pääasiallinen tarkoitus tai vaikutus on tavaroiden tarkastus.

Jos kyseessä on hätätilanne, tässä kohdassa tarkoitetut toimet, jotka eivät ole tukikelpoisia, voidaan katsoa tukikelpoisiksi.

5 artikla

Osallistumiskelpoiset yhteisöt

1.Osallistumiskelpoisiin yhteisöihin voivat kuulua seuraavat:

a)oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista maista:

i)    jäsenvaltio tai siihen sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;

ii)    työohjelmassa mainittu kolmas maa siinä säädetyin edellytyksin;

b)mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai mikä tahansa kansainvälinen organisaatio.

2.Luonnolliset henkilöt eivät ole osallistumiskelpoisia.

3.Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, ovat poikkeustapauksissa osallistumiskelpoisia, jos tämä on tarpeen tietyn toimen tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.Oikeussubjektit, jotka osallistuvat vähintään kahden riippumattoman yhteisön muodostamiin yhteenliittymiin, jotka ovat sijoittautuneet eri jäsenvaltioihin tai kyseisiin jäsenvaltioihin sidoksissa oleviin merentakaisiin maihin ja alueille tai kolmansiin maihin, ovat osallistumiskelpoisia.

II LUKU

RAHOITUS- JA TÄYTÄNTÖÖNPANOKEHYS

1 jakso

Yhteiset säännökset

6 artikla

Yleiset periaatteet

1.Tämän asetuksen nojalla myönnettävä tuki täydentää kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia ja tuo lisäarvoa tämän asetuksen tavoitteisiin.

2.Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että tämän asetuksen nojalla myönnetty tuki ja jäsenvaltioiden myöntämä tuki ovat yhdenmukaisia unionin asiaankuuluvien toimien, politiikkojen ja painopisteiden kanssa ja että ne täydentävät unionin muita rahoitusvälineitä.

3.Rahoitusvälinettä hallinnoidaan suoraan, välillisesti tai yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdan mukaisesti.

7 artikla

Talousarvio

1.Rahoitusvälineen täytäntöönpanoon varatut määrärahat vuosiksi 2021–2027 ovat 8 018 000 000 euroa käypinä hintoina.

2.Määrärahat käytetään seuraavasti:

a)yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitaviin ohjelmiin osoitetaan 4 811 000 000 euroa, joista 157 200 000 euroa osoitetaan 16 artiklassa tarkoitettuun yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavaan erityiseen kauttakulkujärjestelyyn;

b)temaattiseen rahoitusvälineeseen osoitetaan 3 207 000 000 euroa.

3.Enintään 0,52 prosenttia määrärahoista osoitetaan komission aloitteesta annettavaan tekniseen apuun rahoitusvälineen täytäntöönpanoa varten.

4.Schengenin säännöstön määräysten täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuvien maiden osallistumista koskevan luonteen ja yksityiskohtaisten sääntöjen määrittämiseksi toteutetaan järjestelyjä maiden assosiaatiosopimusten asiaa koskevien määräysten mukaisesti. Näiden maiden rahoitusosuudet lisätään 1 kohdassa tarkoitettuihin unionin talousarviosta saataviin kokonaismäärärahoihin.

8 artikla

Temaattisen rahoitusvälineen täytäntöönpanoa koskevat yleiset säännökset

1.Edellä 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut määrärahat osoitetaan joustavasti temaattisen rahoitusvälineen kautta käyttäen yhteistyöhön perustuvaa, suoraa tai välillistä hallinnointia työohjelmissa esitetyn mukaisesti. Temaattisesta rahoitusvälineestä saatava rahoitus käytetään sen seuraaviin osiin:

a)erityistoimet;

b)unionin toimet ja

c)hätäapu.

Komission aloitteesta annettavaa teknistä apua on myös tuettava temaattisen rahoitusvälineen määrärahoista. 

2.Temaattisesta rahoitusvälineestä saatava rahoitus osoitetaan painopisteisiin, joilla on suuri lisäarvo unionille, tai ne käytetään kiireellisiin tarpeisiin liitteessä II esitettyjen sovittujen unionin painopisteiden mukaisesti.

3.Jos temaattisesta rahoitusvälineestä myönnetään jäsenvaltioille rahoitusta, jota hallinnoidaan suoraan tai välillisesti, onvarmistettava, ettei komissio ole antanut valituista hankkeista perusteltua lausuntoa SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai hankkeiden toteuttamisen.

4.Jos temaattisesta rahoitusvälineestä myönnetään jäsenvaltioille rahoitusta, jota hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, komission on asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 18 artiklaa ja 19 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa arvioitava,antaako komissio suunnitelluista valituista toimista perustellun lausunnon SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai hankkeiden toteuttamisen.

5.Komissio vahvistaa kokonaismäärän, joka on käytettävissä temaattiseen rahoitusvälineeseen unionin talousarvion vuotuisista määrärahoista.

6.Komissio hyväksyy varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetut rahoituspäätökset temaattisen rahoitusvälineen osalta ja määrittää tuettavat tavoitteet ja toimet sekä määrät kullekin sen 1 kohdassa tarkoitetulle osalle. Rahoituspäätöksissä esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä.

7.Edellä 3 kohdassa tarkoitetun rahoituspäätöksen hyväksymisen jälkeen komissio voi vastaavasti muuttaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoituja ohjelmia.

8.Rahoituspäätökset voivat olla yksi- tai monivuotisia ja ne voivat kattaa temaattisen rahoitusvälineen yhden tai useamman osan.

2 jakso
Tuki ja täytäntöönpano yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin kautta

9 artikla

Soveltamisala

1.Tätä jaksoa sovelletaan 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin määrärahoihin ja lisävaroihin, joita hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 8 artiklassa tarkoitetun temaattisen rahoitusvälineen osalta tehdyn komission päätöksen mukaisesti.

2.Tämän jakson mukaista tukea hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varainhoitoasetuksen 63 artiklan ja asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] mukaisesti.

10 artikla

Talousarviomäärärahat

1.Edellä 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut varat osoitetaan jäsenvaltioiden toteuttamiin kansallisiin ohjelmiin, jäljempänä ’ohjelmat’, joita hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, seuraavasti:

a)4 009 000 000 euroa jäsenvaltioille liitteessä I olevien kriteereiden mukaisesti;

b)802 000 000 jäsenvaltioille ohjelmiin osoitettavien määrärahojen muuttamista varten 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.Jos 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua määrää ei osoiteta, jäljellä oleva määrä voidaan lisätä 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun määrään.

11 artikla

Yhteisrahoitusosuudet

1.Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus hankkeen kaikista tukikelpoisista menoista on enintään 75 prosenttia.

2.Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuutta voidaan nostaa 90 prosenttiin erityistoimien puitteissa toteutettavien hankkeiden kaikista tukikelpoisista menoista.

3.Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuutta voidaan nostaa 90 prosenttiin liitteessä IV lueteltujen toimien kaikista tukikelpoisista menoista.

4.Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuutta voidaan nostaa 100 prosenttiin operatiivisen tuen, mukaan lukien erityisen kauttakulkujärjestelyn, kaikista tukikelpoisista menoista.

5.Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuutta voidaan nostaa 100 prosenttiin hätäavun kaikista tukikelpoisista menoista.

6.Ohjelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä vahvistetaan yhteisrahoitusosuus ja tästä rahoitusvälineestä annettava tuen enimmäismäärä 1–5 kohdassa tarkoitettujen toimien tyyppien osalta.

7.Kunkin erityistavoitteen osalta komission päätöksessä vahvistetaan, sovelletaanko erityistavoitetta koskevaa yhteisrahoitusosuutta

a)kokonaismäärään, mukaan luettuina julkiset ja yksityiset rahoitusosuudet, vai

b)ainoastaan julkiseen rahoitusosuuteen.

12 artikla

Ohjelmat

1.Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen ohjelmassa olevat painopisteet ovat yhdenmukaisia rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan alan unionin painopisteiden ja haasteiden kanssa ja että niillä vastataan näihin painopisteisiin ja haasteisiin, ja että ne ovat täysin linjassa asianomaisen unionin säännöstön ja sovittujen unionin painopisteiden kanssa. Ohjelmiensa painopisteitä määrittäessään jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä II esitetyt täytäntöönpanotoimenpiteet otetaan riittävällä tavalla huomioon.

2.Komissio varmistaa, että Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja tarvittaessa eu-LISA ovat mukana jäsenvaltioiden ohjelmien kehittämisprosessissa jo varhaisessa vaiheessa, sikäli kuin se kuuluu virastojen toimivaltaan.

3.Se kuulee Euroopan raja- ja merivartiovirastoa ohjelmaluonnoksista painottaen erityisesti operatiiviseen tukeen sisältyviä toimia 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti sen varmistamiseksi, että viraston ja jäsenvaltioiden rajaturvallisuutta koskevat toimet ovat yhdenmukaisia ja täydentäviä, ja että vältetään kaksoisrahoitus ja saavutetaan kustannustehokkuus.

4.Komissio voi antaa Euroopan raja- ja merivartiovirastolle ja tarvittaessa eu-LISAlle 5 jaksossa tarkoitetut seuranta- ja arviointitehtävät erityisesti sen varmistamiseksi, että rahoitusvälineen tuella toteutetut toimet noudattavat asianomaista unionin säännöstöä ja sovittuja unionin painopisteitä.

5.Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien suositusten hyväksymisen jälkeen asetuksen (EU) N:o 1053/2013 mukaisesti ja haavoittuvuusarviointien toteuttamisen yhteydessä annettujen suositusten hyväksymisen jälkeen asetuksen (EU) N:o 2016/1624 mukaisesti asianomaisen jäsenvaltion on tarkasteltava yhdessä komission kanssa asianmukaisinta tapaa vastata näihin suosituksiin tämän rahoitusvälineen tuella.

6.Komissio antaa tarvittaessa Euroopan raja- ja merivartioviraston tehtäväksi tarkastella asianmukaisinta tapaa vastata suosituksiin tämän rahoitusvälineen tuella.

7.Edellä 5 kohtaa täytäntöönpannessaan asianomaisen jäsenvaltion on asetettava ohjelmassa etusijalle toimenpiteet havaittujen puutteiden, erityisesti vakavien puutteiden korjaamiseksi, ja noudattamatta jättämistä koskevien arviointien johdosta toteutettavat toimet.

8.Kyseessä olevaa ohjelmaa on tarvittaessa muutettava 5 kohdassa tarkoitettujen suositusten huomioon ottamiseksi. Komissio voi hyväksyä tarkistetun ohjelman riippuen siitä, minkälainen vaikutus muutoksella on.

9.Yhteistyössä komission ja Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa, viraston toimivaltuuksien mukaisesti, ja niitä kuullen asianomainen jäsenvaltio voi kohdentaa ohjelmansa varat uudelleen, mukaan luettuina operatiiviseen tukeen osoitetut määrärahat, jotta se voisi vastata 5 kohdassa tarkoitettuihin suosituksiin, joilla on rahoitusvaikutuksia.

10.Jos jäsenvaltio päättää panna täytäntöön rahoitusvälineen tuella hankkeita kolmannen maan kanssa tai kolmannessa maassa, asianomaisen jäsenvaltion on kuultava komissiota ennen hankkeen käynnistämistä.

11.Jos jäsenvaltio päättää toteuttaa kolmannen maan kanssa tai kolmannessa maassa rahoitusvälineen tuella toimia, jotka liittyvät laittomien rajanylitysten seurantaan, havaitsemiseen, tunnistamiseen, jäljittämiseen, estämiseen ja pysäyttämiseen tarkoituksena havaita, estää ja torjua laitonta maahanmuuttoa ja rajat ylittävää rikollisuutta sekä auttaa suojelemaan maahanmuuttajien henkeä ja pelastamaan maahanmuuttajia hengenmenetykseltä, sen on varmistettava, että se on ilmoittanut komissiolle kaikki kahden- tai monenväliset yhteistyösopimukset kyseisen kolmannen kanssa asetuksen (EU) N:o 1052/2013 20 artiklan mukaisesti.

12.Toimintavälineisiin, mukaan lukien kulkuneuvoihin, ja viestintäjärjestelmiin, joita tarvitaan tehokasta ja turvattua rajavalvontaa varten, ja jotka on hankittu tämän rahoitusvälineen tuella, sovelletaan seuraavaa:

a)ennen kuin käynnistetään prosessi toimintavälineiden, mukaan lukien kulkuneuvojen, ja viestintäjärjestelmien hankkimiseksi rahoitusvälineestä saatavalla tuella, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseiset laitteet täyttävät Euroopan raja- ja merivartioviraston asettamat vaatimukset, jos niitä on, ja varmistettava Euroopan raja- ja merivartiovirastolta laitteiden tekniset eritelmät, jotta voidaan varmistaa eurooppalaisen raja- ja merivartioston käyttämien laitteiden yhteentoimivuus;

b)kaikki rajavalvontaan tarvittavat suuret toimintavälineet, kuten ilma- ja meriliikenteen kuljetus- ja valvontavälineet, jotka jäsenvaltio on hankkinut, on rekisteröitävä Euroopan raja- ja merivartioviraston kalustoreserviin, jotta nämä voidaan asettaa saataville asetuksen (EU) 2016/1624 39 artiklan 8 kohdan mukaisesti;

c)jäsenvaltiot voivat päättää hankkia rahoitusvälineen tuella laitteistoa monitavoitteisiin merioperaatioihin edellyttäen, että kansallisten viranomaisten käytössä olevia laitteita käytetään rajavalvontaoperaatioissa vuosittain vähintään 60 prosenttia kansallisiin tarkoituksiin käytetystä kokonaisajasta. Laitteet on rekisteröitävä Euroopan raja- ja merivartioviraston kalustoreserviin, jotta nämä omaisuuserät voidaan asettaa saataville asetuksen (EU) 2016/1624 39 artiklan 8 kohdan mukaisesti;

d)Euroopan raja- ja merivartioston johdonmukaisen voimavarojen kehittämissuunnitelman ja mahdollisten yhteisten hankintojen tukemiseksi jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle osana 27 artiklan mukaista raportointia monivuotinen suunnitelma laitteista, jotka aiotaan hankkia rahoitusvälineen puitteissa. Komissio toimittaa nämä tiedot Euroopan raja- ja merivartiovirastolle.

13.Tämän rahoitusvälineen tuella toteutettavan rajaturvallisuuden alan koulutuksen on perustuttava asianmukaiseen yhdenmukaistettuun ja laatuvarmistettuun eurooppalaiseen koulutukseen ja raja- ja merivalvonnan yhteisiin koulutusstandardeihin.

14.Jäsenvaltioiden on edistettävä erityisesti liitteessä IV lueteltuja toimia. Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 29 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitettä IV.

15.Asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 17 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun ohjelmasuunnittelun on perustuttava liitteessä VI olevassa taulukossa 1 esitettyihin tukitoimityyppeihin.

13 artikla

Väliarviointi

1.Vuonna 2024 komissio osoittaa asianomaisten jäsenvaltioiden ohjelmiin 10 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun lisärahoituksen liitteessä I olevissa 1 kohdan c alakohdassa ja 2–11 kohdassa tarkoitettujen kriteereiden mukaisesti. Määrärahat perustuvat liitteessä I olevissa 1 kohdan c alakohdassa ja 2–11 kohdassa tarkoitettujen kriteereiden osalta tuoreimpiin käytössä oleviin tilastotietoihin. Rahoitus tulee voimaan varainhoitovuodesta 2025 alkavana jaksona.

2.Jos vähintään 10 prosentista 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista ohjelman alkuperäisistä määrärahoista ei ole tehty asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 85 artiklan mukaisesti toimitettua välimaksupyyntöä, asianomainen jäsenvaltio ei voi saada ohjelmaansa 1 kohdassa tarkoitettua lisärahoitusta.

3.Temaattisesta rahoitusvälineestä vuodesta 2025 alkaen jaettujen määrärahojen osalta on tarvittaessa otettava huomioon edistyminen asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 12 artiklassa tarkoitetun suoritusperusteisen kehyksen välitavoitteiden saavuttamisessa ja havaitut puutteet täytäntöönpanossa.

14 artikla

Erityistoimet

1.Erityistoimet ovat tämän asetuksen tavoitteiden mukaisia kansainvälisiä tai kansallisia hankkeita, joiden osalta yksi, useampi tai kaikki jäsenvaltiot voivat saada lisärahoitusta ohjelmiinsa.

2.Jäsenvaltiot voivat 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti lasketun osuuden lisäksi saada rahoitusta erityistoimiin edellyttäen, että se merkitään ohjelmassa erityistoimiin osoitetuksi rahoitukseksi ja käytetään edistämään tämän asetuksen tavoitteiden toteuttamista.

3.Rahoitusta ei saa käyttää muihin ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen ohjelman muuttamisen kautta.

15 artikla

Operatiivinen tuki

1.Operatiivinen tuki on osa jäsenvaltion määrärahoja, joka voidaan käyttää tukemaan viranomaisia, jotka vastaavat sellaisten tehtävien ja palvelujen suorittamisesta, jotka muodostavat unionin hyväksi suoritettavan julkisen palvelun.

2.Jäsenvaltio voi käyttää enintään 30 prosenttia sen ohjelmaan tämän rahoitusvälineen perusteella myönnetyistä määrärahoista rahoittaakseen operatiivista tukea viranomaisille, jotka vastaavat sellaisten tehtävien ja palvelujen suorittamisesta, jotka muodostavat unionin hyväksi suoritettavan julkisen palvelun.

3.Operatiivista tukea käyttävien jäsenvaltioiden on noudatettava unionin raja- ja viisumisäännöstöä.

4.Jäsenvaltioiden on perusteltava ohjelmassa ja 27 artiklassa tarkoitetuissa vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa operatiivisen tuen käyttöä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ennen ohjelman hyväksymistä ja Euroopan raja- ja merivartioviraston kuulemisen jälkeen viraston toimivaltuuksien osalta 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio arvioi alkutilanteen niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat ilmoittaneet aikovansa käyttää operatiivista tukea ottaen huomioon kyseisten jäsenvaltioiden toimittamat tiedot, ja tarvittaessa tiedot, jotka ovat saatavilla Schengenin arviointien ja haavoittuvuusarviointien valossa sekä Schengenin arviointien ja haavoittuvuusarviointien jälkeen annetut suositukset.

5.Operatiivinen tuki keskitetään erityistehtäviin ja -palveluihin liitteessä VII esitetyn mukaisesti sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan 3 kohdan c alakohdan soveltamista.

6.Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 29 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitteessä VII olevia erityistehtäviä ja -palveluita.

16 artikla

Erityiselle kauttakulkujärjestelylle myönnettävä operatiivinen tuki

1.Rahoitusvälineestä myönnetään tukea menetettyjen kauttakulkuviisumimaksujen korvaamiseen ja ylimääräisiin kustannuksiin, joita aiheutuu asetuksen (EY) N:o 693/2003 ja asetuksen (EY) N:o 694/2003 mukaisen kauttakulkua helpottavaan asiakirjaan (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavaan asiakirjaan (FRTD) liittyvän järjestelyn täytäntöönpanosta.

2.Liettualle osoitetut määrärahat 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua erityistä kauttakulkujärjestelyä varten asetetaan saataville operatiivisena lisätukena Liettualle liitteessä VII tarkoitettujen ohjelman operatiiviseen tukeen oikeutettujen toimien mukaisesti.

3.Poiketen siitä, mitä 15 artiklan 2 kohdassa säädetään, Liettua voi käyttää sille 7 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti osoitetut määrärahat operatiivisen tuen rahoittamiseen 15 artiklan 2 kohdassa määritellyn määrän lisäksi.

4.Komissio ja Liettua tarkastelevat tämän artiklan soveltamista uudelleen, jos tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat erityisen kauttakulkujärjestelyn olemassaoloon tai toteutukseen.

3 jakso
Tuki ja täytäntöönpano suoran ja välillisen hallinnoinnin kautta

17 artikla

Soveltamisala

Komissio panee tämän jakson mukaisen tuen täytäntöön suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, tai se pannaan täytäntöön välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

18 artikla

Unionin toimet

1.Unionin toimet ovat tämän asetuksen tavoitteiden mukaisia kansainvälisiä hankkeita tai unionin etujen kannalta erityisen tärkeitä hankkeita.

2.Komission aloitteesta rahoitusvälineestä voidaan rahoittaa unionin toimia, jotka koskevat 3 artiklassa tarkoitettuja tämän asetuksen tavoitteita liitteiden II ja III mukaisesti.

3.Unionin toimista voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa, erityisesti avustuksina, palkintoina ja hankintoina. Lisäksi niistä voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.

4.Suoran hallinnoinnin kautta myönnettävät avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen [VIII osaston] mukaisesti.

5.Ehdotuksia arvioiva arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista.

6.Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin tuensaajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. Asetuksen (EU) N:o .../... [takuurahastosta annetun asetuksen seuraaja] [X artiklan] säännöksiä sovelletaan.

19 artikla

Rahoitusta yhdistävät toimet

Tämän rahoitusvälineen puitteissa päätetyt rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen [X osaston] mukaisesti.

20 artikla

Tekninen apu komission tasolla

Rahoitusvälineestä voidaan tukea komission aloitteesta tai komission puolesta toteutettavia teknisen avun toimenpiteitä. Toimenpiteet voidaan rahoittaa täysimääräisesti. 

21 artikla

Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti.

22 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

2.Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat tätä rahoitusvälinettä ja sen toimia ja tuloksia. Tälle rahoitusvälineelle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät tämän asetuksen tavoitteisiin.

4 jakso
Tuki ja täytäntöönpano yhteistyöhön perustuvan, suoran ja välillisen hallinnoinnin kautta

23 artikla

Hätäapu

1.Rahoitusvälineestä myönnetään rahoitustukea kiireellisiin tarpeisiin ja erityistarpeisiin hätätilanteessa, joka johtuu äkillisestä ja poikkeuksellisesta paineesta, kun suuri tai suhteeton määrä kolmansien maiden kansalaisia on ylittänyt, ylittää tai odotetaan ylittävän yhden tai useamman jäsenvaltion ulkorajat erityisesti rajaosuuksilla, joilla vaikutuksen on todettu olevan sellainen, että se vaarantaa koko Schengen-alueen toimivuuden, tai mistä tahansa muusta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvasta tilanteesta, johon liittyy äkillinen ja poikkeuksellinen paine, ja joka vaatii välitöntä toimintaa.

2.Hätäapua voidaan myöntää erillisvirastoihin suoraan myönnettävinä avustuksina.

3.Jäsenvaltioiden ohjelmiin voidaan 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti lasketun osuuden lisäksi osoittaa hätäapua edellyttäen, että se merkitään ohjelmassa hätäavuksi. Rahoitusta ei saa käyttää muihin ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen ohjelman muuttamisen kautta.

4.Suoran hallinnoinnin kautta myönnettävät avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen [VIII osaston] mukaisesti.

24 artikla

Kumulatiivinen, täydentävä ja yhdistetty rahoitus

1.Toimi, joka on saanut rahoitusta rahoitusvälineestä, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta, mukaan lukien yhteistyössä hallinnoitavista rahastoista, edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Kunkin rahoitusta myöntävän unionin ohjelman sääntöjä sovelletaan sen toimeen osoitettavaan rahoitusosuuteen. Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää toimen tukikelpoisia kokonaiskustannuksia ja unionin eri ohjelmista saatava tuki voidaan laskea määräsuhteessa tukiedellytykset vahvistavien asiakirjojen mukaisesti.

2.Toimet, joille on myönnetty huippuosaamismerkki, tai jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset vastaavat edellytykset:

a)ne on arvioitu rahoitusvälineeseen perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä;

b)ne täyttävät ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset;

c)niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön perusteella budjettirajoitusten takia, mutta

ne voivat saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 67 artiklan 5 kohdan ja asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus, hallinnointi ja seuranta] 8 artiklan mukaisesti edellyttäen, että tällaiset toimet ovat yhdenmukaisia asianomaisen ohjelman tavoitteiden kanssa. Tukea myöntävän rahaston tai rahoitusvälineen sääntöjä sovelletaan.

5 jakso

Seuranta, raportointi ja arviointi

1 alajakso Yhteiset säännökset

25 artikla

Seuranta ja raportointi

1.Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tietoja tuloksellisuudesta liitteen V mukaisesti varainhoitoasetuksen 43 artiklan 3 kohdan h alakohdan i alakohdan iii alakohdasta johtuvaa raportointivelvollisuutta noudattaen.

2.Komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 29 artiklan mukaisesti liitteen V muuttamiseksi, jotta Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettaviin tuloksellisuutta koskeviin tietoihin voidaan tehdä tarvittavat mukautukset.

3.Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan rahoitusvälineen edistymisestä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä VIII. Tuotosindikaattorien perustasona käytetään nollaa. Vuodelle 2024 asetettujen välitavoitteiden ja vuodelle 2029 asetettujen tavoitteiden on oltava kumulatiivisia.

4.Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

5.Jotta voidaan varmistaa, että edistystä rahoitusvälineen tavoitteiden saavuttamisessa voidaan arvioida tehokkaasti, komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 29 artiklan mukaisesti liitteen VIII muuttamiseksi näin indikaattoreita voidaan tarvittaessa tarkastella uudelleen ja täydentää; ja tätä asetusta voidaan täydentää seuranta- ja arviointikehyksen perustamista, mukaan luettuna jäsenvaltioiden toimittamia tietoja, koskevilla säännöksillä.

26 artikla

Arviointi

1.Komissio suorittaa tämän asetuksen, mukaan lukien tämän rahoitusvälineen mukaisesti toteutettujen toimien, väliarvioinnin ja jälkiarvioinnin.

2.Väliarviointi ja jälkiarviointi on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa asetuksen (EU) N:o …/.... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 40 artiklassa vahvistetun aikataulun mukaisesti.

2 alajakso Yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia koskevat säännöt

27 artikla

Vuotuiset tuloksellisuuskertomukset

1.Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 15 päivään helmikuuta 2023 mennessä ja tämän jälkeen vuosittain samaan päivään mennessä vuoteen 2031 saakka asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 36 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu vuotuinen tuloksellisuuskertomus. Vuonna 2023 toimitetun kertomuksen on katettava ohjelman täytäntöönpano 30 päivään kesäkuuta 2022 saakka.

2.Vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa on oltava erityisesti tiedot seuraavista:

a)edistyminen ohjelman täytäntöönpanossa ja välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa ottaen huomioon viimeisimmät tiedot asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 37 artiklan mukaisesti;

b)ohjelman tuloksellisuuteen vaikuttavat tekijät ja niiden korjaamiseksi toteutetut toimenpiteet;

c)rahoitusvälineestä tuettujen toimien ja unionin muista rahastoista, erityisesti kolmansissa maissa olevista tai niihin liittyvistä rahastoista, myönnettävän tuen välinen täydentävyys;

d)ohjelman rahoitusosuus asiaa koskevan unionin säännöstön ja toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoon;

e)viestintä- ja näkyvyystoimien toteuttaminen;

f)mahdollistavien edellytysten täyttyminen ja niiden soveltaminen koko ohjelmakauden ajan.

3.Komissio voi esittää huomautuksia vuotuisesta tuloksellisuuskertomuksesta kahden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta. Jos komissio ei esitä huomautuksia tässä määräajassa, kertomus katsotaan hyväksytyksi.

4.Tämän artiklan täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen malli. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

28 artikla

Seuranta ja raportointi

1.Asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] IV osaston mukaisen seurannan ja raportoinnin on perustuttava liitteessä VI olevissa taulukoissa 1, 2 ja 3 esitettyihin tukitoimityyppeihin. Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolla on valta antaa 29 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen VI muuttamiseksi.

2.Yhteisiä indikaattoreita on käytettävä asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 12 artiklan 1 kohdan, 17 artiklan ja 37 artiklan mukaisesti.

III LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

29 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 12, 15, 25 ja 28 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 12, 15, 25 ja 28 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan kyseisessä päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevan 12, 15, 25 ja 28 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

30 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston, sisäisen turvallisuuden rahaston ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen koordinointikomitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o182/2011 4 artiklaa.

3.Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi. Tätä ei sovelleta 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun täytäntöönpanosäädökseen.

31 artikla

Siirtymäsäännökset

1.Tämä asetus ei estä jatkamasta tai muuttamasta toimia ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen puitteissa, joka perustettiin osana sisäisen turvallisuuden rahastoa vuosiksi 2014–2020 asetuksella (EU) N:o 515/2014, jota sovelletaan edelleen kyseisiin toimiin niiden päättymiseen saakka.

2.Rahoitusvälineen määrärahat voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen rahoitusvälineen ja sen edeltäjän, ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen, joka perustettiin osana sisäisen turvallisuuden rahastoa vuosiksi 2014–2020 asetuksella (EU) N:o 515/2014, puitteissa hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

32 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Strasbourgissa

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

☑ uuteen toimeen

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 61

◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen.

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

☑ kesto on rajattu

–☑    alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.12.2027

–☑    Rahoitusvaikutukset koskevat maksusitoumusmäärärahojen osalta vuosia 2021–2027 ja maksumäärärahojen osalta vuosia vuodesta 2021 alkaen.

◻ kestoa ei ole rajattu

–käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 62

☑ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–☑ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻    toimeenpanovirastoja 63

☑ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

☑ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–☑ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille;

–☑ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava);

–☑ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle;

–☑ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille;

–☑ julkisoikeudellisille yhteisöille;

–☑ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut;

–☑ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut;

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot yksilöidyistä riskeistä ja niiden vähentämiseksi perustetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotettu uusi budjettikohta (ehdotetut uudet budjettikohdat)

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

			2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	Vuoden 2027 jälkeen	YHTEENSÄ
Toimintamäärärahat (jaoteltuina kohdassa 3.1 lueteltujen budjettikohtien mukaan)	Sitoumukset	(1)	605,643	1 152,796	1 165,153	1 244,444	1 257,299	1 270,410	1 280,255	—	7 976,000
	Maksut	(2)	39,834	73,210	308,262	830,687	1 223,613	1 211,502	1 206,009	3 082,882	7 976,000
Ohjelman määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 69	Sitoumukset = maksut	(3)	5,654	5,767	5,882	6,000	6,120	6,242	6,335	—	42,000
Ohjelman määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1+3	611,297	1 158,563	1 171,035	1 250,444	1 263,419	1 276,652	1 286,590	—	8 018,000
	Maksut	=2+3	45,488	78,977	314,144	836,687	1 229,733	1 217,744	1 212,344	3 082,882	8 018,000

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

7

Hallintomenot

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☑    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7
Henkilöresurssit	10,329	11,473	13,046	13,046	13,046	13,046	13,046	87,032
Muut hallintomenot	0,202	0,202	0,202	0,202	0,202	0,202	0,202	1,412
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma	10,531	11,675	13,248	13,248	13,248	13,248	13,248	88,444

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät 70
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot	5.654	5.767	5.882	6.000	6.120	6.242	6.335	42.000
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma	5.654	5.767	5.882	6.000	6.120	6.242	6.335	42.000

YHTEENSÄ

16.185

17.442

19.130

19.248

19.368

19.490

19.583

130.444

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☑    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

–◻    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–☑    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–◻    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–☑    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻    vaikutukset omiin varoihin

–☑    vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin ◻    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1)    COM(2015) 240 final, 13.5.2015.

(2)    EUVL C […], […], s. […].

(3)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1624, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1).

(4)    Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia: monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027, COM(2018) 321, 2.5.2018.

(5)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 574/2007/EY, tehty 23 päivänä toukokuuta 2007, ulkorajarahaston perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa (EUVL L 144, 6.6.2007, s. 22).

(6)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 515/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja päätöksen N:o 574/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 143).

(7)    COM(2018) 321 final, 2.5.2018.

(8)    Asetus (EU) .../...

(9)    COM(2018) 375, 29.5.2018.

(10)    EUVL L […], […], s.

(11)    EUVL C , , s. .

(12)    EUVL C , , s. .

(13)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1624, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1).

(14)    COM(2015) 240 final, 13.5.2015.

(15)     http://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2016/12/15/euco-conclusions-final/

(16)     Eurooppa-neuvoston päätelmät , 22. ja 23. kesäkuuta 2017.

(17)    COM(2017) 794 final.

(18)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N: o 515/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja päätöksen N:o 574/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 143).

(19)    EUVL L […], […], s.

(20)    EUVL L […], […], s.

(21)    EUVL L 144, 6.6.2007, s. 22.

(22)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N: o 515/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja päätöksen N: o 574/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 143).

(23)    Asetus (EU) 2017/2226, annettu 30 päivänä marraskuuta 2017, rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen ja asetusten (EY) N:o 767/2008 ja (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (EUVL L 327, 9.12.2017, s. 20).

(24)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60).

(25)    COM(2016) 731 final, 16.11.2016.

(26)    COM(2016) 272 final/2, 4.5.2016.

(27)    COM(2016) 881 final, 882 final ja 883 final, 21.12.2016.

(28)    COM(2017) 344 final, 29.6.2017.

(29)    COM(2017) 794 final, 12.12.2017.

(30)    EUCO 22/15 CO EUR 8 CONCL 3.

(31)    Neuvoston asetus (EU) N:o 1053/2013, annettu 7 päivänä lokakuuta 2013, arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten (EUVL L 295, 6.11.2013, s. 27).

(32)    EUVL L 236, 23.9.2003, s. 946.

(33)    Neuvoston asetus (EY) N:o 693/2003, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003, erityisen kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FRTD) käyttöön ottamisesta sekä yhteisen konsuliohjeiston ja yhteisen käsikirjan muuttamisesta (EUVL L 99, 17.4.2003, s. 8).

(34)    Neuvoston asetus (EY) N:o 694/2003, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003, asetuksessa (EY) N:o 693/2003 säädettyjen kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FRTD) yhtenäisestä kaavasta (EUVL L 99, 17.4.2003, s. 15).

(35)    EUVL L […], […], s.

(36)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N: o 1406/2002, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta (EYVL L 208, 5.8.2002, s. 1).

(37)    Neuvoston asetus (EY) N:o 768/2005, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2005, yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta ja yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä annetun asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta (EUVL L 128, 21.5.2005, s. 1).

(38)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1052/2013, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) perustamisesta (EUVL L 295, 6.11.2013, s. 11).

(39)    EUVL C , , s. .

(40)    EUVL C , , s. .

(41)    EUVL C […], […], s. […].

(42)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(43)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(44)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(45)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(46)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1939, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(47)    Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).

(48)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä, EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1–14.

(49)    EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(50)    EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

(51)    EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(52)    Neuvoston päätös 1999/437/EY, tehty 17 päivänä toukokuuta 1999, tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31).

(53)    EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

(54)    Neuvoston päätös 2008/146/EY, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1).

(55)    EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.

(56)    Neuvoston päätös 2011/350/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19).

(57)    Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).

(58)    EUVL L […], […], s.

(59)    EUVL L […], […], s.

(60)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (EUVL L 77, 23.3.2016, s. 1).

(61)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(62)    Tarkemmat kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx

(63)    Ohjelma voidaan (osittain) siirtää toimeenpanoviraston hallinnoitavaksi kustannushyötyanalyysin tulosten ja tähän liittyvien päätösten perusteella. Ohjelman toteuttamiseen komissiossa ja toimeenpanovirastossa liittyviä hallintomäärärahoja mukautetaan vastaavasti.

(64)    COM(2018) 375 final.

(65)    Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1042/2014, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2014, liite I; komission delegoitu asetus (EU) N:o 2015/1973, annettu 8 päivänä heinäkuuta 2015.

(66)    JM = jaksotetut määrärahat / EI-JM = jaksottamattomat määrärahat

(67)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(68)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokkaat.

(69)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(70)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(71)    AC = sopimussuhteiset toimihenkilöt; AL = paikalliset toimihenkilöt; END = kansalliset asiantuntijat; INT = vuokrahenkilöstö; JPD = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(72)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava osuus.

EUROOPAN KOMISSIO

Strasbourg12.6.2018

COM(2018) 473 final

LIITTEET

asiakirjaan

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi

{SEC(2018) 315 final}

{SWD(2018) 347 final}

{SWD(2018) 348 final}

LIITE I

Ohjelmien rahoituksen kohdentamisen perusteet yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa

1.10 artiklassa tarkoitetut käytettävissä olevat varat jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

a)kukin jäsenvaltio saa rahoitusvälineestä 5 000 000 euron kiinteän määrän vain ohjelmakauden alussa;

b)Liettualle kohdennetaan 157 200 000 euron määrä erityistä kauttakulkujärjestelyä varten vain ohjelmakauden alussa;

c)ja loput 10 artiklassa tarkoitetuista varoista jaetaan seuraavien perusteiden mukaisesti:

30 prosenttia – maaulkorajat;

35 prosenttia – meriulkorajat;

20 prosenttia – lentoasemat;

15 prosenttia – konsulaatit.

2.Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut maa- ja meriulkorajoihin käytettävissä olevat varat jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

a)70 prosenttia niiden maaulkorajojen ja meriulkorajojen pituudelle, joka lasketaan kullekin asetuksessa (EU) N:o 1052/2013 1 määritellylle rajaosuudelle 11 kohdan mukaisesti määriteltyjen painotustekijöiden perusteella; ja

b)30 prosenttia maa- ja meriulkorajojen työmäärälle, joka määritellään 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

3.Euroopan raja- ja merivartiovirasto määrittää 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun painotuksen 11 kohdan mukaisesti.

4.Edellä 1 kohdan c alakohdassa mainitut lentoasemien osalta käytettävissä olevat varat jaetaan jäsenvaltioiden kesken lentoasemista aiheutuvan, 7 kohdan b alakohdan mukaisesti määritellyn työmäärän mukaan.

5.Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut konsulaattien käytettävissä olevat varat jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

a)50 prosenttia asetuksen (EY) N:o 539/2001 2 liitteessä I luetelluissa maissa olevien jäsenvaltioiden konsulaattien (mukaan lukien kunniakonsulaatit) määrälle ja

b)50 prosenttia tämän liitteen 7 kohdan c alakohdan mukaisesti määritellylle työmäärälle, joka koskee viisumipolitiikan hoitoa jäsenvaltioiden konsulaateissa asetuksen (EY) N:o 539/2001 liitteessä I luetelluissa maissa.

6.Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua varojen jakamista varten ’meriulkorajoilla’ tarkoitetaan jäsenvaltioiden aluevesien ulkorajaa siten kuin se määritellään Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen 4–16 artiklan mukaisesti. Jos laittoman muuttoliikkeen tai laittoman maahantulon ehkäiseminen edellyttää säännöllisesti toteutettavia pitkän matkan operaatioita, meriulkorajoilla tarkoitetaan kuitenkin sellaisten alueiden ulkorajaa, joilla uhka on merkittävä. Tällöin ’meriulkorajan’ määritelmässä otetaan huomioon asianomaisen jäsenvaltion toimittamat operatiiviset tiedot kahdelta viime vuodelta. Tätä määritelmää käytetään yksinomaan tätä asetusta varten.

7.Rahoituksen alustavaa kohdentamista varten työmäärä arvioidaan niiden viimeisimpien keskimääräisten lukujen perusteella, jotka kattavat edeltävät 36 kuukautta ja ovat saatavilla tämän asetuksen ensimmäisenä soveltamispäivänä. Väliarviointia varten työmäärä arvioidaan niiden viimeisimpien keskimääräisten lukujen perusteella, jotka kattavat vuonna 2024 tehtävän väliarvioinnin aikaan saatavilla olevat edeltävät 36 kuukautta. Työmäärän arviointi perustuu seuraaviin tekijöihin:

a)maaulkorajat ja meriulkorajat:

1)70 prosenttia – ulkorajan ylitysten määrä rajan virallisilla ylityspaikoilla;

2)30 prosenttia – ulkorajalta käännytettyjen kolmansien maiden kansalaisten määrä;

b)lentoasemilla:

1)70 prosenttia – ulkorajan ylitysten määrä rajan virallisilla ylityspaikoilla;

2)30 prosenttia – ulkorajalta käännytettyjen kolmansien maiden kansalaisten määrä;

c)konsulaateissa:

viisumihakemusten määrä lyhytaikaista oleskelua tai lentoaseman kauttakulkua varten.

8.Edellä 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen konsulaattien määrän vertailuluvut lasketaan viisumihakemusten käsittelyä ja myönnettyjen viisumien muuttamista varten laaditusta käsikirjasta 19 päivänä maaliskuuta 2010 annetun komission päätöksen K(2010) 1620 liitteessä 28 olevien tietojen mukaisesti.

Jos jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet kyseisiä tilastoja, käytetään viimeisimpiä saatavilla olevia kyseisiä jäsenvaltioita koskevia tietoja. Jos jäsenvaltiosta ei ole saatavilla tietoja, vertailuluku on nolla.

9.Vertailuluvut, joita tarkoitetaan

a)7 kohdan a alakohdan 1 kohdassa ja 7 kohdan b alakohdan 1 alakohdassa, ovat viimeisimmät jäsenvaltion unionin lainsäädännön mukaisesti toimittamat tilastotiedot;

b)7 kohdan a alakohdan 2 kohdassa ja 7 kohdan b alakohdan 2 alakohdassa, ovat viimeisimmät tilastotiedot, jotka komissio (Eurostat ) on tuottanut jäsenvaltion unionin lainsäädännön mukaisesti toimittamien tietojen perusteella;

c)7 kohdan c alakohdassa, ovat viimeisimmät komission viisumisäännöstön 3 46 artiklan mukaisesti julkaisemat viisumeita koskevat tilastot.

d)Jos jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet kyseisiä tilastoja, käytetään viimeisimpiä saatavilla olevia kyseisiä jäsenvaltioita koskevia tietoja. Jos jäsenvaltiosta ei ole saatavilla tietoja, vertailuluku on nolla.

10.Euroopan raja- ja merivartiovirasto toimittaa komissiolle raportin varojen jakautumisesta maaulkorajojen, meriulkorajojen ja lentoasemien osalta 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

11.Rahoituksen alustavaa kohdentamista varten 10 kohdassa tarkoitetussa raportissa yksilöidään kunkin rajaosuuden keskimääräinen uhkataso niiden viimeisimpien keskimääräisten lukujen perusteella, jotka kattavat edeltävät 36 kuukautta tämän asetuksen ensimmäisenä soveltamispäivänä. Väliarviointia varten 10 kohdassa tarkoitetussa raportissa yksilöidään kunkin rajaosuuden keskimääräinen uhkataso niiden viimeisimpien keskimääräisten lukujen perusteella, jotka kattavat vuonna 2024 tehtävän väliarvioinnin aikaan saatavilla olevat edeltävät 36 kuukautta. Siinä määritetään kullekin rajaosuudelle oma painotustekijä soveltamalla asetuksessa (EU) N:o 1052/2013 määriteltyjä uhkatasoja:

a)kerroin 0,5: matala uhka;

b)kerroin 3: keskitason uhka

c)kerroin 5: korkea uhka;

d)tekijä 8: kriittinen uhka.

LIITE II

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1.Rahoitusväline edistää 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)rajavalvonnan parantaminen asetuksen (EU) N:o 2016/1624 4 artiklan a kohdan mukaisesti seuraavilla toimilla:

i.tarkastusten toteuttamista ja valvontaa ulkorajoilla koskevien valmiuksien lisääminen, myös toimenpiteet rajat ylittävän rikollisuuden, kuten maahantulijoiden salakuljetuksen, ihmiskaupan ja terrorismin, estämiseksi ja havaitsemiseksi;

ii.etsintä- ja pelastustoimien tukeminen osana merirajojen valvontaa;

iii.Schengen-alueella toteutettavat tekniset ja operatiiviset toimenpiteet, jotka liittyvät rajavalvontaan;

iv.sisäisen turvallisuuden riskien analysointi ja ulkorajojen toimintaan tai turvallisuuteen mahdollisesti vaikuttavien uhkien analysointi;

v.niiden jäsenvaltioiden tukeminen osana tämän asetuksen soveltamisalaa, joihin kohdistuu suhteeton olemassa oleva tai mahdollinen muuttopaine EU:n ulkorajoilla, esimerkiksi teknisen ja operatiivisen tuen kautta ja lähettämällä muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmiä hotspot-alueille.

b)eurooppalaisen raja- ja merivartioviraston kehittäminen edelleen yhteisen valmiuksien kehittämisen, yhteisten hankintojen, yhteisten normien vahvistamisen ja muiden sellaisten toimenpiteiden kautta, jolla virtaviivaistetaan jäsenvaltioiden ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välistä yhteistyötä ja koordinointia;

c)virastojen välisen yhteistyön lisääminen kansallisella tasolla rajavalvonnasta tai rajalla toteutetuista tehtävistä vastaavien kansallisten viranomaisten välillä sekä EU:n tasolla jäsenvaltioiden välillä tai jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien unionin elinten, toimistojen ja virastojen tai kolmansien maiden välillä;

d)unionin säännöstön yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen ulkorajoilla esimerkiksi toteuttamalla suosituksia, jotka perustuvat laadunvalvontamekanismeihin, esimerkiksi Schengenin arviointimekanismiin asetuksen (EU) N:o 1053/2013 mukaisesti, haavoittuvuusarviointeihin asetuksen (EU) 2016/1624 mukaisesti ja kansallisiin laadunvalvontamekanismeihin;

e)laaja-alaisten tietojärjestelmien perustaminen, toiminta ja ylläpito rajavalvonnan alalla, myös näiden tietojärjestelmien ja niiden viestintäinfrastruktuurin yhteentoimivuus.

2.Rahoitusväline edistää 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)tehokkaiden ja asiakasystävällisten palvelujen tarjoaminen viisuminhakijoille siten, että säilytetään viisumimenettelyn turvallisuus ja luotettavuus;

b)unionin viisumisäännöstön yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen, myös yhteisen viisumipolitiikan kehittäminen ja nykyaikaistaminen;

c)yhteistyön eri muotojen kehittäminen jäsenvaltioiden välille viisumien käsittelyssä;

d)laaja-alaisten tietojärjestelmien perustaminen, toiminta ja ylläpito yhteisen viisumipolitiikan alalla, myös näiden tietojärjestelmien ja niiden viestintäinfrastruktuurin yhteentoimivuus.

LIITE III

Tuen soveltamisala

1.Rahoitusvälineestä tuetaan 3 artiklan 2 kohdassa a alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen suhteen erityisesti seuraavia:

a)infrastruktuuri, rakennukset, rajanylityspaikoilla edellytetyt järjestelmät ja palvelut hotspot-alueita ja rajanylityspaikkojen rajavalvontaa varten luvattomien rajanylitysten, laittoman muuttoliikkeen ja rajat ylittävän rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ulkorajoilla sekä laillisten matkustajien joustavan kulun varmistamiseksi;

b)tehokkaaseen ja turvattuun rajavalvontaan tarvittavien toimintavälineiden, myös liikennevälineiden ja viestintäjärjestelmien, hallinnointi Euroopan raja- ja merivartioviraston kehittämien normien mukaisesti, jos sellaiset ovat olemassa;

c)koulutus yhdennetyn eurooppalaisen rajaturvallisuuden alalla tai sen kehittämiseen osallistuminen ottaen huomioon operatiiviset tarpeet ja riskianalyysi, sekä perusoikeuksia täysin noudattaen;

d)yhteisten yhteyshenkilöiden tilapäinen siirto kolmansiin maihin asetuksessa (EU) N:o …/ … 4 [maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkostoja koskeva asetus] määritellyllä tavalla ja rajavartijoiden ja muiden asiaankuuluvien asiantuntijoiden tilapäinen siirto jäsenvaltioon tai jäsenvaltiosta kolmanteen maahan, yhteistyön ja asiantuntijoiden tai yhteyshenkilöiden verkostojen operatiivisen kapasiteetin lisääminen sekä parhaiden käytänteiden vaihto ja eurooppalaisten verkostojen valmiuksien parantaminen unionin toimintalinjojen arvioinnissa, edistämisessä, tukemisessa ja kehittämisessä;

e)tutkimukset, pilottihankkeet ja muut toimet, joilla pyritään toteuttamaan tai kehittämään yhdennettyä eurooppalaista rajaturvallisuutta, esimerkiksi Euroopan raja- ja merivartioviraston kehittäminen edelleen yhteisen valmiuksien kehittämisen, yhteisten hankintojen, yhteisten normien vahvistamisen ja muiden sellaisten toimenpiteiden kautta, joilla virtaviivaistetaan jäsenvaltioiden ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välistä yhteistyötä ja koordinointia;

f)toimet, joilla kehitetään muihin jäsenvaltioihin siirrettävissä olevia innovatiivisia menetelmiä tai käytetään uusia teknologioita, ja erityisesti turvallisuustutkimushankkeiden tulosten käyttäminen, kun Euroopan raja- ja merivartiovirasto on todennut asetuksen (EU) 2016/1624 37 artiklan mukaisesti toimiessaan, että tällainen käyttäminen edistää eurooppalaisen raja- ja merivartioston operatiivisten valmiuksien kehittämistä;

g)ulkorajapolitiikan toteuttamiseen vaadittavat valmistelu-, seuranta-, hallinto- ja tekniset toimet, joilla esimerkiksi parannetaan Schengen-alueen hallintoa kehittämällä ja toteuttamalla asetuksessa (EU) N:o 1053/2013 vahvistettuja arviointimekanismeja Schengen-säännöstön ja Schengenin rajasäännöstön soveltamisen varmistamiseksi, mukaan lukien paikalla tehtäviin käynteihin osallistuvien komission ja jäsenvaltioiden asiantuntijoiden virkamatkakulut sekä toimenpiteet Euroopan raja- ja merivartioviraston asetuksen (EU) 2016/1624 mukaisesti tekemän haavoittuvuusarvioinnin jälkeen esitettyjen suositusten toteuttamiseksi;

h)tunnistaminen, sormenjälkien ottaminen, rekisteröinti, turvatarkastukset, kuulemiset, tietojen tarjoaminen, lääketieteellinen arviointi, haavoittuvuusarviointi ja tarvittaessa lääketieteellinen hoito sekä asianmukaisen menettelyn osoittaminen kolmansien maiden kansalaisille ulkorajoilla, erityisesti hotspot-alueilla;

i)toimet, joilla pyritään lisäämään sidosryhmien ja kansalaisten tietoisuutta unionin politiikoista ja tavoitteista, mukaan luettuna unionin poliittisia painopisteitä koskeva ulkoinen tiedotustoiminta;

j)tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen;

k)operatiivinen tuki Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden täytäntöönpanoa varten.

2.Rahoitusvälineestä tuetaan 3 artiklan 2 kohdassa b alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen suhteen erityisesti seuraavia:

a)viisumihakemusten käsittelyä ja konsuliyhteistyötä varten tarvittava infrastruktuuri ja rakennukset, myös turvatoimet, sekä muut toimet, joilla pyritään parantamaan viisuminhakijoille tarkoitettuja palveluja;

b)viisumihakemusten käsittelyä ja konsuliyhteistyötä varten tarvittavat toimintavälineet ja viestintäjärjestelmät;

c)konsulaattien ja muun henkilöstön kouluttaminen yhteisen viisumipolitiikan ja konsuliyhteistyön edistämiseksi;

d)parhaiden käytänteiden vaihto ja asiantuntijavaihto, myös asiantuntijoiden tilapäinen siirto, sekä eurooppalaisten verkostojen valmiuksien parantaminen unionin toimintalinjojen ja tavoitteiden arvioinnissa, edistämisessä, tukemisessa ja kehittämisessä edelleen;

e)tutkimukset, pilottihankkeet ja muut asianmukaiset toimet, esimerkiksi tietämyksen parantaminen analyysien, seurannan ja arviointien kautta;

f)toimet, joilla kehitetään innovatiivisia menettelyjä tai otetaan käyttöön uusia teknologioita, joita voidaan siirtää muihin jäsenvaltioihin, ja erityisesti hankkeet, joiden tarkoituksena on unionin rahoittamien tutkimushankkeiden tulosten testaus ja validointi;

g)valmistelu-, seuranta-, hallinto- ja tekniset toimet, joilla esimerkiksi parannetaan Schengen-alueen hallintoa kehittämällä ja toteuttamalla asetuksessa (EU) N:o 1053/2013 vahvistettuja arviointimekanismeja Schengen-säännöstön ja soveltamisen varmistamiseksi, mukaan lukien paikalla tehtäviin käynteihin osallistuvien komission ja jäsenvaltioiden asiantuntijoiden virkamatkakulut;

h)viisumipolitiikkaa koskevat tiedotustoimet sidosryhmien ja kansalaisten keskuudessa, mukaan luettuna unionin poliittisia painopisteitä koskeva ulkoinen tiedotustoiminta;

i)tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen;

j)operatiivinen tuki yhteisen viisumipolitiikan täytäntöönpanoa varten.

3.Rahoitusvälineestä tuetaan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimintapoliittisen tavoitteen suhteen erityisesti seuraavia:

a)laaja-alaisten tietojärjestelmien ja niihin liittyvien viestintäinfrastruktuurin osien ylläpitoa varten tarvittava infrastruktuuri ja rakennukset;

b)laajamittaisten tietojärjestelmien moitteetonta toimintaa varten tarvittavat välineet ja viestintäjärjestelmät;

c)laajamittaisiin viestintäjärjestelmiin liittyvä koulutus ja viestintä;

d)laajamittaisten tietojärjestelmien kehittäminen ja päivittäminen;

e)laajamittaisten tietojärjestelmien ja niiden yhteentoimivuuden toteuttamiseen liittyvät tutkimukset, konseptien oikeaksi todistaminen, pilottihankkeet ja muut asianmukaiset toimet;

f)toimet, joilla kehitetään innovatiivisia menettelyjä tai otetaan käyttöön uusia teknologioita, joita voidaan siirtää muihin jäsenvaltioihin, ja erityisesti hankkeet, joiden tarkoituksena on unionin rahoittamien tutkimushankkeiden tulosten testaus ja validointi;

g)tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen laajoja tietojärjestelmiä varten viisumien ja rajojen alalla;

h)operatiivinen tuki laajamittaisten tietojärjestelmien toteuttamisen alalla.

LIITE IV

Toimet, joiden yhteisrahoitusosuus voi olla suurempi 11 artiklan 3 kohdan ja 12 artiklan 14 kohdan mukaisesti

1)Toimintavälineiden hankkiminen yhteisin hankintajärjestelyin Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa Euroopan raja- ja merivartioviraston käyttöön sen operatiivista toimintaa varten asetuksen (EU) N:o 2016/1624 39 artiklan 14 kohdan mukaisesti.

2)Toimet, joilla tuetaan yhteistyötä jäsenvaltion ja sen naapurina olevan sellaisen kolmannen maan virastojen välillä, jonka kanssa EU:lla on yhteinen maa- tai meriraja.

3)Eurooppalaisen raja- ja merivartioston kehittäminen edelleen yhteisen valmiuksien kehittämisen, yhteisten hankintojen, yhteisten normien vahvistamisen ja muiden sellaisten toimenpiteiden kautta, jolla virtaviivaistetaan jäsenvaltioiden ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välistä yhteistyötä ja koordinointia liitteessä II olevan 1 kohdan b alakohdassa esitetyllä tavalla.

4)Maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden yhteinen käyttö liitteessä III tarkoitetulla tavalla.

5)Toimet ihmiskaupan uhrien tunnistamisen parantamiseksi ja rajat ylittävän yhteistyön lisääminen ihmiskauppiaiden havaitsemiseksi rajavalvonnan puitteissa.

6)Toimet, jotka liittyvät uusien menetelmien tai teknologioiden käyttöönottoon, siirtoon, testaukseen ja validointiin, mukaan lukien unionin rahoittamaan turvallisuustutkimukseen liittyvät pilottihankkeet ja seurantatoimet liitteessä III tarkoitetulla tavalla.

7)Toimet hotspot-alueiden perustamiseksi ja hoitamiseksi niissä jäsenvaltioissa, joihin kohdistuu poikkeuksellinen ja suhteeton olemassa oleva tai mahdollinen muuttopaine.

8)Viisumien käsittelyä koskevien yhteistyön muotojen kehittäminen edelleen jäsenvaltioiden kesken liitteessä II olevassa 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

9)Jäsenvaltioiden konsuliedustuksen lisääminen viisumipakon piiriin kuuluvissa maissa, erityisesti niissä, joissa yksikään jäsenvaltio ei ole vielä edustettuna.

LIITE V

25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut keskeiset tuloksellisuuden indikaattorit

a)Erityistavoite 1: tuetaan eurooppalaisen raja- ja merivartioston ulkorajoilla toteuttamaa yhdennettyä eurooppalaista rajaturvallisuutta, josta vastaavat yhdessä Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja rajavalvonnasta vastaavat kansalliset viranomaiset, laillisten rajanylitysten helpottamiseksi, laittoman maahanmuuton ja rajat ylittävän rikollisuuden ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi ja muuttovirtojen hallitsemiseksi tehokkaalla tavalla;

1)niiden laittomien rajanylitysten määrä, jotka havaittiin EU:n ulkorajalla a) rajatarkastusasemien välissä ja b) rajatarkastusasemilla

Tietolähde: Euroopan raja- ja merivartiovirasto

2)Niiden henkilöiden määrä, jotka saatiin kiinni vilpillisten matkustusasiakirjojen käytöstä rajatarkastusasemilla

Tietolähde: Euroopan raja- ja merivartiovirasto

b)Erityistavoite 2: tuetaan yhteistä viisumipolitiikkaa laillisen matkustamisen helpottamiseksi ja ehkäistään muuttoliike- ja turvallisuusriskejä:

1)niiden henkilöiden määrä, jotka saatiin kiinni vilpillisten matkustusasiakirjojen käytöstä rahaston tukea saavissa konsulaateissa

Tietolähde: jäsenvaltiot 5  

2)Keskimääräinen päätöksentekoaika (ja suuntaukset) viisumimenettelyssä.

Tietolähde: jäsenvaltiot 6

LIITE VI

Tukitoimityypit

TAULUKKO 1:   TUKITOIMIEN KOODIT

TAULUKKO 2:   TOIMITYYPPIEN KOODIT

TAULUKKO 3:   TOTEUTUSTAPOJEN KOODIT

LIITE VII

Operatiiviseen tukeen oikeutetut toimet

a)Edellä 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti operatiivinen tuki kattaa seuraavat kustannukset, mikäli Euroopan raja- ja merivartiovirasto ei kata niitä osana operatiivista toimintaansa:

1)henkilöstökustannukset;

2)välineistön ja infrastruktuurin huolto tai korjaus;

3)käyttöönottokustannukset, myös hotspot-alueilla tämän asetuksen mukaisesti;

4)operaatioista aiheutuvat toimintakustannukset.

Asetuksen (EU) N:o 1624/2016 7 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu vastaanottava jäsenvaltio voi käyttää operatiivista tukea kattamaan omia käyttökustannuksiaan, jotka johtuvat osallistumisesta asetuksen (EU) N:o 1624/2016 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun operatiiviseen toimintaan ja kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan, tai kattamaan kansallisia rajavalvontatoimia.

b)Edellä 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti operatiivinen tuki kattaa seuraavat:

1)henkilöstökulut, myös koulutusmenot;

2)käyttöönottokustannukset;

3)välineistön ja infrastruktuurin huolto tai korjaus;

4)kiinteä omaisuus, myös vuokrauskustannukset ja poistot.

c)Edellä 3 artiklan 1 kohdassa esitetyn toimintapoliittisen tavoitteen mukaisesti operatiivinen tuki kattaa seuraavat:

1)henkilöstökulut, myös koulutusmenot;

2)laaja-alaisten tietojärjestelmien ja niiden viestintäinfrastruktuurin operatiivinen hallinnointi ja ylläpito rajavalvonnan alalla, myös näiden järjestelmien yhteentoimivuus ja turvallisten tilojen vuokraus.

d)Edellä mainitun lisäksi Liettuaa koskevaan ohjelmaan sisältyvästä operatiivisesta tuesta annetaan tukea 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

LIITE VIII

25 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut keskeiset tuotos- ja tulosindikaattorit

a)Erityistavoite 1: tuetaan eurooppalaisen raja- ja merivartioston ulkorajoilla toteuttamaa yhdennettyä eurooppalaista rajaturvallisuutta, josta vastaavat yhdessä Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja rajavalvonnasta vastaavat kansalliset viranomaiset, laillisten rajanylitysten helpottamiseksi, laittoman maahanmuuton ja rajat ylittävän rikollisuuden ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi ja muuttovirtojen hallitsemiseksi tehokkaalla tavalla;

1)rajavalvontainfrastruktuuri, liikennevälineet ja muut rahoitusvälineen avulla rahoitetut toimintavälineet:

–vastarakennettujen tai kunnostettujen rajanylityspaikkojen lukumäärä kaikista vastarakennetuista tai kunnostetuista rajanylityspaikoista kyseisessä jäsenvaltiossa;

–rajatarkastusautomaattien määrä;

–lentoliikennevälineiden määrä;

–meriliikennevälineiden määrä;

–maaliikennevälineiden määrä;

–Euroopan raja- ja merivartioviraston käyttöön asetettujen toimintavälineiden määrä;

–muiden toimintavälineiden määrä, ja niistä niiden toimintavälineiden määrä, joita käytetään hotspot-alueiden perustamiseen, kunnostamiseen tai ylläpitoon tässä asetuksessa tarkoitetulla tavalla;

–rahoitusvälineestä tuettujen monikäyttöisten toimintavälineiden määrä.

2)rahoitusvälineestä tuettujen erityisvirkojen määrä kolmansissa maissa

–yhteiset yhteyshenkilöt liitteessä III tarkoitetulla tavalla;

–muut rajaturvallisuuteen liittyvät erityisvirat.

3)Jäsenvaltioissa rahoitusvälineen tuella kansallisten viranomaisten ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välillä aloitettujen sellaisten yhteistyöhankkeiden tai -kokonaisuuksien määrä, joilla kehitetään eurooppalaista raja- ja merivartiostoa.

4)Niiden toimintavälineiden, joita käytetään Euroopan raja- ja merivartioviraston operatiivisen toiminnan aikana ja jotka on hankittu rahoitusvälineen tuella, lukumäärän osuus kaikista Euroopan raja- ja merivartioviraston kalustoreserviin rekisteröidyistä toimintavälineistä.

5)Kansallisten virastojen Eurosurin kansallisen koordinointikeskuksen kanssa rahoitusvälineen tuella aloittamien yhteistyöhankkeiden tai -kokonaisuuksien määrä.

6)Yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevissa kysymyksissä rahoitusvälineen tuella koulutusta saaneen henkilöstön määrä.

7)Rahoitusvälineen tuella kehitettyjen, toteutettujen, ylläpidettyjen tai päivitettyjen tietotekniikan toimintojen määrä, myös yhteentoimivuutta varten:

–SIS II;

–ETIAS;

–rajanylitystietojärjestelmä;

–VIS rajaturvallisuustarkoituksiin;

–Eurodac rajaturvallisuustarkoituksiin;

–Niiden tietoteknisten järjestelmien yhteyksien määrä eurooppalaiseen hakuportaaliin, jotka on rahoitettu välineen tuella.

–Muut tässä asetuksessa tarkoitetut laajamittaiset tietotekniset järjestelmät.

8)Niiden Schengen-arviointiin perustuvien suositusten määrä rajojen ja haavoittuvuusarviointia koskevien suositusten alalla, jotka on täytetty rahastosta saadun tuen avulla, kaikkien niiden suositusten kokonaismäärästä, joilla on taloudellisia vaikutuksia.

b)Erityistavoite 2: tuetaan yhteistä viisumipolitiikkaa laillisen matkustamisen helpottamiseksi ja ehkäistään muuttoliike- ja turvallisuusriskejä:

1)Niiden Schengen-alueen ulkopuolisten konsulaattien, jotka on perustettu tai kunnostettu rahoitusvälineen tuella, lukumäärän osuus kaikista Schengen-alueen ulkopuolella olevista perustetuista tai kunnostetuista jäsenvaltion konsulaateista.

2)Yhteiseen viisumipolitiikkaan liittyvää koulutusta rahoitusvälineen avulla saaneiden henkilöiden määrä ja tällaisten kurssien määrä

3)Rahoitusvälineen tuella kehitettyjen, toteutettujen, ylläpidettyjen tai päivitettyjen tietotekniikan toimintojen määrä, myös yhteentoimivuutta varten:

–VIS;

–rajanylitystietojärjestelmä;

–muut tässä asetuksessa tarkoitetut laajamittaiset tietotekniset järjestelmät.

4)Niiden jäsenvaltioiden välisten viisumien käsittelyyn liittyvien yhteistyön muotojen määrä, jotka on perustettu rahoitusvälineen tuella:

–yhteiset tilat;

–yhteiset viisumikeskukset;

–edustustot;

–muut.

5)Niiden Schengen-arviointiin perustuvien suositusten määrä yhteisen viisumipolitiikan alalla, jotka on toteutettu rahoitusvälineen tuen avulla, kaikkien niiden suositusten kokonaismäärästä, joilla on taloudellisia vaikutuksia.

6)Niiden viisumipakon piiriin kuuluvien maiden määrä, joissa edustettuina olevien jäsenvaltioiden määrä on lisääntynyt rahoitusvälineen tuella.

(1)    Asetus (EU) N:o 1052/2013, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) perustamisesta (EUVL L 295, 6.11.2013, s. 11).

(2)    Neuvoston asetus (EY) N:o 539/2001, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2001, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske.

(3)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N: o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1).

(4)    EUVL L […], […], s.

(5)    Jäsenvaltiot kokoavat tiedot tätä indikaattoria varten viisumitietojärjestelmästä (VIS). Komissio saattaa tarkastella tietoja tulevaisuudessa raportointi- ja tilastotarkoituksia varten ennen kuin neuvottelut komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 767/2008, asetuksen (EY) N:o 810/2009, asetuksen (EU) 2017/2226, asetuksen (EU) 2016/399, asetuksen XX/2018 [yhteentoimivuudesta annettu asetus] ja päätöksen 2004/512/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 2008/633/YOS kumoamisesta (COM(2018) 302 final, 16.5.2018) on saatu päätökseen.

(6)    Ks. ed.

(7)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 1624/2016, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1).