Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Suojeleva Eurooppa – puhdasta ilmaa kaikille”

(COM(2018) 330 final)

(2019/C 110/21)

Esittelijä:

Octavian Cătălin ALBU

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 18.6.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Komitean täysistunnon päätös	19.6.2018

Vastaava erityisjaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen erityisjaostossa	27.11.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	12.12.2018
Täysistunnon nro	539
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	129/0/3

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Ilmanlaatu Euroopan unionissa (EU) on kohentunut 30 viime vuoden aikana eri puolilla unionia toteutettujen merkittävien toimintapolitiikkojen ansiosta. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää, sillä ilman epäpuhtauksien pääluokkia koskevien sallittujen arvojen havaitaan ylittyvän useissa tapauksissa. ETSK kehottaa jäsenvaltioita tekemään tiivistä yhteistyötä, sillä kysymys on keskeisen tärkeä unionin kansalaisten terveyden kannalta. ETSK pitää tärkeänä, että soitetaan hälytyskelloa ilmanlaadusta ja ympäristön nykyisestä tilasta.

1.2

ETSK katsoo, että on ehdottoman välttämätöntä vähentää yrityssektorin, julkisen sektorin, kotitalouksien ja liikenteen aiheuttamaa ilman saastumista. Toimielinten ja jäsenvaltioiden on oltava tässä hyvänä esimerkkinä, ja on perustettava uusia tukiohjelmia, jotta kansalaisia autetaan siirtymään puhtaisiin, nykyaikaisiin ja entistä energiatehokkaampiin lämmitysmuotoihin.

1.3

Koska liikenne on yksi suurimmista ilman epäpuhtauksien lähteistä, ETSK suhtautuu myönteisesti puhtaan liikkuvuuden toimenpidepakettiin, johon kuuluu monia aloitteita, joiden avulla vähennetään paitsi hiilidioksidipäästöjä myös paikallista ja alueellista saastumista.

1.4

Täydentävät lainsäädäntötoimenpiteet, joita Euroopan komission on ehdottanut eräiden ongelmien, kuten dieselajoneuvoja koskevan skandaalin, korjaamiseksi, tai toimet, joihin on ryhdytty sellaisia jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole noudattaneet ilman epäpuhtauksia koskevia nykyisiä sääntöjä, ovat askel oikeaan suuntaan, ja ETSK kannattaa tätä lähestymistapaa.

1.5

ETSK on vakuuttunut siitä, että uusia ympäristö- ja liikennealan säännöksiä on täydennettävä taloudellisilla tukitoimilla, joilla edistetään innovointia sekä polttokennojen, sähköautojen ja vaihtoehtoisten lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien kaltaisten uusien puhtaiden teknologioiden kehittämistä.

1.6

ETSK on huolissaan siitä, että vaikka edistymistä ilman epäpuhtauksien vähentämisessä on saatu aikaan maatalousalalla, se ei kuitenkaan riitä. ETSK suosittaa, että tulevaisuudessa yhteisessä maatalouspolitiikassa samoin kuin muissa rahoitus- ja investointivälineissä keskitytään nykyistä enemmän aloitteisiin ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja lisätään johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä suhteessa tukiin, joita myönnetään maataloustuottajille tämän tavoitteen saavuttamiseen tähtäävien ohjelmien toteuttamiseksi. Tältä osin yksi hyvä ratkaisu ovat osuuskunnat, joissa maataloustuottajat voivat kehittää sähköä maatalouden jätteistä tuotetun biokaasun avulla.

1.7

Kansainvälinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää saastumisen ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ja ETSK pitää jäsenvaltioiden kesken saavutettua laajaa yhteisymmärrystä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamisesta tervetulleena. Tällä alalla harjoitettavalla hyvien käytäntöjen vaihdolla ja vihreän diplomatian verkostolla on keskeinen merkitys. Lisäksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä epäpuhtauksien vähentämiseksi jäsenvaltioissa sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

1.8

ETSK kehottaa jäsenvaltioita tekemään tiivistä yhteistyötä, sillä kysymys on keskeisen tärkeä unionin kansalaisten terveyden kannalta. ETSK suosittaa lisäksi, että jäsenvaltiot ja Euroopan komissio työskentelevät mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan ja paikallisten ja alueellisten kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa, jotta kehitetään ja toteutetaan ympäristönsuojeluohjelmia sekä valistus- ja tiedotuskampanjoita kansalaisten tietoisuuden lisäämiseksi ilmanlaadusta.

2. Johdanto

2.1

Ilmanlaatu EU:ssa on kohentunut 20–30 viime vuoden aikana unionin ja jäsenvaltioiden tällä alalla toteuttamien erityisten toimintapolitiikkojen ansiosta. Näillä politiikoilla on pyritty saavuttamaan sellainen ilmanlaadun taso, josta ei aiheudu haittaa tai merkittävää uhkaa ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Tämän seurauksena ilmakehässä olevien epäpuhtauksien määrä on vähentynyt 8 prosenttia ammoniakin osalta ja 72 prosenttia rikin oksidien osalta siitä huolimatta, että EU:n bkt on kasvanut (1).

2.2

Ilmanlaatu on kansanterveyden kannalta ratkaiseva tekijä. Ilmansaasteiden suurimpia lähteitä ovat hiukkaset (PM10 ja PM2,5) ja alailmakehän otsoni, johon ilmakehään päässeet typen oksidit (NOx) vaikuttavat suoraan. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan altistuminen pienhiukkasten kaltaisille ilman epäpuhtauksille on syynä 8 prosenttiin kaikista keuhkosyövän aiheuttamista kuolemantapauksista ja 3 prosenttiin kaikista sydän- ja verisuonitautien aiheuttamista kuolemantapauksista (2). Nämä syyt johtavat yli 400 000 ennenaikaiseen kuolemaan EU:ssa joka vuosi (3).

2.3

Edellä esitettyjen seikkojen johdosta EU:n kansalaiset ovat yhä huolestuneempia ilman epäpuhtaustasoista (4). Tämän seurauksena EU ja jäsenvaltiot ovat asettaneet lainsäädäntöteitse tavoitteeksi sellaisen ilmanlaadun tason saavuttamisen, josta ei aiheudu haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle, ja ovat asteittain vähentämässä haitallisia päästöjä pitäytymällä tiukasti ilmanlaatua koskevassa EU:n nykyisessä lainsäädännössä.

2.4

EU:n toimet tällä alalla perustuvat kolmeen pilariin:

—	Ensimmäiseen pilariin kuuluvat ilmanlaatunormit, joita kaikkien jäsenvaltioiden pitää noudattaa – epäpuhtaudesta riippuen – vuodesta 2005 tai 2010 lähtien.

—	Toiseen pilariin kuuluvat hiljattain tarkistetut kansalliset päästövähennystavoitteet, jotka on saavutettava vuosina 2020 ja 2030 ja joihin sisällytettiin uusi epäpuhtaus: pienhiukkaset (PM2,5).

—

Kolmanteen pilariin kuuluvat epäpuhtauksien keskeisiä lähteitä – ajoneuvoja, laivoja ja teollisuus- ja energiantuotantolaitoksia – koskevat päästönormit. Dieselajoneuvoja koskeneen vuoden 2015 skandaalin myötä hyväksyttiin todellisia ajonaikaisia päästöjä koskevien sääntöjen paketti, ja komissio on ehdottanut uusia alennettuja hiilidioksidipäästönormeja uusille henkilö- ja pakettiautoille ja raskaille hyötyajoneuvoille.

2.5

Ilmanlaatua Euroopassa käsittelevän Euroopan ympäristökeskuksen vuoden 2017 selvityksen mukaan ilmansaasteiden suurimmat lähteet Euroopassa ovat liikenne (maantie- ja muu liikenne), polttoaineiden poltto yritys- ja julkisen sektorin sekä kotitalouksien käyttöön, energiantuotanto, teolliset prosessit, maatalousala ja jätteet (5).

2.5.1

Epäpuhtauksien kokonaispäästöistä maantieliikenteen osuus on 39 prosenttia typen oksidien (NOx), 29 prosenttia noen, 20 prosenttia hiilimonoksidin (CO) ja 11 prosenttia PM10- ja PM2,5-hiukkasten päästöistä. Puhtaan liikkuvuuden toimenpidepaketin esittämällä komission tarkoituksena on näin vahvistaa uudet hiilidioksidipäästönormit vuosille 2025 ja 2030. Uusia teknologioita, kuten polttokennoja, vaihtoehtoisia polttoaineita ja niiden infrastruktuureja, edistetään tarkistamalla säännöksiä (6) ja ottamalla käyttöön toimintasuunnitelmia (7). Lisäksi puhtaan liikkuvuuden toimenpidepaketin tarjoamassa uudessa kehyksessä suositellaan junien ja kuorma-autojen yhdennettyä käyttöä tehokkuuden – energiatehokkuus mukaan luettuna – parantamiseksi (8) ja edistetään kaukoliikenteen linja-autoyhteyksien kehittämistä päästöjen ja liikenneruuhkien vähentämiseksi (9).

2.5.2

Polttoaineiden poltto yritys- ja julkisen sektorin sekä kotitalouksien käyttöön on ollut syynä valtaosaan (42 ja 57 prosenttia) PM2,5- ja PM10-hiukkasten, hiilimonoksidin (CO) ja nokihiukkasten (jotka ovat fossiilisten polttoaineiden ja biomassan epätäydellisessä palamisessa syntyvä huomattava epäpuhtaus) aiheuttamista epäpuhtauksista. Tämän alan aiheuttaman ilmansaastumisen arvot ovat pysyneet käytännössä ennallaan vuosina 2000–2015.

2.5.3

On toteutettu toimia epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi sähkön- ja lämmöntuotannon aloilla (rikkidioksidin [SO2] osalta 59 prosenttia ja typen oksidien [NOx] osalta 19 prosenttia kokonaispäästöistä) kehittämällä ja laajentamalla vaihtoehtoisia energialähteitä ja yhteistuotantojärjestelmiä, nykyaikaistamalla ja parantamalla sähköntuotantolaitosten suoritustasoa, optimoimalla energiantuotantoprosessien tehokkuutta, parantamalla rakennusten energiatehokkuutta sekä luopumalla vaiheittain fossiilisten polttoaineiden polttamisesta ja korvaamalla ne metaanilla.

2.5.4

Teollisuuslaitosten päästöjen vähentämiseksi (muiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kuin metaanin [non-methane volatile organic compounds, NMVOC] osalta 50 prosenttia ja PM10-hiukkasten osalta 17 prosenttia) on toteutettu toimenpiteitä, jotka ovat linjassa EU:n tasolla voimassa olevien sääntöjen kanssa ja niiden mukaisia. Saastumisen ehkäisemiseksi ja valvomiseksi kaikilla teollisuuslaitoksilla tulee olla toimintalupa, jossa vahvistetaan epäpuhtauksien raja-arvot sekä tarvittavat toimenpiteet ympäristön suojelemiseksi.

2.5.5

Kun otetaan huomioon, että maatalousala tuottaa 95 prosenttia ammoniakkipäästöistä (NH3) ja 52 prosenttia metaanipäästöistä (CH4), kysymyksellä maatalouden päästöjen vähentämisestä on ensisijainen merkitys. Tällaisten päästöjen vähentämiseen tähtääviin toimiin kuuluu viljelyyn liittyviä toimenpiteitä (typen tasapainoinen käyttö maatiloilla, pintakasvillisuuden ja vihanneskasvien kasvattamisen edistäminen viljelymailla maaperän hedelmällisyyden lisäämiseksi), karjankasvatukseen liittyviä toimenpiteitä (lannan varastointi suljetuissa tiloissa ja lannan käyttö biokaasulaitoksissa), energiaan liittyviä toimenpiteitä (biomassan käyttö lämmitykseen, aurinkosähkölaitosten kehittäminen ja perinteisten polttoaineiden ja sähkön kulutuksen vähentäminen) sekä maatalouden ympäristötoimenpiteitä (maataloustuottajien ammattitaidon lisääminen ja heidän kannustamisensa ottamaan käyttöön käytäntöjä, jotka aiheuttavat vähemmän päästöjä).

2.6

ETSK tuo esiin huolensa ympäristön nykyisestä tilasta. ETSK on jo aiemmin soittanut hälytyskelloa tämän johdosta (10) sekä painottanut, että tarvitaan lisäpontta ympäristövahinkojen estämiseen ennen kuin niitä ylipäätään syntyy ja että strategiana pitäisi olla aina mieluummin ennaltaehkäisy kuin vahinkojen korjaaminen (11).

3. Yleistä

3.1

ETSK suhtautuu myönteisesti EU:n toteuttamiin toimenpiteisiin ilmanlaadun sellaista tasoa koskevan tavoitteen saavuttamiseksi, joka ei ole haitallinen ihmisille tai ympäristölle, mutta katsoo, että näitä toimia on tehostettava huomattavasti sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla, koska tähän mennessä saavutetut tulokset eivät ole kaikilta osin tyydyttäviä. Vaikka epäpuhtauspäästöjen vähentämisessä on saatu aikaan edistymistä, ilmanlaatu vaikuttaa edelleen haitallisesti kansanterveyteen (12).

3.2

ETSK on huolissaan siitä, että nykyisin laajoilla alueilla EU:ssa hiukkasten pitoisuus ilmakehässä ylittää raja-arvot. PM10-hiukkasten osalta sallitut päivittäiset raja-arvot ovat ylittyneet 19 prosentissa mittausasemista ja PM2,5-hiukkasten osalta kuudessa prosentista näistä asemista. On valitettavaa, että vuonna 2015 EU:n kaupunkiväestöstä 19 prosenttia altistui PM10-hiukkasten sallitun raja-arvon ylittäville tasoille (nousua edelliseen vuoteen nähden) ja 7 prosenttia PM2,5-hiukkasten osalta (laskua edelliseen vuoteen nähden).

3.3

ETSK toteaa, että Keski- ja Itä-Euroopassa miljoonat yksityisasunnot lämmitetään puuta ja hiiltä polttamalla. Maailman terveysjärjestön mukaan tämä käytäntö myötävaikuttaa Keski- ja Itä-Euroopassa nykyisin – ja myös tulevaisuudessa – PM2,5-pienhiukkassaasteeseen, joka on edelleen vuosien 2010–2015 tasolla (13). Tarvitaan uudenlaisia tukitoimenpiteitä väestön sitouttamiseksi siirtymään nykyistä puhtaampiin lämmitysmuotoihin.

3.4

ETSK on huolissaan myös siitä, että typpidioksidin (NO2) vuotuisten pitoisuusarvojen on havaittu ylittyvän merkittävästi 22 jäsenvaltiossa ja 10 prosentissa mittausasemista niin, että useiden kaupunkien alueilla tasot olivat yli kaksinkertaiset sallittuihin arvoihin nähden.

3.5

ETSK kiinnittää huomiota siihen, että ilmanlaadulla on ensiarvoinen merkitys sekä väestölle että taloudelle (14). Unionin ja kansallisen tason päättäjien onkin ryhdyttävä käytännön toimenpiteisiin oikeudellisten puitteiden luomiseksi ja täytäntöön panemiseksi tällä alalla.

3.6

ETSK toteaa, että yrityssektorin, julkisen sektorin ja kotitaloussektorin saastepäästöjen vähentämiseksi jäsenvaltioiden on komission tuella määrätietoisesti edistettävä ja toteutettava toimia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi, sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten suorituskyvyn kohottamiseksi, kaupunkien keskuslämmitysverkostojen laajentamiseksi ja nykyaikaistamiseksi ja vaihtoehtoisten ilmastointijärjestelmien tukemiseksi. Yksi esimerkki tältä osin on Euroopan keskuspankin pääkonttori, jossa käytetään innovatiivista ja ympäristöystävällistä lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmää.

3.7

ETSK painottaa, ettei pidä unohtaa sisäilman pilaantumista. Sisätiloissa hengittämämme ilman laadulla on ratkaiseva merkitys terveyden kannalta erityisesti, kun kyse on haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä. Tupakointi, ruoanlaitto, kosteus, ilmanvaihtojärjestelmät, kynttilät, puhdistus- ja pesuaineet, vahat tai lakat, eri rakennusmateriaalit – nämä kaikki voivat olla merkittäviä sisäilman pilaantumisen lähteitä. Siksi on otettava käyttöön johdonmukainen terveellisiä rakennuksia koskeva politiikka.

3.8

ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden ja komission on laadittava ja pantava täytäntöön uudenlainen kaupunkikehitysmalli, jossa keskitytään muun muassa ympäristöystävällisen liikennejärjestelmän käyttöönottamiseen, käytetään kannustimia sähköisten tai hybridiliikennemuotojen edistämiseksi, hyödynnetään tietoteknisiä sovelluksia asukkaiden varoittamiseksi, kun sallitut ilman epäpuhtausarvot ylitetään, ja tuetaan ilmanlaadun merkittävään parantamiseen tähtäävää viheralueiden laajentamista kaupungeissa.

3.9

ETSK katsoo, että kansalaisten mahdollisuus saada ilmanlaatua koskevia tietoja on merkittävä tekijä ilmansaasteiden torjumisessa (15). Tiedotus- ja valistuskampanjoin voidaan lisätä kansalaisten tietoisuutta ilmansaasteiden vaaroista ja yksityishenkilöiden toteuttamien toimien vaikutuksista. On syytä kiinnittää huomiota lapsiin kohdistuvista saasteiden terveysvaikutuksista huolestuneiden äitien toimintaan puhtaan ilman puolesta ja antaa sille arvoa. Ympäristöstä nauttimisen rajoittaminen on kansalaisoikeuksien rajoittamista.

3.10

ETSK suhtautuu myönteisesti niiden valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden ja yksityishenkilöiden aloitteisiin, jotka ovat ryhtyneet oikeustoimiin kehottaakseen kansallisia viranomaisia ottamaan käyttöön lisätoimenpiteitä saastumisen vähentämiseksi. Esimerkiksi Italiassa, Saksassa, Tšekissä ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa tuomioistuimet ovat ratkaisseet asioita näiden kanteiden nostajien hyväksi (16).

3.11

ETSK katsoo, että hiilestä irtautumisen strategiat ja uusiutuvia energialähteitä koskevat tavoitteet on laadittava niin, että saadaan aikaan todellinen vaikutus ympäristöön jäsenvaltioiden talouskehitystä tukahduttamatta.

4. Erityistä

4.1

Komissio pitää erittäin tärkeänä, että moottoriajoneuvojen päästönormien noudattamisesta pidetään kiinni erityisesti dieselajoneuvoja koskeneen skandaalin puhkeamisen jälkeen, ja ryhtyy toimenpiteisiin tarkistaakseen, että EU:n lainsäädännössä säädettyjä asianomaisia velvoitteita noudatetaan.

4.2

ETSK antaa tukensa komissiolle, joka on kehottanut jäsenvaltioita analysoimaan kaikkia mahdollisia muutoksia ja parannuksia, jotta näiden ajoneuvojen aiheuttamat päästöt jäisivät nykyisten lainsäädännössä vahvistettujen kynnysarvojen alapuolelle, sekä – siinä tapauksessa, etteivät ne täytä näitä vaatimuksia – esittämään, että ajoneuvot, joihin tämä skandaali on vaikuttanut, vedetään takaisin vapaaehtoisesti tai pakkoon perustuen.

4.3

ETSK kannattaa komission aloitetta käynnistää noudattamatta jättämistä koskevat menettelyt 16:ta jäsenvaltiota vastaan PM10-hiukkassaasteen osalta ja 13:a jäsenvaltiota vastaan typpidioksidisaasteen (NO2) osalta. Komitea suosittaa, että asianomaiset valtiot ryhtyvät toimenpiteisiin mahdollisimman nopeasti, jotta aikajaksot, jolloin epäpuhtauksien raja-arvot ylittyvät, lyhenevät tai jotta tällaisia aikajaksoja ei ole enää lainkaan.

4.4

ETSK suhtautuu niin ikään myönteisesti komission päätökseen nostaa kanne kolmea jäsenvaltiota (Italia, Romania ja Unkari) vastaan Euroopan unionin tuomioistuimessa siitä syystä, että ne eivät ole noudattaneet PM10-hiukkassaasteen raja-arvoja, ja kolmea muuta jäsenvaltiota (Ranska, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta) vastaan siitä syystä, että ne eivät ole noudattaneet typpidioksidisaasteen (NO2) raja-arvoja. Nämä kuusi jäsenvaltiota eivät kyenneet ehdottamaan ajoissa konkreettisia ja tehokkaita toimenpiteitä epäpuhtauksien vähentämiseksi sallitulle tasolle.

4.5

Kun otetaan huomioon moottoriajoneuvojen aiheuttama huomattava saastuminen, ETSK pitää tervetulleina komission ehdottamia päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä, jotka esitetään liikkuvuuspaketissa, kuten puhtaita ajoneuvoja koskeva direktiivi, uudet hiilidioksidipäästönormit henkilöautoille ja raskaille ajoneuvoille, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskeva toimintasuunnitelma ja akkuja koskeva aloite. Näillä toimenpiteillä on myös varmasti vaikutusta tässä lausunnossa käsiteltävien päästöjen vähentämiseen.

4.6

ETSK on tyytyväinen komission ehdottamiin uusiin sääntöihin, joilla pyritään parantamaan huomattavasti ajoneuvojen markkinoille saattamista edeltävien tyyppihyväksyntää ja testausta koskevien menettelyjen laatua ja riippumattomuutta sekä tehostamaan markkinoilla jo oleville ajoneuvoille tehtäviä tarkastuksia. Asetuksessa, jossa vahvistetaan nämä säännöt ja jonka on määrä tulla voimaan syyskuussa 2020, pidetään voimassa estolaitteita koskeva kielto, pyritään alentamaan ajoneuvojen epäpuhtauspäästöarvoja ja luodaan puitteet vähäpäästöisiin ja päästöttömiin ajoneuvoihin siirtymiseksi.

4.7

Kun otetaan huomioon maatalousalalla syntyvät huomattavat ammoniakki- (NH3) ja metaanipäästöt (CH4) (17), on ryhdyttävä aktiivisiin toimenpiteisiin niiden vähentämiseksi. ETSK katsoo, että tulevaisuudessa yhteisessä maatalouspolitiikassa on keskityttävä nykyistä enemmän yksittäisten maataloustuottajien ja maatalousosuuskuntien auttamiseen päästöjen vähentämisessä helpottamalla niiden rahoituksensaantia eurooppalaisilta pankkilaitoksilta, jotta voidaan toteuttaa ohjelmia, jotka voivat johtaa alhaisempiin epäpuhtauspäästöihin. Lisäksi tulevan YMP:n maaseudun kehittämisohjelmiin tulisi sisältyä maatalouden ympäristötoimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään kyseisiä päästöjä.

4.8

ETSK on huolissaan siitä, että maatalouden alalla toteutetuista toimenpiteistä ja maataloustuottajien toimista huolimatta ammoniakki- (NH3) ja metaanipäästöt (CH4) vähenivät vuosina 2000–2015 vain 7 prosenttia. Tuotantoeläinten lukumäärän lisääntyminen on johtanut siihen, että muiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kuin metaanin (NMVOC) päästöt, jotka ovat peräisin ennen kaikkea lannasta, ovat kasvaneet 6 prosenttia koko EU:ssa, vaikka päästöt lihakiloa kohden ovat laskeneet.

4.9

Ilmakehän epäpuhtaudet ovat rajatylittävä ongelma, ja ETSK:n mielestä onkin välttämätöntä, että jäsenvaltiot toimivat koordinoidusti, EU:n tasolla sovittujen tavoitteiden ja periaatteiden pohjalta sekä toissijaisuusperiaatetta noudattaen. Tästä on aiempia esimerkkejä onnistumisista, ja meidän on tuettava mahdollisimman monia tällaisia aloitteita.

4.10

Komitea katsoo, että jotta parannettaisiin unionin ja jäsenvaltioiden toimintapolitiikkojen yhdenmukaisuutta, komission ja jäsenvaltioiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa tietojen tarjoamiseksi kansalaisille ja paikallisten ja alueellisten ohjelmien kehittämiseksi.

4.11

ETSK on tyytyväinen EU:n ilmaisemaan laajaan yhteisymmärrykseen Pariisin ilmastosopimuksesta ja katsoo, että EU:n työskentelyssä on vaalittava tämän yhteisymmärryksen henkeä ja että EU:n on toimittava saavuttaakseen asetetut tavoitteet, mikä niin ikään parantaa ilmanlaatua.

4.12

ETSK kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä niin tehneet, laatimaan strategioita hiilen poistamiseksi käytöstä energialähteenä. Seitsemän jäsenvaltiota on jo poistanut hiilen energialähteidensä yhdistelmästä ja yhdeksän muuta suunnittelee tekevänsä niin (18).

4.13

ETSK katsoo, että EU:n on myös jaettava hyviä käytäntöjä kansainvälisten kumppaneidensa kanssa. Emme voi jättää huomiotta ilmakehän epäpuhtauksien vaikutuksia maailman muissa osissa, sillä ne vaikuttavat meihin sekä suoraan että välillisesti. Vihreän diplomatian verkoston ja johdonmukaisen kehityspolitiikan merkitys ei ole koskaan aiemmin ollut yhtä suuri.

Bryssel 12. joulukuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Air quality in Europe – 2017 report

(2) Maailman ihmisistä yhdeksän kymmenestä hengittää saastunutta ilmaa, mutta yhä useammat maat ovat ryhtymässä toimenpiteisiin

(3) Air quality in Europe – 2017 report

(4) Erityiseurobarometri 468: ”Euroopan kansalaisten asenteet ympäristöä kohtaan”

(5) Air quality in Europe – 2017 report

(6) COM(2017) 653 final – 2017/0291 (COD)

(7) COM(2017) 652 final

(8) COM(2017) 648 final – 2017/0290 (COD)

(9) COM(2017) 647 final – 2017/0288 (COD)

(10) EUVL C 451, 16.12.2014, s. 134

(11) EUVL C 283, 10.8.2018, s. 83

(12) Euroopan tilintarkastustuomioistuin, Erityiskertomus nro 23/2018

(13) Maailman terveysjärjestö: Residential heating with wood and coal: health impacts and policy options in Europe and North America.

(14) Erityiseurobarometri 468: ”Euroopan kansalaisten asenteet ympäristöä kohtaan”

(15) Air quality in Europe – 2017 report

(16) Euroopan tilintarkastustuomioistuin, Erityiskertomus nro 23/2018

(17) Markus Amann, Measures to address air pollution from agricultural sources

(18) Overview: National coal phase-out announcements in Europe. Europe Beyond Coal