PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN SISÄLTÖ

Komissio esitteli 6. lokakuuta 2011 ehdotuksensa asetukseksi EAKR:n, ESR:n, koheesiorahaston, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston sekä koheesiopolitiikan rahastojen yleisistä säännöksistä (KOM (2011) 615 lopullinen).

Alkuperäisellä Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevalla komission asetusehdotuksella Euroopan meri- ja kalatalousrahaston hallinto- ja valvontajärjestelmää lähennettiin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston osalta ehdotettuihin järjestelyihin. Tätä ehdotettiin lähinnä siksi, että Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa hallinnoivat usein samat viranomaiset, jotka hyötyisivät näiden kahden rahaston lähentämisestä.

Kun Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevaa ehdotusta tarkasteltiin neuvoston kalastustyöryhmässä, useat jäsenvaltiot esittivät varaumia komission ehdottaman hallinto-, valvonta- ja varainhoitojärjestelmän käyttöönoton suhteen. Edellisellä ohjelmakaudella (2000–2006) ja nykyisellä ohjelmakaudella (2007–2013) Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toteutusjärjestelmää on lähennetty koheesiopolitiikassa sovellettaviin järjestelyihin, ja jäsenvaltiot katsovat, että jatkuvuus olisi varmistettava mahdollisimman moitteettomasti. Ne ilmoittivat kantanaan, että tällaisten järjestelyjen jatkamisen ansiosta ne voisivat käyttää parhaalla mahdollisella tavalla hyväkseen EU:n kalastusrahastojen hallinnointiin tällä hetkellä osallistuvien kansallisten viranomaisten asiantuntemusta.

Vaikka useimmat jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet pitävänsä parempana Euroopan meri- ja kalatalousrahaston lähentämistä koheesiopolitiikan toteutusjärjestelmään, ne ovat myös korostaneet tarvetta ottaa huomioon suhteellisuusperiaate (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 4 artiklan 5 kohta). Kalastuksen toimintaohjelmat ovat useimmiten suppeampia kuin koheesiopolitiikan toimintaohjelmat, ja niissä on myös erityispiirteitä, joilla varmistetaan, että Euroopan meri- ja kalatalousrahasto edistää yhteisen kalastuspolitiikan uudistamista.

Neuvostossa ja Euroopan parlamentissa jo käynnissä olevien neuvottelujen edistämiseksi komissio ehdottaa, että yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevaan asetukseen liittyvät komission ehdotukset muutettaisiin yhtä aikaa, jotta Euroopan meri- ja kalatalousrahasto voitaisiin sisällyttää jo olemassa olevien koheesiopolitiikan sääntöjen piiriin yksinkertaisella ja saumattomalla tavalla.

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toteutusjärjestelmien lähentäminen ehdotetulla tavalla koheesiopolitiikan osalta ehdotettuihin toteutusjärjestelmiin edistäisi eri rahastoja (EAKR, ESR, koheesiorahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto) koskevien sääntöjen yhdenmukaisuutta ja ristiriidattomuutta. Sen avulla aiemmista ohjelmakausista saadut kokemukset voitaisiin käyttää hyödyksi ja siirtyminen ohjelmakaudesta toiseen tapahtuisi kitkattomasti.

2.           KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Ennen kuin komissio antoi ehdotuksensa yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan asetuksen muuttamisesta, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toteutusjärjestelmiä pohdittiin perusteellisesti neuvoston kalastustyöryhmässä ja jäsenvaltioiden kahdenvälisessä yhteydenpidossa.

Alkuperäisistä lainsäädäntöehdotuksista on tehty vaikutustenarviointi.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

Ehdotuksella muutettaisiin yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan asetuksen muuttamisesta annetut komission ehdotukset yhtä aikaa.

Ÿ             Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon sovelletaan nykyisin yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen asiaankuuluvia säännöksiä, jotka alunperin koskivat vain koheesiopolitiikkaa ja jotka muodostavat nyt mainitun asetuksen uuden neljännen osan, jota sovelletaan sekä koheesiopolitiikkaan että Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon.

Ÿ             Asianomaiset säännökset (jotka vastaavat Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimitusjärjestelyjä tai jotka ovat päällekkäisiä muutetun yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen kanssa) poistetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevasta asetuksesta, johon lisätään tarvittaessa asianmukaiset viittaukset yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen.

Johdanto-osan kappaleet ja määritelmät muutetaan vastaamaan artikloihin tehtäviä muutoksia ja asetuksen uutta rakennetta. Uudessa neljännessä osassa käytettäviä ilmaisuja mukautetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahaston erityispiirteisiin, ja eräissä tapauksissa todetaan, että Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta voidaan vahvistaa erityisiä rahastokohtaisia täydentäviä sääntöjä.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Muutetulla ehdotuksella ei ole vaikutuksia talousarvioon. Uudet tiedot ja makrotaloudelliset ennusteet sekä Kroatian tasavallan liittyminen EU:hun aiheuttavat kuitenkin muutoksia koheesiomäärärahoihin.

Nämä muutokset eivät kuitenkaan vaikuta monivuotista rahoituskehystä koskevasta asetuksesta käytäviin neuvotteluihin eivätkä ne rajoita varainhoitoasetuksen soveltamista.

5.           YHTEENVETO MUUTOKSISTA

Muutos koskee yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen johdanto-osan 3, 75, 78, 80, 84 ja 87 kappaletta. Myös 1 ja 3 artiklaa muutetaan, jotta ilmaistaisiin selkeästi, että yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen kutakin osaa sovelletaan kuhunkiin rahastoon (EAKR, ESR, koheesiorahasto, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto). Asetuksen 2 artiklan 5, 7, 25 ja 26 kohdassa säädettyjä määritelmiä on hieman mukautettu, jotta kolmatta osaa koskevat viittaukset muutettaisiin koskemaan neljättä osaa.

Muutoksia on tehty 55 artiklan 7 kohtaan, 64 artiklan 6 kohtaan, 74 artiklan 1 kohtaan, 112 artiklan 3 kohtaan, 113 artiklan 5 kohtaan, 114 artiklan 3 kohdan b ja g alakohtaan, 117 artiklan 4 kohtaan, 120 artiklaan, 121 artiklan 1 kohtaan, 124 artiklaan, 126 artiklan 4 kohtaan, 128 artiklaan, 130 artiklan 1 kohtaan, 131 artiklan 1 kohtaan, 133 artiklan 1 kohtaan, 134 artiklan 1 kohtaan, 135 artiklaan, 136 artiklaan, 137 artiklaan ja 140 artiklan 1 kohtaan.

Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan asetuksen osalta muutokset koskevat johdanto-osan 86, 89, 101, 103 ja 104 kohtaa. Lisäksi johdanto-osan 91, 93, 94 ja 97 kappaleet on poistettu. Muutoksia on tehty myös 3, 12, 14, 20, 24, 25, 28, 33, 37, 38, 39, 45, 46, 54, 56, 61, 62, 63, 64, 67, 75, 78, 92, 94, 95, 102, 103, 105, 108, 117, 118, 119, 120, 122, 126, 128, 129, 131, 132, 133, 134, 135, 1369, 137, 138, 139, 140, 141, 142,143, 144, 145, 146, 147, 148, 149, 150, 51, 152, 153 ja 154 artiklaan, ja 96, 97, 98, 99, 100, 101, 104, 106, 107, 109, 110, 111, 112, 113, 114, 115, 116, 121, 123, 124, 125, 127 ja 130 artikla on poistettu.

Selkeyden vuoksi tämä muutosehdotus esitetään konsolidoituna, joten se sisältää kaikki komission tähän mennessä yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen tehdyt muutosehdotukset eli 11 päivänä syyskuuta 2012 annetun ehdotuksen KOM(2012) 496 ja 12 päivänä maaliskuuta 2013 annetun ehdotuksen KOM(2013) 146. Kuitenkin ainoastaan tässä ehdotuksessa esitetyt muutokset on korostettu.

2011/0276 (COD)

Muutettu ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 177 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[1],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[2],

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon[3],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Perussopimuksen 174 artiklassa määrätään, että taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi unioni pyrkii vähentämään alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden tai saarten, erityisten maaseutualueiden, teollisuuden muutosprosessissa olevien alueiden sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivien alueiden jälkeenjääneisyyttä. Perussopimuksen 175 artiklassa edellytetään, että unioni tukee näiden tavoitteiden toteuttamista toiminnallaan, jota se harjoittaa Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston, Euroopan sosiaalirahaston, Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan investointipankin ja muiden välineiden kautta.

(2)       Kuten todetaan 17 päivänä kesäkuuta 2010 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä, joiden myötä älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskeva unionin strategia hyväksyttiin, unionin ja jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia ja edistettävä samalla unionin sopusointuista kehitystä ja vähennettävä alueellisia eroja.

(3)       Koordinoinnin parantamiseksi ja koheesiopoliittista tukea antavien rahastojen eli Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja koheesiorahaston täytäntöönpanon yhdenmukaistamiseksi maaseudun kehittämiseen tukea antavan rahaston eli Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja meri- ja kalatalousalalle tukea antavan rahaston eli Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kanssa, olisi vahvistettava kaikkia näitä rahastoja, jäljempänä ’yhteisen strategiakehyksen rahastot’, koskevat yhteiset säännökset. Lisäksi tämä asetus sisältää EAKR:ää, ESR:ää ja koheesiorahastoa koskevat yhteiset säännökset, jotka eivät koske Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa eivätkä Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa, sekä EAKR:ää, ESR:ää, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevat yhteiset säännökset, jotka eivät koske Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa. Kunkin yhteisen strategiakehyksen rahaston erityispiirteiden vuoksi kuhunkin yhteisen strategiakehyksen rahastoon sovellettavat erityissäännöt ja EAKR:n Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen sovellettavat erityissäännöt olisi vahvistettava erillisissä asetuksissa.

(4)       Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) osalta on jo saavutettu merkittäviä synergioita yhdenmukaistamalla ja sovittamalla yhteen YMP:n ensimmäisen pilarin (Euroopan maatalouden tukirahasto) ja toisen pilarin (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto) hallinto- ja valvontasäännöt. Sen vuoksi Euroopan maatalouden tukirahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston välinen vahva yhteys olisi säilytettävä ja jäsenvaltioissa jo käytössä olevat rakenteet pidettävä toiminnassa.

(5)       Syrjäisimmillä alueilla olisi toteutettava erityistoimenpiteitä, ja niille olisi annettava lisärahoitusta perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuista seikoista johtuvien haittojen lieventämiseksi.

(6)       Säännösten oikean ja yhdenmukaisen tulkinnan varmistamiseksi sekä oikeusvarmuuden lisäämiseksi jäsenvaltioiden ja tuensaajien osalta on tarpeen määritellä tietyt asetuksessa käytettävät käsitteet.

(7)       Tämä asetus koostuu kolmesta osasta, joista ensimmäinen sisältää johdanto-osan ja määritelmät, toinen kaikkiin yhteisen strategiakehyksen rahastoihin sovellettavat säännöt ja kolmas yksinomaan EAKR:ään, ESR:ään ja koheesiorahastoon, jäljempänä ’rahastot’, sovellettavat säännökset.

(8)       Perussopimuksen 317 artiklan mukaisesti ja yhteisen hallinnoinnin puitteissa edellytykset, joilla komissio voi toteuttaa Euroopan unionin yleisen talousarvion täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviään, olisi täsmennettävä ja jäsenvaltioiden kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät tehtävät selkeytettävä. Näiden edellytysten avulla komission olisi voitava saada varmuus siitä, että jäsenvaltiot käyttävät yhteisen strategiakehyksen rahastoja laillisesti ja asianmukaisesti ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002[4], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, tarkoitettua moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen. Jäsenvaltioiden ja niiden tätä varten nimeämien elinten olisi vastattava ohjelmien täytäntöönpanosta asianmukaisella alueellisella tasolla jäsenvaltion institutionaalisen, oikeudellisen ja rahoituskehyksen mukaisesti. Näillä säännöksillä varmistetaan lisäksi huomion kohdistaminen siihen, että on tarpeen varmistaa unionin tukitoimien täydentävyys ja johdonmukaisuus, hallintojärjestelyjen suhteellisuus sekä yhteisen strategiakehyksen rahastojen tuensaajien hallinnollisen rasituksen vähentäminen.

(9)       Jäsenvaltion olisi järjestettävä kumppanuussopimuksen ja kunkin ohjelman osalta kumppanuudet toimivaltaisten alue-, paikallis- ja kaupunkiviranomaisten sekä muiden viranomaisten edustajien kanssa, talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten edustajien kanssa, kansalaisyhteiskuntaa, myös ympäristökumppaneita, ja valtioista riippumattomia järjestöjä edustavien elinten kanssa sekä tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavien elinten kanssa. Tällaisen kumppanuuden tarkoituksena on noudattaa monitasohallintoperiaatetta, varmistaa tiettyjen sidosryhmien sitoutuminen suunniteltuihin tukitoimiin sekä ottaa huomioon asiaankuuluvien toimijoiden kokemukset ja taitotieto. Komissiolle olisi siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä käytännesäännöistä, jotta voidaan varmistaa, että kumppanit osallistuvat kumppanuussopimusten ja ohjelmien valmisteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin yhdenmukaisella tavalla.

(10)     Yhteisen strategiakehyksen rahastojen toiminnan ja toimien, joiden rahoittamiseen ne osallistuvat, olisi oltava toimen täytäntöönpanoon välittömästi tai välillisesti liittyvän sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisia.

(11)     Pyrkiessään lisäämään taloudellista, alueellista ja sosiaalista koheesiota unionin olisi yhteisen strategiakehyksen rahastojen täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa tähdättävä epätasa-arvon poistamiseen, miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämiseen sekä sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseen.

(12)     Yhteisen strategiakehyksen rahastojen tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, saastuttaja maksaa -periaate sekä se, että unioni edistää ympäristön suojelua ja parantamista perussopimuksen 11 ja 19 artiklan mukaisesti. Koska vähintään 20 prosenttia unionin talousarviosta pyritään käyttämään ilmastonmuutokseen liittyviin tavoitteisiin, jäsenvaltioiden olisi annettava tietoja näiden tavoitteiden tukemisesta käyttäen komission täytäntöönpanosäädöksellä hyväksyttyä menetelmää.

(13)     Älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi yhteisen strategiakehyksen rahastojen olisi keskitettävä tukensa rajalliseen joukkoon yhteisiä temaattisia tavoitteita. Kunkin yhteisen strategiakehyksen rahaston tarkka soveltamisala olisi vahvistettava rahastokohtaisissa säännöissä, ja se voidaan rajoittaa koskemaan vain joitakin tässä asetuksessa määriteltyjä temaattisia tavoitteita.

(14)     Jotta yhteisen strategiakehyksen rahastojen osuus voitaisiin maksimoida ja ohjelmasuunnittelulle voitaisiin tarjota selkeämmät strategiset suuntaviivat jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla, olisi hyväksyttävä yhteinen strategiakehys. Yhteisen strategiakehyksen olisi edistettävä alakohtaista ja alueellista koordinointia unionin tukitoimissa yhteisen strategiakehyksen rahastojen osalta sekä muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen ja välineiden kanssa.

(15)     Sen vuoksi yhteisessä strategiakehyksessä olisi vahvistettava keinot yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikkojen välillä, koordinointimekanismit, joilla koordinoidaan toimintaa strategiakehyksen rahastojen välillä ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen ja välineiden kanssa, monialaiset periaatteet ja laaja-alaiset toimintapoliittiset tavoitteet, järjestelyt alueellisiin haasteisiin vastaamiseksi, suuntaa-antavat toimenpiteet, joilla on suuri eurooppalainen lisäarvo, ja niiden toteuttamista koskevat periaatteet, ja yhteistyön painopistealueet.

(16)     Yhteisen strategiakehyksen perusteella kunkin jäsenvaltion olisi laadittava yhteistyössä kumppaneidensa kanssa ja komission kanssa vuoropuhelua käyden kumppanuussopimus. Kumppanuussopimuksella olisi siirrettävä yhteisessä strategiakehyksessä vahvistetut osatekijät kansalliseen yhteyteen sekä vahvistettava määrätietoiset sitoumukset unionin tavoitteiden toteuttamisesta yhteisen strategiakehyksen rahastojen ohjelmatyön kautta.

(17)     Jäsenvaltioiden olisi keskitettävä tuki voidakseen varmistaa edistävänsä merkittävällä tavalla unionin tavoitteiden saavuttamista erityisten kansallisten ja alueellisten kehitystarpeidensa mukaisesti. Sen varmistamiseksi, että unionin tuen tehokkaalle käytölle on olemassa tarvittavat perusedellytykset, olisi määriteltävä ennakkoehdot. Komission olisi tehtävä arviointi näiden ennakkoehtojen täyttymisestä kumppanuussopimuksen ja ohjelmien arvioinnin yhteydessä. Tapauksissa, joissa ennakkoehtoa ei ole täytetty, komissiolla olisi oltava valta keskeyttää ohjelmalle maksettavat maksut.

(18)     Kullekin ohjelmalle olisi määriteltävä tuloskehys, jotta voidaan seurata edistymistä kullekin ohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa ohjelmakauden aikana. Komission olisi tarkasteltava yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ohjelmien tuloksia vuosina 2017 ja 2019. Vuonna 2019 olisi varattava ja kohdennettava suoritusvaraus sinne, missä on saavutettu tuloskehyksessä vahvistetut välitavoitteet. ”Euroopan alueellisen yhteistyön” ohjelmille ei tulisi kohdentaa suoritusvarausta niiden vaihtelevuuden ja useaan maahan liittyvän luonteen vuoksi. Voidakseen varmistaa, ettei unionin talousarviota käytetä tuhlailevasti tai tehottomasti, komission olisi voitava silloin, kun puutteet välitavoitteiden tai tavoitteiden saavuttamisessa ovat merkittäviä, keskeyttää ohjelmalle maksettavat maksut tai tehdä ohjelmakauden lopussa rahoitusoikaisuja.

(19)     Kun muodostetaan tiiviimpi yhteys koheesiopolitiikan ja unionin talouden ohjauksen välille, varmistetaan, että yhteisen strategiakehyksen rahastoista annettavan rahoituksen vaikuttavuus lisääntyy terveen talouspolitiikan avulla ja että yhteisen strategiakehyksen rahastot voidaan tarvittaessa suunnata uudelleen maan taloudellisten ongelmien ratkaisemiseen. Tämän prosessin on oltava asteittainen, ja se on aloitettava tekemällä kumppanuussopimukseen ja ohjelmiin muutoksia, joilla toteutetaan neuvoston suosituksia, jotka koskevat makrotalouden epätasapainon korjaamista ja sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien ratkaisemista. Jos jäsenvaltio ei yhteisen strategiakehyksen rahastojen entistä paremmasta hyödyntämisestä huolimatta toteuta tehokkaita toimenpiteitä talouden ohjausprosessin yhteydessä, komissiolla olisi oltava oikeus keskeyttää maksut ja sitoumukset osittain tai kokonaisuudessaan. Keskeytyspäätösten olisi oltava oikeasuhteisia ja tehokkaita, ja niissä olisi otettava huomioon yksittäisten ohjelmien vaikutukset kyseisten jäsenvaltioiden taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen korjaamisen kannalta sekä kumppanuussopimukseen aiemmin tehdyt muutokset. Keskeytyksistä päättäessään komission olisi myös noudatettava tasapuolista kohtelua jäsenvaltioiden välillä ja otettava huomioon erityisesti keskeytyksen vaikutukset kyseisen jäsenvaltion talouteen. Keskeytykset olisi lopetettava ja varat asetettava jälleen kyseisen jäsenvaltion saataville heti, kun jäsenvaltio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet.

(20)     Jotta voitaisiin varmistaa keskittyminen älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian toteuttamiseen, olisi määriteltävä kaikille ohjelmille yhteisiä osatekijöitä. Jotta voitaisiin varmistaa yhteisen strategiakehyksen rahastojen ohjelmajärjestelyjen yhtenäisyys, ohjelmien hyväksymis- ja muuttamismenettelyt olisi yhdenmukaistettava. Ohjelmatyössä olisi varmistettava johdonmukaisuus yhteisen strategiakehyksen ja kumppanuussopimuksen kanssa sekä yhteisen strategiakehyksen rahastojen sovittaminen yhteen keskenään ja muiden olemassa olevien rahoitusvälineiden sekä Euroopan investointipankin kanssa.

(21)     Perussopimuksella entisten taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden lisäksi otettiin tavoitteeksi alueellinen yhteenkuuluvuus, ja on tarpeellista ottaa huomioon sellaisten kaupunkien, toiminnallisten aluekokonaisuuksien ja aluetasoa pienempien yksiköiden asema, joilla on erityisiä maantieteellisiä tai väestörakenteellisia ongelmia. Jotta voitaisiin tätä varten hyödyntää mahdollisuudet paremmin paikallisella tasolla, on aiheellista vahvistaa ja edistää paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita säätämällä kaikkia yhteisen strategiakehyksen rahastoja koskevat yhteiset säännöt ja tiivis koordinointi. Olennaisena periaatteena olisi pidettävä sitä, että vastuu paikallisten kehitysstrategioiden täytäntöönpanosta annetaan paikallisille toimintaryhmille, jotka edustavat paikallisyhteisön etuja.

(22)     Rahoitusvälineet ovat yhä tärkeämpiä, sillä niillä on vipuvaikutus yhteisen strategiakehyksen rahastoihin, koska niiden avulla voidaan yhdistää eri muodossa olevia julkisia ja yksityisiä varoja julkisen politiikan tavoitteiden tukemiseksi ja koska kierrätettävät rahoitusmuodot tekevät tällaisesta tuesta kestävämpää pitkällä aikavälillä.

(23)     Rahoitusvälineitä, joihin maksetaan tukea yhteisen strategiakehyksen rahastoista, olisi käytettävä erityisiin markkinatarpeisiin kustannustehokkaalla tavalla ja ohjelmien tavoitteiden mukaisesti, eivätkä ne saisi syrjäyttää yksityistä rahoitusta. Sen vuoksi päätös tukitoimenpiteiden rahoittamisesta rahoitusvälineiden kautta olisi tehtävä ennakkoanalyysin perusteella.

(24)     Rahoitusvälineet olisi suunniteltava ja pantava täytäntöön siten, että niillä edistetään yksityisen sektorin sijoittajien ja rahoituslaitosten merkittävää osallistumista asiamukaisen riskinjaon pohjalta. Jotta rahoitusvälineet olisivat tarpeeksi houkuttelevia yksityissektorin kannalta, ne on suunniteltava ja pantava täytäntöön joustavalla tavalla. Sen vuoksi hallintoviranomaisten olisi kyseessä olevan ohjelman tavoitteiden mukaisesti päätettävä tarkoituksenmukaisimmat tavat rahoitusvälineiden täytäntöönpanoon siten, että otetaan huomioon kohdealueiden erityistarpeet.

(25)     Hallintoviranomaisilla olisi oltava mahdollisuus antaa ohjelmista varoja unionin tasolla perustetuille rahoitusvälineille tai alueellisella tasolla perustetuille välineille. Hallintoviranomaisilla olisi lisäksi oltava mahdollisuus panna rahoitusvälineitä täytäntöön suoraan, erityisrahastojen kautta tai rahastojen kautta.

(26)     Yhteisen strategiakehyksen rahastoista milloin tahansa rahoitusvälineille annettavien varojen määrän olisi vastattava määrää, joka on tarpeen suunniteltujen investointien ja loppukäyttäjälle maksettavien maksujen toteuttamiseksi, hallintokustannukset ja korvaukset tai palkkiot mukaan lukien; tämä määrä olisi määritettävä liiketoimintasuunnitelmien ja kassavirtaennusteiden perusteella ennalta määritetylle ajanjaksolle, jonka pituus ei saisi ylittää kahta vuotta.

(27)     On tarpeen vahvistaa erityiset säännöt päättämisen yhteydessä tukikelpoisiksi menoiksi hyväksyttävistä määristä, jotta voidaan varmistaa, että yhteisen strategiakehyksen rahastoista rahoitusvälineille maksetut määrät, hallintokustannukset ja korvaukset tai palkkiot mukaan lukien, käytetään tehokkaasti investointeihin ja loppukäyttäjille maksettaviin maksuihin. Lisäksi on tarpeen vahvistaa erityiset säännöt yhteisen strategiakehyksen rahastoista maksetusta tuesta saatujen varojen uudelleenkäytöstä, mukaan lukien ohjelmien päättämisen jälkeen jäljellä olevien varojen käyttö.

(28)     Jäsenvaltioiden olisi seurattava ohjelmia, jotta ne voivat tarkistaa, miten ohjelman tavoitteita toteutetaan ja miten niiden saavuttamisessa edistytään. Tätä varten olisi perustettava seurantakomiteoita ja määriteltävä niiden kokoonpano ja tehtävät yhteisen strategiakehyksen rahastojen osalta. Yhteisen strategiakehyksen rahastojen välisen koordinoinnin parantamiseksi voitaisiin perustaa yhteisiä seurantakomiteoita. Tehokkuuden varmistamiseksi seurantakomiteoiden olisi voitava antaa hallintoviranomaisille suosituksia ohjelman täytäntöönpanosta ja seurattava suositustensa johdosta toteutettuja toimenpiteitä.

(29)     Yhteisen strategiakehyksen rahastojen seuranta- ja raportointijärjestelyjä on tarpeen yhdenmukaistaa hallintojärjestelyjen yksinkertaistamiseksi kaikilla tasoilla. On tärkeää varmistaa oikeasuhteiset raportointivaatimukset samoin kuin se, että käytettävissä on kattavat tiedot edistyksestä, joka on saavutettu keskeisissä tarkasteltavissa seikoissa. Sen vuoksi raportointivaatimusten on vastattava tiedontarpeita määrättyinä vuosina ja oltava ajallisesti yhdenmukaisia tulosten tarkastelujen kanssa.

(30)     Ohjelmien edistymisen seuraamiseksi jäsenvaltion ja komission välillä olisi järjestettävä vuotuinen arviointikokous. Jäsenvaltion ja komission olisi kuitenkin voitava sopia kokouksen järjestämättä jättämisestä, jotta voidaan välttää tarpeeton hallinnollinen rasitus.

(31)     Jotta komissio voisi seurata edistymistä unionin tavoitteiden toteuttamisessa, jäsenvaltioiden olisi toimitettava edistymiskertomukset kumppanuussopimustensa täytäntöönpanosta. Komission olisi tällaisten kertomusten perusteella valmisteltava strateginen kertomus edistymisestä vuosina 2017 ja 2019.

(32)     On tarpeen arvioida yhteisen strategiakehyksen rahastoista annettavan tuen tehokkuutta, vaikuttavuutta ja vaikutuksia, jotta voidaan parantaa ohjelmien täytäntöönpanon ja suunnittelun laatua ja määrittää ohjelmien vaikutukset älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian tavoitteisiin ja tapauksen mukaan BKT:hen ja työttömyyteen. Jäsenvaltioiden ja komission tehtäviä olisi tältä osin tarkennettava.

(33)     Kunkin ohjelman laadun ja suunnittelun parantamiseksi ja sen tarkistamiseksi, että tavoitteet voidaan saavuttaa, olisi toteutettava kunkin ohjelman ennakkoarviointi.

(34)     Ohjelman valmistelusta vastaavan viranomaisen olisi laadittava arviointisuunnitelma. Hallintoviranomaisten olisi ohjelmakauden aikana toteutettava arviointeja ohjelman vaikuttavuudesta ja vaikutuksista. Arviointien tuloksista olisi ilmoitettava seurantakomitealle hallinnointia koskevien päätösten helpottamiseksi.

(35)     Olisi toteutettava jälkiarviointeja, jotta voitaisiin arvioida yhteisen strategiakehyksen rahastojen tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä niiden vaikutuksia yhteisen strategiakehyksen rahastojen yleisiin tavoitteisiin ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaan unionin strategiaan.

(36)     On hyödyllistä määrittää, minkä tyyppisiä toimenpiteitä voidaan toteuttaa komission ja jäsenvaltioiden aloitteesta teknisenä tukena, johon annetaan rahoitusta yhteisen strategiakehyksen rahastoista.

(37)     Jotta unionin resurssit voidaan käyttää tehokkaasti ja jotta voidaan välttää tuloja tuottavien toimien ylirahoitus, on tarpeen vahvistaa säännöt yhteisen strategiakehyksen rahastoista tuloja tuottavalle toimelle maksettavan osuuden laskemiseksi.

(38)     Menojen tukikelpoisuuden alkamis- ja päättymispäivä olisi määriteltävä, jotta yhteisen strategiakehyksen rahastojen täytäntöönpanosta olisi koko unionissa sovellettava yhtenäinen ja tasapuolinen sääntö. Ohjelmien toteutuksen helpottamiseksi on aiheellista säätää, että menojen tukikelpoisuuden alkamispäivä voi olla aiempi kuin 1 päivä tammikuuta 2014, jos kyseinen jäsenvaltio esittää ohjelman ennen mainittua päivää. EU:n varojen tehokkaan käytön varmistamiseksi ja EU:n talousarviolle aiheutuvan riskin vähentämiseksi on tarpeen asettaa rajoituksia päätökseen saatujen toimien tukemiselle.

(39)     Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden olisi annettava kansallisia sääntöjä menojen tukikelpoisuudesta, jollei asetuksessa (asetuksissa) (EU) N:o […] [EAKR-asetus, ESR-asetus, koheesiorahastoasetus, Euroopan alueiden välistä yhteistyötä koskeva asetus, maaseuturahastoasetus, meri- ja kalatalousrahastoasetus] säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.

(40)     Yhteisen strategiakehyksen rahastojen käytön helpottamiseksi ja virheriskin vähentämiseksi, samalla kun varoja voitaisiin tarvittaessa eriyttää politiikan erityispiirteiden mukaan, on aiheellista määrittää tuen muodot, avustusten palauttamista ja kiinteämääräistä rahoitusta koskevat yhdenmukaistetut edellytykset, tukia koskevat erityiset tukikelpoisuussäännöt sekä toimien tukikelpoisuutta koskevat erityiset edellytykset, jotka ovat riippuvaisia sijainnista.

(41)     Yhteisen strategiakehyksen rahastojen toimien tehokkuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän vaikutuksen varmistamiseksi olisi annettava säännökset, joilla taataan yrityksiin ja infrastruktuureihin tehtävien investointien pitkäaikaisuus ja estetään yhteisen strategiakehyksen rahastojen käyttö perusteettoman edun tuottamiseen. Kokemusten perusteella viiden vuoden ajanjakso on tarkoituksenmukainen sovellettava vähimmäisajanjakso, mikäli valtiontukisäännöissä ei edellytetä muunlaista ajanjaksoa. Yleisen pysyvyyttä koskevan vaatimuksen ei tulisi koskea ESR:n tukemaa toimintaa eikä toimintaa, johon ei liity tuotannollisia investointeja tai infrastruktuuri-investointeja, jollei tällaisia vaatimuksia johdu sovellettavista valtiontukisäännöistä, eikä rahoitusvälineisiin tai rahoitusvälineistä maksettavia suorituksia.

(42)     Jäsenvaltioiden olisi toteutettava riittävät toimenpiteet hallinto- ja valvontajärjestelmänsä asianmukaisen rakenteen ja toiminnan turvaamiseksi, jotta ne voivat taata yhteisen strategiakehyksen rahastojen laillisen ja asianmukaisen käytön. Sen vuoksi olisi täsmennettävä ohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmiin sekä sääntöjenvastaisuuksien ja unionin lainsäädännön rikkomusten ehkäisyyn, toteamiseen ja oikaisuun liittyvät jäsenvaltioiden velvoitteet.

(43)     Yhteisen hallinnoinnin periaatteen mukaisesti vastuun ohjelmien toimien täytäntöönpanosta ja valvonnasta olisi kuuluttava ensisijaisesti jäsenvaltioille niiden hallinto- ja valvontajärjestelmien kautta. Toimien valinnan ja toteuttamisen valvonnan sekä hallinto- ja valvontajärjestelmän toiminnan tehokkuuden parantamiseksi olisi määritettävä hallintoviranomaisen tehtävät.

(44)     Jotta saataisiin ennakolta varmuus siitä, että hallinnon ja valvonnan keskeisten järjestelmien rakenne ja suunnittelu ovat asianmukaisia, jäsenvaltioiden olisi nimettävä hyväksynnän antava elin, joka on vastuussa hallinto- ja valvontaelinten hyväksynnästä ja hyväksynnän peruuttamisesta.

(45)     Olisi säädettävä komission vallasta ja vastuusta tarkistaa hallinnointi- ja valvontajärjestelmien toiminnan tosiasiallinen tehokkuus ja vaatia jäsenvaltiolta toimien toteuttamista. Jotta komissio voisi tehdä päätelmiä rahastojen tuloksellisuudesta, sillä olisi myös oltava valta tehdä tarkastuksia, joissa keskitytään moitteettomaan varainhoitoon liittyviin seikkoihin.

(46)     Unionin talousarviositoumukset olisi toteutettava vuosittain. Ohjelmien hallinnoinnin tehokkuuden varmistamiseksi on tarpeen vahvistaa välimaksupyyntöjä, tapauksen mukaan vuotuisen saldon maksamista sekä loppumaksun maksamista koskevat yhteiset säännöt, sanotun kuitenkaan rajoittamatta erityisiä sääntöjä, joita edellytetään kunkin yhteisen strategiakehyksen rahaston osalta.

(47)     Ohjelman alussa maksettavalla ennakkomaksulla varmistetaan, että jäsenvaltiolla on heti ohjelman hyväksymisen jälkeen käytettävissään varat, joilla se tukee tuensaajia ohjelman täytäntöönpanossa. Sen vuoksi olisi säädettävä yhteisen strategiakehyksen rahastoista maksettavien ensimmäisten ennakkomaksujen määristä. Ensimmäiset ennakkomaksut olisi selvitettävä kokonaisuudessaan ohjelman päättämisen yhteydessä.

(48)     Unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi olisi voitava toteuttaa ajallisesti rajattuja toimenpiteitä, joiden avulla valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä voi keskeyttää maksatuksen, jos on näyttöä merkittävistä puutteista hallinto- ja valvontajärjestelmän toiminnassa tai maksatushakemukseen liittyvistä sääntöjenvastaisuuksista taikka jos asiakirjojen toimittaminen tilien tarkastamista ja hyväksymistä varten on laiminlyöty.

(49)     Jotta voitaisiin varmistaa, että unionin talousarviosta varainhoitovuonna osarahoitetut menot käytetään sovellettavien sääntöjen mukaisesti, olisi luotava asianmukaiset puitteet vuotuista tilien tarkastusta ja hyväksymistä varten. Hyväksyttyjen elinten olisi näissä puitteissa toimitettava komissiolle kunkin ohjelman osalta hallinnollinen vahvistuslausuma, varmennetut tilinpäätöstiedot, valvontaa koskeva tiivistelmäraportti, riippumaton tarkastuslausunto ja tarkastuskertomus.

(50)     Unionin talousarvion turvaamiseksi komission saattaa olla tarpeen tehdä rahoitusoikaisuja. Jäsenvaltioiden oikeusvarmuuden turvaamiseksi on tärkeä määritellä tilanteet, joissa sovellettavan unionin tai kansallisen lainsäädännön rikkominen voi johtaa komission tekemiin rahoitusoikaisuihin. Jotta voitaisiin varmistaa, että rahoitusoikaisut, joita komissio voi määrätä jäsenvaltioille, liittyvät EU:n taloudellisten etujen suojaamiseen, ne olisi rajoitettava tapauksiin, joissa unionin tai kansallisen lainsäädännön rikkominen liittyy välittömästi tai välillisesti toimien ja vastaavien menojen tukikelpoisuuteen, sääntöjenmukaisuuteen, hallinnointiin tai valvontaan. Suhteellisuuden varmistamiseksi on tärkeää, että komissio ottaa rahoitusoikaisun määrästä päättäessään huomioon rikkomuksen luonteen ja vakavuuden.

(51)     Rahoituskurin lisäämiseksi on aiheellista määrittää talousarviositoumuksen osan vapauttamista koskevat järjestelyt ohjelmassa, erityisesti silloin, kun erän osalta voidaan tehdä poikkeus vapauttamisesta, etenkin jos täytäntöönpanon viiveet johtuvat olosuhteista, jotka ovat asianomaisesta osapuolesta riippumattomia, epätavanomaisia tai ennalta arvaamattomia, ja joiden seurauksia ei osoitetusta huolellisuudesta huolimatta voida välttää.

(52)     Rahastojen erityistehtävien osalta on tarpeen antaa yleisiä lisäsäännöksiä. Jotta voitaisiin etenkin kasvattaa näiden rahastojen lisäarvoa ja saada ne edistämään paremmin älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian prioriteetteja, niiden toimintaa olisi yksinkertaistettava ja keskitettävä seuraaviin tavoitteisiin: ”investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin” ja ”Euroopan alueellinen yhteistyö”.

(53)     Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston erityistehtävien osalta annetaan lisäsäännöksiä asiaa koskevassa alakohtaisessa lainsäädännössä.

(54)     Perussopimuksissa vahvistettujen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi ”investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin” -tavoitteen kautta olisi tuettava kaikkia alueita. Jotta tukea voitaisiin antaa tasapainoisesti ja asteittaisesti taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tason mukaan, tähän tavoitteeseen liittyvät resurssit olisi kohdennettava EAKR:stä ja ESR:stä vähemmän kehittyneille alueille, siirtymäalueille ja kehittyneemmille alueille sen mukaisesti, mikä on niiden bruttokansantuote (BKT) asukasta kohden suhteessa EU:n keskiarvoon. Jotta voitaisiin varmistaa rakennerahastoista tehtävien investointien kestävyys pitkällä aikavälillä, olisi alueiden, joiden BKT asukasta kohden oli kaudella 2007–2013 vähemmän kuin 75 prosenttia 25 jäsenvaltion EU:n viitekauden keskiarvosta, mutta joiden BKT asukasta kohden on kasvanut suuremmaksi kuin 75 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvosta, saatava vähintään kaksi kolmasosaa kaudelle 2007–2013 kohdennetuista määrärahoistaan. Jäsenvaltioille, joiden bruttokansantulo (BKTL) asukasta kohden on vähemmän kuin 90 prosenttia unionin keskiarvosta, olisi annettava rahoitusta koheesiorahastosta ”investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin” -tavoitteen kautta.

(55)     Rahastoista maksettavaan tukeen kelpoisten alueiden määrittelemiseksi olisi vahvistettava objektiiviset perusteet. Tätä varten alueet olisi osoitettava unionin tasolla yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) 26 päivänä toukokuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003[5] mukaisen yhteisen alueluokitusjärjestelmän perusteella.

(56)     Asianmukaisen rahoituskehyksen laatimiseksi komission olisi täytäntöönpanosäädöksillä vahvistettava käytettävissä olevien maksusitoumusmäärärahojen ohjeellinen vuosittainen jako objektiivista ja avointa menettelyä noudattaen, jotta voidaan kohdentaa varat kehityksessä jälkeen jääneille alueille, siirtymäkauden tukea saavat alueet mukaan luettuina.

(57)     On tarpeen vahvistaa niiden varojen määrä, jotka ovat käytettävissä ”investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin” -tavoitteeseen, ja antaa objektiiviset kriteerit niiden kohdentamiseksi alueille ja jäsenvaltioille. Jotta voitaisiin nopeuttaa tarvittavaa liikenteen ja energia-alan infrastruktuurien sekä tieto- ja viestintätekniikan kehitystä unionissa, olisi perustettava ”Verkkojen Eurooppa” -väline. Rahastoista jäsenvaltiolle maksettavien vuotuisten määrärahojen kohdentamiselle ja koheesiorahastosta ”Verkkojen Eurooppa” -välineelle siirrettäville summille olisi vahvistettava enimmäismäärä ottaen huomioon kyseisen jäsenvaltion mahdollisuudet käyttää nämä määrärahat. Lisäksi on köyhyyden vähentämistä koskevan yleistavoitteen mukaisesti tarpeen suunnata vähäosaisimmille tarkoitettu elintarvikeapuohjelma uudelleen sosiaalisen osallisuuden ja unionin sopusointuisen kehityksen edistämiseksi. On kehitetty mekanismi, jolla siirretään varoja tälle välineelle ja varmistetaan, että ne muodostuvat ESR:n määrärahoista kussakin maassa ESR:lle kohdennettavan rakennerahastojen vähimmäisosuuden vastaavana vähennyksenä.

(57 a)   Koska nuorisotyöttömyyteen on puututtava pikaisesti tästä ongelmasta pahiten kärsivillä unionin alueilla, olisi käynnistettävä nuorisotyöllisyysaloite, jolle myönnetään erityisrahoitusta ja johon kohdennetaan varoja Euroopan sosiaalirahastosta. Nuorisotyöllisyysaloitteella olisi tuettava nuoria henkilöitä, joilla ei ole työ- eikä opiskelupaikkaa ja jotka asuvat tukikelpoisilla alueilla. Se olisi pantava täytäntöön osana ”investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin” -tavoitetta.

(58)     Jotta voitaisiin vahvistaa keskittymistä tuloksiin sekä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen, olisi viisi prosenttia ”investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin” -tavoitteeseen tarkoitetuista varoista asetettava syrjään suoritusvarauksena kunkin rahaston sekä kunkin jäsenvaltion jokaisen alueluokan osalta.

(59)     Sen varmistamiseksi, että varat kohdennetaan asianmukaisesti kullekin alueluokalle, rahastojen varoja ei saisi siirtää vähemmän kehittyneiden alueiden, siirtymäalueiden ja kehittyneempien alueiden välillä muutoin kuin asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa, jotka liittyvät yhden tai useamman temaattisen tavoitteen toteuttamiseen, eikä enempää kuin 2 prosenttia kyseisen alueluokan kokonaismäärärahoista.

(60)     Todellisten taloudellisten vaikutusten varmistamiseksi rahastoista myönnettävä tuki ei tämän asetuksen perusteella saisi korvata jäsenvaltioiden julkisia menoja tai niihin rinnastettavia rakenteellisia menoja. Jotta rahastoista maksettavan tuen yhteydessä otettaisiin huomioon myös laajempi taloustilanne, julkisten menojen määrä olisi määritettävä ottaen huomioon yleiset makrotaloudelliset olosuhteet, joissa rahoitus tapahtuu niiden vakaus- ja lähentymisohjelmissa ilmoitettujen indikaattorien perusteella, jotka jäsenvaltiot toimittavat vuosittain julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun asetuksen (EY) N:o 1466/1997[6] mukaisesti. Komission tekemässä täydentävyysperiaatteen noudattamisen tarkistamisessa olisi keskityttävä jäsenvaltioihin, joissa vähemmän kehittyneillä ja siirtymäalueilla asuu vähintään 15 prosenttia väestöstä, niille myönnettävän rahoituksen laajuuden vuoksi.

(61)     On tarpeen antaa rahastoista tuettaviin toimenpideohjelmiin liittyvää ohjelmatyötä, hallinnointia, seurantaa ja valvontaa koskevat lisäsäännökset. Toimenpideohjelmissa olisi vahvistettava temaattisia tavoitteita vastaavat toimintalinjat, kehitettävä johdonmukainen toimintalogiikka havaittuihin kehitystarpeisiin vastaamiseksi sekä vahvistettava tulosten arvioinnin puitteet. Niiden olisi sisällettävä myös muita osatekijöitä, joita tarvitaan tukemaan näiden rahastojen vaikuttavaa ja tehokasta täytäntöönpanoa.

(62)     Täydentävyyden parantamiseksi ja täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi koheesiorahastosta ja EAKR:stä annettava tuki olisi voitava yhdistää ESR:n tuen kanssa yhteisissä toimintaohjelmissa kasvuun ja työpaikkoihin liittyvän tavoitteen puitteissa.

(63)     Suurhankkeet vievät merkittävän osuuden unionin menoista ja ovat usein strategisesti tärkeitä älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian saavuttamisessa. Sen vuoksi on perusteltua, että huomattavan suurille toimille on edelleen saatava komission hyväksyntä tämän asetuksen mukaisesti. Selkeyden varmistamiseksi on aiheellista määritellä suurhankkeen sisältö tätä tarkoitusta varten. Komissiolla olisi myös oltava mahdollisuus kieltäytyä tukemasta suurhanketta, jos tuen myöntäminen ei ole perusteltua.

(64)     Jotta jäsenvaltioiden olisi mahdollista panna osa toimenpideohjelmasta täytäntöön tuloksiin perustuvaa lähestymistapaa käyttäen, on hyödyllistä vahvistaa yhteinen toimintasuunnitelma, joka sisältää useita toimenpiteitä, jotka tuensaajan on toteutettava toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Rahastojen tulossuuntautuneisuuden yksinkertaistamiseksi ja vahvistamiseksi yhteisen toimintasuunnitelman hallinnon olisi perustuttava yksinomaan yhteisesti sovittuihin välitavoitteisiin, tuotoksiin ja tuloksiin sellaisina, kuin ne on määritelty yhteisen toimintasuunnitelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä. Myös yhteisen toimintasuunnitelman valvonta ja tarkastus olisi rajattava näiden välitavoitteiden, tuotosten ja tulosten saavuttamiseen. Tämän vuoksi on tarpeen vahvistaa yhteisten toimintasuunnitelmien valmistelua, sisältöä, hyväksymistä, varainhoitoa ja valvontaa koskevat säännöt.

(65)     Kun kaupunki- tai aluekehitysstrategia edellyttää yhdennettyä lähestymistapaa, koska siihen sisältyy yhden tai usean toimenpideohjelman useampaan kuin yhteen toimintalinjaan liittyviä investointeja, rahastoista tuetut toimenpiteet olisi toteutettava yhdennettynä alueellisena investointina toimenpideohjelman puitteissa.

(66)     On tarpeen antaa erityiset säännöt seurantakomitean tehtävistä sekä vuosikertomuksista, jotka koskevat rahastoista tuettavien toimenpideohjelmien täytäntöönpanoa. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston erityistehtävien osalta annetaan lisäsäännöksiä asiaa koskevassa alakohtaisessa lainsäädännössä.

(67)     Jotta voitaisiin varmistaa, että ohjelman täytäntöönpanosta on saatavilla olennaiset ja ajantasaiset tiedot, jäsenvaltioiden on tarpeen toimittaa komissiolle säännöllisesti keskeiset tiedot. Jäsenvaltioille aiheutuvan lisärasituksen välttämiseksi tämän olisi koskettava ainoastaan jatkuvasti kerättäviä tietoja, ja toimittamisen olisi tapahduttava sähköisenä tiedonvaihtona.

(68)     Komissio antaa perussopimuksen 175 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle joka kolmas vuosi koheesiokertomukset siitä, miten unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden toteuttamisessa on edistytty. On tarpeen vahvistaa kyseisen kertomuksen sisältö.

(69)     On aiheellista, että komissio tekee yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa jälkiarvioinnin rahastojen osalta saadakseen asianmukaisella tasolla tietoa rahoitettujen tukitoimien tuloksista ja vaikutuksista. Lisäksi tarvitaan erityissäännöksiä rahastojen arviointisuunnitelmien hyväksymismenettelyn vahvistamiseksi.

(70)     Unionin rahastojen saavutukset on tärkeää saattaa yleisön tietoisuuteen. Kansalaisilla on oikeus tietää, miten unionin rahoitusvarat sijoitetaan. Vastuun sen varmistamisessa, että yleisölle annetaan asianmukaiset tiedot, olisi oltava sekä hallintoviranomaisilla että tuensaajilla. Jotta varmistetaan tehokkaampi yleisölle suunnattu tiedotus ja vahvempi synergia komission aloitteesta toteutettujen viestintätoimien välillä, tämän asetuksen mukaisille viestintätoimille kohdennetuilla varoilla on tuettava myös toimielinten tiedotustoimintaa, joka koskee Euroopan unionin poliittisia prioriteetteja, edellyttäen että ne liittyvät tämän asetuksen yleisiin tavoitteisiin.

(71)     Jotta voitaisiin varmistaa rahastojen saavutuksista annettavan tiedon laaja jakelu ja unionin asema tässä yhteydessä sekä tiedottaa mahdollisille tuensaajille rahoitusmahdollisuuksista, tässä asetuksessa olisi määriteltävä yksityiskohtaiset säännöt tiedottamis- ja viestintätoimenpiteistä sekä näiden toimenpiteiden tietyistä teknisistä piirteistä.

(72)     Rahoitusmahdollisuuksia ja hankkeiden tuensaajia koskevien tietojen saatavuuden ja avoimuuden lisäämiseksi kussakin jäsenvaltiossa olisi otettava käyttöön yksi keskitetty verkkosivusto tai verkkoportaali, jossa on tietoa kaikista toimenpideohjelmista, mukaan lukien luettelot toimista, joita kustakin toimenpideohjelmasta tuetaan.

(73)     On tarpeen määrittää tekijät, joiden perusteella rahastojen rahoitusosuutta toimenpideohjelmiin mukautetaan, erityisesti unionin varojen kerrannaisvaikutusten lisäämiseksi. On myös tarpeen vahvistaa alueluokittain osarahoituksen enimmäismäärät, jotta voidaan varmistaa osarahoituksen periaatteen noudattaminen siten, että kansallisen tuen määrä on asianmukainen.

(74)     Jäsenvaltioiden on tarpeen nimetä hallintoviranomainen, todentamisviranomainen ja toiminnallisesti riippumaton tarkastusviranomainen kutakin toimenpideohjelmaa varten. Jotta jäsenvaltiot voisivat toimia joustavasti perustaessaan valvontajärjestelmiään, on asianmukaista säätää siitä mahdollisuudesta, että hallintoviranomainen suorittaa myös todentamisviranomaisen tehtävät. Lisäksi jäsenvaltion olisi voitava nimetä välittäviä elimiä, jotka suorittavat tietyt hallintoviranomaisen tai todentamisviranomaisen tehtävät. Tässä tapauksessa jäsenvaltion olisi ilmoitettava selkeästi niiden velvollisuudet ja tehtävät.

(75)     Päävastuu rahastojen ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston vaikuttavasta ja tehokkaasta täytäntöönpanosta on hallintoviranomaisella, mistä syystä sillä on merkittävä määrä ohjelman hallintoon ja seurantaan, varainhoitoon ja valvontaan sekä hankkeiden valintaan liittyviä tehtäviä. Sen velvollisuudet ja tehtävät olisi vahvistettava.

(76)     Todentamisviranomaisen olisi laadittava maksatushakemukset ja toimitettava ne komissiolle. Sen olisi laadittava tilinpäätökset ja todennettava tilinpäätöstietojen täydellisyys, oikeellisuus ja totuudenmukaisuus ja se, että kirjatut menot ovat sovellettavien unionin ja kansallisten sääntöjen mukaiset. Sen velvollisuudet ja tehtävät olisi vahvistettava.

(77)     Tarkastusviranomaisen olisi varmistettava, että tehdään hallinto- ja valvontajärjestelmää, toimista poimittua asianmukaista otosta sekä tilinpäätöstä koskevia tarkastuksia. Sen velvollisuudet ja tehtävät olisi vahvistettava.

(78)     Jotta voidaan ottaa huomioon EAKR:n, ESR:n, koheesiorahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston hallinto- ja valvontajärjestelmien erityinen rakenne sekä tarve varmistaa oikeasuhteinen lähestymistapa, tarvitaan erityisiä säännöksiä hallinto- ja todentamisviranomaisten hyväksynnästä ja hyväksynnän peruuttamisesta.

(79)     Varainhoidon valvontaa koskevaa komission toimivaltaa rajoittamatta olisi lisättävä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja komission välillä tällä alalla ja vahvistettava perusteet, joiden mukaisesti komissio voi kansallisten järjestelmien valvontastrategiansa puitteissa määrittää, kuinka vakuuttavat takeet sen olisi saatava kansallisilta tarkastuslaitoksilta.

(80)     Varainhoitoa koskevien yhteisten sääntöjen lisäksi tarvitaan lisäsäännöksiä EAKR:n, ESR:n, koheesiorahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta. Varsinkin jotta voitaisiin varmistaa, että komissiolla on ennen vuotuista tilien tarkastusta ja hyväksymistä riittävä varmuus asiassa, välimaksupyyntöjen yhteydessä maksettavan määrän olisi oltava 90 prosenttia määrästä, joka saadaan sovellettaessa toimenpideohjelman hyväksymistä koskevassa päätöksessä säädettyä kunkin toimintalinjan osarahoitusosuutta kyseisen toimintalinjan osalta tukikelpoisiin menoihin. Suorittamatta olevat erääntyneet määrät olisi maksettava jäsenvaltioille vuotuisen tilien tarkastuksen ja hyväksymisen yhteydessä, edellyttäen että on saatu riittävä varmuus menojen tukikelpoisuudesta sen vuoden osalta, jota tarkastus- ja hyväksymismenettely koskee.

(81)     Sen varmistamiseksi, että tuki maksetaan tuensaajille mahdollisimman pian, sekä komission asiassa saaman varmuuden vahvistamiseksi on asianmukaista edellyttää, että maksatushakemuksiin sisältyy ainoastaan sellaisia menoja, joiden osalta tuki on maksettu tuensaajille. Olisi suoritettava ennakkomaksuja vuosittain sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioilla on riittävästi varoja toimia tällaisten järjestelyjen mukaisesti. Tällaiset ennakkomaksut olisi selvitettävä vuosittain tilien tarkastuksen ja hyväksymisen yhteydessä.

(82)     Jotta varmistetaan sitoumuksen vapauttamista koskevien yleisten sääntöjen asianmukainen soveltaminen, rahastojen osalta vahvistettavissa säännöissä olisi kuvattava yksityiskohtaisesti, miten sitoumuksen vapauttamista koskevat määräajat vahvistetaan ja miten vastaavat määrät lasketaan.

(83)     On tarpeen määritellä rahastoihin sovellettavaa vuotuista tilien tarkastusta ja hyväksymistä koskeva yksityiskohtainen menettely, jotta varmistetaan näiden järjestelyjen selkeä perusta ja oikeusvarmuus. On tärkeää antaa jäsenvaltiolle rajallinen mahdollisuus määrittää tilinpäätöksessään varaus sellaisen erän osalta, johon kohdistuu tarkastusviranomaisen kanssa käynnissä oleva menettely.

(84)     Vuotuiseen tilien tarkastamiseen ja hyväksymiseen olisi liityttävä päätökseen saatujen toimien (EAKR:n, koheesiorahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta) tai menojen (ESR:n osalta) tukikelpoisuuden vuotuinen päättäminen. Toimenpideohjelmien lopulliseen päättämiseen liittyvien kustannusten ja tuensaajille aiheutuvan hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi sekä oikeusvarmuuden lisäämiseksi vuotuisen päättämisen olisi oltava pakollista, ja näin ollen rajoitettaisiin ajanjaksoa, jonka ajan tositteet on säilytettävä ja jonka aikana toimia voidaan tarkastaa ja rahoitusoikaisuja määrätä.

(85)     Jotta voitaisiin suojata unionin taloudellisia etuja ja tarjota ohjelmien tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseen tarvittavat resurssit, olisi oltava toimenpiteitä, joiden avulla komissio voi keskeyttää maksatuksen toimintalinjan tai toimenpideohjelman tasolla.

(86)     On aiheellista vahvistaa erityiset järjestelyt ja menettelyt jäsenvaltioiden ja komission tekemiä rahoitusoikaisuja varten rahastojen osalta oikeusvarmuuden lisäämiseksi jäsenvaltioiden kannalta.

(87)     Toimiin kohdistuvien tarkastusten tiheyden olisi oltava oikeassa suhteessa rahastoista annettavan unionin tuen määrään. Etenkin olisi vähennettävä suoritettavien tarkastusten määrää, kun toimeen liittyvien tukikelpoisten menojen yhteismäärä on enintään 100 000 euroa tai, kun kyseessä on Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, 50 000 euroa tästä rahastosta tuettavien toimien pienuuden vuoksi. Olisi kuitenkin oltava mahdollista suorittaa tarkastuksia milloin tahansa, kun on näyttöä sääntöjenvastaisuudesta tai petoksesta, tai päätökseen saadun toimen päättämisen jälkeen osana otantatarkastusta. Jotta komission tekemien tarkastusten määrä olisi oikeassa suhteessa riskiin, komission olisi voitava vähentää toimenpideohjelmia koskevaa tarkastustyötään, jos merkittäviä puutteita ei ole tai jos voidaan luottaa tarkastusviranomaiseen.

(88)     Tämän asetuksen tiettyjen muiden kuin keskeisten osien täydentämiseksi tai muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta antaa säädöksiä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti seuraavista: kumppanuuden täytäntöönpanon tukemisen tavoitteita ja edellytyksiä koskevat käytännesäännöt, niiden yhteisen strategiakehyksen osien hyväksyminen, jotka liittyvät sellaisiin suuntaa-antaviin toimenpiteisiin, joilla on suuri eurooppalainen lisäarvo, ja niiden toteuttamista koskeviin periaatteisiin, sekä yhteistyön painopistealueisiin, suoritusvarauksen kohdentamista koskevat lisäsäännöt, paikallisten kehitysstrategioiden kattaman kohdealueen ja väestömäärän määrittely, yksityiskohtaiset säännöt rahoitusvälineistä (ennakkoarviointi, tuen yhdistäminen, tukikelpoisuus, tuen ulkopuolelle jäävä toiminta), tietyn tyyppisiä kansallisella, alueellisella, valtioiden välisellä tai rajat ylittävällä tasolla perustettuja rahoitusvälineitä koskevat säännöt, rahoitussopimuksia koskevat säännöt, varojen siirtäminen ja hallinnointi, hallinto- ja valvontajärjestelyt, maksupyyntöjä koskevat säännöt sekä vuotuisten maksuerien pääomittamista koskevan järjestelmän perustaminen, tuloja tuottaviin toimiin liittyvän kiinteän prosenttiosuuden määrittely, välillisiin kustannuksiin avustusten yhteydessä sovellettavan kiinteän prosenttiosuuden määrittely unionin politiikanaloilla käytettyjen olemassa olevien menettelyjen ja vastaavien prosenttiosuuksien perusteella, jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka koskevat sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamismenettelyä ja aiheettomasti maksettujen summien takaisinperintää, toimia koskevassa tiedonvaihdossa noudatettavat toimintatavat, asianmukaiseen jäljitysketjuun liittyvät järjestelyt, kansallisten tarkastusten edellytykset, hallinto- ja todentamisviranomaisten hyväksyntää koskevat kriteerit, yleisesti hyväksyttyjen tietovälineiden määrittäminen ja rahoitusoikaisun suuruuden määrittämisperusteet. Komissiolle olisi myös siirrettävä valta muuttaa delegoiduilla säädöksillä liitteitä I ja VI, jotka molemmat sisältävät muita kuin tämän asetuksen keskeisiä osia, jotta voidaan ottaa huomioon tarve muuttaa niitä tulevaisuudessa. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla.

(89)     Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että Euroopan parlamentti ja neuvosto saavat tarvittavat asiakirjat samanaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(90)     Komissiolle olisi annettava valta antaa täytäntöönpanosäädöksillä kaikkien yhteisen strategiakehyksen rahastojen osalta päätöksiä kumppanuussopimusten hyväksymisestä, suoritusvarauksen kohdentamisesta ja jäsenvaltioiden talouspolitiikkoihin yhteydessä olevien maksujen keskeyttämisestä ja vapauttamisen tapauksessa päätöksiä ohjelmien hyväksymisestä annettujen päätösten muuttamisesta; rahastojen osalta päätöksiä ”investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin” -tavoitteeseen liittyvät kriteerit täyttävien alueiden ja jäsenvaltioiden määrittämisestä, päätöksiä maksusitoumusmäärärahojen vuotuisesta jakautumisesta jäsenvaltioille, päätöksiä kunkin jäsenvaltion koheesiorahastomäärärahoista Verkkojen Eurooppa -välineelle siirrettävästä määrästä, päätöksiä kunkin jäsenvaltion rakennerahastomäärärahoista Elintarviketuki vähäosaisimmille ‑välineelle siirrettävästä määrästä, päätöksiä toimenpideohjelmien hyväksymisestä ja muuttamisesta, päätöksiä suurhankkeista ja yhteisistä toimintasuunnitelmista sekä päätöksiä maksujen keskeyttämisestä ja rahoitusoikaisuista.

(91)     Jotta tämän asetuksen täytäntöönpanolle voitaisiin varmistaa yhdenmukaiset edellytykset, ilmastonmuutosta koskeviin tavoitteisiin liittyviä menetelmiä, rahoitusvälineiden seurantaan liittyviä vakioehtoja ja edellytyksiä, rahoitusvälineiden seurantaa ja seurantatietojen toimittamista koskevia yhdenmukaisia edellytyksiä, tuloja tuottavien hankkeiden nettotulojen laskentamenetelmää, jäsenvaltion ja komission välistä sähköistä tiedonvaihtojärjestelmää, toimenpideohjelman mallia rahastojen osalta, tukitoimien luokkia koskevaa nimikkeistöä, suurhankkeista tiedottamisen muotoa ja suurhankkeisiin liittyvässä kustannus-hyötyanalyysissä käytettäviä menetelmiä, yhteisen toimintasuunnitelman mallia, vuotuisten ja lopullisten täytäntöönpanokertomusten mallia, tiedotus- ja julkisuustoimenpiteiden tiettyjä teknisiä seikkoja ja asiaan liittyviä ohjeita, tuensaajien ja hallintoviranomaisten, todentamisviranomaisten, tarkastusviranomaisten ja välittävien elinten tiedonvaihtoa koskevia sääntöjä, hallinnollisen vahvistuslausuman mallia, tarkastusstrategian, lausunnon ja vuotuisen tarkastuskertomuksen malleja, otantamenetelmää, tarkastusten aikana kerättyjen tietojen käyttöä koskevia sääntöjä ja maksatushakemusten mallia koskevaa täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[7] mukaisesti.

(92)     Tällä asetuksella korvataan Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta 11 päivänä heinäkuuta 2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006[8]. Sen vuoksi kyseinen asetus olisi kumottava.

(93)     Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, eli vähentää alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden tai saarten, erityisten maaseutualueiden, teollisuuden muutosprosessissa olevien alueiden sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivien alueiden jälkeenjääneisyyttä, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa määrätyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei mennä pitemmälle kuin tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

ENSIMMÄINEN OSA KOHDE JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla Kohde

Tässä asetuksessa annetaan yhteiset säännöt, jotka koskevat Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR), Euroopan sosiaalirahastoa (ESR), koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa, jotka toimivat yhteisen strategiakehykseen puitteissa, jäljempänä ’yhteisen strategiakehyksen rahastot’. Lisäksi siinä vahvistetaan säännökset, jotka ovat tarpeen yhteisen strategiakehyksen rahastojen vaikuttavuuden turvaamiseksi ja niiden keskinäiseksi yhteensovittamiseksi sekä rahastojen ja muiden unionin välineiden yhteensovittamiseksi. Yhteiset säännöt ovat toisessa osassa.

Lisäksi tässä asetuksessa Tämän asetuksen kolmannessa osassa annetaan EAKR:ää, ESR:ää, jäljempänä ’rakennerahastot’, ja koheesiorahastoa koskevat yleiset säännöt. Tässä asetuksessa määritetään rakennerahastojen ja koheesiorahaston, jäljempänä ’rahastot’, tehtävistä, ensisijaisista tavoitteista ja rakenteista sekä perusteista, joilla jäsenvaltiot ja alueet voivat saada tukea yhteisen strategiakehyksen rahastoista, käytettävissä olevat rahoitusvarat ja niiden jakoperusteet.

Tämän asetuksen neljännessä osassa annetaan rahastoihin ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon sovellettavat säännöt hallinnoinnista, valvonnasta, varainhoidosta, kirjanpidosta ja rahoitusoikaisuista.

Tässä asetuksessa annetuilla säännöillä ei kuitenkaan rajoiteta yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o […]/2012[9], jäljempänä ’YMP-asetus’, eikä seuraavissa asetuksissa vahvistettujen erityissäännösten soveltamista:

1)           Euroopan aluekehitysrahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o […]/2012[10], jäljempänä ’EAKR-asetus’,

2)           Euroopan sosiaalirahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o […]/2012[11], jäljempänä ’ESR-asetus’,

3)           koheesiorahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o […]/2012[12], jäljempänä ’koheesiorahastoasetus’,

4)           Euroopan alueellisesta yhteistyöstä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o […]/2012[13], jäljempänä ’Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus’,

5)           Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1698/2006 kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o […]/2012[14], jäljempänä ’maaseuturahastoasetus’, ja

6)           Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1198/2006 kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o […]/2012[15], jäljempänä ’Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskeva asetus’.

2 artikla Määritelmät

Tässä asetuksessa yhteisen strategiakehyksen rahastoista tuettuihin rahoitusvälineisiin sovelletaan varainhoitoasetuksessa säädettyjä rahoitusvälineiden määritelmiä, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.

Sen lisäksi tarkoitetaan:

1)           ’älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevalla unionin strategialla’ komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” esitettyjä ja Eurooppa-neuvoston 17 päivänä kesäkuuta 2010 antamien päätelmien liitteeseen I (”Euroopan uusi työllisyys- ja kasvustrategia – EU:n yleistavoitteet”), jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista 13 päivänä heinäkuuta 2010 annettuun neuvoston suositukseen[16] sekä jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista 21 päivänä lokakuuta 2010 annettuun neuvoston päätökseen[17] sisältyviä jäsenvaltioiden ja unionin toimintaa ohjaavia yleistavoitteita ja yhteisiä tavoitteita sekä tällaisten yleistavoitteiden ja yhteisten tavoitteiden mahdollisia tarkistuksia;

2)           ’yhteisellä strategiakehyksellä’ osatekijöitä, jotka antavat selkeät strategiset suuntaviivat ohjelmasuunnittelulle ja helpottavat unionin tukitoimien alakohtaista ja alueellista koordinointia yhteisen strategiakehyksen rahastojen puitteissa ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen ja välineiden kanssa sekä älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian tavoitteiden mukaisesti;

3)           ’toimenpiteellä’ tietyntyyppistä toimea, jota tuetaan yhteisen strategiakehyksen rahastoista ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi;

4)           ’suuntaa-antavalla toimenpiteellä, jolla on suuri eurooppalainen lisäarvo’ toimea, jolla voidaan odottaa olevan huomattavaa merkitystä älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian tavoitteiden saavuttamisessa ja joka toimii vertailukohtana ohjelmia valmisteltaessa;

5)           ’rahastokohtaisilla säännöillä’ säännöksiä, jotka on vahvistettu tämän asetuksen kolmannessa tai neljännessä osassa tai 1 artiklan kolmannessa neljännessä kohdassa tarkoitetussa tai luetellussa, yhtä tai useampaa yhteisen strategiakehyksen rahastoa koskevassa erityis- tai yleisasetuksessa taikka niiden pohjalta;

6)           ’ohjelmatyöllä’ monivaiheista organisointi-, päätöksenteko- ja varojenjakomenettelyä, jonka tavoitteena on panna täytäntöön unionin ja jäsenvaltioiden monivuotiset yhteiset toimenpiteet älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian toteuttamiseksi;

7)           ’ohjelmalla’ tämän asetuksen kolmannessa tai neljännessä osassa ja meri- ja kalatalousrahastoasetuksessa tarkoitettua ’toimenpideohjelmaa’ ja maaseuturahastoasetuksessa tarkoitettua ’maaseudun kehittämisohjelmaa’;

8)           ’prioriteetilla’ tämän asetuksen kolmannessa osassa tarkoitettua ’toimintalinjaa’ ja meri- ja kalatalousrahastoasetuksessa ja maaseuturahastoasetuksessa tarkoitettua ’unionin prioriteettia’;

9)           ’toimella’ hanketta, sopimusta, toimenpidettä tai hankeryhmää, jonka kyseisten ohjelmien hallintoviranomaiset ovat valinneet tai joka on valittu hallintoviranomaisten valvonnassa ja jolla edistetään siihen liittyvän prioriteetin tai prioriteettien tavoitteiden saavuttamista; rahoitusvälineiden yhteydessä toimi muodostuu rahoituksesta, joka ohjelmasta osoitetaan rahoitusvälineisiin ja näiden rahoitusvälineiden kautta sen jälkeen annettavasta rahoitustuesta;

10)         ’tuensaajalla’ toimien käynnistämisestä tai käynnistämisestä ja täytäntöönpanosta vastaavaa julkista tai yksityistä tahoa; valtiontukien yhteydessä käsitteellä ’tuensaaja’ tarkoitetaan tukea saavaa tahoa; rahoitusvälineiden yhteydessä käsitteellä ’tuensaaja’ tarkoitetaan rahoitusvälineen täytäntöönpanosta vastaavaa tahoa;

11)         ’loppukäyttäjällä’ oikeushenkilöä tai luonnollista henkilöä, joka saa rahoitustukea rahoitusvälineestä;

12)         ’valtiontuella’ Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvaa tukea, jonka tässä asetuksessa katsotaan sisältävän myös perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen 15 päivänä joulukuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1998/2006[18], Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maataloustuotteiden tuotannon alalla 20 päivänä joulukuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1535/2007[19] ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen kalastusalalla ja asetuksen (EY) N:o 1860/2004 muuttamisesta 24 päivänä heinäkuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 875/2007[20] tarkoitetun vähämerkityksisen tuen;

(13)        ’päätökseen saadulla toimella’ toimea, joka on saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan ja jonka osalta tuensaajat ovat maksaneet kaikki asiaankuuluvat maksut ja tuensaajille on maksettu vastaava julkinen rahoitusosuus;

14)         ’julkisella tuella’ toimen rahoitustukea, joka on peräisin kansallisten tai alue- tai paikallisviranomaisten talousarviovaroista taikka yhteisen strategiakehyksen rahastoja varten varatuista unionin talousarviovaroista tai julkisoikeudellisten yhteisöjen taikka viranomaisten tai julkisoikeudellisten yhteisöjen muodostamien yhteenliittymien talousarviovaroista;

15)         ’julkisoikeudellisella yhteisöllä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY[21] 1 artiklan 9 kohdassa tarkoitettua julkisoikeudellista laitosta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1082/2006[22] mukaisesti perustettua eurooppalaista alueellisen yhteistyön yhtymää (EAYY) riippumatta siitä, katsotaanko EAYY asianomaisissa kansallisissa täytäntöönpanosäännöksissä julkisoikeudelliseksi vai yksityisoikeudelliseksi yhteisöksi;

16)         ’asiakirjalla’ paperia tai sähköistä välinettä, joka sisältää tämän asetuksen kannalta merkityksellistä tietoa;

17)         ’välittävällä elimellä’ julkista tai yksityistä yhteisöä, joka toimii hallinto- tai todentamisviranomaisen alaisuudessa tai joka hoitaa tällaisen viranomaisen puolesta tuensaajien täytäntöönpanotoimiin liittyviä tehtäviä;

18)         ’paikallisella kehittämisstrategialla’ yhtenäistä joukkoa toimia, joilla pyritään toteuttamaan paikallisia tavoitteita ja tarpeita, jotka edistävät älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian toteuttamista ja jotka pannaan täytäntöön soveltuvalla tasolla kumppanuusjärjestelyin;

19)         ’vähittäisellä päättämisellä’ toimien päättämistä vuotuisen tilien tarkastuksen ja hyväksymisen tuloksena ja ennen ohjelman yleistä päättämistä;

20)         ’kumppanuussopimuksella’ jäsenvaltion yhdessä kumppaneiden kanssa monitasohallintoperiaatetta noudattaen laatimaa asiakirjaa, jossa vahvistetaan yhteisen strategiakehyksen rahastojen varojen käyttöä koskeva jäsenvaltion strategia, prioriteetit ja järjestelyt tehokkaalla ja toimivalla tavalla älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian mukaisesti ja jonka komissio hyväksyy arvioinnin ja jäsenvaltion kanssa käydyn vuoropuhelun jälkeen;

21)         ’alueluokalla’ 82 artiklan 2 kohdan mukaista alueen luokittelua, joka voi olla ’vähemmän kehittynyt alue’, ’siirtymäalue’ tai ’kehittyneempi alue’;

22)         ’maksupyynnöllä’ jäsenvaltion komissiolle toimittamaa maksatushakemusta tai menoilmoitusta;

23)         ’EIP:llä’ Euroopan investointipankkia, Euroopan investointirahastoa tai mitä tahansa Euroopan investointipankin tytäryhteisöä;

24)         ’pk-yrityksellä’ komission suosituksessa 2003/361/EY tai sen myöhemmissä muutoksissa tarkoitettua mikroyritystä tai pientä tai keskisuurta yritystä;

25)         kolmannessa ja neljännessä osassa ’tilivuodella’ 1 päivänä heinäkuuta alkavaa ja 30 päivänä kesäkuuta päättyvää jaksoa, lukuun ottamatta ensimmäistä tilivuotta, jonka osalta sillä tarkoitetaan menojen tukikelpoisuuden alkamispäivänä alkavaa ja 30 päivänä kesäkuuta 2015 päättyvää jaksoa. Viimeinen tilivuosi on 1 päivänä heinäkuuta 2022 alkava ja 30 päivänä kesäkuuta 2023 päättyvä jakso;

26)         kolmannessa ja neljännessä osassa ’varainhoitovuodella’ tammikuun 1 päivänä alkavaa ja joulukuun 31 päivänä päättyvää jaksoa.

TOINEN OSA YHTEISEN STRATEGIAKEHYKSEN RAHASTOIHIN SOVELLETTAVAT YHTEISET SÄÄNNÖKSET

I OSASTO Yhteisen strategiakehyksen rahastoille annettavan unionin tuen periaatteet

3 artikla Soveltamisala

Tässä osassa annettuja sääntöjä sovelletaan rajoittamatta kolmannessa ja neljännessä osassa vahvistettujen säännösten soveltamista.

4 artikla Yleiset periaatteet

1.           Yhteisen strategiakehyksen rahastoista annetaan monivuotisten ohjelmien kautta kansallisia, alueellisia ja paikallisia tukitoimia täydentävää tukea älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian toteuttamiseen ottaen huomioon yhdennetyt suuntaviivat, perussopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaiset maakohtaiset suositukset sekä neuvoston perussopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti antamat asiaankuuluvat suositukset.

2.           Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että yhteisen strategiakehyksen rahastojen tuki on unionin politiikkojen ja prioriteettien mukaista ja että se täydentää unionin muita välineitä.

3.           Yhteisen strategiakehyksen rahastoista annettava tuki pannaan täytäntöön tiiviissä yhteistyössä komission ja jäsenvaltioiden välillä.

4            Jäsenvaltiot ja niiden tätä varten nimeämät elimet vastaavat ohjelmien täytäntöönpanosta sekä tämän asetuksen ja rahastokohtaisten sääntöjen mukaisten tehtäviensä suorittamisesta asianmukaisella alueellisella tasolla jäsenvaltion institutionaalisen, oikeudellisen ja rahoituskehyksen mukaisesti, edellyttäen ettei tämän asetuksen ja rahastokohtaisten sääntöjen noudattamisesta muuta johdu.

5.           Yhteisen strategiakehyksen rahastojen täytäntöönpanoon ja käyttöön liittyvien järjestelyjen ja erityisesti yhteisen strategiakehyksen rahastojen täytäntöönpanoon tarvittavien, raportointiin, arviointiin, hallinnointiin ja valvontaan liittyvien taloudellisten ja hallinnollisten resurssien osalta on otettava huomioon suhteellisuusperiaate kohdennettavan tuen määrän suhteen.

6.           Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat kukin oman vastuualueensa mukaisesti yhteensovittamisen yhteisen strategiakehyksen rahastojen sekä unionin muiden politiikkojen ja välineiden, myös unionin ulkoisiin toimiin liittyvien, välillä.

7.           Yhteisen strategiakehyksen rahastoille kohdennettu unionin talousarvion osa toteutetaan jäsenvaltioiden ja komission yhteisen hallinnoinnin puitteissa varainhoitoasetuksen 53 artiklan b alakohdan mukaisesti, lukuun ottamatta 84 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineelle siirrettyä määrää ja EAKR-asetuksen 9 artiklan mukaisia komission aloitteesta toteutettavia innovatiivisia toimenpiteitä sekä komission aloitteesta annettavaa teknistä tukea.

8.           Komissio ja jäsenvaltiot noudattavat moitteettoman varainhoidon periaatetta varainhoitoasetuksen 27 artiklan mukaisesti.

9.           Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat yhteisen strategiakehyksen rahastojen vaikuttavuuden erityisesti seurannan, raportoinnin ja arvioinnin kautta.

10.         Suorittaessaan yhteisen strategiakehyksen rahastoihin liittyviä tehtäviään komissio ja jäsenvaltiot pyrkivät tuensaajien hallinnollisen rasituksen vähentämiseen.

5 artikla Kumppanuus ja monitasoinen hallinto

1.           Jäsenvaltion on järjestettävä kumppanuussopimuksen ja kunkin ohjelman osalta kumppanuudet seuraavien kumppaneiden kanssa:

a)      toimivaltaiset alue-, paikallis- ja kaupunkiviranomaiset sekä muut viranomaiset;

b)      talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet; ja

c)      kansalaisyhteiskuntaa, myös ympäristökumppaneita, ja valtioista riippumattomia järjestöjä edustavat elimet sekä tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavat elimet.

2.           Jäsenvaltioiden on otettava monitasohallintoperiaatetta noudattaen kumppanit mukaan kumppanuussopimusten ja edistymiskertomusten valmisteluun sekä ohjelmien valmisteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin. Kumppaneiden on osallistuttava ohjelmien seurantakomiteoihin.

3.           Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 142 artiklan mukaisesti, jotta se voi antaa eurooppalaiset käytännesäännöt, joissa vahvistetaan tavoitteet ja edellytykset kumppanuuden täytäntöönpanon tukemiseksi sekä tietojen, kokemusten, tulosten ja hyvien käytänteiden jakamiseksi jäsenvaltioiden välillä.

4.           Komissio kuulee kunkin yhteisen strategiakehyksen rahaston osalta vähintään kerran vuodessa järjestöjä, jotka edustavat kumppaneita EU:n tasolla, yhteisen strategiakehyksen rahastoista saatavan tuen täytäntöönpanosta.

6 artikla Unionin ja kansallisen lainsäädännön noudattaminen

Yhteisen strategiakehyksen rahastoista rahoitettujen toimien on oltava unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisia.

7 artikla Miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäminen sekä syrjimättömyys

Jäsenvaltiot ja komissio varmistavat, että miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja sukupuolinäkökohtien huomioon ottamista edistetään ohjelmien valmistelussa ja täytäntöönpanossa.

Jäsenvaltiot ja komissio toteuttavat tarvittavat toimet sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän estämiseksi ohjelmien valmistelun ja täytäntöönpanon aikana.

8 artikla Kestävä kehitys

Yhteisen strategiakehyksen rahastojen tavoitteisiin on pyrittävä kestävän kehityksen puitteissa ja ottaen huomioon, että unioni edistää ympäristön suojelua ja parantamista perussopimuksen 11 artiklan mukaisesti, sekä saastuttaja maksaa -periaatteen.

Jäsenvaltiot ja komissio varmistavat, että kumppanuussopimusten ja ohjelmien valmistelussa ja täytäntöönpanossa otetaan huomioon ympäristön suojelua koskevat vaatimukset ja edistetään resurssitehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista, selviytymis- ja palautumiskykyä katastrofitilanteissa sekä riskien ehkäisyä ja hallintaa. Jäsenvaltioiden on annettava tietoja ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden tukemisesta käyttäen komission hyväksymiä menetelmiä. Komissio hyväksyy nämä menetelmät täytäntöönpanosäädöksellä. Täytäntöönpanosäädös hyväksytään 143 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

II OSASTO STRATEGINEN LÄHESTYMISTAPA

I LUKU Yhteisen strategiakehyksen rahastojen temaattiset tavoitteet ja yhteinen strategiakehys

9 artikla Temaattiset tavoitteet

Kustakin yhteisen strategiakehyksen rahastosta annetaan sen tehtävien mukaisesti tukea seuraaviin temaattisiin tavoitteisiin älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian edistämiseksi:

1)           tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen;

2)           tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksien, käytön ja laadun parantaminen;

3)           pienten ja keskisuurten yritysten, maatalousalan (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston osalta) ja kalastus- ja vesiviljelyalan (Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta) kilpailukyvyn parantaminen;

4)           vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla;

5)           ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen;

6)           ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen;

7)           kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista;

8)           edistetään työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta

9)           sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta;

10)         investoidaan koulutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen oppimiseen

11)         institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen.

Temaattiset tavoitteet on muunnettava kutakin yhteisen strategiakehyksen rahastoa erityisesti koskeviksi prioriteeteiksi ja vahvistettava rahastokohtaisissa säännöissä.

10 artikla Yhteinen strategiakehys

Yhteinen strategiakehys antaa selkeät strategiset suuntaviivat ohjelmasuunnittelulle ja helpottaa unionin tukitoimien alakohtaista ja alueellista koordinointia yhteisen strategiakehyksen rahastojen puitteissa ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen ja välineiden kanssa sekä älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian tavoitteiden mukaisesti, jotta voidaan edistää unionin sopusointuista, tasapainoista ja kestävää kehitystä.

11 artikla Sisältö

Yhteisessä strategiakehyksessä vahvistetaan

(a)        keinot saavuttaa yhteisen strategiakehyksen rahastojen ohjelmatyön johdonmukaisuus ja yhtenäisyys perussopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettujen maakohtaisten suositusten kanssa ja neuvoston perussopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti antamien asiaankuuluvien suositusten kanssa;

(b)        yhteisen strategiakehyksen rahastojen keskinäiset sekä muihin asiaankuuluviin unionin politiikkoihin ja välineisiin kytkeytyvät koordinointimekanismit, ulkoiset yhteistyön välineet mukaan luettuina;

(c)        yhteisen strategiakehyksen rahastojen täytäntöönpanoa koskevat monialaiset periaatteet ja laaja-alaiset toimintapoliittiset tavoitteet;

(d)        järjestelyt alueellisten ongelmien käsittelemiseksi sekä toimet, joilla tuetaan integroitua lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon kaupunki-, maaseutu-, rannikko- ja kalastusalueiden asema sekä niitä alueita, joihin liittyy perussopimuksen 174 ja 349 artiklassa tarkoitettuja alueellisia erityispiirteitä, koskevat erityishaasteet;

(e)        kunkin temaattisen tavoitteen osalta kustakin yhteisen strategiakehyksen rahastosta tuettava suuntaa-antava toimenpide, jolla on suuri eurooppalainen lisäarvo, ja sen toteuttamista koskevat periaatteet;

(f)         yhteisen strategiakehyksen rahastojen yhteistyön painopisteet ottaen tarvittaessa huomioon makroalue- ja merialuestrategiat.

12 artikla Hyväksyminen ja uudelleentarkastelu

Liitteessä I vahvistetaan ne yhteisen strategiakehyksen osat, jotka liittyvät yhtenäisyyteen ja johdonmukaisuuteen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikkojen välillä, koordinointimekanismeihin, joilla koordinoidaan toimintaa strategiakehyksen rahastojen välillä ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen ja välineiden kanssa, monialaisiin periaatteisiin ja laaja-alaisiin toimintapoliittisiin tavoitteisiin sekä järjestelyihin alueellisiin haasteisiin vastaamiseksi.

Siirretään komissiolle valta antaa 142 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan yhteisen strategiakehyksen ne erityisosat, jotka liittyvät kunkin temaattisen tavoitteen ja yhteistyön painopisteiden osalta vahvistettaviin suuntaa-antaviin toimenpiteisiin, joilla on suuri eurooppalainen lisäarvo, ja niiden toteuttamista koskeviin periaatteisiin.

Jos älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskeva unionin strategia muuttuu merkittävästi, komissio tarkastelee yhteistä strategiakehystä uudelleen ja tarvittaessa hyväksyy delegoiduilla säädöksillä 142 artiklan mukaisesti muutoksia liitteeseen I.

Jäsenvaltioiden on tarvittaessa ehdotettava kuuden kuukauden kuluessa yhteisen strategiakehyksen tarkistuksen hyväksymisestä muutoksia kumppanuussopimuksiinsa ja ohjelmiinsa varmistaakseen niiden johdonmukaisuuden tarkistetun yhteisen strategiakehyksen kanssa.

II LUKU Kumppanuussopimus

13 artikla Kumppanuussopimuksen valmistelu

1.           Kunkin jäsenvaltion on valmisteltava kumppanuussopimus 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 väliselle ajanjaksolle.

2.           Jäsenvaltioiden on laadittava kumppanuussopimus yhteistyössä 5 artiklassa tarkoitettujen kumppaneiden kanssa. Kumppanuussopimus on valmisteltava käyden vuoropuhelua komission kanssa.

3.           Kumppanuussopimuksen on katettava yhteisen strategiakehyksen rahastoista kyseiselle jäsenvaltiolle annettava tuki kokonaisuudessaan.

4.           Kunkin jäsenvaltion on toimitettava kumppanuussopimuksensa komissiolle kolmen kuukauden kuluessa yhteisen strategiakehyksen hyväksymisestä.

14 artikla Kumppanuussopimuksen sisältö

              Kumppanuussopimuksessa on vahvistettava

a)      järjestelyt, joilla varmistetaan yhdenmukaistaminen älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian kanssa, mukaan lukien seuraavat:

i)        analyysi eroista ja kehitystarpeista, kun otetaan huomioon yhteisessä strategiakehyksessä määritellyt temaattiset tavoitteet, perussopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisissa maakohtaisissa suosituksissa asetetut tavoitteet, jäsenvaltion kansallisessa uudistusohjelmassa asetetut tavoitteet sekä neuvoston perussopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti antamat asiaankuuluvat suositukset;

ii)       ohjelmien ennakkoarvioinneista tehty tiivistelmäanalyysi, joka sisältää temaattisten tavoitteiden valintaa ja yhteisen strategiakehyksen rahastoista annettavan tuen alustavaa jakoa koskevat perustelut;

iii)      kunkin temaattisen tavoitteen osalta yhteenveto kunkin yhteisen strategiakehyksen rahaston tärkeimmistä odotetuista tuloksista;

iv)      unionin myöntämän tuen alustava jako temaattisten tavoitteiden kesken kansallisella tasolla kunkin yhteisen strategiakehyksen rahaston osalta sekä ilmastonmuutosta koskeviin tavoitteisiin tarkoitetun tuen alustava kokonaismäärä;

v)       yhteistyön tärkeimmät painopistealueet ottaen tarvittaessa huomioon makroalue- ja merialuestrategiat;

vi)      yhteisen strategiakehyksen rahastojen täytäntöönpanoa koskevat monialaiset periaatteet ja poliittiset tavoitteet

vii)     luettelo EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston ohjelmista, lukuun ottamatta Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen liittyviä ohjelmia, ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ohjelmista sekä alustavat määrärahat kunkin yhteisen strategiakehyksen rahaston osalta ja kunkin vuoden osalta;

b)      aluekehitystä koskeva yhdennetty lähestymistapa, jota tuetaan yhteisen strategiakehyksen rahastoista ja jonka yhteydessä esitetään

i)        kansallisen ja alueellisen tason mekanismit, joilla varmistetaan yhteisen strategiakehyksen rahastojen, muiden unionin ja kansallisten rahoitusvälineiden sekä EIP:n välinen yhteensovittaminen;

ii)       järjestelyt, joilla varmistetaan yhdennetty lähestymistapa käytettäessä yhteisen strategiakehyksen rahastoja kaupunki-, maaseutu-, rannikko- ja kalastusalueiden sekä alueiden, joihin liittyy alueellisia erityispiirteitä, alueelliseen kehittämiseen, ja erityisesti 28, 29 ja 99 artiklaan liittyvät täytäntöönpanojärjestelyt sekä tarvittaessa luettelo EAKR-asetuksen 8 artiklassa tarkoitettuun kaupunkialueiden kehitysfoorumiin osallistuvista kaupungeista;

c)      yhdennetty lähestymistapa, jolla vastataan köyhyydestä eniten kärsivien maantieteellisten alueiden tarpeisiin ja suurimmassa syrjintä- tai syrjäytymisvaarassa olevien kohderyhmien tarpeisiin ja kiinnitetään erityistä huomiota syrjäytyneisiin väestöryhmiin, sekä määrärahojen alustava jako asiaankuuluvien yhteisen strategiakehyksen rahastojen osalta;

d)      järjestelyt, joilla varmistetaan täytäntöönpanon vaikuttavuus, muun muassa seuraavat:

i)        konsolidoitu taulukko ohjelmissa asetetuista välitavoitteista ja tavoitteista 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuloskehyksen osalta sekä menetelmät ja mekanismi, joilla varmistetaan johdonmukaisuus ohjelmien ja yhteisen strategiakehyksen rahastojen välillä;

ii)       yhteenveto ennakkoehtojen täyttymisen arvioinnista sekä kansallisella ja alueellisella tasolla toteutettavista toimenpiteistä ja niiden täytäntöönpanoaikataulu, mikäli ennakkoehtoja ei ole täytetty;

iii)      täydentävyyttä koskevien sääntöjen noudattamisen ennakkotarkistusta varten tarvittavat tiedot sellaisina kuin ne on määritelty tämän asetuksen kolmannessa osassa;

iv)      toteutetut toimenpiteet kumppaneiden ottamiseksi mukaan sekä kumppaneiden rooli kumppanuussopimuksen ja tämän asetuksen 46 artiklan mukaisen edistymiskertomuksen laadinnassa;

e)      järjestelyt yhteisen strategiakehyksen rahastojen täytäntöönpanon tehokkuuden varmistamiseksi, muun muassa seuraavat:

i)        sen arviointi, onko viranomaisten ja, tapauksen mukaan, tuensaajien hallinnollisia valmiuksia tarpeen vahvistaa, ja tässä tarkoituksessa toteutettavat toimenpiteet;

ii)       yhteenveto tuensaajien hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi suunnitelluista toimenpiteistä ja vastaavat tavoitteet ohjelmissa;

iii)      nykyisten sähköisten tiedonvaihtojärjestelmien arviointi ja suunnitellut toimenpiteet, joiden avulla kaikki tiedonvaihto tuensaajien ja ohjelmien hallinnoinnista ja valvonnasta vastaavien viranomaisten välillä voidaan toteuttaa yksinomaan sähköisenä tiedonvaihtona.

15 artikla Kumppanuussopimuksen hyväksyminen ja muuttaminen

1.           Komissio arvioi kumppanuussopimuksen yhdenmukaisuuden tämän asetuksen, yhteisen strategiakehyksen, perussopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisten maakohtaisten suositusten sekä perussopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annettujen neuvoston suositusten kanssa ottaen huomioon ohjelmien ennakkoarvioinnit ja esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa kumppanuussopimuksen toimittamispäivästä. Jäsenvaltion on toimitettava kaikki tarpeelliset lisätiedot ja tarvittaessa tarkistettava kumppanuussopimusta.

2.           Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksillä päätöksen kumppanuussopimuksen hyväksymisestä viimeistään kuusi kuukautta sen jälkeen, kun jäsenvaltio on toimittanut sen, edellyttäen että komission mahdollisesti esittämät huomautukset on otettu riittävällä tavalla huomioon. Kumppanuussopimus tulee voimaan aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

3.           Jos jäsenvaltio ehdottaa muutoksen tekemistä kumppanuussopimukseen, komissio toteuttaa 1 kohdan mukaisen arvioinnin ja antaa tarvittaessa täytäntöönpanosäädöksillä päätöksen muutoksen hyväksymisestä.

III LUKU Temaattinen keskittäminen, ennakkoehdot ja tulosten tarkastelu

16 artikla Temaattinen keskittäminen

Jäsenvaltioiden on keskitettävä tuki rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti toimenpiteisiin, joista saadaan eniten lisäarvoa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian suhteen, ja vastattava samalla perussopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisissa maakohtaisissa suosituksissa ja perussopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetuissa asiaankuuluvissa neuvoston suosituksissa mainittuihin haasteisiin sekä otettava huomioon kansalliset ja alueelliset tarpeet.

17 artikla Ennakkoehdot

1.           Ennakkoehdot on määriteltävä kunkin yhteisen strategiakehyksen rahaston osalta rahastokohtaisissa säännöissä.

2.           Jäsenvaltioiden on arvioitava, täyttyvätkö sovellettavat ennakkoehdot.

3.           Jos ennakkoehdot eivät ole täyttyneet kumppanuussopimuksen toimittamispäivänä, jäsenvaltioiden on esitettävä kumppanuussopimuksessa yhteenveto kansallisella tai alueellisella tasolla toteutettavista toimenpiteistä sekä niiden toteuttamisaikataulu, joilla varmistetaan ehtojen täyttyminen viimeistään kahden vuoden kuluttua kumppanuussopimuksen hyväksymisestä tai 31 päivänä joulukuuta 2016 sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi.

4.           Jäsenvaltioiden on esitettävä ennakkoehtojen täyttymiseen liittyvät yksityiskohtaiset toimenpiteet ja niiden toteuttamisaikataulu asiaankuuluvissa ohjelmissa.

5.           Komissio arvioi ennakkoehtojen täyttymisestä toimitetut tiedot tehdessään kumppanuussopimusta ja ohjelmia koskevan arvioinnin. Ohjelmaa hyväksyessään se voi päättää keskeyttää ohjelmaan liittyvät välimaksut kokonaisuudessaan tai osittain, kunnes ennakkoehdon täyttämiseen tarkoitetut toimenpiteet on saatettu hyväksyttävällä tavalla päätökseen. Jos ennakkoehdon täyttämiseen tarkoitettuja toimenpiteitä ei toteuteta ohjelmassa vahvistettuun määräaikaan mennessä, komissiolle muodostuu peruste maksujen keskeyttämiseen.

6.           Edellä olevaa 1–5 kohtaa ei sovelleta Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmiin.

18 artikla Suoritusvaraus

Kullekin yhteisen rahoituskehyksen rahastolle ja jäsenvaltiolle kohdennetuista varoista, lukuun ottamatta Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteelle, nuorisotyöllisyysaloitteelle ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan asetuksen V osastolle kohdennettuja varoja, 5 prosenttia muodostaa suoritusvarauksen, joka on kohdennettava 20 artiklan mukaisesti.

19 artikla Tulosten tarkastelu

1.           Komissio tarkastelee yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ohjelmien tuloksia kussakin jäsenvaltiossa vuosina 2017 ja 2019 ottaen huomioon asiaankuuluvassa kumppanuussopimuksessa ja ohjelmissa esitetyn tuloskehyksen. Tuloskehyksen vahvistamismenetelmä esitetään liitteessä II.

2.           Tarkastelussa arvioidaan ohjelmien välitavoitteiden saavuttamista prioriteeteittain jäsenvaltioiden vuosina 2017 ja 2019 toimittamissa edistymiskertomuksissa esitettyjen tietojen ja arviointien perusteella.

20 artikla Suoritusvarauksen kohdentaminen

1.           Jos vuonna 2017 tehtävässä tulosten tarkastelussa ilmenee, että ohjelman prioriteetissa ei ole saavutettu vuodelle 2016 asetettuja välitavoitteita, komissio antaa kyseessä olevalle jäsenvaltiolle suosituksia.

2.           Vuonna 2019 tehtävän tarkastelun perusteella komissio antaa täytäntöönpanosäädöksillä päätöksen, jossa se määrittää kunkin yhteisen strategiakehyksen rahaston ja jäsenvaltion osalta ohjelmat ja prioriteetit, joiden välitavoitteet on saavutettu. Jäsenvaltion on tehtävä ehdotus suoritusvarauksen kohdentamisesta kyseisessä komission päätöksessä ilmoitettujen ohjelmien ja prioriteettien osalta. Komissio hyväksyy kyseisten ohjelmien muutoksen 26 artiklan mukaisesti. Jos jäsenvaltio ei toimita tietoja 46 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti, suoritusvarausta ei kohdenneta kyseisten ohjelmien tai prioriteettien osalta.

3.           Jos tulosten tarkastelusta käy ilmi, että prioriteetin osalta ei ole saavutettu tuloskehyksessä asetettuja välitavoitteita, komissio voi keskeyttää ohjelman prioriteetin välimaksut kokonaan tai osittain rahastokohtaisissa säännöissä vahvistetun menettelyn mukaisesti.

4.           Jos komissio toteaa ohjelman lopullisen täytäntöönpanokertomuksen tarkastelun perusteella vakavan puutteen tuloskehyksessä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, se voi tehdä rahoitusoikaisuja kyseisten prioriteettien osalta rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti. Siirretään komissiolle valta antaa 142 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan rahoitusoikaisun suuruuden määrittämisperusteet ja -menetelmät. .

5.           Edellä olevaa 2 kohtaa ei sovelleta Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen liittyviin ohjelmiin eikä Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan asetuksen V osastoon.

IV LUKU Makrotaloudelliset ehdot

21 artikla Jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen koordinointiin liittyvä ehdollisuus

1.           Komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkistamaan kumppanuussopimustaan ja asiaankuuluvia ohjelmiaan ja esittämään niihin muutoksia, kun tämä on tarpeen, jotta voidaan

a)      tukea kyseiselle jäsenvaltiolle osoitetun, perussopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja/tai 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa tai tukea kyseiselle jäsenvaltiolle osoitettujen, perussopimuksen 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoa;

b)      tukea kyseiselle jäsenvaltiolle osoitetun, perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisesti annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa;

c)      tukea kyseiselle jäsenvaltiolle osoitetun, [makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta] annetun asetuksen (EU) N:o …/2011 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa, edellyttäen että näiden muutosten katsotaan olevan tarpeen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi; tai

d)      maksimoida käytettävissä olevien yhteisen strategiakehyksen rahastojen kasvu- ja kilpailukykyvaikutukset 4 artiklan mukaisesti, jos jäsenvaltio täyttää yhden seuraavista edellytyksistä:

i)        sen saataville on asetettu unionin rahoitustukea neuvoston asetuksen (EU) N:o 407/2010 mukaisesti;

ii)       sen saataville on asetettu keskipitkän ajan rahoitustukea neuvoston asetuksen (EY) N:o 332/2002[23] mukaisesti;

iii)      sen saataville on asetettu rahoitustukea Euroopan vakausmekanismilainan muodossa Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehdyn sopimuksen mukaisesti.

2.           Jäsenvaltion on toimitettava ehdotus kumppanuussopimuksen ja asiaankuuluvien ohjelmien muuttamisesta yhden kuukauden kuluessa. Tarvittaessa komissio esittää huomautuksia yhden kuukauden kuluessa muutosten toimittamisesta, jolloin jäsenvaltion on toimitettava ehdotuksensa uudelleen yhden kuukauden kuluessa.

3.           Jos komissio ei ole esittänyt huomautuksia tai jos sen huomautukset on otettu riittävällä tavalla huomioon, se antaa ilman aiheetonta viivytystä päätöksen, jolla hyväksytään kumppanuussopimuksen ja asiaankuuluvien ohjelmien muutokset.

4.           Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, komissio voi silloin, kun rahoitustuki on asetettu jäsenvaltion saataville 1 kohdan d alakohdan mukaisesti ja liittyy sopeutusohjelmaan, muuttaa kumppanuussopimusta ja ohjelmia ilman jäsenvaltion ehdotusta maksimoidakseen käytettävissä olevien yhteisen strategiakehyksen rahastojen kasvu- ja kilpailukykyvaikutukset. Varmistaakseen kumppanuussopimuksen ja asiaankuuluvien ohjelmien täytäntöönpanon vaikuttavuuden komissio osallistuu niiden hallinnointiin sopeutusohjelmassa tai kyseisen jäsenvaltion kanssa allekirjoitetussa yhteisymmärryspöytäkirjassa esitetyllä tavalla.

5.           Jos jäsenvaltio ei noudata 1 kohdassa tarkoitettua komission pyyntöä tai ei yhden kuukauden kuluessa vastaa riittävällä tavalla 2 kohdassa tarkoitettuihin komission huomautuksiin, komissio voi kolmen kuukauden kuluessa huomautustensa antamisesta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä päätöksen kyseisten ohjelmien maksujen keskeyttämisestä osittain tai kokonaisuudessaan.

6.           Komissio keskeyttää täytäntöönpanosäädöksillä kyseisten ohjelmien maksut ja sitoumukset osittain tai kokonaisuudessaan, jos

a)      neuvosto katsoo, että jäsenvaltio ei noudata sitä koskevia toimenpiteitä, jotka neuvosto on hyväksynyt perussopimuksen 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

b)      neuvosto katsoo perussopimuksen 126 artiklan 8 kohdan tai 126 artiklan 11 kohdan mukaisesti, että kyseinen jäsenvaltio ei ole toteuttanut tuloksellisia toimia liiallisen alijäämän korjaamiseksi;

c)      neuvosto toteaa [makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta] annetun asetuksen (EU) N:o …/2011 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti, että jäsenvaltio ei ole toimittanut kahdessa peräkkäisessä tapauksessa riittävää oikaisutoimenpiteitä koskevaa suunnitelmaa, tai neuvosto hyväksyy kyseisen asetuksen 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti päätöksen, jossa todetaan noudattamatta jättäminen;

d)      komissio toteaa, ettei jäsenvaltio ole toteuttanut toimenpiteitä pannakseen täytäntöön neuvoston asetuksessa (EU) N:o 407/2010 tai neuvoston asetuksessa (EY) N:o 332/2002 tarkoitetun sopeutusohjelman, ja sen seurauksena päättää olla antamatta lupaa tälle jäsenvaltiolle myönnetyn rahoitustuen maksamiseen; tai

e)      Euroopan vakausmekanismin johtokunta toteaa, että kyseiselle jäsenvaltiolle EVM:n lainan muodossa annettavaan EVM:n rahoitustukeen liitetyt ehdot eivät ole täyttyneet, ja sen seurauksena päättää olla maksamatta sille myönnettyä vakaustukea.

7.           Päättäessään keskeyttää maksut tai sitoumukset osittain tai kokonaisuudessaan 5 ja 6 kohdan mukaisesti, komissio varmistaa, että keskeytys on oikeasuhteinen ja vaikuttava ottaen huomioon kyseisen jäsenvaltion taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen, ja noudattaa tasapuolista kohtelua jäsenvaltioiden välillä, erityisesti sen suhteen, mitkä ovat keskeytyksen vaikutukset kyseisen jäsenvaltion talouteen.

8.           Komissio lopettaa viipymättä maksujen ja sitoumusten keskeytyksen, jos jäsenvaltio on ehdottanut kumppanuussopimukseen ja asiaankuuluviin ohjelmiin muutoksia komission pyytämällä tavalla ja komissio on hyväksynyt ne ja, tapauksen mukaan,

a)      neuvosto on todennut, että jäsenvaltio noudattaa sitä koskevia toimenpiteitä, jotka neuvosto on hyväksynyt perussopimuksen 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

b)      liiallisia alijäämiä koskeva menettely keskeytetään asetuksen (EY) N:o 1467/97 9 artiklan mukaisesti tai neuvosto on päättänyt perussopimuksen 126 artiklan 12 kohdan mukaisesti kumota liiallisen alijäämään olemassaoloa koskevan päätöksen;

c)      neuvosto on hyväksynyt kyseisen jäsenvaltion toimittaman oikaisutoimenpiteitä koskevan suunnitelman asetuksen (EU) N:o […] [liiallista epätasapainoa koskevasta menettelystä annettu asetus] 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai liiallisia alijäämiä koskeva menettely jätetään lepäämään kyseisen asetuksen 10 artiklan 5 kohdan mukaisesti tai neuvosto on päättänyt liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kyseisen asetuksen 11 artiklan mukaisesti;

d)      komissio on todennut, että jäsenvaltio on toteuttanut toimenpiteitä pannakseen täytäntöön neuvoston asetuksessa (EU) N:o 407/2010 tai neuvoston asetuksessa (EY) N:o 332/2002 tarkoitetun sopeutusohjelman, ja on sen seurauksena antanut luvan tälle jäsenvaltiolle myönnetyn rahoitustuen maksamiseen; tai

e)      Euroopan vakausmekanismin johtokunta on todennut, että kyseiselle jäsenvaltiolle EVM:n lainan muodossa annettavaan rahoitustukeen liitetyt ehdot ovat täyttyneet, ja on sen seurauksena päättänyt maksaa sille myönnetyn vakaustuen.

Samanaikaisesti neuvosto tekee komission ehdotuksesta päätöksen budjetoida keskeytetyt maksusitoumukset uudelleen vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o […] 8 artiklan mukaisesti.

22 artikla Tilapäisistä talousarviovaikeuksista kärsivien jäsenvaltioiden maksujen korottaminen

1.           Välimaksuja ja loppumaksuja voidaan jäsenvaltion pyynnöstä korottaa siten, että ne ovat 10 prosenttiyksikköä suuremmat kuin kullekin EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston prioriteetille tai kullekin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimenpiteelle vahvistettu osarahoitusosuus. Korotettua osuutta, joka ei voi ylittää 100:aa prosenttia, sovelletaan maksupyyntöihin, jotka koskevat sitä tilikautta, jonka aikana jäsenvaltio on toimittanut pyyntönsä, ja sitä seuraavia tilikausia, joiden aikana jäsenvaltio täyttää yhden seuraavista edellytyksistä:

a)      jäsenvaltio, joka on ottanut euron käyttöön, saa unionilta neuvoston asetuksen (EU) N:o 407/2010[24] mukaista makrotaloudellista rahoitusapua;

b)      jäsenvaltio, joka ei ole ottanut käyttöön euroa, saa neuvoston asetuksen (EY) N:o 332/2002[25] mukaista keskipitkän ajan rahoitustukea;

c)      sen saataville on asetettu rahoitustukea 11 päivänä heinäkuuta 2011 allekirjoitetun Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan asetuksen mukaisiin ohjelmiin.

2.           Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, välimaksuina ja loppumaksuina maksettu unionin tuki ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin julkinen tuki ja EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston osalta kullekin prioriteetille tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta kullekin toimenpiteelle yhteisen strategiakehyksen rahastoista myönnetyn tuen enimmäismäärä, joka vahvistetaan komission antamassa ohjelman hyväksymistä koskevassa päätöksessä.

III OSASTO OHJELMATYÖ

I LUKU Yhteisen strategiakehyksen rahastoja koskevat yleiset säännökset

23 artikla Ohjelmien valmistelu

1.           Yhteisen strategiakehyksen rahastot on pantava täytäntöön ohjelmien kautta kumppanuussopimuksen mukaisesti. Kunkin ohjelman on katettava 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välinen ajanjakso.

2.           Ohjelman laatii jäsenvaltio tai sen nimeämä viranomainen yhteistyössä kumppaneiden kanssa.

3.           Jäsenvaltioiden on toimitettava ohjelmat samanaikaisesti kumppanuussopimuksen kanssa, lukuun ottamatta Euroopan alueelliseen yhteistyöhön liittyviä ohjelmia, jotka on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa yhteisen strategiakehyksen hyväksymisestä. Kaikkien ohjelmien mukana on oltava 48 artiklassa säädetty ennakkoarviointi.         

24 artikla Ohjelmien sisältö

1.           Kussakin ohjelmassa on esitettävä strategia siitä, miten ohjelmalla edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa unionin strategiaa yhteisen strategiakehyksen ja kumppanuussopimuksen mukaisesti. Kunkin ohjelman on sisällettävä järjestelyt, joilla varmistetaan, että yhteisen strategiakehyksen rahastojen ja toimenpiteiden täytäntöönpano on vaikuttavaa ja koordinoitua ja että tuensaajien hallinnollinen rasitus vähenee.

2.           Kussakin ohjelmassa on määriteltävä prioriteetit ja esitettävä erityiset tavoitteet, yhteisen strategiakehyksen rahastoista saatavat tukimäärärahat ja vastaava kansallinen osarahoitus.

3.           Kunkin prioriteetin osalta on esitettävä indikaattorit, joilla arvioidaan ohjelman täytäntöönpanon edistymistä tavoitteiden saavuttamisessa ja joita käytetään perustana seurannassa, arvioinnissa ja tulosten tarkastelussa. Näihin kuuluvat seuraavat:

a)      kohdennettuihin menoihin liittyvät taloudelliset indikaattorit;

b)      tuettaviin toimiin liittyvät tuotosindikaattorit;

c)      prioriteettiin liittyvät tulosindikaattorit.

Rahastokohtaisissa säännöissä on vahvistettava kunkin yhteisen strategiakehyksen rahaston osalta yhteiset indikaattorit, ja niissä voidaan määrittää ohjelmakohtaisia indikaattoreita.

4.           Yksinomaan teknistä tukea koskevia ohjelmia lukuun ottamatta kaikkiin ohjelmiin on sisällyttävä kuvaus toimenpiteistä, joilla otetaan huomioon 7 ja 8 artiklassa vahvistetut periaatteet.

5.           Kussakin ohjelmassa, lukuun ottamatta sellaisia, joissa teknisen tuen toimet toteutetaan erityisohjelmana, on vahvistettava alustava tuen määrä, joka on tarkoitus käyttää ilmastonmuutosta koskeviin tavoitteisiin.

6.           Jäsenvaltioiden on laadittava ohjelma rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti.

25 artikla

Ohjelmien hyväksymismenettely

1.           Komissio arvioi ohjelmien yhdenmukaisuuden suhteessa tähän asetukseen ja rahastokohtaisiin sääntöihin ja sen, miten ne ovat edistäneet temaattisten tavoitteiden ja kutakin yhteisen strategiakehyksen rahastoa koskevien unionin prioriteettien toteuttamista, samoin kuin yhdenmukaisuuden suhteessa yhteiseen strategiakehykseen, kumppanuus-sopimukseen, perussopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisiin maakohtaisiin suosituksiin sekä perussopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annettuihin neuvoston suosituksiin ottaen huomioon ennakkoarvioinnin. Arvioinnissa kiinnitettään huomiota erityisesti ohjelmastrategian soveltuvuuteen, vastaaviin tavoitteisiin, indikaattoreihin ja talousarviomäärärahojen kohdentamiseen.

2.           Komissio esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa ohjelman toimittamispäivästä. Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle kaikki tarpeelliset lisätiedot ja tarvittaessa tarkistettava ehdotettua ohjelmaa.

3.           Komissio hyväksyy rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti kunkin ohjelman viimeistään kuusi kuukautta sen jälkeen, kun jäsenvaltio on (jäsenvaltiot ovat) virallisesti toimittanut (toimittaneet) sen, edellyttäen että komission mahdollisesti esittämät huomautukset on otettu riittävällä tavalla huomioon, ei kuitenkaan ennen 1 päivää tammikuuta 2014 tai ennen kuin komissio on antanut päätöksen kumppanuussopimuksen hyväksymisestä.

26 artikla Ohjelmien muuttaminen

1.           Jäsenvaltioiden jättämät ohjelmien muuttamispyynnöt on perusteltava asianmukaisesti, ja niissä on erityisesti esitettävä ohjelmaan tehtävien muutosten odotetut vaikutukset älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian toteutumiseen sekä ohjelmassa määritellyt erityiset tavoitteet yhteinen strategiakehys ja kumppanuussopimus huomioon ottaen. Pyyntöjen mukana on oltava tarkistettu ohjelma ja tarvittaessa tarkistettu kumppanuussopimus.

Kun muutetaan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen liittyviä ohjelmia, asiaankuuluvaa kumppanuussopimusta ei saa muuttaa.

2.           Komissio arvioi 1 kohdan mukaisesti toimitetut tiedot ottaen huomioon jäsenvaltion toimittamat perustelut. Komissio voi esittää huomautuksia, ja jäsenvaltion on toimitettava komissiolle kaikki tarpeelliset lisätiedot. Komissio hyväksyy rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti ohjelman muuttamispyynnöt viimeistään viisi kuukautta sen jälkeen, kun jäsenvaltio on virallisesti toimittanut ne, edellyttäen että komission mahdollisesti esittämät huomautukset on otettu riittävällä tavalla huomioon. Komissio muuttaa tarvittaessa samanaikaisesti päätöstä kumppanuussopimuksen hyväksymisestä 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

27 artikla Euroopan investointipankin osallistuminen

1.           EIP voi jäsenvaltioiden pyynnöstä osallistua kumppanuussopimuksen valmisteluun sekä toimintaan, joka liittyy toimien, erityisesti suurhankkeiden, rahoitusvälineiden sekä yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksien valmisteluun.

2.           Komissio voi kuulla EIP:tä ennen kumppanuussopimuksen tai ohjelmien hyväksymistä.

3.           Komissio voi pyytää EIP:tä tarkastelemaan suurhankkeiden teknistä laatua sekä taloudellista ja rahoituksellista elinkelpoisuutta sekä avustamaan sitä käyttöön otettavien tai kehitettävien rahoitusvälineiden osalta.

4.           Komissio voi tämän asetuksen säännösten täytäntöönpanon yhteydessä myöntää EIP:lle avustuksia tai palveluhankintasopimuksia, jotka koskevat usean vuoden kuluessa täytäntöön pantuja aloitteita. Näitä avustuksia tai palveluhankintasopimuksia koskeva unionin talousarviositoumus tehdään vuosittain.

II LUKU

Paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet

28 artikla Paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet

1.           Paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet, joita kutsutaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston osalta LEADERin paikalliseksi kehittämiseksi,

a)      keskittyvät tiettyihin aluetasoa pienempiin yksiköihin;

b)      ovat paikallisyhteisön vetämiä ja toteutetaan käyttäen paikallisia toimintaryhmiä, jotka muodostuvat paikallisten yksityisten ja julkisten sosioekonomisten eturyhmien edustajista ja joiden päätöksenteossa julkisen sektorin tai yhdenkään yksittäisen eturyhmän osuus ei ole yli 49 prosenttia äänimäärästä;

c)      toteutetaan yhdennettyjen ja monialaisten, aluekohtaisten paikallisten kehittämisstrategioiden avulla;

d)      on suunniteltu ottaen huomioon paikalliset tarpeet ja mahdollisuudet ja sisältävät innovatiivisuutta paikallisissa oloissa, verkostoitumista ja tarvittaessa yhteistyötä.

2.           Yhteisen strategiakehyksen rahastoista paikalliseen kehittämiseen myönnettävän tuen on oltava yhdenmukaista ja koordinoitua yhteisen strategiakehyksen rahastojen välillä. Tämä on varmistettava muun muassa koordinoimalla valmiuksien kehittäminen sekä paikallisten kehittämisstrategioiden ja paikallisten kehittämisryhmien valinta, hyväksyminen ja rahoittaminen.

3.           Jos 29 artiklan 3 kohdan mukaisesti perustettu paikallisten kehittämisstrategioiden valintakomitea katsoo, että valitun paikallisen kehittämisstrategian täytäntöönpano edellyttää useamman kuin yhden rahaston tukea, voidaan nimetä päärahasto.

4.           Päärahaston nimeämisen jälkeen toimintakustannukset sekä paikalliseen kehittämisstrategiaan liittyvät toiminnan edistämistä ja verkostoitumista koskevat toimenpiteet rahoitetaan yksinomaan päärahastosta.

5.           Yhteisen strategiakehyksen rahastoista tuettava paikallinen kehittäminen on toteutettava ohjelman yhden tai useamman prioriteetin kautta.

29 artikla Paikalliset kehittämisstrategiat

1.           Paikallisen kehittämisstrategian on sisällettävä vähintään seuraavat osatekijät:

a)      strategian kattaman kohdealueen ja väestömäärän määrittely;

b)      analyysi alueen kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista, mukaan lukien analyysi vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista;

c)      kuvaus strategiasta ja sen tavoitteista, kuvaus strategian yhtenäisyydestä ja innovatiivisuudesta ja tavoitteiden tärkeysjärjestys, mukaan lukien selkeät ja mitattavissa olevat tuotos- ja tulostavoitteet. Strategian on oltava johdonmukainen kaikkien mukana olevien yhteisen strategiakehyksen rahastojen asiaankuuluvien ohjelmien kanssa;

d)      kuvaus prosessista, jonka mukaisesti paikallisyhteisö on osallistunut strategian kehittämiseen;

e)      toimintasuunnitelma, josta käy ilmi, kuinka tavoitteet muunnetaan käytännön toimenpiteiksi;

f)       strategian hallintoa ja seurantaa koskevien järjestelyjen kuvaus, jossa osoitetaan, että paikallisella toimintaryhmällä on valmiudet strategian täytäntöönpanoon, sekä kuvaus arviointiin liittyvistä erityisjärjestelyistä;

g)      strategian rahoitussuunnitelma, mukaan luettuna yhteisen strategiakehyksen rahastojen varojen suunniteltu jako.

2.           Jäsenvaltioiden on määritettävä paikallisten kehittämishankkeiden valintaperusteet. Valintaperusteita voidaan vahvistaa rahastokohtaisissa säännöissä.

3.           Paikallisten kehittämisstrategioiden valinnasta vastaa komitea, jonka kyseiset ohjelmien hallintoviranomaiset ovat perustaneet tähän tarkoitukseen.

4.           Kaikkien paikallisten kehittämisstrategioiden valinta ja hyväksyntä on saatava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015.

5.           Hallintoviranomaisen tekemässä päätöksessä paikallisen kehittämisstrategian hyväksymisestä on vahvistettava kunkin yhteisen strategiakehyksen rahaston rahoitusosuudet. Lisäksi siinä on vahvistettava kyseisten ohjelmien täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten tehtävät kaikkien strategiaan liittyvien täytäntöönpanotehtävien osalta.

6.           Siirretään komissiolle valta antaa 142 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua strategian kattaman kohdealueen ja väestömäärän määrittelemistä.

30 artikla Paikalliset toimintaryhmät

1.           Paikallisten toimintaryhmien on suunniteltava ja pantava täytäntöön paikalliset kehittämisstrategiat.

Jäsenvaltioiden on määriteltävä paikallisen toimintaryhmän ja kyseisten ohjelmien täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten tehtävät kaikkien strategiaan liittyvien täytäntöönpanotehtävien osalta.

2.           Hallintoviranomaisen on varmistettava, että paikalliset toimintaryhmät joko valitsevat ryhmästä yhden kumppanin, joka toimii vetäjänä hallinnollisissa ja taloudellisissa asioissa, tai kuuluvat oikeudellisesti järjestettyyn yhteiseen rakenteeseen.

3.           Paikallisten toimintaryhmien tehtäviin kuuluvat seuraavat:

a)      parantaa paikallisten toimijoiden valmiuksia kehittää ja panna täytäntöön toimia;

b)      suunnitella syrjimätön ja avoin valintamenettely ja toimien valintaperusteet siten, että vältetään eturistiriidat ja varmistetaan, että vähintään 50 prosenttia valintapäätöksiä tehtäessä annetuista äänistä on peräisin muilta kuin julkisen sektorin kumppaneilta, valintapäätöksiin on mahdollista hakea muutosta ja valinta on mahdollista suorittaa kirjallista menettelyä noudattaen;

c)      varmistaa, että toimia valittaessa noudatetaan paikallista kehittämisstrategiaa asettamalla ne tärkeysjärjestykseen sen mukaan, kuinka hyvin ne edistävät strategioiden tavoitteiden saavuttamista;

d)      laatia ja julkaista ehdotuspyyntöjä tai jatkuva hanke-ehdotusten jättämismenettely, mukaan lukien valintaperusteiden määrittely;

e)      ottaa vastaan tukihakemukset ja arvioida ne;

f)       valita toimet ja vahvistaa tuen määrä sekä tarvittaessa esittää ehdotukset elimelle, joka vastaa tukikelpoisuuden lopullisesta tarkistamisesta ennen hyväksyntää;

g)      seurata paikallisen kehittämisstrategian ja tuettavien toimien täytäntöönpanoa sekä toteuttaa paikalliseen kehittämisstrategiaan liittyviä erityisiä arviointitoimenpiteitä.

31 artikla Yhteisen strategiakehyksen rahastoista paikalliseen kehittämiseen myönnettävä tuki

Paikalliseen kehittämiseen myönnettävä tuki sisältää

a)           valmistelutuen kustannukset;

b)           paikallisen kehittämisstrategian mukaisten toimien täytäntöönpanon;

c)           paikallisen toimintaryhmän yhteistyön valmistelun ja täytäntöönpanon;

d)           toimintakustannukset ja paikallisen kehittämisstrategian toiminnan edistämisen enintään 25 prosenttiin asti paikallisen kehittämisstrategian yhteydessä aiheutuneista julkisista kokonaismenoista.

IV OSASTO

RAHOITUSVÄLINEET

32 artikla Rahoitusvälineet

1.           Yhteisen strategiakehyksen rahastoja voidaan käyttää rahoitusvälineiden – kyseeseen tulevat myös rahastojen rahastot – tukemiseen ohjelmassa, jotta edistetään prioriteetin mukaisten erityisten tavoitteiden saavuttamista; tämän on perustuttava markkinoiden toimimattomuutta tai puutteellista investointitilannetta sekä investointitarpeita osoittavaan ennakkoarviointiin.

Rahoitusvälineitä voidaan yhdistää avustuksiin, korkotukiin ja takauspalkkiohyvityksiin. Siinä tapauksessa jokaisesta rahoitusmuodosta on pidettävä erillistä kirjanpitoa.

Siirretään komissiolle valta antaa 142 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt rahoitusvälineiden ennakkoarvioinnista ja loppukäyttäjille avustusten, korkotukien, takauspalkkiohyvitysten ja rahoitusvälineiden kautta annetun tuen yhdistämisestä ja annetaan menojen tukikelpoisuutta koskevat täydentävät erityissäännöt sekä säännöt siitä, minkä tyyppistä toimintaa ei tueta rahoitusvälineiden avulla.

2.           Rahoitusvälineistä annetun tuen loppukäyttäjät voivat myös saada avustuksia tai muuta tukea ohjelmasta tai muusta välineestä, jota tuetaan unionin talousarviosta. Siinä tapauksessa jokaisesta rahoituslähteestä on pidettävä erillistä kirjanpitoa.

3.           Luontoissuoritukset eivät ole tukikelpoisia menoja rahoitusvälineissä lukuun ottamatta maan tai kiinteistön muodossa annettuja luontoissuorituksia investointeihin, joiden tavoitteena on tukea sellaisia kaupunkialueiden kehittämis- tai elvyttämistoimia, joissa maa tai kiinteistö on osa investointia. Kyseiset maan tai kiinteistön muodossa annetut luontoissuoritukset ovat tukikelpoisia edellyttäen, että 59 artiklan edellytykset täyttyvät.

33 artikla Rahoitusvälineiden täytäntöönpano

1.           Pannessaan täytäntöön 32 artiklaa hallintoviranomaiset voivat antaa rahoitusta seuraaviin rahoitusvälineisiin:

a)      unionin tasolla perustetut rahoitusvälineet, joita komissio hallinnoi suoraan tai välillisesti;

b)      kansallisella, alueellisella, valtioiden välisellä tai rajat ylittävällä tasolla perustetut rahoitusvälineet, joita hallinnoidaan hallintoviranomaisen toimesta tai sen vastuulla.

2.           Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin rahoitusvälineisiin sovelletaan varainhoitoasetuksen [VIII] osastoa. Yhteisen strategiakehyksen rahastoista 1 kohdan a alakohdan mukaisiin rahoitusvälineisiin osoitetut rahoitusosuudet on vietävä erillisille tileille ja käytettävä asianomaisten yhteisen strategiakehyksen rahastojen tavoitteiden mukaisesti tukemaan sellaisia toimenpiteitä ja loppukäyttäjiä, jotka ovat kyseisten rahoitusosuuksien lähteenä olevan ohjelman tai ohjelmien mukaisia.

3.           Kun kyseessä ovat edellä olevan 1 kohdan b alakohdan mukaiset rahoitusvälineet, hallintoviranomainen voi antaa rahoitusta seuraaviin:

a)      rahoitusvälineet, jotka täyttävät ne vakioehdot ja -edellytykset, jotka komissio on vahvistanut täytäntöönpanosäädöksillä 143 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen;

b)      jo olemassa olevat tai vastaperustetut rahoitusvälineet, jotka on erityisesti kehitetty asetetun tavoitteen saavuttamista varten ja jotka ovat sovellettavien unionin ja kansallisten sääntöjen mukaisia.

Komissio hyväksyy delegoiduilla säädöksillä 142 artiklan mukaisesti erityissäännöt, jotka koskevat b alakohdassa tarkoitettuja tietyn tyyppisiä rahoitusvälineitä sekä tuotteita, joita kyseisillä välineillä voidaan tuottaa.

4.           Tukiessaan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja rahoitusvälineitä hallintoviranomainen voi

a)      sijoittaa sellaisten olemassa olevien tai vastaperustettujen – myös muista yhteisen strategiakehyksen rahastoista rahoitettujen – oikeussubjektien pääomaan, jotka panevat täytäntöön asianomaisten yhteisen strategiakehyksen rahastojen tavoitteiden mukaisia rahoitusvälineitä ja jotka toteuttavat täytäntöönpanotehtäviä; tällaisiin investointeihin voidaan osoittaa tukea ainoastaan sen verran kuin tämän asetuksen tavoitteiden mukaisten uusien rahoitusvälineiden täytäntöönpanoon tarvitaan; tai

b)      siirtää täytäntöönpanotehtävät

i)        Euroopan investointipankille;

ii)       kansainvälisille rahoituslaitoksille, joissa jäsenvaltio on osakkaana, tai jäsenvaltiossa perustetuille rahoituslaitoksille, joiden tavoitteena on yleisen edun edistäminen julkisen viranomaisen valvonnassa ja jotka valitaan sovellettavien unionin ja kansallisten sääntöjen mukaisesti;

iii)      sovellettavien unionin ja kansallisten sääntöjen mukaisesti valitulle julkis- tai yksityisoikeudelliselle yhteisölle;

c)      toteuttaa täytäntöönpanotehtävät suoraan, kun kyseiset rahoitusvälineet koostuvat yksinomaan lainoista tai takuista.

Siirretään komissiolle valta antaa 142 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan säännöt rahoitussopimuksista, täytäntöönpanotehtäviä suorittavien yhteisöjen asemasta ja vastuualueesta sekä hallinnointikustannuksista ja -korvauksista tai -palkkioista.

5.           Kun 4 kohdan b alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitetut yhteisöt panevat rahoitusvälineitä täytäntöön rahastojen avulla, ne voivat siirtää osan täytäntöönpanotehtävistä edelleen rahoituksenvälittäjille sillä edellytyksellä, että kyseiset yhteisöt varmistavat omalla vastuullaan, että rahoituksenvälittäjät täyttävät varainhoitoasetuksen [57 artiklassa ja 131 artiklan 1, 1 a ja 3 kohdassa] säädetyt vaatimukset. Rahoituksenvälittäjät on valittava avointen, läpinäkyvien, oikeasuhteisten ja syrjimättömien menettelyjen avulla, eturistiriitoja välttäen.

6.           Edellä 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetut yhteisöt, joille täytäntöönpanotehtäviä on siirretty, voivat avata varainhoitotilejä omissa nimissään ja hallintoviranomaisen puolesta. Näillä varainhoitotileillä olevien varojen hoitamisessa on noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatetta ja asianmukaisia vakavaraisuussääntöjä, ja kyseisten varojen likviditeetin on oltava riittävä.

7.           Siirretään komissiolle valta antaa 142 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt erityisvaatimuksista, jotka koskevat täytäntöönpanotehtävät suoritettavaksi saaneiden yhteisöjen hallinnoimien varojen siirtämistä ja hallinnointia sekä varojen muuntamista euron ja kansallisten valuuttojen välillä.

34 artikla Tiettyjen rahoitusvälineiden täytäntöönpano

1.           Jäljempänä olevan 64 artiklan mukaisesti hyväksytyt elimet eivät saa tarkastaa paikan päällä sellaisia toimia, jotka käsittävät 33 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti täytäntöön pantuja rahoitusvälineitä. Ne saavat säännöllisin väliajoin tarkastuskertomuksia elimiltä, joille kyseisten rahoitusvälineiden täytäntöönpano on siirretty.

2.           Ohjelmien tarkastuksesta vastaavat elimet eivät saa tarkastaa sellaisia toimia, jotka käsittävät 33 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti täytäntöön pantuja rahoitusvälineitä, eivätkä kyseisiin rahoitusvälineisiin liittyviä hallinto- ja valvontajärjestelmiä. Ne saavat säännöllisin väliajoin tarkastuskertomuksia tarkastajilta, jotka on nimetty kyseisten rahoitusvälineiden perustamisesta tehdyissä sopimuksissa.

3.           Siirretään komissiolle valta antaa 142 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat 33 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 33 artiklan 4 kohdan b alakohdan i, ii ja iii alakohdan mukaisesti täytäntöön pantujen rahoitusvälineiden hallinto- ja valvontajärjestelyjä.

35 artikla Rahoitusvälineiden menoja sisältävät maksupyynnöt

1.           Edellä 33 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja rahoitusvälineitä koskevien maksupyyntöjen on sisällettävä ja niissä on erikseen ilmoitettava rahoitusvälineeseen maksetun tuen kokonaismäärä.

2.           Kun kyseessä ovat 33 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut, 33 artiklan 4 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti täytäntöön pannut rahoitusvälineet, niitä koskevassa maksupyynnössä esitetyn tukikelpoisten menojen kokonaismäärän on sisällettävä ja siinä on erikseen ilmoitettava se tuen kokonaismäärä, joka on maksettu tai joka odotetaan maksettavan kyseiseen rahoitusvälineeseen loppukäyttäjiin tehtäviä investointeja varten, jotka on suoritettava ennalta määritettynä, enintään kahden vuoden ajanjaksona, hallinnointikustannukset ja korvaukset tai -palkkiot mukaan luettuina.

3.           Edellä olevan 2 kohdan mukaisesti määritettyä määrää on mukautettava myöhemmissä maksupyynnöissä, jotta voidaan ottaa huomioon kyseiseen rahoitusvälineeseen aiemmin maksetun tukimäärän sekä loppukäyttäjiin tosiasiallisesti investoitujen määrien ero, maksetut hallinnointikustannukset ja -korvaukset tai -palkkiot mukaan luettuina. Nämä määrät on ilmoitettava maksupyynnössä erikseen.

4.           Kun kyseessä ovat 33 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut, 33 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti täytäntöön pannut rahoitusvälineet, maksupyyntöön on sisällytettävä niiden maksujen kokonaismäärä, jotka hallintoviranomainen on suorittanut loppukäyttäjiin tehtäviä investointeja varten. Nämä määrät on ilmoitettava maksupyynnössä erikseen.

5.           Siirretään komissiolle valta antaa delegoiduilla säädöksillä 142 artiklan mukaisesti erityissäännöt, jotka koskevat rahoitusvälineisiin tehtäviä maksuja ja maksujen peruuttamista sekä mahdollisia maksupyyntöihin liittyviä seurauksia.

36 artikla Tukikelpoiset menot ohjelman päättyessä

1.           Ohjelman päättyessä rahoitusvälineen tukikelpoisiksi menoiksi katsotaan rahoitusvälineestä 55 artiklan 2 kohdassa mainittuna tukikelpoisuusaikana tosiasiallisesti maksettu tai, takuurahastojen tapauksessa, sidottu kokonaismäärä, joka vastaa seuraavia eriä:

a)      loppukäyttäjille suoritetut maksut;

b)      sekä voimassa oleviin että jo erääntyneisiin takaussopimuksiin sidotut varat tappioihin liittyvien mahdollisten takausvaateiden täyttämiseksi; tämä erä lasketaan ennalta tehtävän varovaisen riskinarvioinnin mukaisesti, ja se kattaa suuren määrän uusia lainoja tai muita riskirahoitusvälineitä loppukäyttäjiin tehtäviä uusia investointeja varten;

c)      rahoitusvälineisiin yhdistettynä käytetyt pääomitetut korkotuet tai takauspalkkiohyvitykset, jotka tulevat maksettaviksi enintään kymmenen vuoden ajalta 55 artiklan 2 kohdassa vahvistetun tukikelpoisuusajan jälkeen ja jotka maksetaan kyseistä tarkoitusta varten perustetulle sulkutilille; ne maksetaan tosiasiallisesti 55 artiklan 2 kohdassa vahvistetun tukikelpoisuusajan jälkeen, mutta ne koskevat lainoja tai muita riskirahoitusvälineitä, jotka on maksettu loppukäyttäjiin tehtyjä investointeja varten 55 artiklan 2 kohdassa mainittuna tukikelpoisuusaikana;

d)      korvaus aiheutuneista hallinnointikustannuksista tai rahoitusvälineen hallinnointikorvausten tai -palkkioiden maksu.

2.           Kun kyseessä ovat oman pääoman ehtoiset välineet ja mikroluotot, ne pääomitetut hallinnointikustannukset taikka -korvaukset tai -palkkiot, jotka tulevat maksettaviksi enintään viiden vuoden ajalta 55 artiklan 2 kohdassa vahvistetun tukikelpoisuusajan jälkeen loppukäyttäjiin mainittuna tukikelpoisuusaikana tehtyjen investointien osalta ja joihin ei voida soveltaa 37 ja 38 artiklan säännöksiä, voidaan katsoa tukikelpoisiksi menoiksi, kun ne maksetaan kyseistä tarkoitusta varten perustetulle sulkutilille.

3.           Edellä olevan 1 ja 2 kohdan mukaisesti määritetyt tukikelpoiset menot eivät saa ylittää seuraavien erien summaa:

i)       yhteisen strategiakehyksen rahastoista rahoitusvälineeseen maksetun tuen kokonaismäärä; ja

ii)       vastaava kansallinen osarahoitus.

4.           Siirretään komissiolle valta antaa 142 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat korkotuen ja takauspalkkiohyvitysten vuotuisten maksuerien pääomittamista koskevan järjestelmän perustamista.

37 artikla Yhteisen strategiakehyksen rahastoista rahoitusvälineisiin maksetusta tuesta syntyvät korko- ja muut tuotot

1.           Yhteisen strategiakehyksen rahastoista rahoitusvälineisiin maksettu tuki on talletettava korolliselle tilille rahoituslaitoksessa, jonka kotipaikka sijaitsee jäsenvaltiossa, tai se on sijoitettava väliaikaisesti moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti.

2.           Yhteisen strategiakehyksen rahastoista rahoitusvälineisiin maksetusta tuesta johtuvat korko- ja muut tuotot on käytettävä samoihin tarkoituksiin kuin saman rahoitusvälineen yhteydessä yhteisen strategiakehyksen rahastoista maksettu alkuperäinen tuki.

3.           Hallintoviranomaisen on huolehdittava, että korko- ja muiden tuottojen käytöstä pidetään asianmukaisesti kirjaa.

38 artikla Yhteisen strategiakehyksen rahastoista maksetusta tuesta johtuvien varojen uudelleenkäyttö ohjelman päättämiseen asti

1.           Rahoitusvälineisiin takaisin maksetut, yhteisen strategiakehyksen rahastojen tuesta johtuvat pääomavarat, jotka saadaan investoinneista tai takaussopimuksiin sidottujen varojen vapautumisesta, on käytettävä uudelleen samojen tai muiden rahoitusvälineiden kautta tehtäviin uusiin investointeihin ohjelman tai ohjelmien tavoitteiden mukaisesti.

2.           Tuotot ja muut tulot, kuten korot, takauspalkkiot, osingot, pääomatulo tai muut investoinneista saadut tulot, jotka johtuvat yhteisen strategiakehyksen rahastoista rahoitusvälineeseen maksetusta tuesta, on käytettävä tapauksen mukaan seuraaviin tarkoituksiin enintään tarvitun määrän suuruisena:

a)      korvaus aiheutuneista hallinnointikustannuksista ja rahoitusvälineen hallinnointikorvausten tai -palkkioiden maksu;

b)      erityiskorvaus sellaisille markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaisesti toimiville investoijille, jotka antavat yhteisen strategiakehyksen rahastoista rahoitusvälineeseen maksetun tuen vastineeksi käyttöön varoja tai tekevät yhteisinvestointeja loppukäyttäjien tasolla;

c)      samojen tai muiden rahoitusvälineiden kautta tehtävät uudet investoinnit, jotka vastaavat ohjelman tai ohjelmien tavoitteita.

3.           Hallintoviranomaisen on huolehdittava, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen varojen ja tuottojen käytöstä pidetään asianmukaisesti kirjaa.

39 artikla Jäljelle jääneiden varojen käyttö ohjelman päättämisen jälkeen

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että pääomavarat sekä tuotot ja muut tulot, jotka johtuvat yhteisen strategiakehyksen rahastoista rahoitusvälineisiin maksetusta tuesta, käytetään ohjelman tavoitteiden mukaisesti vähintään kymmenen vuoden aikana ohjelman päättämisestä.

40 artikla Rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa koskeva kertomus

1.           Hallintoviranomaisen on lähetettävä komissiolle vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen liitteenä erityiskertomus toimista, joihin sisältyy rahoitusvälineitä.

2.           Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen on sisällettävä kustakin rahoitusvälineestä seuraavat tiedot:

a)      tiedot ohjelmasta ja prioriteetista, johon perustuen yhteisen strategiakehyksen rahastojen tuki myönnetään;

b)      rahoitusvälineen ja täytäntöönpanojärjestelyjen kuvaus;

c)      tiedot elimistä, joille täytäntöönpanotehtäviä on siirretty;

d)      komissiolle toimitettuihin maksupyyntöihin sisältyvän, rahoitusvälineeseen maksetun tuen kokonaismäärä ohjelman, prioriteetin tai toimenpiteen mukaan jaoteltuna;

e)      komissiolle toimitettuihin maksupyyntöihin sisältyvän, rahoitusvälineestä loppukäyttäjille maksetun tai takaussopimuksiin sidotun tuen kokonaismäärä ohjelman, prioriteetin tai toimenpiteen mukaan jaoteltuna;

f)       rahoitusvälineen tuottamat tulot ja rahoitusvälineeseen suoritetut takaisinmaksut;

g)      rahoitusvälineen avulla toteutettujen investointien kerrannaisvaikutukset sekä investointien ja osuuksien arvo;

h)      rahoitusvälineen osuus kyseisen ohjelman ja prioriteetin indikaattorien saavuttamisessa.

3.           Komissio hyväksyy 143 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksellä yhdenmukaiset edellytykset, jotka koskevat seurantaa ja seurantatietojen toimittamista komissiolle, myös 33 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen rahoitusvälineiden osalta.

V OSASTO SEURANTA JA ARVIOINTI

I LUKU Seuranta

I jakso Ohjelmien seuranta

41 artikla Seurantakomitea

1.           Jäsenvaltion on perustettava ohjelman täytäntöönpanon seurantaa varten komitea yhteisymmärryksessä hallintoviranomaisen kanssa kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona ohjelman hyväksymisestä annettu päätös on annettu tiedoksi jäsenvaltiolle.

Jäsenvaltio voi perustaa yhden seurantakomitean yhteisen strategiakehyksen rahastoista osarahoitettuja ohjelmia varten.

2.           Kukin seurantakomitea laatii ja vahvistaa työjärjestyksensä.

42 artikla Seurantakomitean kokoonpano

1.           Seurantakomitea koostuu hallinto-viranomaisen ja mahdollisten välittävien elinten edustajista sekä kumppaneiden edustajista. Kullakin seurantakomitean jäsenellä on äänioikeus.

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen kuuluvan ohjelman seurantakomiteassa on oltava edustajia myös mahdollisista kyseiseen ohjelmaan osallistuvista kolmansista maista.

2.           Komissio osallistuu seurantakomitean työhön neuvonantajan ominaisuudessa.

3.           Jos EIP osallistuu ohjelmaan, se voi osallistua seurantakomitean työhön neuvonantajan ominaisuudessa.

4.           Seurantakomitean puheenjohtajana toimii jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen edustaja.

43 artikla Seurantakomitean tehtävät

1.           Seurantakomitean on kokoonnuttava vähintään kerran vuodessa, ja sen on tarkasteltava ohjelman täytäntöönpanoa ja ohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistystä. Tarkastelua suorittaessaan sen on otettava huomioon taloudelliset tiedot, yhteiset indikaattorit ja ohjelmakohtaiset indikaattorit, myös tulosindikaattoreiden muutokset ja määrällisten tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunut edistys, sekä tuloskehyksessä määritetyt välitavoitteet.

2.           Seurantakomitean on tarkasteltava yksityiskohtaisesti kaikkia ohjelman tuloksellisuuteen vaikuttavia tekijöitä.

3.           Seurantakomiteaa on kuultava kaikista ohjelmaa koskevista hallintoviranomaisen esittämistä muutosehdotuksista, ja sen on annettava niistä lausunto.

4.           Seurantakomitea voi antaa hallintoviranomaiselle suosituksia ohjelman täytäntöönpanosta ja sen arvioinnista. Sen on seurattava antamiensa suositusten pohjalta toteutettuja toimenpiteitä.

44 artikla Täytäntöönpanokertomukset

1.           Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ohjelmaa koskeva vuotuinen täytäntöönpanokertomus edelliseltä varainhoitovuodelta vuodesta 2016 vuoden 2022 loppuun asti.

Jäsenvaltioiden on toimitettava ohjelmaa koskeva lopullinen täytäntöönpanokertomus viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2023 EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston osalta sekä vuotuinen täytäntöönpanokertomus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta.

2.           Vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa on esitettävä tietoja ohjelman ja sen prioriteettien täytäntöönpanosta ottaen huomioon taloudelliset tiedot, yhteiset indikaattorit ja ohjelmakohtaiset indikaattorit ja määrälliset tavoitteet, myös tulosindikaattoreiden muutokset, sekä tuloskehyksessä määritetyt välitavoitteet. Toimitettujen tietojen on liityttävä kokonaisuudessaan toteutettuja toimia ja myös tiettyjä valittuja toimia kuvaavien indikaattoreiden arvoihin. Niissä on myös esitettävä ennakkoehtojen täyttämiseksi toteutetut toimenpiteet ja kaikki ohjelman tuloksellisuuteen vaikuttavat kysymykset sekä toteutetut oikaisutoimenpiteet.

3.           Vuonna 2017 toimitettavassa vuotuisessa täytäntöönpanokertomuksessa on esitettävä ja arvioitava 2 kohdassa esitetyt tiedot sekä ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunut edistys ottaen huomioon myös yhteisen strategiakehyksen rahastojen vaikutus tulosindikaattoreiden muutoksiin, jos saatavilla on arviointeihin perustuvaa näyttöä. Siinä on myös arvioitava 6, 7 ja 8 artiklassa vahvistettujen periaatteiden huomioon ottamiseen tähtäävien toimien toteuttamista sekä raportoitava ilmastonmuutosta koskeviin tavoitteisiin käytetystä tuesta.

4.           Vuonna 2019 toimitettavan vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen sekä yhteisen strategiakehyksen rahastoja käsittelevän lopullisen täytäntöönpanokertomuksen on 2 ja 3 kohdassa esitettyjen tietojen ja arviointien lisäksi sisällettävä tietoja ja arviointeja siitä, miten ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty ja miten ohjelma on edistänyt älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian toteutusta.

5.           Edellä 1–4 kohdassa tarkoitetut vuotuiset täytäntöönpanokertomukset katsotaan hyväksyttäviksi, jos ne sisältävät kaikki kyseisissä kohdissa ja rahastokohtaisissa säännöissä vaaditut tiedot. Komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle 15 työpäivän kuluessa vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen vastaanottamispäivästä hyväksynnän epäämisestä; muussa tapauksessa kertomus katsotaan hyväksyttäväksi.

6.           Komissio tarkastelee vuotuisia täytäntöönpanokertomuksia ja ilmoittaa jäsenvaltiolle huomautuksensa kahden kuukauden kuluessa vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen vastaanottamisesta ja viiden kuukauden kuluessa lopullisen kertomuksen vastaanottamisesta. Jos komissio ei esitä huomautuksia näissä määräajoissa, kertomus katsotaan hyväksytyksi.

7.           Komissio voi antaa suosituksia ohjelman täytäntöönpanoon vaikuttavien kysymysten ratkaisemiseksi. Jos tällaisia suosituksia annetaan, hallintoviranomaisen on ilmoitettava komissiolle toteutetuista oikaisutoimenpiteistä kolmen kuukauden kuluessa.

8.           Vuotuisten ja lopullisten täytäntöönpanokertomusten sisällöstä julkaistaan yleistajuinen tiivistelmä.

45 artikla Vuotuinen arviointikokous

1.           Vuodesta 2016 vuoden 2022 loppuun ulottuvana aikana järjestetään vuosittain komission ja kunkin jäsenvaltion välillä vuotuinen arviointikokous, jossa tarkastellaan jokaisen ohjelman tuloksellisuutta ottaen soveltuvin osin huomioon vuotuinen täytäntöönpanokertomus sekä komission huomautukset ja suositukset.

2.           Vuotuisessa arviointikokouksessa voidaan käsitellä useampaa kuin yhtä ohjelmaa. Vuosina 2017 ja 2019 vuotuisessa arviointikokouksessa käsitellään kaikkia asianomaisen jäsenvaltion ohjelmia ja otetaan lisäksi huomioon jäsenvaltion kyseisinä vuosina 46 artiklan mukaisesti toimittamat edistymiskertomukset.

3.           Jäsenvaltio ja komissio voivat sopia, että ohjelmaa käsittelevä vuotuinen arviointikokous jätetään järjestämättä jonakin vuonna, vuosia 2017 ja 2019 lukuun ottamatta.

4.           Vuotuisen arviointikokouksen puheenjohtajana toimii komissio.

5.           Jäsenvaltion on varmistettava, että komission kokouksessa esittämien huomioiden seurauksena toteutetaan asiamukaisia jatkotoimia.

II jakso Strateginen toteutuminen

46 artikla Edistymiskertomus

1.           Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2017 kumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa koskeva edistymiskertomus 31 päivältä joulukuuta 2016 ja viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2019 vastaava kertomus 31 päivältä joulukuuta 2018.

2.           Edistymiskertomuksen on sisällettävä tietoja ja arviointeja seuraavista:

a)      jäsenvaltiossa kumppanuussopimuksen hyväksymisen jälkeen tapahtuneet kehittämistarpeiden muutokset;

b)      edistyminen älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian tavoitteiden saavuttamisessa etenkin verrattuna kullekin ohjelmalle tuloskehyksessä asetettuihin välitavoitteisiin sekä tukeen, joka on käytetty ilmastonmuutosta koskeviin tavoitteisiin;

c)      onko kumppanuussopimuksen hyväksymispäivänä täyttämättä olleiden ennakkoehtojen täyttämiseksi toteutetut toimenpiteet toteutettu hyväksytyn aikataulun mukaisesti;

d)      niiden mekanismien täytäntöönpano, joilla varmistetaan koordinointi yhteisen strategiakehyksen rahastojen ja muiden unionin ja kansallisten rahoitusvälineiden välillä sekä EIP:n kanssa;

e)      edistyminen ensisijaisille yhteistyöaloille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa;

f)       toteutetut toimenpiteet, joilla lisätään jäsenvaltioiden viranomaisten ja tapauksen mukaan tuensaajien valmiuksia hallinnoida ja käyttää yhteisen strategiakehyksen rahastoja;

g)      tuensaajien hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi suunnitellut toimenpiteet ja vastaavat tavoitteet ohjelmissa;

h)      edellä 5 artiklassa tarkoitettujen kumppaneiden asema kumppanuussopimuksen täytäntöönpanossa.

3.           Jos komissio kolmen kuukauden kuluessa edistymiskertomuksen toimittamispäivästä tekee päätelmän, jonka mukaan toimitetut tiedot ovat puutteellisia tai epäselviä, se voi pyytää jäsenvaltiolta lisätietoja. Jäsenvaltion on toimitettava pyydetyt tiedot komissiolle kolmen kuukauden kuluessa ja tarkistettava edistymiskertomusta tarpeen mukaan.

4.           Komissio laatii vuosina 2017 ja 2019 strategisen kertomuksen, jossa esitetään yhteenveto jäsenvaltioiden edistymiskertomuksista, ja toimittaa kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

5.           Komissio sisällyttää vuosina 2018 ja 2020 kevään Eurooppa-neuvostolle antamaansa vuosikertomukseen yhteenvedon strategisesta kertomuksesta ja erityisesti edistymisestä älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian tavoitteiden saavuttamisessa.

II LUKU Arviointi

47 artikla  Yleiset säännökset

1.           Arviointeja tehdään ohjelmien suunnittelun ja täytäntöönpanon parantamiseksi sekä ohjelmien vaikuttavuuden, tehokkuuden ja vaikutusten arvioimiseksi. Ohjelmien vaikutukset on arvioitava asianomaisten yhteisen strategiakehyksen rahastojen tehtävien mukaisesti käyttäen tapauksen mukaan vertailuperusteina älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa unionin strategiaa[26], bruttokansantuotetta (BKT) ja työttömyyttä.

2.           Jäsenvaltioiden on annettava käyttöön arviointien toteuttamiseksi tarvittavat resurssit ja huolehdittava, että käytössä on menettelyjä, joilla tuotetaan ja kerätään arviointeja varten tarvittavat tiedot, myös yhteisiin indikaattoreihin sekä tapauksen mukaan ohjelmakohtaisiin indikaattoreihin liittyvät tiedot.

3.           Arvioinnit on annettava sellaisten asiantuntijoiden tehtäväksi, jotka ovat toiminnallisesti riippumattomia ohjelman täytäntöönpanosta vastaavista viranomaisista. Komissio antaa ohjeita arviointien suorittamistavasta.

4.           Kaikki arvioinnit julkaistaan kokonaisuudessaan.

48 artikla Ennakkoarviointi

1.           Jäsenvaltioiden on tehtävä ennakkoarviointeja kunkin ohjelman suunnittelun parantamiseksi.

2.           Ennakkoarvioinnit on tehtävä ohjelmien valmistelusta vastaavan viranomaisen vastuulla. Ne on esitettävä komissiolle samanaikaisesti kuin ohjelma, ja mukaan on liitettävä tiivistelmä. Rahastokohtaisissa säännöissä voidaan vahvistaa kynnysarvoja, joiden alittuessa ennakkoarviointi voidaan yhdistää toisen ohjelman arviointiin.

3.           Ennakkoarvioinneissa arvioidaan

a)      älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian edistäminen ottaen huomioon valitut temaattiset tavoitteet ja prioriteetit sekä kansalliset ja alueelliset tarpeet;

b)      ehdotetun ohjelman tai toiminnan sisäinen johdonmukaisuus ja suhde muihin asiaan liittyviin välineisiin;

c)      talousarviomäärärahojen jaon ja ohjelman tavoitteiden keskinäinen vastaavuus;

d)      ohjelmille valittujen temaattisten tavoitteiden, prioriteettien ja vastaavien tavoitteiden johdonmukaisuus yhteisen strategiakehyksen, kumppanuussopimuksen ja perussopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettujen maakohtaisten suositusten sekä neuvoston perussopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti antamien suositusten kanssa;

e)      ehdotettujen ohjelman indikaattorien relevanssi ja selkeys;

f)       miten odotetut tuotokset vaikuttavat tuloksiin;

g)      ovatko indikaattoreille asetetut määrälliset tavoitteet realistiset ottaen huomioon suunniteltu yhteisen strategiakehyksen rahastoista maksettava tuki;

h)      ehdotetun tukimuodon perusteet;

i)       henkilöstöresurssien ja hallinnollisten valmiuksien riittävyys ohjelman hallintoon;

j)       ohjelman seurantaa ja arviointien suorittamiseen tarvittavien tietojen keräämistä varten tarkoitettujen menettelyjen soveltuvuus;

k)      tuloskehykseen valittujen välitavoitteiden soveltuvuus;

l)       naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämistä sekä syrjinnän torjumista koskevien suunniteltujen toimenpiteiden riittävyys;

m)     suunniteltujen kestävää kehitystä tukevien toimenpiteiden riittävyys.

4.           Ennakkoarviointiin on tarvittaessa sisällytettävä strategisen ympäristöarvioinnin vaatimukset, jotka on vahvistettu tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/42/EY[27] täytäntöönpanon myötä.

49 artikla Arviointi ohjelmakauden aikana

1.           Hallintoviranomaisen on laadittava jokaiselle ohjelmalle arviointisuunnitelma ja esitettävä se rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti.

2.           Jäsenvaltioiden on varmistettava riittävät arviointivalmiudet.

3.           Hallintoviranomaisten on ohjelmakauden aikana toteutettava kunkin ohjelman osalta arviointeja, myös vaikuttavuuden, tehokkuuden ja vaikutusten arviointeja, arviointisuunnitelman perusteella. Ohjelmakauden aikana on vähintään kerran tehtävä arviointi, jossa tarkastellaan, miten yhteisen strategiakehyksen rahastoista maksettu tuki on edistänyt kunkin prioriteetin mukaisia tavoitteita. Kaikkia arviointeja tarkastellaan seurantakomiteassa, ja ne toimitetaan komissiolle.

4.           Komissio voi toteuttaa oma-aloitteisesti ohjelmien arviointeja.

50 artikla Jälkiarviointi

Komissio tai jäsenvaltiot tekevät jälkiarviointeja tiiviissä yhteistyössä. Jälkiarvioinneissa tarkastellaan yhteisen strategiakehyksen rahastojen vaikuttavuutta ja tehokkuutta sekä niiden vaikutuksia älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian toteuttamiseen rahastokohtaisissa säännöissä vahvistettujen erityisten vaatimusten mukaisesti. Jälkiarvioinnit on suoritettava loppuun 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.

VI OSASTO TEKNINEN TUKI

51 artikla Komission aloitteesta annettava tekninen tuki

1.           Yhteisen strategiakehyksen rahastoista voidaan komission aloitteesta tai puolesta tukea tämän asetuksen täytäntöönpanoon tarvittavia valmistelua, seurantaa, hallinnollista ja teknistä tukea, arviointia, tarkastuksia ja valvontaa koskevia toimenpiteitä.

Nämä toimenpiteet voivat sisältää ainakin seuraavat:

a)      hankkeiden valmisteluun ja arviointiin myönnettävä tuki, myös EIP:n kanssa;

b)      institutionaalisten ja hallinnollisten valmiuksien lisäämiseen myönnettävä tuki yhteisen strategiakehyksen rahastojen hallinnon vaikuttavuuden parantamiseksi;

c)      tutkimukset, jotka liittyvät yhteisen strategiakehyksen rahastoja koskevaan komission raportointiin sekä koheesiokertomukseen;

d)      yhteisen strategiakehyksen rahastojen analysointiin, hallinnointiin, seurantaan, tiedonvaihtoon ja täytäntöönpanoon liittyvät toimenpiteet sekä toimenpiteet, jotka liittyvät valvontajärjestelmien sekä teknisen ja hallinnollisen tuen täytäntöönpanoon;

e)      yhteisen strategiakehyksen rahastojen nykyistä ja tulevaa toimintaa käsittelevät arvioinnit, asiantuntijaraportit, tilastot ja selvitykset, myös yleisluonteiset; tarvittaessa EIP voi toteuttaa nämä;

f)       toimet tietojen levittämiseksi, verkottumisen tukemiseksi, viestintätoimien toteuttamiseksi, tietoisuuden lisäämiseksi sekä yhteistyön ja kokemusten vaihdon edistämiseksi, myös kolmansien maiden kanssa. Jotta varmistetaan tehokkaampi yleisölle suunnattu viestintä ja vahvempi synergia komission aloitteesta toteutettujen viestintätoimien välillä, tämän asetuksen mukaisille viestintätoimille kohdennetuilla määrärahoilla on tuettava myös toimielinten tiedotustoimintaa, joka koskee Euroopan unionin poliittisia prioriteetteja siltä osin kuin ne liittyvät tämän asetuksen yleisiin tavoitteisiin;

g)      hallinnoinnissa, seurannassa, tarkastuksessa, valvonnassa ja arvioinnissa käytettävien tietokonejärjestelmien käyttöönotto, toiminta ja keskinäiset yhteydet;

h)      toimet arviointimenetelmien ja arviointikäytäntöjä koskevan tiedonvaihdon parantamiseksi;

i)       tarkastuksiin liittyvät toimenpiteet;

j)       kansallisten ja alueellisten valmiuksien lisääminen seuraavilla aloilla: investointisuunnittelu, tarpeiden arviointi, valmistelu sekä rahoitusvälineiden, yhteisten toimintasuunnitelmien ja suurhankkeiden, myös EIP:n kanssa toteutettavien yhteisten aloitteiden, suunnittelu ja täytäntöönpano.

52 artikla Jäsenvaltioiden aloitteesta annettava tekninen tuki

1.           Yhteisen strategiakehyksen rahastoista voidaan jäsenvaltioiden aloitteesta rahoittaa toimenpiteitä, jotka liittyvät valmisteluun, hallinnointiin, seurantaan, arviointiin, tiedotukseen ja viestintään, verkostoitumiseen, kantelujen käsittelyyn sekä valvontaan ja tarkastukseen. Jäsenvaltiot voivat käyttää yhteisen strategiakehyksen rahastoja tukeakseen toimenpiteitä, joilla vähennetään hallinnollista rasitusta, sähköiset tiedonvaihtojärjestelmät mukaan luettuina, ja lisätään jäsenvaltioiden ja tuensaajien valmiuksia hallinnoida ja käyttää yhteisen strategiakehyksen rahastoja. Nämä toimenpiteet voivat koskea edellisiä ja seuraavia ohjelmakausia.

2.           Rahastokohtaisissa säännöissä voidaan lisätä tai poistaa toimenpiteitä, joita voidaan rahoittaa kulloisenkin yhteisen strategiakehyksen rahaston teknisestä tuesta.

VII OSASTO YHTEISEN STRATEGIAKEHYKSEN RAHASTOJEN RAHOITUSTUKI

I LUKU Yhteisen strategiakehyksen rahastojen tuki

53 artikla Osarahoitusosuuden määrittäminen

1.           Ohjelman hyväksymisestä annettavassa komission päätöksessä on vahvistettava yhteisen strategiakehyksen rahastojen tuen osarahoitusosuus tai osarahoitusosuudet ja enimmäismäärä rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti.

2            Komission aloitteesta tai komission puolesta toteutettavat teknisen tuen toimenpiteet voidaan rahoittaa täysimääräisesti.

54 artikla Tuloja tuottavat toimet

1.           Toimen päätökseen saamisen jälkeen tietyn viitekauden aikana saatavat nettotulot määritetään ennalta käyttämällä jompaakumpaa seuraavista menetelmistä:

a)      kiinteän tuloprosenttiosuuden soveltaminen kyseiseen toimityyppiin;

b)      toimen nettotulojen käyvän arvon laskenta ottaen huomioon saastuttaja maksaa -periaatteen soveltaminen sekä tarvittaessa kyseisen jäsenvaltion suhteelliseen vaurauteen liittyvät tasapuolisuusnäkökohdat.

Osarahoitettavan toimen tukikelpoiset menot eivät saa ylittää toimen investointikustannusten käypää arvoa vähennettyinä nettotulojen käyvällä arvolla, joka on määritetty jommallakummalla näistä menetelmistä.

Siirretään komissiolle valta antaa a alakohdassa tarkoitetun kiinteän prosenttiosuuden määrittelyä koskevia delegoituja säädöksiä 142 artiklan mukaisesti.

Komissio vahvistaa b alakohdassa tarkoitetun menetelmän hyväksymällä täytäntöönpanosäädöksiä 143 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.           Jos tuloja on mahdotonta määrittää ennalta objektiivisesti 1 kohdassa esitettyjen menetelmien mukaisesti, komissiolle ilmoitetuista menoista on vähennettävä nettotulot, jotka on saatu kolmen vuoden kuluessa toimen päättymisestä tai 30 päivään syyskuuta 2023 mennessä, sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi.

3.           Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa sovelletaan ainoastaan sellaisiin toimiin, joiden kokonaiskustannukset ovat enemmän kuin 1 000 000 euroa.

4.           Tätä artiklaa ei sovelleta ESR:ään.

5.           Edellä oleva 1 ja 2 kohta ei koske valtiontukisääntöjen piiriin kuuluvia toimia eikä rahoitusvälineisiin tai rahoitusvälineistä maksettavaa tukea.

II LUKU Menojen tukikelpoisuus ja toimien pysyvyys

55 artikla Tukikelpoisuus

1.           Menojen tukikelpoisuus määritetään kansallisten sääntöjen perusteella, paitsi jos on vahvistettu erityissääntöjä tässä asetuksessa tai rahastokohtaisissa säännöissä tai tämän asetuksen tai rahastokohtaisten sääntöjen perusteella.

2.           Menoihin voidaan myöntää yhteisen strategiakehyksen rahastojen rahoitusosuutta, jos ne ovat aiheutuneet ja jos tuensaaja on maksanut ne sen päivän, jona ohjelma esitetään komissiolle, tai 1 päivän tammikuuta 2014, sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi, ja 31 päivän joulukuuta 2022 välisenä aikana. Lisäksi menot ovat oikeutettuja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoitusosuuteen vain, jos maksajavirasto tosiasiallisesti maksaa kyseisen tuen 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2022 välisenä aikana.

3.           Kun kyse on 57 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan perusteella korvatuista kustannuksista, korvauksen perustana olevat toimet on toteutettava 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2022 välisenä aikana.

4.           Toimia ei valita yhteisen strategiakehyksen rahastojen tuen kohteiksi, jos ne on saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan ennen kuin tuensaaja on jättänyt ohjelmaan liittyvän rahoitushakemuksen hallintoviranomaiselle, siitä riippumatta, onko tuensaaja maksanut kaikki asiaankuuluvat maksut.

5.           Tämä artikla ei rajoita 51 artiklassa säädettyjen, komission aloitteesta annettavaa teknistä tukea koskevien tukikelpoisuussääntöjen soveltamista.

6.           Nettotulot, jotka toimi on tuottanut suoraan toteuttamisensa aikana ja joita ei ole otettu huomioon toimen hyväksymisajankohtana, on vähennettävä toimen tukikelpoisista menoista tuensaajan esittämässä loppumaksupyynnössä. Tätä sääntöä ei sovelleta rahoitusvälineisiin eikä palkintoihin.

7.           Jos ohjelmaa muutetaan, muutoksen myötä tukikelpoisiksi tulevat menot ovat tukikelpoisia vasta siitä päivästä, jona muuttamista koskeva pyyntö toimitetaan komissiolle.

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahastokohtaiset säännöt voivat poiketa ensimmäisen alakohdan säännöksistä.

8.           Toimi voi saada tukea yhdestä tai useammasta yhteisen strategiakehyksen rahastosta ja muista unionin välineistä edellyttäen, että jonkin yhteisen strategiakehyksen rahaston korvausta koskevaan maksupyyntöön sisältyvä menoerä ei saa tukea muusta rahastosta tai unionin välineestä eikä samasta rahastosta muun ohjelman perusteella.

56 artikla Tukimuodot

Yhteisen strategiakehyksen rahastoja käytetään avustusten, palkintojen, takaisin maksettavan tuen ja rahoitusvälineiden tai niiden yhdistelmien muodossa annettavan tuen myöntämiseen.

Takaisin maksettavan tuen tapauksessa tuki, joka on maksettu takaisin tuen antaneelle elimelle tai jäsenvaltion muulle toimivaltaiselle viranomaiselle, on pidettävä erillisellä tilillä ja käytettävä uudelleen samaan tarkoitukseen tai ohjelman tavoitteiden mukaisesti.

57 artikla Avustusmuodot

1.           Avustuksia ovat:

a)      korvaukset, jotka kattavat tosiasiallisesti syntyneet ja maksetut avustuskelpoiset kustannukset sekä tapauksen mukaan luontoissuoritukset ja poistot;

b)      vakioyksikkökustannukset;

c)      kertakorvaukset enintään 100 000 euron julkisen rahoitusosuuden rajoissa;

d)      kiinteämääräinen rahoitus, joka määritetään soveltamalla tiettyä prosenttiosuutta yhteen tai useampaan määriteltyyn kustannuslajiin.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja vaihtoehtoja on mahdollista yhdistää ainoastaan, jos niistä kukin liittyy eri kustannuslajiin tai jos niitä käytetään toimen yhtenä osana oleviin eri hankkeisiin tai toimen peräkkäisiin vaiheisiin.

3.           Jos toimi tai osan toimesta muodostava hanke toteutetaan yksinomaan urakka-, tavara- tai palveluhankintojen muodossa, sovelletaan ainoastaan 1 kohdan a alakohtaa. Jos toimessa tai osan toimesta muodostavassa hankkeessa tehtävät hankinnat koskevat vain tiettyjä kustannuslajeja, voidaan soveltaa kaikkia 1 kohdassa tarkoitettuja vaihtoehtoja.

4.           Edellä 1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitetut määrät on vahvistettava seuraavien perusteella:

a)      oikeudenmukainen, tasapuolinen ja todennettava laskentamenetelmä, jonka perustana ovat

i)        tilastotiedot tai muut objektiiviset tiedot; tai

ii)       yksittäisten tuensaajien todennetut aiemmat tiedot tai kyseisten tuensaajien tavanomaiset kustannuslaskentakäytännöt;

b)      menetelmät ja vastaavat yksikkökustannukset, kertakorvaukset ja kiinteämääräinen rahoitus, joita sovelletaan unionin politiikanaloilla samantyyppisiin toimiin ja tuensaajiin;

c)      menetelmät ja vastaavat yksikkökustannukset, kertakorvaukset ja kiinteämääräinen rahoitus, joita sovelletaan jäsenvaltion kokonaan rahoittamissa avustusjärjestelmissä samantyyppisiin toimiin ja tuensaajiin;

d)      tässä asetuksessa tai rahastokohtaisissa säännöissä vahvistetut määrät.

5.           Asiakirjassa, jossa määritetään kullekin toimelle asetetut tukiedellytykset, on vahvistettava toimen kustannusten määrittämisessä sovellettava menetelmä sekä avustuksen maksamista koskevat edellytykset.

58 artikla

Välillisten kustannusten kiinteämääräinen rahoitus avustusten yhteydessä

Jos toimen toteuttamisesta aiheutuu välillisiä kustannuksia, ne voidaan laskea kiinteämääräisinä jollakin seuraavista tavoista:

e)           kiinteä prosenttiosuus, joka on enintään 20 prosenttia avustuskelpoisista välittömistä kustannuksista ja joka lasketaan käyttämällä oikeudenmukaista, tasapuolista ja todennettavaa laskentamenetelmää tai menetelmää, jota sovelletaan jäsenvaltion kokonaan rahoittamissa avustusjärjestelmissä samantyyppisiin toimiin ja avustuksensaajiin;

f)            kiinteä prosenttiosuus, joka on enintään 15 prosenttia avustuskelpoisista välittömistä henkilöstökustannuksista;

g)           kiinteä prosenttiosuus, jota sovelletaan avustuskelpoisiin välittömiin kustannuksiin ja joka perustuu olemassa oleviin menetelmiin ja vastaaviin rahoitusosuuksiin, joita sovelletaan unionin politiikanaloilla samantyyppisiin toimiin ja avustuksensaajiin.

Siirretään komissiolle valta antaa 142 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat edellä c alakohdassa tarkoitetun kiinteän prosenttiosuuden sekä asiaan liittyvien menetelmien määrittelyä.

59 artikla Avustuksiin sovellettavat erityiset kelpoisuussäännöt

1.           Työn, tavaroiden, palvelujen, maan tai kiinteistön tarjoamisen muodossa käyttöön annetut luontoissuoritukset, joista ei ole suoritettu laskuilla tai vastaavalla tavalla todistusvoimaisella asiakirjalla osoitettavissa olevaa rahakorvausta, voivat olla avustuskelpoisia, jos se sallitaan yhteisen strategiakehyksen rahastojen ja ohjelman tukikelpoisuussäännöissä ja jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)      luontoissuorituksia sisältävälle toimelle myönnetty julkinen tuki ei saa toimen päättyessä ylittää tukikelpoisten menojen kokonaismäärää, luontoissuoritukset pois luettuina;

b)      luontoissuorituksille määritetty arvo ei ylitä kyseisillä markkinoilla yleisesti hyväksyttyjä kustannuksia;

c)      luontoissuorituksen arvo ja käyttöön antaminen voidaan arvioida ja tarkastaa riippumattomalla tavalla;

d)      jos kyse on maan tai kiinteistön tarjoamisesta, arvo on riippumattoman, pätevän asiantuntijan tai asianmukaisesti valtuutetun virallisen elimen todistama, eikä se ylitä 3 kohdan b alakohdassa vahvistettua enimmäismäärää;

e)      jos luontoissuoritukset ovat palkatonta työtä, kyseisen työn arvon määrittelyssä otetaan huomioon käytetty, todennettu aika sekä vastaavasta työstä maksettava palkka.

2.           Poistokustannuksia voidaan pitää tukikelpoisina seuraavin edellytyksin:

a)      se sallitaan ohjelman tukikelpoisuussäännöissä;

b)      menojen määrästä on näyttöarvoltaan laskuihin rinnastettavat kirjanpitotositteet, kun kyseessä on 57 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu korvausmuoto;

c)      kustannukset liittyvät yksinomaan toimen tukikauteen;

d)      poistojen kohteena olevan omaisuuden hankintaan ei ole saatu julkista tukea.

3.           Seuraaviin kustannuksiin ei voida myöntää yhteisen strategiakehyksen rahastojen rahoitusosuutta:

a)      lainojen korot;

b)      rakentamattoman ja rakennetun maan hankinta siltä osin kuin siihen käytettävä määrä ylittää kymmenen prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaismenoista. Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa voidaan hyväksyä suurempi prosenttiosuus ympäristön säilyttämistä koskevien toimien osalta;

c)      arvonlisävero. Alv-määrät ovat kuitenkin tukikelpoisia, jos ne kansallisen alv-lainsäädännön mukaan ovat palautukseen oikeuttamattomia ja jos niiden maksajana on tuensaaja, joka ei ole direktiivin 2006/112/EY 13 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa olevan määritelmän mukainen verovelvollinen, edellyttäen, että kyseiset alv-määrät eivät ole infrastruktuurin toimittamisen yhteydessä syntyneitä.

60 artikla Sijainnin mukaan määräytyvä toimien tukikelpoisuus

1.           Jollei 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista poikkeuksista ja rahastokohtaisista säännöistä muuta johdu, yhteisen strategiakehyksen rahastoista tuettujen toimien on sijaittava niitä tukevan ohjelman kohdealueella, jäljempänä ’ohjelma-alue’.

2.           Hallintoviranomainen voi hyväksyä, että toimi toteutetaan ohjelma-alueen ulkopuolella mutta kuitenkin unionin alueella edellyttäen, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)      toimesta on hyötyä ohjelma-alueelle;

b)      ohjelman perusteella ohjelma-alueen ulkopuolella sijaitseviin toimiin osoitettu kokonaismäärä on enintään kymmenen prosenttia tuesta, joka EAKR:stä, koheesiorahastosta ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta myönnetään prioriteettitasolla, ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston osalta enintään kolme prosenttia rahastosta ohjelmaan myönnetystä tuesta;

c)      seurantakomitea on hyväksynyt kyseisen toimen tai kyseiset toimityypit;

d)      toimelle tukea myöntävästä ohjelmasta vastaavat viranomaiset täyttävät toimen hallinnointiin, valvontaan ja tarkastukseen liittyvät ohjelman viranomaisten velvoitteet tai tekevät toimen toteutusalueen viranomaisten kanssa sopimuksia.

3.           Toiminnan tunnetuksi tekemistä koskevissa toimissa voi aiheutua menoja unionin alueen ulkopuolella edellyttäen, että 2 kohdan a alakohdassa vahvistetut edellytykset sekä toimea koskevat hallinnointiin, valvontaan ja tarkastukseen liittyvät velvoitteet täyttyvät.

4.           Edellä olevaa 1–3 kohtaa ei sovelleta Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmiin eikä 2 ja 3 kohtaa sovelleta ESR:stä tuettuihin toimiin.

61 artikla Toimien pysyvyys

1.           Infrastruktuuri- tai tuotannollisia investointeja käsittävän toimen on maksettava yhteisen strategiakehyksen rahastojen rahoitusosuus takaisin, jos siihen kohdistuu tapauksen mukaan viiden vuoden kuluessa loppumaksun suorittamisesta tuensaajalle tai valtiontukisäännöissä määrätyn ajan kuluessa

a)      tuotantotoiminnan lopettaminen tai sijainnin muuttaminen;

b)      infrastruktuurin omistussuhteissa tapahtunut muutos, joka hyödyttää aiheettomasti jotakin yritystä tai julkista yhteisöä; tai

c)      huomattava muutos, joka vaikuttaa sen luonteeseen, tavoitteisiin tai täytäntöönpanon edellytyksiin, mikä vaarantaisi sen alkuperäiset tavoitteet.

Jäsenvaltion on perittävä takaisin toimen yhteydessä aiheettomasti maksetut määrät.

2.           Sellaisten ESR:n tukea saavien toimien sekä muista yhteisen strategiakehyksen rahastoista tukea saavien toimien, jotka eivät ole infrastruktuuri- eivätkä tuotannollisia investointeja, on maksettava rahaston rahoitusosuus takaisin ainoastaan silloin, kun niillä on sovellettavien valtiontukisääntöjen mukaisesti velvollisuus ylläpitää investointeja ja kun niihin kohdistuu kyseisissä säännöissä säädetyn määräajan kuluessa tuotantotoiminnan lopettaminen tai sijainnin muuttaminen.

3.           Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta rahoitusvälineisiin maksettuihin tai niiden maksamiin rahoitusosuuksiin eikä toimiin, joihin kohdistuu tuotantotoiminnan lopettaminen sellaisen konkurssin seurauksena, joka ei ole petollinen.

4.           Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta niihin investointitukea saaviin luonnollisiin henkilöihin, jotka investointitoimen päättymisen jälkeen tulevat oikeutetuiksi EGR:n tukeen ja saavat tukea EGR:stä (asetus [/2012] Euroopan globalisaatiorahastosta), kun kyseisellä investoinnilla on suora yhteys EGR:n tukeen oikeutetuksi määritettyyn toimintatyyppiin.

VIII OSASTO HALLINNOINTI JA VALVONTA

I LUKU Hallinto- ja valvontajärjestelmät

62 artikla Hallinto- ja valvontajärjestelmien yleiset periaatteet

Hallinto- ja valvontajärjestelmien on sisällettävä säännökset seuraavista:

a)           kunkin hallinnoinnista ja valvonnasta vastaavan asianomaisen elimen tehtävien kuvaus samoin kuin tehtävien jako kunkin elimen sisällä;

b)           tehtävien erottamista koskevan periaatteen noudattaminen kyseisten elinten välillä ja kunkin elimen sisällä;

c)           menettelyt ilmoitettujen menojen oikeellisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi;

d)           sähköiset tietojärjestelmät kirjanpitoa, taloudellisten tietojen ja indikaattoreita koskevien tietojen säilyttämistä ja siirtämistä sekä seurantaa ja raportointia varten;

e)           raportointi- ja seurantajärjestelmät, jos vastuuelin siirtää tehtävien suorittamisen toiselle elimelle;

f)            järjestelyt hallinto- ja valvontajärjestelmien toiminnan tarkastamiseksi;

g)           järjestelmät ja menettelyt asianmukaisen jäljitysketjun turvaamiseksi;

h)           sääntöjenvastaisuuksien sekä petosten ehkäisy, toteaminen ja oikaisu sekä aiheettomasti maksettujen summien takaisinperintä mahdolliset korot mukaan luettuina.

63 artikla Jäsenvaltioiden tehtävät

1.           Jäsenvaltioiden on täytettävä varainhoitoasetuksen ja rahastokohtaisten sääntöjen mukaisissa yhteistä hallinnointia koskevissa säännöissä vahvistetut hallinnointi-, valvonta- ja tarkastusvelvollisuutensa ja otettava hoitaakseen niistä johtuvat kyseisissä säännöissä vahvistetut tehtävät. Yhteisen hallinnoinnin periaatteen mukaisesti ohjelmien hallinnointi ja valvonta kuuluu jäsenvaltioiden vastuulle.

2.           Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmät perustetaan rahastokohtaisissa säännöissä olevien määräysten mukaisesti ja että kyseiset järjestelmät toimivat tehokkaasti.

3.           Jäsenvaltioiden on perustettava ja otettava käyttöön menettely yhteisen strategiakehyksen rahastoista osarahoitettujen toimien valintaa tai toteutusta koskevien kantelujen riippumatonta tutkimista ja ratkaisemista varten. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näiden tutkimusten tulokset komissiolle pyynnöstä.

4.           Jäsenvaltioiden ja komission välinen virallinen tiedonvaihto on kokonaisuudessaan hoidettava käyttämällä sähköistä tiedonvaihtojärjestelmää, joka on otettu käyttöön komission täytäntöönpanosäädöksillä vahvistamien ehtojen ja edellytysten mukaisesti. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 143 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

II LUKU Hallinto- ja valvontaelinten hyväksyntä

64 artikla Hyväksyntä ja koordinointi

1.           Kukin yhteisen strategiakehyksen menojen hallinnoinnista ja valvonnasta vastaava elin on varainhoitoasetuksen [56 artiklan 3 kohdan] mukaan hyväksyttävä hyväksynnän antavan ministeriötason viranomaisen virallisella päätöksellä.

2.           Hyväksynnän antaminen edellyttää, että kyseinen elin täyttää rahastokohtaisissa säännöissä vahvistetut hyväksymisperusteet, jotka koskevat sisäistä ympäristöä, valvontaa, tiedotusta ja viestintää sekä seurantaa.

3.           Hyväksynnän on perustuttava riippumattoman tarkastuselimen antamaan lausuntoon, jossa arvioidaan, täyttääkö kyseinen elin hyväksymisperusteet. Riippumattoman tarkastuselimen on tehtäviään suorittaessaan otettava huomioon kansainvälisesti hyväksytyt tarkastusstandardit.

4.           Hyväksynnän antavan viranomaisen on valvottava hyväksyttyä elintä ja peruutettava antamansa hyväksyntä virallisella päätöksellä, jos yksi tai useampi hyväksymisperuste ei enää täyty, paitsi jos kyseinen elin toteuttaa tarvittavat korjaukset koeaikana, jonka hyväksynnän antava viranomainen määrittää ongelman vakavuuden mukaan. Hyväksynnän antavan elimen on ilmoitettava komissiolle viipymättä mahdollisesta hyväksytylle elimelle määritetystä koeajasta ja mahdollisesta peruuttamista koskevasta päätöksestä.

5.           Jäsenvaltio voi nimetä yhteensovittamisesta vastaavan viranomaisen, jonka tehtävänä on huolehtia yhteydenpidosta komissioon ja toimittaa sille tietoja, edistää unionin sääntöjen yhdenmukaista soveltamista, laatia yhteenvetokertomus, jossa esitetään kansallisen tason kokonaiskatsaus kaikista hallinnollisista vahvistuslausumista sekä tarkastuslausunnoista, ja koordinoida yleisluonteisten puutteiden korjaamiseksi toteutettavia toimenpiteitä.

6.           Rajoittamatta rahastokohtaisissa säännöissä vahvistettujen sääntöjen soveltamista 1 kohdan mukaisesti hyväksyttävät elimet ovat

a)      EAKR:n, ESR:n, koheesiorahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta hallintoviranomaiset ja tapauksen mukaan todentamisviranomaiset;

b)      Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta maksajavirastot.

III LUKU Komission valtuudet ja tehtävät

65 artikla Komission valtuudet ja tehtävät

1.           Komissio varmistaa käytettävissä olevien tietojen, myös hyväksymismenettelyn, vuotuisen hallinnollisen vahvistuslausuman, vuotuisten tarkastuskertomusten, vuotuisen tarkastuslausunnon, vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen sekä kansallisten ja unionin elinten toimittamien tarkastusten perusteella, että jäsenvaltiot ovat perustaneet tämän asetuksen ja rahastokohtaisten sääntöjen mukaiset hallinto- ja valvontajärjestelmät ja että kyseiset järjestelmät toimivat tehokkaasti ohjelmien täytäntöönpanon ajan.

2.           Komission virkamiehet tai komission valtuuttamat edustajat voivat asianmukaisen ennakkoilmoituksen annettuaan tehdä tarkastuksia paikan päällä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden suorittamia tarkastuksia. Mainituissa tarkastuksissa voidaan ennen kaikkea tarkastaa, toimivatko ohjelman tai ohjelman osan tai toimen hallinto- ja valvontajärjestelmät tehokkaasti, ja arvioida, onko toimien tai ohjelmien varainhoito moitteetonta. Jäsenvaltion virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat osallistua näihin tarkastuksiin.

Komission virkamiehillä tai komission valtuuttamilla edustajilla, joilla on asianmukaiset valtuudet suorittaa paikan päällä tehtäviä tarkastuksia, on oltava mahdollisuus tutustua kaikkiin tietoihin, asiakirjoihin ja metatietoihin, jotka liittyvät yhteisen strategiakehyksen rahastoista tuettuihin toimiin tai hallinto- ja valvontajärjestelmiin, riippumatta välineestä, jolle tiedot ja asiakirjat on tallennettu. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle pyynnöstä jäljennökset näistä tiedoista, asiakirjoista ja metatiedoista.

Tässä kohdassa vahvistetut valtuudet eivät vaikuta niiden kansallisten säännösten soveltamiseen, joiden mukaan tietyt toimet kuuluvat ainoastaan kansallisessa lainsäädännössä nimenomaisesti nimetyille virkamiehille. Komission virkamiehet ja komission valtuuttamat edustajat eivät esimerkiksi saa osallistua yksityisissä tiloissa suoritettaviin käynteihin tai kansallisen lainsäädännön mukaiseen epäiltyjen viralliseen kuulusteluun. Tällä tavoin hankittujen tietojen on kuitenkin oltava heidän saatavillaan.

3.           Komissio voi vaatia jäsenvaltiota toteuttamaan tarvittavat toimet kansallisten hallinto- ja valvontajärjestelmien tehokkaan toiminnan tai menojen oikeellisuuden varmistamiseksi rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti.

4.           Komissio voi vaatia jäsenvaltiota tutkimaan komissiolle esitetyn kantelun, joka koskee yhteisen strategiakehyksen rahastoista osarahoitettujen toimien valintaa tai toteutusta tai hallinto- ja valvontajärjestelmän toimintaa.

IX OSASTO VARAINHOITO, TILIEN TARKASTUS JA HYVÄKSYMINEN JA RAHOITUSOIKAISUT, VAPAUTTAMINEN

I LUKU Varainhoito

66 artikla Talousarviositoumukset

Unionin talousarviositoumukset toteutetaan kunkin ohjelman osalta rahastokohtaisina vuotuisina erinä 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana. Ohjelman hyväksymisestä annettu komission päätös muodostaa varainhoitoasetuksen 75 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun rahoituspäätöksen ja, sen jälkeen, kun rahoituspäätös on annettu tiedoksi asianomaiselle jäsenvaltiolle, kyseisen asetuksen mukaisen oikeudellisen sitoumuksen.

Ensimmäistä erää koskeva talousarviositoumus tehdään jokaisessa ohjelmassa sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt ohjelman.

Komissio tekee myöhempiä eriä koskevat talousarviositoumukset ennen kunkin vuoden toukokuun 1 päivää toisessa alakohdassa tarkoitetun päätöksen perusteella lukuun ottamatta tapauksia, joihin sovelletaan varainhoitoasetuksen 13 artiklaa.

Kun kyse on suoritusvarauksesta, talousarviositoumukset tehdään sen jälkeen, kun on annettu komission päätös ohjelman muuttamisen hyväksymisestä.

67 artikla  Maksuja koskevat yhteiset säännöt

1.           Komissio suorittaa yhteisen strategiakehyksen rahastojen rahoitusosuuteen sisältyvät maksut kuhunkin ohjelmaan talousarviomäärärahojen mukaisesti ja käytettävissä olevien varojen rajoissa. Kukin maksu kirjataan kyseisen rahaston aikaisimpaan avoimeen talousarviositoumukseen.

2.           Maksut suoritetaan ennakkomaksuina, välimaksuina, tapauksen mukaan vuotuisen saldon maksuna sekä loppumaksuna.

3.           Kun kyseessä on 57 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdan mukainen tukimuoto, tukikelpoisiksi menoiksi katsotaan tuensaajalle maksetut määrät.

68 artikla Välimaksujen, mahdollisen vuotuisen saldon maksun sekä loppumaksujen laskentaa koskevat yhteiset säännöt

Rahastokohtaisissa säännöissä vahvistetaan, miten välimaksuina, mahdollisina vuotuisen saldon maksuina ja loppumaksuna korvattava määrä lasketaan. Korvattava määrä saadaan soveltamalla tiettyä osarahoitusosuutta tukikelpoisiin menoihin.

69 artikla Maksupyynnöt

1.           Rahastokohtaisissa säännöissä vahvistetaan noudatettava menettely sekä tiedot, jotka on toimitettava maksupyyntöjä varten.

2.           Komissiolle toimitettavassa maksupyynnössä on varainhoitoasetuksen 61 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoitettava kaikki tiedot, jotka komissio tarvitsee tilinpäätöstä varten.

70 artikla Ennakkomaksujen ja välimaksujen yhteismäärä

1.           Ennakkomaksujen ja välimaksujen ja tapauksen mukaan komission maksaman vuotuisen saldon yhteismäärä saa olla enintään 95 prosenttia ohjelmalle yhteisen strategiakehyksen rahastoista myönnetystä rahoitusosuudesta.

2.           Kun tämä 95 prosentin enimmäismäärä saavutetaan, jäsenvaltion on toimitettava edelleen maksupyyntöjä komissiolle.

71 artikla Euron käyttö

Jäsenvaltioiden toimittamissa ohjelmissa esitetyt määrät, menoarviot, menoilmoitukset, maksupyynnöt, tilinpäätökset sekä vuotuisissa ja lopullisissa täytäntöönpanokertomuksissa mainitut menot on esitettävä euromääräisinä.

72 artikla Ensimmäisen ennakkomaksun maksaminen

1.           Kun komissio on antanut ohjelman hyväksymistä koskevan päätöksen, se maksaa ensimmäisen ennakkomaksun koko ohjelmakaudeksi. Ensimmäinen ennakkomaksu maksetaan erinä määrärahatarpeiden mukaisesti. Erät määritellään rahastokohtaisissa säännöissä.

2.           Ennakkomaksua on käytettävä ainoastaan maksujen suorittamiseen tuensaajille ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä. Se on viipymättä asetettava tästä vastaavan elimen käyttöön.

73 artikla Ensimmäisen ennakkomaksun poistaminen tileistä

Ensimmäisenä ennakkomaksuna maksettu määrä on poistettava kokonaisuudessaan komission tileistä viimeistään, kun ohjelma päätetään.

74 artikla Maksun määräajan kulumisen keskeyttäminen

1.           Varainhoitoasetuksessa tarkoitettu valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä voi keskeyttää välimaksupyynnön maksumääräajan kulumisen enintään yhdeksällä kuukaudella, jos

a)      kansallisen tai unionin tarkastuselimen toimittamien tietojen mukaan on olemassa näyttöä, joka viittaa huomattaviin puutteisiin hallinnointi- ja valvontajärjestelmän toiminnassa;

b)      kyseisen valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä lisätarkistuksia saatuaan tietoonsa tietoja, joiden perusteella hän epäilee, että maksupyyntöön sisältyvät menot liittyvät sääntöjenvastaisuuteen, jolla on vakavia taloudellisia seurauksia;

c)      jokin 75 artiklan 1 kohdassa vaadituista asiakirjoista on jätetty toimittamatta.

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahastokohtaisissa säännöissä voidaan vahvistaa lisäperuste maksun määräajan kulumisen keskeyttämiselle, jos jäsenvaltio ei ole noudattanut yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia velvoitteitaan.

2.           Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä voi rajata keskeytyksen koskemaan ainoastaan sitä osaa maksupyynnön menoista, johon 1 kohdassa tarkoitetut seikat vaikuttavat. Valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän on ilmoitettava jäsenvaltiolle ja hallintoviranomaiselle viipymättä keskeyttämisen syistä ja pyydettävä niitä korjaamaan tilanne. Valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän on päätettävä keskeyttäminen heti, kun tarvittavat toimenpiteet on toteutettu.

II LUKU Tilien tarkastus ja hyväksyminen ja rahoitusoikaisut

75 artikla Tietojen toimittaminen

1.           Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle viimeistään tilikauden loppumista seuraavan vuoden helmikuun 1 päivänä seuraavat asiakirjat ja tiedot varainhoitoasetuksen [56 artiklan] mukaisesti:

a)      asianomaisten 64 artiklan nojalla hyväksyttyjen elinten varmennetut tilinpäätöstiedot;

b)      hallinnollinen vahvistuslausuma tilinpäätöstietojen täydellisyydestä, oikeellisuudesta ja totuudenmukaisuudesta, sisäisten valvontajärjestelmien moitteettomasta toiminnasta, tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta sekä moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattamisesta;

c)      kaikista käytettävissä olevista tarkastuksista laadittu yhteenveto, joka sisältää myös analyysin järjestelmään liittyvistä tai toistuvista puutteista sekä niiden korjaamiseksi toteutetuista tai suunnitelluista toimenpiteistä;

d)      riippumattoman tarkastuselimen antama tarkastuslausunto hallinnollisesta vahvistuslausumasta, joka kattaa tilinpäätöstietojen täydellisyyden, oikeellisuuden ja totuudenmukaisuuden, sisäisten valvontajärjestelmien moitteettoman toiminnan, tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden sekä moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattamisen, sekä lausuntoon liittyvä tarkastuskertomus, jossa esitetään lausunnon kohteena olevan tilivuoden osalta tehtyjen tarkastusten havainnot.

2.           Jäsenvaltion on komission pyynnöstä toimitettava lisätietoja komissiolle. Jos jäsenvaltio ei toimita pyydettyjä tietoja komission asettamaan määräaikaan mennessä, komissio voi antaa tilien tarkastusta ja hyväksymistä koskevan päätöksensä hallussaan olevien tietojen perusteella.

3.           Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle viimeistään tilikauden loppumista seuraavan vuoden [helmikuun 15 päivänä] yhteenvetokertomus varainhoitoasetuksen [56 artiklan 5 kohdan] viimeisen alakohdan mukaisesti.

76 artikla Tilien tarkastus ja hyväksyminen

1.           Komissio tekee rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti viimeistään tilikauden loppumista seuraavan vuoden huhtikuun 30 päivänä tilien tarkastusta ja hyväksymistä koskevan päätöksen kullekin ohjelmalle 64 artiklan nojalla hyväksyttyjen asianomaisten elinten osalta. Tilien tarkastusta ja hyväksymistä koskeva päätös kattaa esitettyjen tilinpäätöstietojen täydellisyyden, oikeellisuuden ja totuudenmukaisuuden, eikä se rajoita mahdollisten myöhempien rahoitusoikaisujen soveltamista.

2.           Vuotuisessa tilien tarkastuksessa ja hyväksymisessä sovellettavat menettelyt vahvistetaan rahastokohtaisissa säännöissä.

77 artikla Komission tekemät rahoitusoikaisut

1.           Komissio tekee rahoitusoikaisuja peruuttamalla ohjelmalle myönnetyn unionin rahoitusosuuden kokonaan tai osittain ja suorittamalla jäsenvaltiolta takaisinperinnän, jotta unionin rahoituksen ulkopuolelle suljetaan menot, jotka ovat sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön vastaisia, mukaan lukien komission tai Euroopan tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmien puutteet.

2.           Sovellettavan unionin tai kansallisen lainsäädännön rikkominen johtaa rahoitusoikaisuun vain siinä tapauksessa, että yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)      rikkominen on vaikuttanut tai on voinut vaikuttaa yhteisen strategiakehyksen rahastojen tukikohteeksi otetun toimen valintaan, jonka vastuuelin on tehnyt;

b)      on mahdollista, että rikkominen on vaikuttanut tai on voinut vaikuttaa unionin talousarviosta korvattaviksi ilmoitettujen menojen määrään.

3.           Päättäessään 1 kohdan mukaisen rahoitusoikaisun määrästä komissio ottaa huomioon sovellettavan unionin tai kansallisen lainsäädännön rikkomisen luonteen ja vakavuuden sekä sen taloudelliset vaikutukset unionin talousarvioon.

4.           Rahoitusoikaisujen tekemiseen sovellettavat perusteet ja menettelyt vahvistetaan rahastokohtaisissa säännöissä.

III luku Vapauttaminen

78 artikla Periaatteet

1.           Kaikkiin ohjelmiin sovelletaan vapauttamismenettelyä, jossa on lähtökohtana, että ne sitoumukseen liittyvät määrät, joista ei ole suoritettu ennakkomaksuja tai joista ei ole esitetty maksupyyntöä määritellyn kauden kuluessa, vapautetaan.

2.           Kauden viimeiseen vuoteen liittyvä sitoumus vapautetaan ohjelmien päättämisessä noudatettavien sääntöjen mukaisesti.

3.           Rahastokohtaisissa säännöissä täsmennetään, miten vapauttamista koskevaa sääntöä sovelletaan kuhunkin yhteisen strategiakehyksen rahastoon.

4.           Talousarviositoumusten avoinna oleva osa vapautetaan, jos jokin päättämiseen tarvittavista asiakirjoista on jätetty toimittamatta komissiolle rahastokohtaisissa säännöissä vahvistettuihin määräaikoihin mennessä.

79 artikla Vapauttamista koskevat poikkeukset

1.           Vapauttamisen kohteena olevasta määrästä on vähennettävä määrät, joita vastuuelin ei ole voinut ilmoittaa komissiolle seuraavista syistä:

a)      toimet on keskeytetty sellaisen oikeudellisen menettelyn tai hallinnollisen muutoksenhaun vuoksi, jolla on lykkäävä vaikutus; tai

b)      koko ohjelman tai ohjelman jonkin osan täytäntöönpanoa on vakavasti vaikeuttanut ylivoimainen este. Ylivoimaiseen esteeseen vetoavien kansallisten viranomaisten on osoitettava sen välittömät seuraukset koko ohjelman tai sen osan täytäntöönpanolle.

Vähennystä voidaan pyytää kerran sen jälkeen, kun keskeyttäminen tai ylivoimainen este on kestänyt enintään yhden vuoden, tai useita kertoja ylivoimaisen esteen keston mukaan tai sen mukaan, kuinka monta vuotta on kulunut toimen täytäntöönpanon keskeyttäneen oikeudellisen tai hallinnollisen päätöksen ja lopullisen oikeudellisen tai hallinnollisen päätöksen välillä.

2.           Jäsenvaltion on lähetettävä komissiolle tiedot 1 kohdassa tarkoitetuista poikkeuksista viimeistään 31 päivänä tammikuuta sen määrän osalta, joka on ilmoitettava edellisen vuoden loppuun mennessä.

80 artikla Menettely

1.           Komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle ja hallintoviranomaiselle hyvissä ajoin aina, kun on olemassa vaara, että 78 artiklassa säädettyä talousarviositoumuksen vapauttamista sovelletaan.

2.           Komissio ilmoittaa 31 tammikuuta käytettävissään olevien tietojen pohjalta jäsenvaltiolle ja hallintoviranomaiselle määrän, jota talousarviositoumuksen vapauttaminen sen hallussa olevien tietojen perusteella koskee.

3.           Jäsenvaltiolla on kaksi kuukautta aikaa hyväksyä vapautettava määrä tai esittää huomautuksensa.

4.           Jäsenvaltion on viimeistään 30 päivänä kesäkuuta esitettävä komissiolle tarkistettu rahoitussuunnitelma, jossa otetaan huomioon vähennetyn tukimäärän jakaminen ohjelman yhden tai useamman prioriteetin kesken kyseisenä varainhoitovuonna. Jos suunnitelmaa ei esitetä, komissio tarkistaa rahoitussuunnitelmaa vähentämällä yhteisen strategiakehyksen rahastojen rahoitusosuutta kyseisen varainhoitovuoden osalta. Vähennys kohdennetaan suhteellisesti kuhunkin prioriteettiin.

5.           Komissio muuttaa ohjelman hyväksymisestä annettua päätöstä täytäntöönpanosäädöksillä viimeistään 30 päivänä syyskuuta.

KOLMAS OSA EAKR:ÄÄN, ESR:ÄÄN JA KOHEESIORAHASTOON SOVELLETTAVAT YLEISET SÄÄNNÖKSET

I OSASTO TAVOITTEET JA RAHOITUSKEHYS

I LUKU Tehtävä, tavoitteet ja tuen maantieteellinen kattavuus

81 artikla Tehtävä ja tavoitteet

1.           Rahastot osallistuvat unionin sellaisten toimien kehittämiseen ja toteuttamiseen, joilla lujitetaan sen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta perussopimuksen 174 artiklan mukaisesti.

Rahastoista tuettavilla toimilla edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa unionin strategiaa.

2.           Tätä varten pyritään seuraaviin tavoitteisiin:

a)      ”Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin” -tavoite jäsenvaltioissa ja alueilla, jota tuetaan kaikista rahastoista; ja

b)      ”Euroopan alueellinen yhteistyö” -tavoite, jota tuetaan EAKR:stä.

82 artikla Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin

1.           Rakennerahastoista tuetaan Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta kaikilla alueilla, jotka ovat asetuksessa (EY) N:o 1059/2003 vahvistetun yhteisen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön 2-tason, jäljempänä ’NUTS 2 -taso’, mukaisia.

2.           Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen määrärahat kohdennetaan seuraaville kolmelle NUTS 2 -tason alueiden luokille:

a)      vähemmän kehittyneet alueet, joiden BKT asukasta kohden on alle 75 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta;

b)      siirtymäalueet, joiden BKT asukasta kohden on 75–90 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta;

c)      kehittyneemmät alueet, joiden BKT asukasta kohden on yli 90 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta.

Kyseiset kolme alueluokkaa määritetään sen perusteella, mikä niiden BKT asukasta kohden ostovoimapariteettina mitattuna ja kautta 2006–2008 koskevien unionin lukujen perusteella on suhteessa 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvoon samalla viitekaudella.

3.           Koheesiorahastosta tuetaan jäsenvaltioita, joiden bruttokansantulo (BKTL) asukasta kohden on ostovoimapariteettina mitattuna ja kautta 2007–2009 koskevien unionin lukujen perusteella alle 90 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n asukaskohtaisen BKTL:n keskiarvosta samalla viitekaudella.

Koheesiorahastorahoitukseen vuonna 2013 oikeutetut jäsenvaltiot, joiden nimellinen bruttokansantulo (BKTL) asukasta kohden kuitenkin on yli 90 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n asukaskohtaisen BKTL:n keskiarvosta ensimmäisen alakohdan mukaisesti laskettuna, saavat koheesiorahastosta erityistä siirtymäkauden tukea.

4.           Heti tämän asetuksen tultua voimaan komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen, jossa vahvistetaan luettelo 2 kohdan mukaiset kolmea alueluokkaa koskevat ehdot täyttävistä alueista ja 3 kohdan mukaiset ehdot täyttävistä jäsenvaltioista. Luettelo on voimassa 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisen ajan.

5.           Komissio tarkistaa vuonna 2017 jäsenvaltioiden oikeuden saada koheesiorahastorahoitusta käyttämällä perusteena 27 jäsenvaltion EU:n BKTL-lukuja kaudelta 2013–2015. Ne jäsenvaltiot, joiden nimellinen BKTL asukasta kohden on yli 90 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n asukaskohtaisen BKTL:n keskiarvosta, saavat koheesiorahastosta erityistä siirtymäkauden tukea.

II LUKU Rahoituskehys

83 artikla Taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion määrärahat

1.           Taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion talousarviositoumuksiin käytettävissä olevat määrärahat ohjelmakaudella 2014–2020 ovat [x] euroa vuoden 2011 hintoina liitteessä III olevan vuosijakauman mukaisesti, ja tästä Euroopan aluekehitysrahastolle, Euroopan sosiaalirahastolle ja koheesiorahastolle osoitettavat kokonaismäärärahat ovat [x] euroa ja [3 000 000 000] euroa on nuorisotyöttömyysaloitteelle osoitettavia erityismäärärahoja. Ohjelmatyötä varten ja määrien ottamiseksi myöhemmin unionin yleiseen talousarvioon taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion määrärahoihin tehdään vuosittain kahden prosentin indeksikorjaus.

2.           Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä päätöksen, jossa vahvistetaan liitteessä III a vahvistettuja perusteita ja menettelyjä noudattaen rahastojen kokonaismäärärahojen jäsenvaltiokohtainen vuosijakauma sekä liitteessä III b vahvistettuja perusteita ja menettelyjä noudattaen nuorisotyöttömyysaloitteen erityismäärärahojen jäsenvaltiokohtainen vuosijakauma ja tukikelpoisten alueiden luettelo, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 3 kohdan ja 84 artiklan 7 kohdan soveltamista.

3.           Komission aloitteesta 0,35 prosenttia kokonaismäärärahoista kohdennetaan tekniseen tukeen.

84 artikla ”Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin”- ja ”Euroopan alueellinen yhteistyö” -tavoitteiden määrärahat

1.           ”Investoinnit kasvuun” ja työpaikkoihin -tavoitteen määrärahat ovat 96,50 prosenttia kokonaismäärärahoista (eli yhteensä 327 115 655 850 euroa), ja ne kohdennetaan seuraavasti:

a)      48,25 prosenttia (eli yhteensä 163 560 715 122 euroa) vähemmän kehittyneille alueille;

b)      10,76 prosenttia (eli yhteensä 36 471 144 190euroa) siirtymäalueille;

c)      16,35 prosenttia (eli yhteensä 55 419 403 116 euroa) kehittyneemmille alueille;

d)      20,87 prosenttia (eli yhteensä 70 739 863 599 euroa) koheesiorahastosta tukea saaville jäsenvaltioille;

e)      0,27 prosenttia (eli yhteensä 924 529 823 euroa) lisärahoituksena perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuille syrjäisimmille alueille ja NUTS 2 -alueille, jotka täyttävät Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 6 olevassa 2 artiklassa määrätyt ehdot.

Kaikki alueet, joiden BKT asukasta kohden oli kaudella 2007–2013 alle 75 prosenttia viitekaudelta määritetystä 25 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta mutta joiden BTK asukasta kohden on yli 75 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta, saavat rakennerahastoista määrärahan, joka on suuruudeltaan vähintään kaksi kolmasosaa niille kaudella 2007–2013 kohdennetuista määrärahoista.

2.           Jäsenvaltioiden on käytettävä seuraavia jakoperusteita:

a)      vähemmän kehittyneiden alueiden ja siirtymäalueiden osalta tukikelpoinen väestö, alueellinen vauraus, kansallinen vauraus ja työttömyysaste;

b)      kehittyneempien alueiden osalta tukikelpoinen väestö, alueellinen vauraus, työttömyysaste, työllisyysaste, koulutustaso ja asukastiheys;

c)      koheesiorahaston osalta väestö, kansallinen vauraus ja pinta-ala.

3.           Vähintään 25 prosenttia vähemmän kehittyneille alueille osoitetuista rakennerahastovaroista, 40 prosenttia siirtymäaluille osoitetuista rakennerahastovaroista ja 52 prosenttia kehittyneemmille alueille osoitetuista rakennerahastovaroista kussakin jäsenvaltiossa on osoitettava ESR:ään. Tätä säännöstä sovellettaessa [Elintarviketuki vähäosaisimmille -välineen] kautta jäsenvaltiolle myönnetty tuki katsotaan osaksi ESR:ään osoitettua rakennerahastojen osuutta.

3 a.         Nuorisotyöttömyysaloitteen määrärahat ovat [3 000 000 000] euroa nuorisotyöttömyysaloitteen erityismäärärahoja ja vähintään [3 000 000 000] euroa Euroopan sosiaalirahaston kohdennettuja investointeja.

4.           Koheesiorahastosta maksettava tuki liikenteen infrastruktuurille osana Verkkojen Eurooppa -välinettä on 10 000 000 000 euroa.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen, jossa vahvistetaan kunkin jäsenvaltion koheesiorahastomäärärahoista koko kauden osalta siirrettävä määrä. Kunkin jäsenvaltion koheesiorahastomäärärahoja vähennetään vastaavasti.

Edellä ensimmäisessä alakohdassa mainittua koheesiorahastosta annettavaa tukea vastaavat vuotuiset määrärahat merkitään vuoden 2014 talousarviomenettelyssä Verkkojen Eurooppa -välineen asianmukaisiin budjettikohtiin.

Koheesiorahastosta osana Verkkojen Eurooppa -välinettä maksettava tuki pannaan täytäntöön Verkkojen Eurooppa -välineestä annetun asetuksen (EU) N:o […]/2012[28] [13] artiklan mukaisesti mainitun asetuksen liitteessä 1 olevan luettelon mukaisten hankkeiden osalta painottamalla mahdollisimman pitkälle hankkeita, jotka vastaavat koheesiorahastomäärärahojen kansallista jakoa.

5.           Rakennerahastoista Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen perusteella [Elintarviketuki vähäosaisimmille -välineelle] myönnetty tuki on 2 500 000 000 euroa.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen, jossa vahvistetaan kunkin jäsenvaltion rakennerahastomäärärahoista koko kauden osalta siirrettävä määrä jäsenvaltiokohtaisesti. Kullekin jäsenvaltiolle osoitettuja rakennerahastomäärärahoja vähennetään vastaavasti.

Ensimmäisessä alakohdassa mainittua rakennerahastoista annettavaa tukea vastaavat vuotuiset määrärahat merkitään vuoden 2014 talousarviomenettelyssä [Elintarviketuki vähäosaisimmille -välineen] asianmukaisiin budjettikohtiin.

6.           Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen tarkoitetuista määrärahoista 5 prosenttia muodostaa suoritusvarauksen, joka kohdennetaan 20 artiklan mukaisesti.

7.           Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen tarkoitetuista EAKR:n määrärahoista 0,2 prosenttia kohdennetaan komission aloitteesta innovatiivisille toimenpiteille kaupunkialueiden kestävän kehityksen alalla.

8.           Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen määrärahat ovat 3,50 prosenttia rahastojen talousarviositoumuksiin käytettävissä olevista kokonaismäärärahoista kaudella 2014–2020 (eli yhteensä 11 878 104 182 euroa.)

85 artikla Varojen siirtoa koskeva kielto

1.           Kullekin jäsenvaltiolle vähemmän kehittyneiden alueiden, siirtymäalueiden ja kehittyneempien alueiden osalta kohdennettuja kokonaismäärärahoja ei saa siirtää kyseisten alueluokkien välillä.

2.           Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen komissio voi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa, jotka liittyvät yhden tai useamman temaattisen tavoitteen täytäntöönpanoon, hyväksyä jäsenvaltion kumppanuussopimuksessa, kun se toimitetaan ensimmäisen kerran, tekemän ehdotuksen siirtää enintään 2 prosenttia jonkin alueluokan kokonaismäärärahoista toisille alueluokille.

86 artikla Täydentävyys

1.           Tässä artiklassa tarkoitetaan

1)      ’julkisilla tai niihin rinnastettavilla rakenteellisilla menoilla’ jäsenvaltioiden neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97[29] mukaisesti laatimissa vakaus- ja lähentymisohjelmissa ilmoittamaa julkistalouden kiinteän pääoman bruttomuodostusta julkisen talouden keskipitkän aikavälin strategiansa esittämiseksi;

2)      ’kiinteillä varoilla’ tuotantoprosessien tuotoksina tuotettuja aineellisia tai aineettomia varoja, joita itseään käytetään toistuvasti tai jatkuvasti tuotantoprosesseissa pitempään kuin yhden vuoden ajan;

3)      ’kiinteän pääoman bruttomuodostuksella’[30] kaikkia kotimaisten tuottajien kiinteiden varojen hankintoja tiettynä ajanjaksona, vähennettynä luovutuksilla, ja eräitä tuottajan tai institutionaalisen yksikön tuotantotoiminnan aiheuttamia lisäyksiä valmistamattomien varojen arvoon;

4)      ’julkistaloudella’ niiden institutionaalisten yksiköiden kokonaisuutta, jotka poliittisten velvollisuuksiensa ja taloudellisen sääntelyn tehtäviensä täyttämisen lisäksi tuottavat pääasiallisesti markkinattomia palveluja (mahdollisesti tavaroita) yksityiseen tai kollektiiviseen kulutukseen sekä uudelleenjakavat tuloja ja varallisuutta[31].

2.           Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen osoitettu rahastojen tuki ei saa korvata jäsenvaltion julkisia tai niihin rinnastettavia rakenteellisia menoja.

3.           Jäsenvaltioiden on säilytettävä kaudella 2014–2020 julkisten tai niihin rinnastettavien rakenteellisten menojen taso vähintään kumppanuussopimuksessa vahvistettua tavoitetasoa vastaavana.

Julkisten tai niihin rinnastettavien rakenteellisten menojen keskimääräinen tavoitetaso vuotta kohden vuosina 2014–2020 on vahvistettava kumppanuussopimuksessa, komission tekemän kumppanuussopimuksessa toimitettujen tietojen ennakkotarkistuksen perusteella ja ottaen huomioon julkisten tai niihin rinnastettavien rakenteellisten menojen keskimääräinen taso vuotta kohden kaudella 2007–2013.

Komissio ja jäsenvaltiot ottavat huomioon yleiset makrotaloudelliset olosuhteet ja erityis- tai poikkeustilanteet, kuten yksityistämiset tai jäsenvaltion julkisten tai niihin rinnastettavien rakenteellisten menojen poikkeuksellisen tason kaudella 2007–2013. Ne ottavat myös huomioon rakennerahastojen kansallisen määrärahajaon muutokset verrattuna vuosiin 2007–2013.

4.           Ainoastaan niissä jäsenvaltioissa, joissa vähemmän kehittyneet alueet ja siirtymäalueet kattavat vähintään 15 prosenttia koko väestöstä, tarkistetaan, onko investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen kohdentuvien julkisten tai niihin rinnastettavien rakenteellisten menojen taso säilytetty kauden osalta.

Niissä jäsenvaltioissa, joissa vähemmän kehittyneet alueet ja siirtymäalueet kattavat vähintään 70 prosenttia väestöstä, tarkistus tehdään kansallisella tasolla.

Niissä jäsenvaltioissa, joissa vähemmän kehittyneet alueet ja siirtymäalueet kattavat enemmän kuin 15 prosenttia mutta vähemmän kuin 70 prosenttia väestöstä, tarkistus tehdään kansallisella ja alueellisella tasolla. Tätä varten kyseisten jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot menoista vähemmän kehittyneillä alueilla ja siirtymäalueilla tarkistusprosessin jokaisessa vaiheessa.

5.           Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen osalta tehdään julkisten tai niihin rinnastettavien rakenteellisten menojen tason säilyttämistä koskeva tarkistus kumppanuussopimuksen toimittamisen yhteydessä (ennakkotarkistus), vuonna 2018 (välitarkistus) ja vuonna 2022 (jälkitarkistus).

Täydentävyyden tarkistamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan liitteessä IV olevassa 2 kohdassa.

6.           Jos komissio toteaa jälkitarkistuksessa, ettei jäsenvaltio ole säilyttänyt kumppanuussopimuksessa vahvistettua julkisten tai niihin rinnastettavien rakenteellisten menojen tavoitetasoa investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen osalta liitteessä IV esitetyllä tavalla, komissio voi tehdä rahoitusoikaisun. Päättäessään mahdollisen rahoitusoikaisun tekemisestä komissio ottaa huomioon sen, onko kyseisen jäsenvaltion taloudellinen tilanne muuttunut merkittävästi välitarkistuksen jälkeen ja onko muutos otettu tuolloin huomioon. Rahoitusoikaisun määriä koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan liitteessä IV olevassa 3 kohdassa.

7.           Edellä olevaa 1–6 kohtaa ei sovelleta Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen liittyviin toimenpideohjelmiin.

II OSASTO OHJELMATYÖ

I LUKU Rahastoja koskevat yleiset säännökset

87 artikla Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisten toimenpideohjelmien sisältö ja hyväksyminen

1.           Toimenpideohjelma koostuu toimintalinjoista. Toimintalinja koskee yhtä rahastoa alueluokan osalta ja vastaa yhtä temaattista tavoitetta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 52 artiklan soveltamista, ja käsittää yhden tai useamman kyseiseen temaattiseen tavoitteeseen kuuluvan ensisijaisen investointikohteen rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti. ESR:n tapauksessa toimintalinjaan voi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa kuulua 9 artiklan 8, 9, 10 ja 11 kohdassa vahvistettujen erilaisten temaattisten tavoitteiden mukaisia ensisijaisia investointikohteita, jotta edistettäisiin niiden vaikutusta muihin toimintalinjoihin.

2.           Toimenpideohjelmassa on vahvistettava

a)      strategia, jonka mukaisesti toimenpideohjelman avulla edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa unionin strategiaa ja joka sisältää seuraavat osat:

i)        tarvekartoitus, jonka lähtökohtina ovat perussopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti annetuissa maakohtaisissa suosituksissa sekä neuvoston perussopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti antamissa suosituksissa todetut haasteet ja jossa otetaan huomioon yhdennetyt suuntaviivat sekä kansalliset ja alueelliset erityispiirteet;

ii)       perustelu valituille temaattisille tavoitteille ja vastaaville ensisijaisille investointikohteille, kumppanuussopimus ja ennakkoarvioinnin tulokset huomioon ottaen;

b)      kunkin toimintalinjan osalta:

i)        ensisijaiset investointikohteet ja vastaavat erityistavoitteet;

ii)       yhteiset ja erityiset tuotos- ja tulosindikaattorit sekä tarvittaessa lähtöarvo ja määrällinen tavoitearvo rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti;

iii)      tuettavien toimenpiteiden kuvaus, jossa eritellään tapauksen mukaan myös tärkeimmät kohderyhmät, erityiset kohdealueet ja tuensaajatyypit, sekä selostus rahoitusvälineiden suunnitellusta käytöstä;

iv)      vastaavat tukitoimien luokat, jotka perustuvat komission täytäntöönpanosäädöksillä 143 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti hyväksymään nimikkeistöön, sekä suunnitelman mukaisten varojen ohjeellinen jakautuminen;

c)      tuki kumppanuussopimuksessa vahvistetulle aluekehitykseen sovellettavalle yhdennetylle lähestymistavalle mukaan lukien

i)        mekanismit, joilla varmistetaan rahastojen, EAKR:n, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston sekä muiden unionin ja kansallisten rahoitusvälineiden keskinäinen koordinointi sekä koordinointi EIP:n kanssa;

ii)       tapauksen mukaan suunniteltu yhdennetty lähestymistapa kaupunki-, maaseutu-, rannikko- ja kalastusalueiden sekä alueiden, joihin liittyy alueellisia erityispiirteitä, alueelliseen kehittämiseen, ja erityisesti 28 ja 29 artiklaan liittyvät täytäntöönpanojärjestelyt;

iii)      luettelo kaupungeista, joissa toteutetaan kaupunkialueiden kestävää kehitystä tukevia yhdennettyjä toimenpiteitä, näihin toimiin tarkoitetun EAKR:n tuen ohjeellinen vuotuinen jako, asetuksen (EU) N:o […] [EAKR] 7 artiklan 2 kohdan mukaiset kaupunkien hallinnoitavaksi annetut varat mukaan luettuina, sekä yhdennettyihin toimenpiteisiin suunnattavan ESR:n tuen ohjeellinen vuotuinen jako;

iv)      sellaisten alueiden määrittäminen, joilla toteutetaan paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita;

v)       sellaisia alueiden välisiä ja valtioiden välisiä toimia koskevat järjestelyt, joissa tuensaajia sijaitsee vähintään yhdessä muussa jäsenvaltiossa;

vi)      suunnitelluilla tukitoimilla aikaan saatavat makroalue- ja merialuestrategioita tukevat vaikutukset soveltuvin osin;

d)      tuki kumppanuussopimuksessa vahvistetulle yhdennetylle strategialle, jolla vastataan köyhyydestä eniten kärsivien maantieteellisten alueiden erityistarpeisiin sekä suurimmassa syrjintä- tai syrjäytymisvaarassa olevien kohderyhmien tarpeisiin, jolloin erityistä huomiota kiinnitetään syrjäytyneisiin väestöryhmiin, sekä määrärahojen alustava jako;

e)      järjestelyt rahastojen täytäntöönpanon vaikuttavuuden varmistamiseksi, muun muassa seuraavat:

i)        19 artiklan 1 kohdan mukainen tuloskehys;

ii)       kumppanuussopimuksen ja toimenpideohjelman toimittamispäivänä täyttämättä olevien, liitteen V mukaisesti määritettyjen ennakkoehtojen osalta kuvaus kunkin ennakkoehdon täyttämiseksi toteutettavista toimenpiteistä sekä kyseisten toimenpiteiden aikataulu;

iii)      toimet, jotka on toteutettu sen varmistamiseksi, että kumppanit osallistuvat toimenpideohjelman valmisteluun, sekä kumppanien rooli toimenpideohjelman täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa;

f)       järjestelyt rahastojen täytäntöönpanon tehokkuuden varmistamiseksi, muun muassa seuraavat:

i)        suunniteltu teknisen tuen käyttö mukaan lukien toimenpiteet, joilla lisätään viranomaisten ja tuensaajien hallinnollisia valmiuksia, sekä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut asiaankuuluvat tiedot kyseisen toimintalinjan osalta;

ii)       arvio tuensaajille aiheutuvasta hallinnollisesta rasituksesta sekä sen vähentämiseksi suunnitellut toimet ja vastaavat tavoitteet;

iii)      luettelo suurhankkeista, joissa pääurakoiden toteuttamisen arvioitu aloituspäivä on ennen 1 päivää tammikuuta 2018;

g)      rahoitussuunnitelma, jossa on seuraavat kaksi taulukkoa:

i)        taulukko, jossa eritellään vuosikohtaisesti 53, 110 ja 111 artiklan mukaisesti kustakin rahastosta annettavaan tukeen varatut kokonaismäärärahat;

ii)       taulukko, jossa täsmennetään rahastoista annettavan tuen kokonaismäärärahat ja kansallinen osarahoitus koko ohjelmakauden, toimenpideohjelman ja kunkin toimintalinjan osalta. Mikäli kansallinen osarahoitus koostuu julkisesta ja yksityisestä osarahoituksesta, taulukossa esitetään rahoituksen ohjeellinen jakautuminen julkisten ja yksityisten osuuksien kesken. Siinä esitetään tiedotustarkoituksessa suunniteltu EIP:n osuus;

h)      toimenpideohjelmaa koskevat täytäntöönpanosäännökset, joihin sisältyvät seuraavat tiedot:

i)        hyväksynnän antavan elimen, hallintoviranomaisen, todentamisviranomaisen sekä tarvittaessa tarkastusviranomaisen yksilöinti;

ii)       sen elimen yksilöinti, jolle komissio suorittaa maksut.

3.           Kunkin toimenpideohjelman, ei kuitenkaan sellaisten, joissa tekninen tuki toteutetaan erityisenä toimenpideohjelmana, on sisällettävä seuraavat:

i)       kuvaus erityisistä toimenpiteistä, joiden avulla toimien valinnassa otetaan huomioon ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset, resurssitehokkuus, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, selviytymis- ja palautumiskyky katastrofitilanteissa sekä riskien ehkäisy ja hallinta;

ii)       kuvaus erityisistä toimenpiteistä, joiden avulla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia ja estetään sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä toimenpideohjelman valmistelun, suunnittelun ja täytäntöönpanon aikana ja varsinkin kun kyseessä on rahoituksen saatavuus ottaen huomioon syrjintävaarassa olevat kohderyhmät ja erityisesti vammaisten mahdollisuuksien turvaamista koskevat vaatimukset;

iii)      kuvaus toimenpideohjelman avulla aikaan saatavista miesten ja naisten tasa-arvoa edistävistä vaikutuksista ja tapauksen mukaan järjestelyistä, joilla varmistetaan sukupuolinäkökohtien huomioon ottaminen toimenpideohjelma- ja toimitasolla.

Kun jäsenvaltiot esittävät investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaista toimenpideohjelmaa koskevan ehdotuksen, niiden on liitettävä ehdotukseen kansallisen tasa-arvoelimen lausunto ii ja iii alakohdassa määritetyistä toimenpiteistä.

4.           Jäsenvaltioiden on laadittava toimenpideohjelma komission vahvistaman mallin mukaisesti.

Komissio hyväksyy mallin täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 143 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

5.           Komissio antaa toimenpideohjelman hyväksymistä koskevan päätöksen täytäntöönpanosäädöksillä.

88 artikla Rahastojen yhteinen tuki

1.           Rahastot voivat antaa yhdessä tukea Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisille toimenpideohjelmille.

2.           EAKR:stä ja ESR:stä voidaan rahoittaa täydentävästi ja enintään viiteen prosenttiin asti unionin rahoitusosuudesta toimenpideohjelman kunkin toimintalinjan osalta osa toimesta, jonka kustannuksiin voidaan myöntää tukea toisesta rahastosta siihen sovellettavien tukikelpoisuussääntöjen perusteella edellyttäen, että kyseiset kustannukset ovat tarpeen toimen tyydyttävän täytäntöönpanon kannalta ja liittyvät suoraan siihen.

3.           Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen liittyviin ohjelmiin.

89 artikla

Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin – tavoitteen mukaisten toimenpideohjelmien maantieteellinen toiminta-ala

Jollei komission ja jäsenvaltion välillä toisin sovita, EAKR:n ja ESR:n toimenpideohjelmat on laadittava tarkoituksenmukaisella maantieteellisellä tasolla, ja vähintään alueellisella NUTS 2 -tasolla, kunkin jäsenvaltion institutionaalisen järjestelmän mukaisesti.

Koheesiorahaston tukea saavat toimenpideohjelmat on laadittava kansallisella tasolla.

II LUKU Suurhankkeet

90 artikla Sisältö

EAKR:stä ja koheesiorahastosta voidaan tukea toimenpideohjelman tai toimenpideohjelmien osana toimea, johon sisältyy täsmällisen taloudellisen tai teknisen tehtävän suorittamiseksi tarkoitettu yhtenäinen työ-, toimi- tai palvelukokonaisuus, jolla on selvästi määritetyt tavoitteet ja jonka kokonaiskustannukset ovat yli 50 000 000 euroa, jäljempänä ’suurhanke’. Rahoitusvälineitä ei katsota suurhankkeiksi.

91 artikla Komissiolle toimitettavat tiedot

1.           Jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen on toimitettava komissiolle seuraavat suurhankkeita koskevat tiedot heti, kun valmistelutyöt on saatu päätökseen:

a)      suurhankkeen täytäntöönpanosta vastaavaa elintä ja sen kapasiteettia koskevat tiedot;

b)      investointia ja sen sijaintia koskeva kuvaus ja tiedot;

c)      kokonaiskustannukset ja tukikelpoiset kokonaiskustannukset ottaen huomioon 54 artiklassa säädetyt vaatimukset;

d)      tiedot suoritetuista toteutettavuustutkimuksista vaihtoehtojen arviointi, tulokset ja riippumaton laadunarviointi mukaan luettuina;

e)      kustannus-hyötyanalyysi, myös talous- ja rahoitusanalyysi, sekä riskinarviointi;

f)       ympäristövaikutusten arviointi ottaen huomioon ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä selviytymis- ja palautumiskyky katastrofitilanteissa;

g)      hankkeen johdonmukaisuus verrattuna kyseisen toimenpideohjelman tai ohjelmien asiaankuuluvaan toimintalinjaan ja odotettavissa olevat vaikutukset kyseisten toimintalinjojen erityisten tavoitteiden saavuttamiseen;

h)      rahoitussuunnitelma, jossa eritellään suunnitellut kokonaismäärärahat ja rahastojen, EIP:n ja kaikkien muiden rahoituslähteiden suunniteltu tuki sekä fyysiset ja taloudelliset indikaattorit, joiden avulla seurataan edistymistä ottaen huomioon todetut riskit;

i)       suurhankkeen toteuttamisaikataulu ja, jos täytäntöönpanokauden odotetaan olevan ohjelmakautta pidempi, ne vaiheet, joita varten haetaan rahastojen tukea ohjelmakaudella 2014–2020.

Komissio antaa edellä olevan e alakohdan mukaisen kustannus-hyötyanalyysin suorittamisessa käytettävää menettelyä koskevat ohjeelliset suuntaviivat 143 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Suurhankkeita koskevat tiedot on esitettävä noudattaen mallia, jonka komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 143 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

2.           Komissiolle hyväksyttäviksi esitetyt suurhankkeet on sisällytettävä toimenpideohjelman suurhankkeita käsittelevään luetteloon. Jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen on tarkasteltava kyseistä luetteloa kahden vuoden kuluttua toimenpideohjelman hyväksymisestä, ja luetteloa voidaan jäsenvaltion pyynnöstä muuttaa 26 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, etenkin sellaisten suurhankkeiden huomioon ottamiseksi, joiden arvioitu päättymisajankohta on viimeistään vuoden 2022 lopussa.

92 artikla Suurhanketta koskeva päätös

1.           Komissio arvioi suurhankkeen 91 artiklassa tarkoitettujen tietojen pohjalta määrittääkseen, onko siihen perusteltua myöntää rahastoista tukea ehdotuksen mukaisesti.

2.           Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen suurhankkeen hyväksymisestä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tiedot on toimitettu 91 artiklan mukaisesti. Päätöksessä määritellään fyysinen kohde, rahoitusmäärä, johon toimintalinjan osarahoitusosuutta sovelletaan, edistymisen seurantaan käytettävät fyysiset ja taloudelliset indikaattorit sekä suurhankkeen odotettavissa olevat vaikutukset kyseisen toimintalinjan tai kyseisten toimintalinjojen tavoitteiden saavuttamiseen. Hyväksymispäätöksen edellytyksenä on, että ensimmäinen urakkasopimus tehdään kahden vuoden kuluessa päätöksen päivämäärästä.

3.           Jos komissio epää rahastojen tuen myöntämisen suurhankkeelle, se ilmoittaa perustelunsa jäsenvaltiolle 2 kohdassa säädetyn määräajan kuluessa.

4.           Suurhankkeisiin liittyviä menoja ei saa sisällyttää maksatushakemuksiin ennen kuin komissio on antanut hyväksymispäätöksen.

III LUKU Yhteinen toimintasuunnitelma

93 artikla Soveltamisala

1.           Yhteinen toimintasuunnitelma on toimi, jonka määrittelyn ja hallinnoinnin lähtökohtina ovat sillä saavutettavat tuotokset ja tulokset. Siihen kuuluu joukko hankkeita, jotka toteutetaan tuensaajan vastuulla toimenpideohjelman tai -ohjelmien osana; infrastruktuurin toimittamista koskevat hankkeet jäävät soveltamisalan ulkopuolelle. Yhteisen toimintasuunnitelman tuotokset ja tulokset sovitaan jäsenvaltion ja komission välillä, ja tarkoituksena on, että yhteinen toimintasuunnitelma edistää toimenpideohjelmille asetettujen erityisten tavoitteiden toteuttamista ja muodostaa pohjan rahastoista annettavalle tuelle. Tulosten on kytkeydyttävä yhteisen toimintasuunnitelman suoriin vaikutuksiin. Tuensaajan on oltava julkisoikeudellinen yhteisö. Yhteisiä toimintasuunnitelmia ei katsota suurhankkeiksi.

2.           Yhteiselle toimintasuunnitelmalle annetun julkisen tuen on oltava vähintään 10 000 000 euroa tai 20 prosenttia toimenpideohjelman tai -ohjelmien julkisesta tuesta, sen mukaan kumpi on pienempi.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta nuorisotyöllisyysaloitteeseen.

94 artikla Yhteisten toimintasuunnitelmien valmistelu

1.           Jäsenvaltio, hallintoviranomainen tai mikä tahansa nimetty julkisoikeudellinen yhteisö voi esittää yhteistä toimintasuunnitelmaa koskevan ehdotuksen samanaikaisesti kyseisten toimenpideohjelmien esittämisen kanssa tai toimenpideohjelmien esittämisen jälkeen. Ehdotuksessa on oltava kaikki 95 artiklassa tarkoitetut osatekijät.

2.           Yhteisen toimintasuunnitelman on katettava osa 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2022 välisestä ajasta. Maksujen suorittaminen edellyttää, että yhteisen toimintasuunnitelman tuotokset ja tulokset on saavutettu yhteisen toimintasuunnitelman hyväksymisestä annetun päätöksen päivämäärän jälkeen ja ennen määritellyn täytäntöönpanokauden päättymistä.

95 artikla Yhteisten toimintasuunnitelmien sisältö

Yhteisen toimintasuunnitelman on sisällettävä seuraavat osatekijät:

1)           yhteisen toimintasuunnitelman perusteina olevien kehitystarpeiden ja -tavoitteiden analyysi, jossa otetaan huomioon toimenpideohjelmien tavoitteet ja tarvittaessa perussopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti annetut maakohtaiset suositukset ja jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajat suuntaviivat sekä neuvoston perussopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti antamat suositukset, jotka jäsenvaltioiden on otettava huomioon työllisyyspolitiikassaan;

2)           kehys, josta ilmenevät yhteisen toimintasuunnitelman yleis- ja erityistavoitteiden, tuotoksia ja tuloksia koskevien välitavoitteiden ja tavoitteiden sekä suunniteltujen hankkeiden tai hanketyyppien väliset suhteet;

3)           tuotosten ja tulosten seurantaan käytettävät yhteiset ja erityiset indikaattorit, tarvittaessa toimintalinjoittain;

4)           tiedot yhteisen toimintasuunnitelman maantieteellisestä kattavuudesta ja kohderyhmistä;

5)           yhteisen toimintasuunnitelman todennäköinen täytäntöönpanokausi;

6)           analyysi yhteisen toimintasuunnitelman vaikutuksista miesten ja naisten tasa-arvon edistämiseen sekä syrjinnän torjumiseen;

7)           analyysi yhteisen toimintasuunnitelman kestävää kehitystä tukevista vaikutuksista soveltuvin osin;

8)           yhteistä toimintasuunnitelmaa koskevat täytäntöönpanosäännökset, joihin sisältyvät seuraavat:

a)      yhteisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta vastaavan tuensaajan nimeäminen sekä takeet nimetyn tahon kyseistä alaa koskevasta sekä hallinnollisesta ja varainhoitoa koskevasta pätevyydestä;

b)      yhteisen toimintasuunnitelman ohjausjärjestelyt 97 artiklan mukaisesti;

c)      yhteisen toimintasuunnitelman seuranta- ja arviointijärjestelyt, myös järjestelyt, joilla varmistetaan välitavoitteiden, tuotosten ja tulosten saavuttamista koskevien tietojen laatu, kerääminen ja säilytys;

d)      järjestelyt toimintasuunnitelmaa ja rahastoja käsittelevien tietojen levittämistä sekä viestintää varten;

9)           yhteisen toimintasuunnitelman rahoitukseen liittyvät järjestelyt, muun muassa seuraavat:

a)      välitavoitteiden, tuotosten ja tulosten saavuttamisesta aiheutuvat kustannukset 2 kohtaan liittyen, laskettuina 57 artiklan 4 kohdan sekä ESR-asetuksen 14 artiklan mukaisten menetelmien perusteella;

b)      alustava aikataulu tuensaajalle suoritettavista, välitavoitteisiin ja tavoitteisiin kytkeytyvistä maksuista;

c)      toimenpideohjelmittain ja toimintalinjoittain laadittu rahoitussuunnitelma, joka sisältää tukikelpoisen kokonaismäärän sekä julkisen tuen.

Yhteinen toimintasuunnitelma on esitettävä noudattaen mallia, jonka komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 143 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

96 artikla Yhteistä toimintasuunnitelmaa koskeva päätös

1.           Komissio arvioi yhteisen toimintasuunnitelman 95 artiklassa tarkoitettujen tietojen pohjalta määrittääkseen, onko siihen perusteltua myöntää tukea rahastoista.

Jos komissio kolmen kuukauden kuluessa yhteistä toimintasuunnitelmaa koskevan ehdotuksen esittämisestä katsoo, että ehdotus ei täytä arviointivaatimuksia, komissio esittää jäsenvaltiolle huomautuksia. Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle kaikki sen pyytämät tarpeelliset lisätiedot ja tarvittaessa tarkistettava yhteistä toimintasuunnitelmaa.

2.           Jos mahdolliset huomautukset on otettu tyydyttävällä tavalla huomioon, komissio antaa yhteisen toimintasuunnitelman hyväksymistä koskevan päätöksen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltio on esittänyt ohjelman, mutta ei ennen kyseisten toimenpideohjelmien hyväksymistä.

3.           Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa päätöksessä ilmoitetaan yhteisen toimintasuunnitelman tuensaaja ja tavoitteet, tuotoksia ja tuloksia koskevat välitavoitteet ja tulostavoitteet, välitavoitteiden, tuotosten ja tulostavoitteiden saavuttamisesta aiheutuvat kustannukset sekä toimenpideohjelmittain ja toimintalinjoittain laadittu rahoitussuunnitelma mukaan lukien tukikelpoinen kokonaismäärä ja julkinen tuki, yhteisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanokausi ja tapauksen mukaan yhteisen toimintasuunnitelman maantieteellinen kattavuus ja kohderyhmät.

4.           Jos komissio epää rahastojen tuen myöntämisen yhteiselle toimintasuunnitelmalle, se ilmoittaa perustelunsa jäsenvaltiolle 2 kohdassa säädetyn määräajan kuluessa.

97 artikla Yhteisen toimintasuunnitelman ohjauskomitea ja toimintasuunnitelman muuttaminen

1.           Jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen on perustettava yhteisen toimintasuunnitelman ohjauskomitea, joka on toimenpideohjelmien seurantakomiteasta erillinen komitea. Ohjauskomitea kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Jäsenvaltio päättää komitean kokoonpanosta yhteisymmärryksessä hallintoviranomaisen kanssa ja kumppanuusperiaatetta noudattaen.

Komissio voi osallistua ohjauskomitean työhön neuvonantajan ominaisuudessa.

2.           Ohjauskomitean tehtävänä on

a)      tarkastella edistymistä yhteisen toimintasuunnitelman välitavoitteiden, tuotosten ja tulosten osalta;

b)      tarkastella ja hyväksyä mahdolliset yhteisen toimintasuunnitelman muuttamista koskevat ehdotukset ottaen huomioon kaikki toimintasuunnitelman tuloksellisuuteen vaikuttavat kysymykset.

3.           Jäsenvaltioiden jättämät yhteisten toimintasuunnitelmien muuttamispyynnöt on perusteltava asianmukaisesti Komissio arvioi, onko muuttamispyyntö perusteltu ottaen huomioon jäsenvaltion toimittamat tiedot. Komissio voi esittää huomautuksia, ja jäsenvaltion on toimitettava komissiolle kaikki tarpeelliset lisätiedot. Komissio antaa päätöksen muuttamispyynnön hyväksymisestä viimeistään kolme kuukautta sen jälkeen, kun jäsenvaltio on virallisesti toimittanut sen, edellyttäen että komission mahdollisesti esittämät huomautukset on otettu riittävällä tavalla huomioon. Muutos tulee voimaan päätöksen hyväksymispäivänä, jollei päätöksessä toisin säädetä.

98 artikla

Yhteisen toimintasuunnitelman varainhoito ja valvonta

1.           Maksut yhteisen toimintasuunnitelman tuensaajalle käsitellään kertakorvauksina tai vakioyksikkökustannuksina. Edellä 57 artiklan 1 kohdan c alakohdassa vahvistettua kertakorvausten enimmäismäärää ei sovelleta.

2.           Yhteisen toimintasuunnitelman varainhoidon, valvonnan ja tarkastuksen yksinomaisena tavoitteena on varmistaa, että yhteisen toimintasuunnitelman hyväksymistä koskevassa päätöksessä määritellyt maksuedellytykset on täytetty.

3.           Tuensaaja ja sen vastuulla toimivat elimet voivat soveltaa toimien täytäntöönpanosta aiheutuviin kustannuksiin omia laskenta- ja kirjauskäytäntöjään. Kyseisiin laskenta- ja kirjauskäytäntöihin ja tuensaajalle tosiasiallisesti aiheutuneisiin kustannuksiin ei kohdisteta tarkastusviranomaisen tai komission toimittamaa tarkastusta.

IV LUKU

Aluekehitys

99 artikla Yhdennetyt alueelliset investoinnit

1.           Kun kaupunkikehitysstrategia tai asetuksen … [ESR] 12 artiklan 1 kohdassa määritelty muu alueellinen strategia tai sopimus edellyttää yhdennettyä lähestymistapaa, johon sisältyy yhden tai usean toimenpideohjelman useampaan kuin yhteen toimintalinjaan liittyviä investointeja, rahastoista tuetut toimenpiteet on toteutettava yhdennettynä alueellisena investointina.

2.           Asiaankuuluvissa toimenpideohjelmissa eritellään suunnitellut integroidut alueelliset investoinnit ja esitetään määrärahojen alustava jako kustakin toimintalinjasta kullekin yhdennetylle alueelliselle investoinnille.

3.           Jäsenvaltio tai hallintoviranomainen voi nimetä yhden tai useamman välittävän elimen, paikallisviranomaiset, alueelliset kehittämiselimet tai kansalaisjärjestöt mukaan luettuina, huolehtimaan yhdennetyn alueellisen investoinnin hallinnosta ja täytäntöönpanosta.

4.           Jäsenvaltion tai asianomaisten hallintoviranomaisten on huolehdittava, että toimenpideohjelman seurantajärjestelmän avulla on mahdollista yksilöidä ne toimintalinjan toimet ja tuotokset, joilla on yhteys yhdennettyyn alueelliseen investointiin.

III OSASTO SEURANTA, ARVIOINTI, TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ

I LUKU Seuranta ja arviointi

100 artikla Seurantakomitean tehtävät

1.           Seurantakomitean on tutkittava erityisesti seuraavat:

a)      kaikki toimenpideohjelman tuloksellisuuteen vaikuttavat tekijät;

b)      arviointisuunnitelman sekä arviointituloksiin perustuvien jatkotoimien toteuttamisessa saavutettu edistyminen;

c)      viestintästrategian täytäntöönpano;

d)      suurhankkeiden toteuttaminen;

e)      yhteisten toimintasuunnitelmien täytäntöönpano;

f)       toimet, joilla edistetään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja syrjimättömyyttä, vammaisten mahdollisuudet mukaan luettuina;

g)      kestävää kehitystä tukevat toimet;

h)      ennakkoehtojen täyttämiseen liittyvät toimenpideohjelman toimet;

i)       rahoitusvälineet.

2.           Seurantakomitean on tutkittava ja hyväksyttävä

a)      toimien valintamenetelmät ja -perusteet;

b)      vuotuiset ja lopulliset täytäntöönpanokertomukset;

c)      toimenpideohjelman arviointisuunnitelma ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset;

d)      toimenpideohjelman viestintästrategia ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset;

e)      kaikki toimenpideohjelmaa koskevat hallintoviranomaisen esittämät muutosehdotukset.

101 artikla Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevat täytäntöönpanokertomukset

1.           Jäsenvaltioiden on 44 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitettava komissiolle vuotuinen kertomus viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2016 ja tämän jälkeen vuosittain viimeistään 30 päivänä huhtikuuta, vuoden 2022 loppuun asti. Vuonna 2016 toimitettavan kertomuksen on katettava varainhoitovuodet 2014 ja 2015 sekä menojen tukikelpoisuuden alkamispäivän ja 31 päivän joulukuuta 2013 välinen aika.

2.           Vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa on esitettävä tietoja seuraavista osa-alueista:

a)      toimenpideohjelman täytäntöönpano 44 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b)      suurhankkeiden ja yhteisten toimintasuunnitelmien valmistelun ja toteuttamisen edistyminen.

3.           Vuonna 2017 toimitettavassa vuotuisessa täytäntöönpanokertomuksessa on esitettävä ja arvioitava 44 artiklan 3 kohdassa vaaditut tiedot ja vuonna 2019 toimitettavassa vuotuisessa täytäntöönpanokertomuksessa mainitun artiklan 4 kohdassa vaaditut tiedot; lisäksi niissä on esitettävä ja arvioitava 2 kohdassa tarkoitetut tiedot sekä

a)      edistyminen, joka on saavutettu pantaessa täytäntöön aluekehitykseen sovellettua yhdennettyä lähestymistapaa, joka kattaa kaupunkialueiden kestävän kehityksen sekä paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet toimenpideohjelman puitteissa;

b)      edistyminen, joka on saavutettu toteutettaessa toimenpiteitä, joilla parannetaan jäsenvaltioiden viranomaisten ja tuensaajien valmiuksia hallinnoida ja käyttää rahastoja;

c)      alueiden välisten ja valtioiden välisten toimenpiteiden toteuttamisessa saavutettu edistyminen;

d)      arviointisuunnitelman sekä arviointituloksiin perustuvien jatkotoimien toteuttamisessa saavutettu edistyminen;

e)      toteutetut toimenpiteet, joilla edistetään miesten ja naisten tasa-arvoa ja torjutaan syrjintää, vammaisten mahdollisuudet mukaan luettuina, sekä suoritetut järjestelyt, joilla varmistetaan sukupuolinäkökohtien huomioon ottaminen toimenpideohjelmassa ja toimissa;

f)       toteutetut 8 artiklan mukaiset kestävää kehitystä tukevat toimenpiteet;

g)      tulokset rahastojen tiedotus- ja julkisuustoimenpiteistä, jotka on toteutettu osana viestintästrategiaa;

h)      mahdollisten sosiaalisen innovoinnin alaan kuuluvien toimenpiteiden toteuttamisessa saavutettu edistyminen;

i)       edistyminen, joka on saavutettu toteutettaessa toimenpiteitä, joilla vastataan köyhyydestä eniten kärsivien maantieteellisten alueiden tarpeisiin sekä suurimmassa syrjintä- tai syrjäytymisvaarassa olevien kohderyhmien tarpeisiin, kiinnittäen erityistä huomiota syrjäytyneisiin väestöryhmiin; tarvittaessa ilmoitetaan käytetyt rahoitusvarat;

j)       kumppaneiden osallistuminen toimenpideohjelman täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin.

4.           Vuotuiset ja lopulliset täytäntöönpanokertomukset on laadittava komission täytäntöönpanosäädöksillä vahvistamien mallien mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 143 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

102 artikla Taloudellisten tietojen toimittaminen

1.           Hallintoviranomaisen on viimeistään 31 päivänä tammikuuta, 30 päivänä huhtikuuta, 31 päivänä heinäkuuta ja 31 päivänä lokakuuta toimitettava komissiolle sähköisesti seurantaa varten seuraavat tiedot toimenpideohjelmittain ja toimintalinjoittain:

a)      toimien yhteenlasketut ja julkiset tukikelpoiset kustannukset sekä tuettaviksi valittujen toimien lukumäärä;

b)      niiden sopimusten tai muiden oikeudellisten sitoumusten tukikelpoisten julkisten kustannusten kokonaismäärä, joita tuensaajat ovat tehneet tuettaviksi valittujen toimien täytäntöönpanon yhteydessä;

c)      tuensaajien hallintoviranomaiselle ilmoittamat tukikelpoiset kokonaismenot.

2.           Tammikuun 31 päivän tiedonsiirron on lisäksi sisällettävä edellä mainitut tiedot jaoteltuina tukitoimien luokan mukaan. On katsottava, että tämä tiedonsiirto täyttää 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun taloudellisten tietojen toimittamista koskevan vaatimuksen.

3.           Tammikuun 31 päivän ja heinäkuun 31 päivän tiedonsiirtoihin on liitettävä arvio siitä, minkä summan arvosta jäsenvaltiot odottavat esittävänsä maksatushakemuksia kuluvan ja sitä seuraavan varainhoitovuoden osalta.

4.           Tämän artiklan mukaisten toimitettujen tietojen koontipäivä on tiedonsiirtokuukautta edeltävän kuukauden viimeinen päivä.

103 artikla Koheesiokertomus

Perussopimuksen 175 artiklassa tarkoitetussa komission kertomuksessa on oltava

a)           selvitys taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion edistymisestä, mukaan luettuna alueiden sosioekonominen tilanne ja kehitys sekä unionin prioriteettien huomioon ottaminen;

b)           selvitys rahastojen, EIP:n ja muiden välineiden asemasta sekä muiden unionin ja kansallisten politiikkojen vaikutuksesta saavutettuun edistymiseen.

104 artikla Arviointi

1.           Hallintoviranomaisen on laadittava arviointisuunnitelma jokaiselle toimenpideohjelmalle. Arviointisuunnitelma on esitettävä seurantakomitealle sen ensimmäisessä kokouksessa. Jos yksi seurantakomitea käsittelee useampaa toimenpideohjelmaa, arviointisuunnitelma voi sisältää kaikki kyseiset toimenpideohjelmat.

2.           Hallintoviranomaisten on viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 toimitettava komissiolle kutakin ohjelmaa koskeva kertomus, joka sisältää yhteenvedon ohjelmakauden aikana tehtyjen arviointien tuloksista sekä arvioinnin ohjelman tärkeimmistä tuotoksista ja tuloksista.

3.           Komissio tekee jälkiarviointeja tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja hallintoviranomaisten kanssa.

II LUKU Tiedottaminen ja viestintä

105 artikla Tiedottaminen ja julkistaminen

1.           Jäsenvaltioiden ja hallintoviranomaisten vastuulla on

a)      huolehtia, että perustetaan yksi keskitetty verkkosivusto tai yksi keskitetty verkkoportaali, jossa on tietoa kaikista kyseisen jäsenvaltion toimenpideohjelmista ja linkit niihin;

b)      tiedottaa mahdollisille tuensaajille toimenpideohjelmien tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista;

c)      tehdä koheesiopolitiikan ja rahastojen roolia ja saavutuksia tunnetuksi unionin kansalaisten keskuudessa järjestämällä tiedotus- ja viestintätoimia, joiden aiheina ovat kumppanuussopimusten, toimenpideohjelmien ja toimien tulokset ja vaikutukset.

2.           Rahastojen tuen avoimuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden on pidettävä yllä luetteloa, joka sisältää toimet toimenpideohjelmittain ja rahastoittain jaoteltuina csv- tai xml-muodossa; luetteloon on oltava pääsy keskitetystä verkkosivustosta tai keskitetystä verkkoportaalista, ja siinä on esitettävä luettelo ja yhteenveto kaikista kyseisen jäsenvaltion toimenpideohjelmista.

Toimet käsittävää luetteloa on päivitettävä vähintään joka kolmas kuukausi.

Liitteessä VI vahvistetaan vähimmäistiedot, jotka on esitettävä toimista laaditussa luettelossa.

3.           Liitteessä VI vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat yleisöön kohdistuvia tiedotus- ja julkisuustoimenpiteitä sekä hakijoihin ja tuensaajiin kohdistuvia tiedotustoimenpiteitä.

4.           Komissio vahvistaa toimia koskevien tiedotus- ja julkisuustoimenpiteiden tekniset seikat sekä symbolin laatimista koskevat ohjeet ja standardivärien määritelmän täytäntöönpanosäädöksillä 143 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

106 artikla Viestintästrategia

1.           Hallintoviranomaisen on laadittava viestintästrategia kullekin toimenpideohjelmalle. On mahdollista laatia yksi yhteinen viestintästrategia useille toimenpideohjelmille.

Viestintästrategian on sisällettävä liitteessä VI säädetyt osatekijät ja vuotuiset päivitykset sekä yksityiskohtaiset tiedot suunnitelluista tiedotus- ja julkisuustoimista.

2.           Viestintästrategia on käsiteltävä ja hyväksyttävä seurantakomitean ensimmäisessä kokouksessa toimenpideohjelman hyväksymisen jälkeen.

Mahdolliset viestintästrategian tarkistukset käsittelee ja hyväksyy seurantakomitea.

3.           Hallintoviranomaisen on tiedotettava kunkin toimenpideohjelman seurantakomitealle vähintään kerran vuodessa viestintästrategian täytäntöönpanon edistymisestä sekä tekemästään tulosarvioinnista.

107 artikla Tiedotus- ja viestintäkoordinaattorit ja heidän verkostonsa

1.           Jokaisen jäsenvaltion on nimettävä tiedotus- ja viestintäkoordinaattori, joka koordinoi yhden tai useamman rahaston tiedotus- ja viestintätoimia, ja ilmoitettava siitä komissiolle.

2.           Tiedotus- ja viestintäkoordinaattori koordinoi rahastojen kansallista tiedottajaverkostoa ja toimii puheenjohtajana verkoston kokouksissa mukaan lukien asianomaiset Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat, liitteessä VI tarkoitettu verkkosivuston tai verkkoportaalin perustaminen ja ylläpito sekä velvollisuus tuottaa yleiskatsaus kansallisella tasolla toteutetuista viestintätoimenpiteistä.

3.           Kunkin hallintoviranomaisen on nimettävä yksi tiedottamisesta ja viestinnästä vastaava henkilö toimenpideohjelmien tasolle ja ilmoitettava kyseiset nimetyt henkilöt komissiolle.

4.           Komissio perustaa jäsenvaltioiden ja hallintoviranomaisten nimeämistä jäsenistä koostuvia unionin verkostoja, joiden tarkoituksena on vaihtaa tietoja viestintästrategioiden täytäntöönpanon tuloksista, kokemuksia tiedotus- ja viestintätoimenpiteiden toteuttamisesta sekä hyviä käytänteitä.

VI OSASTO TEKNINEN TUKI

108 artikla Komission aloitteesta annettava tekninen tuki

Rahastoista voidaan tukea teknistä tukea enintään 0,35 prosentin osuudella vuotuisista kokonaismäärärahoistaan.

109 artikla Jäsenvaltioiden aloitteesta annettava tekninen tuki

1.           Jokaisesta rahastosta voidaan rahoittaa sellaisen teknisen tuen toimia, jotka ovat tukikelpoisia minkä tahansa muun rahaston edellytysten mukaisesti. Rahastoista tekniseen tukeen myönnetty määrä saa olla enintään neljä prosenttia siitä kokonaismäärästä, joka rahastoista on myönnetty Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen kunkin alueluokan toimenpideohjelmiin.

2.           Tekninen tuki toteutetaan toimenpideohjelmaan kuuluvana yhden rahaston toimintalinjana tai erityisenä toimenpideohjelmana.

3.           Rahastosta tekniseen tukeen myönnetty määrä saa olla enintään kymmenen prosenttia siitä kokonaismäärästä, joka on myönnetty kyseisestä rahastosta jäsenvaltion toimenpideohjelmiin Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen kussakin alueluokassa.

V OSASTO RAHASTOJEN RAHOITUSTUKI

110 artikla Osarahoitusosuuden määrittäminen

1.           Toimenpideohjelman hyväksymisestä annettavassa komission päätöksessä vahvistetaan kullekin toimintalinjalle myönnetyn rahastojen tuen osarahoitusosuus ja enimmäismäärä.

2            Komission päätöksessä määritetään toimintalinjakohtaisesti, sovelletaanko toimintalinjan osarahoitusosuutta

a)      tukikelpoisten menojen kokonaismäärään julkis- ja yksityisrahoitteiset osuudet mukaan lukien; tai

b)      tukikelpoisiin julkisiin menoihin.

3.           Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisissa toimenpideohjelmissa osarahoitusosuus saa olla kunkin toimintalinjan tasolla enintään

a)      85 prosenttia koheesiorahaston osalta;

b)      85 prosenttia niille jäsenvaltioiden vähemmän kehittyneille alueille, joiden keskimääräinen asukaskohtainen BKT vuosina 2007–2009 oli alle 85 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n vastaavan ajanjakson keskiarvosta, sekä syrjäisimmille alueille;

c)      80 prosenttia sellaisille muille kuin b alakohdassa tarkoitetuille jäsenvaltioiden vähemmän kehittyneille alueille, jotka voivat saada siirtymäkauden tukea koheesiorahastosta 1 päivästä tammikuuta 2014;

d)      75 prosenttia muille kuin b ja c alakohdassa tarkoitetuille jäsenvaltioiden vähemmän kehittyneille alueille sekä kaikille alueille, joiden asukaskohtainen BKT vuosina 2007–2013 oli alle 75 prosenttia 25 jäsenvaltion EU:n kyseisen viitekauden keskiarvosta mutta joiden asukaskohtainen BKT on yli 75 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta;

e)      60 prosenttia muille kuin d alakohdassa tarkoitetuille siirtymäalueille;

f)       50 prosenttia muille kuin d alakohdassa tarkoitetuille kehittyneemmille alueille.

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisissa toimenpideohjelmissa osarahoitusosuus saa olla kunkin toimintalinjan tasolla enintään 75 prosenttia.

4.           Edellä olevan 84 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisen lisämäärärahan tapauksessa osarahoitusosuus saa olla enintään 50 prosenttia.

Samaa osarahoitusosuutta sovelletaan asetuksen (EU) N:o […]/2012 [EAY-asetus] 4 artiklan 2 kohdan mukaiseen lisämäärärahaan.

5.           Edellä 3 kohdassa toimintalinjatasolla määritettyä osarahoituksen enimmäisosuutta korotetaan kymmenellä prosenttiyksiköllä, jos toimintalinja toteutetaan kokonaisuudessaan rahoitusvälineiden avulla tai paikallisyhteisöjen omina kehittämishankkeina.

6.           Kutakin toimintalinjaa koskevan rahastojen rahoitusosuuden on oltava vähintään 20 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista.

7.           Toimenpideohjelmassa voidaan perustaa erillinen toimintalinja, jonka osarahoitusosuus on enimmillään 100 prosenttia ja jonka tarkoituksena on tukea EU:n tasolla perustettujen ja komission suoraan tai välillisesti hallinnoimien rahoitusvälineiden avulla toteutettuja toimia. Kun tällaiseen tarkoitukseen vahvistetaan erillinen prioriteetti, kyseiseen toimintalinjaan kuuluvaa tukea ei saa toteuttaa muulla tavoin.

111 artikla Osarahoitusosuuden mukauttaminen

Toimintalinjaa koskevaa rahastojen osarahoitusosuutta voidaan mukauttaa seuraavien tekijöiden huomioon ottamiseksi:

(1)          toimintalinjan merkittävyys älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian toteuttamiseen nähden, ottaen huomioon erityiset ratkaistavat eroavuudet;

(2)          ympäristön suojelu ja parantaminen erityisesti ennalta varautumisen periaatetta sekä ennalta ehkäisevien toimien toteuttamisen periaatetta samoin kuin saastuttaja maksaa -periaatetta noudattaen;

(3)          käyttöön otetun yksityisen rahoituksen osuus;

(4)          seuraavan määritelmän mukaisten vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivien alueiden kuuluminen tuen piiriin:

a)      koheesiorahaston tukea saavat saarijäsenvaltiot ja muut saaret lukuun ottamatta saaria, joilla sijaitsee jäsenvaltion pääkaupunki tai joilla on kiinteät yhteydet mannermaahan;

b)      jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä määritellyt vuoristoalueet;

c)      harvaan asutut (alle 50 asukasta neliökilometriä kohden) ja erittäin harvaan asutut (alle 8 asukasta neliökilometriä kohden) alueet;

NELJÄS OSA

RAHASTOIHIN JA EUROOPAN MERI- JA KALATALOUSRAHASTOON SOVELLETTAVAT YLEISET SÄÄNNÖKSET

IVI OSASTO HALLINNOINTI JA VALVONTA

I LUKU Hallinto- ja valvontajärjestelmät

112 artikla Jäsenvaltioiden tehtävät

1.           Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimenpideohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmät perustetaan 62 ja 63 artiklan mukaisesti.

2.           Jäsenvaltioiden on estettävä, todettava ja oikaistava sääntöjenvastaisuudet sekä perittävä takaisin aiheettomasti maksetut määrät ja tarvittaessa perittävä viivästyskorkoa. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kyseisistä sääntöjenvastaisuuksista komissiolle ja tiedotettava komissiolle tapauksiin liittyvien hallinnollisten ja oikeudellisten menettelyjen etenemisestä.

Jos tuensaajalle aiheettomasti maksettuja määriä ei saada perittyä takaisin jäsenvaltion virheen tai laiminlyönnin vuoksi, jäsenvaltio vastaa menetettyjen määrien korvaamisesta unionin yleiseen talousarvioon.

Siirretään komissiolle valta antaa 142 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt tässä kohdassa määritetyistä jäsenvaltioiden velvoitteista.

3.           Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014 tuensaajien ja hallintoviranomaisten, todentamisviranomaisten, tarkastusviranomaisten ja välittävien elinten tiedonvaihto voidaan kokonaisuudessaan hoitaa yksinomaan sähköisten tiedonvaihtojärjestelmien avulla.

Järjestelmien avulla on määrä parantaa yhteentoimivuutta kansallisten ja unionin rakenteiden kanssa ja mahdollistaa se, että tuensaajat voivat toimittaa kaikki ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot vain kerran.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat tämän kohdan mukaista tiedonvaihtoa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 143 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Ensimmäistä, toista ja kolmatta alakohtaa ei sovelleta Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon.

II LUKU Hallinto- ja valvontaviranomaiset

113 artikla Viranomaisten nimeäminen

1.           Jäsenvaltion on nimettävä kuhunkin toimenpideohjelmaan hallintoviranomaiseksi kansallinen, alueellinen tai paikallinen viranomainen tai elin. Sama viranomainen tai elin voidaan nimetä hallintoviranomaiseksi useampaa kuin yhtä toimenpideohjelmaa varten.

2.           Jäsenvaltion on nimettävä kuhunkin toimenpideohjelmaan todentamisviranomaiseksi kansallinen, alueellinen tai paikallinen viranomainen tai elin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista. Sama todentamisviranomainen voidaan nimetä useampaa kuin yhtä toimenpideohjelmaa varten.

3.           Jäsenvaltio voi nimetä toimenpideohjelmaa varten hallintoviranomaisen, joka suorittaa lisäksi todentamisviranomaisen tehtävät.

4.           Jäsenvaltion on nimettävä kuhunkin toimenpideohjelmaan tarkastusviranomaiseksi kansallinen, alueellinen tai paikallinen viranomainen tai elin, joka on hallinto- ja todentamisviranomaisesta toiminnallisesti riippumaton. Sama tarkastusviranomainen voidaan nimetä useampaa kuin yhtä toimenpideohjelmaa varten.

5.           Kun kyseessä on Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoite ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, hallintoviranomainen, tapauksen mukaan todentamisviranomainen sekä tarkastusviranomainen voivat olla osa samaa viranomaista tai elintä edellyttäen, että tehtävien erottamista koskevaa periaatetta noudatetaan.

Sellaisissa toimintaohjelmissa, joissa rahastoista maksetun tuen kokonaismäärä on yli 250 000 000 euroa tai Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta maksetun tuen kyseessä ollessa yli 100 000 000, tarkastusviranomainen ei kuitenkaan saa olla osa samaa viranomaista tai elintä kuin hallintoviranomainen.

6.           Jäsenvaltio voi nimetä yhden tai useamman välittävän elimen, joka suorittaa tietyt hallinto- tai todentamisviranomaisen tehtävät kyseisen viranomaisen vastuulla. Asianmukaiset järjestelyt hallintoviranomaisen tai todentamisviranomaisen ja välittävien elinten välillä on vahvistettava kirjallisessa muodossa.

7.           Jäsenvaltio tai hallintoviranomainen voi antaa toimenpideohjelman osan hallinnoinnin välittävälle elimelle siten, että mainitun välittävän elimen ja jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen ja mainitun elimen välillä tehdään sopimus, jäljempänä ’yleiskattava tuki’. Välittävän elimen on osoitettava vakavaraisuutensa ja kyseistä alaa koskeva sekä hallinnollinen ja varainhoitoa koskeva pätevyytensä.

8.           Jäsenvaltion on vahvistettava kirjalliset säännöt, jotka koskevat sen suhteita hallintoviranomaisiin, todentamisviranomaisiin ja tarkastusviranomaisiin, kyseisten viranomaisten välisiä suhteita sekä kyseisten viranomaisten suhteita komissioon.

114 artikla Hallintoviranomaisen tehtävät

1.           Hallintoviranomainen vastaa toimenpideohjelman hallinnoinnista moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen.

2.           Kun kyseessä on ohjelmatason hallinto, toimenpideohjelmasta vastaavan hallinto-viranomaisen tehtävänä on

a)      tukea seurantakomitean työtä ja toimittaa sille tietoja, joita se tarvitsee tehtäviensä hoitamiseksi, erityisesti tietoja edistymisestä toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamisessa sekä taloudellisia tietoja ja indikaattoreihin ja välitavoitteisiin liittyviä tietoja;

b)      laatia vuotuiset ja lopulliset täytäntöönpanokertomukset ja toimittaa ne komissiolle sen jälkeen, kun seurantakomitea on ne hyväksynyt;

c)      asettaa välittävien elinten saataville niiden tehtävien suorittamisen kannalta olennaisia tietoja ja tuensaajien saataville toimien toteuttamisen kannalta olennaisia tietoja;

d)      ottaa käyttöön sähköinen tietojärjestelmä, jolla tallennetaan ja säilytetään seurantaa, arviointia, varainhoitoa ja tarkastamista varten tarvittavat tiedot kustakin toimesta, tapauksen mukaan myös tiedot toimien yksittäisistä osallistujista;

e)      varmistaa, että d alakohdassa tarkoitetut tiedot kerätään ja viedään kyseiseen järjestelmään ja säilytetään siinä ja että indikaattoreita koskevat tiedot jaotellaan sukupuolen mukaan, jos ESR-asetuksen liitteessä I on tällainen jaotteluvaatimus.

3.           Kun kyseessä on toimien valinta, hallintoviranomaisen tehtävänä on

a)      laatia ja ottaa hyväksymisen jälkeen käyttöön asianmukaiset valintamenettelyt ja -perusteet, jotka

i)        ovat syrjimättömät ja avoimet;

ii)       vastaavat 7 ja 8 artiklassa säädettyjä yleisiä periaatteita;

b)      varmistaa, että valittu toimi kuuluu kyseisen rahaston tai kyseisten rahastojen toiminta-alaan ja tukitoimen luokkaan, tai Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kyseessä ollessa toimenpideohjelman toimintalinjassa tai -linjoissa määritettyyn tukitoimien luokkaan prioriteetissa tai prioriteeteissa yksilöityyn toimenpiteeseen;

c)      toimitettava tuensaajalle asiakirja, jossa määritetään kullekin toimelle asetetut tukiedellytykset mukaan lukien erityisvaatimukset, jotka koskevat osana toimea toimitettavia tuotteita tai suoritettavia palveluja, rahoitussuunnitelmaa ja toteuttamiselle asetettua aikarajoitusta;

d)      varmistaa ennen toimen hyväksymistä, että tuensaajalla on c alakohdassa määriteltyjen edellytysten täyttämiseen tarvittavat hallinnolliset, toiminnalliset ja rahoitusvalmiudet;

e)      varmistua toimea koskevien unionin ja kansallisten sääntöjen noudattamisesta, jos toimi on alkanut ennen kuin siihen liittyvä rahoitushakemus on jätetty hallintoviranomaiselle;

f)       varmistaa, että hakijalle ei myönnetä rahastoista tukea, jos siltä on peritty tai olisi pitänyt periä takaisin tukea 61 artiklan mukaisesti tuotantotoiminnan unionin alueella tapahtuvan uudelleensijoittamisen vuoksi;

g)      määrittää tukitoimien luokat tai Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kyseessä ollessa toimenpiteet, joihin toimen menot on kohdennettava.

4.           Kun kyseessä on toimenpideohjelman varainhoito ja valvonta, hallintoviranomaisen tehtävänä on

a)      tarkastaa, että osarahoitetut tuotteet ja palvelut on toimitettu ja että tuensaajat ovat maksaneet ilmoittamansa menot ja että ne ovat sovellettavan unionin ja kansallisten lainsäädännön, toimenpideohjelman ja toimelle asetettujen tukiedellytysten mukaiset;

b)      varmistaa, että tosiasiallisesti syntyneiden tukikelpoisten kustannusten perusteella korvattavien toimien täytäntöönpanoon osallistuvilla tuensaajilla on käytössään joko erillinen kirjanpitojärjestelmä tai soveltuva kirjanpitokoodi kaikille toimeen liittyville tapahtumille;

c)      ottaa käyttöön tehokkaita ja oikeasuhteisia petostentorjuntatoimenpiteitä todetut riskin huomioon ottaen;

d)      ottaa käyttöön menettelyt, joilla varmistetaan, että kaikki menoja ja tarkastuksia koskevat asiakirjat, joita tarvitaan asianmukaisen jäljitysketjun turvaamiseksi, säilytetään 62 artiklan g alakohdan vaatimusten mukaisesti;

e)      laatia hallinnollinen vahvistuslausuma hallinto- ja valvontajärjestelmän toiminnasta, tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta sekä moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattamisesta sekä kertomus, jossa esitetään toimitettujen hallinnon tarkastusten tulokset, hallinto- ja valvontajärjestelmässä havaitut puutteet sekä niiden korjaamiseksi toteutetut toimet.

5.           Edellä olevan 4 kohdan a alakohdan mukaisten tarkastusten on sisällettävä seuraavat menettelyt:

a)      tuensaajan kutakin korvaushakemusta koskevat hallinnolliset tarkastukset;

b)      toimia koskevat, paikan päällä tehtävät tarkastukset.

Paikan päällä tehtävien tarkastusten tiheys ja kattavuus on suhteutettava toimelle myönnetyn julkisen tuen määrään sekä riskitasoon, joka on määritetty paikan päällä tehdyissä tarkastuksissa ja tarkastusviranomaisen toimittamissa tarkastuksissa koko hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta.

6.           Edellä olevan 5 kohdan b alakohdan mukaisia yksittäisten toimien paikan päällä suoritettavia tarkastuksia voidaan tehdä otantaperiaatteella.

7.           Mikäli hallintoviranomainen on myös toimenpideohjelman tuensaaja, 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin tarkastuksiin liittyvillä järjestelyillä on varmistettava tehtävien erottaminen riittävällä tavalla.

8.           Komissio antaa 142 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan 2 kohdan d alakohdan mukaisessa tiedonvaihdossa sovellettavat toimintatavat.

9.           Komissio antaa 142 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettuun jäljitysketjuun liittyviä järjestelyjä koskevat säännöt.

10.         Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä 4 kohdan e alakohdassa tarkoitetun hallinnollisen vahvistuslausuman mallin. Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 143 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

115 artikla Todentamisviranomaisen tehtävät

Toimenpideohjelman todentamisviranomaisen tehtävänä on erityisesti

a)           laatia maksatushakemukset ja toimittaa ne komissiolle sekä todentaa, että ne on laadittu luotettavan kirjanpitojärjestelmän ja todennettavissa olevien tositteiden perusteella ja että niihin on kohdistunut hallintoviranomaisen tekemiä tarkastuksia;

b)           laatia tilinpäätös;

c)           todentaa vuotuisten tilinpäätöstietojen täydellisyys, oikeellisuus ja totuudenmukaisuus ja se, että kirjatut menot ovat sovellettavien unionin ja kansallisten sääntöjen mukaiset ja aiheutuneet toimenpideohjelmaan sovellettavien perusteiden mukaisesti rahoitettaviksi valituista toimista, jotka ovat unionin ja kansallisten sääntöjen mukaiset;

d)           varmistaa, että käytössä on kutakin toimea koskevan kirjanpitoaineiston tallentamiseen ja säilyttämiseen tarkoitettu sähköinen tietojärjestelmä, joka käsittää kaikki maksatushakemusten ja tilinpäätöksen laatimiseen vaaditut tiedot, mukaan lukien tiedot takaisin perittävistä määristä, takaisin perityistä määristä sekä määristä, jotka on palautettu johonkin toimeen tai toimenpideohjelmaan tarkoitetun rahoitusosuuden täysimääräisen tai osittaisen peruuttamisen johdosta;

e)           varmistaa, että se on saanut hallintoviranomaiselta maksatushakemusten laatimista ja esittämistä varten tarvitsemansa tiedot menoja koskevista menettelyistä ja tarkastuksista;

f)            ottaa maksatushakemusten laadinnassa ja esittämisessä huomioon kaikkien tarkastusviranomaisen tekemien tai sen vastuulla tehtyjen tarkastusten tulokset;

g)           säilyttää sähköisessä muodossa kirjanpitoaineisto, joka koskee komissiolle ilmoitettuja menoja ja tuensaajille maksettua vastaavaa julkista rahoitusosuutta;

h)           pitää kirjaa takaisin perittävistä määristä ja määristä, jotka on poistettu johonkin toimeen osoitetun rahoitusosuuden täysimääräisen tai osittaisen peruuttamisen johdosta. Takaisin perityt määrät palautetaan unionin yleiseen talousarvioon ennen toimenpideohjelman päättämistä vähentämällä ne seuraavasta menoilmoituksesta.

116 artikla Tarkastusviranomaisen tehtävät

1.           Tarkastusviranomaisen on varmistettava, että tehdään hallinto- ja valvontajärjestelmiä, toimista poimittua asianmukaista otosta sekä tilinpäätöstä koskevia tarkastuksia.

Siirretään komissiolle valta antaa kyseisiä tarkastuksia koskevien edellytysten vahvistamiseksi delegoituja säädöksiä 142 artiklan mukaisesti.

2.           Jos tarkastukset suorittaa jokin muu elin kuin tarkastusviranomainen, tarkastusviranomaisen on huolehdittava siitä, että kaikki tällaiset elimet ovat vaadittavalla tavalla toiminnallisesti riippumattomia.

3.           Tarkastusviranomaisen on huolehdittava siitä, että tarkastustyössä otetaan huomioon kansainvälisesti hyväksytyt tarkastusstandardit.

4.           Tarkastusviranomaisen on kuuden kuukauden kuluessa toimenpideohjelman hyväksymisestä laadittava tarkastusten toimittamista koskeva tarkastusstrategia. Tarkastusstrategiassa on vahvistettava tarkastusmenetelmät, toimia koskevissa tarkastuksissa sovellettava otantamenetelmä sekä kuluvan tilivuoden ja kahden seuraavan tilivuoden tarkastussuunnitelma. Tarkastusstrategiaa on päivitettävä vuosittain vuodesta 2016 vuoden 2022 loppuun. Jos useampaan toimenpideohjelmaan sovelletaan yhteistä hallinto- ja valvontajärjestelmää, kyseisille toimenpideohjelmille voidaan laatia yksi tarkastusstrategia. Tarkastusviranomaisen on toimitettava tarkastusstrategia komissiolle pyynnöstä.

5.           Tarkastusviranomaisen on laadittava

i)       edellisen tilivuoden tilinpäätöstä koskeva tarkastuslausunto, joka koskee tilinpäätöstietojen täydellisyyttä, oikeellisuutta ja totuudenmukaisuutta, hallinto- ja valvontajärjestelmän toimintaa sekä tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta;

ii)       vuotuinen tarkastuskertomus, jossa esitetään edellisen tilivuoden aikana tehtyjen tarkastusten havainnot.

Edellä ii alakohdassa tarkoitetussa kertomuksessa on esitettävä hallinto- ja valvontajärjestelmässä havaitut puutteet sekä niiden korjaamiseksi toteutetut tai ehdotetut toimenpiteet.

Jos useampaan toimenpideohjelmaan sovelletaan yhteistä hallinto- ja valvontajärjestelmää, ii alakohdassa vaaditut tiedot voidaan koota yhteen kertomukseen.

6.           Komissio vahvistaa tarkastusstrategian, tarkastuslausunnon ja vuotuisen tarkastuskertomuksen mallit sekä 4 kohdassa tarkoitetun otantamenetelmän täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 143 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7.           Komissio hyväksyy komission virkamiesten tai komission valtuuttamien edustajien tekemien tarkastusten aikana kerättyjen tietojen käyttöä koskevat soveltamissäännöt 143 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

III LUKU Hyväksyntä

117 artikla Hallintoviranomaisen ja todentamisviranomaisen hyväksyntä ja hyväksynnän peruuttaminen

1.           Hyväksynnän antavan elimen on annettava virallinen päätös sellaisten hallintoviranomaisten ja todentamisviranomaisten hyväksymisestä, jotka täyttävät komission delegoiduilla säädöksillä 142 artiklan mukaisesti vahvistamat hyväksymisperusteet.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitetun virallisen päätöksen on perustuttava riippumattoman tarkastuselimen antamaan kertomukseen ja lausuntoon, joissa esitetään arviointi hallinto- ja valvontajärjestelmästä, myös välittävien elinten osuudesta kyseisessä järjestelmässä, sekä arvioidaan, onko järjestelmä 62, 63, 114 ja 115 artiklan mukainen. Hyväksynnän antavan elimen on otettava huomioon se, ovatko toimenpideohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmät samanlaisia kuin edellisellä ohjelmakaudella käytetyt järjestelmät, sekä kaikki osoitukset järjestelmien tehokkaasta toiminnasta.

3.           Jäsenvaltion on toimitettava 1 kohdassa tarkoitettu virallinen päätös komissiolle kuuden kuukauden kuluessa toimenpideohjelman hyväksymistä koskevan päätöksen antamisesta.

4.           Jos rahastoista toimenpideohjelmalle annetun tuen kokonaismäärä ylittää 250 000 000 euroa tai Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta annetun tuen kyseessä ollessa ylittää 100 000 000 euroa, komissio voi pyytää kahden kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun virallisen päätöksen vastaanottamisesta riippumattoman tarkastuselimen kertomusta ja lausuntoa sekä hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvausta.

Komissio voi esittää huomautuksia kahden kuukauden kuluessa kyseisten asiakirjojen vastaanottamisesta.

Päättäessään kyseisten asiakirjojen pyytämisestä komissio ottaa huomioon, ovatko toimenpideohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmät samanlaisia kuin edellisellä ohjelmakaudella käytetyt järjestelmät ja suorittaako hallintoviranomainen myös todentamisviranomaisen tehtävät, minkä lisäksi se ottaa huomioon myös kaikki osoitukset järjestelmien tehokkaasta toiminnasta.

118 artikla Yhteistyö tarkastusviranomaisten kanssa

1.           Komissio tekee yhteistyötä tarkastusviranomaisten kanssa niiden tarkastussuunnitelmien ja -menetelmien keskinäiseksi yhteensovittamiseksi ja vaihtaa viipymättä tietoja hallinto- ja valvontajärjestelmien tarkastusten tuloksista.

2.           Tämän yhteistyön helpottamiseksi tapauksissa, joissa jäsenvaltio nimeää useita tarkastusviranomaisia, jäsenvaltio voi nimetä yhteensovittamisesta vastaavan elimen.

3.           Komissio, tarkastusviranomaiset sekä mahdollinen yhteensovittamisesta vastaava elin tapaavat säännöllisesti vähintään kerran vuodessa, jolleivät ne muuta sovi, tutkiakseen yhdessä vuotuista tarkastuskertomusta, lausuntoa ja tarkastusstrategiaa ja vaihtaakseen näkemyksiä hallinto- ja valvontajärjestelmien parantamiseen liittyvistä kysymyksistä.

VII OSASTO VARAINHOITO, TILIEN TARKASTUS JA HYVÄKSYMINEN JA RAHOITUSOIKAISUT

I LUKU Varainhoito

119 artikla  Maksuja koskevat yhteiset säännöt

Jäsenvaltion on varmistettava, että tuensaajille maksetun julkisen tuen määrä on viimeistään toimenpideohjelman päättämisvaiheessa ainakin yhtä suuri kuin komission rahastoista jäsenvaltiolle maksama rahoitusosuus.

120 artikla Välimaksujen, vuotuisen loppusaldon sekä loppumaksun laskemista koskevat yhteiset säännöt

1.           Komissio maksaa välimaksuna 90 prosenttia määrästä, joka saadaan sovellettaessa toimenpideohjelman hyväksymistä koskevassa päätöksessä säädettyä kunkin prioriteetin toimintalinjan osarahoitusosuutta kyseisen prioriteetin toimintalinjan osalta tukikelpoisiin menoihin, jotka on ilmoitettu maksatushakemuksessa. Se määrittää vuotuisen saldon 130 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.           Rahastoista tai Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta toimintalinjalle prioriteetille välimaksuina, vuotuisina saldoina sekä loppumaksuina maksettu yhteisön rahoitusosuus ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin

a)      toimintalinjaa prioriteettia koskevassa maksatushakemuksessa ilmoitettu julkinen tuki; ja

b)      toimintalinjalle prioriteetille rahastoista tai Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta osoitettu rahoitusosuus, joka on vahvistettu toimenpideohjelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä.

3.           Sen estämättä, mitä 22 kohdassa säädetään, välimaksuina ja loppumaksuina maksettu unionin tuki ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin julkinen tuki ja rahastoista tai Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta kullekin prioriteetille toimintalinjalle myönnetyn tuen enimmäismäärä, joka vahvistetaan toimenpideohjelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä.

121 artikla Maksatushakemukset

1.           Maksatushakemuksiin on sisällyttävä kunkin prioriteetin toimintalinjan osalta

a)      tuensaajien toimia toteuttaessaan maksamien tukikelpoisten menojen kokonaismäärä, joka on viety todentamisviranomaisen kirjanpitoon;

b)      toimien toteuttamisesta aiheutuneen julkisen tuen kokonaismäärä, joka on viety todentamisviranomaisen kirjanpitoon

c)      tuensaajalle maksettu vastaava tukikelpoinen julkinen tuki, joka on viety todentamisviranomaisen kirjanpitoon.

2.           Maksatushakemuksiin sisältyvien menojen tueksi on esitettävä maksukuitit tai vastaavalla tavalla todistusvoimaiset kirjanpitoasiakirjat, paitsi jos kyseessä on 57 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa, 58 artiklassa, 59 artiklan 1 kohdassa ja 93 artiklassa sekä Euroopan sosiaalirahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o […]/2012 [ESR] 14 artiklassa säädetty tukimuoto. Tällaisten tukimuotojen tapauksessa maksatushakemukseen on sisällytettävä menoina hallintoviranomaisen tuensaajalle korvaamat kustannukset.

3.           Komissio hyväksyy maksatushakemusten mallin täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 143 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

122 artikla Tuensaajalle maksettavat maksut

Hallintoviranomaisten on varmistettava, että tuensaajat saavat julkisen tuen kokonaisuudessaan mahdollisimman pian ja täysimääräisenä ja joka tapauksessa ennen kuin vastaavat menot sisällytetään maksatushakemukseen. Siitä ei saa vähentää tai pidättää mitään määriä eikä siitä saa periä mitään erityismaksuja tai muita vaikutukseltaan vastaavia maksuja, jotka vähentäisivät tuensaajille maksettavia määriä.

123 artikla Euron käyttö

1.           Jäsenvaltiot, jotka eivät ole ottaneet käyttöön euroa valuuttanaan maksatushakemuksen päivämäärään mennessä, muuntavat kansallisessa valuutassa aiheutuneet menojen määrät euroiksi. Tämä määrä muunnetaan euroiksi käyttäen komission kuukausittaista kirjanpitokurssia siltä kuukaudelta, jonka aikana meno merkittiin kyseisen toimenpideohjelman hallintoviranomaisen tileille. Komissio julkaisee tämän kurssin sähköisesti kuukausittain.

2.           Kun eurosta tulee jonkin jäsenvaltion valuutta, 1 kohdassa kuvattua muuntomenettelyä sovelletaan edelleen kaikkiin menoihin, jotka merkitään hallintoviranomaisen tileille ennen kansallisen valuutan ja euron välisen kiinteän muuntokurssin voimaantulopäivää.

124 artikla Ennakkomaksun maksaminen

1.           Ensimmäinen ennakkomaksu maksetaan erinä seuraavasti:

a)      vuonna 2014: kaksi prosenttia tukimäärästä, joka rahastoista ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta on osoitettu kyseiselle toimenpideohjelmalle koko ohjelmakaudeksi;

b)      vuonna 2015: yksi prosentti tukimäärästä, joka rahastoista ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta on osoitettu kyseiselle toimenpideohjelmalle koko ohjelmakaudeksi;

c)      vuonna 2016: yksi prosentti tukimäärästä, joka rahastoista ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta on osoitettu kyseiselle toimenpideohjelmalle koko ohjelmakaudeksi.

Jos toimenpideohjelma hyväksytään vuonna 2015 tai myöhemmin, aikaisemmat erät maksetaan hyväksymisvuonna.

2.           Vuotuinen ennakkomaksu maksetaan ennen heinäkuun 1 päivää vuosina 2016–2022. Vuonna 2016 se on kaksi prosenttia tukimäärästä, joka rahastoista ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta on osoitettu kyseiselle toimenpideohjelmalle koko ohjelmakaudeksi. Vuosina 2017–2022 se on 2,5 prosenttia tukimäärästä, joka rahastoista ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta on osoitettu kyseiselle toimenpideohjelmalle koko ohjelmakaudeksi.

125 artikla Ennakkomaksun selvittäminen

Ennakkomaksuna maksettu määrä poistetaan komission tileistä 130 artiklan mukaisesti.

126 artikla Välimaksupyyntöjen esittämistä ja niiden maksamista koskevat määräajat

1.           Todentamisviranomaisen on esitettävä säännöllisesti välimaksupyyntö, joka kattaa kyseisen viranomaisen kirjanpitoon viedyt, tuensaajille maksettua julkista tukea vastaavat määrät 30 päivänä kesäkuuta päättyvältä tilivuodelta.

2.           Todentamisviranomaisen on esitettävä välimaksua koskeva lopullinen maksupyyntö viimeistään edellisen tilivuoden päätymistä seuraavan heinäkuun 31 päivänä, ja joka tapauksessa ennen kuin se esittää ensimmäisen välimaksupyynnön seuraavalta tilivuodelta.

3.           Ensimmäistä välimaksupyyntöä ei saa tehdä ennen kuin komissio on saanut virallisen asiakirjan hallintoviranomaisen hyväksymisestä.

4.           Välimaksuja ei saa suorittaa toimenpideohjelmalle, jos komissiolle ei ole toimitettu vuotuista täytäntöönpanokertomusta 101 artiklan rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti.

5.           Komissio suorittaa välimaksun käytettävissä olevien varojen rajoissa viimeistään 60 päivän kuluttua siitä päivästä, jona maksupyyntö on kirjattu komissiossa.

127 artikla Vapauttaminen

1.           Komissio vapauttaa toimenpideohjelmassa toisen alakohdan mukaisesti lasketusta määrästä ne osat, joita ei ole käytetty ensimmäisen ja vuotuisen ennakkomaksun, välimaksujen ja vuotuisen saldon maksamiseen viimeistään ohjelman talousarviositoumusvuotta seuraavan toisen varainhoitovuoden joulukuun 31 päivänä tai joiden osalta ei ole esitetty 121 artiklan mukaisesti laadittua maksupyyntöä 126 artiklan mukaisesti.

Komissio laskee vapautettavan määrän lisäämällä kuudesosan vuoden 2014 vuotuiseen kokonaisrahoitusosuuteen liittyvästä vuotuisesta talousarviositoumuksesta kuhunkin kauden 2015–2020 talousarviositoumuksista.

2.           Poiketen siitä, mitä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, vapauttamisen määräaikoja ei sovelleta vuoden 2014 vuotuista kokonaisrahoitusosuutta koskevaan vuotuiseen talousarviositoumukseen.

3.           Jos ensimmäinen talousarviositoumus liittyy vuoden 2015 vuotuiseen kokonaisrahoitusosuuteen, vapauttamisen määräaikoja ei 1 kohdasta poiketen sovelleta vuoden 2015 vuotuista kokonaisrahoitusosuutta koskevaan vuotuiseen talousarviositoumukseen. Tuolloin komissio laskee 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisen määrän lisäämällä viidesosan vuoden 2015 vuotuista kokonaisrahoitusosuutta koskevasta vuotuisesta talousarviositoumuksesta kuhunkin kauden 2016–2020 talousarviositoumuksista.

4.           Talousarviositoumusten 31 päivänä joulukuuta 2022 avoinna oleva osa vapautetaan, jos mikä tahansa 130 artiklan 1 kohdassa vaadituista asiakirjoista on jätetty toimittamatta komissiolle 30 päivään syyskuuta 2023 mennessä.

II LUKU Tilien tarkastus ja hyväksyminen ja päättäminen

I jakso Tilien tarkastus ja hyväksyminen

128 artikla Tilinpäätöksen sisältö

1.           Kunkin toimenpideohjelman varmennettujen tilinpäätöstietojen on katettava tilivuosi ja sisällettävä kunkin toimintalinjan osalta:

a)      tuensaajien toimia toteuttaessaan maksamien tukikelpoisten menojen kokonaismäärä, joka on viety todentamisviranomaisen kirjanpitoon, ja vastaava maksettu tukikelpoinen julkinen tuki sekä toimien toteuttamisesta aiheutuneen julkisen tuen kokonaismäärä;

b)      tilivuoden aikana peruutetut ja takaisin perityt määrät, tilivuoden lopun tilanteen mukaisesti takaisin perittävät määrät, 61 artiklan nojalla suoritetut takaisinperinnät sekä määrät, joita ei saada perityiksi takaisin;

c)      prioriteettikohtainen toimintalinjakohtainen luettelo niistä tilivuoden aikana päätökseen saaduista toimista, jotka ovat saaneet tukea EAKR:stä, koheesiorahastosta ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta;

d)      kunkin prioriteetin osalta toimintalinjoittain edellä olevan a alakohdan nojalla todettujen menojen ja saman tilivuoden osalta maksatushakemuksissa ilmoitettujen menojen välinen täsmäytys sekä selvitys mahdollisista eroista.

2.           Todentamisviranomainen voi määrittää kunkin tilinpäätökseen sisältyvän prioriteetin toimintalinjan osalta varauksen, joka saa olla enintään viisi prosenttia kyseiseltä tilivuodelta esitettyjen maksatushakemusten mukaisista kokonaismenoista, jos tarkastusviranomaisen kanssa on käynnissä menettely, jossa käsitellään kyseisten menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden arviointia. Varauksen kattama määrä on vähennettävä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta tukikelpoisten menojen kokonaismäärästä. Kyseiset määrät on lopullisesti sisällytettävä seuraavan vuoden tilinpäätökseen tai jätettävä sen ulkopuolelle.

129 artikla Tietojen toimittaminen

Jäsenvaltioiden on toimitettava 75 artiklan 1 kohdan mukaiset asiakirjat kultakin vuodelta vuodesta 2016 vuoden 2022 loppuun.

130 artikla Vuotuinen tilien tarkastus ja hyväksyminen

1.           Laskiessaan rahastoista ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta tietyn tilivuoden osalta veloitettavaa määrää komissio ottaa huomioon seuraavat:

a)      kirjanpitoon viety 128 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu menojen kokonaismäärä, johon sovelletaan kunkin toimintalinjan osarahoitusosuutta;

b)      komission kyseisen tilivuoden aikana suorittamien maksujen kokonaismäärä, joka käsittää seuraavat:

i)        komission 120 artiklan 1 kohdan ja 22 artiklan mukaisesti suorittamien välimaksujen määrä; ja

ii)       124 artiklan 2 kohdan mukaisesti maksetun vuotuisen ennakkomaksun määrä.

2.           Kun tilien tarkastuksen ja hyväksymisen tuloksena saatu vuotuinen saldo on saatavaa jäsenvaltiolta, komissio antaa siitä perintämääräyksen. Kun vuotuinen saldo on maksettava jäsenvaltiolle, se lisätään seuraavaan välimaksuun, jonka komissio suorittaa tilien tarkastuksen ja hyväksymisen jälkeen.

3.           Jos komissio ei jäsenvaltiosta johtuvista syistä pysty suorittamaan tilien tarkastusta ja hyväksymistä viimeistään tilivuoden päättymistä seuraavan vuoden huhtikuun 30 päivänä, komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle toimenpiteistä, jotka hallintoviranomaisen tai tarkastusviranomaisen on toteutettava, tai tutkimuksista, joita komissio esittää suoritettavaksi 65 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla.

4.           Komission suorittama vuotuisen saldon maksu perustuu kirjanpidon mukaisiin menoihin, joista on vähennetty sellaisten komissiolle ilmoitettujen menojen osalta tehty varaus, jota käsittelevä menettely on käynnissä tarkastusviranomaisen kanssa.

131 artikla Vähittäinen päättäminen

1.           EAKR:n, koheesiorahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tapauksessa kunkin toimenpideohjelman tilinpäätökseen on sisällytettävä prioriteettikohtainen luettelo tilivuoden aikana päätökseen saaduista toimista. Menot, jotka liittyvät näihin toimiin ja sisältyvät tileihin, joiden osalta on tehty tarkastus- ja hyväksymispäätös, katsotaan päätetyiksi.

2.           ESR:n tapauksessa menot, jotka sisältyvät tileihin, joiden osalta on tehty tarkastus- ja hyväksymispäätös, katsotaan päätetyiksi.

132 artikla Asiakirjojen saatavuus

1.           Hallintoviranomaisen on varmistettava, että kaikki toimia koskevat tositteet ovat pyynnöstä komission ja tilintarkastustuomioistuimen saatavilla kolmen vuoden ajan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta valtiontukisääntöjen soveltamista. Kyseinen kolmen vuoden määräaika alkaa tilien tarkastusta ja hyväksymistä koskevan, 130 artiklan nojalla hyväksytyn päätöksen antamisvuoden joulukuun 31 päivänä tai viimeistään loppumaksun suorittamispäivänä.

Mainittu kolmen vuoden määräaika lakkaa kulumasta vireillä olevan oikeudenkäynnin tai hallintomenettelyn johdosta tai komission asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä.

2.           Asiakirjat on säilytettävä joko alkuperäisinä tai oikeaksi todistettuina jäljennöksinä tai sellaisilla yleisesti hyväksytyillä tietovälineillä, joissa on alkuperäiset asiakirjat sähköisessä muodossa tai vain sähköisessä muodossa olemassa olevat asiakirjat.

3.           Asiakirjat on säilytettävä muodossa, josta tietojen kohteet ovat tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen siihen tarkoitukseen, jota varten tiedot on kerätty tai jota varten niitä myöhemmin käsitellään.

4.           Siirretään komissiolle valta antaa 142 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla määritetään, mitä tietovälineitä voidaan pitää yleisesti hyväksyttyinä.

5.           Kansallisten viranomaisten on määritettävä menettely, jolla yleisesti hyväksytyillä tietovälineillä säilytettyjen asiakirjojen todistetaan vastaavan alkuperäisiä asiakirjoja, ja menettelyllä on varmistettava, että säilytetyt versiot vastaavat kansallisten lakien vaatimuksia ja että niitä voidaan käyttää tarkastustarkoituksiin.

6.           Jos asiakirjat ovat olemassa vain sähköisessä muodossa, käytettyjen tietokonejärjestelmien on täytettävä hyväksytyt turvallisuusvaatimukset, joilla varmistetaan, että säilytetyt asiakirjat vastaavat kansallisten lakien vaatimuksia ja että niitä voidaan käyttää tarkastustarkoituksiin.

II jakso Toimenpideohjelmien päättäminen

133 artikla  Asiakirjojen esittäminen päättämistä varten ja loppumaksun maksaminen

1.           Jäsenvaltioiden on esitettävä seuraavat asiakirjat viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2023:

a)      loppumaksun maksamista koskeva hakemus;

b)      rahastoista tuettavaa toimenpideohjelmaa koskeva lopullinen täytäntöönpanokertomus tai Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta tuetun toimintaohjelman viimeinen vuosittainen täytäntöönpanokertomus; ja

c)      edellä 75 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat viimeiseltä tilivuodelta eli 1 päivästä heinäkuuta 2022 alkaen 30 päivään kesäkuuta 2023.

2.           Loppumaksu maksetaan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua viimeisen tilivuoden tilien tarkastusta ja hyväksymistä koskevan päätöksen päivästä tai yhden kuukauden kuluttua lopullisen täytäntöönpanokertomuksen hyväksymispäivästä, sen mukaan kumpi päivämäärä on myöhempi.

III jakso Maksujen keskeyttäminen

134 artikla  Maksujen keskeyttäminen

1.           Komissio voi keskeyttää välimaksut prioriteettien toimintalinjojen tai toimenpideohjelmien tasolla kokonaan tai osittain, jos:

a)      toimenpideohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmässä on vakava puute, jonka osalta ei ole toteutettu oikaisutoimenpiteitä;

b)      menoilmoitukseen sisältyvät menot liittyvät vakavia taloudellisia seurauksia aiheuttavaan sääntöjenvastaisuuteen, jota ei ole oikaistu;

c)      jäsenvaltio ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä korjatakseen 74 artiklan mukaisen keskeyttämisen aiheuttavan tilanteen;

d)      seurantajärjestelmän laadussa tai luotettavuudessa tai yhteisiä ja erityisiä indikaattoreita koskevissa tiedoissa on vakava puute;

e)      jäsenvaltio ei ole toteuttanut ennakkoehtojen täyttämiseen liittyviä toimenpideohjelman mukaisia toimenpiteitä;

f)       tulosten tarkastelusta käy ilmi, että toimintalinjan osalta ei ole saavutettu tuloskehyksessä asetettuja välitavoitteita;

g)      jäsenvaltio jättää vastaamatta tai ei vastaa riittävällä tavalla 20 artiklan 3 kohdan mukaisessa tilanteessa.

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahastokohtaisissa säännöissä voidaan vahvistaa lisäperusteita maksun määräajan kulumisen keskeyttämiselle, jos jäsenvaltio ei ole noudattanut yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia velvoitteitaan.

2.           Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä päättää keskeyttää välimaksut kokonaisuudessaan tai osittain sen jälkeen, kun se on antanut jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää huomautuksensa.

3.           Komissio lopettaa kaikkia välimaksuja tai niiden osaa koskevan keskeytyksen, kun jäsenvaltio on toteuttanut keskeytyksen lopettamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

III LUKU Rahoitusoikaisut

I jakso Jäsenvaltioiden tekemät rahoitusoikaisut

135 artikla  Jäsenvaltioiden tekemät rahoitusoikaisut

1.           Jäsenvaltioilla on ensisijainen vastuu sääntöjenvastaisuuksien tutkimisesta, tarvittavien rahoitusoikaisujen tekemisestä ja varojen takaisinperinnästä. Kun on kyse järjestelmästä aiheutuvasta sääntöjenvastaisuudesta, jäsenvaltion on laajennettava tutkimuksiaan siten, että ne kattavat kaikki toimet, joihin on voinut aiheutua sääntöjenvastaisuuksia.

2.           Jäsenvaltion on tehtävä tarpeelliset rahoitusoikaisut, jotka liittyvät toimissa tai toimenpideohjelmissa havaittuihin yksittäisiin tai järjestelmästä aiheutuviin sääntöjenvastaisuuksiin. Rahoitusoikaisut käsittävät toimen tai toimenpideohjelman julkisen rahoitusosuuden peruuttamisen kokonaan tai osittain. Jäsenvaltion on otettava huomioon sääntöjenvastaisuuksien luonne ja vakavuus sekä niistä rahastolle tai Euroopan meri- ja kalatalousrahastolle aiheutunut taloudellinen tappio, ja sen on tehtävä oikeasuhteinen oikaisu. Hallintoviranomaisen on sisällytettävä rahoitusoikaisut sen tilivuoden tilinpäätökseen, jona peruuttamisesta päätetään.     

3.           Jäsenvaltio voi käyttää 2 kohdan mukaisesti peruutetun rahastojen tai Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoitusosuuden uudelleen kyseisessä toimenpideohjelmassa, jollei 4 kohdasta muuta johdu.

4.           Rahoitusosuutta, joka on peruutettu 2 kohdan mukaisesti, ei saa käyttää uudelleen mihinkään oikaisun kohteena olleeseen toimeen, ja jos rahoitusoikaisu tehdään järjestelmästä aiheutuvan sääntöjenvastaisuuden vuoksi, osuutta ei saa käyttää mihinkään sellaiseen toimeen, jossa on esiintynyt järjestelmästä aiheutuva sääntöjenvastaisuus.

5.           Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahastokohtaisissa säännöissä voidaan vahvistaa lisävaatimuksia jäsenvaltioiden tekemille rahoitusoikaisuille, jos yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia sääntöjä ei ole noudatettu.

II jakso Komission tekemät rahoitusoikaisut

136 artikla  Rahoitusoikaisujen perusteet

1.           Komissio voi tehdä rahoitusoikaisuja täytäntöönpanosäädöksillä peruuttamalla toimenpideohjelmalle myönnetyn unionin rahoitusosuuden 77 artiklan mukaisesti kokonaan tai osittain, jos se tarvittavan tutkinnan jälkeen päätyy siihen, että:

a)      toimenpideohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmässä on vakava puute, joka on vaarantanut toimenpideohjelmalle jo maksetun unionin rahoitusosuuden;

b)      jäsenvaltio ei ole täyttänyt 135 artiklan mukaisia velvoitteitaan ennen tämän kohdan mukaisen oikaisumenettelyn vireillepanoa;

c)      maksupyyntöön sisältyvät menot ovat sääntöjenvastaiset, eikä jäsenvaltio ole oikaissut niitä ennen tämän kohdan mukaisen oikaisumenettelyn vireillepanoa.

Komissio tekee rahoitusoikaisunsa havaittujen yksittäisten sääntöjenvastaisuuksien perusteella ja ottaen huomioon sen, onko sääntöjenvastaisuus järjestelmästä aiheutuva. Jos rahastoista tai Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta veloitettujen sääntöjenvastaisten menojen tarkka laskeminen ei ole mahdollista, komissio soveltaa kiinteämääräistä tai ekstrapoloitua rahoitusoikaisua.

2.           Edellä olevan 1 kohdan mukaisen oikaisun määrää päättäessään komissio ottaa huomioon sääntöjenvastaisuuden luonteen ja vakavuuden samoin kuin kyseisessä toimenpideohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmissä havaittujen puutteiden johdosta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten suuruuden.

3.           Kun komissio perustaa kantansa muiden kuin omien yksiköidensä tilintarkastajien raportteihin, se tekee omat johtopäätöksensä taloudellisista seurauksista tarkasteltuaan kyseisen jäsenvaltion 135 artiklan 2 kohdan mukaisesti toteuttamia toimenpiteitä, 112 artiklan 3 kohdan mukaisesti lähetettyjä tietoja ja jäsenvaltioiden mahdollisesti antamia vastineita.

4.           Jos komissio toteaa rahastojen ohjelman lopullisen täytäntöönpanokertomuksen tai Euroopan meri- ja kalatalousrahaston viimeisen vuosittaisen täytäntöönpanokertomuksen tarkastelun perusteella vakavan puutteen tuloskehyksessä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, se voi täytäntöönpanosäädöksillä tehdä rahoitusoikaisuja kyseisten prioriteettien toimintalinjojen osalta.

5.           Jos jäsenvaltio ei täytä 86 artiklassa tarkoitettuja velvoitteitaan, komissio voi suhteessa siihen, missä määrin näitä velvoitteita on jätetty noudattamatta, tehdä rahoitusoikaisun peruuttamalla rakennerahaston rahoitusosuuden kyseiselle jäsenvaltiolle joko kokonaan tai osittain.

6.           Siirretään komissiolle valta antaa 142 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan rahoitusoikaisun suuruuden määrittämisperusteet.

137 artikla Menettely

1.           Ennen rahoitusoikaisua koskevan päätöksen tekemistä komissio panee menettelyn vireille ilmoittamalla jäsenvaltiolle alustavat päätelmänsä ja pyytämällä jäsenvaltiota toimittamaan tutkimuksiinsa perustuvat huomautuksensa kahden kuukauden kuluessa.

2.           Kun komissio ehdottaa ekstrapolaatioon perustuvaa tai kiinteämääräistä rahoitusoikaisua, jäsenvaltiolle annetaan mahdollisuus kyseisiä aineistoja tutkimalla osoittaa, että sääntöjenvastaisuus ei tosiasiassa ole niin laaja kuin komissio arvioi. Sovittuaan asiasta komission kanssa jäsenvaltio voi rajoittaa tämän tutkimuksen laajuuden aiheelliseen aineiston osaan tai otokseen. Aineistojen tutkimiseen varattu aika saa asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta olla enintään toiset kaksi kuukautta 1 kohdassa tarkoitetun kahden kuukauden määräajan jälkeen.

3.           Komissio ottaa huomioon kaikki jäsenvaltion 1 ja 2 kohdassa mainittujen määräaikojen kuluessa toimittamat todisteet.

4.           Jos jäsenvaltio ei hyväksy komission alustavia päätelmiä, komissio kutsuu jäsenvaltion järjestämäänsä kuulemiseen, jotta varmistetaan, että rahoitusoikaisun soveltamista koskevien komission päätelmien perustana on käytettävissä kaikki asiaankuuluvat tiedot ja huomautukset.

5.           Rahoitusoikaisujen soveltamista varten komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä päätöksen kuuden kuukauden kuluessa kuulemisesta tai lisätietojen vastaanottamisesta, jos jäsenvaltion kanssa on kuulemisen perusteella sovittu kyseisten lisätietojen toimittamisesta. Komissio ottaa huomioon kaikki menettelyn kuluessa toimitetut tiedot ja huomautukset. Jos kuulemista ei pidetä, kuuden kuukauden määräaika alkaa kahden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona komissio lähetti kutsun kuulemiseen.

6.           Jos komissio tai Euroopan tilintarkastustuomioistuin havaitsee komissiolle lähetettyyn tilinpäätökseen vaikuttavia sääntöjenvastaisuuksia, niihin perustuvalla rahoitusoikaisulla pienennetään rahastoista toimenpideohjelmalle osoitettua tukea.

7.           Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahastokohtaisissa säännöissä voidaan vahvistaa lisäsääntöjä jäsenvaltioiden tekemille rahoitusoikaisuille, jos yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia sääntöjä ei ole noudatettu.

138 artikla Jäsenvaltioiden velvoitteet

Komission tekemä rahoitusoikaisu ei vaikuta jäsenvaltion velvoitteeseen periä varat takaisin tämän asetuksen 135 artiklan 2 kohdan mukaisesti eikä jäsenvaltion velvoitteeseen periä perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999[32] 14 artiklan mukaisesti.

139 artikla Takaisinmaksut

1.           Kaikki unionin yleiseen talousarvioon takaisin maksettavat määrät on suoritettava varainhoitoasetuksen 73 artiklan mukaisesti laaditussa perintämääräyksessä vahvistettuun määräaikaan mennessä. Määräpäivä on määräyksen antamista seuraavan toisen kuukauden viimeinen päivä.

2.           Takaisinmaksun viivästyminen johtaa viivästyskorkoon, joka lasketaan määräpäivästä tosiasialliseen maksupäivään. Viivästyskoron korkokanta on puolitoista prosenttiyksikköä korkeampi kuin korkokanta, jota Euroopan keskuspankki soveltaa pääasiallisiin jälleenrahoitustoimiinsa sen kuukauden ensimmäisenä työpäivänä, johon määräpäivä osuu.

IIIVIII OSASTO

Toimenpideohjelmien suhteellinen valvonta

            140 artikla Toimenpideohjelmien suhteellinen valvonta

1.           Kun toimen tukikelpoisten menojen kokonaismäärä on enintään 100 000 euroa tai Euroopan meri- ja kalatalousviraston kyseessä ollessa enintään 50 000 euroa, siihen ei kohdisteta enempää kuin yksi joko tarkastusviranomaisen tai komission suorittama tarkastus ennen kuin kaikki kyseessä olevat 131 artiklan mukaiset menot päätetään. Muihin toimiin ei kohdisteta enempää kuin yksi tarkastusviranomaisen ja komission suorittama tarkastus tilivuotta kohden ennen 131 artiklan mukaisten menojen päättämistä. Nämä säännökset eivät rajoita 4 kohdan soveltamista.

2.           Kun toimenpideohjelmaa koskeva uusin tarkastuslausunto osoittaa, ettei merkittäviä puutteita ole, komissio voi sopia tarkastusviranomaisen kanssa seuraavassa 118 artiklan 3 kohdan mukaisessa kokouksessa, että tarvittavan tarkastustyön määrään voidaan tehdä todetun riskin mukainen oikeasuhtainen vähennys. Sellaisissa tapauksissa komissio ei suorita omia paikan päällä tehtäviä tarkastuksia, jollei ole osoituksia sellaisiin komissiolle tilivuonna ilmoitettuihin menoihin vaikuttavista puutteista, joiden osalta on annettu tilien tarkastusta ja hyväksymistä koskeva päätös.

3.           Kun komissio toimenpideohjelman tapauksessa toteaa voivansa luottaa tarkastusviranomaisen lausuntoon, se voi sopia tarkastusviranomaisen kanssa, että se rajaa omat paikan päällä tehtävät tarkastuksensa tarkastusviranomaisen työn tarkastamiseen, jollei tarkastusviranomaisen työtä koskevista puutteista ole osoituksia tilivuodelta, joiden osalta on annettu tilien tarkastusta ja hyväksymistä koskeva päätös.

4.           Tarkastusviranomainen ja komissio voivat kohdistaa toimiin tarkastuksia, jos riskinarvioinnissa on todettu erityinen sääntöjenvastaisuuksien tai petosten riski ja jos on osoituksia kyseisen toimenpideohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmässä olevista vakavista puutteista, minkä lisäksi ne voivat suorittaa tarkastuksia kaikkien toimeen liittyvien menojen 131 artiklan mukaista päättämistä seuraavien kolmen vuoden aikana, tarkastusotannan yhteydessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista. Komissio voi milloin tahansa tarkastaa toimia arvioidakseen tarkastusviranomaisen työtä uudelleen suoritetun tarkastuksen avulla.

NELJÄS VIIDES OSA

TOIMIVALLAN SIIRTO SEKÄ TÄYTÄNTÖÖNPANO-, SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

I LUKU

Toimivallan siirto ja täytäntöönpanosäännökset

141 artikla Liitteiden muuttaminen

Komissio voi hyväksyä delegoiduilla säädöksillä 142 artiklan mukaisesti muutoksia tämän asetuksen liitteisiin I ja VI tämän asetuksen asiaa koskevien säännösten soveltamisalalla.

142 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.           Komissiolle siirrettyyn valtaan antaa delegoituja säädöksiä sovelletaan tässä artiklassa säädettyjä ehtoja.

2.           Tässä asetuksessa tarkoitettu säädösvalta siirretään määräämättömäksi ajaksi tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

3.           Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 5 artiklan 3 kohdassa, 12 artiklassa, 20 artiklan 4 kohdassa, 29 artiklan 6 kohdassa, 32 artiklan 1 kohdassa, 33 artiklan 3 kohdassa, 33 artiklan 4 kohdassa, 33 artiklan 7 kohdassa, 34 artiklan 3 kohdassa, 35 artiklan 5 kohdassa, 36 artiklan 4 kohdassa, 54 artiklan 1 kohdassa, 58 artiklassa, 112 artiklan 2 kohdassa, 114 artiklan 8 kohdassa, 114 artiklan 9 kohdassa, 116 artiklan 1 kohdassa, 117 artiklan 1 kohdassa, 132 artiklan 4 kohdassa, 136 artiklan 6 kohdassa ja 141 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron.

Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.           Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.           Delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole määräajan päättyessä vastustanut delegoitua säädöstä, se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan siinä mainittuna päivänä.

Delegoitu säädös voidaan julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se voi tulla voimaan ennen edellä tarkoitetun määräajan päättymistä, jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ilmoittaneet komissiolle, etteivät ne aio vastustaa säädöstä.

Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa delegoitua säädöstä, se ei tule voimaan. Säädöstä vastustava toimielin esittää syyt, miksi se vastustaa delegoitua säädöstä.

143 artikla Komiteamenettely

1.           Komissiota avustaa rahastojen yhteensovittamisesta vastaava komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.           Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.           Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Kun 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu komitean lausunto on tarkoitus hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai (…) [jäsenten lukumäärä] komitean jäsentä) (komitean jäsenten … enemmistö) [enemmistö mainittava: yksinkertainen, kahden kolmasosan jne.] sitä pyytää.

Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi ja sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

II LUKU

Siirtymä- ja loppusäännökset

144 artikla Uudelleentarkastelu

Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tätä asetusta uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 20XX perussopimuksen 177 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

145 artikla Siirtymäsäännökset

1.           Tämä asetus ei estä jatkamasta tai muuttamasta, kokonaan tai osittain peruuttaminen mukaan luettuna, kyseisiä hankkeita niiden päättämiseen asti tai apua, jonka komissio on hyväksynyt asetuksen (EY) N:o 1083/2006 tai muun 31 päivänä joulukuuta 2013 kyseiseen apuun sovellettavan lainsäädännön nojalla.

2.           Asetuksen (EY) N:o 1083/2006 nojalla tehdyt hakemukset ovat edelleen voimassa.

146 artikla Kumoaminen

1.           Kumotaan neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006 1 päivästä tammikuuta 2014.

2.           Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.

147 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

LIITE I

Yhteisen strategiakehyksen osatekijät, jotka liittyvät johdonmukaisuuteen ja yhtenäisyyteen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikkojen välillä, koordinointimekanismeihin, joilla koordinoidaan toimintaa strategiakehyksen rahastojen välillä ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen ja välineiden kanssa, monialaisiin periaatteisiin ja laaja-alaisiin toimintapoliittisiin tavoitteisiin sekä järjestelyihin alueellisiin haasteisiin vastaamiseksi

1.           Johdanto

Yhteisen strategiakehyksen rahastojen älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tarkoitetun osuuden maksimoimiseksi, ja siten erojen vähentämiseksi, on tarpeen varmistaa, että Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä tehtyjä poliittisia sitoumuksia tuetaan yhteisen strategiakehyksen rahastojen ja muiden unionin välineiden kautta tehtävillä investoinneilla. Jäsenvaltioiden on siis tutkittava, miten niiden ohjelmilla voidaan edistää poliittisten tavoitteiden ja Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden saavuttamista sekä lippulaivahankkeiden täytäntöönpanoa.

2.           Johdonmukaisuus ja yhtenäisyys unionin talouden ohjauksen kanssa

1.           Jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että ne antavat etusijan kasvua suosiville menoille, joihin kuuluvat koulutukseen, tutkimukseen, innovointiin ja energiatehokkuuteen liittyvät menot ja kustannukset, joilla helpotetaan pk-yritysten rahoituksen saantia sekä varmistetaan ympäristön kestävyys, luonnonvarojen hoito ja ilmastotoimet sekä kyseisten menojen vaikuttavuus. Jäsenvaltioiden on otettava huomioon myös työvoimapalvelujen ja aktiivisen työvoimapolitiikan kattavuuden ja tehokkuuden ylläpitäminen tai vahvistaminen siten, että keskitytään erityisesti nuorisotyöttömyyteen.

2.           Kumppanuussopimuksia valmistellessaan jäsenvaltioiden on tehtäviensä ja velvoitteidensa mukaisesti ohjelmoitava yhteisen strategiakehyksen rahastot ottaen huomioon tuoreimmat asiaa koskevat maakohtaiset suositukset, jotka neuvosto on antanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on myös otettava huomioon asiaa koskevat neuvoston suositukset, jotka perustuvat vakaus- ja kasvusopimukseen ja talouden sopeutusohjelmiin. Kunkin jäsenvaltion on tiiviissä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa vahvistettava kumppanuussopimuksessa tämän asetuksen 14 artiklan a kohdan i alakohdan mukaisesti, miten erilaiset unionin ja kansallisen rahoituksen virrat edistävät asiaa koskevissa maakohtaisissa suosituksissa määriteltyjen haasteiden ratkaisemista ja jäsenvaltioiden kansallisissa uudistusohjelmissa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista.

3.           Yhteisen strategiakehyksen rahastojen koordinointimekanismit

3.1         Johdanto

1.           Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhteisen strategiakehyksen rahastoista tuetut toimet täydentävät toisiaan ja että ne pannaan täytäntöön koordinoidusti, mikä vähentää hallinnollisia kustannuksia ja hallinnollista rasitetta kentällä.

3.2         Koordinointi ja täydentävyys

1.           Jäsenvaltiot ja yhteisen strategiakehyksen rahastojen täytäntöönpanosta vastuussa olevat hallintoviranomaiset työskentelevät tiiviissä yhteistyössä kumppanuussopimuksen ja sen ohjelmien valmistelussa, täytäntöönpanossa, valvonnassa ja arvioinnissa. Niiden on erityisesti varmistettava, että toteutetaan seuraavat toimenpiteet:

a)      määritetään toiminta-alat, joilla yhteisen strategiakehyksen rahastot voidaan yhdistää toisiaan täydentävästi tässä asetuksessa säädettyjen temaattisten tavoitteiden saavuttamiseksi;

b)      edistetään muista yhteisen strategiakehyksen rahastoista vastuussa olevien tai muiden hallintoviranomaisten ja asianomaisten ministeriöiden osallistumista tukijärjestelmien kehittämiseen koordinoinnin varmistamiseksi ja päällekkäisyyksien ehkäisemiseksi;

c)      perustetaan soveltuvissa tapauksissa yhteisiä seurantakomiteoita strategiakehyksen rahastojen täytäntöönpano-ohjelmia varten ja kehitetään muita yhteisiä hallinto- ja valvontajärjestelyjä, joilla helpotetaan strategiakehyksen rahastojen täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten välistä koordinointia;

d)      hyödynnetään hakijoille ja tuensaajille suunnattuja sähköisen hallinnoinnin ratkaisuja ja keskitettyjä asiointipisteitä, joissa annetaan neuvoja yhteisen strategiakehyksen rahastoista saatavasta tuesta;

e)      perustetaan mekanismeja, joilla koordinoidaan EAKR:sta ja ESR:sta tuettuja yhteistyötoimia Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin –tavoitteen ohjelmien tukemien investointien kanssa.

3.3         Integroitujen lähestymistapojen edistäminen

1.           Jäsenvaltioiden on tarvittaessa yhdistettävä yhteisen strategiakehyksen rahastot paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla integroiduiksi toimenpidekokonaisuuksiksi, jotka on räätälöity vastaamaan erityistarpeisiin kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamista tukemaan sekä yhdennettyjen alueellisten investointien, yhdennettyjen toimintojen ja yhteisten toimintasuunnitelmien hyödyntämiseksi.

2.           Jäsenvaltioiden on edistettävä paikallisten ja alueellisten lähestymistapojen kehittämistä erityisesti paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden kautta siten, että päätöksentekoa ja päätösten täytäntöönpanoa delegoidaan julkisten, yksityisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden muodostamille paikalliskumppanuuksille. Paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet pannaan täytäntöön strategisen lähestymistavan yhteydessä sen varmistamiseksi, että paikallistarpeiden ”alhaalta ylös” -määritelmässä otetaan huomioon korkeamman tason prioriteetit. Jäsenvaltioiden on tämän vuoksi määritettävä paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita koskeva lähestymistapa yhteisen strategiakehyksen rahastojen osalta ja mainittava kumppanuussopimuksissa tällä tavoin selvitettävät tärkeimmät haasteet, paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden päätavoitteet ja painopisteet, katettavat aluetyypit, paikallisten toimintaryhmien rooli strategioiden toteuttamisessa ja yhteisen strategiakehyksen eri rahastojen rooli paikallisten kehittämisstrategioiden täytäntöönpanossa eri alueilla, kuten maaseudulla, kaupungeissa ja rannikkoalueilla sekä vastaavat koordinointimekanismit.

4.           Yhteisen strategiakehyksen rahastojen koordinointi unionin muiden politiikkojen ja välineiden kanssa

Tässä jaksossa esitetyt unionin ohjelmat eivät muodosta kattavaa luetteloa.

4.1         Johdanto

1.           Jäsenvaltioiden on tehtävä analyysi unionin politiikkojen vaikutuksesta kansallisella ja alueellisella tasolla sekä taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta tehokkaan koordinoinnin edistämiseksi ja paikallisia, alueellisia ja kansallisia investointeja tukevien EU:n rahastojen tarkoituksenmukaisimman käytön kartoittamiseksi ja edistämiseksi.

2.           Jäsenvaltioiden on ohjelmointi- ja toteuttamisvaiheissa varmistettava, että strategiakehyksen rahastoista tuetut toimet ovat johdonmukaisia suhteessa unionin muiden politiikanalojen tavoitteisiin. Tätä varten niiden on pyrittävä ottamaan huomioon seuraavat seikat:

a)      tunnistetaan ja hyödynnetään unionin eri välineiden keskinäistä täydentävyyttä kansallisella ja alueellisella tasolla sekä suunnittelu- että toteutusvaiheessa;

b)      optimoidaan nykyiset rakenteet ja otetaan tarvittaessa käyttöön uusia rakenteita, joilla helpotetaan painopisteiden strategista määrittämistä eri koordinointivälineitä ja -rakenteita varten kansallisella tasolla, vältetään päällekkäistä työtä ja määritetään alueet, joilla tarvitaan lisää rahallista tukea;

c)      hyödynnetään kaikilta osin mahdollisuutta yhdistää eri välineiden kautta saatava tuki yksittäisten toimien tukemiseksi ja toimitaan tiiviissä yhteistyössä muiden kansallisten välineiden täytäntöönpanosta vastaavien tahojen kanssa yhtenäisten ja tarkoituksenmukaisten rahoitusmahdollisuuksien tarjoamiseksi tuensaajille.

4.2         Koordinointi yhteisen maatalouspolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan kanssa

1.           Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto on olennainen osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja se täydentää Euroopan maatalouden tukirahaston mukaisia toimenpiteitä, joilla tarjotaan suoraa tukea maanviljelijöille ja tuetaan markkinatoimenpiteitä. Jäsenvaltioiden on tämän vuoksi hallinnoitava kyseisiä toimia yhdessä synergian ja EU:n tuen lisäarvon maksimoimiseksi.

2.           Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tavoitteena on saavuttaa uudistetun yhteisen kalastuspolitiikan ja yhdennetyn meripolitiikan tavoitteet. Jäsenvaltioiden on sen vuoksi hyödynnettävä Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa tiedonkeruun parantamista ja valvonnan tehostamista koskevien pyrkimysten tukemiseksi ja varmistettava, että pyritään saamaan aikaan synergioita muun muassa seuraavien yhdennetyn meripolitiikan painopisteiden tueksi: merten tuntemus, merten aluesuunnittelu, rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito, yhdennetty merivalvonta, meriympäristön ja biologisen monimuotoisuuden suojelu sekä ilmastonmuutoksen kielteisiin vaikutuksiin sopeutuminen rannikkoalueilla.

4.3         Horisontti 2020[33] -ohjelma ja muut keskitetysti hallinnoidut EU-ohjelmat tutkimuksen ja innovoinnin aloilla

1.           Jäsenvaltioiden ja komission on kiinnitettävä huomiota yhteisen strategiakehyksen rahastojen ja Horisontti 2020 -ohjelman, yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman (COSME)[34] ja muiden asianmukaisten keskitetysti hallinnoitujen unionin rahoitusohjelmien välisen koordinoinnin ja täydentävyyden vahvistamiseen sekä samalla luotava toiminta-alojen selkeä jako niiden välillä.

2.           Jäsenvaltioiden on erityisesti laadittava kansallisia ja/tai alueellisia ”älykkään erikoistumisen” tutkimus- ja innovaatiostrategioita (T&I) kansallisen uudistusohjelman mukaisesti. Kyseisten strategioiden laatimiseen osallistuu yrittäjyyttä edistävässä prosessissa kansallisia tai alueellisia hallintoviranomaisia ja sidosryhmiä, kuten yliopistoja ja muita korkea-asteen oppilaitoksia, yrityksiä ja työmarkkinaosapuolia. Niiden viranomaisten, joita Horisontti 2020 -ohjelma suoraan koskee, on oltava tiiviisti mukana tässä prosessissa. Kyseisiin strategioihin kuuluvat muun muassa seuraavat:

a)      Alkuvaiheen toimia tutkimuksen ja innovoinnin toimijoiden valmistelemiseksi Horisontti 2020 -hankkeisiin osallistumiseen (huippuosaamiseen johtava tie) kehitetään parantamalla valmiuksia. Viestintää ja yhteistyötä Horisontti 2020 -ohjelman kansallisten yhteyspisteiden ja yhteisen strategiakehyksen rahastojen hallintoviranomaisten välillä on vahvistettava.

b)      Loppuvaiheen toimet mahdollistavat keinot Horisontti 2020 -ohjelmasta ja sitä edeltävistä ohjelmista saatujen tutkimuksen ja innovoinnin tulosten hyödyntämiseksi ja jakamiseksi markkinoilla. Erityistä huomiota kiinnitetään innovaatioille suotuisan toimintaympäristön luomiseen pk-yrityksille asiaa koskevassa älykkään erikoistumisen strategiassa alueille määritettyjen painopisteiden mukaisesti.

3.           Jäsenvaltioiden on hyödynnettävä täysin tämän asetuksen säännöksiä, jotka mahdollistavat yhteisen strategiakehyksen rahastojen yhdistämisen Horisontti 2020 -ohjelman mukaisten rahastojen kanssa strategioiden osien toteuttamiseen tarkoitetuissa ohjelmissa. Kansallisille ja alueellisille viranomaisille annetaan yhteistä tukea kyseisten strategioiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon, Euroopan edun mukaisia tutkimuksen ja innovoinnin rakenteita koskevien yhteisten rahoitusmahdollisuuksien määrittämiseen, kansainvälisen yhteistyön edistämiseen, menetelmiin liittyvään tukeen vertaisarviointien avulla, hyvien käytäntöjen vaihtoon, ja ammatilliseen koulutukseen eri alueilla.

4.           Jäsenvaltioiden on tarkasteltava seuraavia lisätoimenpiteitä, joiden tavoitteena on vapauttaa niiden huippuosaamista tutkimuksessa ja innovoinnissa siten, että täydennetään Horisontti 2020 -ohjelmaa ja luodaan synergioita sen kanssa etenkin yhteisrahoituksen kautta:

a)      yhdistetään tulevat huippuosaamiskeskukset ja innovatiiviset alueet vähemmän kehittyneissä jäsenvaltioissa muualla Euroopassa toimivien johtavien vastaavien tahojen kanssa;

b)      luodaan yhteyksiä innovatiivisiin klustereihin ja tunnistetaan huippuosaaminen vähemmän kehittyneillä alueilla;

c)      perustetaan ”ERA-oppituoleja” tunnustettujen tiedemiesten houkuttelemiseksi erityisesti vähemmän kehittyneille alueille;

d)      tuetaan eurooppalaisessa tutkimusalueessa harvemmin mukana olevien tai vähemmän kehittyneiltä alueilta peräisin olevien tutkijoiden ja innovaattoreiden pääsyä kansainvälisiin verkostoihin;

e)      osallistutaan tarvittaessa eurooppalaisiin innovaatiokumppanuuksiin;

f)       valmistellaan kansallisten laitosten ja huippuosaamisen klustereiden osallistumista Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) osaamis- ja innovointiyhteisöihin ja

g)      isännöidään korkealaatuisia kansainvälisten tutkijoiden liikkuvuutta koskevia ohjelmia, jotka saavat yhteisrahoitusta Marie Sklodowska-Curie -toimista.

4.4       Uusien osallistujien varauksen (NER) 300 mukaisten demonstrointihankkeiden rahoitus[35]

Jäsenvaltioiden on tarvittaessa huolehdittava siitä, että yhteisen strategiakehyksen rahastoista myönnettävää rahoitusta koordinoidaan NER 300 -ohjelmasta myönnettävän tuen kanssa. Kyseinen ohjelma käyttää päästökauppajärjestelmän uusien osallistujien varaukseen varattujen 300 miljoonan päästöoikeuden huutokauppaamisesta saatuja tuloja osarahoittamaan useita laaja-alaisia hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia sekä innovatiivisia uusiutuvan energian teknologioita koskevia demonstrointihankkeita kaikkialla EU:ssa.

4.5         Life[36] ja ympäristöä koskeva säännöstö

1.           Jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä hyödyntämään synergioita sellaisten unionin politiikan rahoitus- ja muiden välineiden kanssa, jotka keskittyvät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen, ympäristönsuojeluun ja luonnonvarojen käytön tehokkuuteen.

2.           Jäsenvaltioiden on tarvittaessa varmistettava täydentävyys ja koordinointi Life-ohjelman kanssa, erityisesti yhdennetyillä hankkeilla, jotka koskevat luontoa, vettä, jätteitä, ilmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista. Kyseinen koordinointi olisi toteutettava erityisesti edistämällä yhteisen strategiakehyksen rahastojen kautta sellaisten toimien rahoitusta, joilla täydennetään Life-ohjelmasta rahoitettavia yhdennettyjä hankkeita, sekä Life-ohjelmassa hyväksyttyjen ratkaisujen, menetelmien ja lähestymistapojen käyttöä.

3.           Eri rahastoista osoitettavan tuen koordinointipuitteina toimivat asiaan liittyvät Life-asetuksessa tarkoitetut alakohtaiset suunnitelmat, ohjelmat tai strategiat (mukaan luettuina toimintajärjestystä koskevat puitteet, vesipiirin hoitosuunnitelma, jätehuoltosuunnitelma, kansallinen ilmastonmuutoksen hillitsemissuunnitelma tai ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva strategia).

4.6         Yhteinen Erasmus[37]

1.           Jäsenvaltioiden on pyrittävä käyttämään yhteisen strategiakehyksen rahastoja Yhteinen Erasmus -ohjelman puitteissa menestyksekkäästi kehitettyjen ja testattujen välineiden ja menetelmien yhdenmukaistamiseksi.

2.           Jäsenvaltioiden on varmistettava tehokas koordinointi yhteisen strategiakehyksen rahastojen ja Yhteinen Erasmus -ohjelman välillä kansallisella tasolla tekemällä selvä ero tuettujen investointien eri tyyppien välillä ja tuettujen kohderyhmien kesken. Jäsenvaltioiden on pyrittävä täydentävyyteen liikkuvuustoimien rahoituksen osalta ja samalla kartoitettava mahdollisia synergioita.

3.           Toimien koordinointi onnistuu, kun otetaan käyttöön asianmukaisia yhteistyömekanismeja hallintoviranomaisten ja Yhteinen Erasmus -ohjelman mukaisesti perustettujen kansallisten virastojen välillä.

4.7         Sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskeva Euroopan unionin ohjelma (PSCI)[38]

1.           Jäsenvaltioiden on tarvittaessa pyrittävä tehokkaaseen koordinointiin sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevan Euroopan unionin ohjelman sekä yhteisen strategiakehyksen rahastoista myönnettävän tuen välillä työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden temaattisten tavoitteiden mukaisesti.

2.           Jäsenvaltioiden on tarvittaessa pyrittävä laajentamaan sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevan ohjelman Progress-lohkon mukaisesti kehitettyjä parhaiten onnistuneita toimenpiteitä, erityisesti sosiaalista innovointia ja sosiaalipoliittisia kokeiluja koskevia toimenpiteitä Euroopan sosiaalirahaston tuella.

3.           Työntekijöiden alueellisen liikkuvuuden edistämiseksi ja työllisyysmahdollisuuksien parantamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että eri toimet täydentävät toisiaan ESR:n tukeman työvoiman kansainvälisen liikkuvuuden lisäämiseksi, mukaan luettuina valtioiden rajat ylittävät kumppanuudet, joita tuetaan sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevan ohjelman Eures-lohkosta.

4.           Jäsenvaltioiden on pyrittävä täydentävyyteen ja koordinointiin yhteisen strategiakehyksen rahastoista itsenäiselle ammatinharjoittamiselle, yrittäjyydelle, yritysten perustamiselle ja sosiaalisille yrityksille myönnettävän tuen ja sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevan ohjelman Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys -lohkosta myönnettävän tuen välillä. Viimeksi mainitulla tuella pyritään lisäämään työmarkkinoilta kauimmas etääntyneiden ihmisten ja mikroyritysten saamaa mikrorahoitusta sekä tukemaan sosiaalisten yritysten kehittämistä.

4.8         Verkkojen Eurooppa -väline[39]

1.           Verkkojen Eurooppa on unionin rahasto Euroopan laajuisia liikenneverkkoja (TEN) koskevien unionin politiikkojen täytäntöönpanoa varten liikenteen, televiestinnän ja energian aloilla. Eurooppalaisen lisäarvon maksimoimiseksi kyseisillä aloilla jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava, että EAKR:n ja koheesiorahaston toimia suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä Verkkojen Eurooppa -välineestä myönnettävän tuen kanssa, jotta vältetään toimien päällekkäisyys ja varmistetaan optimaaliset yhteydet erityyppisten infrastruktuurien välillä paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla koko unionissa. Eri rahoitusvälineiden suurin mahdollinen vipuvaikutus on varmistettava hankkeille, joilla on eurooppalainen ja sisämarkkinaulottuvuus, ja erityisesti niille hankkeille, joilla pannaan täytäntöön ensisijaisia liikenne- ja energiaverkkoja sekä digitaalisia verkkoja, sellaisina kuin ne on määritelty asianomaisissa Euroopan laajuisten liikenneverkkojen poliittisissa puitteissa.

2.           Liikenteen alalla suunnitelmien on perustuttava todelliseen ja ennustettuun liikenteen kysyntään, puuttuvat renkaat ja pullonkaulat on tunnistettava ottaen huomioon unionin rajat ylittävien yhteyksien kehitys ja on luotava yhteyksiä eri alueiden välillä yhden jäsenvaltion sisällä. Investoinneilla alueiden liikenneyhteyksien liittämiseksi kattavaan Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon (TEN-T) ja TEN-T:n ydinverkkoon varmistetaan, että kaupunki- ja maaseutualueet voivat hyödyntää pääverkkojen luomia mahdollisuuksia.

3.           Sellaiset investoinnit, joiden vaikutukset ovat yksittäistä jäsenvaltiota laajemmat erityisesti TEN-T:n ydinverkon liikennekäytävissä, on koordinoitava TEN-T -suunnittelun ja ydinverkon liikennekäytävien täytäntöönpanosuunnitelmien kanssa, jotta EAKR:n ja koheesiorahaston tekemät investoinnit liikenteen infrastruktuuriin olisivat täysin Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivojen mukaisia.

4.           Jäsenvaltioiden on otettava huomioon komission laatima liikenteen valkoinen kirja[40], jossa esitetään visio kilpailukykyisestä ja resurssitehokkaasta liikennejärjestelmästä ja jossa korostetaan, että kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä merkittävästi liikenteen alalla. Yhteisen strategiakehyksen rahastojen osalta tämä tarkoittaa keskittymistä kestävään liikenteeseen ja kestävään kaupunkiliikenteeseen sekä investoimista alueille, jotka tarjoavat eniten eurooppalaista lisäarvoa. Sen jälkeen kun investoinnit on määritetty, ne on asetettava tärkeysjärjestykseen sen mukaan, miten ne edistävät liikkuvuutta, kestävyyttä, kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemistä ja yhtenäistä Euroopan liikennealuetta.

5.           Yhteisen strategiakehyksen rahastojen avulla paikalliset ja alueelliset infrastruktuurit ja niiden yhteydet liittyvät ensisijaisiin unionin verkkoihin energian ja televiestinnän aloilla.

6.           Jäsenvaltioiden ja komission on otettava käyttöön asianmukaiset koordinointimekanismit ja teknisen tuen mekanismit, joilla varmistetaan tieto- ja viestintätekniikan toimien täydentävyys ja tehokas suunnittelu, jotta EU:n eri välineitä (yhteisen strategiakehyksen rahastoja, Verkkojen Eurooppa -välinettä, Euroopan laajuisia verkkoja, Horisontti 2020 -ohjelmaa) voidaan hyödyntää täysimääräisesti laajakaistaverkkojen ja digitaalisten palveluinfrastruktuurien rahoittamisessa. Sopivimman rahoitusvälineen valinnassa on otettava huomioon toimen tuottamat tulot ja siihen liittyvät riskit, jotta julkisia varoja voitaisiin käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyväksi. Jos toimi on esitetty rahoitettavaksi Verkkojen Eurooppa-välineestä, mutta sitä ei ole valittu, jäsenvaltio ottaa huomioon toimesta Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa tehdyn arvioinnin valitessaan toimia, joita tuetaan yhteisen strategiakehyksen rahastoista.

4.9         Liittymistä valmisteleva tukiväline, Euroopan naapuruusväline ja EKR[41]

1.           Jäsenvaltioiden ja komission on lisättävä ulkoisten välineiden ja yhteisen strategiakehyksen rahastojen välistä koordinointia unionin useiden poliittisten tavoitteiden saavuttamisen tehostamiseksi. Koordinointi ja täydentävyys Euroopan kehitysrahaston, liittymistä valmistelevan tukivälineen ja Euroopan naapuruusvälineen välillä on erityisen tärkeää.

2.           Tukeakseen alueellisen yhdentymisen syventämistä jäsenvaltioiden on pyrittävä hyödyntämään alueellisen yhteistyön toimien välisiä synergioita koheesiopolitiikan ja Euroopan naapuruusvälineiden puitteissa erityisesti rajat ylittävissä yhteistyötoimissa. Jäsenvaltioiden on myös tarvittaessa varmistettava, että nykyiset toimet liittyvät uusiin eurooppalaisiin alueellisen yhteistyön yhtymiin, ja kiinnitettävä erityistä huomiota koordinointiin ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon.

5.           Koordinointi ja yhteistyötoimet

1.           Jäsenvaltioiden on pyrittävä yhteistyötoimien ja muiden yhteisen strategiakehyksen rahastoista tuettujen toimien keskinäiseen täydentävyyteen.

2.           Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhteistyötoimet edistävät tehokkaasti Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita ja että yhteistyöllä tuetaan laajempia poliittisia tavoitteita. Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava yhteistyötoimien täydentävyys ja koordinointi muiden unionin rahoittamien ohjelmien ja välineiden kanssa.

3.           Koheesiopolitiikan tehostamiseksi jäsenvaltioiden on pyrittävä Euroopan alueellisen yhteistyön ja investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen ohjelmien väliseen koordinointiin ja täydentävyyteen erityisesti johdonmukaisen suunnittelun varmistamiseksi ja laajamittaisten investointien täytäntöönpanon helpottamiseksi.

4.           Jäsenvaltioiden on tarvittaessa varmistettava, että makroalue- ja merialuestrategioiden tavoitteet ovat osa koheesiopolitiikan ohjelmien yleisiä strategisia suunnitelmia alueilla ja jäsenvaltioissa, joita asia koskee. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että kaikista yhteisen strategiakehyksen rahastoista tuetaan tarvittaessa makroalue- ja merialuestrategioiden täytäntöönpanoa, jos ne on otettu käyttöön. Tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi koordinointi koskee myös muita unionin rahoittamia välineitä ja muita asiaan liittyviä välineitä.

5.           Jäsenvaltioiden on tarvittaessa hyödynnettävä mahdollisuutta toteuttaa sellaisia alueiden välisiä ja valtioiden välisiä toimia, joissa tuensaajia on myös vähintään yhdessä muussa jäsenvaltiossa, osana investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen kuuluvia toimenpideohjelmia, mukaan luettuina alan tutkimus- ja innovaatiotoimet, jotka ovat peräisin niiden älykkään erikoistumisen strategioista.

6.           Monialaiset periaatteet ja laaja-alaiset toimintapoliittiset tavoitteet

A. Monialaiset periaatteet

6.1         Kumppanuus ja monitasoinen hallinto

Jäsenvaltioiden on 5 artiklan mukaisesti noudatettava kumppanuuden ja monitasoisen hallinnon periaatetta helpottaakseen sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden aikaansaamista ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien unionin painopisteiden toteuttamista. Tämä edellyttää koordinoituja toimia, jotka toteutetaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita noudattaen ja yhteistyössä. Lisäksi tehdään toiminnallista sekä institutionaalista yhteistyötä erityisesti unionin politiikkojen laatimisessa ja täytäntöönpanossa. Jäsenvaltioiden on tästä syystä käytettävä täysimääräisesti hyväkseen yhteisen strategiakehyksen rahastojen puitteissa muodostettuja kumppanuuksia.

6.2         Kestävä kehitys

1.           Varmistaakseen, että kestävä kehitys otetaan täysimääräisesti huomioon yhteisen strategiakehyksen rahastoissa ja että noudatetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa määrättyä kestävän kehityksen periaatetta, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 11 artiklan mukaista velvoitetta ottaa huomioon ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset sekä viimeksi mainitun sopimuksen 192 artiklan mukaista saastuttaja maksaa -periaatetta, hallintoviranomaisten on koko ohjelman elinkaaren ajan sitouduttava toteuttamaan toimia, joilla vältetään tai vähennetään ympäristön kannalta toimien haitallisia vaikutuksia ja varmistetaan sosiaaliset sekä ympäristöä ja ilmastoa koskevat etuudet seuraavin toimin:

a)      investoinnit resurssitehokkaimpiin ja kestävimpiin vaihtoehtoihin,

b)      sellaisten investointien välttäminen, joilla voi olla merkittäviä kielteisiä ympäristö- tai ilmastovaikutuksia, ja niiden toimien tukeminen, joilla pyritään lieventämään mahdollisia jäljellä olevia vaikutuksia,

c)      pitkän aikavälin näkymien huomioon ottaminen investointivaihtoehtojen elinkaarikustannuksia verrattaessa,

d)      ympäristöä säästävien julkisten hankintojen lisääminen.

2.           Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhteisen strategiakehyksen rahastoista tuetuissa investoinneissa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen hillitsemismahdollisuudet ja se, että investoinnit kestävät ilmastonmuutoksen ja luonnonkatastrofien, kuten tulvien, helleaaltojen ja äärimmäisten sääilmiöiden, vaikutuksia.

3.           Jäsenvaltioiden on seurattava biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä menoja käyttäen menetelmiä, jotka perustuvat tukitoimien luokitukseen tai komission hyväksymiin toimenpiteisiin.

4.           Investointien on myös oltava vesivarojen käyttöhierarkian mukaisia, ja niissä on keskityttävä kysynnänhallintaan ja harkittava vaihtoehtoisia hankintapuolen ratkaisuja vain silloin, kun vedensäästön ja vedenkäytön tehokkuuden potentiaali on täysin hyödynnetty. Jätehuoltoon liittyvillä julkisilla toimilla on täydennettävä yksityisen sektorin toimia, etenkin tuottajavastuuta. Toimilla olisi tuettava innovatiivisia ratkaisuja, joilla edistetään suljetun kierron järjestelmää, ja niiden olisi oltava jätehierarkian mukaisia.

6.3         Miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäminen sekä syrjimättömyys

1.           Jäsenvaltioiden on 7 artiklan mukaisesti pyrittävä edelleen naisten ja miesten tasa-arvoon ja toteutettava tarvittavat toimet, joilla estetään syrjintä ja varmistetaan tasa-arvon toteutuminen yhteisen strategiakehyksen rahastoista osarahoitettujen ohjelmien mukaisten toimien valmistelussa, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa. Jäsenvaltioiden on 7 artiklan mukaisiin tavoitteisiin pyrkiessään kuvattava yksityiskohtaisesti toimenpiteet, jotka on toteutettava erityisesti toimien valinnan, tukitoimien tavoitteiden määrittämisen sekä seuranta- ja raportointijärjestelyjen osalta. Jäsenvaltioiden on myös tehtävä tarvittaessa tasa-arvoanalyysejä.

2.           Jäsenvaltioiden on varmistettava sukupuolten tasa-arvon, syrjimättömyyden ja esteettömyyden edistämisestä vastuussa olevien elinten osallistuminen kumppanuuteen ja riittävät kansallisen käytännön mukaiset rakenteet, joilla annetaan neuvoja sukupuolten tasa-arvosta, syrjimättömyydestä ja esteettömyydestä, jotta voitaisiin hyödyntää tarvittavaa asiantuntemusta yhteisen strategiakehyksen rahastojen valmistelussa, seurannassa ja arvioinnissa. Seurantakomiteoiden kokoonpanon on oltava sukupuolten edustuksen suhteen tasapainossa, ja niillä pitäisi olla sukupuolinäkökohtia koskevaa asiantuntemusta tai vastuita.

3.           Hallintoviranomaisten on yhdessä seurantakomiteoiden kanssa suoritettava säännöllisesti erityisarviointeja tai itsearviointiharjoituksia, joissa keskitytään tasa-arvon valtavirtaistamisen periaatteen soveltamiseen.

4.           Jäsenvaltioiden on käsiteltävä asianmukaisella tavalla muita heikommassa asemassa olevien ryhmien tarpeita, jotta ne voivat paremmin integroitua työmarkkinoille ja osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan.

B. Laaja-alaiset toimintapoliittiset tavoitteet

6.4         Esteettömyys

1.           Hallintoviranomaisten on varmistettava, että kaikki tuotteet, tavarat, palvelut ja infrastruktuurit, jotka ovat yleisölle avoimia tai yleisölle tarkoitettuja ja yhteisen strategiakehyksen rahastoista osarahoitettuja, ovat kaikkien kansalaisten, myös vammaisten, käytettävissä. Erityisesti on varmistettava fyysisen ympäristön ja liikenne-, tieto- ja viestintäteknologian esteettömyys, jotta muita heikommassa asemassa olevat ryhmät, myös vammaiset, voisivat olla niissä osallisina. Hallintoviranomaisten on sitouduttava ohjelman koko elinkaaren ajan toteuttamaan toimia, joilla kartoitetaan ja poistetaan esteettömyyttä koskevat ongelmat tai estetään uusien muodostuminen.

6.5         Väestörakenteen muutoksen huomioon ottaminen

1.           Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat haasteet on otettava huomioon kaikilla tasoilla. Jäsenvaltioiden on sen vuoksi tarvittaessa käytettävä yhteisen strategiakehyksen rahastoja kehittämään räätälöityjä strategioita ikääntyvään yhteiskuntaan liittyviin väestörakenteen ongelmiin vastaamiseksi ja kasvun luomiseksi.

2.           Jäsenvaltioiden on käytettävä yhteisen strategiakehyksen rahastoja toteuttamaan toimia, joilla helpotetaan kaikkien ikäryhmien osallisuutta. Niillä on erityisesti parannettava ikääntyneiden ja nuorten työmahdollisuuksia. Investoinnit terveyden alan infrastruktuureihin palvelevat tavoitetta eli sitä, että kaikki unionin kansalaiset voisivat olla pitkään terveinä mukana työelämässä.

3.           Väestörakenteen muutoksesta eniten kärsivillä alueilla jäsenvaltioiden on määritettävä toimenpiteet, joilla:

a)      tuetaan väestön uusiutumista luomalla paremmat olosuhteet perheille ja parantamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista;

b)      edistetään työllisyyttä ja parannetaan tuottavuutta sekä taloudellista suorituskykyä investoimalla koulutukseen, tieto- ja viestintätekniikkaan ja tutkimukseen;

c)      keskitytään koulutuksen ja sosiaalipalvelurakenteiden riittävyyteen ja laatuun; ja

d)      varmistetaan kustannustehokas terveyspalvelujen ja pitkäaikaishoidon tarjonta, mukaan luettuina investoinnit sähköisiin terveys- ja hoitopalveluihin ja infrastruktuuriin.

6.6         Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä riskien ehkäiseminen on sisällytettävä kaikkien rahastojen valmisteluun, ohjelmatyöhön, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin.

On varmistettava, että osallistutaan näkyvästi tavoitteeseen käyttää Euroopan unionin talousarviosta vähintään 20 prosenttia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

7. Järjestelyt alueellisiin haasteisiin vastaamiseksi

7.1.        Jäsenvaltioiden ja alueiden on toteutettava seuraavia toimia kumppanuussopimustensa ja ohjelmiensa valmistelua varten:

a)      Analyysi jäsenvaltion tai alueen kehittämispotentiaalista ja -valmiuksista etenkin suhteessa Eurooppa 2020 -strategiassa, kansallisissa uudistusohjelmissa ja maakohtaisissa suosituksissa määriteltyihin keskeisiin haasteisiin. Vastuussa olevien viranomaisten on tehtävä yksityiskohtainen analyysi kansallisista, alueellisista ja paikallisista erityispiirteistä.

b)      Arvio alueen tai jäsenvaltion tärkeimmistä haasteista, pullonkaulojen ja puuttuvien yhteyksien tunnistaminen, innovaatiotoiminnan aukot, mukaan luettuna suunnittelun ja täytäntöönpanovalmiuksien puute, jotka haittaavat kasvua ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä. Tämän perusteella tunnistetaan mahdolliset alat ja toimenpiteet, joille annetaan etusija, joita tuetaan ja joihin tuki keskitetään.

c)      Arvio alat, lainkäyttöalat tai rajat ylittävistä koordinointihaasteista erityisesti, kun otetaan huomioon makroalue- ja merialuestrategiat.

d)      Määritetään toimet koordinoinnin parantamiseksi eri aluetasojen välillä sekä rahoituslähteet sellaista kokonaisvaltaista lähestymistapaa varten, jolla Eurooppa 2020 -strategia liitetään alueellisiin ja paikallisiin toimijoihin.

7.2.        Alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteen huomioimiseksi jäsenvaltioiden ja alueiden on varmistettava, että älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävässä yleisessä lähestymistavassa

a)      otetaan huomioon kaupunkien, maaseutualueiden, kalastus- ja rannikkoalueiden, ja erityisistä maantieteellisistä tai väestöpoliittisista ongelmista kärsivien alueiden asema;

b)      otetaan huomioon syrjäisimpien alueiden, pohjoisimpien alueiden, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, ja saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueiden erityishaasteet;

c)      käsitellään kaupunkien ja maaseudun välisiä yhteyksiä siltä osin kuin on kyse kohtuuhintaisten ja laadukkaiden infrastruktuurien ja palvelujen saatavuudesta sekä pyritään ratkaisemaan ongelmia alueilla, joilla on paljon sosiaalisesti syrjäytyneitä yhteisöjä.

LIITE II

Tuloskehyksen perustamisessa käytettävä menetelmä

1.           Tuloskehyksessä on vahvistettava kunkin prioriteetin osalta välitavoitteet vuosiksi 2016 ja 2018 ja tavoitteet vuodeksi 2022. Välitavoitteet ja tavoitteet on esitettävä taulukossa 1 vahvistetun mallin mukaisesti.

Taulukko 1: Tuloskehyksen vakiomalli

Ensisijaisuus || Indikaattori ja mittausyksikkö tapauksen mukaan || Välitavoite vuodeksi 2016 || Välitavoite vuodeksi 2018 || Tavoite vuodeksi 2022

|| || || ||

|| || || ||

|| || || ||

|| || || ||

2.           Välitavoitteilla mitataan prioriteetin erityisten tavoitteiden toteutumista ja ilmaistaan edistyminen, joka on saavutettu tavoitteisiin nähden kyseisen ajanjakson päättymishetkeen mennessä. Vuodeksi 2016 vahvistettavissa välitavoitteissa on mainittava taloudelliset indikaattorit ja tuotosindikaattorit. Vuodeksi 2018 vahvistettavissa välitavoitteissa on mainittava taloudelliset indikaattorit, tuotosindikaattorit ja tapauksen mukaan tulosindikaattorit. Välitavoitteita voidaan asettaa myös täytäntöönpanon avainkohdille.

3.           Välitavoitteiden on oltava

– relevantteja, jotta ne antavat olennaisen tiedon prioriteetin edistymisestä;

– läpinäkyviä objektiivisesti määriteltyine päämäärineen ja asianmukaisesti kartoitettuine, julkisesti saatavilla olevine tietolähteineen;

– todennettavissa olevia ilman, että aiheutetaan kohtuutonta hallinnollista rasitetta;

– soveltuvin osin samassa linjassa kaikkien toimenpideohjelmien osalta.

LIITE III

Maksusitoumusmäärärahojen vuotuinen jakautuminen 2014–2020

[…]

LIITE III a Menettelyt 83 artiklassa tarkoitetun nuorisotyällisyysaloitteen erityismäärärahoja varten

I. Nuorisotyöllisyysaloitteen erityismäärärahojen vuosijakauma määritetään seuraavissa vaiheissa:

1. Määritetään 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien määrä NUTS 2 -alueilla, joilla nuorisotyöttömyysaste oli yli 25 prosenttia vuonna 2012, jäljempänä ’tukikelpoiset alueet’.

2. Kunkin tukikelpoisen alueen määrärahat lasketaan tukikelpoisen alueen nuorten työttömien määrän ja kaikkien tukikelpoisten alueiden 1 kohdassa tarkoitetun nuorten työttömien kokonaismäärän välisen suhteen mukaan.

3. Kunkin jäsenvaltion määrärahat ovat yhtä kuin sen tukikelpoisille alueille myönnettävät määrärahat.

II. Nuorisotyöllisyysaloitteen erityismäärärahaa ei oteta huomioon, kun kokonaismäärärahojen jakamiseen sovelletaan liitteessä III a vahvistettuja määräytymissääntöjä.

LIITE IV Täydentävyys

1.           Julkiset tai niihin rinnastettavat rakenteelliset menot

Julkisten tai niihin rinnastettavien rakenteellisten menojen määrittämisessä käytetään sarakkeessa X-1 olevaa kiinteän pääoman bruttomuodostusta kuvaavaa lukua, joka ilmaistaan osuutena BKT:sta, vakaus- ja lähentymisohjelmien muotoa ja sisältöä koskevien ohjeiden[42] liitteessä 2 olevan taulukon 2 mukaisesti.

2.           Todentaminen

Edellä olevan 86 artiklan 3 kohdan mukaiseen täydentävyyden tarkistamiseen sovelletaan seuraavia sääntöjä:

2.1       Ennakkotarkistus

a)           Kun jäsenvaltio toimittaa kumppanuussopimuksen, sen on toimitettava tiedot suunnitelluista menoista jäljempänä olevassa taulukossa 1 esitetyssä muodossa. Niissä jäsenvaltioissa, joissa vähemmän kehittyneillä alueilla ja siirtymäalueilla asuu enemmän kuin 15 prosenttia mutta vähemmän kuin 70 prosenttia väestöstä, tiedot menoista [vähemmän kehittyneillä alueilla ja siirtymäalueilla] on toimitettava samassa muodossa.

                Taulukko 1

Julkistalouden menot osuutena BKT:sta || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020

P51 || X || X || X || X || X || X || X

b)           Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle tiedot tärkeimmistä makrotaloudellisista indikaattoreista ja ennusteista, joihin julkisten tai niihin rinnastettavien rakenteellisten menojen taso perustuu.

c)           Kun komissio ja jäsenvaltio ovat päässeet sopimukseen, edellä oleva taulukko 1 sisällytetään kyseisen jäsenvaltion kumppanuussopimukseen julkisten tai niihin rinnastettavien rakenteellisten menojen tavoitetasona, joka on säilytettävä vuosina 2014–2020.

2.2       Välitarkistus

a)           Välitarkistuksen ajankohtana jäsenvaltion katsotaan säilyttäneen julkisten tai niihin rinnastettavien rakenteellisten menojen tason, jos vuosien 2014–2017 menojen vuotuinen keskiarvo on samansuuruinen tai korkeampi kuin kumppanuussopimuksessa asetettu tavoitetaso.

b)           Välitarkistuksen jälkeen komissio voi jäsenvaltiota kuultuaan tarkistaa kumppanuussopimukseen sisällytettyä julkisten tai niihin rinnastettavien rakenteellisten menojen tavoitetasoa, jos jäsenvaltion taloustilanne on muuttunut huomattavasti kumppanussopimuksen hyväksymisen jälkeen, eikä muutosta ole otettu huomioon tavoitetasoa vahvistettaessa.

2.3       Jälkitarkistus

Jälkitarkistuksen ajankohtana jäsenvaltion katsotaan säilyttäneen julkisten tai niihin rinnastettavien rakenteellisten menojen tason, jos vuosien 2014–2020 menojen vuotuinen keskiarvo on samansuuruinen tai korkeampi kuin kumppanuussopimuksessa asetettu tavoitetaso.

3.           Jälkitarkistuksen jälkeen tehtävän rahoitusoikaisun määrät

Kun komissio päättää tehdä rahoitusoikaisun 86 artiklan 4 kohdan mukaisesti, rahoitusoikaisun määrä lasketaan vähentämällä 3 prosenttia kumppanuussopimuksessa vahvistetun tavoitetason ja saavutetun tason välisestä erosta, joka ilmoitetaan prosenttiosuutena sovitusta tavoitetasosta, ja jakamalla sitten tulos 10:llä. Rahoitusoikaisu määräytyy soveltamalla tätä rahoitusoikaisun määrää kyseiselle jäsenvaltiolle vähemmän kehittyneitä alueita ja siirtymäalueita varten myönnettävään rahoitusosuuteen koko ohjelmakauden osalta.

Mikäli kumppanuussopimuksessa sovitun tavoitetason ja saavutetun tason välinen ero, joka ilmoitetaan prosenttiosuutena kumppanuussopimukseen merkitystä tavoitetasosta, on korkeintaan 3 prosenttia, rahoitusoikaisua ei tehdä.

Rahoitusoikaisu saa olla enintään 5 prosenttia kyseiselle jäsenvaltiolle vähemmän kehittyneitä alueita ja siirtymäalueita varten myönnettävästä rahoitusosuudesta koko ohjelmakauden osalta.

LIITE V

Ennakkoehdot

Temaattiset ennakkoehdot

Temaattiset tavoitteet || Ennakkoehto || Täyttymiskriteerit

1. Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen (T&K-tavoite) (9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut) || 1.1. Tutkimus ja innovointi: Kansallisen uudistusohjelman mukaisesti on laadittu älykkääseen erikoistumiseen tähtäävä kansallinen tai alueellinen tutkimus- ja innovointistrategia yksityisten tutkimus- ja innovointi-investointien lisäämiseksi; strategian on oltava hyvin toimivien kansallisen tai alueellisten tutkimus- ja innovointijärjestelmien ominaispiirteiden mukainen[43]. || – Käytössä on älykkääseen erikoistumiseen tähtäävä kansallinen tai alueellinen tutkimus- ja innovointistrategia, – joka perustuu SWOT-analyysiin resurssien kohdentamiseksi vain tiettyihin tutkimus- ja innovointiprioriteetteihin; – jossa hahmotellaan toimenpiteet yksityisten TTK-investointien lisäämiseksi; – johon sisältyy seuranta- ja tarkistusjärjestelmä. – Jäsenvaltio on hyväksynyt kehyksen, jossa määritellään tutkimukseen ja innovointiin käytössä olevat talousarviomäärärahat. – Jäsenvaltio on hyväksynyt monivuotisen suunnitelman, joka koskee EU:n prioriteetteihin liittyvien investointien budjetointia ja priorisointia (Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumi ESFRI).

2. Tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksien, käytön ja laadun parantaminen (laajakaistaa koskeva tavoite) (9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut) || 2.1. Digitaalinen kasvu: Älykkääseen erikoistumiseen tähtäävään kansalliseen tai alueelliseen tutkimus- ja innovointistrategiaan sisältyy digitaalista kasvua käsittelevä luku, jonka tavoitteena on lisätä kohtuuhintaisten, laadukkaiden ja yhteentoimivien tieto- ja viestintätekniikkaan pohjautuvien yksityisten ja julkisten palvelujen kysyntää ja niiden käyttöä kansalaisten keskuudessa, myös muita heikommassa asemassa olevien ryhmien, yritysten, julkisten viranomaisten ja valtioiden rajat ylittävien aloitteiden osalta. || – Älykkääseen erikoistumiseen tähtäävässä kansallisessa tai alueellisessa tutkimus- ja innovointistrategiassa on digitaalista kasvua käsittelevä luku, johon sisältyy – toimien budjetointi ja priorisointi SWOT-analyysin pohjalta ja linjassa Euroopan digitaalistrategian tulostaulun kanssa[44]; – analyysi tieto- ja viestintätekniikan kysynnän ja tarjonnan tasapainoisesta tukemisesta; – mitattavissa olevat tavoitteet digitaalisen lukutaidon, osaamisen, tietoyhteiskuntaan osallistumisen, verkkopalvelujen saatavuuden ja sähköisten terveydenhuoltopalvelujen alalla toteutettaville tukitoimille, joiden on oltava linjassa olemassa olevien alakohtaisten kansallisten tai alueellisen strategioiden kanssa; – arvio tieto- ja viestintäteknisten valmiuksien kehittämisen tehostamistarpeista.

2.2. Seuraavan sukupolven liityntäverkkojen infrastruktuuri: On laadittu sellaiset kansalliset seuraavan sukupolven liityntäverkkoja koskevat suunnitelmat, joissa otetaan huomioon alueelliset toimet nopeita internet-liittymiä koskevien EU-tavoitteiden[45] saavuttamiseksi, kohdennetaan toimet alueille, joilla markkinat eivät kykene tarjoamaan avointa infrastruktuuria kohtuullisin kustannuksin ja tarpeeksi laadukkaasti kilpailua ja valtiontukia koskevien EU-sääntöjen mukaisesti ja huolehditaan siitä, että palvelut ovat muita heikommassa asemassa olevien ryhmien saatavilla. || – Käytössä on seuraavan sukupolven liityntäverkkoja koskeva suunnitelma, johon sisältyy – kysynnän lisäämiseen perustuva infrastruktuuri-investointisuunnitelma ja säännöllisesti päivitettävä infrastruktuurin ja palvelujen kartoitus; – kestäviä investointimalleja, joilla lisätään kilpailua ja varmistetaan kohtuuhintaisten, laadukkaiden ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavien infrastruktuurien ja palvelujen saatavilla olo; – toimenpiteitä yksityisten investointien lisäämiseksi.

3. Pienten ja keskisuurien yritysten (pk-yritysten) kilpailukyvyn parantaminen (9 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut) || 3.1. On toteutettu erityistoimia, joilla pannaan tehokkaasti täytäntöön eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (Small Business Act) ja sen 23. helmikuuta 2011 tehty uudelleentarkastelu[46], myös "pienet ensin" -periaate. || – Erityistoimiin kuuluvat seuraavat: – seurantamekanismi, jolla varmistetaan SBA-aloitteen täytäntöönpano, ml. elin, joka koordinoi pk-yritysasioita kaikissa hallintoelimissä ("pk-yrityslähettiläs"); – toimet, joilla lyhennetään uusien yritysten perustamisaika kolmeen työpäivään ja alennetaan perustamiskustannukset 100 euroon; – toimet, joilla lyhennetään kolmeen kuukauteen aika, joka kuluu yrityksen tietynlaisen toiminnan käynnistämiseen ja harjoittamiseen tarvittavien lisenssien ja lupien saamiseen; – mekanismi, jolla arvioidaan järjestelmällisesti lainsäädännön vaikutusta pk-yrityksiin pk-yritystestin avulla ottaen tarvittaessa huomioon yritysten kokoerot.

3.2. Kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta 16. helmikuuta 2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/7/EU[47] on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. || – Direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä direktiivin 12 artiklan mukaisesti (16. maaliskuuta 2013 mennessä).

4. Vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla (9 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut) || 4.1. Energiatehokkuus: Rakennusten energiatehokkuudesta 19. toukokuuta 2010 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/31/EU[48] on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä kyseisen direktiivin 28 artiklan mukaisesti. Noudatetaan jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä 23. huhtikuuta 2009 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 406/2009/EY[49] 6 artiklan 1 kohdan säännöksiä. Energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista 5. huhtikuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/32/EY[50] on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä sisämarkkinoilla ja direktiivin 92/42/ETY muuttamisesta 11. helmikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/8/EY[51] on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. || – Noudatetaan direktiivin 2010/31/EU 3, 4 ja 5 artiklassa säädettyjä rakennusten energiatehokkuuteen liittyviä vähimmäisvaatimuksia. – On hyväksytty tarvittavat toimenpiteet rakennusten energiatehokkuuden sertifiointijärjestelmän perustamiseksi direktiivin 2010/31/EU 11 artiklan mukaisesti. – On toteutettu vaadittava määrä julkisten rakennusten saneerauksia. – Loppukäyttäjille tarjotaan käyttäjäkohtaiset mittarit. – Lämmityksen ja jäähdytyksen tehokkuutta edistetään direktiivin 2004/8/EY mukaisesti.

4.2. Uusiutuva energia: Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta 23. huhtikuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY[52] on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. || – Jäsenvaltio on ottanut käyttöön läpinäkyviä tukijärjestelmiä, verkkoon pääsyä ja toimituksia koskevat prioriteetit sekä julkaistut, vakioidut säännöt teknisistä mukautuksista johtuvien kustannusten kantamiselle ja jakamiselle. – Jäsenvaltio on hyväksynyt kansallisen uusiutuvaa energiaa käsittelevän toimintasuunnitelman direktiivin 2009/28/EY 4 artiklan mukaisesti.

5. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja riskien ehkäisemisen edistäminen (ilmastonmuutosta koskeva tavoite) (9 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu) || 5.1. Riskinehkäisy ja -hallinta: On laadittu katastrofien hallintaan tarkoitetut kansalliset tai alueelliset riskiarvioinnit, joissa otetaan huomioon ilmastonmuutokseen sopeutuminen[53]. || – Käytössä on kansallinen tai alueellinen riskinarviointi, – johon sisältyy kuvaus kansallisessa riskinarvioinnissa käytettävistä menettelystä, metodologiasta, menetelmistä ja muista kuin arkaluonteisista tiedoista; – johon sisältyy kuvaus yhden riskin ja usean riskin skenaarioista; – jossa otetaan tarvittaessa huomioon kansalliset strategiat ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.

6. Ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen (9 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut) || 6.1. Vesihuolto: a) Käytössä on veden hinnoittelupolitiikka, joka tarjoaa käyttäjille riittävät kannustimet vesivarojen tehokkaaseen käyttämiseen ja b) veden käytön eri sektorit osallistuvat riittävästi vesipalveluista aiheutuvien kustannusten kattamiseen yhteisön vesipolitiikan puitteista 23. lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY[54] 9 artiklan mukaisesti. || – Jäsenvaltio on varmistanut, että veden käytön eri sektorit osallistuvat riittävästi vesipalveluista aiheutuvien kustannusten kattamiseen direktiivin 2000/60/EY 9 artiklan mukaisesti. – Jokaiselle vesipiirille, jossa tehdään investointeja, on hyväksytty vesipiirin hoitosuunnitelma yhteisön vesipolitiikan puitteista 23. lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY[55] 13 artiklan mukaisesti. –

6.2. Jäteala: Jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta 19. marraskuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY[56] on pantu täytäntöön etenkin direktiivin mukaisten jätehuoltosuunnitelmien laatimisen ja jätehierarkian osalta. || – Jäsenvaltio on raportoinut komissiolle siitä, missä määrin direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan tavoitteet on saavutettu, syistä, joiden vuoksi tavoitteet ovat jääneet saavuttamatta, ja toimista, jotka aiotaan toteuttaa tavoitteiden saavuttamiseksi. – Jäsenvaltio on varmistanut, että sen toimivaltaiset viranomaiset laativat direktiivin 2008/98/EY 1, 4, 13 ja 16 artiklan mukaisesti yhden tai useita jätehuoltosuunnitelmia, kuten direktiivin 28 artiklassa vaaditaan. – Jäsenvaltio on viimeistään 12. joulukuuta 2013 hyväksynyt direktiivin 2008/98/EY 1 ja 4 artiklan mukaisesti jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia ohjelmia, kuten direktiivin 29 artiklassa vaaditaan. – Jäsenvaltio on toteuttanut tarvittavat toimenpiteet jätteen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä koskevien vuoden 2020 tavoitteiden saavuttamiseksi direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan mukaisesti.

7. Kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista (9 artiklan 7 kohdassa tarkoitetut) || 7.1. Maantieliikenne: On laadittu kansallinen liikenteen kokonaissuunnitelma, joka käsittää asianmukaisen investointien priorisoinnin Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) liikenneinfrastruktuurin ydinverkkoon, kattavaan verkkoon (muut kuin TEN-T:n ydinverkkoon tehtävät investoinnit) ja toissijaisiin tieyhteyksiin (ml. alue- ja paikallistason julkinen liikenne). || – Käytössä on liikenteen kokonaissuunnitelma, johon sisältyy – investointien priorisointi TEN-T:n ydinverkkoon, kattavaan verkkoon ja toissijaisiin tieyhteyksiin. Priorisoinnissa tulisi ottaa huomioon investointien vaikutukset liikkuvuuteen, liikenteen kestävyyteen, kasvihuonekaasujen vähentämiseen ja yhtenäiseen Euroopan liikennealueeseen; – realistinen ja harkittu hankesuunnitelma (aikatauluineen ja rahoituskehyksineen); – liikennesuunnitelman strateginen ympäristöarviointi, joka täyttää lainsäädännön vaatimukset; – toimenpiteet, joilla lisätään välittäjänä toimivien elinten ja tuensaajien valmiuksia toteuttaa hankesuunnitelma.

7.2. Rautatieliikenne: Kansallisessa liikenteen kokonaissuunnitelmassa on rautatieliikenteen kehittämistä koskeva luku, jossa priorisoidaan investoinnit Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) liikenneinfrastruktuurin ydinverkkoon, kattavaan verkkoon (muut kuin TEN-T:n ydinverkkoon tehtävät investoinnit) ja rautatiejärjestelmän toissijaisiin yhteyksiin sen mukaan, miten ne vaikuttavat liikkuvuuteen, liikenteen kestävyyteen ja kansalliseen ja Euroopan laajuiseen verkostoon. Investoinnit kattavat kaluston, yhteentoimivuuden ja toimintakyvyn kehittämisen. || – Liikenteen kokonaissuunnitelmassa on rautatieliikenteen kehittämistä koskeva luku, johon sisältyy – realistinen ja harkittu hankesuunnitelma (aikatauluineen ja rahoituskehyksineen); – liikennesuunnitelman strateginen ympäristöarviointi, joka täyttää lainsäädännön vaatimukset; – toimenpiteet, joilla lisätään välittäjänä toimivien elinten ja tuensaajien valmiuksia toteuttaa hankesuunnitelma.

8. Työllisyyden edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen (työllisyyttä koskeva tavoite) (9 artiklan 8 kohdassa tarkoitetut) || 8.1. Työnhakijoiden ja työelämän ulkopuolella olevien pääsy työpaikkoihin, myös paikallisten työllisyysaloitteiden kautta, ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen seuraavin keinoin: Suunnitellaan ja toteutetaan aktiivista työmarkkinapolitiikkaa työllisyyden suuntaviivojen mukaisesti[57]. || – Työvoimapalveluilla on valmiudet järjestää ja ne järjestävät – kaikkien työnhakijoiden saatavilla olevia yksilöllisiä palveluita sekä aktiivisia ja ennalta ehkäiseviä työmarkkinatoimenpiteitä varhaisessa vaiheessa; – työmarkkinoilla tapahtuvien rakenteellisten muutosten (kuten vähähiiliseen talouteen siirtymisen) myötä syntyvien pitkäkestoisten työllistymismahdollisuuksien ennakointia ja tähän liittyvää neuvontaa; – avointa ja järjestelmällistä tiedotusta uusista avoimista työpaikoista. – Työvoimapalvelut ovat luoneet työnantajien ja oppilaitosten välisiä verkostoja.

8.2. Itsenäinen ammatinharjoittaminen, yrittäjyys ja yritysten perustaminen: On laadittu kokonaisvaltainen strategia osallistavan tuen myöntämisestä yritysten perustamiseen Small Business Act -aloitteen[58] mukaisesti ja linjassa työllisyyden suuntaviivojen sekä jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen[59] kanssa työpaikkojen luomisen mahdollistavien olosuhteiden osalta. || – Käytössä on kokonaisvaltainen strategia, johon sisältyy – toimia, joilla lyhennetään uusien yritysten perustamisaika kolmeen työpäivään ja alennetaan perustamiskustannukset 100 euroon; – toimia, joilla lyhennetään kolmeen kuukauteen aika, joka kuluu yrityksen tietynlaisen toiminnan käynnistämiseen ja harjoittamiseen tarvittavien lisenssien ja lupien saamiseen; – toimia, joilla luodaan yhteyksiä yritysten kehittämispalveluiden ja rahoituspalveluiden välille (rahoituksen saanti), ml. muita heikommassa asemassa olevien ryhmien ja alueiden tavoittaminen.

8.3. Työmarkkinalaitosten nykyaikaistaminen ja vahvistaminen, ml. toimet työvoiman kansainvälisen liikkuvuuden lisäämiseksi[60]: - Työmarkkinalaitoksia nykyaikaistetaan ja vahvistetaan työllisyyden suuntaviivojen mukaisesti; - Työmarkkinalaitosten uudistuksia ennen laaditaan selkeä strategia ja ennakkoarviointi, joissa otetaan huomioon sukupuolinäkökohdat. || – Työvoimapalvelujen uudistamiseksi toteutetaan toimet, joilla pyritään lisäämään niiden valmiuksia järjestää[61] – kaikkien työnhakijoiden saatavilla olevia yksilöllisiä palveluita sekä aktiivisia ja ennalta ehkäiseviä työmarkkinatoimenpiteitä varhaisessa vaiheessa; – neuvontaa työmarkkinoilla tapahtuvien rakenteellisten muutosten (kuten vähähiiliseen talouteen siirtymisen) myötä syntyvistä pitkäkestoisista työllistymismahdollisuuksista; – avointa ja järjestelmällistä tiedotusta unionin tasolla tarjolla olevista uusista avoimista työpaikoista. – Työvoimapalvelujen uudistamiseen sisältyy työnantajien ja oppilaitosten välisten verkostojen luominen.

8.4. Aktiivisena ja terveenä ikääntyminen: Suunnitellaan ja toteutetaan aktiivisen ikääntymisen politiikkaa työllisyyden suuntaviivojen[62] mukaisesti. || – Toteutetaan toimet, joilla vastataan aktiivisena ja terveenä ikääntymisen haasteisiin[63]: – asianmukaiset sidosryhmät osallistuvat aktiivisen ikääntymisen politiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen; – jäsenvaltiolla on käytössä toimenpiteet, joilla edistetään aktiivista ikääntymistä ja vähennetään varhaiseläkkeelle jäämistä.

|| 8.5. Työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutuminen muutokseen: On laadittu poliittiset toimintalinjat, joilla pyritään kannustamaan muutoksen ennakointia ja hyvää hallinnointia ja rakenneuudistusta kaikilla asianomaisilla tasoilla (kansallisella, alueellisella, paikallisella ja alakohtaisella tasolla)[64]. || – Käytössä on toimivia välineitä, joilla työmarkkinaosapuolia ja viranomaisia tuetaan muutokseen ja rakenneuudistukseen reagoivien lähestymistapojen kehittämisessä.

|| 8.6. Ilman työ- tai koulutuspaikkaa olevien 15–24-vuotiaiden nuorten kestävä integroituminen työmarkkinoille: On laadittu kattava toimintapoliittinen strategiakehys nuorisotyöllisyyspaketin tavoitteiden saavuttamiseksi ja erityisesti neuvoston suosituksen [xxx] mukaisen nuorisotakuujärjestelmän käyttöön ottamiseksi. || – Käytössä on sellainen kattava toimintapoliittinen strategiakehys nuorisotyöllisyyspaketin tavoitteiden saavuttamiseksi ja erityisesti neuvoston suosituksen [xxx] mukaisen nuorisotakuujärjestelmän käyttöön ottamiseksi, joka – perustuu ilman työ- tai koulutuspaikkaa olevien 15–24-vuotiaiden nuorten tulosten mittauksista saatuun näyttöön: – sisältää järjestelmän, jolla nuorisotakuujärjestelmästä kerätään tietoja ja analysoidaan niitä sopivilla tasoilla, joilla saadaan riittävästi näyttöä kohdennettujen toimintapolitiikkojen kehittämiseen ja voidaan seurata kehitystä ja tehdä mahdollisuuksine mukaan kontrafaktuaalisia arviointeja; – nimeää viranomaisen, joka vastaa nuorisotakuujärjestelmän perustamisesta ja hallinnoinnista sekä kumppanuuksien koordinoinnista kaikilla tasoilla ja sektoreilla; – ottaa mukaan kaikki nuorisotyöttömyyteen puuttumisen kannalta merkittävät sidosryhmät; – perustuu varhaisessa vaiheessa toteutettaviin toimiin ja aktivointiin; – sisältää tukitoimenpiteitä työmarkkinoille integroitumiseen, myös ammattitaidon lisäämiseen ja työmarkkinoihin liittyviä toimenpiteitä

9. Investoiminen ammattitaitoon, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen (koulutusta koskeva tavoite) (9 artiklan 10 kohdassa tarkoitettu) || 9.1. Koulunkäynnin keskeyttäminen: On laadittu kokonaisvaltainen strategia koulunkäynnin keskeyttämisten vähentämiseksi koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista 28. kesäkuuta 2011 annetun neuvoston suosituksen[65] mukaisesti. || – Käytössä on koulunkäynnin keskeyttämistä koskevien valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen tason tietojen kokoamista ja analysointia varten järjestelmä, – joka tarjoaa riittävän näytön kohdennetun politiikan perustaksi; – jota käytetään järjestelmällisesti kehityssuuntauksien seurannassa kullakin tasolla. – Käytössä on koulunkäynnin keskeyttämisten vähentämistä koskeva strategia, – joka perustuu näyttöön; – joka on kokonaisvaltainen (esim. kattaa kaikki koulutussektorit varhaiskasvatus mukaan luettuna) ja johon sisältyy riittävästi ehkäiseviä toimenpiteitä sekä interventio- ja kompensaatiotoimenpiteitä; – jonka tavoitteet ovat linjassa koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista annetun neuvoston suosituksen kanssa; – joka on monialainen ja jossa otetaan mukaan kaikki koulunkäynnin keskeyttämisten kannalta merkittävät politiikan alat ja sidosryhmät ja koordinoidaan näiden toimintaa.

9.2. Korkea-asteen koulutus: On hyväksytty kansallisia tai alueellisia strategioita, joilla lisätään korkea-asteen koulutuksen tuloksellisuutta, laatua ja tehokkuutta 20. syyskuuta 2011 annetun Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelmaa käsittelevän komission tiedonannon[66] mukaisesti. || – Käytössä on kansallinen tai alueellinen korkeakoulutusstrategia, – koulutukseen osallistumisen ja koulutuksen tuloksellisuuden lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet, joilla – parannetaan mahdollisille tuleville opiskelijoille annettavaa ohjausta; – lisätään alemman tulotason ryhmien ja muiden aliedustettuina olevien ryhmien osallistumista korkea-asteen koulutukseen; – lisätään aikuisopiskelijoiden osallistumista; – (tarvittaessa) vähennetään opintojen keskeyttäjien määrää / lisätään opinnot loppuun suorittajien määrää; – laadun parantamiseen tähtäävät toimenpiteet, joilla – kannustetaan innovatiivista sisällön ja ohjelmien suunnittelua; – edistetään opetuksen korkeita laatustandardeja; – työllistettävyyden ja yrittäjyyden lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet, joilla – kannustetaan laaja-alaisten taitojen, myös yrittäjyyden, kehittämiseen kaikissa korkea-asteen koulutusohjelmissa; – pienennetään sukupuolten välisiä eroja opinto- ja ammattivalinnoissa ja kannustetaan opiskelijoita hakeutumaan aloille, joilla heidän sukupuolensa on aliedustettuna, tavoitteena vähentää työmarkkinoiden eriytymistä sukupuolten mukaan; – varmistetaan, että opetus perustuu tietoon elinkeinoelämän käytänteiden tutkimuksesta ja kehityssuuntauksista.

9.3. Elinikäinen oppiminen: On laadittu kansallinen ja/tai alueellinen poliittinen kehys elinikäistä oppimista varten unionin tason poliittisen ohjauksen[67] mukaisesti. || – Käytössä on elinikäisen oppimisen kansallinen ja/tai alueellinen poliittinen kehys, johon sisältyy – toimia, joilla tuetaan elinikäisen oppimisen täytäntöönpanoa ja osaamisen kehittämistä ja joihin sisältyy sidosryhmien, mm. työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen, kanssa muodostettavia yhteistyökumppanuuksia; – toimia, joilla kehitetään tehokkaasti ammatillisessa koulutuksessa olevien nuorten, aikuisten, työmarkkinoille palaavien naisten, kouluttamattomien ja iäkkäiden työntekijöiden ja muiden epäsuotuisassa asemassa olevien ryhmien taitoja; – toimia, joilla laajennetaan pääsyä elinikäisen oppimisen piiriin hyödyntämällä tehokkaasti avoimuutta lisääviä välineitä (eurooppalainen tutkintojen viitekehys, kansallinen tutkintojen viitekehys, eurooppalainen ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä, ammatillisen koulutuksen eurooppalainen laadunvarmistusjärjestelmä) ja kehittämällä ja ottamalla käyttöön elinikäisen oppimisen palveluja (yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, ohjaus ja validointi); – toimia, joilla parannetaan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tarkoituksenmukaisuutta mukauttamalla sitä kartoitettujen kohderyhmien tarpeisiin.

10. Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta (köyhyyttä koskeva tavoite) (9 artiklan 9 kohdassa tarkoitetut) || 10.1. Aktiivinen osallistaminen Syrjäytyneiden väestöryhmien, kuten romanien, integroituminen yhteiskuntaan: - Laaditaan ja pannaan täytäntöön köyhyyden vähentämiseen tähtäävä kansallinen strategia työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä 3. lokakuuta 2008 annetun komission suosituksen[68] ja työllisyyden suuntaviivojen mukaisesti. - Käytössä on kansallinen romanien integrointistrategia romanien kansallisia integrointistrategioita koskevan EU:n puitekehyksen[69] mukaisesti. - Asianomaisille sidosryhmille tarjotaan tukea rahaston varojen käyttöön saamisessa. || – Käytössä on köyhyyden vähentämiseen tähtäävä strategia, – joka perustuu näyttöön. Tämä edellyttää tietojen keräämistä ja analysointia varten perustettua järjestelmää, josta saadaan riittävästi näyttöä köyhyyden vähentämiseen tähtäävien toimintalinjojen kehittämisen perustaksi. Järjestelmää käytetään kehityssuuntauksien seurannassa; – joka on (kansallisessa uudistusohjelmassa määritetyn) köyhyyteen ja syrjäytymiseen liittyvän kansallisen tavoitteen mukainen ja johon sisältyy työllistymismahdollisuuksien laajentaminen muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin; – johon sisältyy syrjäytyneiden ja muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien, myös romanien, alueellisen keskittymisen kartoitus, joka menee aluetasoa/NUTS 3-tasoa pitemmälle; – jossa osoitetaan, että työmarkkinaosapuolet ja asianmukaiset sidosryhmät osallistuvat aktiivisen osallistamisen suunnitteluun; – johon sisältyy toimia, joilla tuetaan siirtymistä laitosperustaisesta hoidosta yhteisöperustaisen hoidon käyttöön; – jossa kartoitetaan selkeästi toimet segregoitumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi kaikilla aloilla. – Käytössä on kansallinen romanien integrointistrategia, – jossa romanien integroinnille asetetaan saavutettavissa olevat kansalliset tavoitteet, jotta kuilu valtaväestöön saataisiin kurottua umpeen. Tavoitteet olisi asetettava vähintäänkin koulutukselle, työllisyydelle, terveydenhoidolle ja asumiselle, jotka ovat myös EU:n tavoitteita romanien integroinnille; – joka on linjassa kansallisen uudistusohjelman kanssa; – jossa tarvittaessa määritellään jo käytössä olevien sosioekonomisten ja alueellisten indikaattoreiden (erittäin alhainen koulutustaso, pitkäaikaistyöttömyys jne.) avulla ne epäsuotuisat mikroalueet ja/tai erotellut asuinalueet, joiden väestö on kaikkein osattominta; – johon osoitetaan kansallisesta talousarviosta riittävä rahoitus, jota täydennetään tarvittaessa kansainvälisellä ja EU:n rahoituksella; – joka käsittää tiukat seurantamenetelmät romanien integrointitoimien vaikutusten arvioimiseksi ja tarkastelumekanismin strategian mukauttamiseksi; – jonka suunnittelussa, täytäntöönpanossa ja seurannassa tehdään tiiviistä yhteistyötä ja käydään jatkuvaa vuoropuhelua romanien kansalaisyhteiskunnan sekä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa; – jossa nimetään romanien integrointistrategian kansallinen yhteyspiste, jolla on valtuudet koordinoida strategian laatimista ja täytäntöönpanoa. – Asianomaisille sidosryhmille annetaan tukea hankehakemusten laatimiseen ja valituksi tulleiden hankkeiden toteuttamiseen ja hallinnointiin.

10.2. Terveys: On laadittu kansallinen tai alueellinen terveydenhuoltostrategia, jolla varmistetaan laadukkaiden terveydenhuoltopalvelujen saatavuus ja taloudellinen kestävyys. || – Käytössä on kansallinen tai alueellinen terveydenhuoltostrategia, – johon sisältyy koordinoituja toimia laadukkaiden terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden parantamiseksi; – johon sisältyy toimia terveydenhuoltosektorin tehokkuuden lisäämiseksi muun muassa hyödyntämällä tehokkaita innovatiivisia teknologioita, palveluntarjontamalleja ja infrastruktuureita; – johon sisältyy seuranta- ja tarkistusjärjestelmä. – Jäsenvaltio tai alue on hyväksynyt kehyksen, jossa määritellään terveydenhuoltoon käytössä olevat talousarviomäärärahat.

11. Institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen (9 artiklan 11 kohdassa tarkoitetut) || Jäsenvaltion hallinnon tehokkuus: - On laadittu strategia jäsenvaltion hallinnon tehostamiseksi julkishallinnon uudistaminen mukaan luettuna[70]. || – Toteutetaan jäsenvaltion hallinnon tehostamiseen tähtäävää strategiaa[71], – johon sisältyy analyysi ja strateginen suunnitelma lainsäädäntöön, organisaatioon ja/tai menettelyihin tehtävistä uudistuksista; – johon sisältyy laadunhallintajärjestelmien kehittäminen; – johon sisältyy integroituja toimia hallintomenettelyjen yksinkertaistamiseksi ja rationalisoimiseksi; – jossa kehitetään ja toteutetaan henkilöresurssistrategioita ja -politiikkaa, ml. rekrytointisuunnitelmat ja henkilöstön urapolut, valmiuksien lisääminen ja resurssointi; – jossa kehitetään osaamista kaikilla tasoilla; – johon sisältyy seuranta- ja arviointimenettelyjen ja -välineiden kehittäminen.

Yleiset ennakkoehdot

Ala || Ennakkoehdot || Täyttymiskriteerit

1. Syrjinnän vastainen toiminta || On perustettu järjestelmä, jolla varmistetaan yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun direktiivin 2000/78/EY[72] ja rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun direktiivin 2000/43/EY[73] tehokas täytäntöönpano ja soveltaminen. || – EU:n direktiivien 2000/78/EY ja 2000/43/EY tehokas täytäntöönpano ja soveltaminen varmistetaan seuraavien avulla: – institutionaaliset järjestelyt syrjinnän torjuntaa koskevien EU-direktiivien täytäntöönpanoa, soveltamista ja seurantaa varten; – koulutus- ja tiedotusstrategia rahastojen täytäntöönpanossa toimivaa henkilöstöä varten; – toimet hallinnon valmiuksien lisäämiseksi syrjinnän torjuntaa koskevien EU-direktiivien täytäntöönpanon ja soveltamisen osalta.

2. Sukupuolten tasa-arvo || On laadittu strategia sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja perustettu järjestelmä strategian tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi. || – Sukupuolten tasa-arvon edistämisstrategian tehokas täytäntöönpano ja soveltaminen varmistetaan seuraavien avulla: – järjestelmä sukupuolittain jaoteltujen tietojen ja indikaattorien keräämistä ja analysoimista ja näyttöön perustuvan tasa-arvopolitiikan kehittämistä varten; – suunnitelma ja ennakkokriteerit tasa-arvotavoitteiden integroimiseksi sukupuolten tasa-arvoa koskevien normien ja ohjeiden kautta; – täytäntöönpanojärjestelmät, mukaan luettuna sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän elimen ja asiantuntijoiden osallistuminen toimien suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin.

3. Vammaisuus || On olemassa järjestelmä, jolla varmistetaan vammaisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen tehokas täytäntöönpano ja soveltaminen. [74] || – Vammaisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen tehokas täytäntöönpano ja soveltaminen varmistetaan seuraavien avulla: – YK:n yleissopimuksen 9 artiklan mukaisten toimenpiteiden soveltaminen vammaisten osallistumismahdollisuuksien esteiden ehkäisemiseksi, kartoittamiseksi ja poistamiseksi; – institutionaaliset järjestelyt YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja seurantaa varten yleissopimuksen 33 artiklan mukaisesti; – koulutus- ja tiedotussuunnitelma rahastojen täytäntöönpanossa toimivaa henkilöstöä varten; – toimet, joilla lisätään hallinnollisia valmiuksia YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanemista ja soveltamista varten, myös asianmukaiset järjestelyt esteettömyysvaatimusten noudattamisen seurantaa varten.

4.. Julkiset hankinnat || On olemassa järjestelmä, jolla varmistetaan direktiivien 2004/18/EY ja 2004/17/EY tehokas täytäntöönpano ja soveltaminen sekä niiden riittävä seuranta ja valvonta. || – Direktiivien 2004/18/EY ja 2004/17/EY tehokas täytäntöönpano ja soveltaminen varmistetaan seuraavien avulla: – direktiivien 2004/18/EY ja 2004/17/EY saattaminen kaikilta osin osaksi kansallista lainsäädäntöä; – institutionaaliset järjestelyt julkisia hankintoja koskevan EU-lainsäädännön täytäntöönpanoa, soveltamista ja seurantaa varten; – toimenpiteet, joilla varmistetaan läpinäkyvien sopimusten myöntämismenettelyjen riittävä seuranta ja valvonta sekä niitä koskeva riittävä tiedottaminen; – koulutus- ja tiedotusstrategia rahastojen täytäntöönpanossa toimivaa henkilöstöä varten; – toimenpiteet hallinnon valmiuksien lisäämiseksi julkisia hankintoja koskevan EU-lainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen osalta.

5. Valtiontuet || On olemassa järjestelmä, jolla varmistetaan EU:n valtiontukilainsäädännön tehokas täytäntöönpano ja soveltaminen. || – EU:n valtiontukilainsäädännön tehokas täytäntöönpano ja soveltaminen varmistetaan seuraavien avulla: – institutionaaliset järjestelyt valtiontukia koskevan EU-lainsäädännön täytäntöönpanoa, soveltamista ja seurantaa varten – koulutus- ja tiedotusstrategia rahastojen täytäntöönpanossa toimivaa henkilöstöä varten; – toimet hallinnon valmiuksien lisäämiseksi valtiontukia koskevan EU-lainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen osalta.

6. Ympäristövaikutusten arviointia (YVA) ja strategista ympäristöarviointia (SYA) koskeva ympäristölainsäädäntö || On olemassa järjestelmä, jolla varmistetaan ympäristövaikutusten arviointia ja strategista ympäristöarviointia koskevan unionin ympäristölainsäädännön tehokas täytäntöönpano ja soveltaminen tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27. kesäkuuta 1985 annetun direktiivin 85/337/ETY[75] ja tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27. kesäkuuta 2001 annetun direktiivin 2001/42/EY[76] mukaisesti. || – Unionin ympäristölainsäädännön tehokas täytäntöönpano ja soveltaminen varmistetaan seuraavien avulla: – YVA- ja SYA-direktiivien saattaminen oikein ja kaikilta osin osaksi kansallista lainsäädäntöä; – institutionaaliset järjestelyt YVA- ja SYA-direktiivien täytäntöönpanoa, soveltamista ja seurantaa varten; – koulutus- ja tiedotusstrategia YVA- ja SYA-direktiivien täytäntöönpanossa toimivaa henkilöstöä varten; – toimet, joilla varmistetaan hallinnollisten valmiuksien riittävyys.

7. Tilastojärjestelmät ja tulosindikaattorit || On perustettu tilastojärjestelmä, joka on tarpeen ohjelmien tehokkuuden ja vaikutusten arvioinnissa. On perustettu tehokas tulosindikaattorijärjestelmä, jonka avulla seurataan tulosten toteutumista ja suoritetaan vaikutustenarviointeja. || – Käytössä on tietojen oikea-aikaista keräämistä ja yhdistämistä koskeva monivuotinen suunnitelma, – jossa kartoitetaan lähteet ja menetelmät tilastollisen validoinnin varmistamiseksi; – johon sisältyvät julkistamista ja julkista saatavuutta koskevat järjestelyt; – johon sisältyy tehokas tulosindikaattorijärjestelmä, mukaan lukien – kunkin ohjelman tulosindikaattorien valinta siten, että indikaattorit tuottavat tietoa niistä ihmisten hyvinvointiin ja edistymiseen liittyvistä näkökohdista, jotka ovat ohjelmasta rahoitettavien poliittisten toimien perusteena; – tavoitteiden vahvistaminen kyseisille indikaattoreille; – seuraavien ehtojen noudattaminen kaikkien indikaattorien osalta: tietojen uskottavuus (robustisuus) ja tilastollinen validointi, normatiivisen tulkinnan selkeys, reagointi politiikkaan, oikea-aikainen keruu ja julkinen saatavuus; – riittävät menettelyt, joilla varmistetaan, että kaikkia ohjelmasta rahoitettavia toimia varten on hyväksytty tehokas indikaattorijärjestelmä.

LIITE VI

Rahastosta saatavaa tukea koskeva tiedottaminen ja viestintä

1.           Toimien luettelo

Edellä 105 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun toimien luetteloon on sisällyttävä ainakin yhdellä Euroopan unionin virallisella kielellä seuraavat tietokentät:

– Tuensaajan nimi (ainoastaan oikeushenkilöt; luonnollisten henkilöiden nimiä ei ilmoiteta)

– Toimen nimi

– Tiivistelmä toimesta

– Toimen aloituspäivämäärä

– Toimen päättymispäivämäärä (oletettu päivämäärä, jona toimi saatetaan tosiasiallisesti loppuun tai on kokonaisuudessaan pantu toimeen)

– Toimen tukikelpoiset kokonaismenot

– EU:n osarahoitusosuus (toimintalinjaa kohden)

– Toimen toteutuspaikan postinumero

– Maa

– Tukitoimen luokan nimi

– Toimien luettelon viimeisimmän päivityksen päivämäärä

Tietokenttien otsikot ja toimien nimet on lisäksi ilmoitettava vähintään yhdellä muulla Euroopan unionin virallisella kielellä.

2.           Yleisöön kohdistuvat tiedotus- ja julkisuustoimenpiteet

Jäsenvaltioiden, hallintoviranomaisen ja tuensaajien on huolehdittava toimenpideohjelmasta tämän asetuksen mukaisesti tuettavia toimia koskevien tietojen toimittamisesta ja niiden julkistamisesta.

2.1.        Jäsenvaltion ja hallintoviranomaisen tehtävät

1.           Jäsenvaltion ja hallintoviranomaisen on varmistettava, että tiedotus- ja julkisuustoimenpiteet pannaan täytäntöön viestintästrategian mukaisesti pyrkien näkyvyyteen mahdollisimman monessa tiedotusvälineessä ja käyttäen erilaisia viestintämuotoja ja -menetelmiä asianmukaisella tasolla.

2.           Jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen on organisoitava vähintään yksi seuraavista tiedotus- ja julkisuustoimenpiteistä:

a)      merkittävä tiedotustoimi, jolla kerrotaan toimintaohjelman käynnistymisestä;

b)      vähintään yksi merkittävä vuotuinen tiedotustoimi, jolla tuodaan esiin rahoitusmahdollisuuksia ja toteutettavia strategioita ja esitellään toimenpideohjelman saavutukset sekä tarvittaessa suurhankkeita, yhteisiä toimintasuunnitelmia ja muita hanke-esimerkkejä;

c)      Euroopan unionin lipun pitäminen esillä kunkin hallintoviranomaisen toimitilojen edustalla tai näkyvällä paikalla, jossa se on yleisön nähtävissä;

d)      toimien luettelon julkaiseminen sähköisessä muodossa 1 jakson mukaisesti;

e)      toimiesimerkkien esittely toimintaohjelmittain jaoteltuina keskitetyllä verkkosivustolla tai toimintaohjelman verkkosivustolla, jonne on pääsy keskitetystä verkkoportaalista; esimerkit tulisi esitellä sellaisella laajasti puhutulla Euroopan unionin virallisella kielellä, joka ei ole kyseisen jäsenvaltion virallinen kieli;

f)       toimintaohjelman toteuttamista ja sen keskeisiä saavutuksia koskevan tiedon päivittäminen keskitetyllä verkkosivustolla tai toimintaohjelman verkkosivustolla, jonne on pääsy keskitetystä verkkoportaalista.

3.           Hallintoviranomaisen on otettava tiedotus- ja julkisuustoimenpiteisiin mukaan kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti seuraavat tahot:

a)      5 artiklassa tarkoitetut kumppanit;

b)      EU-tiedotuskeskukset ja komission edustustot jäsenvaltioissa;

c)      oppilaitokset ja tutkimuslaitokset.

Näiden tahojen on levitettävä 105 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa kuvattuja tietoja laajalti.

2.2.        Tuensaajien tehtävät

1.           Kaikissa tuensaajan tiedotus- ja viestintätoimenpiteissä on tuotava esiin rahastosta saatu tuki toimelle lisäämällä

a)      EU:n symboli komission 105 artiklan 4 kohdan mukaisesti antamassa täytäntöönpanosäädöksessä esitettyjen teknisten ohjeiden mukaisesti sekä viittaus Euroopan unioniin;

b)      viittaus rahastoon tai rahastoihin, joista ohjelma saa tukea.

2.           Toimen toteuttamisen aikana tuensaajan on tiedotettava yleisölle rahastosta saadusta tuesta seuraavin tavoin:

a)      jos tuensaajalla on verkkosivusto, esittämällä kyseisellä verkkosivustolla lyhyt kuvaus toimesta, sen tavoitteista ja tuloksista ja tuomalla esiin Euroopan unionilta saatava rahoitustuki;

b)      sijoittamalla vähintään yksi hanketta ja sille Euroopan unionilta saatavaa tukea esittelevä juliste (vähimmäiskoko A3) näkyvälle paikalle, jossa se on yleisön nähtävissä, esimerkiksi rakennuksen sisääntuloalueelle.

3.           Jos toimi saa tukea ESR:sta ja asiaankuuluvissa tapauksissa EAKR:sta tai koheesiorahastosta, tuensaajan on varmistettava, että toimeen osallistuville tahoille on tiedotettu tästä rahoituksesta.

Tällaista toimea koskevissa kaikissa asiakirjoissa, myös osallistumistodistuksissa tai muissa todistuksissa, on oltava maininta siitä, että toimenpideohjelma on saanut osarahoitusta rahastosta tai rahastoista.

4.           EAKR:sta tai koheesiorahastosta osarahoitettavan toimen toteuttamisen aikana tuensaajan on asetettava yleisön nähtävillä olevalle paikalle merkittävän kokoinen väliaikainen tiedotuskyltti kustakin toimesta, joka käsittää infrastruktuurin tai rakennushankkeen rahoittamisen ja jolle annettava julkisen tuen kokonaismäärä on enemmän kuin 500 000 euroa.

5.           Tuensaajan on asetettava yleisön nähtävillä olevalle paikalle pysyvä, merkittävän kokoinen tiedotuskyltti viimeistään kolmen kuukauden kuluttua kunkin seuraavat ehdot täyttävän toimen päättymisestä:

a)      toimen saaman julkisen tuen kokonaismäärä ylittää 500 000 euroa;

b)      toimi käsittää fyysisen kohteen hankinnan taikka infrastruktuurin tai rakennushankkeen rahoittamisen.

Tietokyltti on toteutettava komission 105 artiklan 4 kohdan mukaisesti antamassa täytäntöönpanosäädöksessä esitettyjen teknisten ohjeiden mukaisesti, ja kyltissä on mainittava toimen tyyppi, nimi ja tarkoitus.

3.           Mahdollisiin tuensaajiin ja tuensaajiin kohdistuvat tiedostustoimenpiteet

3.1.        Mahdollisille tuensaajille suunnatut tiedotustoimenpiteet

1.           Hallintoviranomaisen on viestintästrategian mukaisesti varmistettava, että toimenpideohjelman strategiaa, tavoitteita ja Euroopan unionin ja jäsenvaltion yhteiseen tukeen perustuvia rahoitusmahdollisuuksia koskevaa tietoa, myös kyseisestä rahastosta myönnettäviä rahoitustukia koskevaa yksityiskohtaista tietoa, levitetään laajalti mahdollisille tuensaajille ja kaikille asianomaisille osapuolille.

2.           Hallintoviranomaisen on varmistettava, että mahdollisille tuensaajille annetaan tietoa ainakin seuraavista seikoista:

a)      menojen tukikelpoisuutta koskevat edellytykset, jotka on täytettävä rahoituksen saamiseksi toimintaohjelmasta;

b)      kuvaus rahoitushakemusten tarkastelumenettelyistä ja tieto siitä, kuinka kauan ne vievät aikaa;

c)      tuettavien toimien valintaperusteet;

d)      kansalliset, alueelliset tai paikalliset yhteystahot, jotka voivat antaa tietoa toimintaohjelmista;

e)      hakemuksissa olisi esitettävä ehdotus toimen kokoon suhteutetuista viestintätoimista, joilla yleisölle tiedotetaan toimen tavoitteista ja toimelle myönnetystä EU:n tuesta.

3.2.        Tuensaajille suunnatut tiedotustoimenpiteet

1.           Hallintoviranomaisen on tiedotettava tuensaajille, että rahoituksen hyväksyminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että tuensaajat mainitaan 105 artiklan 2 kohdan mukaisesti julkaistussa toimien luettelossa.

2.           Hallintoviranomaisen on toimitettava tiedotus- ja julkaisupaketit sähköisessä muodossa olevine malleineen auttaakseen tuensaajia 2.2 kohdassa vahvistettujen velvoitteiden noudattamisessa.

4.           Viestintästrategian osat

Hallintoviranomaisen laatimassa tiedotusstrategiassa on oltava ainakin seuraavat osat:

a)           kuvaus sovellettavasta lähestymistavasta, mukaan luettuina mahdollisille tuensaajille, tuensaajille, vaikuttajille ja yleisölle suunnatut tiedotus- ja julkisuustoimenpiteet, joita jäsenvaltio tai hallintoviranomainen aikoo toteuttaa ja jotka koskevat 105 artiklassa kuvattuja tavoitteita;

b)           kuvaus materiaaleista, jotka ovat saatavilla muodoissa, joita myös vammaiset voivat käyttää;

c)           kuvaus siitä, kuinka tuensaajia tuetaan näissä viestintätoimissa;

d)           strategian täytäntöönpanon ohjeellinen budjetti;

e)           kuvaus tiedotus- ja julkisuustoimenpiteiden täytäntöönpanosta vastaavista hallintoelimistä, myös niiden henkilöstöresursseista;

f)            edellä 2 jaksossa tarkoitettuja tiedotus- ja julkisuustoimenpiteitä koskevat järjestelyt, mukaan luettuina verkkosivusto tai verkkoportaali, josta tällaista tietoa löytyy;

g)           tieto siitä, kuinka tiedotus- ja julkisuustoimenpiteitä on tarkoitus arvioida politiikan, toimintaohjelmien ja toimien sekä rahaston ja unionin roolin näkyvyyden ja niitä koskevan tietoisuuden kannalta;

h)           tapauksen mukaan kuvaus edellisen toimintaohjelman keskeisten tulosten hyödyntämisestä;

i)            vuotuinen päivitys, jossa vahvistetaan tiedotus- ja julkisuustoimenpiteet, jotka on määrä toteuttaa.

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoitteet

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen/aloitteen nimi

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[77]

13. Aluepolitiikka, toimintoperusteisen budjetoinnin toimet 13 03 (Euroopan aluekehitysrahasto ja muut aluetukitoimet) ja 13 04 (Koheesiorahasto)

4. Työllisyys- ja sosiaaliasiat, toimintoperusteisen budjetoinnin toimi 04 02 (Euroopan sosiaalirahasto)

1.3.        Ehdotuksen/aloitteen luonne

■ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[78].

¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.        Tavoitteet

1.4.1.     Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Koheesiopolitiikan tavoitteena on vähentää alueiden, etenkin maaseutualueiden, teollisuuden muutosprosessissa olevien alueiden sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivien alueiden välisiä kehityseroja ja edistää Eurooppa 2020 -strategiassa määritettyjen älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteiden saavuttamista etenkin strategiassa vahvistettujen määrällisten yleistavoitteiden osalta.

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

EAKR pyrkii lisäämään taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa osarahoittamalla jäsenvaltioissa tehtäviä investointeja, kun taas ESR edistää työllisyyttä, koulutusta ja sosiaalista osallisuutta.

Koheesiorahastolla autetaan jäsenvaltioita tekemään investointeja liikenneverkkoihin ja ympäristöön.

Rahaston tukitoimien erityistavoitteet ovat seuraavat:

-        tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen

-         tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksien, käytön ja laadun parantaminen

-        pienten ja keskisuurien yritysten sekä maatalousalan (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston osalta) ja kalastus- ja vesiviljelyalan (Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta) kilpailukyvyn parantaminen

-        vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla

-        ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen

-        ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen;

-        kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista

-        työllisyyden edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen

-        sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta

-        investoiminen koulutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen oppimiseen

-        institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

13 03: Euroopan aluekehitysrahasto ja muut aluetukitoimet

13 04: Koheesiorahasto

04 02: Euroopan sosiaalirahasto

1.4.3.     Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Koheesiopolitiikalla edistetään merkittävästi kasvun ja vaurauden levittämistä unionissa Euroopan toimintapoliittisten tavoitteiden mukaisesti sekä vähennetään taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja.

1.4.4.     Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Komissio ehdottaa yhteisiä tuotosindikaattoreita, joita voidaan yhdistää EU:n tasolla. Yhteiset tuotosindikaattorit esitetään rahastokohtaisten asetusten liitteissä. Tulosindikaattorit ovat pakollisia kaikkien ohjelmien ja kaikkien prioriteettien osalta. Ohjelmien vaikutukset arvioidaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden ja päämäärien sekä soveltuvin osin BKT:n ja työttömyysindikaattorien pohjalta.

1.5.        Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.     Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Unioni edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta. Ehdotuksessa asetetaan koheesiopolitiikan puitteet seuraavalle rahoituskaudelle vuosiksi 2014–2020.

1.5.2.     Unionin toiminnasta saatava lisäarvo

EU:n toimet perustuvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklassa määrättyihin tavoitteisiin sekä toissijaisuusperiaatteeseen. Oikeus toimia perustuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklaan, jonka mukaan ”unioni edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta”, sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 175 artiklaan, jossa nimenomaisesti edellytetään unionin toteuttavan tätä politiikkaa rakennerahastojen kautta, ja 177 artiklaan, jossa määritellään koheesiorahaston tehtävä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR), Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja koheesiorahaston tavoitteet määritellään 162, 176 ja 177 artiklassa. Tarkempia tietoja unionin toiminnasta saatavasta lisäarvosta on saatavilla ehdotusta koskevasta vaikutustenarvioinnista.

Kuten EU:n talousarvion kokonaistarkastelussa korostettiin, ”EU:n talousarviosta olisi rahoitettava EU:n julkisia hyödykkeitä, toimia, joita jäsenvaltiot ja alueet eivät itse pysty rahoittamaan, ja toimia, joissa EU:n rahoituksella voidaan varmistaa paremmat tulokset”[79]. Säädösehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, sillä rahastojen tehtävät on vahvistettu perussopimuksissa, ja politiikkaa toteutetaan yhteisen hallinnoinnin periaatteen mukaisesti ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden ja alueiden toimielinten toimivalta.

1.5.3.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

Tiivistelmä löytyy ehdotukseen liitetystä vaikutustenarvioinnista.

1.5.4.     Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Perustetaan yhteinen strategiakehys, jonka kautta Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja painopisteet siirretään EAKR:n, koheesiorahaston, ESR:n, maaseuturahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ensisijaisiksi investointikohteiksi, jolloin varmistetaan rahastojen yhdennetty käyttö yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Yhteisellä strategiakehyksellä vahvistetaan myös mekanismit toiminnan koordinoimiseksi muiden asiaa koskevien unionin politiikkojen ja välineiden kanssa.

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– ¨  Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa 1.1.2014 ja päättyy 31.12.2020.

– ¨  Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2014 ja päättyvät vuonna 2023.

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

· Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

· minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.        Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[80]

¨ komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

¨ epäsuora keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtävät on siirretty

· ¨  toimeenpanovirastoille

· ¨  yhteisöjen perustamille elimille[81]

· ¨  kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille

– ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

■ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset

.

.

2.           HALLINNOINTI

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset

Seurantajärjestelmä perustuu yhteisen hallinnoinnin järjestelmään. Seurannan keskeisiä osia ovat kullekin toimenpideohjelmalle perustetut seurantakomiteat ja toimenpideohjelmien vuotuiset täytäntöönpanokertomukset. Seurantakomiteat kokoontuvat vähintään kerran vuodessa. Järjestelmää täydentävät komission ja jäsenvaltioiden väliset vuotuiset arviointikokoukset.

Kunkin toimintaohjelman täytäntöönpanokertomuksen lisäksi vuosina 2017 ja 2019 esitetään edistymiskertomukset, joissa tarkastellaan kyseisen jäsenvaltion kannalta strategisia kysymyksiä. Komissio laatii näiden perusteella vuosina 2017 ja 2019 strategiset kertomukset.

Seuranta- ja raportointijärjestelmä perustuu tuotos- ja tulosindikaattoreihin. Ehdotettuja yhteisiä indikaattoreita käytetään tietojen yhdistämiseen EU-tasolla. Täytäntöönpanokauden avainkohdissa (vuodet 2017 ja 2019) vuotuisiin täytäntöönpanokertomuksiin sovelletaan ohjelmien edistymistä koskevia ylimääräisiä analyysivaatimuksia. Seuranta- ja raportointijärjestelmässä hyödynnetään sähköisen tiedonsiirron mahdollisuudet.

Käyttöön otetaan arviointijärjestelyt politiikan tehokkuuden, vaikuttavuuden ja vaikutusten arvioimiseksi etenkin Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden ja muiden tarkoituksenmukaisten vaikutusindikaattorien osalta.

2.2.        Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.     Todetut riskit

Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuin, jäljempänä ”tilintarkastustuomioistuin”, on vuodesta 2007 lähtien ilmoittanut vuosikertomuksessaan koheesiopolitiikan virheosuuden kultakin talousarviovuodelta (vuosina 2006–2009) perustuen tukitoimien riippumattomaan, vuotuiseen satunnaisotokseen.

Tilintarkastustuomioistuimen arvioima koheesiopolitiikan virheosuus on näinä vuosina ollut korkea verrattuna muihin EU:n talousarvion toimintalohkoihin: 5–10 prosenttia kuluvan ohjelmakauden menoista. Tilintarkastustuomioistuimen ilmoittama virheprosentti koskee kuitenkin jäsenvaltioiden ilmoittamia välimaksuja, jotka komissio korvaa ennen kuin kaikki vuosien 2007–2013 ohjelmia varten kaavaillut tarkastukset on suoritettu kansallisella ja yhteisön tasolla.

Nykyisten sääntöjen mukaan todentamisviranomainen todentaa välimaksut komissiolle sen jälkeen, kun hallintotarkastukset kaikkien tuensaajien ilmoittamien menojen osalta on suoritettu, mutta usein ennen perusteellisia paikan päällä tehtäviä hallintotarkastuksia tai sen jälkeen tehtäviä tilintarkastuksia. Monivuotiset rahoitusjärjestelyt tarkoittavat sen vuoksi sitä, että tarkastuksia tehdään sekä ennen tilintarkastustuomioistuimen tarkastustoimia että niiden jälkeen ja että kaikkien tarkastusten jälkeen jäljelle jäävä virhe voi olla huomattavasti pienempi kuin tilintarkastustuomioistuimen havaitsema virheosuus. Aiempien kokemusten mukaan ohjelmakauden päättyessä kaikkien tarkastusten jälkeen jäljelle jäävä virheosuus on 2–5 prosenttia.

Ehdotuksiin on sisällytetty useita toimenpiteitä, joilla supistetaan komission tekemiin välimaksuihin liittyvää virheosuutta (tilintarkastustuomioistuimen raportoimaa virheosuutta):

1) Komission suorittamat välimaksut rajataan 90 prosenttiin jäsenvaltioille maksettavista määristä, koska tässä vaiheessa ainoastaan osa kansallisista tarkastuksista on suoritettu. Jäännös maksetaan vuotuisen tilien tarkastusten jälkeen, kun hallintoviranomainen ja tarkastusviranomainen ovat toimittaneet tarkastuksista saadun näytön ja kohtuullisen varmuuden menojen oikeellisuudesta. Jos komissio tai Euroopan tilintarkastustuomioistuin havaitsee sääntöjenvastaisuuksia hallinto- tai tarkastusviranomaisen toimittaman tarkastetun vuotuisen tilinpäätöksen jälkeen, suoritetaan nettomääräinen oikaisu. Tämä kannustaa jäsenvaltioita varmistamaan komissiolle todennettujen menojen oikeellisuuden paremmin kuin nykyinen menettely, jossa sallitaan laajempi palautettavien varojen kierrätys koko ohjelmakauden ajan.

2) Otetaan käyttöön vuotuinen tilien tarkastaminen ja hyväksyminen ja päätökseen saatujen toimien tai menojen tukikelpoisuuden vuotuinen päättäminen, jotka toimivat lisäkannustimina kansallisille ja alueellisille viranomaisille, jotta nämä suorittavat laadunvalvontaa oikea-aikaisesti komissiolle toimitettavia vuotuisia tilien todentamisia silmällä pitäen. Näin vahvistetaan nykyisiä rahoitushallintojärjestelmiä ja saadaan parempi varmuus siitä, että sääntöjenvastaiset menot jätetään tilien ulkopuolelle vuosittain eikä vasta ohjelmakauden päätyttyä.

Odotetaan, että edellä kuvatuilla toimenpiteillä (uudella korvausjärjestelmällä, vuotuisella tilien tarkastamisella ja päättämisellä sekä komission lopullisilla nettomääräisillä korjauksilla) lasketaan virheosuus alle 5 prosenttiin ja että lopullinen jäljelle jäävä virheosuus ohjelmien päättämisen jälkeen on lähempänä tilintarkastustuomioistuimen soveltamaa 2 prosentin olennaisuusrajaa.

Arvio riippuu kuitenkin komission ja jäsenvaltioiden kyvystä varautua jäljempänä kuvattuihin pääasiallisiin riskeihin.

Tilintarkastustuomioistuimen ja komission raportoimien virheiden analysointi viimeksi kuluneilta viideltä vuodelta osoittaa, että todetuista virheistä merkittävimmät koskevat vain muutamaa ohjelmaa joissakin jäsenvaltioissa. Analyysin tuloksia tukee se, että tilastollisiin otoksiin perustuvat tarkastusviranomaisten raportoimat virheosuudet vaihtelevat myös huomattavasti ohjelmittain. Ehdotus, jonka mukaan tarkastustoimet ja -resurssit kohdennettaisiin suuririskisiin ohjelmiin ja sallittaisiin suhteutettujen valvontatoimien soveltaminen ohjelmiin, joissa on tehokkaat valvontajärjestelmät, ottaisi tärkeimmät riskit huomioon tehokkaammalla tavalla ja tehostaisi nykyisten tarkastusresurssien käyttöä sekä kansallisella että komission tasolla. Mahdollisuus päästä suhteutettujen järjestelyjen piiriin jonkin ohjelman osalta voisi jo itsessään toimia kannustimena valvontatoimenpiteiden tehostamiseen.

Kun on analysoitu tilintarkastustuomioistuimen vuosien 2006–2009 tarkastuksissa havaitsemia virheitä, joita kansalliset hallinto- ja valvontajärjestelmät eivät olleet havainneet, on huomattu riskien keskittyvän seuraaviin ryhmiin:

EAKR:n ja koheesiorahaston osalta julkisiin hankintamenettelyihin liittyvät virheet ovat muodostaneet noin 41 prosenttia kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevien virheiden kokonaismäärästä. Tukikelpoisuuteen liittyvät virheet muodostivat 39 prosenttia virheistä, ja ne liittyivät esimerkiksi hankkeiden valintaan, ei-tukikelpoisten menoluokkien rahoitukseen, tukikelpoisuusjakson tai tukikelpoisen alueen ulkopuolella aiheutuneisiin menoihin, rahoitusosuuksien laskemiseen ja ei-tukikelpoisen alv:n rahoittamiseen. Tarkastusten jäljitysketjun heikkoudet muodostivat 11 prosenttia kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virheistä (tämä osuus on pienentynyt hallinnollisten tarkastusten tehostamisen myötä), ja tuloja tuottaviin hankkeisiin liittyvät virheet (tuloja ei ole vähennetty tai ne on laskettu väärin, ja sen vuoksi osarahoitusosuus oli liian korkea) kattoivat 6 prosenttia kyseisen ajanjakson aikana raportoiduista kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virheistä.

ESR:n osalta tukikelpoisuuskysymykset muodostivat noin 58 prosenttia havaittujen kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevien virheiden kokonaismäärästä, ja ne koskivat etenkin ei-tukikelpoisia osallistujia, ei-tukikelpoisia suoria ja välillisiä kustannuksia, tukikelpoisuusajanjaksoa ennen ja sen jälkeen suoritettuja maksuja, kiinteähintaisina ilmoitettuja ei-tukikelpoisia menoja, apurahoista ja julkisista avustuksista aiheutuvia ei-tukikelpoisia kustannuksia, tukikelpoisista menoista vähentämättä jääneitä tai väärin laskettuja tuloja, maksuja palveluista, joita ei ollut toimitettu, sekä ei-tukikelpoista alv-osuutta. Tarkkuusongelmat, jotka muodostivat 7 prosenttia raportoiduista kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virheistä, koskivat suorien ja välillisten kustannusten virheellistä jaottelua, epäasianmukaisesti perusteltua menetelmää yleiskustannusten jaottelussa, menolaskelmissa esiintyviä virheitä, todellisten kustannusten periaatteen noudattamatta jättämistä, liian suurien kustannusten ilmoittamista, yhteisrahoitusosuuksien laskentavirheitä ja henkilöstökulujen ilmoittamista useaan kertaan. Tarkastuksen jäljitysketjun ongelmat muodostivat 35 prosenttia virheistä ja koskivat oleellisten tositteiden puuttumista etenkin tuensaajien osalta.

Vaikka komissio toteuttaa useita toimia jäsenvaltioissa virheiden vähentämiseksi, nämä virheet voivat aiheuttaa riskejä myös seuraavalla ohjelmakaudella 2014–2020 siihen saakka, kunnes tämä ehdotus hyväksytään ja sitä sovelletaan asianmukaisesti jäsenvaltioissa.

Julkisia hankintoja koskevat virheet ovat erityisen merkittävä virhelähde, jonka virheosuuden voidaan arvioida olevan keskimäärin 2–4 prosenttia joka vuosi kuluvalla ohjelmakaudella. Koheesiopolitiikan alalla esitetyillä ehdotuksilla varmistetaan tarkastusten tehostaminen, mutta koheesiopolitiikan virheosuuden huomattava laskeminen edellyttää sitä, että toimia täydennetään julkisia hankintoja koskevien sääntöjen selkeyttämisellä ja yksinkertaistamisella. Niin kauan kuin julkisten hankintojen menettelyjä ei ole virtaviivaistettu ja viranomaiset ja tuensaajat jäsenvaltioissa eivät kykene parantamaan sääntöjen täytäntöönpanoa, tämä osa koheesiopolitiikan nykyisestä virheosuudesta säilyy jatkossakin. Käynnissä oleva julkisia hankintoja koskevan direktiivin tarkistaminen tarjoaa siis mahdollisuuden vaikuttaa myös koheesiopolitiikan virheiden vähentämiseen edellä esitetyllä tavalla.

2.2.2.     Valvontamenetelmät

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmien rakennetta koskevassa ehdotuksessa kehitetään edelleen vuosina 2007–2013 käytössä ollutta järjestelmää ja siinä säilytetään useimmat tämän kauden toiminnoista, mukaan luettuina hallinnolliset ja paikan päällä tehtävät tarkastukset, hallinnointi- ja valvontajärjestelmien tarkastukset ja toimien tarkastukset. Myös komission tehtävät, muun muassa komission mahdollisuus määrätä keskeytyksiä ja tehdä rahoitusoikaisuja, säilytetään.

Vastuullisuuden lisäämiseksi ohjelmaviranomaiset hyväksyy kansallinen hyväksynnän antava elin, joka on vastuussa viranomaisten jatkuvasta valvonnasta. Ehdotus on joustava ja antaa mahdollisuuden säilyttää nykyinen rakenne, jossa ohjelmalla on kolme pääviranomaista, jos nykyinen järjestelmä on osoittautunut toimivaksi. Siinä annetaan kuitenkin mahdollisuus sulauttaa hallintoviranomaisen ja todentamisviranomaisen tehtävät, jolloin on mahdollista vähentää toimintaan osallistuvien viranomaisten määrää jäsenvaltioissa. Viranomaisten pienempi lukumäärä vähentäisi hallinnollista rasitetta ja mahdollistaisi hallinnollisten valmiuksien kehittämisen sekä vastuualueiden selkeämmän jaon.

Valvontaan liittyvät kustannukset (kansallisen ja alueellisen tason valvonta lukuun ottamatta komission kustannuksia) ovat arviolta noin 2 prosenttia kauden 2007–2013 kokonaisrahoituksesta[82]. Kustannukset koskevat seuraavia valvonta-aloja: 1 prosentti johtuu kansallisesta koordinoinnista ja ohjelman valmistelusta, 82 prosenttia koskee ohjelman hallinnointia, 4 prosenttia liittyy todentamiseen ja 13 prosenttia tarkastuksiin.

Seuraavat ehdotukset lisäävät valvontakustannuksia:

-hyväksynnän antavan elimen perustaminen ja toiminta (näitä kustannuksia voi pienentää hallintoviranomaisen ja todentamisviranomaisen sulauttaminen, jos jäsenvaltio päätyy tähän vaihtoehtoon);

- tarkistetun vuositilinpäätöksen ja vuotuisen hallinnollisen vahvistuslausuman toimittaminen, joka edellyttää kaikkien tarvittavien tarkastusten suorittamista tilivuoden aikana (tämä voi aiheuttaa hallinnollista lisätyötä);

- tarkastusviranomaisten lisätarkastusten tarve hallinnollisen vahvistuslausuman tarkastuksen osalta tai tarve saattaa tarkastukset päätökseen ja laatia tarkastuslausunto nykyisiin velvoitteisiin verrattuna lyhyemmässä ajassa.

Jotkin ehdotuksista kuitenkin pienentävät valvontakustannuksia:

- mahdollisuus sulauttaa yhteen hallintoviranomainen ja todentamisviranomainen, jolloin jäsenvaltio voisi hallinnon tehostumisesta, koordinointitarpeen vähenemisestä ja tarkistusten soveltamisalan supistumisesta johtuen säästää huomattavan osan todentamisesta nykyisin aiheutuvista 4 prosentin kustannuksista;

- yksinkertaistettujen kustannusten ja yhteisten toimintasuunnitelmien käyttö, mikä vähentää sekä viranomaisten että tuensaajien hallinnollisia kustannuksia ja hallinnollista rasitetta kaikilla tasoilla;

- suhteutetut valvontajärjestelyt hallinnollisia tarkastuksia ja tarkastuksia varten;

- vuotuinen päättäminen/sulkeminen, joka vähentää tarkastettavien asiakirjojen säilyttämisestä viranomaisille ja tuensaajille aiheutuvia kustannuksia.

Tämän vuoksi odotetaan, että ehdotukset eivät kokonaisuutena niinkään johda valvontakustannusten lisääntymiseen tai vähenemiseen (niiden määrä säilyy noin 2 prosentin tasolla kokonaisrahoituksesta) vaan niiden uudelleenjakoon. Ennakoidaan kuitenkin, että kustannusten uudelleenjakautumisen (kaikkien tehtävien osalta ja suhteutetuista valvontajärjestelyistä johtuen myös kaikissa jäsenvaltioissa ja ohjelmissa) myötä riskejä voidaan lieventää tehokkaammin ja virheosuus laskee sen vuoksi alle 5 prosentin.

Sen lisäksi, että rahoitushallintoon ja valvontajärjestelyihin tehtävät muutokset edistävät virheiden havaitsemista ja poistamista tileistä varhaisessa vaiheessa, ehdotuksessa kaavaillaan monien alojen yksinkertaistamista, joka edistää myös virheiden ehkäisemistä. Kuten edellä todettiin, näillä aloilla ehdotetut toimenpiteet kattaisivat 55 prosenttia nykyisen kauden osalta raportoiduista virheistä.

Näitä toimenpiteitä ovat seuraavat:

- Yksinkertaistetun kustannusten korvaamisen laajempi käyttäminen vähentää rahoitushallintoon, tukikelpoisuussääntöihin ja tarkastusten jäljitysketjuun liittyviä virheitä ja ohjaa sekä täytäntöönpanon että valvonnan toimien tuloksellisuuteen.

- Rahoituksen temaattisempi kohdentaminen johtaa niiden virheiden vähenemiseen, jotka johtuvat erilaisten tukitoimien ja näin myös erilaisten tukikelpoisuussääntöjen suuresta lukumäärästä.

- Hankkeiden valintamenettelyä koskevien sääntöjen selkeyttäminen.

- Tuloja tuottaviin toimiin sovellettava yksinkertaisempi lähestymistapa, joka perustuu kiinteämääräiseen korvaukseen ja pienentää virheriskiä, kun toimen tuottama tulo määritellään ja vähennetään.

- Tukikelpoisuussääntöjen yhdenmukaistaminen, selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen yhdessä EU:n muiden rahoitustukivälineiden kanssa vähentää eri lähteistä avustuksia saavien tuensaajien tekemiä virheitä.

- Sähköinen tietojen hallinnointi ja sähköinen tiedonvaihto hallinnon ja tuensaajien välillä tulevat pakollisiksi, mikä voi vähentää riittämättömästä asiakirjojen säilytyksestä aiheutuvien virheiden osuutta ja keventää tuensaajille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta.

- Toimien tai menojen vuotuinen päättäminen vähentää tarkastusten jäljitysketjuun liittyviä virheitä, koska asiakirjojen säilytysajat lyhenevät. Samalla vältetään päättämistapahtumaan liittyvän hallinnollisen työn kasautuminen ohjelmakauden loppuun.

Suurin osa edellä esitetyistä yksinkertaistamisista auttaa myös vähentämään tuensaajien hallinnollista rasitetta ja vähentää samaan aikaan sekä virheriskejä että hallinnollista rasitetta.

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet.

Rakennerahastoista vastaavat yksiköt ovat yhdessä OLAFin kanssa ottaneet käyttöön yhteisen petostentorjuntastrategian, johon sisältyy joukko komission ja jäsenvaltioiden toteuttamia toimia, joilla ehkäistään petoksia yhteisesti hallinnoitujen rakennerahastotoimien osalta.

Molemmat pääosastot kehittävät parhaillaan petosriskien pisteytysmallia, jota asiaankuuluvat hallintoviranomaiset soveltavat 116 ESR-ohjelmaan ja 60 EAKR-ohjelmaan.

Petostentorjuntastrategiasta hiljattain annetussa komission tiedonannossa (KOM(2011) 376 lopullinen, 24.6.2011) nykyistä strategiaa pidetään parhaana käytänteenä ja ehdotetaan strategian täydentämistä toimilla, joista tärkein on vuosien 2014–2020 asetuksia koskevassa komission ehdotuksessa esitetty vaatimus, että jäsenvaltioiden on toteutettava petosten ehkäisemiseksi toimenpiteitä, jotka ovat vaikuttavia ja kartoitettuun riskitasoon suhteutettuja.

Tämän komission ehdotuksen 86 artiklan 4 kohdan c alakohtaan sisältyy nimenomainen vaatimus ottaa käyttöön tällaisia toimenpiteitä. Tämän pitäisi lisätä tietoisuutta petoksista kaikissa rahaston hallinnointiin ja valvontaan osallistuvissa jäsenvaltioiden elimissä ja pienentää näin petosriskiä.

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.        Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Moniv. rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Määrä-rahalaji || Rahoitusosuudet

Numero || JM ([83]) || EFTA-mailta[84] || ehdokasmailta[85] || kolmansilta mailta || varainhoito-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

1 Älykäs ja osallistava kasvu Uudet otsakkeet vuosiksi 2014-2020 || 04021700 ESR – Lähentyminen 04021900 ESR – Alueellinen kilpailukyky 13031600 EAKR – Lähentyminen 13031800 EAKR – Alueellinen kilpailukyky 13031900 EAKR – Euroopan alueiden välinen yhteistyö 13040200 Koheesiorahasto || JM || EI || EI || EI || EI

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat: Ei sovelleta

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Moniv. rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Määrärahalaji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi……………………………………..] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokasmailta || kolmansilta mailta || varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

[…] || [XX.YY.YY.YY] […] || […] || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.     Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || Numero 1 || Älykäs ja osallistava kasvu

PO: REGIO ja EMPL || || || Vuosi N[86] || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || Vuosi N+4 || Vuosi N+5 || Vuosi N+6 || YHTEENSÄ

Ÿ Toimintamäärärahat (vuoden 2011 hinnat) || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 ||

Uudet EAKR:n ja ESR:n budjettikohdat || Sitoumukset || (1) || 37 004, 476 || 37 564,774 || 38 023,079 || 38 379, 867 || 38 722,325 || 39 021,277 || 39 303,920 || 268 019,718

Maksut || (2) || 5 662,072 || 11 297,046 || 21 863,675 || 28 576,824 || 31 789,232 || 36 702,873 || 34 774,287 || 170 666,010

Uusi koheesiorahaston budjettikohta ennen siirtoa uuteen Verkkojen Eurooppa -välineen budjettikohtaan || Sitoumukset || (1a) || 9 482,581 || 9 751,240 || 9 968,903 || 10 138,977 || 10 308,621 || 10 456,512 || 10 595,853 || 70 702,687

Maksut || (2a) || 1 499,397 || 2 821,047 || 5 410,638 || 7 352,290 || 8 652,800 || 9 699,964 || 8 801,732 || 44 237,869

Siirto uuteen Verkkojen Eurooppa -välineen budjettikohtaan || Sitoumukset || (1b) || 1 397,5 || 1 401,8 || 1 403,8 || 1 414,8 || 1 440,9 || 1 451,3 || 1 489,9 || 10 000,0

Maksut || (2b) || 4,8 || 903,8 || 1 003,8 || 1 103,2 || 1 129,9 || 1 177,6 || 1 303,6 || 6 626,7

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[87] || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

13.01.04.01 – EAKR:n ulkopuolinen henkilöstö || || (3) || 3,060 || 3,060 || 3,060 || 3,060 || 3,060 || 3,060 || 3060 || 21,420

13.01.04.03 – Koheesiorahaston ulkopuolinen henkilöstö || || || 1,340 || 1,340 || 1,340 || 1,340 || 1,340 || 1,340 || 1,340 || 9,380

04.01.04.01 – ESR:n ulkopuolinen henkilöstö || || || 5,000 || 5,000 || 5,000 || 5,000 || 5,000 || 5,000 || 5,000 || 35,000

Ulkopuolinen henkilöstö yhteensä entisissä BA-budjettikohdissa || || || 9,400 || 9,400 || 9,400 || 9,400 || 9,400 || 9,400 || 9,400 || 65,800

MUUT HALLINTOMÄÄRÄRAHAT REGIO-PÄÄOSASTOSTA || || || 13,365 || 13,365 || 13,365 || 13,365 || 13,365 || 13,365 || 13,365 || 93,555

MUUT HALLINTOMÄÄRÄRAHAT EMPL-PÄÄOSASTOSTA || || || 16,000 || 16,000 || 16,000 || 16,000 || 16,000 || 16,000 || 16,000 || 112,000

REGIO-, EMPL- ja MOVE-pääosastojen määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || 46 525,822 || 47 354,779 || 48 030,747 || 48 557,608 || 49 069,711 || 49 516,554 || 49 938,537 || 338 993,760

Maksut || =2+2a +3 || 7 200,235 || 14 156,859 || 27 313,078 || 35 967,879 || 40 480,798 || 46 441,602 || 43 614,784 || 215 175,234

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || 46 487,058 || 47 316,014 || 47 991,982 || 48 518,843 || 49 030,946 || 49 477,789 || 49 899,772 || 338 722,405

Maksut || (5) || || || || || || || ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || 38,765 || 38,765 || 38,765 || 38,765 || 38,765 || 38,765 || 38,765 || 271,355

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || 46 525,822 || 47 354,779 || 48 030,747 || 48 557,608 || 49 069,711 || 49 516,554 || 49 938,537 || 338 993,760

Maksut || =5+ 6 || || || || || || || ||

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen: Ei sovelleta

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || || || || || ||

Maksut || (5) || || || || || || || ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1-4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) || Sitoumukset || =4+ 6 || || || || || || || ||

Maksut || =5+ 6 || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || Vuosi N+4 || Vuosi N+5 || Vuosi N+6 || YHTEENSÄ

PO: REGIO ||

Ÿ Henkilöresurssit || 80,187 || 80,187 || 80,187 || 80,187 || 80,187 || 80,187 || 80,187 || 561,309

Ÿ Muut hallintomenot || 3,800 || 3,800 || 3,800 || 3,800 || 3,800 || 3,800 || 3,800 || 26,600

PO REGIO YHTEENSÄ || Määrärahat || 83,987 || 83,987 || 83,987 || 83,987 || 83,987 || 83,987 || 83,987 || 587,909

739109 || || || Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || Vuosi N+4 || Vuosi N+5 || Vuosi N+6 || YHTEENSÄ

PO: EMPL ||

Ÿ Henkilöresurssit || 25,400 || 25,400 || 25,400 || 25,400 || 25,400 || 25,400 || 25,400 || 177,800

Ÿ Muut hallintomenot || || || || || || || ||

PO EMPL YHTEENSÄ || Määrärahat || 25,400 || 25,400 || 25,400 || 25,400 || 25,400 || 25,400 || 25,400 || 177,800

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 109,387 || 109,387 || 109,387 || 109,387 || 109,387 || 109,387 || 109,387 || 765,709

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || Vuosi N[88] || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || … ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1-5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 46 635,210 || 47 464,166 || 48 140,134 || 48 666,995 || 49 179,098 || 49 625,941 || 50 047,924 || 339 759,469

Maksut || || || || || || || ||

3.2.2.     Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

· ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja

· ¨  Ehdotus edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti: Koheesiopolitiikka toteutetaan jaetun hallinnoinnin pohjalta. Vaikka strategiset prioriteetit vahvistetaan EU:n tasolla, päivittäinen halllinnointi on annettu kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason hallintoviranomaisille. Vaikka komissio ehdottaa yhteisiä tuotosindikaattoreita, edellä mainitut hallintoviranomaiset tekevät tosiasiallisia tulostavoitteita koskevat ehdotukset osana toimenpideohjelmiaan ja komissio hyväksyy nämä tavoitteet. Tämän vuoksi tuotostavoitteiden ilmoittaminen on vaikeaa ennen kuin ohjelmat laaditaan ja niistä neuvotellaan ja sovitaan vuonna 2013/2014.

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || … ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi[89] || Keskimääräiset kustannukset || Lukumäärä || Kustannus || Lukumä ä rä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä yhteensä || Kustannus yhteensä

ERITYISTAVOITE nro 1[90]… || || || || || || || || || || || || || || || ||

- Tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

- Tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

- Tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma erityistavoite nro 1 || || || || || || || || || || || || || || || ||

ERITYISTAVOITE nro 2… || || || || || || || || || || || || || || || ||

- Tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma erityistavoite nro 2 || || || || || || || || || || || || || || || ||

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || || || || || ||

.

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.  Yhteenveto

· ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja

· ¨  Ehdotus edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

PO REGIO

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi N [91] || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || Vuosi N+4 || Vuosi N+5 || Vuosi N+6 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit REGIO || 80,187 || 80,187 || 80,187 || 80,187 || 80,187 || 80,187 || 80,187 || 561,309

Muut hallintomenot || 3,800 || 3,800 || 3,800 || 3,800 || 3,800 || 3,800 || 3,800 || 26,600

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 83,741 || 83,741 || 83,741 || 83,741 || 83,741 || 83,741 || 83,741 || 586,187

Monivuotisen rahoituskehyksen[92] OTSAKKEESEEN 5[93] sisältymättömät || || || || || || || ||

Henkilöresurssit REGIO || 4,4 || 4,4 || 4,4 || 4,4 || 4,4 || 4,4 || 4,4 || 30,8

Muut hallintomenot || 13,365 || 13,365 || 13,365 || 13,365 || 13,365 || 13,365 || 13,365 || 93,555

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || 17,765 || 17,765 || 17,765 || 17,765 || 17,765 || 17,765 || 17,765 || 124,355

YHTEENSÄ || 101,506 || 101,506 || 101,506 || 101,506 || 101,506 || 101,506 || 101,506 || 710,542

 PO EMPL

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi N [94] || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || Vuosi N+4 || Vuosi N+5 || Vuosi N+6 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 25,400 || 25,400 || 25,400 || 25,400 || 25,400 || 25,400 || 25,400 || 177,800

Muut hallintomenot || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 25,400 || 25,400 || 25,400 || 25,400 || 25,400 || 25,400 || 25,400 || 177,800

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät[95] || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 5,000 || 5,000 || 5,000 || 5,000 || 5,000 || 5,000 || 5,000 || 35,000

Muut hallintomenot || 16,000 || 16,000 || 16,000 || 16,000 || 16,000 || 16,000 || 16,000 || 112,000

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || 21,000 || 21,000 || 21,000 || 21,000 || 21,000 || 21,000 || 21,000 || 147,000

YHTEENSÄ || 46,400 || 46,400 || 46,400 || 46,400 || 46,400 || 46,400 || 46,400 || 324,800

YHTEENSÄ || 148,933 || 148,933 || 148,933 || 148,933 || 148,933 || 148,933 || 148,933 || 1 042,531

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

· ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja

· ¨  Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti: Vuoden n osalta käytetyt luvut ovat vuoden 2011 lukuja.

PO REGIO:

Arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || Vuosi N+4 || Vuosi N+5 || Vuosi N+6

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) – REGIO ||

13 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot) || 606 || 606 || 606 || 606 || 606 || 606 || 606

13 01 01 02 (lähetystöt) || || || || || || ||

13 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[96] – REGIO ||

13 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 48 || 48 || 48 || 48 || 48 || 48 || 48

13 02 02 (lähetystöjen sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

13 01 04 01 [97] || - päätoimipaikassa[98] || 56 || 56 || 56 || 56 || 56 || 56 || 56

- lähetystöissä || || || || || || ||

13 01 04 03 [99] || - päätoimipaikassa[100] || 25 || 25 || 25 || 25 || 25 || 25 || 25

- lähetystöissä || || || || || || ||

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

Muu budjettikohta || || || || || || ||

YHTEENSÄ || 735 || 735 || 735 || 735 || 735 || 735 || 735

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä nykyisen talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Osallistuminen jäsenvaltiossa XXX toteutettavien ohjelma- ja/tai hanke-ehdotusten analysointiin, neuvotteluihin, muutosten tekemiseen ja/tai hyväksyntää edeltävään valmistelutyöhön. Osallistuminen hyväksyttyjen ohjelmien/hankkeiden hallinnointiin, seurantaan ja arviointiin. Sen varmistaminen, että ohjelmaa XXX koskevia sääntöjä noudatetaan.

Ulkopuolinen henkilöstö || Sama kuin edellä ja/tai hallinnollinen tuki

 PO EMPL

Kokopäivätoimisten määrää koskevat arviot kokonaislukuina ilman desimaaleja

|| Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || Vuosi N+4 || Vuosi N+5 || Vuosi N+6

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) ||

04 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot) (200 virkaa tai toimea, yksikkökustannus 127 000 €) || 200 || 200 || 200 || 200 || 200 || 200 || 200

 (Lähetystöt) || || || || || || ||

(Epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

 (Suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[101] ||

 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

 (lähetystöjen sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

04 01 04 01 [102] || - päätoimipaikassa[103] || 93 || 93 || 93 || 93 || 93 || 93 || 93

- lähetystöissä || || || || || || ||

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

xx 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

Muu budjettikohta xx 01 04 02) || || || || || || ||

YHTEENSÄ || 293 || 293 || 293 || 293 || 293 || 293 || 293

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä nykyisen talousarvion puitteissa.

3.2.4.     Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

· ¨  Ehdotus/aloite on seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

· ¨  Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät.

[…]

· ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista[104].

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät.

[…]

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

· Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

· ¨ Ehdotuksen mukaan EU-rahoitus edellyttää yhteisrahoitusta. Tarkkaa määrää ei kyetä ilmoittamaan. Asetuksessa vahvistetaan yhteisrahoituksen enimmäisosuudet, jotka riippuvat alueen kehitystasosta (ehdotetun asetuksen 73 artikla):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || Vuosi N+4 || Vuosi N+5 || Vuosi N+6 || Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho || Jäsenvaltio || Jäsenvaltio || Jäsenvaltio || Jäsenvaltio || Jäsenvaltio || Jäsenvaltio || Jäsenvaltio ||

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || Vahvistetaan myöhemmin || Vahvistetaan myöhemmin || Vahvistetaan myöhemmin || Vahvistetaan myöhemmin || Vahvistetaan myöhemmin || Vahvistetaan myöhemmin || Vahvistetaan myöhemmin ||

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin

· ¨  Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

· ¨  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–        ¨            vaikutukset omiin varoihin

–        ¨            vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta: || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutukset[105]

Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || … jä näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Momentti …………. || || || || || || || ||

Vastaava menopuolen budjettikohta käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa.

[…]

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä.

[…]

[1]               EUVL C… , …, s…

[2]               EUVL C… , …, s…

[3]               EUVL C… , …, s…

[4]               EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[5]               EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1.

[6]               EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.

[7]               EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[8]               EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25.

[9]              

[10]            

[11]            

[12]             EUVL L, , s. .

[13]            

[14]            

[15]            

[16]             EUVL L 191, 23.7.2010, s. 28.

[17]             EUVL L 308, 24.11.2010, s. 46.

[18]             EUVL L 379, 28.12.2006, s. 5.

[19]             EUVL L 337, 21.12.2007, s. 35.

[20]             EUVL L 193, 25.7.2007, s. 6.

[21]             EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114.

[22]             EUVL L 210, 31.7.2006, s. 19.

[23]             EUVL L 53, 23.2.2002, s. 1.

[24]             EUVL L 118, 12.5.2010, s. 1.

[25]             EUVL L 53, 23.2.2002, s. 1.

[26]             Viite: EU2020-strategian yleistavoitteet.

[27]             EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30.

[28]             EUVL ...

[29]             EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.

[30]             Sellaisena kuin se on määritelty Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmässä (EKT) ja kaikki 27 jäsenvaltiota ovat sen esittäneet vakaus- ja lähentymisohjelmissaan.

[31]             Selitys: Julkistalouden sektori koostuu pääasiassa valtion-, alue- ja paikallishallinnon yksiköistä sekä niiden määräämistä ja valvomista sosiaaliturvarahastoista. Lisäksi siihen kuuluvat markkinatonta tuotantoa harjoittavat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, jotka ovat julkishallinnon yksiköiden tai sosiaaliturvarahastojen valvonnan alaisia ja pääasiassa niiden rahoittamia.

[32]             EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

[33]             KOM(2011) 809 lopullinen.

[34]             KOM(2011) 834 lopullinen.

[35]             EUVL L 290, 6.11.2010, s. 39-48, 2010/670/EU: Komission päätös 2010/670/EU, tehty 3 päivänä marraskuuta 2010, sellaisten kaupallisten demonstrointihankkeiden, joiden tavoitteena on ympäristön kannalta turvallinen hiilidioksidin talteenotto ja geologinen varastointi, ja innovatiivisia uusiutuviin energialähteisiin liittyviä teknologioita käsittelevien demonstrointihankkeiden rahoittamista koskevista perusteista ja toimenpiteistä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY perustetun yhteisön kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän yhteydessä, EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32-46.

[36]             KOM(2011) 874 lopullinen.

[37]             KOM(2011) 788 lopullinen.

[38]             KOM(2011) 609 lopullinen.

[39]             KOM(2011) 665 lopullinen.

[40]             Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää, KOM(2011) 144 lopullinen.

[41]             KOM(2011) 838 lopullinen; KOM(2011) 839 lopullinen; KOM(2011) 837 lopullinen.

[42]             Sellaisina kuin talous- ja rahoitusasioiden neuvosto on ne hyväksynyt 7. syyskuuta 2010.

[43]             Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke: Innovaatiounioni (KOM(2010) 546 lopullinen, 6.10.2010). Sitoumukset 24/ 25 sekä liite I ”Itsearviointiväline: Hyvin toimivien kansallisten ja alueellisten tutkimus- ja innovaatiojärjestelmien ominaispiirteet”. Neuvoston (kilpailukyky) päätelmät innovaatiounionista (asiak. 17165/10, 26.11.2010).

[44]          Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Euroopan digitaalistrategia (KOM(2010) 245 lopullinen/2, 26.8.2010); Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: Digital Agenda Scoreboard (SEC(2011) 708, 31.5.2011). Neuvoston (liikenne, televiestintä ja energia) päätelmät Euroopan digitaalistrategiasta (asiak. 10130/10, 26.5.2010).

[45]             Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Euroopan digitaalistrategia (KOM(2010) 245 lopullinen/2, 26.8.2010); Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: Digital Agenda Scoreboard (SEC(2011) 708, 31.5.2011).

[46]             Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: ”Pienet ensin” - Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (”Small Business Act”) (KOM(2008) 394, 23.6.2008); Neuvoston (kilpailukyky) päätelmät eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevasta aloitteesta (”Small Business Act”) (asiak. 16788/08, 1.12.2008); Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelu (KOM(2011) 78 lopullinen, 23.2.2011); Neuvoston (kilpailukyky) päätelmät eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelusta (asiak. 10975/11, 30.5.2011).

[47]             EUVL L 48, 23.2.2011, s. 1.

[48]             EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13.

[49]             EUVL L 140, 5.6.2009, s. 136.

[50]             EUVL L 114, 27.4.2006, s. 64.

[51]             EUVL L 52, 21.2.2004, s. 50.

[52]             EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16.

[53]             Neuvoston (oikeus- ja sisäasiat) päätelmät katastrofihallintaan liittyvän riskinarvioinnin edelleenkehittämisestä Euroopan unionissa, 11.–12.4.2011.

[54]             EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1.

[55]             EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1.

[56]             EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3.

[57]             Neuvoston päätös 2010/707/EU, annettu 21. lokakuuta 2010, EUVL L 308, 24.11.2010, s. 46.

[58]             Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: ”Pienet ensin” - Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (”Small Business Act”) (KOM(2008) 394, 23.6.2008); Neuvoston (kilpailukyky) päätelmät eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevasta aloitteesta (”Small Business Act”) (asiak. 16788/08, 1.12.2008); Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelu (KOM(2011) 78 lopullinen, 23.2.2011); Neuvoston (kilpailukyky) päätelmät eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelusta (asiak. 10975/11, 30.5.2011).

[59]             Neuvoston suositus 2010/410/EU, annettu 13. heinäkuuta 2010, EUVL L 191, 23.7.2010, s. 28.

[60]             Jos maalle on annettu neuvoston maakohtainen suositus, joka liittyy suoraan tähän ehtoa koskevaan säännökseen, sen täyttämisen arvioinnissa on otettava huomioon kyseisen maakohtaisen suosituksen osalta saavutettu edistyminen.

[61]             Kaikkien tämän jakson osa-alueiden toteuttamismääräajat voivat umpeutua ohjelman täytäntöönpanokauden aikana.

[62]             Jos maalle on annettu neuvoston maakohtainen suositus, joka liittyy suoraan tähän ehtoa koskevaan säännökseen, sen täyttämisen arvioinnissa on otettava huomioon kyseisen maakohtaisen suosituksen osalta saavutettu edistyminen.

[63]             Kaikkien tämän jakson osa-alueiden toteuttamismääräajat voivat umpeutua ohjelman täytäntöönpanokauden aikana.

[64]             Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Yhteinen sitoutuminen työllisyyteen, KOM(2009) 257 lopullinen.

[65]             EUVL C 191, 1.7.2011, s. 1.

[66]             KOM(2011) 567 lopullinen.

[67]             Neuvoston päätelmät, annettu 12. toukokuuta 2009, eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) (EUVL C 119, 28.5.2009, s. 2).

[68]             Komission suositus, annettu 3. lokakuuta 2008, työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä (EUVL L 307, 18.11.2008 , s. 11).

[69]             Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: EU:n puitekehys vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille. KOM(2011) 173 lopullinen.

[70]             Jos maalle on annettu neuvoston maakohtainen suositus, joka liittyy suoraan tähän ehtoa koskevaan säännökseen, sen täyttämisen arvioinnissa on otettava huomioon kyseisen maakohtaisen suosituksen osalta saavutettu edistyminen.

[71]             Kaikkien tämän jakson osa-alueiden toteuttamismääräajat voivat umpeutua ohjelman täytäntöönpanokauden aikana.

[72]             EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.

[73]             EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22.

[74]             Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta 26. marraskuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen julkaisu, EUVL L 23, 27.1.2010, s. 35.

[75]             EYVL L 175, 5.7.1985, s. 40.

[76]             EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30.

[77]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[78]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[79]             KOM(2010) 700, 19.10.2010.

[80]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[81]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[82]             Tutkimus ”Regional governance in the context of globalisation: reviewing governance mechanisms & administrative costs. Administrative workload and costs for Member State public authorities of the implementation of ERDF and Cohesion Fund” 2010.

[83]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[84]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[85]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[86]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[87]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[88]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[89]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluja (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[90]             Sellaisina kuin ne on kuvattu kohdassa 1.4.2, Erityistavoitteet.

[91]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[92]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[93]             BA-budjettikohdista rahoitettu ulkopuolinen henkilöstö henkilöresursseihin varattujen vuoden 2011 lopullisten määrärahojen perusteella, ml. ulkopuolinen henkilöstö päätoimipaikassa ja lähetystöissä.

[94]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[95]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[96]             Sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat lähetystöissä, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat.

[97]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[98]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[99]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[100]            Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[101]            Sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat lähetystöissä, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat.

[102]            Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[103]            Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[104]            Ks. toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[105]            Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.