4.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 299/54

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) haluaa ensinnäkin korostaa, että yrityksellä on sinällään keskeinen asema markkinoilla toimivien yksiköiden sopeutumisstrategioiden toteuttamisessa, ja näin ollen yritys on rakennemuutosprosessien keskiössä.

1.2

Komitea painottaa neuvoa-antavan valiokunnan ‧teollisuuden muutokset‧ (CCMI) tärkeää roolia teollisuuden rakennemuutoksesta käytävän rakentavan vuoropuhelun ensisijaisena foorumina sekä laadittaessa ideoita ja ehdotuksia komissiolle, neuvostolle ja Euroopan parlamentille.

1.3

ETSK muistuttaa, että rakennemuutokset ovat yleensä monimutkaisia prosesseja. Muutosten ennakointi valmistaa yritykset ja työntekijät kohtaamaan uusia haasteita. Samalla voidaan minimoida muutosten sosiaaliset vaikutukset, maksimoida menestymismahdollisuudet, luoda vastavuoroisen luottamuksen ilmapiiri ja osallistaa päättäväisesti työmarkkinaosapuolet ja järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta.

1.4

EU:n työntekijät ja yritykset ovat uuden tilanteen edessä, sillä

1.5

ETSK pitää näin ollen vihreää kirjaa oikea-aikaisena ja tarpeellisena, mutta toivoo, että sen herättämien ajatusten ja keskustelujen lisäksi päädyttäisiin myös konkreettisiin ja tehokkaisiin toimiin sekä kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan tuotannon, kulutuksen ja palvelujen kaikilla tasoilla. Tämä edellyttää vuorovaikutusta ja tietojen vaihtoa tuotanto- ja jakeluketjun eri osissa ja lisäksi alan hyvien käytäntöjen vaihtoa sekä unionin säännöstöön ja yhteisiin, jaettuihin arvoihin perustuvien ohjeiden, standardien ja viitekehysten toteuttamisen tarkkaa aikataulua.

1.6

ETSK katsoo, että ennakointi- ja rakenneuudistusprosesseissa on keskeistä korostaa työmarkkinaosapuolten, järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja kuluttajien merkitystä unioni-, jäsenvaltio-, alue-, paikallis- ja yritystasolla niin, että prosesseissa ovat mukana myös alueiden sekä tieto- ja osaamisverkostojen edustajat.

1.7

ETSK katsoo, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, neuvottelut ja osallistuminen eivät ole pelkästään Euroopan sosiaalisen mallin keskeisiä arvoja, vaan ne ovat myös välineitä, jotka menestyksekkäästi tukevat ja edistävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta, laadukasta työllisyyttä, työpaikkojen luomista sekä innovoinnin ja kilpailukyvyn vahvistamista Euroopan talousjärjestelmissä.

1.8

ETSK katsoo, että EU:n rakenne- ja yhteenkuuluvuuspolitiikoissa sekä innovaatio- ja tutkimuspolitiikoissa olisi keskityttävä rakennemuutosten ennakointi- ja ohjausmekanismien proaktiiviseen tukemiseen, jotta ne voitaisiin muuttaa sekä työntekijöiden että yritysten kannalta voitokkaiksi järjestelmiksi.

1.9

ETSK pitää tärkeänä talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten entistä vahvempaa osallistumista rakennerahastojen seurantaelinten toimintaan, jotta unionin rakennepolitiikassa voidaan taata hyvien tulosten syntyminen.

1.10

ETSK suosittaa, että rakennepoliittiset toimet liitetään ja yhdistetään tiiviisti tutkimusta ja innovaatiota tukeviin toimiin ja että tuetaan investoinnein ja teollisuuspoliittisin toimin siirtymistä vähähiiliseen talouteen Euroopassa.

1.11

Yleissivistävään, ammatilliseen ja jatkuvaan koulutukseen liittyvien unionin ohjelmien olisi ETSK:n mielestä tarjottava viranomaisille ja yrityksille erityisvälineet, joilla voitaisiin ennakoida muutosta proaktiivisesti talouden toimijoiden, etenkin pk-yritysten, ja työntekijöiden jatkuvan panoksen rinnalla.

1.12

ETSK suosittaa, että komission poliittisten toimien ja yksiköiden, virastojen ja lukuisten seurantaelinten välistä koordinointia tiivistetään Euroopan tasolla, jotta rakennemuutosprosessissa olevien yritysten valintoja voidaan tukea yhtenäisesti ja johdonmukaisesti. Erityisesti pk-yrityksille ja mikroyrityksille, joiden on ilmeisen vaikeaa ennakoida rakennemuutoksia, tulisi tarjota asianmukaisia tuki- ja neuvontajärjestelmiä.

1.13

ETSK muistuttaa, että globalisaatioon liittyvistä ongelmista kärsiville yrityksille myönnettävien, työllisyyden tukemiseen tarkoitettujen valtiontukien on perustuttava ehtoihin, joiden avulla varmistetaan vapaa ja rehti kilpailu.

1.14

ETSK kehottaa myös vahvistamaan osallistavia, alueellisia ja alakohtaisia ennakointitoimia tukevaa eurooppalaista politiikkaa, jotta voidaan toteuttaa – myös alueita entistä paremmin hyödyntäen – yhteisiä ja jaettuja visioita, joiden pohjalta terveissä ja kilpailukykyisissä yrityksissä voidaan luoda uusia ja yhä parempia työpaikkoja.

1.15

Kun otetaan huomioon Euroopan väestökehitys, ETSK pitää erityisen tärkeänä aktiivista politiikkaa väestön vanhenemisen ja senioritalouden alalla siten, että tuotantoa ja palveluita mukautetaan näihin uusiin mahdollisuuksiin.

2.1

Euroopan talouden elpyminen vaatii aikaa, jotta Eurooppa kykenee selviytymään sitä koetelleesta viime vuosikymmenien ajan vakavimmasta taantumasta. Kriisi aiheuttaa kansallisille julkisille talouksille ja hallituksille kovia paineita ja reaalitalouden tasolla yrityksissä kriisejä, toiminnan rationalisointia ja irtisanomisia dramaattisin työttömyysvaikutuksin.

2.2

Rakennemuutokset syntyvät monimutkaisten prosessien kautta, jotka esiintyvät eri muodoissa ja jotka aiheuttavat yritysstrategioissa muutoksia yrityksen organisaation, muodon, mittasuhteiden ja toiminnan kannalta.

2.2.1

Etenkin alakohtaisella tasolla olisi eriteltävä moninaiset taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet, jotka liittyvät tilanteisiin maailmanlaajuisilla markkinoilla ja aloilla, joilla yritykset toimivat.

2.3

Tämän prosessin tulisi konkretisoitua – ottaen asianmukaisesti huomioon kuluttajien intressit ja käyttäytyminen – siten, että ennakoidaan työllisyysmahdollisuuksia uusilla aloilla kiinnittäen erityistä huomiota pk-yrityksiin, jotka kärsivät vakavimmin nykyisen kriisin seurauksista.

2.4

Muutosten ennakointi merkitsee sitä, että yritykset ja työntekijät ovat valmiit kohtaamaan tulevan kehityksen, mutta myös sitä, että tehdään tarvittavat rakennemuutokset näistä haasteista selviämiseksi siten, että minimoidaan muutosten sosiaaliset vaikutukset, taataan vakaus sekä alennetaan kustannuksia pitäen huolta ympäristönsuojelusta ja kestävästä kehityksestä. Euroopan teknologiafoorumit ja niiden tekemät tutkimukset voivat avata konkreettisia näkymiä sekä työntekijöille että yrityksille.

2.5

Kahden viime vuosikymmenen aikana olemme nähneet, miten uudelleen sijoittuminen markkinoilla, tuotannonsiirrot, tuotantoyksiköiden uudelleenjärjestelyt ja/tai sulkemiset, fuusiot, yritysostot ja/tai toimintojen ulkoistamiset ovat lisääntyneet, mutta neljän viime vuoden aikana Euroopassa on ilmennyt yhä kiireellisempi tarve vahvistaa näiden prosessien ennakoimisvalmiuksia, kun otetaan huomioon muutosten tiivis tahti ja pikaisesti tarvittavat rakenneuudistukset, jotka ovat välttämättömiä talous- ja finanssikriisin ja markkinakriisin kärjistymisen myötä. Myös internetmyynnin ja rajatylittävän myynnin kasvun kaltaisilla ilmiöillä on vaikutusta markkinoihin eri maissa.

2.6

Talous- ja finanssikriisi on vauhdittanut rakenneuudistusprosesseja eri tasoilla, mutta sen lisäksi se on johtanut säästötoimiin ja julkisten menojen leikkauksiin, ja tämä on aiheuttanut paljon työpaikkojen menetyksiä julkisella sektorilla sekä heikentänyt työntekijöille, paikallisyhteisöille ja yrityksille tarkoitettuja erilaisia tukijärjestelmiä useissa maissa.

2.7

Komission tavoitteena on rakenneuudistusten yhteydessä auttaa vahvistamaan ja levittämään ennakointi- ja innovointiprosesseja niin, että rakenneuudistus voidaan toteuttaa. Unionilla on yhdessä jäsenvaltioiden kanssa vastuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamisesta (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 145 artikla).

2.8

Jo vuonna 2005 antamassaan rakenneuudistusta ja työllisyyttä koskevassa tiedonannossa komissio tunnusti rakenneuudistuksen sosiaalisiin kustannuksiin liittyvät ongelmat. Ne eivät kosketa pelkästään työntekijöitä, joiden työehdot käyvät yhä epävarmemmiksi, vaan myös useita eri talouden aloja.

2.9

Vaikka rakenneuudistuksia säännellään pääosin jäsenvaltio- ja aluetasolla, unionilla on suuri vastuu rakenneuudistusten hallinnoinnista, valvonnasta ja nopeuttamisesta, sillä sen tehtävä on valvoa unionin lainsäädännön toimivuutta sekä työntekijöille suunnatun tiedotuksen ja kuulemisen että heidän suojelunsa kannalta (1), ja lisäksi sillä tulee olla pääasiassa Eurooppa 2020 -strategiaan ja perussopimuksessa määriteltyihin velvoitteisiin perustuen asiassa aktiivinen rooli.

2.10

Mikäli EU haluaa pureutua menestyksekkäästi finanssi- ja talouskriisin, globalisaation, ilmastonmuutoksen, väestönkehityksen ja yhä kasvavan eriarvoisuuden tuomiin haasteisiin, jotka johtuvat säästöohjelmien sosiaalisista kustannuksista, sen on kehitettävä ja vahvistettava ennakointiin ja rakenneuudistusten hallintaan liittyviä proaktiivisia strategioita sellaisen yhteisen arvo- ja menetelmäkokonaisuuden pohjalta, joka vastaa perussopimuksen tärkeimpiä sosiaalisia ja taloudellisia tavoitteita.

2.11

Eurooppa 2020 -strategian yhdennettyjen suuntaviivojen (jotka neuvosto hyväksyi 22.4.2010) mukaisesti unionin ja jäsenvaltioiden olisi näin ollen toteutettava uudistuksia, joilla tähdätään tiedon ja innovoinnin ohjaamana niin kutsuttuun älykkääseen kasvuun keskittyen kuluttajien tarpeisiin ja käyttäytymiseen, jotta voidaan

2.12

Yritysten ja sektoreiden rakenneuudistuksen tukeminen toteutetaan yrityksissä ennakkovaroitusjärjestelmien kautta (ks. European Restructuring Monitor – ERM). Ne ovat rakenneuudistusten tehokkaan, kaikkien osapuolten hyväksymän suunnittelun edellytys. Tavoitteena on tarjota työntekijöille asianmukaista uudelleenkoulutusta sekä varmistaa alakohtaisten ja alojen välisten verkostojen kehitys siten, että ne kykenevät hallitsemaan muutoksia kokonaisvaltaisesti korkean työllistyvyyden tason takaavan ammatillisen ohjauksen avulla.

2.13

Komissio esitti 18. huhtikuuta 2012 Strasbourgissa uuden työllisyyspakettinsa, josta Euroopan talous- ja sosiaalikomitealla on mahdollisuus esittää näkemyksensä. Siinä kehotetaan jäsenvaltioita kehittämään kansallisia työllisyystoimiaan ja ennakoidaan halukkuutta vahvistaa työllisyyspoliittisten toimien koordinointia ja seurantaa.

3.1

Komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen yritysten rakenneuudistuksista ja muutosten ennakoinnista. Tavoitteena on "kartoittaa rakennemuutokseen ja muutokseen sopeutumiseen liittyviä onnistuneita käytäntöjä ja toimintalinjoja".

3.2

Vihreässä kirjassa esitetään kysymyksiä kriisin opeista, talouden ja teollisuuden mahdollisesta mukautumisesta, yritysten ja työntekijöiden mukautumiskyvystä, alue- ja paikallisviranomaisten roolista, ammatillisen koulutuksen roolista henkilöstöhallinnassa sekä talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoiden vuoropuhelussa.

4.1

ETSK:n mielestä vihreää kirjaa on tarkasteltavana jatkona vuonna 2005 rakennemuutoksista ja työllisyydestä laaditulle tiedonannolle, jossa pyrittiin määrittämään EU:n rooli muutosten ennakoinnissa ja rakennemuutosten hallinnassa työllisyyden lisäämiseksi.

4.2

Vuonna 2005 julkistettu tiedonanto on komitean mielestä johtanut eri toimintojen myönteiseen kehitykseen unionin tasolla Euroopan laajuisen lähestymistavan, muutosten ennakoinnin ja rakenneuudistuksen hyväksi. Näistä voidaan mainita useat korkean tason teemakohtaiset konferenssit ja asiantuntijaseminaarit ("rakenneuudistusfoorumit"), Euroopan sosiaalirahaston piiriin kuuluvat aloitteet, erilaiset vertailevat tutkimukset sekä välineistöjen ja suuntaviivojen laatiminen, mistä vihreää kirjaa täydentävä yksiköiden työasiakirja Restructuring in Europe 2011 on selkeä esimerkki.

4.3

ETSK toteaa huolestuneena, että vihreän kirjan lähestymistapa ei sisällä toimintaehdotuksia eikä niihin liittyvää tarkkaa ja tiukkaa aikataulua, jotta voitaisiin reagoida nykyiseen vakavaan kriisiin. Siinä esitetään sen sijaan joukko avoimia kysymyksiä tarkentamatta toteuttamisaikataulua ja -keinoja. Muissa välineissä, kuten toukokuussa 2012 käynnistetyssä työllisyyspaketissa, esitetyt toimenpiteet vaikuttavatkin tehokkaammilta. ETSK ottaa niihin kantaa myöhemmin.

4.4

Yrityksellä on sinällään keskeinen asema markkinoilla toimivien yksiköiden sopeutumisstrategioiden toteuttamisessa, joten se on tällaisista operatiivisista strategioista johtuvien rakenneuudistusprosessien keskiössä. On kuitenkin pidettävä mielessä seuraavat seikat:

4.5

Aiemmin esitetyn perusteella ETSK kehottaa toteuttamaan unionin tasolla kehittämisstrategian (2): koko järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten olisi pyrittävä luomaan sosiaalisesti vastuullinen alue, jolla voidaan toteuttaa seuraavat keskenään koordinoidut strategiat:

4.6

ETSK katsoo, että EU:n rakenne- ja yhteenkuuluvuuspolitiikoissa sekä innovaatio- ja tutkimuspolitiikoissa olisi keskityttävä rakennemuutosten ennakointi- ja ohjausmekanismien proaktiiviseen tukemiseen, jotta ne voitaisiin muuttaa sekä työntekijöiden että yritysten kannalta voitokkaiksi järjestelmiksi. Rakennerahastoilla, erityisesti Euroopan sosiaalirahastolla, Euroopan aluekehitysrahastolla ja Euroopan globalisaatiorahastolla, voi olla suuri merkitys työntekijöiden työllisyyden lisäämisessä ja irtisanomisten sosiaalisten seurausten vähentämisessä.

4.7

ETSK pitää tärkeänä talouselämän osapuolten, työmarkkinaosapuolten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan toimijoiden entistä vahvempaa osallistumista rakennerahastojen kumppanuus- ja seurantaelinten toimintaan ja korostaa, että unionin rakennepolitiikan hyvien tulosten takaaminen edellyttää alueille sijoittautuneiden toimijoiden erityisosaamista.

4.8

ETSK pitää erityisesti tärkeänä rakenneuudistus- ja teollisuuspolitiikkojen nivomista yhteen pyrittäessä siirtymään Euroopassa vähähiiliseen talouteen, jossa noudatetaan ilmastoon ja ympäristöön liittyviä vaatimuksia ja joka kykenee luomaan asianmukaisella rahoituksella uusia työpaikkoja ja uusia ympäristöystävällisiä ammatteja, kuten ETSK on korostanut aiemmissa lausunnoissaan (4).

4.8.1

Kun otetaan myös huomioon, että vuosi 2012 on nimetty aktiivisena ikääntymisen eurooppalaiseksi teemavuodeksi, ETSK katsoo, että on tärkeää kehittää kansalaisjärjestöjen, yhteisötalouden ja yritysten palvelujen ammattimaisuutta, jotta voidaan tukea ihmisarvoista ikääntymistä terveenä ja aktiivisena sekä kehittää tuotteita ja palveluita, jotka vastaavat näiden kuluttajien tarpeisiin. (5)

4.9

Yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen sekä jatkuvaan koulutukseen liittyvien unionin ohjelmien olisi ETSK:n mielestä tarjottava erityisvälineet, joilla voitaisiin ennakoida muutosta proaktiivisesti talouden toimijoiden ja työntekijöiden jatkuvan panoksen rinnalla. Business Europen mukaan "EU:n yrityksistä 72 prosenttia on korostanut tarvetta kouluttaa järjestelmällisesti henkilökuntaansa, ja 32 prosenttia EU:n työntekijöistä on osallistunut vuoden 2010 aikana työnantajiensa kustantamaan koulutukseen."

4.10

Kriisin sosiaalisten vaikutusten käsittelemiseksi laaditut kansalliset elvytyspaketit ja tähän mennessä tehdyt ehdotukset ovat olleet riittämättömiä. Työpaikkojen luomiseksi tai kysynnän piristämiseksi tarvittaviin toimiin (kuten paremmin koordinoidut veroelvytyspaketit ja palkkapolitiikka) on kiinnitetty liian vähän huomiota.

4.10.1

Globalisaatioon ja luotonsaantiin liittyvistä ongelmista kärsiville yrityksille myönnettävien, työllisyyden tukemiseen tarkoitettujen valtiontukien ja rakennerahastotukien on perustuttava ehtoihin, joiden avulla varmistetaan, etteivät kyseiset tuet estä vapaata kilpailua ja että yritykset sitoutuvat ennen kaikkea säilyttämään tietyn työllisyystason ja noudattavat työehtosopimuksia. On harkittava tarkemmin esimerkiksi Alankomaissa käytössä olevaa, hyvin toimivaa mallia, jossa itsenäiset ammatinharjoittajat toimivat yksinään ilman muuta henkilöstöä. Työttömät saavat tämän järjestelmän ansiosta tilaisuuden tarjota omaa osaamistaan ja luoda itselleen työpaikan.

4.11

ETSK suosittaa, että komission poliittisten toimien ja yksiköiden välistä koordinointia tiivistetään Euroopan tasolla, jotta rakennemuutosprosessissa olevien yritysten valintoja voidaan tukea yhtenäisesti ja johdonmukaisesti.

4.12

ETSK pitää keskeisenä työmarkkinaosapuolten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan roolin korostamista kaikilla tasoilla. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, neuvottelut ja osallistuminen eivät ole pelkästään Euroopan sosiaalisen mallin keskeisiä arvoja, joita ETSK on aina puolustanut, vaan ne ovat myös välineitä, jotka menestyksekkäästi tukevat ja edistävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta, laadukasta työllisyyttä, työpaikkojen luomista sekä innovoinnin ja kilpailukyvyn vahvistamista Euroopan talousjärjestelmissä.

4.13

Komitea painottaakin neuvoa-antavan valiokunnan ‧teollisuuden muutokset‧ (CCMI) roolia teollisuuden rakennemuutoksesta käytävän rakentavan vuoropuhelun ensisijaisena foorumina sekä ideoiden ja suositusten laatimisessa, sillä sille on kertynyt paljon ansiokasta kokemusta EHTY:n perustamissopimuksesta lähtien.

4.14

Kuten useat hyviä käytäntöjä koskevat selvitykset ja analyysit osoittavat, työmarkkinaosapuolten väliset luottamukselliset suhteet sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla ja tehokas työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ovat perusedellytyksiä, joita tarvitaan muutoksen ennakointiin ja hallintaan parhaalla mahdollisella tavalla.

4.15

ETSK katsoo erityisesti, että vuoropuhelu, yhteistoiminta ja neuvottelut ovat keskeisiä edellytyksiä uudistusten ja joustoturvan toteuttamiselle. On yhtäältä tarpeen luoda puite-edellytykset, joiden ansiosta yritykset voivat erilaisista kansallisista tilanteista riippumatta mukautua nopeasti ja joustavasti innovaatioihin, markkinoihin sekä käyttäjien tai kuluttajien vaatimuksiin, ja toisaalta on tuettava ja helpotettava työntekijöiden sopeutumiskykyä ja ammatillista kehitystä.

4.16

Kuten ETSK on jo aikaisemmin korostanut, joustoturva voi toimia ainoastaan, jos työntekijöillä on hyvä koulutus, ja itse asiassa uusien työpaikkojen luominen on tiiviissä yhteydessä uuteen osaamiseen. ETSK katsoo lisäksi, että "joustoturvaan sisältyvän turvallisuusaspektin vahvistaminen (sanan laajimmassa merkityksessä)" – ja pysyvien työpaikkojen luominen – "on nykyisinä aikoina ensisijaista".

4.17

ETSK pitää tärkeänä sitä, että viranomaiset, oppilaitokset sekä yritykset yhdistävät voimavaransa parantaakseen työpaikkojen ja koulutusmahdollisuuksien tarjontaa kehittämällä uusia monialaisia ammatteja ja ammatillisia taitoja ja tukemalla elinikäistä oppimista.

4.18

Komitea painottaakin, että on keskeisen tärkeää taata koulutukseen pääsyn ja elinikäisen oppimisen mahdollistavat mekanismit, joilla pyritään vastaamaan uusien ammatinkuvien ja uusien kelpoisuusehtojen tarpeisiin erityisesti nuorten kohdalla. Tämä vastaa uudessa osaamisen ja työllisyyden ohjelmassa esitettyjä ehdotuksia, joita ETSK on käsitellyt toisessa lausunnossa (6).

4.19

ETSK pitää tärkeänä paikallistason eri toimijoiden välisen yhteistyön vahvistamista, koska erityisesti paikallisissa yhteyksissä luottamuksen ilmapiirissä käytävä hyvä työmarkkinaosapuolien vuoropuhelu sekä myönteinen suhtautuminen muutoksiin ovat keskeisiä tekijöitä kielteisten sosiaalisten vaikutusten ehkäisyssä ja rajoittamisessa.

4.20

ETSK:n mielestä on kiinnitettävä erityistä huomiota pk-yrityksiin, joille viranomaisten ja yksityisten tahojen, kuten työnantajajärjestöjen, ammattiliittojen, kauppa-, teollisuus- ja käsiteollisuuskamarien ja muiden elinten, on tarjottava asianmukaisia toimenpiteitä etenkin paikallis- ja aluetasolla. Niitä varten on luotava erityisiä luotonsaantikanavia ja koulutusmahdollisuuksia sekä tarvittavia toimia, joilla pyritään yksinkertaistamaan byrokraattisia ja hallinnollisia menettelyjä.

4.21

Uusien kuulemisten ja ennakointi- ja rakenneuudistuspolitiikan määrittelyn tulisi perustua Euroopan tasolla yli seitsemän vuoden aikana tehtyjen selvitysten, tutkimusten ja kertomusten tuloksiin.

4.22

Aiemmin on keskitytty selkeästi analysointiin, hyviä käytäntöjä (7) koskevaan tiedonvaihtoon ja innovatiivisten kokemusten vaihtoon. Tulevaisuudessa EU:n tulisi keskittyä enemmän konkreettisiin toimiin eli kehitykseen ja kasvuun ja edistää unionin säännöstöön ja yhteisiin arvoihin perustuvien yhteisten ohjeiden, standardien ja viitekehysten toteuttamista.

4.23

Lopuksi ETSK korostaa inhimillisen näkökulman merkitystä. Toimialojen ja yritysten rakenneuudistuksen uhreiksi joutuneille yksilöille – ja perheille – aiheutuu usein inhimillisiä kärsimyksiä, joita ei aina oteta riittävästi huomioon. Olisi varauduttava psykologisiin ja sosiaalisiin tukitoimiin sen lisäksi, että pyritään investointien välttämättömään elvyttämiseen, kasvun palauttamiseen ja työllisyyden kestävään kehittämiseen.