12.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 236/57

A.

katsoo, että taloudellisen, sosiaalisen ja rahoituskriisin jatkuvan vakavuuden vuoksi uuteen Eurooppa 2020 -strategiaan, jonka kesäkuussa 2010 kokoontuvan Eurooppa-neuvoston on tarkoitus hyväksyä, kohdistuu hyvin suuria odotuksia,

B.

toteaa, että monissa jäsenvaltioissa työttömyys kasvaa yhä, mikä voi viime kädessä vaikuttaa jopa 28 miljoonaan EU:n kansalaiseen, jos ei toteuteta riittäviä poliittisia toimia keskipitkällä aikavälillä, ja mikä voi aiheuttaa valtavia sosiaalisia ja inhimillisiä ongelmia; ottaa huomioon, että kriisi on vienyt miljoonia työpaikkoja ja lisännyt työsuhteiden epävarmuutta,

C.

toteaa, että ilmastonmuutoksen, biologisen monimuotoisuuden vähenemisen sekä luonnonvarojen ehtymisen vuoksi perusedellytyksenä on kestävämpi tuotanto-, jakelu- ja kulutusmalli,

D.

ottaa huomioon, että komission tiedonanto ja neuvoston julkilausumat Eurooppa 2020 -strategian eri näkökohdista, kuten yleistavoitteista, lippulaivahankkeista, pullonkauloista ja indikaattoreista, ovat olleet hyvin yleisluonteisia ja katsoo, että komission on siksi viipymättä esitettävä yksityiskohtaisempia suunnitelmia, jotta voidaan selventää, kuinka nämä aloitteet voidaan toteuttaa menestyksekkäästi, sekä esitettävä tällaiset suunnitelmat parlamentille,

E.

katsoo, että tulosten saavuttamiseksi tehtävät ja vastuut unionissa on jaettava suunnitelmallisesti unionin, kansallisen, alueellisen ja paikallisen hallintotason kesken, kaikkien hallintotasojen on toimittava erittäin laadukkaasti ja vastuullisesti ja merkittävien muutoksen veturien eli yritysten ja yliopistojen, jotka työskentelevät paikallisten ja alueellisten viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan kumppaneina, pitäisi olla merkittävässä asemassa uudessa toteutusmekanismissa,

F.

katsoo, että on tärkeää tarkastella väestörakenteen muutoksesta aiheutuvaa kriisiä ja sen seurauksia eikä tulevia sukupolvia pitäisi uhrata edellisten sukupolvien saavutettujen etujen turvaamiseksi,

1.

on pettynyt Eurooppa-neuvoston 26. maaliskuuta 2010 hyväksymän uuden Eurooppa 2020 -strategian pääkohtiin; kehottaa Eurooppa-neuvostoa ottamaan oppia käynnissä olevasta kriisistä ja määrittelemään todella kauaskantoisen, kunnianhimoisen ja johdonmukaisen strategian;

2.

kehottaa noudattamaan Eurooppa 2020 -strategiassa laajaa poliittista näkemystä EU:n tulevaisuudesta kilpailukykyisenä, sosiaalisena ja kestävänä unionina, joka asettaa ihmiset ja ympäristön suojelun päätöksenteon keskipisteeseen;

3.

katsoo, että jäsenvaltioiden olisi lisättävä taloudellista suorituskykyään ja että niiden olisi siksi toteutettava rakenteellisia uudistuksia julkisten menojen optimoimiseksi, byrokratian vähentämiseksi, kansalaisten vaikutusvallan vahvistamiseksi, yrittäjyyden ja innovoinnin kannustamiseksi, lainsäädännön tekemiseksi pk-yrityksiä suosivammaksi sekä tilaisuuden tarjoamiseksi ihmisille käyttää parhaalla mahdollisella tavalla hyväkseen mahdollisuuksiaan;

4.

katsoo, että estääkseen sen, että euron kriisin johdosta toteutetut toimet johtavat talouden pitkälliseen stagnaatioon, unionin olisi samaan aikaan otettava käyttöön strategia, jolla nopeutetaan kestävää talouskasvua, sekä toteutettava uudistuksia, joilla pyritään kilpailukyvyn palauttamiseen ja parantamiseen;

5.

pahoittelee, ettei Eurooppa-neuvosto ota päätelmissään huomioon, että nyt käynnissä olevan hauraan elpymisen on heijastuttava täysin uudessa Eurooppa 2020-strategiassa niin, että laaditaan johdonmukainen poliittinen toimintasuunnitelma ja integroidaan makrotalouspolitiikka täysin tähän strategiaan, jotta tarvittava julkisen talouden vakauttaminen ei heikennä sitä;

6.

pitää valitettavana sitä, että Euroopan kansalaisia edustavaa parlamenttia ei ole kuultu Eurooppa 2020 -strategian kansallisen uudistusohjelman perustana olevista indikaattoreista; kehottaa neuvostoa tukemaan Eurooppa 2020 -strategian keskeisiä osa-alueita kesäkuun kokouksessaan mutta edellyttää, ettei se tee lopullisia päätöksiä strategian keskeisistä välineistä, tavoitteista ja indikaattoreista kuulematta asianmukaisesti Euroopan parlamenttia mahdollisimman pian; katsoo samasta syystä, että kansallisten parlamenttien, alueiden, kuntien, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen olisi osallistuttava aktiivisesti strategian laatimiseen ja toteuttamiseen;

7.

panee merkille Eurooppa-neuvoston sopimat viisi yleistavoitetta, jotka koskevat työllisyysastetta, tutkimusta ja kehittämistä, kasvihuonekaasupäästöjä, koulutustasoa sekä yhteiskunnallista osallisuutta; korostaa, että nämä yleistavoitteet olisi muotoiltava sellaisen johdonmukaisen ja yhdenmukaisen kestävää kehitystä koskevan strategian osana, joka yhdistäisi taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän politiikan;

8.

painottaa, että sisämarkkinat ovat yksi tärkeimmistä kasvun vauhdittajista Euroopassa eikä niiden toteuttamista ole vieläkään viety kokonaan päätökseen; huomauttaa myös, että ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaata liikkuvuutta hankaloittavien tiettyjen esteiden itsepintaisuus vaatii lisäponnisteluja kaikilta EU:n toimielimiltä, jotta voidaan luoda oikeudenmukaiset, paremmat, kilpailukykyisemmät ja tehokkaammat sisämarkkinat;

9.

korostaa, että vapaakauppa ja pääsy maailmanmarkkinoille on pidettävä päätöksenteon keskiössä ja protektionismista on pidätyttävä, sillä innovatiiviset yrittäjät ja yritykset menestyvät vapailla ja maailmanlaajuisilla markkinoilla;

10.

korostaa, että tarvitaan rohkeampia aloitteita, jotta sisämarkkinat voidaan saattaa loppuun ja jotta niille saadaan kansalaisten laajempi hyväksyntä; pitää siksi myönteisenä Mario Montin komission laatimaa raporttia, joka 20. toukokuuta 2010 annetun parlamentin päätöslauselman (2) tavoin sisältää mielenkiintoisia ehdotuksia, joiden avulla voidaan rakentaa yksimielisyyttä ja toteuttaa vahvemmat sisämarkkinat;

11.

katsoo, että toimivien sisämarkkinoiden luomiseksi komission on määriteltävä selkeät poliittiset painopisteet antamalla ”sisämarkkinasäädös”, jonka olisi sisällettävä sekä lainsäädännöllisiä että muita aloitteita, joilla pyritään luomaan erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous;

12.

korostaa, että EU:n olisi innostettava ja rohkaistava pk-yrityksiä ja yrittäjyyttä, sillä ne ovat työpaikkojen säilyttämisen ja luomisen kannalta ratkaisevassa asemassa, ja että sen olisi vähennettävä hallinnollisia ja sääntelyä koskevia rasitteita ja yksinkertaistettava sääntöjä, jotta pk-yrityksille mahdollistettaisiin parempi kasvu, kun ne voivat pitää tuotteitaan ja palveluitaan vapaasti kaupan EU:n sisämarkkinat muodostaville 500 miljoonalle kuluttajalle, ja sen olisi vähennettävä edelleen byrokratiaa; korostaa myös, että pk-yrityksiä tukevan aloitteen (”Small Business Act”) täysimääräinen täytäntöönpano joka tason poliittisilla toimilla on tärkeää;

13.

painottaa, että pk-yritykset ovat sosiaalisen markkinatalouden selkäranka ja työpaikkojen luoja ja niillä on keskeinen rooli kestävän talouskasvun elvyttämisessä ja että etusijalle olisi siksi asetettava uudistustoimien jatkaminen, esimerkiksi pk-yrityksille suotuisa lainsäädäntö, mikä loisi vireän ilmapiirin uusille yrityksille, kannustaisi yrittäjyyttä ja parantaisi rahoituksen saatavuutta; on myös sitä mieltä, että Eurooppa 2020 -strategiaan pitäisi sisältyä tavoitteita ja aloitteita, joilla kannustetaan nostamaan osakepääoman ja riskipääoman määrää yrityksissä;

14.

huomauttaa, että mikroyritykset voivat usein auttaa työttömyyden torjunnassa ja että yrityksen perustaminen on usein keino menestyä yhteiskunnan pysähtyneisyydestä huolimatta, sekä katsoo, että ensimmäinen ennakkoehto pk-yritysten kehitykselle on niiden kyky hankkia riittävästi rahoitusta toiminnalleen ja että pk-yrityksille tarkoitettujen takausjärjestelmien säilyttäminen, dynaamiset jälkimarkkinat ja pankkiala, joka edistää taloudellista toimintaa Euroopassa ovat ennakkoehtoja pk-yritysten kehitykselle;

15.

toistaa näkemyksensä, että korkeatasoisen työllisyyden olisi oltava Eurooppa 2020-strategian ensisijainen tavoite ja että tuntuvampi keskittyminen asianmukaisesti toimiviin työmarkkinoihin ja yhteiskunnallisiin oloihin on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan parantaa työllisyyttä; kehottaakin laatimaan uuden toimintasuunnitelman, jolla edistetään ihmisarvoista työtä, taataan työntekijöiden oikeudet kaikkialla Euroopassa ja parannetaan työoloja;

16.

katsoo, että uudessa strategiassa on painotettava entistä enemmän ihmisarvoista työtä ja esimerkiksi pimeän työn torjumista ja sen varmistamista, että työmarkkinoilta syrjään joutuneet ihmiset voivat päästä takaisin työhön;

17.

katsoo, että uudessa strategiassa olisi kannustettava työmarkkinoita, joilla parannetaan työntekijöiden kannustimia ja oloja, ja samalla olisi tarjottava työnantajille lisäkannustimia henkilöstön palkkaamiseen ja palveluksessa pitämiseen;

18.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita säilyttämään tutkimusta ja kehittämistä koskevan tavoitteen, joka on kolme prosenttia BKT:stä; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään paremmin hyväksi koheesiopolitiikan ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen tarjoamaa synergiaa sekä varmistamaan, että näiden välineiden avulla syntyy yhteiskuntaa aidosti hyödyttäviä innovaatioita;

19.

korostaa, että suuret tutkimus- ja kehittämishankkeet, tärkeimmät energiainfrastruktuuri-investoinnit ja unionin uusi toimivalta avaruuspolitiikassa sekä unionin innovaatiopolitiikka edellyttävät vakaata, uskottavaa ja kestävää taloudellista tukea unionilta, jotta unionin keskeiset Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet voitaisiin saavuttaa;

20.

katsoo, että Euroopan on edelleen parannettava koulutettuihin työntekijöihin, tieteeseen, tutkimukseen ja teknologiaan liittyvää potentiaaliaan ja siten innovointivalmiuksiaan, sillä kyseessä on yksi kilpailukyvyn keskeisistä tekijöistä, ja että osaamiskolmion on säilyttävä Eurooppa 2020 -strategian ytimessä;

21.

katsoo, että eurooppalaisen tutkimuksen tehostamiseksi on ratkaisevan tärkeää virtaviivaistaa nykyisiä rakenteita ja luoda sekä julkiselle että yksityiselle sektorille investointi-ilmapiiri, joka on nykyistä tutkimus- ja innovaatiomyönteisempi; kehottaa komissiota esittämään käytännön toimia, joilla parannetaan rahoituksen ja erityisesti riskipääoman saatavuutta;

22.

pahoittelee, että kasvihuonekaasupäästöjä, uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta koskevat Eurooppa-neuvoston yleistavoitteet eivät ole kunnianhimoisia eivätkä tähtää johtoasemaan maailmassa, jota uhkaa ilmastonmuutos ja vakava luonnonvarojen ehtyminen ja jossa globaalit ekosysteemit ovat romahtamaisillaan; kehottaakin asettamaan EU:lle välittömästi ja samanaikaisesti seuraavat sitovat tavoitteet:

23.

panee merkille koulutuksen tehostamista koskevan yleistavoitteen; pahoittelee määrällisten tavoitteiden puuttumista ja kehottaa Eurooppa-neuvostoa asettamaan tavoitteeksi toisen asteen koulutuksen saaneiden osuuden nostamisen sataan prosenttiin sekä asettamaan perusasteen ja toisen asteen koulutusta koskevia selviä laadullisia tavoitteita ja indikaattoreita;

24.

pyytää jäsenvaltioita hyväksymään kunnianhimoiset tavoitteet, jotka on vahvistettu Eurooppa 2020 -strategiaa koskevassa komission tiedonannossa ja joiden mukaan vuoteen 2020 mennessä koulunkäynnin keskeyttävien osuus pitäisi olla alle 10 prosenttia kustakin ikäluokasta ja vähintään 40 prosentilla väestöstä pitäisi olla suoritettuna korkea-asteen tutkinto tai hankittuna vastaava koulutus;

25.

korostaa, että tarvitaan vankkaa elinikäisen oppimisen politiikkaa, jossa koulutusmahdollisuuksia olisi edistettävä ja jonka toimien olisi oltava ihmisten saatavilla koko työelämän ajan; huomauttaa, että työmarkkinoilla toimivan aktiiviväestön määrä on säilytettävä ja sosiaalista osallisuutta on lujitettava;

26.

edellyttää, että yhdeksi tavoitteeksi Eurooppa 2020 -strategiassa otetaan EU:n köyhyyden puolittaminen, ja huomauttaa, että suurin osa köyhyydessä tai köyhyysrajalla tällä hetkellä elävistä eurooppalaisista on naisia, erityisesti vanhuksia, maahanmuuttajia, yksinhuoltajia ja hoivahenkilöitä;

27.

pitää myönteisinä Eurooppa-neuvoston ehdotuksia sosiaalisesta osallisuudesta, jota edistettäisiin erityisesti ja ensisijaisesti köyhyyttä vähentämällä, ja painottaa, että tarvitaan selviä tavoitteita ja aloitteita; katsoo, että tämä on yksi Eurooppa 2020 -strategian keskeisistä tavoitteista; kehottaa laatimaan köyhyyden vastaisen kunnianhimoisen pitkän aikavälin strategian, jolla on kauaskantoisia tavoitteita, jotka koskevat köyhyyden vähentämistä, muun muassa naisten, lasten ja vanhusten sosiaalista osallisuutta sekä työssäkäyvien köyhyyden torjuntaa; korostaa tarvetta asettaa tavoite työttömien kotitalouksien määrän vähentämiselle;

28.

pahoittelee, että Eurooppa-neuvoston määrittämät yleistavoitteet eivät sisällä sukupuolten tasa-arvoa; kehottaa laatimaan sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevan ohjelman, jonka avulla poistetaan naisten ja miesten väliset nykyiset palkkaerot ja varmistetaan naisten täysimääräinen osallistuminen työmarkkinoille ja politiikkaan sekä edistetään naisten uramahdollisuuksia; painottaa, että työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiselle on luotava paremmat edellytykset;

29.

katsoo, että osaamistalouden vauhdittamiseksi on tärkeää panna uusi lippulaivahanke ”Innovaatiounioni” onnistuneesti täytäntöön; kehottaa komissiota lisäämään tutkimukseen ja innovointiin yhteisön talousarviossa varattuja kokonaismäärärahoja;

30.

painottaa, miten tärkeää on yksinkertaistaa tutkimus- ja kehittämistoimintaan varattua rahoitusta ja leikata byrokratiaa, jotta osaamislähtöiset yritykset voivat maksimoida tehokkuutensa ja voidaan edistää uusia työllistämismahdollisuuksia;

31.

kehottaa komissiota parantamaan innovaatio-olosuhteita esimerkiksi ottamalla käyttöön EU:n yhteisen patentin; väittää, että hyvää tarkoittavat kilpailukyvyn parantamiseen ja kestävän talouden luomiseen tähtäävät ohjelmat eivät toimi asianmukaisesti, ja katsoo, että pk-yrityksiä, yliopistoja ja yrityksiä pitäisi kannustaa osallistumaan eurooppalaisiin ohjelmiin;

32.

katsoo, että olisi asetettava nimenomaisia tavoitteita, jotka koskevat pk-yrityksille soveltuvia rahoitusvälineitä, jotta voidaan taata digitaalinen yhteentoimivuus ja saatavuus, ja että näiden tavoitteiden joukkoon olisi selkeästi otettava myös ekoinnovointia koskevia EU:n tavoitteita;

33.

katsoo, että innovoinnin edistämiseen julkisilla hankinnoilla on merkittävästi hyödyntämättömiä mahdollisuuksia; kehottaakin komissiota ja jäsenvaltioita painottamaan innovoivien julkisten hankintojen merkitystä T&K-tavoitteiden saavuttamisessa, niiden osuutta pääasiassa tutkimustoimintaa harjoittavien pk-yritysten kannustamisessa sekä niiden mahdollisuuksia myötävaikuttaa laadukkaiden julkisten palvelujen tarjoamiseen ja ilmastonmuutosta koskevien tavoitteiden saavuttamiseen;

34.

painottaa, että parlamentti on myös valinnut nuorison yhdeksi keskeiseksi painopisteekseen vuoden 2011 talousarviossa ja on selvästi ilmaissut aikomuksensa tukea edelleen taloudellisesti kaikkia tärkeimpiä alan ohjelmia;

35.

korostaa, että korkean nuorisotyöttömyyden muodostaman ongelman ratkaisemiseksi olisi kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, että jokaiselle nuorelle taataan mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen tai työhön, alennetaan nuorten ensimmäisen työpaikan saamisen kynnystä ja perustetaan EU-ohjelmia, jotka edistävät nuorten yrittäjähenkeä kaikilla koulutustasoilla;

36.

katsoo, että korkeakoulutus edistää merkittävästi taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä sekä innovointia ja kasvua ja että siksi olisi kiinnitettävä enemmän huomiota Bolognan prosessin seurantaan ja jäsenvaltioiden sopimien periaatteiden toteuttamiseen koko eurooppalaisella korkeakoulutusalueella;

37.

pitää komission äskettäin digitaalistrategiasta antamia kunnianhimoisia ehdotuksia myönteisinä ja kehottaa jäsenvaltioita panemaan nämä aloitteet kokonaisuudessaan täytäntöön;

38.

korostaa TVT-alan valtavaa työllistämispotentiaalia ja sen ratkaisevaa merkitystä tehtäessä Euroopasta resurssi- ja energiatehokas talous; muistuttaa, että alan kilpailu edistää innovointia, ja korostaa, että tarvitaan uusille toimijoille avoimet kilpaillut markkinat, jotka helpottavat uusien ja innovatiivisten teknologioiden käyttöönottoa; korostaa, että on tärkeää edelleen pyrkiä siihen, että kaikilla kansalaisilla ja kuluttajilla on kaikkialla käytössään nopea kiinteä ja mobiili laajakaistayhteys kohtuullisin ehdoin ja kilpailukykyisin hinnoin sijaintipaikasta riippumatta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään kaikkia käytettävissä olevia poliittisia välineitä, jotta laajakaista saadaan kaikkien Euroopan kansalaisten käyttöön, mukaan luettuina laajakaistaa ja nopeita yhteyksiä koskevat kansalliset tavoitteet ja erityisohjelmat, joilla parannetaan lasten tietotekniikan perustaitoja käyttämällä tietokoneita kouluissa;

39.

katsoo, että eurooppalaisella digitaalistrategialla on merkittävä vaikutus kulttuurin, tiedotusvälineiden ja koulutuksen alalla ja että tämä edellyttää pikemminkin yhtenäistä kuin alakohtaista lähestymistapaa; katsoo, että kaikissa digitaalistrategiaan liittyvissä poliittisissa aloitteissa on ratkaisevan tärkeää kiinnittää huomiota uusien medioiden vaikutukseen, kuten sitouduttava tietoteknisten taitojen edistämiseen, sekä online-sisältöön sen lisäksi, että otetaan huomioon sisämarkkinoihin liittyvät sekä taloudelliset ja tekniset seikat;

40.

toteaa kuitenkin, että kansallisten sääntöjen hajanaisuus haittaa tätä nykyä digitaalisten palvelujen vapaata liikkuvuutta;

41.

katsoo, että luovilla aloilla on myös suuri merkitys digitaalisessa ympäristössä, koska ne edistävät EU:n kulttuurista monimuotoisuutta;

42.

katsoo, että Eurooppa 2020 -strategian ympäristönäkökohdat ovat yleisesti liian heikot ja niitä on vahvistettava; painottaa, että strategian päätavoitteiden sisälle olisi nivellettävä selkeitä ja mitattavissa olevia ympäristötavoitteita siten, että painopisteenä on biologisen monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen;

43.

katsoo, että Eurooppa 2020 -strategia olisi suunnattava täyttämään unionin pitkän aikavälin tavoitteet, joiden mukaan kasvihuonekaasupäästöjä on supistettava 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä erityisesti lisäämällä energiatehokkuutta ja vähentämällä jätteiden määrää, jotta voidaan parantaa Euroopan kilpailuasemaa ja alentaa kustannuksia;

44.

katsoo, että resurssitehokkuuden parantaminen olisi asetettava painopisteeksi kaikkialla strategiassa ja että erityistä huomiota on kiinnitettävä öljyn jatkuvasti kallistuvan hinnan vaikutuksiin ja siihen, että saatavilla on rajallisesti jalometalleja, jotka ovat elintärkeitä elektroniikan kannalta yleisesti ja sähköautojen akkujen tuotannon kannalta erityisesti;

45.

katsoo, että on pyrittävä ponnekkaasti innovaatioihin, jotta voidaan saavuttaa ympäristön parantamisen, resurssitehokkuuden ja kustannusten alentamisen tavoitteet, ja että lakisääteisten tavoitteiden asettaminen ja sääntelytoimenpiteiden käyttöönotto ovat tehokkaimpia tapoja edistää tällaista innovointia;

46.

katsoo, että EU:n rakennerahastovarojen jakoa koskevia sääntöjä olisi mukautettava siten, että otetaan huomioon tarve edistää innovointia, joka alentaa kustannuksia ja parantaa resurssien käyttöä;

47.

korostaa, että kestävät tuotantoprosessit yhdistettyinä resurssitehokuuteen ja yhdennettyyn energiapolitiikkaan sekä uusiutuvien energialähteiden kehittäminen edelleen auttavat EU:ta saavuttamaan ilmasto- ja energiatavoitteensa sekä säilyttämään vahvan tuotantoteollisuuden perustan Euroopassa ja lisäämään kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä;

48.

pahoittelee kunnianhimon puutetta kehitettäessä todellista yhteistä unionin energiapolitiikkaa Eurooppa 2020 -strategian osana; korostaa, että toimivat sisämarkkinat ovat unionin keskeinen tavoite ja että kolmas energiapaketti on tarpeen toteuttaa nopeasti, mutta unionin energiapolitiikan tämän osan liiallinen korostaminen on tapahtunut kahden muun tavoitteen, eli kestävän kehityksen ja toimitusvarmuuden, kustannuksella; muistuttaa, että sisämarkkinoita ei voida käsitellä erillään ulkoisesta ulottuvuudesta ja että unioni tarvitsee yhteistä eurooppalaista energiapolitiikkaa, jotta todella pystyttäisiin vaikuttamaan energian toimitusvarmuuteen, ilmastonmuutokseen ja energian kohtuuhintaisuuteen;

49.

muistuttaa, että energiatehokkuus ei ole pelkästään kustannustehokkain keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja parantaa energiavarmuutta vaan sen avulla voitaisiin myös luoda merkittävästi työpaikkoja vuoteen 2020 mennessä; kehottaakin komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan energiatehokkuuden EU:n asialistan kärkeen, myös talousarviota käsiteltäessä; kehottaa erityisesti tehostamaan nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanoa sekä esittämään hyvissä ajoin kunnianhimoisen ehdotuksen uudeksi eurooppalaiseksi tehokkuustoimintasuunnitelmaksi, johon sisältyy energiapalveludirektiivin tarkistaminen ja sitovan energiatehokkuustavoitteen asettaminen;

50.

panee merkille, että ilmastohaasteeseen vastaaminen edellyttää huomattavia investointeja energiainfrastruktuuriin vuoteen 2020 mennessä ja sen jälkeen, mikä kattaa investoinnit Euroopan energiaverkkojen parantamiseen, aidosti eurooppalaiseen älykkääseen energiansiirtoverkkoon (Supergrid), vihreisiin käytäviin, liitäntäverkkoihin, Galileo-hankkeen loppuun saattamiseen, vihreään teknologiaan, sähköisiin terveydenhuoltopalveluihin, Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (TEN-T) ohjelmaan sekä vapaisiin ja yhtäläisiin tieto- ja viestintätekniikan ja laajakaistan käyttömahdollisuuksiin; huomauttaa lisäksi, että on tärkeää saada energian sisämarkkinat valmiiksi ja kannustaa jäsenvaltioita panemaan kolmas energiapaketti ripeästi täytäntöön, jotta voidaan edistää talouskasvua ja markkinoiden avaamista sekä parantaa kuluttajien oikeuksia ja energian toimitusvarmuutta EU:ssa; katsoo, että nämä aloitteet ovat välttämättömiä energian sisämarkkinoiden edistämiseksi, verkkoihin liitettävien uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämiseksi sekä kolmansissa maissa ja etenkin Välimeren ja Euraasian alueella toteutettavien uusien tärkeiden infrastruktuurihankkeiden kehittämiseksi; muistuttaa, että uusiutuvat energialähteet ovat maanosamme paras kotimainen energialähde, ja kehottaa siksi panemaan jäsenvaltioiden uusiutuvaa energiaa koskevat velvoitteet kunnianhimoisella tavalla täytäntöön;

51.

huomauttaa, että unionin on investoitava tehokkaammin nykyisiin liikenneinfrastruktuureihin, kuten Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin, työpaikkojen luomisen edistämiseksi, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi sekä kestävän ja yhteentoimivan liikennejärjestelmän luomiseksi; korostaa eri liikennemuotojen yhteispeliä ja logistiikan älykästä käyttöä, koska liikenteen hiilipäästöjen vähentäminen ja kestävyys edellyttävät innovointia, uutta tekniikkaa ja rahoitusta;

52.

tukee vahvasti teollisuuspolitiikkaa, joka tarjoaa parhaat olosuhteet säilyttää Euroopassa vahva, kilpailukykyinen ja monipuolinen tuotantoteollisuuden perusta ja kehittää sitä; pitää myönteisenä ja korostaa sitä, että tällainen politiikka kattaa koko teollisuuden ja sen päätavoitteena on luoda asianmukaiset reunaehdot;

53.

edellyttää Euroopan teollisuuden muutosta unionin kestävän teollisuuspolitiikan avulla, jonka tavoitteena on kestävien työpaikkojen luominen ja resurssitehokkuuden ja resurssien käytön parantaminen; katsoo, että unionin teollisuuden kestävä kehittäminen vaatii tiivistä vuoropuhelua työntekijöiden kanssa; toistaa, että tässä siirtymässä tarvitaan toimia, joilla autetaan työntekijöitä siirtymään kohti uutta ja ympäristön kannalta kestävää taloutta;

54.

muistuttaa, että Eurooppa 2020 -strategiassa olisi ilmoitettava kustannukset ja hyödyt, jotka syntyvät siirtymisestä kestävään, energiatehokkaaseen talouteen, ja toteaa, että unionin ja jäsenvaltioiden tavoitteena on helpottaa teollisuuden mukautumista rakennemuutokseen;

55.

toistaa pyyntönsä, jonka mukaan puhtaiden, kestävien ja tehokkaiden vähähiilisten energiateknologioiden kehittämiselle olisi varmistettava riittävä rahoitus, mikä tarkoittaisi, että vuodesta 2010 alkaen siihen olisi varattava unionin talousarviosta yhteensä vähintään 2 miljardia euroa vuodessa seitsemännen tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelman sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman määrärahojen lisäksi; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan kiireellisesti rahoitussitoumuksiaan koskevan aikataulun, jotta voidaan varmistaa, että varoja saadaan vuodesta 2010 lähtien Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman (SET) eri aloitteisiin sekä täydentäviin aloitteisiin;

56.

katsoo, että on tärkeää tarkastella Euroopan heikkenevää kilpailukykyä globaalissa mittakaavassa ja että on yhtä lailla tärkeää katsoa kriisiä pitemmälle ja tarkastella eurooppalaisia suunnitelmia, jotka mahdollistavat osaamiseen perustuvan maahanmuuton ja joiden avulla voidaan estää eurooppalainen ”aivovuoto”, kun pidetään mielessä pitkälle aikavälille ennustettu työvoimapula;

57.

katsoo, että politiikan tärkeimmiksi tavoitteiksi olisi asetettava nuorisotyöttömyyden hoitaminen sekä sen varmistaminen, että taidot ja markkinoiden tarpeet todella kohtaavat, ja toteaa, että tätä varten olisi helpotettava opiskelijoiden ja tutkijoiden rajatylittävää liikkuvuutta opiskelija- ja tutkijavaihdon avulla sekä edistettävä harjoittelumahdollisuuksia, jotta voidaan lisätä Euroopan korkeakoulujen kansainvälistä houkuttelevuutta; katsoo, että Euroopan sitoutumisen koulutukseen pitäisi näkyä käytännössä Eurooppa 2020 -strategiassa, ja pitää myönteisenä komission aikomusta sisällyttää strategiaan koulutusta koskevia määrällisiä tavoitteita;

58.

kehottaa jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota hyväksymään parlamentin kanssa vuoden loppuun mennessä kunnianhimoisen ympäristöystävällisiä työpaikkoja koskevan strategian, jossa luodaan edellytykset kestävämmän, taitoihin ja innovaatioihin perustuvan talouden työllistymismahdollisuuksien käyttämiselle ja varmistetaan, että siirtymistä tällaiseen talouteen tuetaan kaikkien ulottuvilla olevalla koulutuksella, elinikäisellä oppimisella ja sosiaaliturvalla;

59.

pitää köyhyydentorjuntafoorumia koskevaa komission ehdotusta myönteisenä mutta korostaa, että köyhyyden torjuntaa on tehostettava; katsoo tässä yhteydessä, että Eurooppa 2020 -strategiaan olisi sisällytettävä erikseen kunnianhimoisia tavoitteita epätasa-arvon vähentämiseksi ja eritoten rikkaiden ja köyhien välisen kuilun kaventamiseksi; katsoo tästä syystä, että köyhyyttä on mitattava suhteellisena köyhyytenä, jotta voidaan tunnistaa syrjäytymisvaarassa olevat;

60.

katsoo, että köyhyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevien indikaattorien valinnassa olisi otettava huomioon tarve vähentää köyhyyttä antamalla yksittäisille ihmisille ja etenkin naisille mahdollisuus osallistua työmarkkinoille; kehottaa sen vuoksi kehittämään uusia välineitä, joilla mitataan yksilötasolla työmarkkinoilta syrjäytymisen ja köyhyyden välistä yhteyttä; korostaa, että sosiaalipalvelut ovat sosiaaliseen osallisuuteen pyrkimisen kannalta ratkaisevan tärkeitä;

61.

korostaa, että kaikki EU:n alueet kattavan, vahvan ja asianmukaisesti rahoitetun koheesiopolitiikan olisi oltava täysin Eurooppa 2020 -strategian mukaista ja että tämä laaja-alainen politiikka on edellytys Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiselle sekä sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden aikaansaamiselle; kehottaakin yksinkertaistamaan koheesiopolitiikan täytäntöönpanosääntöjä, jotta siitä tulee käyttäjäystävällistä, siinä noudatetaan vastuuvelvollisuutta ja se vastaa joustavammin tuleviin haasteisiin ja talouskriisien vaaraan;

62.

katsoo, että maailmanlaajuista kriisiä olisi hyödynnettävä tilaisuutena tehdä eurooppalaisesta sosiaalisesta markkinataloudesta yhteiskuntamalli, joka perustuu kestävyyteen, solidaarisuuteen, tietoon, köyhyyden ratkaisevaan vähentämiseen ja työpaikkojen luomiseen, ja että Eurooppa 2020 -strategiassa olisi kehitettävä kestävään talouteen siirtymiseen sisältyvää työllistämispotentiaalia;

63.

huomauttaa, että Eurooppa 2020 -strategiassa olisi käsiteltävä YMP:n uudistusta vuoteen 2013 mennessä sekä kestävää metsänhoitostrategiaa; on vakuuttunut siitä, että oikean toimintakehyksen ja riittävän rahoituksen avulla maa- ja metsätaloudella voi olla merkittävä asema talouden elpymiseen tähtäävässä eurooppalaisessa yleisstrategiassa, samalla kun se osallistuu EU:n ja maailman elintarviketurvan varmistamiseen, säilyttää maaseutumaisemat, jotka vastaavat 90 prosenttia EU:n pinta-alasta, turvaa maaseudun työpaikat ja ympäristön edut sekä helpottaa osaltaan merkittävästi vaihtoehtoisten energialähteiden etsintää;

64.

korostaa, että Eurooppa 2020 -strategian ulkoiseen ulottuvuuteen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota; kehottaa komissiota omaksumaan ulkoisissa toimissaan laajemman ja kattavamman lähestymistavan, joka vastaa pyrkimystä EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan johdonmukaisuuteen; kehottaa komissiota käyttämään Eurooppa 2020 -kauppastrategiaansa tukeakseen unionin keskeisiä arvoja, kuten ihmisoikeuksien, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusvapauksien edistämistä sekä ympäristön suojelua;

65.

korostaa, että komission olisi laadittava Eurooppa 2020 -kauppastrategia siten, että EU:n kauppapolitiikasta tehdään todellinen apuväline työpaikkojen luomiseen ja kestävään kehitykseen koko maailmassa, ja että sen olisi suunniteltava avoimen vuoropuhelun varhaista käynnistämistä parlamentin ja kansalaisyhteiskunnan kanssa Dohan jälkeistä kautta koskevista EU:n painopisteistä, etenkin sosiaalisista ja ympäristövaatimuksista ja WTO:n uudistamisesta;

66.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle ja komissiolle.