eEurope - Tietoyhteiskunta kaikille - Seurantakertomus Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 pidettävälle Eurooppa-neuvoston erityiskokoukselle "Työllisyys, talousuudistus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus - kohti innovaation ja tiedon Eurooppaa"

Sisältö

Johdanto

1. Palaute

2. Lisäarvio tilanteesta

3. Jatkotoimet

Liite 1 Edistyminen Helsingin kokouksen jälkeen

Liite 2 - Sähköinen talous

Johdanto

eEurope-aloite käynnistettiin 8. joulukuuta 1999 Euroopan komission antamalla tiedonannolla eEurope - Tietoyhteiskunta kaikille [1]. Aloitteella pyritään nopeuttamaan digitaaliteknologian käyttöönottoa kaikkialla Euroopassa ja varmistamaan, että kaikilla eurooppalaisilla on niiden käyttämiseen tarvittavat taidot. Se on keskeisessä asemassa Euroopan taloudellisen ja yhteiskunnallisen uudistumisen asialistalla, jonka komissio on laatinut ennen Lissabonin Eurooppa-neuvoston kokousta.

[1] http://europa.eu.int/comm/information_society/eeurope/index_en.htm

Aloitteen taustalta löytyy yhä selvempi käsitys siitä, että digitaaliteknologian soveltamisesta on tullut kasvun ja työllisyyden avaintekijä. Jatkuvasti saadaan todisteita siitä, että syntymässä on - lähinnä Internetin myötä - ns. uusi talous, jota kutsutaan myös "sähköiseksi taloudeksi" (e-economy). Eurooppa on pystynyt reagoimaan näihin mahdollisuuksiin ja haasteisiin suhteellisen hitaasti osittain siksi, että perinteisen teollisen yhteiskunnan lainalaisuudet ovat edelleen vahvassa asemassa Euroopassa.

Lissabonin Eurooppa-neuvoston kokouksen avulla tätä tilannetta voitaisiin muuttaa. Hyväksymällä konkreettisia toimintatavoitteita kokouksessa voitaisiin antaa selkeä merkki siitä, että Euroopan johtajat ovat päättäneet muokata Euroopasta muutos- ja kilpailukykyisen talousalueen. Suuri osa tässä muutosprosessissa tarvittavasta liikevoimasta tulee markkinoilta ja yksityiseltä sektorilta. Tästä huolimatta julkisella ohjauksella on merkityksensä, varsinkin luotaessa selkeää sääntelyjärjestelmää, koulutettua työvoimaa ja kaikkien osallistumismahdollisuuksia tukevaa tietoyhteiskuntaa. Yhtä paljon Euroopassa tarvitaan huipputasolta alkaen vahvaa johtajuutta ja tiukkaa sitoutumista.

eEurope-aloitteella pyritään edistämään tällaista kehitystä. Aloite sai suurta kannatusta Eurooppa-neuvoston kokouksessa Helsingissä 10.-11. joulukuuta 1999. Hallitukset ja valtionpäämiehet pyysivät komissiota tekemään yhdessä neuvoston kanssa eEurope-toimintasuunnitelman hyväksyttäväksi Eurooppa-neuvoston kokouksessa Feirassa kesäkuussa ja laatimaan Eurooppa-neuvoston Lissabonin erityiskokoukselle asiasta seurantakertomuksen.

Tämä seurantakertomus on vastaus tuohon pyyntöön. Kertomus koostuu kolmesta osasta ja kahdesta liitteestä.

Ensimmäisessä osassa tarkastellaan lyhyesti jäsenvaltioiden, yritysten ja muiden tahojen suhtautumista ja kannanottoja eEurope-aloitteeseen.

Toisessa osassa arvioidaan uuden talouden kehitystä Euroopassa.

Kolmannessa osassa hahmotellaan seuraavia askelia matkalla kohti eEurope-toimintasuunnitelmaa.

Liitteessä I tarkastellaan kehitystä joulukuussa tapahtuneen eEurope-aloitteen käynnistämisen jälkeen. Siinä annetaan tietoja meneillään olevista ja suunnitelluista hankkeista, jotka edesauttavat eEurope-aloitteen tavoitteiden saavuttamista, sekä kartoitetaan tarpeita lisätoimenpiteille.

Liite II sisältää selventävän analyysin 'uudesta taloudesta', sen vaikutuksista Euroopassa ja Euroopan asemasta tässä kehityksessä. Tämä analyysi tukee eEurope-aloitetta ja antaa vahvat perustelut pikaiselle toiminnalle.

1. Palaute

eEurope-aloite on herättänyt varsin laajaa keskustelua monilla tahoilla. Saadut kannanotot voidaan jakaa Euroopan yhteisöjen toimielinten, jäsenvaltioiden ja muiden asiaan liittyvien tahojen esittämiin näkemyksiin.

1.1. Euroopan yhteisöjen toimielimet

Eurooppa-neuvoston kokouksessa Helsingissä neuvostoa pyydettiin yhdessä komission kanssa laatimaan seurantakertomus ja eEurope-toimintasuunnitelma.

Euroopan parlamentti hyväksyy eEurope-aloitetta koskevan raporttinsa täysistunnossa 13.-17. maaliskuuta 2000.

1.2. Jäsenvaltiot

Lissabonissa pidettiin puheenjohtajavaltio Portugalin kutsusta 31. tammikuuta jäsenvaltioiden ja komission epävirallinen kokous. Jäsenvaltioihin on oltu myös kahdenvälisissä yhteyksissä.

Yleisesti ottaen ne ovat suhtautuneet eEurope-aloitteeseen myönteisesti ja kiinnostuksella. Tärkeimpiä esiin nousseita kysymyksiä ovat olleet seuraavat:

- Monet haluaisivat asettaa asioita tärkeysjärjestykseen ja määritellä tavoiteaikoja jo Eurooppa-neuvoston Lissabonin kokouksessa (esim. halvempien Internet-yhteyksien ja sähköisen kaupan puitteiden osalta).

- Jonkin verran eri mieltä ollaan asioiden tärkeysjärjestyksestä ja muista erityisen tärkeistä toimenpiteistä (esim. sisältö, tarvittavien taitojen opettaminen).

- Kaikki haluavat välttää luomasta jälleen uutta hidasta "prosessia".

- Kaikki haluaisivat tarkempia tietoja siitä, miten eEurope-aloitteen tavoitteisiin voitaisiin päästä.

- Useimmat jäsenvaltiot kehittelevät samanaikaisesti eEuropen kanssa kansallisia hankkeita. Tällaisia ovat esimerkiksi Germ@ny-hanke Saksassa [2], Yhdistyneen kuningaskunnan hanke "Information age government" [3] ja Ranskan hanke Internetin yhteissääntelystä [4].

[2] Deutsche Telecom -yrityksen yksityinen aloite yhteistyössä Saksan hallituksen kanssa. Ks. lehdistötiedote 11.2.2000.

[3] http://www.iagchampions.gov.uk/Strategy.htm

[4] http://www.internet.gouv.fr/francais/textesref/pagsi2/lsi/coregulation.htm

1.3. Muilta tahoilta saatu palaute

Aloitteelle luotiin oma sähköpostilaatikko (eeurope@cec.eu.int), johon sai lähettää palautetta ja ehdotuksia. Näkemyksiään esittivätkin hyvin monenlaiset eturyhmät (lähes 200): yritykset, tutkimusyhteisöt, järjestöt, kansalliset viranomaiset, alue- ja paikallisviranomaiset sekä yksityishenkilöt. Määräajaksi asetettiin 1. helmikuuta, jotta palaute voitaisiin ottaa huomioon tässä seurantakertomuksessa. Laajempi arviointi saadusta palautteesta löytyy eEurope-aloitteen verkkosivuilta osoitteesta http://europa.eu.int/comm/information_society/eeurope.

Mitä tulee eEurope-aloitteen varsinaisiin ehdotuksiin, hanke nähtiin tärkeänä pyrkimyksenä käsitellä Euroopan tulevan menestyksen kannalta keskeisiä asioita. Yleisesti ottaen esitetyt toimintalinjat saivat kannatusta, joskin painotuseroja esiintyi eturyhmittäin. Esimerkiksi yritysmaailman edustajat korostivat sähköisen kaupankäynnin oikeudellisten puitteiden tarvetta, kun taas vammaisjärjestöt kaipasivat käyttömahdollisuuksien laajempaa huomioon ottamista aloitteen kaikilla aloilla. Aloitteeseen esitettiin myös lisättäväksi muutamia aihekokonaisuuksia, kuten vanhusten mahdollisuudet käyttää uutta teknologiaa sekä digitaaliteknologian käyttökoulutus.

Kommenteista kuulsi läpi voimakas halu edesauttaa eEurope-aloitteen tavoitteita. Monet antoivat esimerkkejä meneillään olevista hankkeista ja ohjelmista, joissa käsitellään aloitteen piiriin kuuluvia kysymyksiä. Jotkin ehdotuksista on jo otettu huomioon vastaavien toimintalinjojen kehittämisessä (esim. tarvittavien taitojen kehittäminen, tietoturva).

eEurope-aloitteeseen kohdistunut arvostelu liittyi useimmiten vaikeuksiin päästä tutustumaan asiaan liittyviin asiakirjoihin, jotka eivät olleet näkövammaisten apuvälineille soveltuvassa muodossa.

2. Lisäarvio tilanteesta

eEurope-aloitteen julkistamisen jälkeen kiinnostus Internetin vaikutuksia kohtaan ja tietoisuus "uudesta taloudesta" on lisääntynyt Euroopassa huomattavasti. Asia on saanut jäsenvaltioiden tiedotusvälineissä paljon huomiota, ja useissa yksityisen ja julkisen sektorin raporteissa ja selvityksissä on painotettu eEurope-aloitteessa kuvattuja kehityskulkuja.

Komissio on arvioinut tilannetta lisää käyttäen apunaan uusimpia tietoja (ks. liite II), jotka tukevat eEurope-aloitteen taustalta löytyviä periaatteita. Arvioinnin tulokset voidaan tiivistää seuraavasti:

- Internet tulee parantamaan eurooppalaisen talousjärjestelmän tuotantopotentiaalia lisäämällä kilpailua ja tuottavuutta. Se voisikin näin toimia menestyksekkään talouspolitiikan välineenä EU:ssa.

- Eurooppa ei joistain vahvuuksistaan huolimatta (esim. matkaviestintä) riittävästi hyödynnä Internetin kaikkia mahdollisuuksia.

- Tarvitaan dynaamisia eurooppalaisia pääomamarkkinoita, jotka tukevat uusyrityksiä, työvoimamarkkinoita, jotka tarjoavat ammattitaitoista ja joustavaa työvoimaa sekä kilpailtuja tuotemarkkinoita, jotka pitävät hinnat kurissa.

- Internetin levinneisyydessä on huomattavia eroja jäsenvaltioiden kesken. Tämä aiheuttaa ongelmia, jotka liittyvät sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen sekä taloudellisen kasvun mahdollisuuksiin, koska verkottuneessa taloudessa saadaan eniten hyötyä liittämällä mahdollisimman moni verkkoon.

Tämä lisäarvio vahvistaa yhdessä monilta eri tahoilta saatujen lausuntojen kanssa tämän alan toiminnan tärkeyden.

3. Jatkotoimet

Tämän seurantakertomuksen ja komission muiden toimien tulisi edesauttaa Eurooppa-neuvoston Lissabonin kokouksessa käytävää keskustelua eEurope-aloitteen tavoitteista ja niiden toteuttamistavoista.

Koska asia on kiireellinen, Lissabonissa olisi saavutettava jonkinlaista edistymistä. Jäsenvaltioita pyydetäänkin sopimaan selkeistä sitoumuksista näiden tavoitteiden edistämiseksi. Kuten Eurooppa-neuvoston Helsingin kokouksessa joulukuussa todettiin, täysimittainen toimintasuunnitelma on hyväksyttävä kesäkuuhun mennessä. eEurope-toimintasuunnitelmassa olisi määriteltävä käytännön tavoitteet kaikilla eEurope-aloitteen toiminta-aloilla ja keinot niiden saavuttamiseksi.

Kehityksen seuraamiseksi on voimakkaasti pyrittävä parantamaan uuteen talouteen liittyvää tilastotietoa. Komissio perustaa sovittujen tavoitteiden seurantaa varten Internet-palvelun, joka tarjoaa ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa keskeisistä indikaattoreista kaikissa jäsenvaltioissa sekä kansainvälisiä vertailukohtia.

Kehityksen nopeuttaminen joillain eEurope-aloitteen toiminta-aloilla (esim. koulutus- ja tutkimusverkot) merkitsee myös painopisteiden uudelleenarviointia. Komissio on tässä suhteessa saavuttanut edistystä jo kahdella alalla. eEurope-aloitteen painopistealat ovat selkeästi esillä IST-ohjelman [5] (Tietoyhteiskunnan tekniikat) työohjelmassa sekä rakennerahastojen kansallisia ohjelmia (2000-2006) koskevissa neuvotteluvaltuuksissa. Viimeksi mainituissa komissio painotti sellaisia eEurope-aloitteen tavoitteita, jotka voisivat saada yhteisrahoitusta rakennerahastoista.

[5] Osa tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen viidettä puiteohjelmaa.

eEurope-aloitteen kehittyminen ja suunta riippuu Eurooppa-neuvoston Lissabonin kokouksesta. Tästä syystä edistyminen edellyttää yksimielisyyttä seuraavista asioista:

a. On sovittava komission laatima taloudellisen ja yhteiskunnallisen uudistumisen asialista ottaen huomioon painopistealat ja niihin liittyvät aikataulut, jotta voidaan edistää uuden talouden nopeaa kehittymistä Euroopassa vahvistaen ja tukien eurooppalaisia arvoja ja monimuotoisuutta.

b. On sovittava siitä, millä keinoin varsinainen eEurope-toimintasuunnitelma laaditaan.

LIITE I

Edistyminen eEurope-aloitteen tavoitteissa Helsingin kokouksen jälkeen

1. Euroopan nuoriso digitaaliaikaan

Tavoitteet

Vuoden 2001 loppuun mennessä:

- Kaikilla kouluilla tulisi olla pääsy Internetiin ja multimediatiedon lähteille.

- Kaikkien opettajien ja oppilaitten käytettävissä tulisi olla tukipalveluja.

- Kaikilla tulisi olla mahdollisuus Internetin ja multimedian käyttöön siihen varatuissa julkisissa tiloissa myös heikommassa asemassa olevilla alueilla.

Vuoden 2002 loppuun mennessä:

- Opettajilla tulisi olla tekniset mahdollisuudet ja taidot käyttää Internetiä ja multimediaa.

- Oppilailla tulisi olla luokkahuoneessaan yhteydet Internetiin ja multimediatiedon lähteille.

Vuoden 2003 loppuun mennessä:

- Kaikilla oppilailla tulisi koulunsa päättäessään olla "digitaalinen lukutaito".

Mitä on saatu aikaan-

Tammikuussa 2000 komissio julkisti tarjouskilpailun tukipalvelun [6] toteuttamisesta. Kyseessä on virtuaaliyhteisö ja kumppanuushanke oppimista tukevien tekniikoiden, sisältöjen ja palvelujen sekä koulutusalan multimediavälineiden alalla. Kohderyhmälle on järjestetty avoin lausuntokierros ideoiden ja näkemysten kokoamiseksi.

[6] PROMETEUS - PROmoting Multimedia access to Education and Training in the EUropean Society.

Alan edustajien ja jäsenvaltioiden kanssa on järjestetty tapaamisia sekä eEurope-aloitteeseen liittyvistä kysymyksistä että äskettäin julkaistuun raporttiin [7] Huomispäivän koulutus: Innovaation edistäminen uuden tekniikan avulla liittyvistä aiheista. Tältä pohjalta jäsenvaltiot ja komissio määrittelevät käytännön toimenpiteitä ja keinoja koulujen verkkoyhteyksien parantamiseksi ja koulutusalan korkealaatuisten multimedia-aineistojen ja -palvelujen käyttömahdollisuuksien lisäämiseksi sekä sen varmistamiseksi, että digitaaliseen lukutaitoon eli verkkolukutaitoon liittyvät tavoitteet varmasti saavutetaan.

[7] Komission 27.1.2000 hyväksymä asiakirja KOM(2000) 23 lopullinen.

"Huomisen koulu" ja "Oppiva kansalainen" ovat keskeisiä teemoja tietoyhteiskunnan tekniikoita käsittelevässä IST-ohjelmassa. Sokrates-ohjelman Minerva-hankkeessa tarkastellaan näitä kysymyksiä strategisesti koulutuksellisesta, pedagogisesta ja organisatorisesta näkökulmasta.

eEurope-aloitteeseen liittyvässä palautteessa huomautettiin usein, että digitaalialan kasvua tukevan ammattitaitoisen työvoiman puute on merkittävä ongelma Euroopassa. Tarvittavien koulutusmahdollisuuksien takaaminen auttaa vähentämään ammattitaidon puutetta, mutta lisäksi tarvitaan myös koulutusjärjestelmän ulkopuolisia toimia. Tätä kysymystä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin komission tiedonannossa Työllisyysstrategiat tietoyhteiskunnassa. Lisäksi siinä annetaan tuoretta tietoa Internetin yleistymisestä ja parhaista käytännöistä kouluissa.

Mitä on vielä tehtävä-

Parhaiden käytäntöjen määrittelyyn ja edistämiseen - muun muassa opettajankoulutuksessa, opetuskäytännöissä, Internetin käyttöönotossa ja tukipalveluissa - olisi pyrittävä yhteistyössä. Nykyistä eurooppalaista yhteistyötä (esim. EUN [8]) olisi laajennettava ja vahvistettava. Varsinkin alan yritysten, koulutusalan muiden toimijoiden ja käyttäjien välisiä yhteyksiä olisi edistettävä, jotta teknisistä ratkaisuista saadaan käyttäjäystävällisempiä ja kustannustehokkaampia.

[8] Euroopan kouluverkko.

Kansallista edistymistä oppimisprosessien sopeuttamisessa tietoyhteiskunnan haasteisiin seurataan työllisyyttä ja tietoyhteiskunnan sosiaalisia ulottuvuuksia tarkastelevassa korkean tason työryhmässä.

Komissio tulee yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja meneillään olevan lausuntoprosessin perusteella laatimaan tänä vuonna aloitteen, jolla pyritään varmistamaan, että eEurope-aloitteen tavoitteet saavutetaan ja koulutusalan innovaatiot lisääntyvät. Sekä tulevaisuuden koulutusjärjestelmien suunnitteluun että elinikäiseen oppimiseen liittyvien vertailuanalyysien kehittämisen pitäisi tukea tätä prosessia.

Yhteisön tukijärjestelmän olisi rakennerahastojen kautta autettava lisäämään Internet-liittymien määrää ja tehostamaan Internetin käyttöä koulutuksessa.

2. Halvemmat Internet-yhteydet

Tavoitteet

Vuoden 2000 loppuun mennessä:

- Vakiintuneiden operaattorien olisi erillisenä palveluna tarjottava pääsyä tilaajayhteyksille.

- Kiinteiden yhteyksien hintoja olisi huomattavasti laskettava.

- Toimilupavaatimuksia olisi kevennettävä ja pyrittävä käyttämään niiden asemesta yleisvaltuutuksia.

Vuoden 2001 loppuun mennessä:

- Multimediaa välittäville langattomille järjestelmille olisi varattava tarvittavat taajuudet.

Mitä on saatu aikaan-

Portugalin telemarkkinat vapautettiin täydellisesti 1. tammikuuta 2000, minkä jälkeen ainoastaan Kreikassa alalla toimii valtionmonopoli (joka on lakkautettava viimeistään 1. tammikuuta 2001).

Kiinteiden yhteyksien hinnoittelusta on annettu tiedonanto ja komissio on käynnistänyt tällä alalla kilpailuoikeudellisen alakohtaisen selvityksen.

Tammikuussa 2000 komissio järjesti julkisen kuulemistilaisuuden (noin 550 osanottajaa) osana sähköisen viestinnän tulevan sääntelyjärjestelmän valmistelua.

Helmikuussa 2000 komissio julkisti kuulemisasiakirjan tilaajayhteyksien eriyttämisestä. Asiasta järjestettiin julkinen kuulemistilaisuus 22. helmikuuta. Tarkoituksena on antaa jäsenvaltioille suositus tilaajayhteyksien eriytetystä tarjonnasta.

Komissio on toimittanut jäsenvaltioille kyselyn, jossa pyydetään tietoa langattomista kiinteistä yhteyksistä (taajuuksien saatavuudesta, toimilupaehdoista jne.). Tietojen perusteella laaditaan strategia riittävien taajuuksien vapauttamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi muissa asioissa, joissa tarvitaan EU:n tasoista yhdenmukaista lähestymistapaa.

Mitä on vielä tehtävä-

Komissio antaa tiedonannon viestintäalan uudelleentarkasteluun liittyvän kuulemisen tuloksista. Komissio antaa kaikki uudistuksesta johtuvat direktiiviehdotukset vuoden 2000 alkupuoliskolla. Neuvoston ja Euroopan parlamentin olisi käsiteltävä näitä direktiivejä kiireellisinä.

Komissio seuraa tilaajayhteyksien eriyttämisen kehitystä jäsenvaltioissa ja julkistaa tulokset eEurope-aloitteen kotisivuilla ja vuotuisissa telealan lainsäädännön täytäntöönpanoraporteissa.

Komissio arvioi kiinteitä yhteyksiä koskevan suosituksen vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa muihin sääntelytoimiin kyseisten hintojen alentamiseksi.

Telealan uudelleentarkastelua koskevassa julkisessa kuulemisessa oltiin laajasti samaa mieltä ehdotuksesta vähentää toimilupavelvoitteita. Näin pystyttäisiin vähentämään hallinnollisia esteitä ja tukemaan yleiseurooppalaisten palvelujen syntyä.

Komissio tulee tarkentamaan ehdotuksiaan tulevaisuuden taajuuspolitiikaksi. Tähän kuuluvat muun muassa esitykset multimediajärjestelmien käyttämien kiinteiden langattomien yhteyksien taajuuksiksi.

Tarvitaan päätös radiotaajuuksien käyttöä koskevien tehokkaiden päätöksentekomekanismien aikaansaamiseksi.

3. Sähköisen kaupan edistäminen

Tavoitteet

Vuoden 2000 loppuun mennessä:

- Varmistetaan, että loput sähköiseen kaupankäyntiin liittyvät direktiivit on saatettu voimaan.

- Ehdotetaan muutoksia julkisia hankintoja koskevaan lainsäädäntöön sähköisten hankintamenettelyjen mahdollistamiseksi.

- Edistetään vaihtoehtoisia kuluttajavalitusmenettelyjä ja verkkovälitteisiä riidanratkaisujärjestelmiä.

- Käynnistetään kampanja pk-yritysten "digitalisoitumisen" edesauttamiseksi.

- Tuetaan .eu-aluetunnuksen luomista Internetin nimijärjestelmään.

Mitä on saatu aikaan-

Neuvostossa ja Euroopan parlamentissa on käsiteltävänä neljä direktiiviä [9] ja kaksi asetusta [10], jotka koskevat sähköistä kaupankäyntiä. Sähköiseen rahaan ja sähköisen kaupankäynnin oikeudellisiin puitteisiin Euroopassa liittyviin direktiiveihin on jo hyväksytty yhteinen kanta.

[9] Tekijänoikeudet ja lähioikeudet, sähköisen kaupankäynnin oikeudelliset näkökohdat, sähköinen raha, rahoituspalvelujen etämyynti.

[10] Tuomioistuinten toimivalta ja tuomioiden toimeenpano, kaksikäyttötuotteiden vientirajoitusjärjestelmä.

Julkisia hankintoja koskeviin nykyisiin direktiiveihin komissio aikoo huhtikuun loppuun mennessä ehdottaa muutoksia, joilla pyritään edistämään sähköisten yhteyksien käyttöä tietojenvaihdossa ja tarjousmenettelyissä.

Komission yksiköt ovat aloittaneet itsesääntelyn ja yhteissääntelyn suhteisiin liittyvät selvitystyöt. Tämän työn tuloksena voitaisiin laajan julkisen kuulemisen perusteella luoda suuntaviivat, joiden puitteissa voitaisiin laatia erilaisia sähköisen kaupankäynnin käytännesääntöjä. Lisäksi yksiköt ovat aloittaneet toimet olemassa olevien vaihtoehtoisten kuluttajavalitusjärjestelmien kokoamiseksi yleiseurooppalaiseksi verkostoksi (EEJ, European Extra-Judicial network).

Verkkovälitteisten rahoituspalvelujen alalla komission yksiköt tukevat rajat ylittäviä kuluttajavalituksia koskevan verkoston luomista. Tähän liittyen on järjestetty toistaiseksi kaksi tapaamista rahoitusalan kansallisten kuluttajavalituselinten edustajien kanssa.

Teknisen taitotiedon siirtoa pk-yrityksille koskevan "digitalisointikampanjan" osalta on järjestetty kaksi kuulemistilaisuutta jäsenvaltioiden edustajien kanssa tarkempien ehdotusten laatimiseksi.

Komissio julkisti 2. helmikuuta kuulemisasiakirjan .eu-aluetunnuksen luomisesta Internetin nimijärjestelmään. Ks. http://www.ispo.cec.be/eif/InternetPoliciesSite.

Mitä on vielä tehtävä-

Neuvoston ja Euroopan parlamentin olisi yhdessä komission kanssa pyrittävä kaikin keinoin hyväksymään edellä mainitut sähköisen kaupan direktiivit kiireellisesti.

Jäsenvaltioiden olisi jo aloitettava direktiivien tavoitteiden täytäntöönpano (samanaikainen lähestymistapa osoittautui toimivaksi telealan vapauttamisen yhteydessä, jossa määräaikana oli vuosi 1998). Tavoitteena tulisi olla luoda pikaisesti todelliset sisämarkkinat ja suotuisat olosuhteet erityisesti pk-yritysten harjoittamalle sähköiselle kaupankäynnille Euroopan unionissa.

Komission ja jäsenvaltioiden on vahvistettava kuluttajien luottamusta sähköistä kaupankäyntiä kohtaan tukemalla parhaita liiketoimintakäytäntöjä (edistämällä luotettavuusmerkintöjä, vaihtoehtoisia riidanratkaisujärjestelmiä, käytännesääntöjä ja tietoturvatoiminteita). Tarvittavien verkkovälitteisten ratkaisujen aikaansaamiseksi tarvitaan pikaisia toimia.

Sähköisiä hankintamenettelyjä koskeva oikeudellinen kehys olisi hyväksyttävä nopeasti sen jälkeen, kun komissio on tehnyt sitä koskevan ehdotuksen.

Viranomaisten, myös komission, olisi otettava sähköiset hankinnat käyttöön kiireellisesti. Komissio tukee sähköisten hankintamenettelyjen kehittämistä IST-ohjelmassa mm. käyttöönottoa edistävien toimenpitein.

Komission yksiköt ovat laatimassa lainsäädännöllisiä muutoksia arvonlisäverojärjestelmään tasavertaisen kohtelun takaamiseksi sähköiselle kaupankäynnille.

Komissio raportoi mahdollisimman nopeasti Euroopan parlamentille ja neuvostolle .eu-ehdotuksen edistymisestä ja toimenpide-ehdotuksista.

4. Nopeita Internet-yhteyksiä tutkijoille ja opiskelijoille

Tavoitteet

Vuoden 2000 loppuun mennessä:

- Tutkijoiden ja opiskelijoiden käytettävissä olevia Internet-yhteyksiä olisi parannettava.

Vuoden 2001 loppuun mennessä:

- Vähintään yhdellä (ja nopeasti jokaisella muullakin) yliopistolla ja tieteellisellä tutkimuslaitoksella kussakin maassa tulisi olla oma verkko, joka pystyy välittämään multimedia-aineistoa.

- Opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus seurata verkon välityksellä vuorovaikutteisia multimedialuentoja.

Mitä on saatu aikaan-

Vuoden 1999 lopulla järjestettiin asiantuntijakuuleminen kansallisten tutkimus- ja koulutusverkkojen yhteenliittämisestä. Komissio laatii parhaillaan asiantuntijaryhmän tekemän vaatimusmäärittelyn pohjalta päätöstä tutkimuksen verkottamistoiminnan käynnistämisestä viidennessä puiteohjelmassa. Kansallisella tasolla monet tutkimus- ja koulutusverkot (esim. Alankomaissa, Saksassa ja Ranskassa) on julkistaneet tarjouspyyntöjä siirtokapasiteettinsa kohottamiseksi gigabittiluokkaan.

Komissio julkisti tammikuussa 2000 tiedonannon Kohti eurooppalaista tutkimusaluetta, jossa sähköisten tietoverkkojen tehokkaampi tutkimuskäyttö eurooppalaisissa tutkimusyhteisöissä ja virtuaalisten osaamisen huippuyksiköiden luominen asetetaan strategisiksi tavoitteiksi.

Mitä on vielä tehtävä-

Tällä hetkellä suunnitteilla on kansallisten tutkimus- ja koulutusverkkojen välisten yhteyksien kapasiteetin kasvattaminen useisiin gigabitteihin, jotta entistä tehokkaampia kansallisia verkkoja yhdistävistä yhteyksistä ei muodostuisi kansainvälistä yhteistyötä haittaavaa pullonkaulaa.

Euroopan laajuisten tutkimus- ja koulutusverkkojen lisäksi on tehostettava myös joitakin kansallisia verkkoja ja pääsyä näihin verkkoihin. Komissio selvittää parhaillaan, pitäisikö rakennerahastoilla tukea tällaisia investointeja ja miten tämä olisi paras toteuttaa.

Nopeat Internet-yhteydet ovat edellytys opiskelijoille ja tutkijoille suunnatuille uusille sovelluksille. Ne muodostavat myös erinomaisen testausympäristön uusien Internet-sovellusten kehittämistä varten. Yliopistoverkkoja olisi kehitettävä sekä hyödyntämällä nopeampia verkkotekniikoita että pyrkimällä tarjoamaan opiskelijoille ja tutkijoille entistä kehittyneempiä sovelluksia.

Komissio tukee tähän liittyviä hankkeita tutkimusohjelmissaan, muun muassa IST-ohjelmassa. Lisäksi on pyrittävä kaikin tavoin tiedottamaan asiasta erilaisille tutkimusyhteisöille, jotta nämä varmasti hyödyntäisivät Internetin laajoja mahdollisuuksia.

Jäsenvaltioiden olisi pohdittava uudelleen rahoitusjärjestelmiään nopeiden verkkojen tukemiseksi. Komissio pyrkii lisäksi kaikin tavoin tukemaan jäsenvaltioiden investointeja rakennerahastojen avulla.

5. Sähköisten yhteyksien tietoturva paremmaksi älykorttien avulla

Tavoitteet

Vuoden 2000 loppuun mennessä:

- Järjestetään älykortteja käsittelevä konferenssi.

- Sovitaan yleiskäyttöisen älykorttirakenteen yhteisistä määritelmistä.

Vuoden 2001 loppuun mennessä:

- Aloitetaan sovittujen yhteisten määritelmien soveltaminen.

Vuoden 2002 loppuun mennessä:

- Laajennetaan käyttöä muihin sovelluksiin, joissa myös tarvitaan erityistä tietoturvaa ja/tai liikkuvuutta.

Mitä on saatu aikaan-

Puheenjohtajamaa Portugali on yhteistyössä komission kanssa viimeistelemässä asialistaa ja osallistujaluetteloa älykortteja käsittelevää konferenssia varten, joka järjestetään Lissabonissa (tieto- ja osaamisyhteiskuntaa käsittelevän ministerineuvoston kokouksen yhteydessä 10.-11. huhtikuuta). Konferenssiin kokoontuu korkean tason edustajia tärkeimmiltä älykortteihin liittyviltä aloilta aina korttivalmistajista ja kuluttajista pankkien ja joukkoliikenneyritysten kaltaisiin järjestelmäkäyttäjiin.

Konferenssin osallistujien tulisi laatia "älykorttijulistus", jossa kehotettaisiin osapuolia sopimaan yhteisistä älykortteihin liittyvistä näkökohdista. Tällaisen julistuksen hyväksyminen alan kaikkien eurooppalaisten toimijoiden keskuudessa käynnistäisi älykortteihin liittyvän varsinaisen toiminnan. Älykortteja koskeva julistus on parhaillaan valmisteilla.

Mitä on vielä tehtävä-

Yleisesti olisi päästävä yksimielisyyteen yleiskäyttöisen älykorttirakenteen yhteisistä määritelmistä. Komissio pyrkii kaikin tavoin tukemaan alan toimintaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhteiset määritelmät on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2000 loppuun mennessä. Niissä määritellään vaatimukset useimmissa sovelluksissa välttämättömille uudelleenkäytettäville peruskomponenteille. Lisäksi niissä selvennetään sovellusten yhteisiä piirteitä ja suhteita, asetetaan käytettävyyteen liittyviä vaatimuksia, yksilöidään nykyisiä tai tulevia rakenteita, jotka tukevat hankkeen menestymistä, ja esitetään yksityiskohtainen työsuunnitelma muun muassa vastuunjaosta.

Vuonna 2001 työn tuloksena esitellään tarkat toteutusmääritelmät komponenteille, joita käytetään ensimmäisissä perussovelluksissa esimerkiksi sähköisessä kaupankäynnissä tai matkaviestinnässä.

Hanke päättyy vuonna 2002, jolloin yksityiskohtaisia määritelmiä laajennetaan myös muihin sovelluksiin.

6. Riskirahoitusta huipputeknologian pk-yrityksille

Tavoitteet

Maaliskuuhun 2000 mennessä:

- Poliittinen katsaus käytettävissä oleviin tapoihin edistää alkuvaiheen rahoitusta.

Vuoden 2000 loppuun mennessä:

- Ehdotetaan innovatiivisia pääoman kokoamistapoja.

Vuoden 2003 loppuun mennessä:

- Poistetaan loput esteet yhtenäisten yleiseurooppalaisten riskipääomamarkkinoiden synnylle.

- Kolminkertaistetaan alkuvaiheen rahoitus Euroopan unionissa.

Mitä on saatu aikaan-

Viimeaikainen kehitys rahoitusmarkkinoilla näyttäisi osoittavan, että riski- ja alkupääoman saatavuus paranee Euroopassa. Tätä kehitystä olisi tuettava.

Komissio on epävirallisesti uudelleenarvioinut alustavasti omia toimintamallejaan. Arvioinnin tulokset muodostavat perustan keskusteluille jäsenvaltioiden kanssa toiminnan uudesta painottamisesta ja suuntaamisesta.

Tiedonannossa Työllisyysstrategiat tietoyhteiskunnassa esiteltiin tämän alan parhaita käytäntöjä jäsenvaltioissa ja ehdotettiin muutamia indikaattoreita kehityksen seuraamiseksi.

Mitä on vielä tehtävä-

Komission alustavan uudelleentarkastelun tuloksista keskustellaan jäsenvaltioiden kanssa Eurooppa-neuvoston Feiran kokouksen valmistelujen yhteydessä.

Samanaikaisesti kaikkia yhteisön toimintamuotoja olisi arvioitava tiukoin perustein syyskuuhun 2000 mennessä ja arvioinnin tulosten perusteella pohdittava mahdollisuutta yhdistellä, tarkistaa tai poistaa käytöstä nykyisiä toimintamuotoja:

Julkisten tutkimusohjelmien ja rahoitusmaailman yhteyksiä on vahvistettava.

Komission sisäistä ja muiden tahojen, kuten Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston kanssa tapahtuvaa koordinointia on parannettava.

Komission omaa riskipääomajärjestelmien hallintoa olisi sujuvoitettava, ja olisi esimerkiksi perustettava keskitetty palvelupiste kaikkia yhteisön riskipääomalähteitä varten. Uusia ajatusmalleja on pohdittava, esimerkiksi mikroluottoja ja audiovisuaali- ja sisältötuotannon tukemista.

Päätavoitteena on oltava sisämarkkinoiden tehokkuuden parantaminen ja eri rahoituslähteiden välinen vuorovaikutus.

7. eParticipation - Vammaisten osallistumismahdollisuudet

Tavoitteet

Vuoden 2000 loppuun mennessä:

- Tarkastellaan uudelleen osallistumismahdollisuuksiin liittyvää tietoyhteiskuntalainsäädäntöä ja asiaan liittyviä standardeja.

- Suositus vammaisten huomioon ottamisesta tieto- ja viestintäteknisten tuotteiden ja palvelujen julkisissa hankinnoissa.

Vuoden 2001 loppuun mennessä:

- Sitoutuminen siihen, että kaikki viranomaisten www-sivustot ja niiden sisältö ovat vammaisten käytettävissä.

Vuoden 2002 loppuun mennessä:

- Luodaan osaamisen huippuyksiköitä jokaiseen jäsenvaltioon Design-for-All-periaatteisiin liittyvän opetussuunnitelman luomiseksi EU:hun.

Mitä on saatu aikaan-

Puheenjohtajamaa Portugali on luonut osoitteeseen http://www.egroups.com/group/eeurope-pwd/ Internet-sivuston, jossa tarkastellaan eEurope-aloitetta vammaisten näkökulmasta. Sivusto on saanut innostuneen vastaanoton ja keskustelu jatkuu vilkkaana.

Alan keskeisten osapuolten, kuten käyttäjäjärjestöjen ja vammaisasioita käsittelevän korkean tason työryhmän kanssa on käyty jonkin verran epävirallisia keskusteluja. Euroopan standardointikomiteassa CENissä harjoitettava Design-for-All-periaatteiden standardointitoiminta on yhteydessä eEurope-aloitteeseen.

Tiedonannossa Työllisyysstrategiat tietoyhteiskunnassa todettiin digitaaliteknologian ja uusien työtapojen lisäävän vammaisten osallistumismahdollisuuksia.

Mitä on vielä tehtävä-

On luotava järjestelmä, jonka avulla voidaan seurata, ovatko asiaan liittyvät säännökset ja standardit kaikille tasavertaisten käyttömahdollisuuksien periaatteen mukaisia ja jonka avulla voidaan yhdenmukaistaa kansallista toimintaa. Komissio ehdottaa jäsenvaltioita kuultuaan ensi kesäkuuhun mennessä koordinoitua seurantajärjestelmää.

Komissio laatii tiedonannon siitä, miten digitaaliteknisten tuotteiden ja palvelujen julkisissa hankinnoissa voidaan ottaa huomioon vammaisten tarpeet.

Euroopan yhteisön toimielinten ja jäsenvaltioiden tulisi hyväksyä nykyiset WAI-hankkeen periaatteet (Web Accessibility Initiative, www.w3.org/tr/wai-webcontent) joilla pyritään siihen, että kaikki julkisen sektorin verkkosivut soveltuvat suunnittelunsa ja sisältönsä puolesta myös vammaisille.

Verkkosivustojen laajan käytettävyyden varmistamiseksi olisi edistettävä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeita.

Komissio luo eurooppalaisen verkoston (joko fyysisen tai virtuaalisen) vuorovaikutuksen optimoimiseksi kansallisten osaamiskeskusten välillä ja Design-for-All-periaatteisiin liittyvän opetussuunnitelman luomiseksi suunnittelijoille ja insinööreille.

8. Verkkovälitteinen terveydenhuolto

Tavoitteet

Vuoden 2000 loppuun mennessä:

- Alueellisiin terveydenhuoltoverkostoihin liittyvät parhaat käytännöt ja onnistuneet toteutukset olisi tunnistettava ja verkkovälitteisille lääketieteellisille kirjastoille olisi määriteltävä painopistealueet.

- Terveydenhuollon tietotekniikan standardoinnin tärkeimmät toimenpiteet toteutettava vuoden 2000 loppuun mennessä.

Vuoden 2003 loppuun mennessä:

- Toteutetaan tietoteknisiä välineitä (terveyskortteja, terveystieto- ja -kasvatusverkostoja), joilla helpotetaan kansalaisten aktiivista osallistumista sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon.

Vuoden 2004 loppuun mennessä:

- Kaikilla terveydenhuollon ammattilaisilla tulisi olla yhteys terveydenhuollon telematiikkajärjestelmään.

Mitä on saatu aikaan-

Kreikassa järjestettiin 10.-12. joulukuuta 1999 seminaari terveydenhuollon telemaattisten sovellusten käyttäjäystävällisyydestä, jolla voidaan lisätä sovellusten hyväksyttävyyttä käyttäjien keskuudessa. Terveydenhuollon asiantuntijoiden yhteistyötä tukevista verkkovälitteisistä kirjastoista järjestetään seminaari Brysselissä 28. maaliskuuta 2000.

Verkkovälitteisten lääketieteen kirjastojen, terveydenhuollon seuraavan sukupolven älykorttien ja käyttäjäystävällisempien järjestelmien kehittäminen kuuluu osana IST-ohjelman työohjelmaan vuodelle 2000. Tämä tuottaa kohdennettuja hankkeita tällä alalla.

Mitä on vielä tehtävä-

Komissio edistää terveydenhuollon tietoverkkojen käyttöönottoa jäsenvaltioissa ja kansainvälisellä tasolla ja ottaa huomioon terveystilanteen seurantaa koskevan ohjelman tulokset.

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava turvallisia ja tehokkaita terveydenhuollon telemaattisia järjestelmiä ja palveluja, jotka perustuvat CENin standardeihin ja esistandardeihin.

Komissio tulee tarkastelemaan laajempia terveydenhuollon telematiikkajärjestelmien ja -palvelujen toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä, joita kansalaiset ovat pitäneet ongelmallisina. Tällaisia ovat esimerkiksi terveystietojen luottamuksellisuus, palvelunlaatu ja palveluntarjoajien vastuu (esimerkiksi lääketuotteiden ja lääketieteellisten ohjeiden aitous). Tämän toiminnan tukemiseksi puiteohjelmassa olisi tutkittava tietoyhteiskunnan eettisiä kysymyksiä.

9. Älykkäät liikennejärjestelmät

Tavoitteet

Vuoden 2001 loppuun mennessä:

- Täydet mahdollisuudet käyttää ja paikantaa 112-hätäpuheluja.

Vuoden 2002 loppuun mennessä:

- Euroopassa myydyissä uusissa autoissa tulisi olla aktiiviset turvajärjestelmät.

- Liikenne- ja matkatietopalvelujen katettava puolet suurkaupungeista.

- Tärkeimmissä eurooppalaisissa liikenneverkoissa oltava ruuhkien tiedotus- ja hallintajärjestelmät.

Vuoden 2004 loppuun mennessä:

- Lentoreiteillä oltava käytössä ruuhkautumista vähentävä infrastruktuuri.

Mitä on saatu aikaan-

Alan edustajien kanssa pidettiin seminaari yleiseurooppalaisen hätäpalvelun käyttöönotosta. Lisäksi käynnistettiin selvitys 112-hätänumeron tilanteesta jäsenvaltioissa.

Joulukuun 22. päivänä 1999 hyväksyttiin suositus [11] jäsenvaltioille ja alan yrityksille ajoneuvoihin asennettavista turvallisista ja tehokkaista tieto- ja viestintäjärjestelmistä.

[11] http://www.echo.lu/telematics/transp/transport.html

Telemaattisten matkatietopalvelujen käytöstä on valmisteilla suositus, jolla pyritään edistämään multimodaalisia tietopalveluja.

IST-ohjelmassa on käynnistetty joukko hankkeita älykkäiden liikennesovellusten alalla (erityisesti autojen aktiivisiin turvajärjestelmiin ja liikenne-/matkatietojärjestelmiin liittyen). GNSS-2-hankkeessa (Galileo - ehdotus eurooppalaiseksi satelliittinavigointijärjestelmäksi) on tekeillä neljä komission tukemaa määrittelyvaiheen selvitystä ja yksi Euroopan avaruusjärjestön ESAn tukema selvitys.

Mitä on vielä tehtävä-

Jäsenvaltioiden olisi noudatettava edellä mainittua suositusta ajoneuvoihin asennettavista turvallisista ja tehokkaista tieto- ja viestintäjärjestelmistä.

Liikenteen telematiikan korkean tason työryhmässä olisi keskusteltava ja sovittava toimista, joilla voitaisiin nopeuttaa hätäpalvelujen järjestämistä, langattomien paikantamisjärjestelmien käyttöönottoa sekä matkatietojärjestelmien ja onnettomuuksien hallintajärjestelmien hyödyntämistä suurkaupungeissa ja eurooppalaisissa liikenneverkoissa.

Yhdessä jäsenvaltioiden ja alan edustajien kanssa on sovittava 112-hätäpuhelujen paikantamisesta langattomissa viestintäjärjestelmissä Euroopan laajuisesti. Lisäksi on pohdittava tähän liittyviä standardointi- ja sääntelytarpeita.

10. Sähköinen asiointi viranomaisten kanssa

Tavoitteet

Vuoden 2000 loppuun mennessä:

- Taataan vähintään neljän tyyppisten julkisen sektorin keskeisten tietojen helppo saatavuus Euroopassa.

- Varmistetaan Internetin käyttömahdollisuus tärkeimpiä poliittisia hankkeita koskevissa kuulemisissa ja palautepyynnöissä.

- Varmistetaan kansalaisille sähköinen vuorovaikutusyhteys tärkeimpiä asiointipalveluja varten.

Mitä on saatu aikaan-

Komissio on alkanut selvittää jäsenvaltioiden kanssa, mikä on nykytilanne julkisen sektorin tiedon saatavuudessa ja sähköisessä kanssakäymisessä kansalaisten kanssa. Samalla pohditaan, olisiko tarpeen luoda järjestelmä tilanteen kehittymisen arvioimiseksi määrällisin ja laadullisin perustein. Tässä käytetään perustana tiedonannossa Työllisyysstrategiat tietoyhteiskunnassa esitettyjä parhaiden käytäntöjen esimerkkejä.

Käytännön esimerkki tietojen saatavuuden paranemisesta on lähiviikkoina Internetiin luotava arkisto, joka koostuu komission puheenjohtajan ulkoisesta kirjeenvaihdosta. Lisäksi on käynnistetty verkkokysely, jonka tarkoituksena on kehittää Europa-palvelimen toimintaa vastaamaan paremmin käyttäjien tarpeita. Varsinainen eEurope-aloitekin on ollut luettavissa ja kommentoitavissa verkossa sähköisessä muodossa.

Komissio julkisti 15. helmikuuta 2000 asiakirjan Vuoropuhelu Euroopasta, jolla se päätti avata julkisen keskustelun kansalaisten kanssa yhteisön toimielinten uudistuksesta. Uudet tekniikat (Internet, videoneuvottelut) antavat kansalaisyhteiskunnassa kaikille mahdollisuuden osallistua tähän vuoropuheluun (ks. http://europa.eu.int/comm/igc2000/dialogue/index_en.htm).

Nykyisiin direktiiveihin ehdotetaan huhtikuun loppuun mennessä muutoksia, joilla pyritään edistämään sähköisten yhteyksien käyttöä tietojenvaihdossa ja tarjousmenettelyissä.

Sisäistä hallinnonuudistusta koskevassa valkoisessa kirjassaan komissio päätti 1. maaliskuuta toteuttaa joukon toimenpiteitä komission toiminnan mukauttamiseksi sähköiseen toimintaympäristöön. Komissio pyrkii sopeuttamaan ja kehittämään tiedotus- ja viestintäperiaatteitaan parempien palvelujen tarjoamiseksi kansalaisille käyttäen mahdollisimman paljon hyväksi Internetiä.

Mitä on vielä tehtävä-

Olisi perustettava korkean tason työryhmä antamaan neuvoja yhteisön tasolla toteutettavista (sääntelyllisistä ja muunlaisista) toimenpiteistä, joilla voitaisiin varmistaa, että Internetin avulla voidaan mahdollistaa julkisen tiedon riittävä saatavuus ja leviäminen. Tällainen työryhmä, joka olisi tärkeässä osassa julkisen sektorin tiedon saantia ja hyödyntämistä tietoyhteiskunnassa koskevan vihreän kirjan seurantatoimissa, muodostaisi myös perustan parhaita käytäntöjä koskevalle tiedonvaihdolle tällä alalla.

Viranomaisten on tarkistettava verkkotoimintaan liittyviä strategioitaan. Komissio pyrkii voimakkaasti sovittamaan toimintaansa sähköiseen toimintaympäristöön. Edellä mainitun selvityksen tulosten ja muualta saatujen parhaita käytäntöjä koskevien esimerkkien pohjalta on kehitettävä tehokkaampia ja kansalaiset paremmin huomioon ottavia lähestymistapoja.

Liite 2 - Sähköinen talous

Tässä liitteessä esitetään alustava analyysi siitä, miten digitaaliteknologia muuttaa pääpiirteissään teollista yhteiskuntaa ohjanneita vanhoja sääntöjä kohti uutta sääntöympäristöä eli ns. tietoyhteiskuntaa.

Tarkoituksena on tarkastella muutamia tekijöitä, jotka osoittavat, miten tämä siirtyminen ns. uuteen talouteen, jota kutsutaan myös sähköiseksi taloudeksi (e-economy) tarjoaa taloudellisen kasvun mahdollisuuksia hyödyntämällä uusia toimintamuotoja ja parantamalla nykyisen toiminnan tuottavuutta. Analyysissä nostetaan esiin Euroopan nykyiset puutteet näiden mahdollisuuksien hyödyntämisessä, mutta osoitetaan myös maanosamme vahvuudet, joita voidaan käyttää perustana nopeutettaessa Euroopan talousalueen nykyaikaistumista.

Mitä on uusi talous-

Käsitteellä uusi talous kuvataan taloudellisen toiminnan muutosta, joka on käynnissä digitaaliteknologian tehdessä tiedon hakemisesta, prosessoinnista ja tallentamisesta entistä halvempaa ja helpompaa. Tiedon valtava määrä muuttaa markkinoiden toimintaa, johtaa yritystoiminnan rakennemuutoksiin ja tarjoaa mahdollisuuksia tuottaa lisäarvoa saatavilla olevaa tietoa jalostamalla.

Parhaillaan väitellään siitä, ovatko nämä muutokset riittävän mullistavia, jotta voidaan puhua uudesta taloudesta. Tämä on nyt nähtävissä eurooppalaisissa tiedotusvälineissä ja poliittisissa kannanotoissa, mutta keskustelu lähti alunperin käyntiin Yhdysvalloista maan poikkeuksellisen talouskehityksen ansiosta: kahdeksan vuoden jatkuva kasvu, viime vuosina yli neljän prosentin vuotuinen kasvu, alle kahden prosentin hallittu inflaatio ja alle viiden prosentin työttömyysaste - siis käytännössä täystyöllisyys. Uuden talouskäsitteen kannattajat pitävät digitaaliteknologian aiheuttamaa muutosta samanlaisena mullistuksena kuin aikaisemmat teollisen yhteiskuntamuodon virstanpylväät, kuten höyryvoiman, sähkön ja polttomoottorin keksiminen. Varauksellisemmin asiaan suhtautuvat myöntävät kyllä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien alojen nopean kasvun, mutta eivät näe samankaltaista tuottavuuden kasvua muilla aloilla. Yleisesti ottaen epäilevämmissä näkemyksissä katsotaan, ettei asiaa vielä ole näytetty toteen pikemminkin kuin että ilmiö ei olisi lainkaan totta. On syytä huomata, että uuden talouden kannattajat Yhdysvalloissa painottavat voimakkaasti joustavien markkinoiden tarvetta.

Internetin asema uudessa taloudessa

Digitaaliteknologiaa on ollut saatavilla jo yli kolmekymmentä vuotta ja yritykset ovat suunnanneet siihen valtavia investointeja. Tästä huolimatta (tuotannontekijöiden) kokonaistuottavuus on vasta viime aikoina lähtenyt kasvuun Yhdysvalloissa eikä vielä lainkaan EU:ssa. Tämä saattaa johtua siitä, että teknologian hyödyt näkyvät vasta, kun liiketoiminta on uudelleenjärjestetty siten, että teknologiaa voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Tämä on jo lähtökohtaisesti pitkä prosessi.

Tuottavuuden nopeutunut kasvu Yhdysvalloissa alkoi vuoden 1995 paikkeilla, jolloin myös www-palvelut saivat alkunsa. Juuri nämä palvelut auttoivat tekemään Internetistä joukkoviestintävälineen. Vaikka asiaa onkin vaikea todistaa, on esitetty, että Internetin ansiosta vuosikymmenien teknologinen kehitys pääsi vihdoin parantamaan tuottavuutta. Tätä näkemystä tukevat perustellut ennakko-olettamukset, että Internet on merkittävässä asemassa alennettaessa liiketoimintakustannuksia, luotaessa tehokkaampia ja kilpaillumpia markkinoita ja parannettaessa näin talouden tuottavuutta.

Yksi tärkeimpiä Internetin piirteitä, ja syy siihen, että asiantuntijat pitävät sitä tulevan hyvinvoinnin moottorina, on se, että Internetin vaikutukset ovat tuntuneet huipputeknologia-alojen lisäksi myös laajalti kaikilla teollisuuden ja palveluntarjonnan muilla aloilla. Yrityksiä kaikilta aloilta on siirtynyt sähköiseen liiketoimintaan. Itse asiassa menestyksekkäimpiä ja nopeimmin kasvavia yrityksiä ovat olleet juuri ne, jotka ovat onnistuneet sisällyttämään Internetin koko tuotantoonsa ja jakeluketjuunsa. Internetin kyky alentaa kustannuksia ja parantaa tuottavuutta käy ilmi seuraavasta taulukosta ja johtuu lähinnä seuraavista tekijöistä:

>VIITTAUS KAAVIOON>

- Alhaisemmat lähtökustannukset: Välituotteiden ja -palvelujen hankkiminen Internetin välityksellä alentaa huomattavasti kustannuksia, koska näin voidaan tavoittaa useampia alihankkijoita ja kilpailuttaa tarjontaa enemmän.

- Alhaisemmat varastokustannukset: Internetin käyttö yrityksissä tukemassa oikea-aikaista tarjontaa ja jakelua pienentää varastointitarvetta ja alentaa näin kustannuksia.

- Markkinoille saaminen nopeutuu: Internetin ansiosta yritykset voivat lyhentää jakeluaikojaan, koska tilausten ja tuotannon välille voidaan luoda suora yhteys ja jakelupalveluja voidaan käyttää entistä tehokkaammin.

- Alhaisemmat maksuliikenne- ja yhteyskustannukset: maksuliikenne hoituu halvemmin verkossa; asiakkailla on enemmän valinnanvaraa ja käytettävissään paremmat tuotetiedot; yritysverkkoja käytetään yhä enemmän hallintokustannusten alentamiseen ja tehokkuuden lisäämiseen.

- Laajempi toimintakenttä: Internet mahdollistaa uudet laajemmat kohdemarkkinat.

- Alhaisemmat markkinoilletulon kustannukset: On halvempaa perustaa verkkosivusto kuin käyttää perinteisiä markkinointimuotoja.

Osoitus Internetin keskeisestä merkityksestä ovat monet viimeaikaiset autonvalmistajien, lentoyhtiöiden ja pankkien ilmoitukset sähköisen kaupankäynnin Internet-strategioiden kehittämisestä ja yhteistyökumppanuuksista Internet-palveluntarjoajien kanssa. Osakemarkkinoilla tällaisten strategioiden hyödyt ovat näkyneet osakkeen hinnan nousuna välittömästi yrityksen ilmoitettua Internet-strategiastaan. On olemassa monia esimerkkejä uusista yrityksistä, jotka ovat nousseet Internetiä hyödyntämällä maailman markkinajohtajiksi perinteisillä aloilla kuten kirjojen vähittäismyynnissä tai arvopaperivälityksessä. Rautaa on kuitenkin taottava silloin kun se on kuuma. Pian markkinoille tulo on hyvin kallista tiettyjen sähköisen kaupan palvelujen tuotekuvan saavuttaman vahvan markkina-aseman vuoksi. Tämä oli itse asiassa yksi syy eEurope-aloitteen käynnistämiselle. Elämme Internetin hyödyntämisen kannalta kriittisiä aikoja, sillä nämä mahdollisuudet eivät ole tarjolla enää kauaa.

Sen lisäksi että Internet on muuttanut nykyisiä yrityksiä, se on luonut uusia palveluja ja tätä kautta uusia työpaikkoja. Varsinkin yritysten välinen sähköinen kauppa kukoistaa ja sen odotetaan kasvavan maailmanlaajuisesti 40-kertaiseksi vuosina 1998-2003 sekä muodostavan vuonna 2003 yli 15 prosenttia kaikesta kaupankäynnistä. [12] Markkinatutkijoiden ennusteet, joilla yleensä on taipumus olla optimistisia, ovat jopa ylittyneet.

[12] Sähköisen kaupan seurantakeskuksen (Electronic Commerce Observatory) arvio, jonka on laatinut Gartner Consulting yhteistyössä EITOn (Euroopan tietotekniikan seurantakeskus) ja Euroopan komission kanssa.

>VIITTAUS KAAVIOON>

Internet ja sähköinen kauppa ovat johtamassa myös uusien yritysten huomattavaan lisääntymiseen. Tälle löytyy vahvistusta Internet-yhtiöiden markkina-arvosta. Kasvu on ollut poikkeuksellisen voimakasta Yhdysvaltain arvopaperimarkkinoilla ja erityisesti NASDAQ-listalla, jolle monet huipputeknologiayritykset ovat listautuneet. Vastaava kehitys on nähtävissä Euroopassa, johon myös on perustettu osakemarkkinoita (esim. Neuer Markt, Nouveau Marché, EASDAQ) nopean kasvun yrityksille, joskin listautuneiden yritysten määrä on vielä suhteellisen pieni ja kaupankäynti vähäistä verrattuna NASDAQiin.

Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että tieto- ja viestintätekniikan yritykset muodostavat jo merkittävän osan Euroopan ja USA:n markkinoiden arvosta. Euroopassa nämä alat vastaavat jo 35 prosentista 100 tärkeimmän eurooppalaisen yrityksen markkina-arvosta. Yhdysvalloissa vastaava luku on jo 50 prosenttia. Silmiinpistävä ero on se, että Euroopassa markkinoita hallitsevat viestintätekniikan yritykset, kun taas Yhdysvalloissa kärjessä olevat tietotekniikka- ja Internet-osakkeet ovat Euroopassa harvemmassa.

Internetin onnistunut kehittäminen merkitsee vääjäämättä toiminnan siirtymistä sekä alojen sisällä että niiden välillä. Tämä on näkynyt jo esimerkiksi pankkialalla, jolla paikalliskonttoreissa sijaitsevien työpaikkojen määrä on laskenut verkkopankkitoiminnan lisääntyessä. Myös näiden siirtymien vuoksi on tärkeää luoda Eurooppaan uutta toimintaa, jotta työpaikat nettomääräisesti varmasti lisääntyvät. Euroopan on toimittava kasvualoilla päättäväisesti, jotta työpaikat eivät siirry EU:n ulkopuolelle. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen [13] mukaan siellä oli vuonna 1999 2,3 miljoonaa Internetiin liittyvää työpaikkaa. Euroopasta ei ole saatavilla tilastoja, mutta Internet-työpaikkojen määrä on todennäköisesti huomattavasti pienempi. Internet tarjoaa siis päätöksentekijöille lupaavan keinon työllisyyden parantamiseen. Lisäksi Internetin kyky muuttaa talouden rakenteita merkitsee, että on luotava tietoyhteiskuntaa kaikille - sekä vanhoilla että uusilla aloilla toimiville.

[13] Sähköisen kaupan tutkimuskeskus, Austinin yliopisto, lokakuu 1999.

Lyhyesti voidaan todeta, että verkostotalous parantaa tuottavuutta, joka taas lisää talouden tuotantomahdollisuuksia eli kasvuastetta, joka voidaan saavuttaa ilman inflaatiota. Tuottavuuden parantuminen saattaisi lyhyellä aikavälillä aiheuttaa työttömyyttä, elleivät pääoma-, työvoima- ja tuotemarkkinat toimi tehokkaasti ja luo uutta toimintaa jalostamaan tuotantomahdollisuuksia todelliseksi kasvuksi. Tarvitaan dynaamisia eurooppalaisia pääomamarkkinoita, jotka tukevat uusyrityksiä, työvoimamarkkinoita, jotka tarjoavat ammattitaitoista ja joustavaa työvoimaa sekä kilpailtuja tuotemarkkinoita, jotka pitävät hinnat kurissa.

Mikä on Euroopan nykytilanne-

Edellä olevassa jaksossa kuvailtiin, miten uusi talous rakentuu Internetin ympärille. Tästä syystä Euroopan asema uudessa taloudessa riippuu eniten Internetin sisällöstä ja käytöstä Euroopassa.

Internetin yleisyysaste

Euroopassa 12 prosentilla kotitalouksista on Internet-liittymä, eli verkkoyhteys on noin 20 prosentilla väestöstä. Yhdysvaltoihin verrattuna, joka on hyvä vertailukohta Internetin käytössä, luku on suhteellisen alhainen, koska siellä yleisyysaste on 2-3 kertaa korkeampi. Kuten alla olevasta taulukosta näkyy, Eurooppa ei ole edes saavuttamassa etumatkaa. Joitain poikkeuksia kuitenkin on, esimerkiksi Pohjoismaat, joissa on paikoin suurempi todellinen Internetin yleisyysaste kuin Yhdysvalloissa. Haasteena on lisätä käyttöä kaikkialla EU:ssa, sillä uuden talouden edut toteutuvat vasta silloin, kun Internet yleistyy riittävästi koko yhtenäismarkkinoilla. Ellei tähän päästä, vaarana on kahtiajakautuminen, koska edut kasautuvat lähinnä edistyneisiin maihin. Tällaiset erot haittaisivat luonnollisesti maita, joissa Internetin käyttö on vähäistä, mutta myös koko Eurooppaa, joka menettäisi laajasta verkottuneesta väestöstä koituvat edut.

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

Internetin sisältö

Perinteinen sisältötuotanto on Euroopassa vahvoilla, mutta Internetin sisältötuotannossa tilanne on paljon huonompi. Eurooppalaisten Internet-palvelinten määrä - joka kuvaa myös eurooppalaisten www-sivustojen määrää - on alle kolmannes Yhdysvaltain vastaavasta luvusta. Hyvin harvat eurooppalaiset sivustot yltävät eniten vierailtujen listalle. Ainoita poikkeuksia ovat eurooppalaisten Internet-palveluntarjoajien sivustot.

Riskipääoman puute EU:ssa merkitsee, että Euroopassa on vähemmän uusyrityksiä sekä vähemmän palveluja ja www-sivustoja, jotka on suunnattu eurooppalaisten käyttäjien tarpeisiin. Yhtenä syynä tähän on se, että Euroopassa suurempi osa rahoituslaitosten hallussa olevasta pääomasta on varmoissa pitkän aikavälin sijoituksissa, kun taas Yhdysvalloissa yksityissijoittajilla on yleensä suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa osakesalkkunsa sisältöön ja rahastojen painotuksiin sekä yleensä myös halukkuutta riskinottoon. Tilanne Euroopassa tukahduttaa uusia ideoita ja uusia yrityksiä, jotka voisivat hyötyä uudesta taloudesta.

Internet-yhteyksien hinta

Internet-yhteyksien kustannukset ovat keskeinen käyttöä ohjaava tekijä. Maiden väliset vertailut osoittavat, että käyttökustannusten ja Internetin levinneisyyden välillä on vahva yhteys, kuten kuviosta näkyy. Piakkoin julkistettavassa, tätä suhdetta tarkastelevassa tutkimuksessa [14] todetaan, että "käytännöllisesti kaikissa korkeiden yhteyskustannusten maissa on alhainen yleisyysaste." Tästä syystä hintojen alentaminen kilpailua lisäämällä on erittäin tärkeää. Euroopalla on dynaaminen ja nopeasti kasvava teleala, joka tuotti vuonna 1999 238 miljardia euroa. Kasvua kertyi 13,2 prosenttia vuodesta 1998. [15] Hinnat laskevat, palvelut monimuotoistuvat ja asiakkailla on enemmän valinnanvaraa. Tällaisesta edistymisestä huolimatta on edelleen hyvin tärkeää lisätä kilpailua tilaajayhteyksillä paikallisissa liityntäverkoissa, joiden kautta asiakkaat liittyvät paikalliskeskukseensa. On parempi antaa markkinoiden ohjata kilpailua kuin soveltaa Yhdysvaltain tapaan tuettuja kiinteitä hintoja, koska tällaiset hintavääristymät tukahduttavat investointeja vaihtoehtoisiin Internet-liityntätekniikoihin. [16] Nämä vaihtoehdot, esimerkiksi jatkuvasti auki olevan yhteyden tarjoavat xDSL-tekniikat tai digitaaliset kaapelitelevisioverkkoyhteydet, tarjoavat paljon nopeamman yhteyden, joka pidemmällä aikavälillä saattaa olla jopa halvempi kuin puhelinverkkoa käyttävä modeemiyhteys.

[14] ICT Benchmarking Study, Booz Allen & Hamilton.

[15] Telepalvelujen ja -laitteiden markkinatuottotiedot, EITO 2000.

[16] Yhdysvalloissa Internetin käyttöä tukevat kiinteähintaiset paikallispuhelut, joiden ansiosta yhteyden pituudesta ei siellä aiheudu käyttäjälle lainkaan lisäkustannuksia. Tämä on mahdollista vain siten, että paikallispuheluja tuetaan voimakkaasti kaukopuhelujen hinnoittelulla. (Komission arvioiden mukaan tämä tuki on vuosittain noin 18 miljardia dollaria.)

>VIITTAUS KAAVIOON>

Internet ja uuden tyyppiset päätelaitteet

Tähän saakka Internetiä on pääasiassa käytetty mikrotietokoneelta, mutta tilanne on muuttumassa. Teknisen kehityksen ansiosta liityntävaihtoehdot lisääntyvät ja yksinkertaistuvat. Markkinoilla on jo pieniä matkaviestimiä, joilla saadaan nopeasti yhteys tietoon ajasta ja paikasta riippumatta. Tällaiset laitteet ovat vasta alkua. Tekniikka mahdollistaa hyvin monenlaisten uusien laitteiden liittämisen Internetiin. Tällaisia ovat esimerkiksi ruuhkatietokeskuksiin yhteydessä olevat, ajoneuvoihin asennettavat liikennetietojärjestelmät tai kehon tilan seurantaan tarkoitetut lääketieteelliset välineet, jotka pystyvät "raportoimaan" seurantatuloksista lääkärille.

Matkaviestintä on viime aikoina kasvattanut merkitystään sekä puheensiirrossa että keinona saada yhteys Internetiin. Eurooppalaisesta matkaviestintästandardista, GSM:stä, on tullut johtava maailmanstandardi. Tilaajien määrä Euroopassa kasvaa nopeasti ja sen oletetaan olevan 200 miljoonaa tämän vuoden loppuun mennessä. Matkaviestinnän tilaajamäärät ovat jo ylittäneet Yhdysvaltain vastaavat luvut. Euroopalla on myös etunaan digitaalijärjestelmä, josta voi tulla merkittävä Internet-liityntäperusta. Tästä ovat osoituksena GSM-tekniikan kehitys, esimerkiksi GPRS- ja EDGE-tekniikat, kolmannen sukupolven matkaviestintäjärjestelmien käyttöönotto ja erilaiset langattomat tilaajayhteystekniikat.

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

Uuden talouden yhteiskunnallinen kattavuus

Uusi talous on taloudellisen kasvun keskeinen edistäjä, joten liityntämahdollisuuksiin liittyviä sosiaalisia ja alueellisia eroja ei voida jättää huomiotta. Tietokoneiden yleisyysaste kodeissa vaihtelee 11 prosentista 65 prosenttiin (keskiarvo 33 prosenttia) ja Internetin yleisyysaste 3 prosentista 51 prosenttiin (keskiarvo 12 prosenttia). Sama pätee tulotasoon: yleisyysaste alle 500 euron tuloluokassa on tietokoneilla 10 prosenttia ja Internet-liittymillä 3 prosenttia. Jakauman toisessa päässä, eli yli 4000 euron tuloluokassa, vastaavat luvut ovat 76 prosenttia tietokoneilla ja 47 prosenttia Internet-liittymillä. Haja-asutusalueilla on tietokoneiden ja Internet-liittymien yleisyysaste keskimäärin huomattavasti alhaisempi kuin taajamissa ja kaupungeissa.

Nämä suuret erot Internetin käyttöönotossa Euroopassa kuvastavat niitä haasteita, joita kaikille mahdollisen ja tasavertaisen tietoyhteiskunnan rakentaminen merkitsee. Internetin vähäinen käyttö joissain osissa EU:ta ei kuitenkaan ole ongelma pelkästään sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta, vaan se vähentää myös talouden kasvumahdollisuuksia. Verkostotalouden hyödyt kasvavat verkon laajetessa, ja uuden talouden ulottaminen mahdollisimman laajalle alueelle lisää saavutettavissa olevia etuja. Kaikille yhteisen tietoyhteiskunnan rakentamisella on keskeinen merkitys luotaessa suurempia markkinoita, korkeampaa tulotasoa ja parempia mahdollisuuksia kasvuun ja hyvinvointiin.

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>