19.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 393/20


Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät, annettu 27 päivänä marraskuuta 2012, urheilupoliittisen päätöksenteon näyttöpohjan vahvistamisesta

2012/C 393/06

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka

1.   PALAUTTAEN MIELEEN:

1.

EU:lle SEUT 165 artiklassa annetun tehtävän kehittää urheilun eurooppalaista ulottuvuutta ja edistää eurooppalaista urheilua.

2.

Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelman vuosiksi 2011–2014 (1), joka hyväksyttiin 20. toukokuuta 2011 ja jossa etusijalle asetettiin pyrkiminen näyttöön perustuvaan urheilupolitiikkaan EU:n tasolla ja perustettiin urheilua koskevan tilastoinnin asiantuntijaryhmä, jonka tehtäväksi annettiin suositella nykyisen työskentelyn pohjalta keinoja tietojen keruun edistämiseksi urheilun alalla.

3.

komission 7. heinäkuuta 2007 esittämän urheilun valkoisen kirjan (2) sekä komission 18. tammikuuta 2011 antaman tiedonannon urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämisestä (3), joissa korostettiin vankan näytön tärkeyttä urheilupoliittisen päätöksenteon tukemisessa, muun muassa tarvetta saada vertailukelpoisia EU:n laajuisia tietoja urheilun sosiaalisista ja taloudellisista näkökohdista, ja joissa ehdotettiin konkreettisia toimia kyseisen tarpeen huomioon ottamiseksi.

4.

urheilua koskevan tilastoinnin alalla jäsenvaltioiden kesken komission avulla vuodesta 2006 tehdyn EU:n tason järjestelmällisen yhteistyön. Yhteistyön tuloksena on kehitetty urheilun taloudellisen merkityksen mittaamiseen tarkoitettu yhteinen menetelmä, joka perustuu hyväksyttyyn EU:n määritelmään (ns. urheilua koskeva Vilnan määritelmä), ja urheilun satelliittitilinpito (4) useissa jäsenvaltioissa.

5.

komission vuosina 2010 ja 2011 käynnistämät EU:n laajuiset tutkimukset urheilun vaikutuksesta EU:n taloudelliseen kasvuun ja työllisyyteen sekä EU:n mahdollisesta urheilun seurantatoimesta tulevaisuudessa (5);

6.

ensimmäisen urheilua koskevaa tilastointia käsitelleen EU:n konferenssin, joka pidettiin Brysselissä 23. maaliskuuta 2011 ja jossa vahvistettiin parempien ja vertailukelpoisempien urheilua koskevien tietojen tärkeä merkitys (6).

2.   KATSOEN SEURAAVAA:

1.

Nykyinen talous- ja finanssikriisi vaikuttaa suuresti julkisiin menoihin kaikkialla EU:ssa, ja sen vuoksi useat jäsenvaltiot kohdentavat resurssinsa sellaisille politiikan alueille, jotka luovat kasvua ja työpaikkoja.

2.

Vaikka eri tasoilla on tutkittu urheilun taloudellisia vaikutuksia, tuloksia ei yleensä ole voitu vertailla maiden kesken. Nykyään on yhä enemmän näyttöä siitä, että urheilulla on huomattava vaikutus Euroopan talouteen ja että se on tärkeä kasvun ja työllisyyden edistäjä (7), jonka avulla kohennetaan myös sosiaalista yhteenkuuluvuutta, hyvinvointia ja ”pehmeiden” taitojen kehittämistä (8), joten se myötävaikuttaa selvästi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen.

3.

Viimeaikaisen EU:n laajuisen tutkimuksen mukaan urheilun osuus on 1,76 prosenttia EU:n koko bruttoarvonlisäyksestä (9). Jos kerrannaisvaikutukset otetaan huomioon, urheilun osuus kohoaa jopa 2,98 prosenttiin EU:n koko bruttoarvonlisäyksestä. Lisäksi urheilualan kasvu on osoittautunut työvoimavaltaiseksi, mikä näkyy urheilun suurempana osuutena EU:n kokonaistyöllisyydestä (noin 2,12 prosenttia) kuin bruttoarvonlisäyksestä. Tällaisen suuren työvoimavaltaisuutensa ansiosta urheilulla on tärkeä asema työllisyyden turvaamisessa.

4.

Erilaisten urheiluun liittyvien tietojen kokoaminen ja niiden käyttö politiikan laadinnassa voi parantaa urheilupolitiikan laatua. Tässä yhteydessä katsotaan, että urheilun satelliittitilinpito on arvokas väline näytön keräämisessä urheilupolitiikan laatimista varten. Toiset jäsenvaltiot ovat edistyneet erinomaisesti urheilun taloudellisen merkityksen mittaamisessa ottamalla käyttöön urheilun satelliittitilinpidon kansallisella tasolla.

5.

Urheilua koskevan tietämyksen tasoa lisäävää yhteistyötä voidaan tehostaa EU:ssa parhaiten monialaisella yhteistyöllä, johon osallistuvat tiedeyhteisö, urheiluteollisuus, urheilumaailma sekä kansalliset ja eurooppalaiset viranomaiset, muun muassa tilastolaitokset.

6.

Eri urheilupolitiikkojen tuloksia koskevat Eurobarometri-tutkimukset ovat osoittautuneet hyödylliseksi välineeksi jäsenvaltioiden suuntausten vertailemiseksi eri aikoina; niillä ei kuitenkaan voida korvata Euroopan tilastojärjestelmän Eurostatin kautta toimitettavia luotettavia tilastotietoja;

7.

Urheilua koskevan tilastoinnin asiantuntijaryhmä on laatinut ensimmäiset urheilun vahvemman näyttöpohjan erityisiä näkökohtia koskevat ohjeet (10) toimeksiantonsa mukaisesti. Niihin sisältyvät muun muassa

politiikkasuositukset, jotka perustuvat tutkimukseen urheilun vaikutuksista talouskasvuun ja työllisyyteen EU:ssa, sekä

kansallisille tilastolaitoksille tarkoitettu opaskirja siitä, miten urheilun satelliittitilinpito otetaan käyttöön.

8.

Urheilupoliittisen päätöksenteon paremman näyttöpohjan kehittämisessä on otettava huomioon talous- ja finanssikriisistä johtuvat talousarviorajoitteet sekä kansallisella että unionin tasolla.

3.   KEHOTTAVAT EU:N JÄSENVALTIOITA:

1.

Edistämään urheilun satelliittitilinpidon vapaaehtoista kehittämistä käytettävissä olevien metodologisten välineiden avulla siten, että hyödynnetään EU:n nykyisiä yhteistyörakenteita ja pyritään ottamaan mukaan asiaankuuluvat hallintorakenteet, muun muassa kansalliset tilastolaitokset.

2.

Kannustamaan ja tukemaan aloitteita, joilla pyritään parantamaan urheilua koskevien tietojen keruuta ja levitystä, nykyiset kansalliset tiedot mukaan lukien, jotta siten vahvistettaisiin näyttöön perustuvaa urheilupolitiikkaa.

4.   KEHOTTAVAT EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTON PUHEENJOHTAJAVALTIOTA, JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA TOIMIVALTUUKSIENSA PUITTEISSA:

1.

Parantamaan urheilun sosiaalisten ja taloudellisten näkökohtien näyttöpohjaa EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa esimerkiksi sisällyttämällä nämä aiheet Euroopan unionin vuosien 2013–2017 tilasto-ohjelmaan ja myöhempiin vuotuisiin tilastoja koskeviin työohjelmiin.

2.

Pyrkimään yhteistyön parantamiseen urheilualan ja tilastoinnin asiaankuuluvien institutionaalisten rakenteiden välillä EU:ssa ja jäsenvaltioissa, jotta lisättäisiin tietoisuutta luotettavien ja vertailukelpoisten urheilua koskevien tietojen tarpeesta.

3.

Edistämään nykyisen näytön pohjalta laajempaa ymmärtämystä urheilun keskeisestä asemasta kasvun, työllisyyden ja taitojen kehittämisen sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäjänä kansallisen ja alueellisen poliittisen päätöksenteon sekä Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä.

5.   PYYTÄVÄT EUROOPAN KOMISSIOTA:

1.

Harkitsemaan tähänastisen alalla tehdyn työn perusteella käytettävissä olevien ja tulevien EU:n rahoitusvälineiden käyttöä kansallisten urheilun satelliittitilinpidon kehittämispyrkimysten tukemiseen.

2.

Edistämään urheilun näyttöpohjan vahvistamista tukemalla erityisesti kansallisia urheilun satelliittitilinpidon kehittämispyrkimyksiä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa EU:n tasolla tähänastisen alalla tehdyn työn pohjalta, jotta voitaisiin mitata empiirisesti urheilun vaikutuksia talouskasvuun sekä työllisyyden turvaamiseen ja edistämiseen Euroopassa;

keskeisten tietotarpeiden määrittämistä urheilupoliittisessa päätöksenteossa Euroopassa, esimerkiksi urheiluun osallistumisen osalta, ja sen jälkeen pyrkimyksiä urheilua koskevien EU:n laajuisten tietojen keräämiseen ja levittämiseen näillä aloilla;

EU:n tutkimusten, esimerkiksi Eurobarometri-tutkimusten, sekä neuvoston määrittämiin urheilun poliittisiin painopisteisiin liittyvien tutkimusten toteuttamista ja niiden tuloksista tiedottamista, sekä sisällyttämällä urheilun Eurostatin nykyisiin kyselytutkimuksiin.


(1)  EUVL C 162, 1.6.2011, s. 1.

(2)  Euroopan komission urheilun valkoinen kirja, COM(2007) 391 final.

(3)  Euroopan komission tiedonanto ”Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen”, COM(2011) 12 final.

(4)  Satelliittitilinpitoa koskeva järjestelmä (tässä: urheilun satelliittitilinpito) määritellään selkeäksi tilastokehykseksi, jolla mitataan tietyn alan (tässä: urheilualan) taloudellista merkitystä kansantaloudessa.

(5)  http://ec.europa.eu/sport/preparatory_actions/studies-surveys-conferences-and-seminars_en.htm

(6)  http://ec.europa.eu/sport/news/eu-conference-on-sport-statistics_en.htm

(7)  Tiivistelmä urheilun vaikutusta EU:n taloudelliseen kasvuun ja työllisyyteen käsittelevästä tutkimuksesta: http://ec.europa.eu/sport/library/documents/b1/eusf2012-executive-summary-study-costegaeiteu-august-2012.pdf. Yksi tutkimuksen erityistavoitteista oli kehittää menetelmäkehys, jossa otetaan huomioon urheilun taloudelliset vaikutukset EU:ssa. Näiden huomioon ottamiseksi tutkimuksessa kaikki kansalliset arviot sisällytettiin urheilun satelliittitilinpidon monialueiseen järjestelmään (kukin jäsenvaltio katsottiin yhdeksi alueelliseksi kokonaisuudeksi EU:n 27 jäsenvaltion joukossa) urheilua koskevan Vilnan määritelmän mukaisesti.

(8)  Urheilutapahtumaan osallistumisesta tai sen järjestämisestä ruohonjuuritasolla saadut pehmeät taidot ja pätevyydet, kuten ryhmätyö, kurinalaisuus, aloitteellisuus, sinnikkyys ja organisointitaidot, ovat ehdottoman tärkeitä valmisteltaessa ihmisiä työmarkkinoille, joilla tällaisia taitoja pidetään suuressa arvossa.

(9)  Urheilun osuus eurooppalaisesta lisäarvosta on siten verrattavissa maatalouden, metsätalouden ja kalastuksen osuuteen yhteensä ja se on lähes 2,5 kertaa niin suuri kuin kaivostoiminta ja louhinta. Sen osuus on lisäksi yli viidennes finanssipalveluista, vakuutus- ja eläkevakuutustoiminta mukaan lukien. Joka kuudeskymmenes EU:ssa tuotettu ja ansaittu euro liittyy urheiluun. Urheilun vaikutusta EU:n taloudelliseen kasvuun ja työllisyyteen käsittelevä tutkimus: http://ec.europa.eu/sport/library/documents/b1/eusf2012-executive-summary-study-costegaeiteu-august-2012.pdf

(10)  http://ec.europa.eu/sport/library/documents