2008R1099 — FI — 21.05.2014 — 003.001

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

►B	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1099/2008, annettu 22 päivänä lokakuuta 2008, energiatilastoista (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EYV L 304, 14.11.2008, p.1)

Muutettu:

		Virallinen lehti
		No	page	date
M1	Komission asetus (EU) N:o 844/2010, annettu 20 päivänä syyskuuta 2010,	L 258	1	30.9.2010
►M2	Komission asetus (EU) N:o 147/2013, annettu 13 päivänä helmikuuta 2013,	L 50	1	22.2.2013
►M3	Komission asetus (EU) N:o 431/2014, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2014,	L 131	1	1.5.2014

▼B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1099/2008,

annettu 22 päivänä lokakuuta 2008,

energiatilastoista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 285 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä ( 1 ),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Yhteisö tarvitsee tarkkoja ja oikea-aikaisia tietoja energiamääristä, niiden muodoista, lähteistä, tuotannosta, hankinnasta, muuntamisesta ja kulutuksesta, jotta se voisi seurata eri toimintalinjojensa energiaan kohdistuvia vaikutuksia ja seurauksia.

(2)	Energiatilastoissa on perinteisesti keskitytty energiahuoltoon ja fossiilisiin energialähteisiin. Tulevina vuosina niissä olisi entistä enemmän keskityttävä tietämyksen lisäämiseen energian loppukulutuksesta, uusiutuvista energialähteistä ja ydinenergiasta sekä näiden seurantaan.

(3)

Tarkkojen ja ajantasaisten energiatietojen saatavuus on olennaisen tärkeää, kun arvioidaan energiankulutuksen ympäristövaikutusta erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen osalta. Näitä tietoja edellytetään järjestelmästä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi 11 päivänä helmikuuta 2004 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 280/2004/EY ( 2 ).

(4)

Sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla 27 päivänä syyskuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/77/EY ( 3 ) ja hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä sisämarkkinoilla 11 päivänä helmikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/8/EY ( 4 ) edellytetään, että jäsenvaltiot ilmoittavat määrälliset energiatiedot. Näissä direktiiveissä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneen edistyksen seuraamiseksi tarvitaan yksityiskohtaisia ja ajantasaisia energiatietoja.

(5)

Rakennusten energiatehokkuudesta 16 päivänä joulukuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/91/EY ( 5 ), energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista 5 päivänä huhtikuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/32/EY ( 6 ) ja energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista 6 päivänä heinäkuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/32/EY ( 7 ) säädetään jäsenvaltioiden velvollisuudesta ilmoittaa määrälliset energiankulutustiedot. Jotta voidaan seurata edistymistä mainituissa direktiiveissä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, tarvitaan yksityiskohtaisia ja ajantasaisia energiatietoja sekä parempi rajapinta näiden energiatietojen ja tilastollisten kyselytutkimusten, kuten väestön- ja asuntolaskentojen, ja liikennetietojen välillä.

(6)

Komission 22 päivänä kesäkuuta 2005 antamassa vihreässä kirjassa energiatehokkuudesta ja 8 päivänä maaliskuuta 2006 antamassa vihreässä kirjassa ”Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi” käsitellään EU:n energia-alan toimintalinjoja, jotka edellyttävät EU:n energiatilastojen saatavuutta, muun muassa energiamarkkinoiden eurooppalaisen seurantakeskuksen perustamista varten.

(7)	Euroopan parlamentin 14 päivänä joulukuuta 2006 Euroopan strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi antamassa päätöslauselmassa ( 8 ) vaaditun julkisen energiaennustemallin luominen edellyttää yksityiskohtaisia ja ajantasaisia energiatietoja.

(8)	Tulevina vuosina olisi kiinnitettävä enemmän huomiota tärkeimpien polttoaineiden toimitusvarmuuteen, ja EU:n tasolla tarvitaan oikea-aikaisia ja täsmällisiä tietoja, jotta voidaan ennakoida mahdollisia toimituskriisejä ja koordinoida EU:n toimia niiden ratkaisemiseksi.

(9)	Energiamarkkinoiden vapauttaminen ja monimutkaistuminen vaikeuttavat entisestään luotettavien ja oikea-aikaisten energiatietojen hankkimista, erityisesti jos tällaisten tietojen tuottamista varten ei ole oikeusperustaa.

(10)

Jotta energiatilastojärjestelmä olisi avuksi Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden poliittisessa päätöksenteossa sekä kansalaisten kanssa käytävässä julkisessa keskustelussa, sen on pystyttävä takaamaan vertailukelpoisuus, avoimuus, joustavuus ja mukautuvuus. Siksi järjestelmään olisi lähitulevaisuudessa sisällytettävä ydinenergiaa koskevia tilastotietoja, ja uusiutuvia energialähteitä koskevia olennaisia tietoja olisi kehitettävä edelleen. Energiatehokkuuden kannalta erittäin suurta hyötyä olisi myös asuinympäristöä ja liikennettä koskevista yksityiskohtaisista tilastotiedoista.

(11)	Yhteisön tilastojen laatimisesta säädetään yhteisön tilastoista 17 päivänä helmikuuta 1997 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 322/97 ( 9 ).

(12)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli yhteisten puitteiden vahvistamista yhteisön vertailukelpoisten energiatilastojen tuottamista, välittämistä, arviointia ja jakelua varten, vaan se voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä EY:n perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(13)

Tuottaessaan ja jakaessaan tämän asetuksen mukaisia yhteisön tilastoja kansallisten ja yhteisön tilastoviranomaisten olisi otettava huomioon periaatteet, jotka on esitetty neuvoston päätöksellä 89/382/ETY, Euratom ( 10 ) perustetun tilasto-ohjelmakomitean 24 päivänä helmikuuta 2005 hyväksymissä Euroopan tilastoja koskevissa käytännesäännöissä, jotka on liitetty komission suositukseen kansallisten ja yhteisön tilastoviranomaisten riippumattomuudesta, koskemattomuudesta ja vastuuvelvollisuudesta.

(14)	Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY ( 11 ) mukaisesti.

(15)

Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta muuttaa tietolähteiden luetteloa, kansallisten tilastojen rakennetta ja sovellettavia selityksiä tai määritelmiä ja toimittamiseen liittyviä järjestelyjä sekä vahvistaa vuotuisten ydinenergiatilastojen rakenne ja muuttaa sitä sen järjestelmään liittämisen jälkeen, muuttaa uusiutuvia energialähteitä koskevien tilastojen rakennetta sekä vahvistaa energian loppukulutusta koskevien tilastojen rakenne ja muuttaa sitä. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä uusilla muilla kuin keskeisillä osilla, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(16)

On tarpeen säätää siitä, että komissio voi myöntää jäsenvaltioille vapautuksia tai poikkeuksia sellaisiin osiin energiatietojen keruusta, jotka kuormittaisivat vastaajia kohtuuttomasti. Vapautukset tai poikkeukset olisi myönnettävä vain sellaisen selvityksen perusteella, joka osoittaa avoimesti nykytilanteen ja kohtuuttoman kuormituksen. Niiden olisi oltava voimassa vain niin lyhyen ajan kuin ne ovat välttämättömiä.

(17)	Tässä asetuksessa tarkoitetut toimenpiteet ovat yhdenmukaisia tilasto-ohjelmakomitean lausunnon kanssa,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1. Tällä asetuksella vahvistetaan yhteiset puitteet vertailukelpoisten energiatilastojen tuottamista, välittämistä, arviointia ja jakelua varten yhteisössä.

2. Tätä asetusta sovelletaan tilastotietoihin, jotka koskevat energiatuotteita ja niiden aggregaatteja yhteisössä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa käytetään seuraavia määritelmiä:

a) ’yhteisön tilastoilla’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 322/97 2 artiklan ensimmäisen luetelmakohdan määritelmän mukaisia yhteisön tilastoja;

b) ’tilastojen tuottamisella’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 322/97 2 artiklan toisen luetelmakohdan määritelmän mukaista tilastojen tuottamista;

c) ’komissiolla (Eurostat)’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 322/97 2 artiklan neljännen luetelmakohdan määritelmän mukaista yhteisön viranomaista;

d) ’energiatuotteilla’ tarkoitetaan polttoaineita, lämpöä, uusiutuvaa energiaa, sähköä tai mitä tahansa muuta energian muotoa;

e) ’aggregaateilla’ tarkoitetaan kansallisella tasolla aggregoituja tietoja, jotka koskevat energiatuotteiden käsittelyä tai käyttöä, eli tuotantoa, kauppaa, varastoja, muuntamista, kulutusta sekä energiajärjestelmän fyysisiä piirteitä, kuten sähköntuotannon kokonaiskapasiteettia ja öljytuotteiden tuotantokapasiteettia;

f) ’tietojen laadulla’ tarkoitetaan seuraavia tilastojen laatua kuvaavia seikkoja: relevanssi, tarkkuus, ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus, saatavuus ja selkeys, vertailukelpoisuus, koherenssi ja kattavuus.

3 artikla

Tietolähteet

1. Jäsenvaltioiden on koottava energiatuotteita ja niiden aggregaatteja yhteisössä koskevat tiedot seuraavista lähteistä samalla soveltaen vastaajille koituvan taakan vähäisenä pitämisen ja hallinnon yksinkertaistamisen periaatteita:

a) primäärienergian ja muunnetun energian tuottajille ja kauppiaille, jakelijoille ja kuljettajille sekä energiatuotteiden tuojille ja viejille suunnatut erityiset tilastolliset kyselytutkimukset;

b) muut energian loppukäyttäjille suunnatut tilastolliset kyselytutkimukset valmistavan teollisuuden ja liikenteen toimialoilla sekä muilla toimialoilla, myös kotitalouksissa;

c) muut tilastolliset estimointimenettelyt tai muut lähteet, myös hallinnolliset lähteet, kuten sähkö- ja kaasumarkkinoita sääntelevät elimet.

2. Jäsenvaltioiden on säädettävä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat kansallisten tilastojen edellyttämien tietojen saamista 4 artiklan säännösten mukaisesti yrityksistä tai muista lähteistä.

3. Tietolähteiden luetteloa voidaan muuttaa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

4 artikla

Aggregaatit, energiatuotteet ja kansallisten tilastojen toimitustiheys

1. Kansallisista tilastoista on ilmoitettava liitteissä esitetyllä tavalla. Niiden toimitustiheyden on oltava seuraava:

a) vuosittain: liitteen B energiatilastojen osalta;

b) kuukausittain: liitteen C energiatilastojen osalta;

c) lyhyellä aikavälillä kuukausittain: liitteen D energiatilastojen osalta.

2. Käytettyjen teknisten termien tarvittavat selitykset tai määritelmät annetaan eri liitteissä ja lisäksi liitteessä A (Termien selitykset).

3. Toimitettavia tietoja ja sovellettavia selityksiä tai määritelmiä voidaan muuttaa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

5 artikla

Tietojen toimittaminen ja jakelu

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) 4 artiklassa tarkoitetut kansalliset tilastot.

2. Tilastojen toimittamiseen liittyvät järjestelyt, myös niihin sovellettavat määräajat, poikkeukset ja vapautukset, esitetään liitteissä.

3. Kansallisten tilastojen toimittamiseen liittyviä järjestelyjä voidaan muuttaa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

4. Komissio voi jäsenvaltion asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä myöntää 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen lisävapautuksia tai -poikkeuksia kansallisten tilastojen niihin osiin, joiden keruu aiheuttaisi kohtuuttoman taakan vastaajille.

5. Komissio (Eurostat) jakaa energiatilastot vuosittain ilmoitusjaksoa seuraavan toisen vuoden tammikuun 31 päivään mennessä.

6 artikla

Laadunarviointi ja raportit

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava toimitettujen tietojen laatu.

2. Kaikin kohtuulliseksi katsottavin keinoin on pyrittävä varmistamaan liitteen B mukaisesti toimitettujen energiatietojen sekä toisaalta järjestelmästä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 280/2004/EY täytäntöönpanosäännöistä 10 päivänä helmikuuta 2005 tehdyn komission päätöksen N:o 2005/166/EY ( 12 ) nojalla ilmoitettavien tietojen välinen yhtenäisyys.

3. Toimitettaviin tietoihin sovelletaan tässä asetuksessa seuraavia laadunarviointikriteerejä:

a) ’relevanssi’ jolla tarkoitetaan sitä, missä määrin tilastot vastaavat käyttäjien nykyisiä ja mahdollisia tulevia tarpeita;

b) ’tarkkuus’, jolla tarkoitetaan sitä, missä määrin arviot vastaavat tuntemattomia todellisia arvoja;

c) ’ajantasaisuus’, jolla tarkoitetaan tiedon saatavuuden ja sen kuvaaman tapahtuman välistä viivettä;

d) ’oikea-aikaisuus’, jolla tarkoitetaan tietojen toimitusajankohdan ja toimituksen tavoiteajankohdan välistä viivettä;

e) ’saatavuus’ ja ’selkeys’, joilla tarkoitetaan olosuhteita ja järjestelyitä, joiden mukaisesti käyttäjät voivat saada, käyttää ja tulkita tietoja;

f) ’vertailukelpoisuus’, jolla tarkoitetaan sitä, millaisia vaikutuksia käytettyjen tilastokäsitteiden ja mittausvälineiden ja -menetelmien erot aiheuttavat, kun verrataan maantieteellisiä alueita tai eri aloja koskevia tai aikaan liittyviä tilastoja;

g) ’yhtenäisyys’, jolla tarkoitetaan sitä, onko tietoja riittävästi, jotta niitä voidaan luotettavasti yhdistellä eri tavoin ja eri käyttötarkoituksia varten.

4. Jäsenvaltioiden on viiden vuoden välein annettava komissiolle (Eurostat) kertomus toimitettavien tietojen laadusta sekä mahdollisesti tehdyistä menetelmien muutoksista.

5. Jotta toimitettujen tietojen laatua voitaisiin arvioida, jäsenvaltioiden on kuuden kuukauden kuluessa komission (Eurostat) esittämän pyynnön vastaanottamisesta toimitettava komissiolle (Eurostat) raportti, joka sisältää kaikki tämän asetuksen täytäntöönpanon kannalta merkitykselliset tiedot.

7 artikla

Viiteajanjakso ja toimitustiheys

Jäsenvaltioiden on koottava kaikki tässä asetuksessa määritetyt tiedot tämän asetuksen antamista seuraavan kalenterivuoden alusta alkaen ja noudatettava siitä lähtien edellä 4 artiklan 1 kohdassa säädettyä toimitustiheyttä.

8 artikla

Vuotuiset ydinenergiatilastot

Komissio (Eurostat) määrittää yhteistyössä Euroopan unionin ydinenergia-alan kanssa vuotuiset ydinenergiatilastot, joista ilmoitetaan ja jotka jaetaan ensimmäisenä ilmoitusjaksona olevasta vuodesta 2009 alkaen, tämän kuitenkaan rajoittamatta luottamuksellisuutta siltä osin kuin se on tarpeen, ja välttäen tiedonkeruun päällekkäisyydet sekä pitäen tuotantokustannukset vähäisinä ja ilmoittamisesta aiheutuvan työmäärän kohtuullisena.

Vuotuisten ydinenergiatilastojen rakenne vahvistetaan ja sitä voidaan muuttaa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

9 artikla

Uusiutuvia energialähteitä ja energian loppukulutusta koskevat tilastot

1. Parantaakseen uusiutuvia energialähteitä ja energian loppukulutusta koskevien tilastojen laatua komissio (Eurostat) varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tilastojen vertailukelpoisuuden, avoimuuden, yksityiskohtaisuuden ja joustavuuden seuraavin toimenpitein:

a) tarkistetaan uusiutuvia energialähteitä koskevien tilastojen laatimismenetelmät, jotta saadaan vuosittain kustannustehokkaasti käyttöön kaikkia uusiutuvia energialähteitä koskevia lisätarpeita vastaavia, asian kannalta merkityksellisiä ja yksityiskohtaisia tilastoja. Komissio esittää ja jakaa tilastot vuodesta 2010 (viitevuosi) alkaen;

b) tarkistetaan ja määritetään jäsenvaltioissa ja yhteisön tasolla energian loppukulutustilastojen (lähteet, muuttujat, laatu, kustannukset) laatimisessa käytetyt menetelmät nykytilanteen, tehtyjen tutkimusten, toteutettavuuspilottitutkimusten ja vielä tehtävän kustannus-hyötyanalyysin pohjalta sekä arvioidaan pilottitutkimusten ja kustannus-hyötyanalyysin tuloksia tarkoituksena laatia perusteet, joilla voidaan eritellä energian loppukulutus aloittain ja pääasiallisten käyttäjien mukaan ja sisällyttää tulokset asteittain tilastoihin vuodesta 2012 (viitevuosi) alkaen.

2. Uusiutuvia energialähteitä koskevien tilastojen rakennetta voidaan muuttaa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

3. Energian loppukäyttöä koskevien tilastojen rakenne vahvistetaan ja sitä voidaan muuttaa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsitttävää sääntelymenettelyä noudattaen.

10 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1. Seuraavat tämän asetuksen täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä, hyväksytään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen:

a) tietolähdeluettelon muutokset (3 artiklan 3 kohta);

b) kansallisten tilastojen ja sovellettavien selitysten tai määritelmien muutokset (4 artiklan 3 kohta);

c) tietojen toimittamiseen liittyvien järjestelyjen muutokset (5 artiklan 3 kohta);

d) vuotuisten ydinenergiatilastojen vahvistaminen ja muutokset (8 artiklan 2 kohta);

e) uusiutuvia energialähteitä koskevien tilastojen muutokset (9 artiklan 2 kohta);

f) energian loppukäyttöä koskevien tilastojen vahvistaminen ja muutokset (9 artiklan 3 kohta).

2. Lisäpoikkeuksien tai -vapautuksien myöntämisestä (5 artiklan 4 kohta) päätetään 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.

3. On otettava huomioon periaate, jonka mukaan lisäkustannusten ja tietojen toimittamisesta aiheutuvan työmäärän on pysyttävä kohtuullisina.

11 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa tilasto-ohjelmakomitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan kolme kuukautta.

12 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

▼M3

LIITE A

TERMINOLOGIAN SELITYKSET

Tässä liitteessä annetaan selityksiä tai määritelmiä muissa liitteessä käytetyistä termeistä.

1. MAANTIETEELLISET HUOMAUTUKSET

Seuraavia maantieteellisiä määritelmiä sovelletaan ainoastaan tilastotietojen ilmoittamista varten.

— Australia ilman merentakaisia alueita.

— Tanska ilman Färsaaria ja Grönlantia.

— Ranskaan sisältyy Monaco mutta siihen eivät sisälly Ranskan merentakaiset alueet Guadeloupe, Martinique, Guyana, Réunion, St.-Pierre ja Miquelon, Uusi-Kaledonia, Ranskan Polynesia, Wallis ja Futuna sekä Mayotte.

— Italiaan sisältyvät San Marino ja Vatikaani.

— Japaniin sisältyy Okinawa.

— Alankomaihin eivät sisälly Suriname ja Alankomaiden Antillit.

— Portugaliin sisältyvät Azorit ja Madeira.

— Espanjaan sisältyvät Kanariansaaret, Baleaarit sekä Ceuta ja Melilla.

— Sveitsiin ei sisälly Liechtenstein.

— Yhdysvaltoihin sisältyvät sen 50 osavaltiota, District of Columbia, Yhdysvaltojen Neitsytsaaret, Puerto Rico ja Guam.

2. AGGREGAATIT

Sähkön ja lämmön tuottajat luokitellaan tuotantotarkoituksen mukaisesti:

—	Päätoimiset tuottajat (”Main Activity Producer”) : joko yksityisessä tai julkisessa omistuksessa olevat yritykset, jotka tuottavat sähköä ja/tai lämpöä myytäväksi kolmansille osapuolille päätoimintanaan.

—	Omaan käyttöön tuottajat (”Autoproducer”) : joko yksityisessä tai julkisessa omistuksessa olevat yritykset, jotka tuottavat sähköä ja/tai lämpöä kokonaan tai osittain omaan käyttöön niiden päätoimintaa tukevana toimintana.

Huom. Komissio voi edelleen selventää terminologiaa lisäämällä tarvittavia NACE-viitteitä 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen sen jälkeen, kun NACE-luokituksen tarkistus on tullut voimaan.

2.1 Hankinta- ja muuntosektori

Kotimaisten polttoaineiden kaivuu- tai tuotantomäärät, laskettuna mahdollisen inertin aineen poiston jälkeen. Tuotantoon sisältyvät energiamäärät, jotka tuottaja on käyttänyt tuotantoprosessin yhteydessä (esimerkiksi lämmitykseen tai koneiden ja laitteiden käyttövoimaksi) sekä tehdyt toimitukset muille energiantuottajille muuntamista tai muuta käyttöä varten.

Kotimainen tarkoittaa kyseisen valtion omiin energiavaroihin perustuvaa tuotantoa.

Maantieteelliset määritelmät: ks. kohta ”Maantieteelliset huomautukset”.

Jollei toisin ilmoiteta, ”tuonnilla” tarkoitetaan tuontia todellisesta alkuperämaasta (maasta, jossa energiatuote tuotettiin) tarkasteltavassa maassa tapahtuvaa käyttöä varten, ja ”viennillä” viitataan lopullisena määränpäänä olevaan maahan, jossa tuotettu energiatuote kulutetaan.

Energiamäärät katsotaan tuonniksi tai vienniksi, kun ne ovat ylittäneet maan poliittiset rajat, riippumatta siitä, onko tulliselvitys tehty.

Jos alkuperää tai määränpäätä ei voida ilmoittaa, voidaan käyttää arvoa ”Muu”.

Tilastoeroja voi syntyä, jos ainoastaan kokonaistuonti ja kokonaisvienti ovat saatavilla edellä esitetyllä tavalla ja jos maantieteellinen jaottelu perustuu erilaiseen tutkimukseen, lähteeseen tai käsitteeseen. Tässä tapauksessa ero on sisällytettävä kohtaan ”Muu”.

Polttoainemäärät, jotka on toimitettu kansainvälisessä meriliikenteessä kaikkien lippujen alla purjehtiville aluksille. Kansainvälistä meriliikennettä voi olla merellä, sisävesillä ja väylillä sekä rannikkovesillä. Sen ulkopuolelle jäävät:

— kotimaan meriliikenteessä olevien alusten kulutus. Jaottelu kotimaiseen ja kansainväliseen olisi tehtävä lähtö- ja määräsataman perusteella, eikä siis aluksen lipun tai kansallisuuden mukaisesti

— kalastusalusten kulutus

— asevoimien kulutus.

Alkuvaraston ja loppuvaraston ero kansallisella alueella olevissa varastoissa.

Laskettu arvo, määritelty seuraavasti:

Kotimainen tuotanto + Muista lähteistä + Tuonti – Vienti – Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet + Varastomuutokset

Energian loppukulutussektoreiden kulutusmäärät, jotka perustuvat tilastollisiin tutkimuksiin.

Laskettu arvo, määritelty seuraavasti:

Laskettu bruttokulutus – havaittu bruttokulutus

Tähän sisältyvät loppukäyttäjien varastomuutokset, kun näitä ei voida täsmentää osana ”Varastomuutoksia”.

Kaikkien merkittävien erojen syyt olisi ilmoitettava.

Sähköntuotantoon käytetyt polttoainemäärät.

Polttoaineet, jotka on käytetty laitoksissa, joihin sisältyy vähintään yksi sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksikkö, on ilmoitettava kohdassa ”Päätoimisten tuottajien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset”.

Sähkön ja lämmön tuotantoon käytetyt polttoainemäärät.

Lämmön tuotantoon käytetyt polttoainemäärät.

Sähköntuotantoon käytetyt polttoainemäärät.

Polttoaine, joka on käytetty laitoksissa, joihin sisältyy vähintään yksi sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksikkö, on ilmoitettava kohdassa ”Omaan käyttöön tuottajien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset”.

Polttoainemäärät, jotka vastaavat tuotetun sähkön ja myydyn lämmön määrää.

Polttoainemäärät, jotka vastaavat myydyn lämmön määrää.

Polttoaineiden tuottamiseen käytetyt määrät.

Lämmitykseen sekä koneiden ja laitteiden toimintaan käytettyjä määriä ei pitäisi ilmoittaa tässä, vaan energiasektorin kulutuksena.

Koksaamoissa syöttöaineena käytetyt määrät.

Lämmitykseen sekä koneiden ja laitteiden toimintaan käytettyjä määriä ei pitäisi ilmoittaa tässä, vaan energiasektorin kulutuksena.

Ruskohiilimäärät, jotka on käytetty ruskohiilibrikettien tuottamiseen, tai turvemäärät, jotka on käytetty turvebrikettien tuottamiseen.

Lämmitykseen sekä koneiden ja laitteiden toimintaan käytettyjä määriä ei pitäisi ilmoittaa tässä, vaan energiasektorin kulutuksena.

Määrät, jotka on käytetty kaasun tuottamiseen kaasulaitoksissa ja kivihiiltä kaasuttavissa laitoksissa.

Lämmitykseen sekä koneiden ja laitteiden toimintaan käytettyjä määriä ei pitäisi ilmoittaa tässä, vaan energiasektorin kulutuksena.

Masuuneiden syöttöaineina käytetyt koksikivihiilen ja/tai bitumisen kivihiilen sekä koksaamokoksin määrät.

Masuuneiden lämmittämiseen ja tukitoimintoihin käytettyjä polttoainemääriä (esim. masuunikaasua) ei pitäisi ilmoittaa tässä, vaan energiasektorin kulutuksena.

Synteettisen öljyn tuottamiseen käytetyt polttoainemäärät.

Öljytuotteiden tuottamiseen käytetyt määrät.

Lämmitykseen sekä koneiden ja laitteiden toimintaan käytettyjä määriä ei pitäisi ilmoittaa tässä, vaan energiasektorin kulutuksena.

Muualle luokittelemattomat energian muuntamistoimintaan käytetyt määrät. Jos tätä nimikettä käytetään, siihen sisällytetyt määrät olisi selvitettävä raportissa.

2.2 Energiasektori ja loppukulutus

Määrät, jotka energiateollisuus käyttää itse primäärienergian tuotantotoiminnassa (kaivannaistoiminta, öljyn ja kaasun tuotanto) sekä sähkön ja lämmön tuotanto- ja muuntotoiminnassa prosessien tukitoimintoihin ja laitoksen ylläpitoon. Tämä vastaa NACE-luokkia 05, 06, 08.92, 07.21, 09.1, 19 ja 35.

Tämän ulkopuolelle jäävät muuhun energiamuotoon muunnetut polttoaineet (joiden määrät olisi ilmoitettava energian muuntosektorilla) sekä öljy-, kaasu- ja hiililieteputkistojen kuljetustoiminnan tukitoimintoihin käytetyt polttoaineet (joiden määrät olisi ilmoitettava liikenteen alalla).

Sisältää energian käytön ydinfissiota ja -fuusiota varten tuotettujen kemiallisten aineiden valmistusprosesseissa ja näiden tuotteissa.

Sähkön erillistuotantolaitosten, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten sekä lämpölaitosten omaan toimintaan kuluttamat energiamäärät.

Kivihiilen kaivuun ja valmistustoiminnan oma energian kulutus.

Kaivosten voimaloissa poltettu kivihiili olisi ilmoitettava energian muuntosektorilla.

Puristehiililaitosten oma energian kulutus.

Koksaamoiden oma energian kulutus.

Ruskohiili-/turvebrikettilaitoksien oma energian kulutus.

Kaasulaitosten ja kivihiiltä kaasuttavien laitosten oma energian kulutus.

Masuunien oma energian kulutus.

Kivihiilen nesteyttämislaitoksien oma energian kulutus.

Öljynjalostamojen oma energian kulutus.

Öljyn ja kaasun tuotannon sekä maakaasun käsittelylaitoksien oma polttoaineen kulutus.

Tämän ulkopuolelle jäävät putkistohäviöt (ilmoitetaan jakeluhäviöinä) sekä putkien toimintaan käytetyt energiamäärät (ilmoitetaan liikenteen alalla).

Määritelmä (laskettu):

= Muu kuin energiakäyttö yhteensä + Energian loppukulutus (Teollisuus + Liikenne + Muut toimialat).

Tähän eivät sisälly toimitukset energian muuntamista varten, käyttö energiaa tuottavassa teollisuudessa eivätkä jakeluhäviöt.

Eri toimialoilla raaka-aineina käytetyt energiatuotteet eli tuotteet, joita ei ole kulutettu polttoaineena tai muunnettu muuksi polttoaineeksi.

2.3 Energian loppukäytön erittely

Energian loppukulutus teollisuudessa, liikenteessä ja muilla toimialoilla.

Tällä tarkoitetaan polttoainemääriä, jotka teollisuusyritykset ovat kuluttaneet päätoimintansa tueksi.

Erillisten lämpölaitosten ja sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten osalta huomioidaan ainoastaan polttoainemäärät, jotka on käytetty laitoksen itsensä kuluttaman lämmön tuottamiseen. Polttoainemäärät, jotka on käytetty myydyn lämmön tai sähkön tuottamiseen, olisi ilmoitettava soveltuvassa kohdassa energian muuntosektorilla.

Rauta- ja terästeollisuus; NACE-luokat 24.1, 24.2, 24.3, 24.51 ja 24.52.

Kemian- ja petrokemianteollisuus; NACE-luokat 20 ja 21.

Muita kuin rautametalleja käyttävä teollisuus; NACE-luokat 24.4, 24.53 ja 24.54.

Lasi, keramiikka, sementti ja muu rakennusaineteollisuus; NACE-luokka 23.

Liikennevälineitä valmistava teollisuus; NACE-luokat 29 ja 30.

Metallituotteet, koneet ja laitteet, ei kuitenkaan kulkuneuvot; NACE-luokat 25, 26, 27 ja 28.

NACE-luokat 07 (paitsi 07.21), 08 (paitsi 08.92) ja 09.9; ilman energiaa tuottavaa teollisuutta.

Elintarvikkeet, juomat ja tupakka; NACE-luokat 10, 11 ja 12.

Sisältää tallenteiden tuottamisen; NACE-luokat 17 ja 18.

Puu ja puutuotteet (muut kuin massa ja paperi); NACE-luokka 16.

Rakentaminen; NACE-luokat 41, 42 ja 43.

Tekstiili ja nahka; NACE-luokat 13, 14 ja 15.

Kulutus muilla kuin edellä mainituilla toimialoilla.

Liikenteen energian kulutus kokonaisuudessaan toimialasta riippumatta; NACE-luokat 49, 50 ja 51.

Rautatieliikenteen energian kulutus kokonaisuudessaan, teollisuusradat mukaan luettuina; NACE-luokat 49.1 ja 49.2.

Polttoainemäärät, jotka on toimitettu eri maiden lippujen alla purjehtiville aluksille, jotka eivät ole kansainvälisessä meriliikenteessä (ks. Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet). Jaottelu kotimaiseen ja kansainväliseen olisi tehtävä lähtö- ja määräsataman perusteella, eikä siis aluksen lipun tai kansallisuuden mukaisesti. NACE-luokka 50.

Maantieliikenteen ajoneuvojen energian kulutus.

Myös maatalousajoneuvojen maantiellä käyttämät polttoaineet sekä maantieliikenteen ajoneuvoissa käytetyt voiteluaineet.

Tämän ulkopuolelle jää energia, joka on käytetty kiinteästi asennetuissa moottoreissa (ks. Muut alat) ja muualla kuin maantiellä liikkuvissa traktoreissa (ks. Maatalous), sekä sotilaskäyttö maantieajoneuvoissa (ks. Muut alat – muualle luokittelematon), tienpäällystykseen käytetty bitumi ja energia, joka on käytetty rakennustyömaiden koneissa (ks. Teollisuus, rakennusala). NACE-luokat 49.3 ja 49.4.

Kaasuja, nesteitä, lietteitä ja muita hyödykkeitä kuljettavien putkistojen tukitoimintoihin ja ylläpitoon käytetyt energiamäärät; NACE-luokka 49.5.

Tähän sisältyy pumppuasemiin ja putkien ylläpitoon käytetty energia.

Tämän ulkopuolelle jää energia, joka on käytetty maakaasun tai valmistetun kaasun, kuuman veden tai höyryn jakeluun putkia pitkin jakelijalta loppukäyttäjille (ilmoitetaan energiasektorilla), energia, joka on käytetty veden jakeluun kotitalouksille, teollisuudelle, kaupalle ja muille loppukäyttäjille (sisällytetään kaupalliseen/julkiseen sektoriin) sekä tällaisen jakelijalta loppukäyttäjille suuntautuvan siirron aikana tapahtuvat häviöt (ilmoitetaan jakeluhäviöinä).

Lentokoneille kansainvälistä lentoliikennettä varten toimitetut lentopolttoainemäärät. Jaottelu kotimaiseen ja kansainväliseen lentoliikenteeseen olisi tehtävä lähtö- ja määräpaikan perusteella eikä lentoyhtiön kansallisuuden mukaisesti. NACE-luokka 51 osittain.

Tämän ulkopuolelle jäävät polttoaineet, joita lentoyhtiöt ovat käyttäneet maantieajoneuvoissaan (ilmoitetaan kohdassa Liikenne – muualle luokittelematon), sekä lentopolttoaineiden sotilaskäyttö (ilmoitetaan kohdassa Muut alat – muualle luokittelematon).

Kotimaan lentoliikennettä – kaupallista, yksityistä, maatalouteen liittyvää jne. – varten toimitetut lentopolttoainemäärät. NACE-luokka 51 osittain.

Tähän sisältyy polttoaine, joka on käytetty muuhun tarkoitukseen kuin lentämiseen, esim. moottoreiden testaukseen. Jaottelu kotimaiseen ja kansainväliseen lentoliikenteeseen olisi tehtävä lähtö- ja määräpaikan perusteella eikä lentoyhtiön kansallisuuden mukaisesti.

Muualle luokittelemattomat liikennetoimintaan käytetyt määrät.

Tähän sisältyvät lentoyhtiöiden maantieajoneuvoissaan käyttämät polttoaineet sekä satamissa laivojen purkunostureissa ja erilaisissa muissa nosturityypeissä käytetyt polttoaineet.

Tähän nimikkeeseen sisältyvät polttoaineet on ilmoitettava erikseen.

Toimialat, joita ei ole erityisesti mainittu tai jotka eivät kuulu energian, teollisuuden tai liikenteen piiriin.

Julkisen ja yksityisen sektorin yritysten ja virastojen kuluttamat polttoaineet.

NACE-luokat 33, 36, 37, 38, 39, 45, 46, 47, 52, 53, 55, 56, 58, 59, 60, 61, 62, 63, 64, 65, 66, 68, 69, 70, 71, 72, 73, 74, 75, 77, 78, 79, 80, 81, 82, 84, 85, 86, 87, 88, 90, 91, 92, 93, 94, 95, 96 ja 99.

Ilmoitetaan kaikkien kotitalouksien kuluttamat polttoaineet, ”työnantajakotitaloudet” mukaan luettuina. NACE-luokat 97 ja 98.

Seuraavia erityismääritelmiä sovelletaan tällä alalla:

”Kotitaloudella” tarkoitetaan yksin asuvaa henkilöä tai ryhmää henkilöitä, jotka asuvat yhdessä samassa yksityisessä asunnossa ja joilla on yhteisiä elinkustannuksia. Kotitaloussektori, jota kutsutaan myös asuntosektoriksi, on näin ollen tietyn maan kaikkien kotitalouksien joukko.

Tämän ulkopuolelle olisi jätettävä laitokset, joissa voidaan asua pysyvästi (esim. vankilat) tai väliaikaisesti (esim. sairaalat), koska ne sisältyvät palvelualan kulutukseen. Kaikki liikenteessä käytetty energia olisi ilmoitettava liikenteen alalla eikä kotitaloussektorilla.

Kotitalouksien energian kokonaiskulutuksen ulkopuolelle olisi jätettävä myös kotitalouksien merkittävään taloudelliseen toimintaan liittyvä energiankulutus. Näihin toimintoihin kuuluu pientilojen maataloustoiminta sekä muu kotitalouden asunnossa tapahtuva taloudellinen toiminta, jotka olisi ilmoitettava asianmukaisella alalla.

Tällä energiapalvelulla tarkoitetaan energian käyttöä lämmön tuottamiseen asunnon sisällä.

Tällä energiapalvelulla tarkoitetaan energian käyttöä asunnon jäähdyttämiseen jäähdytysjärjestelmän tai -yksikön avulla.

Tähän jaksoon eivät kuulu tuulettimet, puhaltimet ja muut laitteet, joita ei ole liitetty jäähdytysyksikköön, vaan ne olisi sisällytettävä valaistusta ja sähkölaitteita koskevaan jaksoon.

Tällä energiapalvelulla tarkoitetaan energian käyttöä veden lämmittämiseen juoksevaa kuumaa vettä, peseytymistä, puhdistusta ja muita tarkoituksia varten ruoanlaittoa lukuun ottamatta.

Tähän ei sisälly uima-altaiden lämmittäminen, mutta se olisi sisällytettävä muiden käyttötarkoitusten jaksoon.

Tällä energiapalvelulla tarkoitetaan energian käyttöä aterioiden valmistukseen.

Tähän eivät sisälly keittiön pienkoneet (mikroaaltouunit, vedenkeittimet, kahvinkeittimet jne.); ne olisi sisällytettävä valaistusta ja sähkölaitteita koskevaan jaksoon.

Sähkön käyttö valaistukseen ja kaikkiin muihin asunnossa käytettäviin sähkölaitteisiin, joita ei oteta huomioon muissa käyttötarkoituksissa.

Muu energiankulutus kotitalouksissa, kuten energian käyttö ulkoilu- ja muuhun toimintaan, joka ei kuulu edellä mainittuihin viiteen energian loppukäyttöön (esim. ruohonleikkurit, uima-altaiden lämmitys, terassilämmittimet, ulkogrillit, saunat jne.).

Maatalouteen, metsästykseen ja metsätalouteen luokiteltujen käyttäjien kuluttamat polttoaineet. NACE-luokat 01 ja 02.

Sisävesi-, rannikko- ja avomerikalastusta varten toimitetut polttoaineet. Kalatalouden olisi katettava polttoainetoimitukset kaikkien lippujen alla purjehtiville aluksille, jotka ovat ottaneet polttoainetäydennystä kyseisessä maassa (kansainvälinen kalastus mukaan luettuna), sekä kalastusteollisuudessa käytetty energia. NACE-luokka 03.

Muihin luokkiin sisältymättömät toiminnot. Tähän luokkaan sisältyy kokonaisuudessaan polttoaineiden sotilaskäyttö sekä kiinteissä että liikkuvissa kohteissa (esim. alukset, lentokoneet, maantieliikenne, majoitustiloihin käytetty energia) riippumatta siitä, onko kyseinen polttoaine toimitettu raportoivan maan vai jonkin muun maan asevoimille. Jos tätä nimikettä käytetään, siihen sisällytetyt määrät olisi selvitettävä raportissa.

3. MUUT TERMIT

Seuraavia lyhenteitä käytetään:

—	TML : lyijytetrametyyli

—	TEL : lyijytetraetyyli

—	SBP : teollisuusbensiini

—	LPG : nestekaasu

—	NGL : maakaasukondensaatti

—	LNG : nesteytetty maakaasu

—	CNG : paineistettu maakaasu.

LIITE B

VUOSITTAISET ENERGIATILASTOT

Tässä liitteessä kuvataan energiatilastojen vuosittaisen keruun ala, yksiköt, raportointijakso, tiheys, määräaika ja toimittamistavat.

Liitettä A sovelletaan termeihin, joita ei selitetä erikseen tässä liitteessä.

1. KIINTEÄT FOSSIILISET POLTTOAINEET JA VALMISTETUT KAASUT

1.1 Tarkasteltavat energiatuotteet

Jollei toisin ilmoiteta, tämä tietojenkeruu koskee kaikkia seuraavia energiatuotteita:

Energiatuote	Määritelmä
1. Antrasiitti	Korkealuokkainen kivihiili, jota käytetään teollisuudessa ja kotitalouksien lämmityksessä. Siinä on yleensä vähemmän kuin 10 prosenttia haihtuvia aineita ja sen hiilipitoisuus on suuri (noin 90 prosenttia haihtumatonta hiiltä). Sen bruttolämpöarvo on suurempi kuin 24 000 kJ/kg määritettynä tuhkattomasta näytteestä käyttökosteudessa.
2. Koksikivihiili	Bituminen kivihiili, jonka laatu on riittävä masuunissa käytettävän koksin valmistamiseksi. Sen bruttolämpöarvo on suurempi kuin 24 000 kJ/kg määritettynä tuhkattomasta näytteestä käyttökosteudessa.
3. Muu bituminen kivihiili (kattilahiili)	Hiili, jota käytetään höyrykattiloissa ja joka sisältää kaiken bitumisen hiilen, joka ei sisälly koksikivihiileen eikä antrasiittiin. Sille on tyypillistä antrasiittiä suurempi haihtuvien aineiden osuus (yli 10 prosenttia) ja pienempi hiilipitoisuus (vähemmän kuin 90 prosenttia haihtumatonta hiiltä). Sen bruttolämpöarvo on suurempi kuin 24 000 kJ/kg määritettynä tuhkattomasta näytteestä käyttökosteudessa. Jos bitumista kivihiiltä käytetään koksaamoissa, se ilmoitetaan koksikivihiilenä.
4. Puolibituminen kivihiili	Ei-agglomeroitunut hiili, jonka bruttolämpöarvo on 20 000 kJ/kg – 24 000 kJ/kg ja joka sisältää enemmän kuin 31 prosenttia haihtuvia aineita kuivasta mineraalivapaasta aineesta laskettuna.
5. Ruskohiili	Ei-agglomeroitunut hiili, jonka bruttolämpöarvo on pienempi kuin 20 000 kJ/kg ja joka sisältää enemmän kuin 31 prosenttia haihtuvia aineita kuivasta mineraalivapaasta aineesta laskettuna.
6. Puristehiili	Yhdistelmäpolttoaine, joka on valmistettu kivihiilipölystä lisäämällä sidosainetta. Tuotetun puristehiilen määrä voi tämän vuoksi olla hieman suurempi kuin muuntoprosessissa kulutetun hiilen todellinen määrä.
7. Koksaamokoksi	Kiinteä tuote, joka on saatu koksaamalla kivihiiltä, pääosin koksikivihiiltä, korkeassa lämpötilassa ja jossa on niukalti kosteutta ja haihtuvia aineita. Koksaamokoksia käytetään pääosin rauta- ja terästeollisuudessa energianlähteenä ja kemiallisena reaktioaineena. Koksimurska ja valimokoksi sisältyvät tähän luokkaan. Puolikoksi (kiinteä tuote, jota saadaan koksaamalla hiiltä alhaisessa lämpötilassa) olisi sisällytettävä tähän luokkaan. Puolikoksia käytetään kotitalouksien polttoaineena sekä itse muuntolaitoksessa. Tähän nimikkeeseen sisältyvät myös ruskohiilestä valmistettu koksi, koksimurska ja puolikoksi.
8. Kaasukoksi	Kaupunkikaasun valmistuksessa kaasulaitoksessa kivihiilestä syntyvä sivutuote. Kaasukoksia käytetään lämmitykseen.
9. Kivihiiliterva	Bitumisen hiilen kuivatislauksen tulos. Kivihiiliterva on nestemäinen sivutuote, jota saadaan tislattaessa kivihiiltä koksin valmistamiseksi koksausuuniprosessissa tai jota tuotetaan ruskohiilestä (”alhaisen lämpötilan terva”). Kivihiiliterva voidaan edelleen tislata orgaanisiksi tuotteiksi (esim. bentseeni, tolueeni, naftaleeni), jotka yleensä ilmoitetaan petrokemian teollisuuden syöttöaineina.
10. Ruskohiilibriketit (BKB)	Ruskohiilibriketit ovat ruskohiilestä tai puolibitumisesta kivihiilestä valmistettua yhdistelmäpolttoainetta, jota tuotetaan briketoimalla suuressa paineessa ilman sidosaineen lisäystä, mukaan luettuina kuivattu ligniittitypi ja -pöly.
11. Kaasulaitoskaasu	Tähän sisältyvät kaikki kaasutyypit, joita tuotetaan sellaisissa julkisissa tai yksityisissä tuotantolaitoksissa, joiden pääasiallisena tehtävänä on kaasun valmistus, siirto ja jakelu. Siihen sisältyy hiillyttämällä tuotettu kaasu (myös koksaamoissa tuotettu ja kaasulaitoskaasuksi siirretty kaasu), kokonaan kaasuttamalla tuotettu kaasu riippumatta siitä, onko sitä rikastettu öljytuotteilla (LPG, pohjaöljy jne.), sekä kaasu, joka on tuotettu reformoimalla tai yksinkertaisesti sekoittamalla kaasuja ja/tai ilmaa ja joka on ilmoitettu kohdassa ”Muista lähteistä saatu”. Energian muuntosektorilla olisi ilmoitettava kaasulaitoskaasumäärät, jotka on sekoitettu maakaasuun, joka jaellaan ja kulutetaan maakaasuverkon kautta. Muiden hiilikaasujen (eli koksikaasun, masuunikaasun ja konverttikaasun) tuotanto olisi ilmoitettava näitä kaasuja koskevissa sarakkeissa eikä siis kaasulaitoskaasun tuotantona. Kaasulaitoksiin siirretyt hiilikaasumäärät olisi tämän jälkeen ilmoitettava (omassa sarakkeessaan) energian muuntosektorilla kaasulaitoksia koskevalla rivillä. Muiden hiilikaasujen muunnosta peräisin oleva kaasulaitoskaasun kokonaismäärä olisi ilmaistava kaasulaitoskaasun tuotantorivillä.
12. Koksikaasu	Saadaan sivutuotteena valmistettaessa koksaamokoksia raudan ja teräksen tuotantoa varten.
13. Masuunikaasu	Syntyy koksin polttamisen yhteydessä rauta- ja terästeollisuuden masuuneissa. Se otetaan talteen ja käytetään polttoaineena osittain itse laitoksessa ja osittain muissa terästeollisuuden prosesseissa tai voimaloissa, jotka on varustettu sen polttamista varten. Polttoaineen määrä olisi ilmoitettava bruttolämpöarvon mukaisena.
14. Muut talteen otetut kaasut	Saatu sivutuotteena teräksenvalmistuksesta happipuhallusmenetelmällä, otettu talteen masuunin ulostulosta. Kaasu tunnetaan nimillä konverttikaasu, masuunikaasu tai happipuhallusmasuunikaasu. Talteen otetun polttoaineen määrä olisi ilmoitettava bruttolämpöarvon mukaisena. Tämä kattaa myös muut kuin edellä mainitut erittelemättömät valmistetut kaasut kuten kiinteästä hiilestä saatavat palavat kaasut, joita otetaan talteen muualla määrittelemättömissä valmistus- ja kemiallisissa prosesseissa.
15. Turve	Polttoaineena käytetty pehmeä, huokoinen tai puristettu, kerrostunut kasviperäinen aines, jonka vesipitoisuus on suuri (enintään 90 prosenttia käsittelemättömänä), helposti leikkaantuvaa, väriltään vaalean tai tumman ruskeaa. Muuhun kuin energiaksi käytetty turve ei sisälly tähän. Tämä määritelmä ei rajoita direktiivissä 2009/28/EY säädetyn uusiutuvien energialähteiden määritelmän eikä hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin vuodelle 2006 esittämien, kasvihuonekaasujen kansallisia inventaarioita koskevien ohjeiden soveltamista.
16. Turvetuotteet	Turvebrikettien kaltaiset tuotteet, joita saadaan suoraan tai välillisesti palaturpeesta tai jyrsinturpeesta.
17. Öljyliuske ja -hiekka	Öljyliuske ja -hiekka ovat sedimenttikiveä, joka sisältää orgaanista ainesta kerogeenina. Kerogeeni on vahamainen, runsaasti hiilivetyä sisältävä aine, jota pidetään öljyn lähtöaineena. Öljyliusketta voidaan polttaa sellaisenaan tai sitä voidaan käsitellä kuumentamalla liuskeöljyn uuttamiseksi. Liuskeöljy ja muut nesteytyksestä saadut tuotteet olisi ilmoitettava vuosittaisen öljykyselyn yhteydessä kohdassa ”Muut hiilivedyt”.

1.2 Aggregaattiluettelo

Seuraava aggregaattiluettelo on ilmoitettava kaikista edellisessä kohdassa luetelluista energiatuotteista, jollei toisin ilmoiteta.

Liitettä A sovelletaan termeihin, joita ei selitetä erikseen tässä liitteessä.

1.2.1 Hankinta- ja muuntosektori

1. Tuotanto

1.1.	Josta: Maanalainen Koskee ainoastaan antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä sekä ruskohiiltä.

1.2.	Josta: Maan pinnalla Koskee ainoastaan antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä sekä ruskohiiltä.

2. Muista lähteistä

Tämä koostuu kahdesta osasta:

— talteen otetut lietteet, jauheet ja muut heikkolaatuiset kivihiilituotteet, joita ei voida luokitella hiilityypin mukaisesti. Tähän sisältyy jätekasoista ja muista jätesäiliöistä talteen otettu hiili,

— sellaisen polttoaineen toimitukset, jonka tuotanto sisältyy muun polttoaineen energiataseeseen, mutta jonka kulutus tapahtuu hiilen energiataseessa.

2.1.	Josta: Öljytuotteista Ei koske antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä, ruskohiiltä, turvetta, turvetuotteita eikä öljyliusketta ja -hiekkaa. Esimerkiksi: öljykoksin lisäys koksaamoiden koksikivihiileen

2.2.	Josta: Maakaasusta Ei koske antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä, ruskohiiltä, turvetta, turvetuotteita eikä öljyliusketta ja -hiekkaa. Esimerkiksi: maakaasun lisääminen kaasulaitoskaasuun välitöntä lopullista kulutusta varten

2.3.	Josta: Uusiutuvista Ei koske antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä, ruskohiiltä, turvetta, turvetuotteita eikä öljyliusketta ja -hiekkaa. Esimerkiksi: teollisuusjäteaineen käyttö sidosaineena puristehiilen valmistuksessa

3. Tuonti

4. Vienti

5. Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet

6. Varastomuutokset

Varastojen kasvu osoitetaan negatiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen positiivisena lukuna.

7. Bruttokulutus

8. Tilastoerot

9. Muuntosektori yhteensä

Polttoainemäärät, jotka on käytetty energian primääriin tai sekundääriin muuntamiseen (esim. hiili sähköksi, koksikaasu sähköksi) tai jotka on käytetty muuntamiseen johdetuiksi energiatuotteiksi (esim. koksikivihiili koksiksi).

9.1.	Josta: Päätoimisten tuottajien sähkön erillistuotantolaitokset

9.2.	Josta: Päätoimisen tuottajan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset

9.3.	Josta: Päätoimisten tuottajien lämpölaitokset

9.4.	Josta: Omaan käyttöön tuottajien sähkön erillistuotantolaitokset

9.5.	Josta: Omaan käyttöön tuottajien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset

9.6.	Josta: Omaan käyttöön tuottajien lämpölaitokset

9.7.	Josta: Puristehiililaitokset

9.8.	Josta: Koksaamot

9.9.	Josta: Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset

9.10.

Josta: Kaasulaitokset

9.11.

Josta: Masuunit

Masuuneiden syöttöaineina käytetyt koksikivihiilen ja/tai bitumisen kivihiilen sekä koksaamokoksin määrät. Masuuneiden lämmittämiseen ja tukitoimintojen polttoaineena käytettyjä määriä (esim. masuunikaasua) ei pitäisi sisällyttää muuntamiseen, vaan ne on ilmoitettava energiasektorin kulutuksena.

9.12.

Josta: Kivihiilen nesteyttäminen

Liuskeöljy ja muut nesteytyksestä saadut tuotteet olisi ilmoitettava tämän liitteen luvun 4 mukaisesti.

9.13.

Josta: Maakaasuun sekoittamista varten

Maakaasuun sekoitetut hiilikaasujen määrät.

9.14.

Josta: Muualle luokittelematon – muuntaminen

1.2.2 Energiasektori

1. Energiasektori yhteensä

1.1.	Josta: Sähkön erillistuotantolaitokset, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset sekä lämpölaitokset

1.2.	Josta: Hiilikaivokset

1.3.	Josta: Puristehiililaitokset

1.4.	Josta: Koksaamot

1.5.	Josta: Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset

1.6.	Josta: Kaasulaitokset

1.7.	Josta: Masuunit

1.8.	Josta: Öljynjalostamot

1.9.	Josta: Kivihiilen nesteyttäminen

1.10.

Josta: Muualle luokittelematon – energiasektori

2. Jakeluhäviöt

Kuljetuksen ja jakelun aikana tapahtuneet häviöt sekä valmistettujen kaasujen soihdutus.

3. Loppukulutus yhteensä

4. Muu kuin energiakäyttö yhteensä

4.1.

Josta: Teollisuus, muuntosektori ja energiasektori

Koko teollisuuden, muuntosektorin ja energiasektorin muu kuin energiakäyttö, esim. metanolin tai ammoniakin valmistukseen käytetty hiili.

4.1.1.

Kohdasta 4.1, josta: Petrokemian alalla

Esimerkiksi hiilen muu kuin energiakäyttö lannoitteiden tuotannon syöttöaineena ja muiden petrokemian tuotteiden syöttöaineena.

4.2.	Josta: Liikenne Muu kuin energiakäyttö kaikilla liikenteen aloilla.

4.3.	Josta: Muut alat Muu kuin energiakäyttö luokissa Kaupalliset ja julkiset palvelut, Asuminen, Maatalous ja Muualle luokittelematon.

1.2.3 Energian loppukäytön erittely

1. Energian loppukulutus

2. Teollisuus

2.1.	Josta: Rauta- ja terästeollisuus:

2.2.	Josta: Kemian- ja petrokemianteollisuus

2.3.	Josta: Muut kuin rautametallit

2.4.	Josta: Ei-metalliset mineraalit

2.5.	Josta: Kulkuneuvot

2.6.	Josta: Koneet

2.7.	Josta: Kaivostoiminta ja louhinta

2.8.	Josta: Elintarvikkeet, juomat ja tupakka

2.9.	Josta: Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus

2.10.

Josta: Puu ja puutuotteet

2.11.

Josta: Rakentaminen

2.12.

Josta: Tekstiili ja nahka

2.13.

Josta: Muualle luokittelematon – teollisuus

3. Liikenne

3.1.	Josta: Rautatieliikenne

3.2.	Josta: Kotimaan vesiliikenne

3.3.	Josta: Muualle luokittelematon – liikenne

4. Muut alat

4.1.	Josta: Kaupalliset ja julkiset palvelut

4.2.

Josta: Asuminen

4.2.1.

Asuminen, josta: Tilojen lämmitys

4.2.2.

Asuminen, josta: Tilojen jäähdytys

4.2.3.

Asuminen, josta: Veden lämmitys

4.2.4.

Asuminen, josta: Ruoanlaitto

4.2.5.

Asuminen, josta: Muut käyttötarkoitukset

4.3.	Josta: Maatalous/Metsätalous

4.4.	Josta: Kalatalous

4.5.	Josta: Muualle luokittelematon – muu

1.2.4 Tuonti ja vienti

Tuonti alkuperämaittain ja vienti kohdemaittain.

Koskee antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä, ruskohiiltä, puristehiiltä, koksaamokoksia, kivihiilitervaa, ruskohiilibrikettejä, turvetta, turvetuotteita sekä öljyliusketta ja -hiekkaa.

1.3 Lämpöarvot

Koskee antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä, ruskohiiltä, puristehiiltä, koksaamokoksia, kaasukoksia, kivihiilitervaa, ruskohiilibrikettejä, turvetta, turvetuotteita sekä öljyliusketta ja öljypitoista hiekkaa.

Sekä brutto- että nettolämpöarvot on ilmoitettava seuraavien keskeisten aggregaattien osalta:

1. Tuotanto

2. Tuonti

3. Vienti

4. Käytetty koksaamoissa

5. Käytetty masuuneissa

6. Käytetty päätoimisten tuottajien sähkön erillistuotantolaitoksissa, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa ja lämpölaitoksissa

7. Käytetty teollisuudessa

8. Muihin käyttötarkoituksiin

1.4 Mittayksiköt

1. Energiamäärät

103 tonnia

Poikkeus: kaasujen osalta (kaasulaitoskaasu, koksikaasu, masuunikaasu ja muut talteen otetut kaasut) mitataan suoraan energiasisältö, ja käytettävä yksikkö on tämän vuoksi TJ (bruttolämpöarvon pohjalta).

2. Lämpöarvot

MJ/tonni

1.5 Poikkeukset ja vapautukset

Ei sovelleta.

2. MAAKAASU

2.1 Tarkasteltavat energiatuotteet

Tämä tietojen keruu koskee maakaasua, johon sisältyvät pääosin metaanista koostuvat maanalaisten esiintymien kaasut riippumatta siitä, ovatko ne nestemäisessä vai kaasumaisessa muodossa.

Tähän sisältyvät sekä ”kaasukentillä tuotettu kaasu”, joka on peräisin ainoastaan kaasumaisia hiilivetyjä tuottavilta kentiltä, että ”öljyntuotannon yhteydessä talteen otettu kaasu”, jota tuotetaan raakaöljyn ohella, ja hiilikaivoksista (hiilikaivoskaasu) tai hiilijuonteista (hiilijuonnekaasu) talteen otettu metaani.

Siihen eivät sisälly biomassan anaerobisesta mädätyksestä syntyvät kaasut (esim. kaatopaikka- tai jätevedenpuhdistuksen biokaasu) eikä kaasulaitoskaasu.

2.2 Aggregaattiluettelo

Seuraava aggregaattiluettelo on ilmoitettava kaikista edellisessä kohdassa luetelluista energiatuotteista, jollei toisin ilmoiteta.

2.2.1 Hankinta- ja muuntosektori

Seuraavien aggregaattien osalta on ilmoitettava sekä tilavuuksina että energiayksiköinä ilmaistut määrät ja brutto- ja nettolämpöarvot.

1. Kotimainen tuotanto

Kaikki myyntikelpoinen kuivan kaasun tuotanto kansallisten rajojen sisällä, offshore-tuotanto mukaan luettuna. Tuotanto mitataan puhdistamisen sekä maakaasukondensaattien ja rikin erottamisen jälkeen.

Tähän eivät sisälly tuotantohäviöt eivätkä takaisin injektoidut, purkautuneet tai soihdutukseen käytetyt määrät.

Tähän sisältyvät maakaasuteollisuudessa, kaasun tuotannossa, putkistoissa ja käsittelylaitoksissa käytetyt määrät.

1.1.	Josta: Öljyntuotannon yhteydessä vapautunut kaasu Maakaasua, joka on tuotettu raakaöljyn yhteydessä.

1.2.	Josta: Kaasukentillä tuotettu kaasu Maakaasua, joka on peräisin ainoastaan kaasumaisia hiilivetyjä tuottavilta kentiltä.

1.3.	Josta: Hiilikaivoskaasu Hiilikaivoksissa tai hiilijuonteista tuotettua metaania, joka on johdettu maan pinnalle ja joka kulutetaan kaivoksissa tai johdetaan putkia pitkin kuluttajille.

2. Muista lähteistä

Maakaasuun sekoitetut ja seoksena kulutetut polttokaasut.

2.1.	Josta: Öljytuotteista Laadun, esim. lämpösisällön, nostamiseen tarkoitettu nestekaasu.

2.2.	Josta: Hiilestä Maakaasuun sekoitettavaksi valmistettu kaasu

2.3.	Josta: Uusiutuvista Maakaasuun sekoitettavaksi tarkoitettu biokaasu

3. Tuonti

4. Vienti

5. Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet

6. Varastomuutokset

Varastojen kasvu osoitetaan negatiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen positiivisena lukuna.

7. Bruttokulutus

8. Tilastoerot

Lämpöarvojen ilmoittamisvaatimusta ei sovelleta tähän.

9. Hyödynnettävissä oleva kaasu: alku- ja loppuvarastot

Kaasumäärät, jotka ovat toimitettavissa minkä hyvänsä panos-tuotossyklin aikana. Tällä tarkoitetaan hyödynnettävissä olevaa maakaasua, joka on varastoitu erikoisvarastoihin (ehtyneisiin kaasu- ja/tai öljykenttiin, pohjaveteen, suolaesiintymiin, sekaesiintymiin tai muihin) sekä nesteytetyn maakaasun varastoja. Suojakaasu olisi jätettävä tämän ulkopuolelle.

Lämpöarvojen ilmoittamisvaatimusta ei sovelleta tähän.

10. Purkautunut kaasu

Tuotantopaikalla tai kaasunkäsittelylaitoksessa ilmaan päästetyn kaasun määrä.

Lämpöarvojen ilmoittamisvaatimusta ei sovelleta tähän.

11. Soihdutettu kaasu

Tuotantopaikalla tai kaasunkäsittelylaitoksessa soihduissa poltetun kaasun määrä.

Lämpöarvojen ilmoittamisvaatimusta ei sovelleta tähän.

12. Muuntosektori yhteensä

Polttoainemäärät, jotka on käytetty energian primääriin tai sekundääriin muuntamiseen (esim. maakaasu sähköksi) tai jotka on käytetty muuntamiseen johdetuiksi energiatuotteiksi (esim. maakaasu metanoliksi).

12.1.

Josta: Päätoimisten tuottajien sähkön erillistuotantolaitokset

12.2.

Josta: Omaan käyttöön tuottajien sähkön erillistuotantolaitokset

12.3.

Josta: Päätoimisen tuottajan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset

12.4.

Josta: Omaan käyttöön tuottajien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset

12.5.

Josta: Päätoimisten tuottajien lämpölaitokset

12.6.

Josta: Omaan käyttöön tuottajien lämpölaitokset

12.7.

Josta: Kaasulaitokset

12.8.

Josta: Koksaamot

12.9.

Josta: Masuunit

12.10.

Josta: Kaasun muunto nesteiksi

Nesteyttämisessä raaka-aineena käytetyt maakaasumäärät, esim. metanolin tuotantoprosessiin syötettävät polttoainemäärät, jotka muunnetaan metanoliksi.

12.11.

Josta: Luokittelematon – muuntaminen

2.2.2 Energiasektori

1. Energiasektori yhteensä

1.1.	Josta: Hiilikaivokset

1.2.	Josta: Öljyn ja kaasun tuotanto

1.3.	Josta: Syötöt öljynjalostamoille

1.4.	Josta: Koksaamot

1.5.	Josta: Masuunit

1.6.	Josta: Kaasulaitokset

1.7.	Josta: Sähkön erillistuotantolaitokset, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset sekä lämpölaitokset

1.8.	Josta: Nesteyttäminen (LNG) tai kaasuttaminen

1.9.	Josta: Kaasun muunto nesteiksi

1.10.

Josta: Muualle luokittelematon – energiasektori

2. Jakelun ja kuljetuksen aikana tapahtuneet häviöt

2.2.3 Energian loppukäytön erittely

Maakaasun kulutus on ilmoitettava kaikista seuraavista aggregaateista sekä energiakäytön että (soveltuvin osin) muun kuin energiakäytön osalta erikseen:

1. Loppukulutus yhteensä

Energian loppukäyttö ja muu kuin energiakäyttö on ilmoitettava tästä nimikkeestä erikseen.

2. Liikenne

2.1.

Josta: Maantieliikenne

Sisältää sekä paineistetun maakaasun (CNG) että biokaasun.

2.1.1.

Josta: Biokaasun osuus maantieliikenteessä

2.2.	Josta: Putkijohtokuljetus

2.3.	Josta: Muualle luokittelematon – liikenne

3. Teollisuus

3.1.	Josta: Rauta- ja terästeollisuus

3.2.	Josta: Kemian- ja petrokemianteollisuus

3.3.	Josta: Muut kuin rautametallit

3.4.	Josta: Ei-metalliset mineraalit

3.5.	Josta: Kulkuneuvot

3.6.	Josta: Koneet

3.7.	Josta: Kaivostoiminta ja louhinta

3.8.	Josta: Elintarvikkeet, juomat ja tupakka

3.9.	Josta: Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus

3.10.

Josta: Puu ja puutuotteet

3.11.

Josta: Rakentaminen

3.12.

Josta: Tekstiili ja nahka

3.13.

Josta: Muualle luokittelematon – teollisuus

4. Muut alat

4.1.	Josta: Kaupalliset ja julkiset palvelut

4.2.

Josta: Asuminen

4.2.1.

Asuminen, josta: Tilojen lämmitys

4.2.2.

Asuminen, josta: Tilojen jäähdytys

4.2.3.

Asuminen, josta: Veden lämmitys

4.2.4.

Asuminen, josta: Ruoanlaitto

4.2.5.

Asuminen, josta: Muut käyttötarkoitukset

4.3.	Josta: Maatalous/Metsätalous

4.4.	Josta: Kalatalous

4.5.	Josta: Muualle luokittelematon – muu

2.2.4 Tuonti ja vienti

Ilmoitetaan sekä maakaasun kokonaismäärät että sen nestekaasuosan määrät alkuperämaittain tuonnin osalta ja kohdemaittain viennin osalta.

2.2.5 Kaasun varastointikapasiteetti

1. Nimi

Varastointilaitoksen sijaintipaikan nimi.

2. Tyyppi

Varaston tyyppi, kuten ehtynyt kaasukenttä, suolaesiintymä jne.

3. Käytettävissä oleva kapasiteetti

Varaston kokonaiskapasiteetti vähennettynä suojakaasun määrä. Suojakaasu on sen kaasun kokonaistilavuus, jota tarvitaan pysyväksi varastoksi, jotta maanalaisten varastosäiliöiden riittävä paine ja toimituskyky voidaan pitää yllä koko toimitussyklin ajan.

4. Huipputeho

Enimmäisnopeus, jolla kaasua voidaan poistaa kyseisestä varastosta; tämä vastaa enimmäispoistokapasiteettia.

2.3 Mittayksiköt

1. Energiamäärät	Jollei toisin ilmoiteta, maakaasumäärät ilmoitetaan niiden energiasisällön mukaisesti eli bruttolämpöarvoon perustuvina TJ:ina. Jos fyysisiä määriä edellytetään, käytetään yksikkönä 106 m3:ä, kun oletetaan kaasun perusolosuhteet (15 °C, 101,325 kPa).
2. Lämpöarvot	KJ/m3, kun oletetaan kaasun perusolosuhteet (15 °C, 101,325 kPa).
3. Varaston käytettävissä oleva kapasiteetti	106 m3, kun oletetaan kaasun perusolosuhteet (15 °C, 101,325 kPa).
4. Huipputeho	106 m3/päivä, kun oletetaan kaasun perusolosuhteet (15 °C, 101,325 kPa).

2.4 Poikkeukset ja vapautukset

Ei sovelleta.

3. SÄHKÖ JA LÄMPÖ

3.1 Tarkasteltavat energiatuotteet

Tämä luku koskee lämpöä ja sähköä.

3.2 Aggregaattiluettelo

Seuraava aggregaattiluettelo on ilmoitettava kaikista edellisessä kohdassa luetelluista energiatuotteista, jollei toisin ilmoiteta.

Liitettä A sovelletaan termeihin, joita ei selitetä erikseen tässä luvussa. Luvuissa 1, 2, 4 ja 5 annettuja määritelmiä ja yksiköitä sovelletaan energiatuotteisiin, jotka kuuluvat kiinteisiin polttoaineisiin ja valmistettuihin kaasuihin, maakaasuun, öljyyn ja öljytuotteisiin sekä uusiutuvaan energiaan ja jätteen energiakäyttöön.

3.2.1 Hankinta- ja muuntosektori

Seuraavia erityismääritelmiä sovelletaan tämän luvun sähkö- ja lämpöaggregaatteihin:

—	Sähkön bruttotuotanto : kaikki kyseeseen tulevien tuotantoyksiköiden (pumppuvoimalat mukaan luettuina) yhteenlaskettu sähköenergian tuotanto päägeneraattoreiden antoliittimistä mitattuna.

—

Lämmön bruttotuotanto : laitosten tuottaman lämmön kokonaismäärä, kuumia nestevirtoja hyödyntävien laitosten oheistoimintojen (tilojen lämmitys, nestemäisen polttoaineen lämmitys jne.) käyttämä lämpö, laitoksen ja verkoston lämmönvaihtimien häviöt sekä kemiallisista prosesseista saatu primäärienergiana käytetty lämpö mukaan luettuina.

—	Sähkön nettotuotanto : sähköenergian bruttotuotanto vähennettynä generaattoreiden apulaitteiden kuluttama energia sekä häviöt päägeneraattorin muuntajissa.

—	Lämmön nettotuotanto : jakelujärjestelmään toimitettu lämpö ulostulo- ja paluuvirran mittauksilla määritettynä.

Seuraavassa taulukossa mainitut aggregaatit on ilmoitettava erikseen sekä päätoimisten tuottajien laitosten että omaan käyttöön tuottajien laitosten osalta. Näiden kahden laitostyypin sisällä on ilmoitettava sähkön ja lämmön brutto- ja nettotuotanto erillisten sähköntuotantolaitosten, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten ja erillisten lämpölaitosten osalta erikseen aina soveltuvin osin seuraavista aggregaateista:

1. Kokonaistuotanto

1.1.	Josta: Ydinvoima

1.2.

Josta: Vesivoima

1.2.1.

Josta: Pumppuvoimaloista tuotetun vesivoiman osuus

1.3.	Josta: Geoterminen energia

1.4.	Josta: Aurinkoenergia

1.5.	Josta: Vuorovesi-, aalto-, merienergia

1.6.	Josta: Tuulivoima

1.7.	Josta: Polttoaineet Syttymis- tai palamiskelpoiset polttoaineet, eli polttoaineet, jotka reagoidessaan hapen kanssa aiheuttavat merkittävän lämpötilannousun ja joita poltetaan sellaisenaan sähkön ja/tai lämmön tuottamiseksi.

1.8.	Josta: Lämpöpumput Lämpöpumppujen lämmöntuotanto ainoastaan, jos lämpö myydään kolmansille osapuolille (eli jos tuotanto kuuluu muuntosektorille).

1.9.	Josta: Sähkökattilat Sähkökattiloiden tuottaman lämmön määrä, kun lämpö myydään kolmansille osapuolille.

1.10.

Josta: Kemiallisista prosesseista saatu lämpö

Lämpö, joka on peräisin prosesseista ilman energiapanosta, kuten kemiallinen reaktiolämpö.

Tähän ei sisälly jätelämpö, joka on peräisin energiaa käyttävistä prosesseista ja joka olisi ilmoitettava vastaavan polttoaineen tuottamana lämpönä.

1.11.

Josta: Muut lähteet (täsmennettävä)

Seuraavassa taulukossa mainitut aggregaatit on ilmoitettava kokonaisarvoina ja soveltuvin osin erikseen sähkön ja lämmön osalta. Seuraavan taulukon kolmea ensimmäistä aggregaattia varten olisi laskettava määrät edellisen taulukon mukaisista arvoista; saatujen arvojen olisi vastattava edellisen taulukon mukaisesti ilmoitettuja arvoja.

1. Kokonaisbruttotuotanto

2. Laitoksen oma käyttö

3. Kokonaisnettotuotanto

4. Tuonti

Ks. myös selitys kohdassa 5 ”Vienti”.

5. Vienti

Sähkömäärät katsotaan tuonniksi tai vienniksi, kun ne ovat ylittäneet maan poliittiset rajat, riippumatta siitä, onko tulliselvitys tehty. Jos sähkö kulkee jonkin maan kautta, määrä olisi ilmoitettava sekä tuontina että vientinä.

6. Käytetty lämpöpumpuissa

7. Käytetty sähkökattiloissa

8. Käytetty pumppuvoimaksi

9. Käytetty sähköntuotantoon

10. Toimitettu energia

Sähkön osalta: kaikkien kyseisen maan voimalaitosten toimittaman sähköenergian nettotuotannon summa, josta on vähennetty samanaikaisesti lämpöpumppuihin, sähkövoimalla toimiviin höyrykattiloihin tai pumppaukseen käytetty määrä sekä vähennetty vienti ulkomaille tai lisätty tuonti ulkomailta.

Lämmön osalta: kyseisen maan kaikkien laitosten myytäväksi tuottaman lämmön nettotuotannon summa, josta on vähennetty sähkön tuotantoon käytetty määrä sekä vähennetty vienti ulkomaille tai lisätty tuonti ulkomailta.

11. Siirto- ja jakeluhäviöt

Kaikki siirrosta ja jakelusta johtuvat energia- ja lämpöhäviöt.

Sähkön osalta tähän sisältyvät häviöt muuntajissa, joita ei katsota voimalaitosten kiinteiksi osiksi.

12. Kokonaiskulutus (laskettu)

13. Tilastoero

14. Kokonaiskulutus (havaittu)

Seuraavassa taulukossa luetelluista polttoaineista tuotettu sähkö, myyty lämpö ja käytetyt polttoainemäärät, niitä vastaava kokonaisenergia mukaan luettuna, on ilmoitettava erikseen päätoimisen tuottajan laitosten ja omaan käyttöön tuottajien laitosten osalta. Näiden kahden laitostyypin sisällä tällainen sähkön ja lämmön tuotanto on ilmoitettava erillisistä sähköntuotantolaitoksista, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksista sekä erillisistä lämpölaitoksista soveltuvin osin erikseen.

1. Kiinteät polttoaineet ja valmistetut kaasut:

1.1. Antrasiitti

1.2. Koksikivihiili

1.3. Muu bituminen kivihiili

1.4. Puolibituminen kivihiili

1.5. Ruskohiili

1.6. Turve

1.7. Puristehiili

1.8. Koksaamokoksi

1.9. Kaasukoksi

1.10. Kivihiiliterva

1.11. BKB (Ruskohiilibriketit)

1.12. Kaasulaitoskaasu

1.13. Koksikaasu

1.14. Masuunikaasu

1.15. Muut talteen otetut kaasut

1.16. Turvetuotteet

1.17. Öljyliuske ja -hiekka

2. Öljy ja öljytuotteet:

2.1. Raakaöljy

2.2. Maakaasukondensaatti

2.3. Jalostamokaasu

2.4. Nestekaasu

2.5. Teollisuusbensiini

2.6. Lentopetroli

2.7. Muu petroli

2.8. Dieselöljy / kevyt polttoöljy (keskitisle)

2.9. Raskas polttoöljy

2.10. Bitumi (myös orimulsion)

2.11. Öljykoksi

2.12. Muut öljytuotteet

3. Maakaasu

4. Uusiutuva energia ja jätteen energiakäyttö

4.1. Teollisuusjäte (uusiutumaton)

4.2. Yhdyskuntajäte (uusiutuva)

4.3. Yhdyskuntajäte (uusiutumaton)

4.4. Kiinteät biopolttoaineet

4.5. Biokaasut

4.6. Biodiesel

4.7. Muut nestemäiset biopolttoaineet

3.2.2 Sähkön ja lämmön kulutus energiasektorilla

1. Energiasektori yhteensä

Lukuun ottamatta voimalaitoksen omaa käyttöä sekä käyttöä pumppuvoimaksi, lämpöpumppuihin ja sähkökattiloihin.

1.1.	Josta: Hiilikaivokset

1.2.	Josta: Öljyn ja kaasun tuotanto

1.3.	Josta: Puristehiililaitokset

1.4.	Josta: Koksaamot

1.5.	Josta: Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset

1.6.	Josta: Kaasulaitokset

1.7.	Josta: Masuunit

1.8.	Josta: Öljynjalostamot

1.9.	Josta: Ydinteollisuus

1.10.

Josta: Kivihiilen nesteyttämislaitokset

1.11.

Josta: Nesteyttämis- (LNG) / jälleenkaasutuslaitokset

1.12.

Josta: Kaasuttamislaitokset (biokaasu)

1.13.

Josta: Kaasun muunto nesteiksi

1.14.

Josta: Puuhiilen tuotantolaitokset

1.15.

Josta: Muualle luokittelematon – energiasektori

3.2.3 Energian loppukäytön erittely

1. Teollisuus

1.1.	Josta: Rauta- ja terästeollisuus

1.2.	Josta: Kemian- ja petrokemianteollisuus

1.3.	Josta: Muut kuin rautametallit

1.4.	Josta: Ei-metalliset mineraalit

1.5.	Josta: Kulkuneuvot

1.6.	Josta: Koneet

1.7.	Josta: Kaivostoiminta ja louhinta

1.8.	Josta: Elintarvikkeet, juomat ja tupakka

1.9.	Josta: Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus

1.10.

Josta: Puu ja puutuotteet

1.11.

Josta: Rakentaminen

1.12.

Josta: Tekstiili ja nahka

1.13.

Josta: Muualle luokittelematon – teollisuus

2. Liikenne

2.1.	Josta: Rautatieliikenne

2.2.	Josta: Putkijohtokuljetus

2.3.	Josta: Maantieliikenne

2.4.	Josta: Muualle luokittelematon – liikenne

3. Asuminen

3.1.	Asuminen, josta: Tilojen lämmitys

3.2.	Asuminen, josta: Tilojen jäähdytys

3.3.	Asuminen, josta: Veden lämmitys

3.4.	Asuminen, josta: Ruoanlaitto

3.5.	Asuminen, josta: Valaistus ja sähkölaitteet Tämä koskee ainoastaan sähköä.

3.6.	Asuminen, josta: Muut käyttötarkoitukset

4. Kaupalliset ja julkiset palvelut

5. Maatalous/Metsätalous

6. Kalatalous

7. Muualle luokittelematon – muu

3.2.4 Tuonti ja vienti

Sähkö- ja lämpöenergiamäärien tuonti ja vienti maittain.

3.2.5 Omaan käyttöön tuottajien sähkön ja lämmön nettotuotanto

Omaan käyttöön tuottavien sähkön- ja lämmöntuottajien sähkön ja lämmön nettotuotanto on ilmoitettava sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksista, erillisistä sähköntuotantolaitoksista ja erillisistä lämpölaitoksista erikseen seuraavien laitosten tai toimintojen osalta.

1. Energiasektori yhteensä

1.1.	Josta: Hiilikaivokset

1.2.	Josta: Öljyn ja kaasun tuotanto

1.3.	Josta: Puristehiililaitokset

1.4.	Josta: Koksaamot

1.5.	Josta: Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset

1.6.	Josta: Kaasulaitokset

1.7.	Josta: Masuunit

1.8.	Josta: Öljynjalostamot

1.9.	Josta: Kivihiilen nesteyttämislaitokset

1.10.

Josta: Nesteyttämis- (LNG) / jälleenkaasutuslaitokset

1.11.

Josta: Kaasuttamislaitokset (biokaasu)

1.12.

Josta: Kaasun muunto nesteiksi

1.13.

Josta: Puuhiilen tuotantolaitokset

1.14.

Josta: Muualle luokittelematon – energiasektori

2. Liikenne

2.1.	Josta: Rautatieliikenne

2.2.	Josta: Putkijohtokuljetus

2.3.	Josta: Maantieliikenne

2.4.	Josta: Muualle luokittelematon – liikenne

3. Kaikki muut toimialat: sama kuin kohdassa 3.2.3 ”Energian loppukäytön erittely” annettu aggregaattiluettelo.

3.3 Sähkön ja lämmön tuotantoa koskevat rakennetiedot

3.3.1 Sähköntuotannon maksiminettokapasiteetti ja huippukuorma

Kapasiteetti olisi ilmoitettava kyseisen raportointivuoden joulukuun 31 päivänä.

Siihen sisältyy sekä erillisten sähköntuotantolaitosten että sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten sähköntuotantokapasiteetti.

Sähköntuotannon maksiminettokapasiteetti on kaikkien eri laitosten omien maksiminettokapasiteettien summa tietyn toimintajakson aikana. Tätä tietojen keruuta varten toimintajaksoksi katsotaan yhtämittainen käyttö, joka käytännössä kestää vähintään 15 tuntia vuorokaudessa. Maksiminettokapasiteetti on enimmäisteho, jonka oletetaan olevan pelkkää pätötehoa ja joka voidaan toimittaa jatkuvasti verkkoon antopisteestä, kun koko laitos on toiminnassa. Huippukuorma määritellään kyseisen maan verkon tai verkkoyhdistelmän absorboiman tai sille toimitetun tehon suurimmaksi arvoksi.

Sähköntuotannon maksiminettokapasiteetti on ilmoitettava erikseen sekä päätoimisten tuottajien laitosten että omaan käyttöön tuottajien laitosten osalta.

1. Yhteensä

2. Ydinvoima

3. Vesivoima

3.1.	Josta: Sekalaitokset

3.2.	Josta: Pelkkä pumppuvoimala

4. Geoterminen energia

5. Aurinkoenergia

6. Aurinkolämpö

7. Vuorovesi-, aalto-, merienergia

8. Tuulivoima

9. Polttoaineet

9.1.	Josta: Höyrykattilat

9.2.	Josta: Polttomoottorit

9.3.	Josta: Kaasuturbiinit

9.4.	Josta: Kombivoimalaitokset

9.5.	Josta: Muu Täsmennettävä, jos käytetään ilmoituksessa.

Seuraavat huippukuormaa koskevat tiedot on ilmoitettava verkon osalta:

10. Huippukuorma

11. Käytettävissä oleva kapasiteetti huipputehon aikana

12. Huippukuorman esiintymispäivä ja -aika

3.3.2 Polttoaineiden sähköntuotannon maksiminettokapasiteetti

Polttoaineilla tuotetun sähkön maksiminettokapasiteetti on ilmoitettava sekä päätoimisilta tuottajilta että omaan käyttöön tuottajilta ja erikseen jokaisesta seuraavassa taulukossa mainitusta, joko yhtä tai useaa polttoainetta käyttävästä laitostyypistä. Kaikkiin useita polttoaineita käyttäviä laitoksia koskeviin kohtiin on liitettävä ilmoitus siitä, mikä polttoainetyyppi on primäärinen ja mitkä ovat vaihtoehtoisia polttoaineita.

1. Yhtä polttoainetta käyttävät laitokset:

1.1. Kivihiiltä tai kivihiilituotteita polttavat

Tähän sisältyvät koksikaasun, masuunikaasun ja konverttikaasun kapasiteetit.

1.2. Nestemäisiä polttoaineita polttavat

Tähän sisältyy jalostamokaasun kapasiteetti.

1.3. Maakaasua polttavat

Tähän sisältyy kaasulaitoskaasun kapasiteetti.

1.4. Turvetta polttavat

1.5. Uusiutuvia polttoaineita ja jätteitä polttavat

2. Useita polttoaineita polttavat, kiinteät ja nesteet

3. Useita polttoaineita polttavat, kiinteät ja maakaasu

4. Useita polttoaineita polttavat, nesteet ja maakaasu

5. Useita polttoaineita polttavat, kiinteät, nesteet ja maakaasu

Useita polttoaineita polttaviin järjestelmiin sisältyvät ainoastaan sellaiset yksiköt, joissa voidaan jatkuvasti polttaa useampaa kuin yhtä polttoainetyyppiä. Laitokset, joiden yksiköt ovat erillisiä ja eri polttoaineita käyttäviä, olisi jaoteltava soveltuviin, yhtä polttoainetta polttaviin luokkiin.

3.4 Ydinenergiaa koskevat tiedot

Seuraavat ydinenergian siviilikäyttöä koskevat tiedot on ilmoitettava:

1.	Rikastuskapasiteetti Toiminnassa olevien rikastuslaitosten vuotuinen erotustyökapasiteetti (uraanin isotooppien erotus).
2.	Uusien polttoaine-elementtien tuotantokapasiteetti Polttoaineen valmistuslaitosten vuotuinen tuotantokapasiteetti. Sekaoksidipolttoaineen (MOX) valmistuslaitokset jäävät tämän ulkopuolelle.
3.	Sekaoksidipolttoaineen valmistuslaitosten tuotantokapasiteetti Sekaoksidipolttoaineen valmistuslaitosten vuotuinen tuotantokapasiteetti. Sekaoksidipolttoaine (MOX) sisältää sekoituksen plutoniumia ja uraania.
4.	Tuoreiden polttoaine-elementtien tuotanto Valmiiden tuorepolttoaine-elementtien tuotanto ydinpolttoaineen valmistuslaitoksissa. Sauvat tai muut osittaiset tuotteet eivät sisälly tähän. Myös sekaoksidipolttoainetta tuottavat valmistuslaitokset jäävät tämän ulkopuolelle.
5.	Sekaoksidipolttoaine-elementtien (MOX-elementtien) tuotanto Valmiiden uusien polttoaine-elementtien tuotanto sekaoksidipolttoaineen valmistuslaitoksissa. Sauvat tai muut osittaiset tuotteet eivät sisälly tähän.
6.	Ydinlämmöntuotanto Ydinreaktoreissa sähköntuotantoa tai muuta lämmön hyötysovellusta varten tuotetun lämmön kokonaismäärä.
7.	Reaktorista lopullisesti poistettujen säteilytettyjen polttoaine-elementtien keskimääräinen vuotuinen palama. Kyseisen viitevuoden aikana ydinreaktoreista lopullisesti poistettujen polttoaine-elementtien palaman laskettu keskiarvo. Tähän eivät sisälly polttoaine-elementit, jotka on poistettu tilapäisesti ja jotka todennäköisesti ladataan myöhemmin uudestaan.
8.	Uraanin ja plutoniumin tuotanto jälleenkäsittelylaitoksissa Viitevuoden aikana jälleenkäsittelylaitoksissa tuotettu uraani ja plutonium.
9.	Jälleenkäsittelylaitosten kapasiteetti (uraani ja plutonium) Uraanin ja plutoniumin vuotuinen jälleenkäsittelykapasiteetti.

3.5 Mittayksiköt

1. Energiamäärät

Sähkö: GWh

Lämpö: TJ

Kiinteät polttoaineet ja valmistetut kaasut: sovelletaan tämän liitteen luvussa 1 annettuja mittayksiköitä.

Maakaasu: sovelletaan tämän liitteen luvussa 2 annettuja mittayksiköitä.

Öljy ja öljytuotteet: sovelletaan tämän liitteen luvussa 4 annettuja mittayksiköitä.

Uusiutuvat energianlähteet ja jätteet: sovelletaan tämän liitteen luvussa 5 annettuja mittayksiköitä.

Uraani ja plutonium: tHM (raskasmetallitonnia).

2. Kapasiteetti

Sähköntuotantokapasiteetti: MWe

Lämmöntuotantokapasiteetti: MWt

Rikastuskapasiteetti (uraanin isotooppien erotus): tSWU (tuhatta erotustyöyksikköä).

Polttoaine-elementtien valmistuskapasiteetti tHM (raskasmetallitonnia).

3.6 Poikkeukset ja vapautukset

Ranskaan sovelletaan poikkeusta, joka koskee lämpöön liittyvien aggregaattien ilmoittamista. Tämä poikkeus lakkaa heti, kun Ranska pystyy toimittamaan kyseisen ilmoituksen, ja joka tapauksessa viimeistään neljän vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

4. ÖLJY JA ÖLJYTUOTTEET

4.1 Tarkasteltavat energiatuotteet

Jollei toisin ilmoiteta, tämä tietojenkeruu koskee kaikkia seuraavia energiatuotteita:

Energiatuote	Määritelmä
1. Raakaöljy	Raakaöljy on luonnon mineraaliöljyä, joka koostuu hiilivetyjen sekoituksesta sekä niihin liittyvistä epäpuhtauksista, kuten rikistä. Normaalissa pintalämpötilassa ja -paineessa se on nestemuodossa, ja sen fyysiset ominaisuudet (tiheys, viskositeetti jne.) vaihtelevat suuresti. Tähän luokkaan sisältyvät öljyntuotannon yhteydessä tuotetusta maakaasusta ja muusta maakaasusta kentällä tai kaasun erottelussa talteen otetut kondensaatit, jos ne sekoitetaan kaupalliseen raakaöljyyn.
2. Maakaasukondensaatti	Maakaasukondensaatti on nestemäisiä tai nesteytettyjä hiilivetyjä, jotka on otettu talteen maakaasusta erottelulaitoksissa tai kaasunkäsittelylaitoksissa. Maakaasukondensaattiin sisältyy etaania, propaania, butaania (tavallista ja isobutaania), (iso)pentaania sekä raskaampia hiilivetyjä (tunnetaan joskus myös nimellä luonnonbensiini tai laitoskondensaatti).
3. Jalostamojen syöttöaineet	Jalostamon syöttöaine on prosessoitua öljyä, joka on tarkoitettu jatkojalostukseen (esim. suoratislattu polttoöljy tai tyhjiökaasuöljy) ilman sekoitusta. Se muunnetaan lisäkäsittelyllä yhdeksi tai useammaksi komponentiksi ja/tai lopulliseksi tuotteeksi. Tähän määritelmään sisältyvät myös petrokemian teollisuudesta jalostamoteollisuuteen palautetut tuotteet (esim. pyrolyysibensiini, C4-fraktiot, kaasuöljy ja polttoöljyfraktiot).
4. Lisäaineet / hapettavat lisäaineet	Lisäaineet ovat muita kuin hiilivety-yhdisteitä, joita lisätään tai sekoitetaan tuotteeseen sen polttoaineominaisuuksien (oktaani, setaani, kylmäominaisuudet jne.) muuttamiseksi: — hapettavat lisäaineet, kuten alkoholit (metanoli, etanoli), eetterit (kuten MTBE eli metyyli-tert-butyylieetteri, ETBE eli etyyli-tert-butyylieetteri ja TAME eli tert-amyylimetyylieetteri); — esterit (rypsiöljy- tai dimetyyliesteri jne.), — kemialliset yhdisteet (kuten TML, TEL ja pesuaineet). Huom. Tässä luokassa ilmoitettujen lisäaineiden / hapettavien lisäaineiden (alkoholit, eetterit, esterit ja muut kemialliset yhdisteet) määrien olisi liityttävä ainemääriin, jotka on tarkoitettu sekoitettavaksi polttoaineisiin tai polttoainekäyttöön.
4.1. Josta: Biopolttoaineet	Biobensiini ja biodieselit. Sovelletaan luvun 5 ”Uusiutuva energia ja jätteen energiakäyttö” määritelmiä. Tässä luokassa ilmoitetut nestemäisten biopolttoaineiden määrät liittyvät itse biopolttoaineeseen eivätkä siihen nesteiden kokonaismäärään, johon biopolttoaineet sekoitetaan. Tähän ei sisälly mikään sellaisten biopolttoaineiden kauppa, joita ei ole sekoitettu liikenteen polttoaineisiin (eli jotka ovat puhtaassa muodossaan); nämä olisi ilmoitettava luvun 5 mukaisesti. Osana liikenteen polttoaineita myydyt biopolttoaineet olisi ilmoitettava soveltuvan tuotteen kohdalla siten, että biopolttoaineen osuus ilmoitetaan.
5. Muut hiilivedyt	Bitumipitoisesta hiekasta saatu synteettinen raakaöljy, liuskeöljy jne., hiilen nesteyttämisestä saadut nesteet (ks. luku 1), maakaasun muuntamisesta bensiiniksi tuloksena saadut nesteet (ks. luku 2), vety ja emulsifioidut öljyt (esim. orimulsion). Tähän ei sisälly öljyliuskeen tuotanto, johon sovelletaan lukua 1. Liuskeöljyn tuotanto (sekundaarituote) on ilmoitettava luokassa ”Muut hiilivedyt” ja nimikkeellä ”Muista lähteistä”.
6. Jalostamokaasu (nesteyttämätön)	Jalostamokaasuun sisältyy ei-kondensoituvien kaasujen sekoitus, joka koostuu pääasiassa vedystä, metaanista, etaanista ja olefiineista, jotka on saatu jalostamoissa tapahtuneen raakaöljyn tislauksen tai öljytuotteiden käsittelyn (esim. krakkauksen) aikana. Tähän sisältyvät myös petrokemian teollisuudesta palautetut kaasut.
7. Etaani	Luonnostaan kaasumainen suoraketjuinen hiilivety (C2H6), jota saadaan maakaasusta ja jalostamon kaasuvirroista.
8. Nestekaasu	Nestekaasu on kevyitä parafiinisiä hiilivetyjä, jotka on saatu jalostamoprosesseista, raakaöljyn stabiloinnista ja maakaasun käsittelylaitoksista. Nestekaasu koostuu pääosin propaanista (C3H8) ja butaanista (C4Hl0) tai näiden kahden yhdistelmästä. Nestekaasu voi myös sisältää propyleeniä, butyleeniä, isopropyleeniä ja isobutyleeniä. Nestekaasu on yleensä nesteytetty paineen avulla kuljetusta tai varastointia varten.
9. Teollisuusbensiini	Teollisuusbensiini on raaka-aine, joka on tarkoitettu petrokemian teollisuuden käyttöön (esim. etyleenin valmistukseen tai aromaattien tuotantoon) tai bensiinin tuotantoon reformoimalla tai isomeroimalla jalostamossa. Teollisuusbensiini käsittää ainesta tislausalueelta 30–210 °C tai osasta tätä aluetta.
10. Moottoribensiini	Moottoribensiini koostuu kevyiden hiilivetyjen seoksesta tislausalueelta 35–215 °C. Sitä käytetään polttoaineena maalla käytettävissä ottomoottoreissa. Moottoribensiiniin voi sisältyä lisäaineita, hapettavia aineita, oktaaniluvun parantajia, myös lyijy-yhdisteitä kuten TEL ja TML. Tähän sisältyvät moottoribensiinin sekoitusaineet (lukuun ottamatta lisäaineita / hapettavia lisäaineita), esim. alkyloivat, isomeroivat, reformoivat aineet, krakattu bensiini, joka on tarkoitettu käytettäväksi valmiina moottoribensiininä.
10.1. Josta: Biobensiini	Sovelletaan luvun 5 ”Uusiutuva energia ja jätteen energiakäyttö” määritelmiä.
11. Lentobensiini	Moottoripolttoaine, joka on valmistettu erityisesti ilma-alusten mäntämoottoreita varten, jonka oktaaniluku soveltuu moottoriin, jonka jäätymispiste on – 60 °C ja jonka tislausalue on yleensä välillä 30–180 °C.
12. Bensiininomainen lentopetroli (teollisuusbensiininomainen lentopetroli tai JP4)	Tähän sisältyvät kaikki kevyet hiilivetyöljyt, jotka on tarkoitettu käytettäviksi lentokoneiden turbiinimoottoreissa ja joiden tislausalue on 100–250 °C. Niitä saadaan sekoittamalla petroleita ja bensiiniä tai teollisuusbensiinejä siten, että aromaattinen sisältö on enintään 25 tilavuusprosenttia ja höyrynpaine on välillä 13,7–20,6 kPa.
13. Lentopetroli	Lentokoneiden turbiinimoottoreissa käytetty tisle. Sillä on samat tislausominaisuudet, eli tislausalue on 150–300 °C (yleensä ei yli 250 °C), ja leimahduspiste kuin petrolilla. Lisäksi siihen sovelletaan (esim. jäätymispistettä koskevia) erityisvaatimuksia, jotka IATA (Kansainvälinen lentoliikenneliitto) on määrittänyt. Tähän sisältyvät lentopetrolin sekoiteosat.
13.1. Biolentopetroli	Biomassasta saatavia, lentopetroliin sekoitettavia tai sen korvaavia nestemäisiä biopolttoaineita.
14. Muu petroli	Jalostettu öljytisle, jota käytetään muilla toimialoilla kuin lentoliikenteessä. Sen tislausalue on 150–300 °C.
15. Dieselöljy / kevyt polttoöljy (keskitisle)	Dieselöljy / kevyt polttoöljy on pääosin keskiraskas tisle, jonka tislausalue on 180–380 °C. Siihen sisältyvät sekoiteosat. Saatavilla on useita laatuja käyttötarkoituksen mukaisesti:
15.1. Josta: Ajoneuvoissa käytettävä dieselpolttoaine	Puristussytytysmoottoreilla varustettuihin kulkuneuvoihin (autot, rekat jne.) tarkoitettu dieselöljy, jonka rikkipitoisuus on yleensä vähäinen.
15.1.1. Kohdasta 15.1, josta: Biodieselit	Sovelletaan luvun 5 ”Uusiutuva energia ja jätteen energiakäyttö” määritelmiä.
15.2. Josta: Lämmitysöljy ja muut kevyet polttoöljyt	Kevyt lämmitysöljy teolliseen ja kaupalliseen käyttöön, meriliikenteen ja rautatieliikenteen käyttämä dieselöljy, muu kaasuöljy, myös raskaat kaasuöljyt, joiden tislausalue on 380–540 °C ja joita käytetään petrokemian raaka-aineina.
16. Polttoöljy	Tähän sisältyvät kaikki muut (raskaat) polttoöljyt (myös sekoittamalla saadut). Kinemaattinen viskositeetti on yli 10 cSt lämpötilassa 80 °C. Leimahduspiste on aina yli 50 °C ja tiheys aina suurempi kuin 0,90 kg/l.
16.1. Josta: Vähärikkinen	Raskas polttoöljy, jonka rikkipitoisuus on alle 1 %.
16.2. Josta: Runsasrikkinen	Raskas polttoöljy, jonka rikkipitoisuus on vähintään 1 %.
17. Raskasbensiini ja muu teollisuusbensiini	Jalostettuja keskiraskaita tisleitä, joiden tislausalue on sama kuin teollisuusbensiinin/petrolin. Ne voidaan jaotella edelleen: Teollisuusbensiini (SBP): Kevyitä öljyjä, joiden tislausalue on 30–200 °C. Teollisuusbensiiniä on 7–8 laatua, jotka eroavat toisistaan tislausalueesta valitun osan mukaisesti. Laadut määritellään lämpötilaeron mukaisesti 5 tilavuusprosentin ja 90 tilavuusprosentin tislauspisteen välillä (joka on enintään 60 °C). Raskasbensiini: Teollisuusbensiini, jonka leimahduspiste on yli 30 °C. Raskasbensiinin tislausalue on 135–200 °C.
18. Voiteluaineet	Tislauksen sivuotteena tuotettuja hiilivetyjä, joita käytetään pääasiassa kitkan vähentämiseen pintojen väliltä. Niihin sisältyvät kaikki voiteluöljyn käyttölaadut värttinäöljystä sylinteriöljyyn sekä kaikki rasvoissa ja moottoriöljyissä käytetyt laadut sekä kaikenlaatuiset voiteluöljyjakeet.
19. Bitumi	Kiinteä, puolikiinteä tai viskoosinen hiilivety, jolla on kolloidinen rakenne, väriltään ruskeasta mustaan, saadaan raakaöljyn tislausjäämänä atmosfäärisestä tislauksesta saatujen raakaöljyn tislausjäämien tyhjiötislauksessa. Bitumi tunnetaan myös usein asfalttina ja sitä käytetään pääasiassa tierakentamisessa ja kattomateriaalina. Tähän sisältyvät nesteytetty bitumi ja bitumiliuos.
20. Parafiinivahat	Nämä ovat tyydytettyjä alifaattisia hiilivetyjä. Tällaiset vahat ovat jäämiä, joita saadaan poistettaessa vahaa voiteluöljyistä. Niillä on kiderakenne, jonka hienokiteisyys vastaa niiden laatua. Niiden pääominaisuudet ovat seuraavat: ne ovat värittömiä, hajuttomia ja läpikuultavia ja niiden sulamispiste on yli 45 °C.
21. Öljykoksi	Musta, kiinteä sivutuote, jota saadaan pääasiassa krakkaamalla ja karbonoimalla öljypohjaisia syöttöaineita, tyhjiötislauksen jäämiä, tervaa ja pikeä esimerkiksi hidastetussa koksaus- tai nestekoksausprosessissa. Se koostuu pääosin hiilestä (90–95 %) ja sen tuhkapitoisuus on alhainen. Sitä käytetään syöttöaineena koksaamoissa terästeollisuutta varten, lämmitykseen, elektrodien valmistukseen sekä kemikaalien valmistukseen. Kaksi tärkeintä tyyppiä ovat ”vihreä koksi” ja ”kalsinoitu koksi”. Tähän sisältyy myös ”katalyyttikoksi”, jota kertyy katalyyttiin jalostusprosessin aikana; tällaista koksia ei voida ottaa talteen, ja se yleensä poltetaan jalostamopolttoaineena.
22. Muut tuotteet	Kaikki edellä erikseen mainitsemattomat tuotteet, esimerkiksi terva ja rikki. Tähän sisältyvät jalostamoissa tuotetut aromaatit (esim. BTX tai bentseeni, tolueeni ja ksyleeni) ja olefiinit (esim. propyleeni).

4.2 Aggregaattiluettelo

Seuraava aggregaattiluettelo on ilmoitettava kaikista edellisessä kohdassa luetelluista energiatuotteista, jollei toisin ilmoiteta.

4.2.1 Raakaöljyn, maakaasukondensaatin, jalostamojen syöttöaineiden, lisäaineiden ja muiden hiilivetyjen hankinta:

Seuraava taulukko koskee raakaöljyä, maakaasukondensaattia, jalostamojen syöttöaineita, lisäaineita / hapettavia lisäaineita (ja niiden bio-osuutta) ja muita hiilivetyjä:

1. Kotimainen tuotanto

Ei koske jalostamojen syöttöaineita ja biopolttoaineita.

Muista lähteistä, Lisäaineet, Biopolttoaineet ja Muut hiilivedyt, joiden tuotanto on jo katettu muissa polttoainetaseissa.

Ei koske raakaöljyä, maakaasukondensaattia eikä jalostamojen syöttöaineita.

2.1.	Josta: Hiilestä Tähän sisältyvät nesteet, jotka on tuotettu kivihiilen nesteyttämislaitoksissa, ja koksaamoiden nestemäiset tuotteet.

2.2.	Josta: Maakaasusta Synteettisen bensiinin valmistaminen voi edellyttää maakaasua syöttöaineena. Metanolin valmistukseen käytetty kaasumäärä ilmoitetaan luvun 2 mukaisesti, ja saatu metanoli ilmoitetaan tässä.

2.3.	Josta: Uusiutuvista Sisältää biopolttoaineet, jotka on tarkoitettu liikenteen polttoaineisiin sekoitettaviksi. Tuotanto ilmoitetaan luvun 5 mukaisesti, ja sekoitukseen tarkoitettavat määrät ilmoitetaan tässä.

3.	Palautukset petrokemian alalta Valmiit tai puolivalmiit tuotteet, jotka palautetaan loppukäyttäjiltä jalostamoihin käsittelyä, sekoittamista tai myyntiä varten. Nämä ovat yleensä petrokemian teollisuuden sivutuotteita. Sovelletaan ainoastaan jalostamojen syöttöaineisiin.

4.	Siirretyt tuotteet Maahantuodut öljytuotteet, jotka on uudelleenluokiteltu syöttöaineiksi uutta jalostamokäsittelyä varten ilman toimitusta loppukäyttäjille. Sovelletaan ainoastaan jalostamojen syöttöaineisiin.

Tuonti ja vienti

Sisältää prosessointisopimusten nojalla tuodut ja viedyt raakaöljy- ja tuotemäärät (eli jalostamisen toisen laskuun). Raakaöljy ja maakaasukondensaatti olisi ilmoitettava varsinaisesta alkuperämaasta tulevaksi; jalostamojen syöttöaineet ja lopulliset tuotteet olisi ilmoitettava viimeisestä lähetysmaasta tuleviksi.

Tähän sisältyvät kaikki kaasunesteet (esim. LPG), jotka on saatu uudelleenkaasutettaessa maahantuotua nesteytettyä maakaasua, ja petrokemian teollisuuden suoraan tuomat tai viemät öljytuotteet.

Huom. Kaikki kaupankäynti biopolttoaineilla, joita ei ole sekoitettu liikennepolttoaineisiin, (eli puhtaassa muodossaan) olisi ilmoitettava uusiutuvia energialähteitä koskevassa kyselyssä.

Käsittelyä varten tullivapaalle alueelle tuodun öljyn jälleenvienti olisi sisällytettävä tuotteen vientiin käsittelymaasta lopulliseen määränpäähän.

6.	Suora käyttö Raakaöljy, maakaasukondensaatti, lisäaineet ja hapettavat lisäaineet (ja biopolttoaineiden osuus) sekä muut hiilivedyt, jotka käytetään suoraan ilman käsittelyä öljynjalostamoissa. Tähän sisältyy sähköntuotantoa varten poltettu raakaöljy.

7.	Varastomuutokset Varastojen kasvu osoitetaan negatiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen positiivisena lukuna.

8.	Laskettu jalostamon sisäänotto Jalostamoprosessiin tuodun tuotteen laskettu kokonaismäärä Se määritellään seuraavasti: Kotimainen tuotanto + Muista lähteistä + Palautukset teollisuudesta + Siirretyt tuotteet + Tuonti – Vienti – Suora käyttö + Varastomuutokset

9.	Tilastoerot Määritelmä: Laskettu jalostamojen sisäänotto – Havaittu jalostamojen sisäänotto.

10.	Havaittu jalostamojen sisäänotto Jalostamojen sisäänottona mitatut määrät.

11.	Jalostamohäviöt Jalostamojen sisäänoton (havaittu) ja jalostamojen bruttotuotannon välinen ero. Häviöiden syynä voi olla tislausprosessien aikana tapahtuva haihtuminen. Häviöt ilmoitetaan positiivisina lukuina. Tilavuus voi lisääntyä mutta massa ei.

12.

Kokonaisalkuvarasto ja -loppuvarasto kansallisella alueella olevissa varastoissa

Kaikki kansallisella alueella olevat varastot, myös valtion, suurimpien kuluttajien tai varastointiorganisaatioiden hallussa olevat varastot, saapuvissa valtamerialuksissa olevat varastot, tullivapailla alueilla olevat varastot sekä muita varten säilytettävät varastot riippumatta siitä, kuuluvatko ne hallitusten kahdenvälisten sopimusten piiriin. Alku- ja loppuvarastolla tarkoitetaan raportointijakson ensimmäistä ja viimeistä päivää.

13.	Nettolämpöarvo Tuotanto, tuonti ja vienti sekä yleinen keskiarvo.

4.2.2 Öljytuotteiden hankinta

Seuraava taulukko koskee ainoastaan valmiita tuotteita (jalostamokaasu, etaani, nestekaasu, teollisuusbensiini, moottoribensiini sekä sen bio-osuus, lentobensiini, bensiininomainen lentopetroli, lentopetroli sekä sen bio-osuus, muu petroli, dieselöljy / kevyt polttoöljy, vähärikkinen ja runsasrikkinen polttoöljy, raskasbensiini ja muu teollisuusbensiini, voiteluaineet, bitumi, parafiinivahat, öljykoksi sekä muut tuotteet). Raakaöljy ja suoraan poltettavaksi käytetty maakaasukondensaatti olisi sisällytettävä lopullisten tuotteiden toimituksiin ja tuotteidenvälisiin siirtoihin:

1. Primaarituotteiden saanti

Tähän sisältyvät oman tuotannon ja tuonnin raakaöljymäärät (myös kondensaatti) ja välittömästi ilman öljynjalostamossa tapahtuvaa prosessointia käytetty oma maakaasukondensaatti sekä petrokemian teollisuudesta palautetut määrät, jotka käytetään välittömästi vaikka ne eivät ole primaaripolttoainetta.

2. Jalostamojen bruttotuotanto

Lopullisten tuotteiden tuotanto jalostamoissa tai sekoituslaitoksissa.

Tähän eivät sisälly jalostamohäviöt mutta sisältyy jalostamopolttoaine.

3. Kierrätetyt tuotteet

Lopulliset tuotteet, jotka kulkevat toisen kerran markkinointiverkoston kautta, kun ne on jo kerran toimitettu loppukäyttäjille (esim. käytetyt voiteluaineet, jotka prosessoidaan uudelleen). Nämä määrät olisi erotettava petrokemian palautuksista.

4. Jalostamopolttoaine

Öljytuotteet, jotka kulutetaan jalostamon toiminnan tukemiseksi.

Tähän eivät sisälly öljy-yhtiöiden jalostamoprosessin ulkopuolella käyttämät tuotteet, esim. kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet tai öljytankkerit.

Tähän sisältyvät polttoaineet, jotka on käytetty myydyn sähkön ja lämmön tuotantoon jalostamoissa.

4.1.	Josta: Käytetty erilliseen sähköntuotantoon Määrät, jotka käytetty jalostamojen laitoksissa erilliseen sähköntuotantoon.

4.2.	Josta: Käytetty sähkön ja lämmön yhteistuotantoon Määrät, jotka on käytetty jalostamojen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa.

4.3.	Josta: Käytetty lämmöntuotantoon Määrät, jotka käytetty jalostamojen lämmöntuotantoon.

5. Tuonti ja vienti

6. Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet

7. Tuotteidenväliset siirrot

Määrät, jotka on luokiteltu uudelleen joko siksi, että tuotteiden spesifikaatio on muuttunut, tai siksi, että ne on sekoitettu toiseen tuotteeseen.

Negatiivinen merkintä jonkin tuotteen kohdalla tasapainottuu positiivisella merkinnällä (tai merkinnöillä) yhden tai useamman muun tuotteen kohdalla jne. Lopullisen nettovaikutuksen on oltava nolla.

8. Siirretyt tuotteet

Maahantuodut öljytuotteet, jotka on uudelleenluokiteltu syöttöaineiksi uutta jalostamokäsittelyä varten ilman toimitusta loppukäyttäjille.

9. Varastomuutokset

Varastojen kasvu osoitetaan negatiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen positiivisena lukuna.

10. Lasketut kotimaan bruttotoimitukset

Tämä määritellään seuraavasti:

Primaarituotteiden saanti + Jalostamojen bruttotuotanto + Kierrätetyt tuotteet – Jalostamopolttoaine + Tuonti – Vienti – Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet + Tuotteidenväliset siirrot – Siirretyt tuotteet + Varastomuutokset

11. Tilastoero

Määritelmä: Lasketut kotimaan bruttotoimitukset – Havaitut kotimaan bruttotoimitukset.

12. Havaitut kotimaan bruttotoimitukset

Valmiiden öljytuotteiden havaitut kotimaan bruttotoimitukset primaarilähteistä (esim. jalostamot, sekoituslaitokset jne.) kotimaan markkinoille.

Tämä luku voi olla erilainen kuin edellä laskettu luku, esim. kattavuuserojen ja/tai eri raportointijärjestelmissä käytettyjen määritelmien erojen vuoksi.

12.1.

Josta: Bruttotoimitukset petrokemian alalle

Petrokemian alalle toimitetut polttoainemäärät.

12.2.

Josta: Energiakäyttö petrokemian alalla

Polttoaineena petrokemian prosesseissa, kuten höyrykrakkauksessa, käytetyt öljymäärät.

12.3.

josta: Muu kuin energiakäyttö petrokemian alalla

Petrokemian alalla etyleenin, propyleenin, butyleenin, synteesikaasun, aromaattien, butadieenin ja muiden hiilivetypohjaisten raaka-aineiden tuotantoon esim. höyrykrakkauksen, aromaattilaitosten ja höyryreformoinnin kaltaisissa prosesseissa käytetyt öljymäärät. Tähän eivät sisälly polttoaineeksi käytetyt öljymäärät.

13. Palautukset petrokemian alalta jalostamoille

14. Alku- ja loppuvarastot

15. Varastomuutokset yleishyödyllisiä palveluita tuottavissa laitoksissa

Yleishyödyllisiä palveluita tuottavien laitosten varastomuutokset, jotka eivät sisälly muualla ilmoitettuihin varastoihin ja varastomuutoksiin. Varastojen kasvu osoitetaan negatiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen positiivisena lukuna.

Tähän sisältyvät soveltuvin osin välittömään polttamiseen käytetyt raakaöljy- ja maakaasukondensaattimäärät.

16. Kotimaan bruttotoimitusten nettolämpöarvo

4.2.3 Kotimaan bruttotoimitukset sektoreittain

Seuraavat aggregaatit jäljempänä olevissa taulukoissa koskevat raakaöljyä, maakaasukondensaattia, jalostamokaasua, etaania, nestekaasua, teollisuusbensiiniä, moottoribensiiniä kokonaan sekä sen bio-osuutta, lentobensiiniä, bensiininomaista lentopetrolia, lentopetrolia kokonaan sekä sen bio-osuutta, muuta petrolia, dieselöljyä / kevyttä polttoöljyä (sekä sen fraktioita ajoneuvoissa käytettävää dieselpolttoainetta, lämmitysöljyä ja muuta kaasuöljyä, biodieseleitä sekä muuta kuin biodieselöljyä / muuta kuin biopohjaista kevyttä polttoöljyä), polttoöljyä kokonaan (sen vähärikkiset ja runsasrikkiset fraktiot mukaan luettuina), raskasbensiiniä ja muuta teollisuusbensiiniä, voiteluaineita, bitumia, parafiinivahoja, öljykoksia sekä muita öljytuotteita.

On ilmoitettava sekä energiakäyttöä että muuta kuin energiakäyttöä koskevat määrät sekä niiden yhteismäärä.

1. Muuntosektori yhteensä

Energian primääri- tai sekundäärimuuntamiseen käytettyjen polttoaineiden kokonaismäärät.

1.1.	Josta: Päätoimisten tuottajien sähkön erillistuotantolaitokset

1.2.	Josta: Omaan käyttöön tuottajien sähkön erillistuotantolaitokset

1.3.	Josta: Päätoimisen tuottajan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset

1.4.	Josta: Omaan käyttöön tuottajien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset

1.5.	Josta: Päätoimisten tuottajien lämpölaitokset

1.6.	Josta: Omaan käyttöön tuottajien lämpölaitokset

1.7.	Josta: Kaasulaitokset/kivihiiltä kaasuttavat laitokset

1.8.	Josta: Sekoitettu maakaasu

1.9.	Josta: Koksaamot

1.10.

Josta: Masuunit

1.11.

Josta: Petrokemian teollisuus

1.12.

Josta: Puristehiililaitokset

1.13.

Josta: Muualle luokittelematon – muuntaminen

2. Energiasektori yhteensä

Energiasektorin energian oma käyttö yhteensä

2.1.	Josta: Hiilikaivokset

2.2.	Josta: Öljyn ja kaasun tuotanto

2.3.	Josta: Koksaamot

2.4.	Josta: Masuunit

2.5.	Josta: Kaasulaitokset

2.6.	Josta: Voimalaitokset Sähkön erillistuotantolaitokset, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset sekä lämpölaitokset

2.7.	Josta: Muualle luokittelematon – energiasektori

3. Jakeluhäviöt

Jalostamon ulkopuoliset, kuljetuksesta ja jakelusta johtuvat häviöt.

Putkistohäviöt mukaan luettuina.

4. Energian loppukulutus

5. Teollisuus

5.1.	Josta: Rauta- ja terästeollisuus

5.2.	Josta: Kemian- ja petrokemianteollisuus

5.3.	Josta: Muut kuin rautametallit

5.4.	Josta: Ei-metalliset mineraalit

5.5.	Josta: Kulkuneuvot

5.6.	Josta: Koneet

5.7.	Josta: Kaivostoiminta ja louhinta

5.8.	Josta: Elintarvikkeet, juomat ja tupakka

5.9.	Josta: Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus

5.10.

Josta: Puu ja puutuotteet

5.11.

Josta: Rakentaminen

5.12.

Josta: Tekstiili ja nahka

5.13.

Josta: Muualle luokittelematon – teollisuus

6. Liikenne

6.1.	Josta: Kansainvälinen lentoliikenne

6.2.	Josta: Kotimaan lentoliikenne

6.3.	Josta: Maantieliikenne

6.4.	Josta: Rautatieliikenne

6.5.	Josta: Kotimaan vesiliikenne

6.6.	Josta: Putkijohtokuljetus

6.7.	Josta: Muualle luokittelematon – liikenne

7. Muut alat

7.1.	Josta: Kaupalliset ja julkiset palvelut

7.2.

Josta: Asuminen

7.2.1.

Asuminen, josta: Tilojen lämmitys

7.2.2.

Asuminen, josta: Tilojen jäähdytys

7.2.3.

Asuminen, josta: Veden lämmitys

7.2.4.

Asuminen, josta: Ruoanlaitto

7.2.5.

Asuminen, josta: Muut käyttötarkoitukset

7.3.	Josta: Maatalous/Metsätalous

7.4.	Josta: Kalatalous

7.5.	Josta: Muualle luokittelematon – muu

8. Muu kuin energiakäyttö yhteensä

Eri sektoreilla raaka-aineina käytettyjen energiatuotteiden määrät, joita ei ole käytetty polttoaineina tai muunnettu toiseksi polttoaineeksi. Nämä määrät sisältyvät edellä lueteltuihin aggregaatteihin.

8.1.	Josta: Muuntosektori

8.2.	Josta: Energiasektori

8.3.	Josta: Liikenne

8.4.

Josta: Teollisuus

8.4.1.

Teollisuus, josta: Kemianteollisuus (petrokemia mukaan luettuna)

8.5	Josta: Muut alat

4.2.4 Tuonti ja vienti

Tuonti alkuperämaittain ja vienti kohdemaittain. Ks. myös huomautukset kohdassa 4.2.1, aggregaatti 5.

4.3 Mittayksiköt

1. Energiamäärät	103 tonnia
2. Lämpöarvot	MJ/tonni

4.4 Poikkeukset ja vapautukset

Kypros on vapautettu edellä kohdassa 4.2.3 määriteltyjen aggregaattien 7 (Muut alat) ja 8 (Muu kuin energiakäyttö yhteensä) ilmoittamisesta; ainoastaan kokonaisarvot ilmoitetaan.

5. UUSIUTUVA ENERGIA JA JÄTTEEN ENERGIAKÄYTTÖ

5.1 Tarkasteltavat energiatuotteet

Jollei toisin ilmoiteta, tämä tietojenkeruu koskee kaikkia seuraavia energiatuotteita:

Energiatuote	Määritelmä
1. Vesivoima	Veden potentiaali- ja liike-energia, joka muunnetaan sähköksi vesivoimalaitoksissa. Pumppuvoimalat on luettava mukaan. Tuotanto on ilmoitettava laitoksista, joiden koko on < 1 MW, 1:stä < 10 MW, ≥ 10 MW, sekä pumppuvoimaloiden osalta.
2. Geoterminen energia	Maankuoren lämmöstä yleensä kuumana vetenä tai höyrynä saatavilla olevaa energiaa. Tässä energiantuotantoa on tuotantoporakaivossa kuumentuneen nesteen ja (talteenottoprosessin) lopussa poistetun nesteen välinen entalpiaero. Sitä hyödynnetään soveltuvilla paikoilla — sähköntuotantoon käyttämällä kuivaa höyryä tai korkeassa lämpötilassa olevaa suolaliuosta leimahduttamisen jälkeen, — suoraan kaukolämmöksi, maatalouteen jne.
3. Aurinkoenergia	Kuuman veden tuotantoon ja sähköntuotantoon hyödynnettävä auringon säteilyenergia. Tässä tapauksessa energiantuotantoa on se lämpö, joka saadaan lämmönsiirtoaineeseen, eli hetkellinen aurinkoenergia vähennettynä optisilla ja aurinkokerääjän häviöillä. Tähän ei sisälly asuntojen tai muiden rakennusten suoraan lämmittämiseen, jäähdyttämiseen ja valaisuun käytetty passiivinen aurinkoenergia.
3.1. Josta: Aurinkosähkö	Auringonvalo, joka on muunnettu sähköksi aurinkokennojen avulla. Nämä on yleensä valmistettu puolijohdemateriaalista, joka muuttaa auringon valon sähköksi.
3.2. Josta: Aurinkolämpö	Auringon säteilylämpö, joka voi koostua: a) aurinkolämpövoimalan lämmöstä, tai b) kotitalouksissa kuuman veden tuotantoon tai uima-altaiden lämmitykseen käytettävien laitteiden tuotannosta (esim. tasokerääjät, pääosin tyypiltään luonnollisen kierron vedenlämmittimiä).
4. Vuorovesi-, aalto-, merienergia	Vuoroveden liikkeestä, aaltoliikkeestä tai meriveden virtauksesta saatu mekaaninen energia, jota hyödynnetään sähköntuotantoon.
5. Tuulivoima	Tuulen kineettinen energia, jota hyödynnetään sähköntuotantoon tuuliturbiineissa.
6. Teollisuusjäte (uusiutumaton)	Ilmoitetaan teollisuudesta peräisin olevat uusiutumattomat jätteet (kiinteät tai nestemäiset), jotka on käytetty suoraan polttoaineena sähkön ja/tai lämmön tuotannossa. Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava nettolämpöarvon mukaisena. Uusiutuvat teollisuuden jätepolttoaineet on ilmoitettava luokissa kiinteä biomassa, biokaasu ja/tai nestemäiset biopolttoaineet.
7. Yhdyskuntajäte	Kotitalouksien, sairaaloiden ja palvelualojen tuottamat jätteet, jotka on poltettu erityislaitoksissa, ilmoitetaan nettolämpöarvon mukaisina.
7.1. Josta: Uusiutuva	Biologista alkuperää olevan yhdyskuntajätteen osuus.
7.2. Josta: Uusiutumaton	Muuta kuin biologista alkuperää olevan yhdyskuntajätteen osuus.
8. Kiinteät biopolttoaineet	Tähän sisältyy biologista alkuperää oleva orgaaninen, muu kuin fossiilinen aines, jota voidaan käyttää polttoaineena lämmön- tai sähköntuotantoon. Siihen sisältyvät:
8.1. Josta: Puuhiili	Puun tai muun kasviaineksen kuivatislauksen ja pyrolyysin kiinteä jäämä.
9. Biokaasu	Pääosin metaanista ja hiilidioksidista koostuva kaasu, jota syntyy biomassan anaerobisessa mädätyksessä.
10. Nestemäiset biopolttoaineet	Tässä luokassa ilmoitetut nestemäisten biopolttoaineiden määrät liittyvät itse biopolttoaineeseen eivätkä siihen nesteiden kokonaismäärään, johon biopolttoaineet sekoitetaan. Nestemäisten biopolttoaineiden tuontia ja vientiä koskevassa erityistapauksessa on kyseessä ainoastaan niillä polttoainemäärillä käytävä kauppa, joita ei ole sekoitettu liikenteen polttonesteisiin (eli puhtaassa muodossaan olevat määrät); liikenteen polttonesteisiin sekoitettujen nestemäisten biopolttoaineiden kauppa ilmoitetaan luvun 4 öljytiedoissa. Tähän sisältyvät seuraavat nestemäiset biopolttoaineet:
10.1. Josta: Biobensiini	Tähän luokkaan sisältyy bioetanoli (biomassasta ja/tai jätteen biologisesti hajoavasta jakeesta tuotettu etanoli), biometanoli (biomassasta ja/tai jätteen biologisesti hajoavasta jakeesta tuotettu metanoli), bio-ETBE (bioetanolin pohjalta tuotettu etyyli-tert-butyylieetteri: biopolttoaineeksi laskettavan bio-ETBE:n osuus tilavuudesta on 47 %) ja bio-MTBE (biometanolin pohjalta tuotettu metyyli-tert-butyylieetteri: biopolttoaineeksi laskettavan bio-MTBE:n osuus on 36 % tilavuudesta).
10.1.1. Biobensiini, josta: Bioetanoli	Biomassasta ja/tai jätteen biologisesti hajoavasta jakeesta tuotettu etanoli.
10.2. Josta: Biodieselit	Tähän luokkaan sisältyvät biodiesel (kasvi- tai eläinöljystä tuotettu diesellaatuinen metyyliesteri), biodimetyylieetteri (biomassasta tuotettu dimetyylieetteri), Fischer Tropsch (biomassasta tuotettu Fischer Tropsch), kylmäpuristettu bioöljy (öljysiemenistä ainoastaan mekaanisella käsittelyllä tuotettu öljy) sekä kaikki muut nestemäiset biopolttoaineet, joita lisätään liikenteessä käytettävään dieselöljyyn, sekoitetaan siihen tai käytetään sellaisenaan liikenteen dieselpolttoaineena.
10.3. Biolentopetroli	Biomassasta tuotetut nestemäiset biopolttoaineet, joita sekoitetaan lentopetroliin tai jotka korvaavat sen.
10.4. Muut nestemäiset biopolttoaineet	Nestemäiset biopolttoaineet, jotka käytetään suoraan polttoaineena, biobensiiniä tai biodieseliä lukuun ottamatta.

5.2 Aggregaattiluettelo

Seuraava aggregaattiluettelo on ilmoitettava kaikista edellisessä kohdassa luetelluista energiatuotteista, jollei toisin ilmoiteta.

5.2.1 Sähkön ja lämmön bruttotuotanto

Sähkön ja lämmön tuotanto kohdassa 5.1 mainituista energiatuotteista (lukuun ottamatta puuhiiltä, biobensiiniä ja biolentopetrolia) on ilmoitettava aina soveltuvin osin erikseen

— päätoimisten tuottajien laitosten ja omaan käyttöön tuottajien laitosten osalta

— sähkön erillistuotantolaitoksista, lämpölaitoksista sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksista.

Tämä vaatimus ei koske puuhiiltä. Nestemäisistä biopolttoaineista biobensiini ja biolentopetroli eivät kuulu vaatimuksen piiriin. Vesivoiman osalta ilmoitukset on jaoteltava sen mukaan, onko laitosten sähköntuotanto enintään 1 MW, 1–10 MW vai yli 10 MW.

5.2.2 Hankinta- ja muuntosektori

Kohdassa 5.1 mainittujen, hankinta- ja muuntosektorilla käytettyjen energiatuotteiden määrät (lukuun ottamatta vesivoimaa, aurinkosähkö-, vuorovesi-, aalto- ja merienergiaa sekä tuulivoimaa) on ilmoitettava seuraavista aggregaateista:

1. Tuotanto

2. Tuonti

3. Vienti

4. Varastomuutokset

Varastojen kasvu osoitetaan negatiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen positiivisena lukuna.

5. Bruttokulutus

6. Tilastoerot

7. Muuntosektori yhteensä

Uusiutuvien energianlähteiden ja jätteen määrät, jotka on käytetty energian primaarimuotojen muuntamiseen sekundaarimuotoon (esim. kaatopaikkakaasu sähköksi) tai käytetty muuntamiseen johdetuiksi energiatuotteiksi (esim. sekoitettuun maakaasuun käytetty biokaasu).

7.1.	Josta: Päätoimisten tuottajien sähkön erillistuotantolaitokset

7.2.	Josta: Päätoimisen tuottajan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset

7.3.	Josta: Päätoimisten tuottajien lämpölaitokset

7.4.	Josta: Omaan käyttöön tuottajien sähkön erillistuotantolaitokset

7.5.	Josta: Omaan käyttöön tuottajien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset

7.6.	Josta: Omaan käyttöön tuottajien lämpölaitokset

7.7.	Josta: Puristehiililaitokset Puristehiilen tuotantoon käytetyt uusiutuvan energian ja jätteen määrät. Lämmitykseen sekä koneiden ja laitteiden toimintaan käytetyt uusiutuvan energian ja jätepolttoaineen määrät on ilmoitettava energiasektorin kulutuksena.

7.8.	Josta: Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset Ruskohiilibrikettien tuotantoon käytetyt uusiutuvan energian ja jätteen määrät. Lämmitykseen sekä koneiden ja laitteiden toimintaan käytetyt uusiutuvan energian ja jätepolttoaineen määrät on ilmoitettava energiasektorin kulutuksena.

7.9.	Josta: Kaasulaitoskaasu Kaasulaitoskaasun tuotantoon käytetyt uusiutuvan energian ja jätteen määrät. Lämmitykseen sekä koneiden ja laitteiden toimintaan käytetyt uusiutuvan energian ja jätepolttoaineen määrät on ilmoitettava energiasektorin kulutuksena.

7.10.

Josta: Masuunit

Masuuneissa muunnetut uusiutuvan energian (esim. puuhiili) määrät.

Lämmitykseen sekä koneiden ja laitteiden toimintaan käytettyjä uusiutuvan energian määriä ei pitäisi ilmoittaa tässä, vaan energiasektorin kulutuksena.

7.11.

Josta: Maakaasun sekoituslaitokset

Maakaasuun sekoitetut biokaasujen määrät, jotka syötetään maakaasuverkkoon.

7.12.

Josta: Moottoribensiiniin/dieseliin/petroliin sekoittamista varten

Nestemäisten biopolttoaineiden määrät, joita ei ole toimitettu lopulliseen kulutukseen, vaan jotka käytetään öljykyselyssä ilmoitettujen muiden öljytuotteiden yhteydessä.

7.13.

Josta: Puuhiilen tuotantolaitokset

Puuhiilen tuotantoon käytetyt puumäärät.

7.14.

Josta: Muualle luokittelematon – muuntaminen

5.2.3 Energiasektori

Kohdassa 5.1 mainittujen ja energiasektorilla tai loppukulutukseen käytettyjen energiatuotteiden määrät (lukuun ottamatta vesivoimaa, aurinkosähkö-, vuorovesi-, aalto- ja merienergiaa sekä tuulivoimaa) on ilmoitettava seuraavista aggregaateista:

1. Energiasektori yhteensä

Uusiutuva energia ja jätepolttoaineet, jotka energiasektori on käyttänyt muuntamistoiminnan tukitoimintoihin. Esimerkiksi tilojen lämmitykseen, valaistukseen taikka pumppujen tai kompressorien käyttöön kulutettu uusiutuva energia ja jätepolttoaineet.

Muuhun energiamuotoon muunnetut uusiutuvan energian ja jätteen määrät olisi ilmoitettava energian muuntosektorilla.

1.1.	Josta: Kaasutuslaitokset

1.2.	Josta: Julkiset sähkön erillistuotantolaitokset, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset sekä lämpölaitokset

1.3.	Josta: Hiilikaivokset

1.4.	Josta: Puristehiililaitokset

1.5.	Josta: Koksaamot

1.6.	Josta: Öljynjalostamot

1.7.	Josta: Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset

1.8.	Josta: Kaasulaitoskaasu

1.9.	Josta: Masuunit

1.10.

Josta: Puuhiilen tuotantolaitokset

1.11.

Josta: Muualle luokittelematon

2. Jakeluhäviöt

Kaikki kuljetuksen ja jakelun häviöt.

5.2.4 Energian loppukäyttö

Kohdassa 5.1 mainittujen energiatuotteiden määrät (lukuun ottamatta vesivoimaa, aurinkosähkö-, vuorovesi-, aalto- ja merienergiaa sekä tuulivoimaa) on ilmoitettava seuraavista aggregaateista:

1. Energian loppukulutus

2. Teollisuus

2.1.	Josta: Rauta- ja terästeollisuus

2.2.	Josta: Kemian- ja petrokemianteollisuus

2.3.	Josta: Muut kuin rautametallit

2.4.	Josta: Ei-metalliset mineraalit

2.5.	Josta: Kulkuneuvot

2.6.	Josta: Koneet

2.7.	Josta: Kaivostoiminta ja louhinta

2.8.	Josta: Elintarvikkeet, juomat ja tupakka

2.9.	Josta: Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus

2.10.

Josta: Puu ja puutuotteet

2.11.

Josta: Rakentaminen

2.12.

Josta: Tekstiili ja nahka

2.13.

Josta: Muualle luokittelematon – teollisuus

3. Liikenne

3.1.	Josta: Rautatieliikenne

3.2.	Josta: Maantieliikenne

3.3.	Josta: Kotimaan vesiliikenne

3.4.	Josta: Muualle luokittelematon – liikenne

4. Muut alat

4.1.	Josta: Kaupalliset ja julkiset palvelut

4.2.

Josta: Asuminen

4.2.1.

Asuminen, josta: Tilojen lämmitys

4.2.2.

Asuminen, josta: Tilojen jäähdytys

4.2.3.

Asuminen, josta: Veden lämmitys

4.2.4.

Asuminen, josta: Ruoanlaitto

4.2.5.

Asuminen, josta: Muut käyttötarkoitukset

4.3.	Josta: Maatalous/Metsätalous

4.4.	Josta: Kalatalous

4.5.	Josta: Muualle luokittelematon – muu

5.2.5 Laitosten tekniset ominaisuudet

Seuraavat tiedot sähköntuotantokapasiteetista olisi ilmoitettava kyseisen vuoden lopun tilanteena:

1. Vesivoima

Kapasiteetti on ilmoitettava laitoksista, joiden koko on < 1 MW, 1:stä < 10 MW, ≥ 10 MW, sekalaitosten ja pelkkien pumppuvoimaloiden osalta sekä kaikista kokoluokista yhteensä. Laitosten kokoa koskevat tarkat tiedot olisi ilmoitettava ilman pumppuvoimaloita.

2. Geoterminen energia

3. Aurinkosähkö

4. Aurinkolämpö

5. Vuorovesi-, aalto-, merienergia

6. Tuulivoima

7. Teollisuusjäte (uusiutumaton)

8. Yhdyskuntajäte

9. Kiinteät biopolttoaineet

10. Biokaasut

11. Biodieselit

12. Muut nestemäiset biopolttoaineet

Asennettujen aurinkokerääjien kokonaispinta-ala on ilmoitettava.

Seuraavien biopolttoaineiden tuotantokapasiteetti on ilmoitettava:

1. Biobensiini

2. Biodieselit

3. Biolentopetroli

4. Muut nestemäiset biopolttoaineet

5.2.6 Tuonti ja vienti

Tuonti alkuperämaittain ja vienti kohdemaittain on ilmoitettava seuraavien tuotteiden osalta:

1. Biobensiini

1.1.	Josta: Bioetanoli

2. Biolentopetroli

3. Biodieselit

4. Muut nestemäiset biopolttoaineet

5. Puupelletit

5.2.7 Kiinteiden biopolttoaineiden ja biokaasujen tuotanto

Seuraavien tuotteiden tuotanto on ilmoitettava:

1. Kiinteät biopolttoaineet (paitsi puuhiili)

1.1.

Josta: Polttopuu, puutähde ja sivutuotteet

1.1.1.

Polttopuusta, puutähteestä ja sivutuotteista, joista: Puupelletit

1.2.	Josta: Mustalipeä

1.3.	Josta: Bagassi

1.4.	Josta: Eläinjäte

1.5.	Josta: Muut kasviainekset ja -tähteet

2. Anaerobisesta käymisestä syntyvät biokaasut

2.1.	Josta: Kaatopaikkakaasu

2.2.	Josta: Jätevedenpuhdistuksen biokaasu

2.3.	Josta: Muut anaerobisesta käymisestä syntyvät biokaasut

3. Termisissä prosesseissa syntyvät biokaasut

5.3 Lämpöarvot

Keskimääräiset nettolämpöarvot on ilmoitettava seuraavista tuotteista:

1. Biobensiini

2. Bioetanoli

3. Biodieselit

4. Biolentopetroli

5. Muut nestemäiset biopolttoaineet

6. Puuhiili

5.4 Mittayksiköt

1. Sähköntuotanto	MWh
2. Lämmöntuotanto	TJ
3. Uusiutuvat energiatuotteet	Biobensiini, biodieselit ja muut nestemäiset biopolttoaineet: tonnia Puuhiili: 1 000 tonnia Kaikki muut: TJ (nettolämpöarvon mukaisena).
4. Aurinkokerääjien pinta-ala	1 000 m2
5. Laitosten kapasiteetti	Biopolttoaineet: tonnia/vuosi Kaikki muut: MWe
6. Lämpöarvot	KJ/kg (nettolämpöarvo)

5.5 Poikkeukset ja vapautukset

Ei sovelleta.

6. SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

Seuraavia säännöksiä sovelletaan kaikissa edeltävissä luvuissa kuvattuun tietojen keruuseen:

1.	Raportointijakso Kalenterivuosi (tammikuun 1. päivästä joulukuun 31. päivään).

2.	Tiheys Vuosittain.

3.	Tietojen toimittamisen määräaika Raportointijaksoa seuraavan vuoden marraskuun 30. päivä.

4.	Toimitusmuoto ja -menetelmä Tietojen toimitusmuodon on vastattava Eurostatin ilmoittamaa soveltuvaa tiedonsiirtostandardia. Tiedot on siirrettävä tai ladattava sähköisesti Eurostatin keskitettyyn tietojen vastaanottopisteeseen.

▼M2

LIITE C

KUUKAUSITTAISET ENERGIATILASTOT

Tässä liitteessä kuvataan energiatilastojen kuukausittaisen keruun alaa, yksiköitä, raportointijaksoa, tiheyttä, määräaikaa ja toimittamistapoja.

Liitettä A sovelletaan termeihin, joita ei selitetä erikseen tässä liitteessä.

1. KIINTEÄT POLTTOAINEET

1.1 Tarkasteltavat energiatuotteet

Jollei toisin ilmoiteta, tämä tietojenkeruu koskee seuraavia energiatuotteita:

Energiatuote	Määritelmä
1. Kivihiili	Kivihiilellä tarkoitetaan hiiltä, jonka bruttolämpöarvo on vähintään 20 000 kJ/kg määritettynä tuhkattomasta näytteestä käyttökosteudessa ja jonka keskimääräinen satunnainen vitriniitin reflektanssi on vähintään 0,6 prosenttia.
2. Ruskohiili	Ei-agglomeroitunut hiili, jonka bruttolämpöarvo on pienempi kuin 20 000 kJ/kg ja joka sisältää enemmän kuin 31 prosenttia haihtuvia aineita kuivasta mineraalivapaasta aineesta laskettuna.
3. Turve	Polttoaineena käytetty pehmeä, huokoinen tai puristettu, kerrostunut kasviperäinen aines, jonka vesipitoisuus on suuri (enintään 90 prosenttia käsittelemättömänä), helposti leikattavaa, väriltään vaaleanruskeasta tummanruskeaan. Muuhun kuin energiaksi käytetty turve ei sisälly tähän. Jyrsinturve sisältyy tähän.
4. Puristehiili	Yhdistelmäpolttoaine, joka on valmistettu kivihiilipölystä lisäämällä sidosainetta.
5. Ruskohiilibriketit	Ruskohiilibriketit ovat ruskohiilestä tai puolibitumisesta kivihiilestä valmistettua yhdistelmäpolttoainetta, jota tuotetaan briketoimalla suuressa paineessa ilman sidosaineen lisäystä, mukaan luettuina kuivattu ligniittitypi ja -pöly.
6. Koksi	Kiinteä tuote, joka on saatu koksaamalla kivihiiltä, pääosin koksikivihiiltä, korkeassa lämpötilassa ja jossa on niukalti kosteutta ja haihtuvia aineita. Koksaamokoksia käytetään pääosin rauta- ja terästeollisuudessa energianlähteenä ja kemiallisena reaktioaineena. Koksimurska ja valimokoksi sisältyvät tähän luokkaan. Puolikoksi (kiinteä tuote, jota saadaan koksaamalla hiiltä alhaisessa lämpötilassa) olisi sisällytettävä tähän luokkaan. Puolikoksia käytetään kotitalouksien polttoaineena sekä itse muuntolaitoksessa. Tähän nimikkeeseen sisältyvät myös ruskohiilestä valmistettu koksi, koksimurska, kaasukoksi ja puolikoksi.

1.2 Aggregaattiluettelo

Seuraava aggregaattiluettelo on ilmoitettava kaikista edellisessä kohdassa luetelluista energiatuotteista, jollei toisin ilmoiteta.

Liitettä A sovelletaan termeihin, joita ei selitetä erikseen tässä liitteessä.

1.2.1 Hankinta

Seuraavat aggregaatit koskevat kivihiiltä, ruskohiiltä ja turvetta:

1. Tuotanto

2. Talteen otetut tuotteet (sovelletaan ainoastaan kivihiileen)

Kaivosten talteen otetut lietteet ja jäteliuskeet.

3. Tuonti yhteensä

4. Vienti yhteensä

5. Varastot:

— Jakson alussa

— Jakson lopussa

— Varastomuutokset

Tähän kuuluvat kaivosten ja maahantuojien hallussa olevat määrät.

Tämä ei sisällä kuluttajien varastoja (esim. voimalaitosten ja koksaamoiden hallussa olevia varastoja), suoraa maahantuontia harjoittavien kuluttajien varastoja lukuun ottamatta.

Varastojen kasvu osoitetaan negatiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen positiivisena lukuna.

6.	Lasketut kotimaiset toimitukset Kotimaiseen kulutukseen toimitetun tuotteen laskettu kokonaismäärä. Se määritellään seuraavasti: .

7.	Tilastoero Tämä vastaa seuraavaa: Lasketut kotimaiset toimitukset – Havaitut kotimaiset toimitukset Sovelletaan ainoastaan kivihiileen.

Havaitut sisäiset toimitukset

Sisäisille markkinoille toimitetut määrät. Tämä vastaa eri kuluttajatyypeille tapahtuneiden toimitusten kokonaismäärää. Laskettujen ja havaittujen toimitusten määrät voivat olla erisuuruiset.

Sovelletaan ainoastaan kivihiileen.

8.1	Josta: Toimitukset päätoimisten tuottajien voimalaitoksille

8.2	Josta: Toimitukset koksaamoille

8.3	Josta: Toimitukset puristehiililaitoksille Puristehiililaitosten (kaivosten ja itsenäiset) polttoaineiden muuntamisessa käyttämät määrät.

8.4	Josta: Toimitukset teollisuudelle yhteensä

8.5	Josta: Muut toimitukset (palvelut, kotitaloudet jne.) Kotitalouksille (mukaan lukien kaivosten ja niihin liittyvien laitosten henkilökunnalle toimitetut määrät), palvelualalle (hallinto, kauppa jne.) sekä muihin kohtiin kuulumattomille aloille toimitetut polttoainemäärät.

Seuraavat aggregaatit koskevat koksia, puristehiiltä ja ruskohiilibrikettejä:

Tuotanto

2.	Tuonti yhteensä

3.	Vienti yhteensä

Varastot:

— Jakson alussa

— Jakson lopussa

— Varastomuutokset

Koksaamojen (koksi) ja puristehiililaitosten (puristeet) hallussa olevat määrät.

Tämä ei sisällä kuluttajien varastoja, suoraa maahantuontia harjoittavien kuluttajien varastoja lukuun ottamatta.

Varastojen kasvu osoitetaan negatiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen positiivisena lukuna.

5.	Lasketut kotimaiset toimitukset Kotimaiseen kulutukseen toimitetun tuotteen laskettu kokonaismäärä. Se määritellään seuraavasti: .

6.	Toimitukset rauta- ja terästeollisuudelle (sovelletaan ainoastaan koksiin)

1.2.2 Tuonti

Tuonti alkuperämaittain ja vienti kohdemaittain on ilmoitettava kivihiilen osalta.

1.3 Mittayksiköt

Kaikki tuotemäärät ilmoitetaan 103 tonneina.

1.4 Poikkeukset ja vapautukset

Ei sovelleta.

2. SÄHKÖ

2.1 Tarkasteltavat energiatuotteet

Tämä luku kattaa sähköenergian.

2.2 Aggregaattiluettelo

On ilmoitettava seuraava aggregaattiluettelo.

2.2.1 Tuotanto

Seuraavista aggregaateista on ilmoitettava sekä brutto- että nettomäärät:

1. Sähköntuotanto yhteensä

1.1	Josta: Ydinvoima

1.2

Josta: Vesivoima

1.2.1

Kohdasta 1.2, josta: pumppuvoimaloista tuotetun vesivoiman osuus

1.3	Josta: Geoterminen energia

1.4	Josta: Konventionaalinen lämpövoima

1.5	Josta: Tuulivoima

Myös seuraavat sähköenergiamäärät on ilmoitettava:

2. Tuonti

2.1	Josta: Tuonti EU:n sisäpuolelta

3. Vienti

3.1	Josta: Vienti EU:n ulkopuolelle

4. Käytetty pumppuvoimaksi

5. Käytetty sisämarkkinoille

Tämä lasketaan seuraavasti:

Päätoimisten tuottajien voimalaitosten polttoaineenkulutuksen osalta sovelletaan seuraavia aggregaatteja (ks. ruskohiilen määritelmä liitteessä B ja kivihiilen määritelmä liitteessä C):

6. Päätoimisten tuottajien voimalaitosten polttoaineen kokonaiskulutus

Sähköntuotantoon sekä ainoastaan kolmansille osapuolille myytäväksi tuotetun lämmön tuottamiseen kulutetun polttoaineen kokonaismäärä.

6.1	Josta: Kivihiili

6.2	Josta: Ruskohiili

6.3	Josta: Öljytuotteet

6.4	Josta: Maakaasu

6.5	Josta: Johdettu kaasu (valmistettuja kaasuja)

6.6	Josta: Muut polttoaineet

2.2.2 Polttoaineen kokonaisvarastot päätoimisten tuottajien voimalaitoksissa

Päätoimisten tuottajien voimalaitoksilla tarkoitetaan yleishyödyllisiä palveluita tuottavia laitoksia, jotka tuottavat sähköä polttoaineista. Seuraavat loppuvarastot (varastot raportointikuukauden lopussa) on ilmoitettava:

1. Kivihiili

2. Ruskohiili

3. Öljytuotteet

2.3 Mittayksiköt

1. Energiamäärät

Sähkö: GWh

Kivihiili, ruskohiili ja öljytuotteet: sekä 103 tonnia että TJ nettolämpöarvon pohjalta.

Maakaasu ja johdetut kaasut: TJ (bruttolämpöarvon pohjalta).

Muut polttoaineet: TJ nettolämpöarvon pohjalta.

Ydinlämpö: TJ.

2. Varastot

103 tonnia

2.4 Poikkeukset ja vapautukset

Ei sovelleta.

3. ÖLJY JA ÖLJYTUOTTEET

3.1 Tarkasteltavat energiatuotteet

Jollei toisin ilmoiteta, tämä tietojenkeruu koskee kaikkia seuraavia energiatuotteita, joihin sovelletaan liitteen B luvun 4 määritelmiä: raakaöljy, maakaasukondensaatti, jalostamojen syöttöaineet, muut hiilivedyt, jalostamokaasu (nesteyttämätön), etaani, nestekaasu, teollisuusbensiini, moottoribensiini, lentobensiini, bensiininomainen lentopetroli (teollisuusbensiininomainen lentopetroli tai JP4), lentopetroli, muu petroli, dieselöljy / kevyt polttoöljy (keskitisle), ajoneuvoissa käytettävä dieselpolttoaine, lämmitys- ja muu kaasuöljy, polttoöljy (sekä vähärikkinen että runsasrikkinen), raskasbensiini ja muu teollisuusbensiini, voiteluaineet, bitumi, parafiinivahat ja öljykoksi.

Soveltuvin osin moottoribensiini on ilmoitettava kahdessa luokassa, jotka ovat biobensiini ja muu kuin biobensiini; Lentopetroli on ilmoitettava kahdessa luokassa, jotka ovat biolentopetroli ja muu kuin biolentopetroli; Dieselöljy / kevyt polttoöljy on ilmoitettava neljässä luokassa, jotka ovat ajoneuvoissa käytettävä dieselpolttoaine, lämmitys- ja muu kaasuöljy, biodieselit ja muu kuin biodiesel / muu kuin biopohjainen kevyt polttoöljy.

Luokkaan ”muut tuotteet” sisältyvät määrät, jotka vastaavat liitteen B luvun 4 määritelmiä, sekä lisäksi raskasbensiinin ja muun teollisuusbensiinin, voiteluaineiden, bitumin ja parafiinivahojen määrät; näitä tuotteita ei tarvitse ilmoittaa erikseen.

3.2 Aggregaattiluettelo

Seuraava aggregaattiluettelo on ilmoitettava kaikista edellisessä kohdassa luetelluista energiatuotteista, jollei toisin ilmoiteta.

3.2.1 Hankinta

Seuraava taulukko koskee ainoastaan raakaöljyä, maakaasukondensaattia, jalostamojen syöttöaineita, lisäaineita / hapettavia lisäaineita, biopolttoaineita ja muita hiilivetyjä:

1. Kotimainen tuotanto

Ei sovelleta jalostamojen syöttöaineisiin.

2. Muista lähteistä

Lisäaineet, biopolttoaineet ja muut hiilivedyt, joiden tuotanto on jo katettu muissa polttoainetaseissa.

Ei koske raakaöljyä, maakaasukondensaattia eikä jalostamojen syöttöaineita.

3. Palautukset petrokemian alalta

Valmiit tai puolivalmiit tuotteet, jotka palautetaan loppukäyttäjiltä jalostamoihin käsittelyä, sekoittamista tai myyntiä varten. Nämä ovat yleensä petrokemian teollisuuden sivutuotteita. Sovelletaan ainoastaan jalostamojen syöttöaineisiin.

4. Siirretyt tuotteet

Maahantuodut öljytuotteet, jotka on uudelleenluokiteltu syöttöaineiksi uutta jalostamokäsittelyä varten ilman toimitusta loppukäyttäjille.

Sovelletaan ainoastaan jalostamojen syöttöaineisiin.

5. Tuonti ja vienti

Huom. Kaikki kaupankäynti biopolttoaineilla, joita ei ole sekoitettu liikennepolttoaineisiin, (eli puhtaassa muodossaan) olisi ilmoitettava uusiutuvia energialähteitä koskevassa kyselyssä.

6. Suora käyttö

Raakaöljy, maakaasukondensaatti ja muut hiilivedyt, jotka käytetään suoraan ilman käsittelyä öljynjalostamoissa.

Tähän sisältyy sähköntuotantoa varten poltettu raakaöljy.

7. Varastomuutokset

Varastojen kasvu osoitetaan positiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen negatiivisena lukuna.

8. Laskettu jalostamon sisäänotto

Jalostamoprosessiin tuodun tuotteen laskettu kokonaismäärä. Se määritellään seuraavasti:

9. Tilastoerot

Määritelmä: Laskettu jalostamojen sisäänotto – Havaittu jalostamojen sisäänotto.

10. Havaittu jalostamojen sisäänotto

Jalostamojen sisäänottona mitatut määrät.

11. Jalostamohäviöt

Jalostamojen sisäänoton (havaittu) ja jalostamojen bruttotuotannon välinen ero. Häviöiden syynä voi olla tislausprosessien aikana tapahtuva haihtuminen. Häviöt ilmoitetaan positiivisina lukuina. Tilavuus voi lisääntyä mutta massa ei.

Seuraavaa taulukkoa ei sovelleta jalostamojen syöttöaineisiin eikä lisäaineisiin / hapettaviin lisäaineisiin:

1. Primaarituotteiden saanti

Tähän sisältyvät kotimaisen tuotannon ja tuonnin raakaöljymäärät (myös kondensaatti) ja suoraan ilman öljynjalostamossa tapahtuvaa prosessointia käytetty kotimainen maakaasukondensaatti sekä petrokemian teollisuudesta palautetut määrät, jotka käytetään suoraan vaikka ne eivät ole primaaripolttoainetta.

2. Jalostamojen bruttotuotanto

Lopullisten tuotteiden tuotanto jalostamoissa tai sekoituslaitoksissa.

Tähän eivät sisälly jalostamohäviöt mutta sisältyy jalostamopolttoaine.

3. Kierrätetyt tuotteet

4. Jalostamopolttoaine

Öljytuotteet, jotka kulutetaan jalostamon toiminnan tukemiseksi.

Tähän eivät sisälly öljy-yhtiöiden jalostamoprosessin ulkopuolella käyttämät tuotteet, esim. kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet tai öljytankkerit.

Tähän sisältyvät polttoaineet, jotka on käytetty myydyn sähkön ja lämmön tuotantoon jalostamoissa.

5. Tuonti ja vienti

6. Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet

7. Tuotteidenväliset siirrot

Määrät, jotka on luokiteltu uudelleen joko siksi, että tuotteiden spesifikaatio on muuttunut, tai siksi, että ne on sekoitettu toiseen tuotteeseen.

8. Siirretyt tuotteet

Maahantuodut öljytuotteet, jotka on uudelleenluokiteltu syöttöaineiksi uutta jalostamokäsittelyä varten ilman toimitusta loppukäyttäjille.

9. Varastomuutokset

Varastojen kasvu osoitetaan positiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen negatiivisena lukuna.

10. Lasketut kotimaan bruttotoimitukset

Tämä määritellään seuraavasti:

11. Tilastoero

Määritelmä: Lasketut kotimaan bruttotoimitukset – Havaitut kotimaan bruttotoimitukset.

12. Havaitut kotimaan bruttotoimitukset

Valmiiden öljytuotteiden havaitut kotimaan bruttotoimitukset primaarilähteistä (esim. jalostamot, sekoituslaitokset jne.) kotimaan markkinoille.

Tämä luku voi olla erilainen kuin edellä laskettu luku, esim. kattavuuserojen ja/tai eri raportointijärjestelmissä käytettyjen määritelmien erojen vuoksi.

12.1	Josta: Toimitukset kansainväliseen siviili-ilmailuun

12.2	Josta: Toimitukset päätoimisten tuottajien voimalaitoksille

12.3	Josta: Ajoneuvojen nestekaasun toimitukset

12.4	Josta: Toimitukset (brutto) petrokemian alalle

13. Palautukset petrokemian alalta jalostamoille

14. Kotimaan nettotoimitukset yhteensä

3.2.2 Varastot

Seuraavat alku- ja loppuvarastot on ilmoitettava kaikista energiatuotteista, myös lisäaineista / hapettavista lisäaineista, jalostamokaasua lukuun ottamatta:

1. Varastot kansallisella alueella

Varastot seuraavissa paikoissa: jalostamotankit, irtolastiterminaalit, putkijohtovarastot, meriproomut ja rannikkotankkerit (kun lähtö- ja määräsatama ovat samassa maassa), jäsenvaltion satamassa olevat tankkerit (jos niiden lasti on määrä purkaa kyseisessä satamassa), kotimaan alusten polttoaineet. Tähän ei sisälly putkijohdoissa, rautateiden säiliövaunuissa, säiliörekoissa, satamissa meriliikennealusten käyttöön varastoituna, huoltoasemilla, vähittäiskaupoissa ja meriliikennealusten omana polttoaineena oleva öljy.

2. Hallitusten kahdenvälisten sopimusten nojalla muita maita varten pidetyt varastot

Kansallisella alueella sijaitsevat varastot, jotka kuuluvat toiselle maalle ja joiden saatavuus on taattu kyseisten hallitusten välisellä sopimuksella.

3. Varastot, joiden ulkomainen määränpää on tunnettu

Kansallisella alueella olevat varastot, jotka eivät sisälly kohtaan 2, kuuluvat toiselle maalle ja joiden määränpää tämä maa on. Nämä varastot voivat olla tullivapailla alueilla tai niiden ulkopuolella.

4. Muut varastot tullivapailla alueilla

Tähän sisältyvät muut kuin kohtiin 2 ja 3 kuuluvat varastot, riippumatta siitä, onko niille tehty tulliselvitys.

5. Suurimpien kuluttajien hallussa olevat varastot

Tähän sisältyvät hallituksen vallassa olevat varastot. Tähän määritelmään eivät sisälly muiden kuluttajien varastot.

6. Saapuvissa valtamerialuksissa niiden satama- tai ankkurointipaikassa olevat varastot.

Varastot riippumatta siitä, onko niille tehty tulliselvitys. Tähän luokkaan eivät kuulu varastot, jotka ovat avomerellä olevissa aluksissa.

Tähän sisältyy rannikkotankkereiden öljy, jos sekä lähtö- että määräsatama ovat samassa maassa. Jos saapuvilla aluksilla on useampia purkamissatamia, ilmoitetaan ainoastaan kyseisessä maassa purettava määrä.

7. Hallituksen varastot kansallisella alueella.

Tähän sisältyvät kansallisella alueella olevat hallituksen muut kuin sotilaalliset varastot, jotka hallitus omistaa tai joita se hallitsee ja joita pidetään ainoastaan hätätapauksia varten.

Tähän eivät sisälly valtion öljy-yhtiöiden tai sähkölaitosten varastot tai varastot, joita öljy-yhtiöt pitävät suoraan hallitusten puolesta.

8. Varastointiorganisaation varastot kansallisella alueella

Varastot sellaisissa sekä julkisissa että yksityisissä yhtiöissä, jotka on perustettu pitämään varastoja ainoastaan hätätapauksia varten.

Tähän eivät sisälly yksityisten yritysten pakolliset varastot.

9. Kaikki muut varastot kansallisella alueella

Kaikki muut varastot, jotka täyttävät edellä kohdassa 1 kuvatut ehdot.

10. Ulkomailla hallitusten kahdenvälisten sopimusten nojalla pidetyt varastot

Raportoivalle maalle kuuluvat varastot, jotka pidetään toisessa maassa ja joiden saanti on taattu kyseisten hallitusten välisellä sopimuksella.

10.1	Josta: Hallituksen varastot

10.2	Josta: Säilytysorganisaatioiden varastot

10.3	Josta: Muut varastot

11. Ulkomailla olevat, lopullista tuontia varten tarkoitetut varastot

Luokkaan 10 kuulumattomat varastot, jotka kuuluvat raportoivalle valtiolle mutta joita pidetään toisessa valtioissa odottamassa tuontia.

12. Muut varastot tullivapailla alueilla

Muut kansallisella alueella olevat varastot, jotka eivät sisälly edellä esitettyihin luokkiin.

13. Putkistojen sisältö

Putkistoissa oleva öljy (raakaöljy ja öljytuotteet), jota tarvitaan putkiston virtauksen ylläpitoon.

Lisäksi on ilmoitettava seuraavat määrien jaottelut vastaavien maiden mukaisesti:

— virallisen sopimuksen nojalla muita maita varten pidettyjen varastojen loppuvarastot kohdemaittain,

— virallisen sopimuksen nojalla muita maita varten pidettyjen varastojen loppuvarastot, joista hankintaoikeustodistuksina (stock tickets) pidetyt, kohdemaittain,

— loppuvarastot, joilla on tunnettu ulkomainen määränpää, kohdemaittain,

— ulkomailla virallisen sopimuksen nojalla pidettyjen varastojen loppuvarastot sijaintipaikkojen mukaan,

— ulkomailla virallisen sopimuksen nojalla pidettyjen varastojen loppuvarastot, joista hankintaoikeustodistuksina (stock tickets) pidetyt, sijaintipaikkojen mukaan,

— ulkomailla pidettyjen varastojen loppuvarastot, jotka on tarkoitettu lopullista, raportoivaan maahan suuntautuvaa tuontia varten, sijaintipaikkojen mukaan.

Alkuvarastoilla tarkoitetaan varastoja raportointikuukautta edeltävän kuukauden viimeisenä päivänä. Loppuvarastoilla tarkoitetaan varastoja raportointikuukauden viimeisenä päivänä.

3.2.3 Tuonti ja vienti

Tuonti alkuperämaittain ja vienti kohdemaittain.

3.3 Mittayksiköt

Energiamäärät: 103 tonnia

3.4 Maantieteelliset huomautukset

Ainoastaan tilastotietojen ilmoittamista varten sovelletaan liitteen A luvussa 1 annettuja selvityksiä seuraavin poikkeuksin:

1. Tanska sisältää Färsaaret ja Grönlannin.

2. Sveitsi sisältää Liechtensteinin.

3.5 Poikkeukset ja vapautukset

Ei sovelleta.

4. MAAKAASU

4.1 Tarkasteltavat energiatuotteet

Maakaasu on määritelty liitteen B luvussa 2.

4.2 Aggregaattiluettelo

Seuraava aggregaattiluettelo on ilmoitettava kaikista edellisessä kohdassa luetelluista energiatuotteista, jollei toisin ilmoiteta.

4.2.1 Hankinta

1. Kotimainen tuotanto

Tähän eivät sisälly tuotantohäviöt eivätkä takaisin injektoidut, purkautuneet tai soihdutukseen käytetyt määrät.

Tähän sisältyvät maakaasuteollisuudessa, kaasun tuotannossa, putkistoissa ja käsittelylaitoksissa käytetyt määrät.

2. Tuonti

3. Vienti

4. Varastomuutokset

Varastojen kasvu osoitetaan positiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen negatiivisena lukuna.

5. Lasketut kotimaan bruttotoimitukset

Tämä määritellään seuraavasti:

6. Tilastoero

Määritelmä: Lasketut kotimaan bruttotoimitukset – Havaitut kotimaan bruttotoimitukset.

7. Havaitut kotimaan bruttotoimitukset

Tähän sisältyy kaasu, jonka kaasuteollisuus on käyttänyt lämmitykseen sekä koneiden ja laitteiden toimintaan (eli kulutus kaasuntuotannossa, putkistossa ja käsittelylaitoksissa), sekä jakeluhäviöt.

8. Alkuvarastot ja loppuvarastot kansallisella alueella olevissa varastoissa

Kaasumäärät, jotka on varastoitu erikoisvarastoihin (ehtyneisiin kaasu- ja/tai öljykenttiin, pohjaveteen, suolaesiintymiin, sekaesiintymiin tai muihin), sekä nesteytetyn maakaasun varastot. Alkuvarastoilla tarkoitetaan varastoja raportointikuukautta edeltävän kuukauden viimeisenä päivänä. Loppuvarastoilla tarkoitetaan varastoja raportointikuukauden viimeisenä päivänä.

9. Maakaasuteollisuuden oma käyttö ja häviöt

Kaasuteollisuuden lämmitykseen sekä koneiden ja laitteiden toimintaan itse käyttämät määrät (eli kulutus kaasuntuotannossa, putkistossa ja käsittelylaitoksissa).

Sisältää jakeluhäviöt.

4.2.2 Tuonti ja vienti

Liitteessä A olevista määritelmistä poiketen tuonti ja vienti on tässä kohdassa ilmoitettava naapurimaittain.

4.3 Mittayksiköt

Määrät on ilmoitettava kahtena yksikkönä:

— fyysisenä määränä: 106 m3, kun oletetaan kaasun perusolosuhteet

— (15 °C, 101,325 kPa),

— energiasisältönä: TJ, bruttolämpöarvon pohjalta.

4.4 Poikkeukset ja vapautukset

Ei sovelleta.

5. SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

Seuraavia säännöksiä sovelletaan kaikissa edeltävissä luvuissa kuvattuun tietojen keruuseen:

1. Raportointijakso

Kalenterikuukausi.

2. Tiheys

Kuukausittain.

3. Tietojen toimittamisen määräaika

Kaikki luvun 3 (öljy ja öljytuotteet) ja luvun 4 (maakaasu) mukaiset tiedot: 55 päivän kuluessa raportointikuukaudesta.

Kaikki muut tiedot: kolmen kuukauden kuluessa raportointikuukaudesta.

4. Toimitusmuoto ja -menetelmä

Tietojen toimitusmuodon on vastattava Eurostatin ilmoittamaa soveltuvaa tiedonsiirtostandardia.

Tiedot on siirrettävä tai ladattava sähköisesti Eurostatin keskitettyyn tietojen vastaanottopisteeseen.

LIITE D

LYHYEN AIKAVÄLIN KUUKAUSITTAISET TILASTOT

Tässä liitteessä kuvataan lyhyen aikavälin kuukausittaisten energiatilastojen keruun alaa, yksiköitä, raportointijaksoa, tiheyttä, määräaikaa ja toimittamistapoja.

Liitettä A sovelletaan termeihin, joita ei selitetä erikseen tässä liitteessä.

1. MAAKAASU

1.1 Tarkasteltavat energiatuotteet

Tämä luku koskee ainoastaan maakaasua. Maakaasu on määritelty liitteen B luvussa 2.

1.2 Aggregaattiluettelo

On ilmoitettava seuraava aggregaattiluettelo.

1. Tuotanto

2. Tuonti

3. Vienti

4. Varastomuutos

Varastojen kasvu osoitetaan negatiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen positiivisena lukuna.

5. Hankinnat

Tämä lasketaan seuraavasti:

6. Varastot kuukauden lopussa

1.3 Mittayksiköt

Maakaasumäärät on ilmoitettava TJ:ina bruttolämpöarvon mukaisina.

1.4 Muut sovellettavat säännökset

1. Raportointijakso

Kalenterikuukausi.

2. Tiheys

Kuukausittain.

3. Tietojen toimittamisen määräaika

Yhden kuukauden kuluessa raportointikuukaudesta.

4. Toimitusmuoto ja -menetelmä

Tietojen toimitusmuodon on vastattava Eurostatin ilmoittamaa soveltuvaa tiedonsiirtostandardia.

Tiedot on siirrettävä tai ladattava sähköisesti Eurostatin keskitettyyn tietojen vastaanottopisteeseen.

1.5 Poikkeukset ja vapautukset

Saksalle on myönnetty näiden tietojen keräämistä koskeva poikkeus 30 päivään syyskuuta 2014 asti.

2. SÄHKÖ

2.1 Tarkasteltavat energiatuotteet

Tämä luku koskee ainoastaan sähköä.

2.2 Aggregaattiluettelo

On ilmoitettava seuraava aggregaattiluettelo.

1. Sähköntuotanto yhteensä

Tuotetun sähkön bruttomäärä.

Tähän sisältyy voimalaitosten oma kulutus.

2. Tuonti

3. Vienti

4. Sähkön bruttohankinta

Tämä lasketaan seuraavasti:

2.3 Mittayksiköt

Energiamäärät on ilmaistava GWh:ina.

2.4 Muut sovellettavat säännökset

1. Raportointijakso

Kalenterikuukausi.

2. Tiheys

Kuukausittain.

3. Tietojen toimittamisen määräaika

Yhden kuukauden kuluessa raportointikuukaudesta.

4. Toimitusmuoto ja -menetelmä

Tietojen toimitusmuodon on vastattava Eurostatin ilmoittamaa soveltuvaa tiedonsiirtostandardia.

Tiedot on siirrettävä tai ladattava sähköisesti Eurostatin keskitettyyn tietojen vastaanottopisteeseen.

2.5 Poikkeukset ja vapautukset

Saksa on vapautettu tästä tietojenkeruusta.

3. ÖLJY JA ÖLJYTUOTTEET

Tämä tietojenkeruu tunnetaan yleisesti nimellä ”JODI-kyselylomake”.

3.1 Tarkasteltavat energiatuotteet

Jollei toisin ilmoiteta, tämä tietojenkeruu koskee kaikkia seuraavia energiatuotteita, joihin sovelletaan liitteen B luvun 4 määritelmiä: raakaöljy, nestekaasu, bensiini (joka on moottoribensiinin ja lentobensiinin summa), petroli (joka on lentopetrolin ja muun petrolin summa), dieselöljy / kevyt polttoöljy ja polttoöljy (sekä vähä- että runsasrikkinen).

Tämä tietojenkeruu koskee lisäksi myös luokkaa ”öljyt yhteensä”, jolla tarkoitetaan kaikkien näiden tuotteiden summaa, lukuun ottamatta raakaöljyä, ja johon on sisällytettävä myös muut öljytuotteet, kuten jalostamokaasu, etaani, teollisuusbensiini, öljykoksi, raskasbensiini ja muu teollisuusbensiini, parafiinivahat, bitumi, voiteluaineet ja muut.

3.2 Aggregaattiluettelo

Seuraava aggregaattiluettelo on ilmoitettava kaikista edellisessä kohdassa luetelluista energiatuotteista, jollei toisin ilmoiteta.

3.2.1 Hankinta

Seuraava taulukko koskee ainoastaan raakaöljyä:

1. Tuotanto

2. Tuonti

3. Vienti

4. Loppuvarastot

5. Varastomuutos

Varastojen kasvu osoitetaan positiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen negatiivisena lukuna.

6. Jalostamojen sisäänotto

Havaittu jalostamojen teho.

Seuraava taulukko koskee raakaöljyä, nestekaasua, bensiiniä, petrolia, dieselöljyä / kevyttä polttoöljyä, polttoöljyä sekä öljyjä yhteensä.

1. Jalostamojen tuotanto

Bruttotuotanto, jalostamojen oma polttoaineen käyttö mukaan luettuna.

2. Tuonti

3. Vienti

4. Loppuvarastot

5. Varastomuutos

Varastojen kasvu osoitetaan positiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen negatiivisena lukuna.

6. Kysyntä

Toimitukset tai myynti kotimaan markkinoille (kotimainen kulutus) + Jalostamojen oma polttoainekäyttö + Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet + Lentoliikenteen polttoaineet. Kysyntään, joka koskee öljyjä yhteensä, sisältyy raakaöljy.

3.3 Mittayksiköt

Energiamäärät: 103 tonnia

3.4 Muut sovellettavat säännökset

1. Raportointijakso

Kalenterikuukausi.

2. Tiheys

Kuukausittain.

3. Tietojen toimittamisen määräaika

25 päivän kuluessa raportointikuukaudesta.

4. Toimitusmuoto ja -menetelmä

Tietojen toimitusmuodon on vastattava Eurostatin ilmoittamaa soveltuvaa tiedonsiirtostandardia.

Tiedot on siirrettävä tai ladattava sähköisesti Eurostatin keskitettyyn tietojen vastaanottopisteeseen.

3.5 Poikkeukset ja vapautukset

Ei sovelleta.

( 1 ) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 12. maaliskuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 15. syyskuuta 2008.

( 2 ) EUVL L 49, 19.2.2004, s. 1.

( 3 ) EYVL L 283, 27.10.2001, s. 33.

( 4 ) EUVL L 52, 21.2.2004, s. 50.

( 5 ) EYVL L 1, 4.1.2003, s. 65.

( 6 ) EUVL L 114, 27.4.2006, s. 64.

( 7 ) EUVL L 191, 22.7.2005, s. 29.

( 8 ) EUVL C 317 E, 23.12.2006, s. 876.

( 9 ) EYVL L 52, 22.2.1997, s. 1.

( 10 ) EYVL L 181, 28.6.1989, s. 47.

( 11 ) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

( 12 ) EUVL L 55, 1.3.2005, s. 57.