EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 19.12.2017

COM(2017) 787 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

Tavaramarkkinoiden säädöspaketti: lujitetaan luottamusta sisämarkkinoihin

1.Lujitetaan tavaroiden sisämarkkinoita

Tavaroiden sisämarkkinat ovat yksi Euroopan unionin suurimmista saavutuksista. Niiden 25-vuotispäivää juhlitaan vuonna 2018. Sisämarkkinoiden perusta on kuluttajien, yritysten ja viranomaisten välisessä luottamuksessa. Kuluttajien on voitava luottaa siihen, että heidän ostamansa ja käyttämänsä tuotteet ovat turvallisia. Yritysten on voitava luottaa toimintaedellytysten tasapuolisuuteen ja siihen, että sääntöjä sovelletaan kaikkiin ja säännöt suojelevat kaikkia samalla tavalla. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) olisi yrittäjyyden ja työpaikkojen luomisen edistämiseksi vapautettava turhasta byrokratiasta. Luottamus on tehnyt mahdolliseksi EU:n markkinoiden ennennäkemättömän yhdentymisen, joka on ollut ja on edelleen talouskasvun kulmakivenä. Yksin teollisuuden arvonlisäys on kasvanut reaalisesti EU27-maissa 25 prosenttia (EU28-maissa 23 prosenttia) vuodesta 2009. Sen osuus taloudesta on kasvanut vuodesta 2009 nykyhetkeen merkittävästi: 15,5 prosentista 17,1 prosenttiin (EU28-maissa 14,7 prosentista 16,1 prosenttiin) 1 .

Kuten sisämarkkinastrategiassa 2 korostetaan, EU:n ja sisämarkkinoiden on mukauduttava muuttuvaan toimintaympäristöön. Tuote- ja palvelumarkkinoiden esteet heikentävät Euroopan talouden tehokkuutta, tuottavuutta ja kilpailukykyä. Yritykset kokevat usein, että vanhentunut ja raskas sääntely tukahduttaa niiden toimintaa, eivätkä ne löydä tarvitsemiaan tietoja. Aidosti tasapuolisten toimintaedellytysten luomista heikentää lisäksi piittaamattomuus EU:n tuotesäännöistä.

Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto ovat kumpikin hyväksyneet sisämarkkinastrategian tavoitteet. Ne ovat pyytäneet komissiota poistamaan jäljellä olevat esteet ja helpottamaan ratkaisujen löytämistä 3 . Eurooppa-neuvosto tarkastelee EU-johtajien asialistan mukaisesti maaliskuussa 2018, kuinka hyvin sisämarkkinastrategioissa on edistytty vuodelle 2018 asetettuihin määräaikoihin nähden 4 .

Tavaroiden sisämarkkinoilla on edelleen erityisesti kaksi rakenteellista heikkoutta, jotka on korjattava nopeasti, jotta voidaan hyödyntää markkinoiden koko potentiaali ja antaa luottamukselle perusta. Potentiaali on olemassa: kuluttajat, yritykset ja viranomaiset ovat valmiina, sisämarkkinoille on vain luotava tarvittava ympäristö, jossa ne saadaan toimimaan.

Ensimmäinen tavaroiden sisämarkkinoiden rakenteellinen heikkous liittyy tuotteiden turvallisuutta koskevien yhdenmukaistettujen EU:n sääntöjen noudattamisen valvontaan. Vaikka turvallisuussäännöt ovat vaativat, markkinoilla on edelleen liian monia vaarallisia ja laittomia tuotteita. Nämä tuotteet aiheuttavat kuluttajille merkittäviä riskejä. Kuluttajat eivät saa rahalleen vastinetta ja saattavat olla alttiina terveysriskeille. EU:n tuotesääntöjen noudattamisen valvonnan puute ei saisi tuoda epäoikeudenmukaista etua niille, jotka tarkoituksellisesti kiertävät keskeisiä turvallisuussääntöjä. Komissio on hiljattain hyväksynyt säädöksiä valvontatoimien parantamiseksi teollis- ja tekijänoikeussääntöjen rikkomisen torjunnassa 5 . On kuitenkin aika tehdä enemmän sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi. Sisämarkkinoiden kokoisilla markkinoilla yhteistyön on toimittava jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välillä hyvin, jotta vaaralliset tuotteet saadaan poistettua markkinoilta toimivalla tavalla ja ripeästi.

Toinen rakenteellinen heikkous liittyy tuotteisiin, jotka eivät kuulu lainkaan tai kuuluvat vain osittain EU:n yhdenmukaistettujen tuoteturvallisuussääntöjen soveltamisalaan, esimerkiksi huonekaluihin, astioihin tai tiettyihin rakennusalan tuotteisiin. Tällaiset tuotteet voidaan katsoa yhdessä jäsenvaltiossa turvallisiksi ja yleisen edun mukaisiksi, mutta toisessa jäsenvaltiossa niillä on vaikeuksia päästä markkinoille. Kansallisista erityispiirteistä ja perinteistä voi aiheutua perusteltuja eroavuuksia. Kaikki markkinoille pääsyn epäämiset olisi kuitenkin perusteltava asianmukaisesti ja selitettävä yleisen edun perusteella. Olisi tarjottava apua tällaisten tuotteiden markkinoille pääsyn esteiden parempaan ymmärtämiseen ja mahdollisesti niiden ylittämiseen. Liiketoimintamahdollisuuksia on parannettava, mikä on erityisen tärkeää pk-yrityksille.

Komissio ehdottaa näin ollen nyt tavaramarkkinoiden säädöspakettia, jolla puututaan näihin heikkouksiin tavaroiden sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi. Säädöspaketti sisältää kaksi kunnianhimoista lainsäädäntöehdotusta: ensimmäisellä pyritään lujittamaan EU:n tuotesääntöjen noudattamista ja täytäntöönpanon valvontaa 6 , ja toisella on määrä parantaa ja helpottaa vastavuoroista tunnustamista sisämarkkinoilla 7 . Tavaramarkkinoiden säädöspakettia täydentävät kertomus teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä annetun asetuksen (EY) 2015/1535 täytäntöönpanosta vuosina 2014–2015 8 , kertomus asetuksen (EY) N:o 765/2008 täytäntöönpanosta 9 ja tässä tiedonannossa esitetyt muut kuin lainsäädäntötoimet, joiden tavoitteena on edistää luottamusta sisämarkkinoihin.

2.Luottamus EU:n tuotesääntöjen täytäntöönpanon valvontaan

Kuluttajien turvallisuus ja ympäristönsuojelu ovat tavaroiden sisämarkkinoiden kulmakiviä. EU:ssa on hyväksytty yhteiset turvallisuus- ja ympäristönsuojelusäännöt, joilla suojellaan kuluttajia vaaroilta, saasteilta ja ympäristövahingoilta. Monia kuluttajia johdettiin kuitenkin dieselauton ostamisen yhteydessä tietäen ja tarkoituksellisesti harhaan. Autot eivät valitettavasti ole olleet ainoita tuotteita, joissa kilpailu on ollut sääntöjen kiertämisen vuoksi vilpillistä. Euroopassa myydään joka päivä lukemattomia tuotteita, jotka eivät ole turvallisia. Myynnissä on tuotteita, joiden merkinnät ovat virheellisiä, ja tuotteita, joista aiheutuu vakavia riskejä terveydelle ja ympäristölle. Vuosina 2011–2017 sattui noin 2 500 tapausta, joissa laittomia tuotteita oli vedettävä markkinoilta 10 . Ja se on todennäköisesti vain jäävuoren huippu.

EU:n tuotesäännöt kattavat suuren osan kaikista teollisuustuotteista EU:ssa. Niiden arvo on 2 400 miljardia euroa, ja ne tuottaa tai niitä jakelee noin 5 miljoonaa yritystä. EU:n säännöt mahdollistavat tuotteiden vapaan liikkumisen unionin alueella, ja niillä varmistetaan ympäristön, terveyden ja turvallisuuden suojelun korkea taso. Useilla aloilla, esimerkiksi lelujen ja sähkölaitteiden osalta, EU:n markkinoille pääsee kevyen ja sujuvan menettelyn kautta. Sisämarkkinoiden toimivuus edellyttää kaikille yrityksille tasapuolisia toimintaedellytyksiä, joissa vallitsevat selkeät säännöt ja korkeatasoinen kuluttajansuoja. Luottamus ja tasapuoliset toimintaedellytykset on jo saatu aikaan elintarvikkeiden, kasviterveyden ja eläinten terveyden kaltaisilla aloilla, koska EU:n tasolla on sovittu tiukoista säännöistä.

Maailmassa vaikuttavat nykyisin yhä kasvavassa määrin yhteiskunnalliset muutokset, kuten globalisaatio ja digitalisaatio. Tuotteet ja jakeluketjut ovat EU:ssa yhä enemmän kytköksissä toisiinsa. Toisaalta kansallisten markkinavalvontaviranomaisten resurssit ovat puutteelliset, ja niiden toiminta rajoittuu kyseisen jäsenvaltion alueelle. Täytäntöönpanon valvontaan tarvitaan eurooppalainen näkökulma, sillä jäsenvaltiossa käynnistetty tutkinta törmää liian usein valtion rajaan. Tämän puutteen korjaamiseksi markkinavalvonnan on oltava johdonmukaista riippumatta siitä, onko tuote valmistettu EU:ssa vai sen ulkopuolella tai onko se ostettu verkosta vai kivijalkakaupasta.

Komissio ehdottaa, että EU:n yhteisten turvallisuussääntöjen noudattamisen valvontaa lujitetaan samansuuntaisesti kuin on tehty teollisuusstrategian 11 , digitaalisen sisämarkkinastrategian 12 ja sen väliraportin 13 sekä tullihallinnon toimintasuunnitelman 14 kaltaisissa EU-aloitteissa. On palautettava kuluttajien luottamus siihen, että heidän verkosta tai kivijalkakaupasta ostamansa tuotteet ovat turvallisia. Ongelmatapauksia varten on oltava oikea kehys, jossa riskeihin puututaan ja jonka avulla tasapuoliset toimintaedellytykset palautetaan.

Tavaroiden sisämarkkinoissa on kyse taloudellisten mahdollisuuksien luomisesta ja kilpailukyvyn parantamisesta sekä siitä, että luodaan EU:lle valmiudet selvitä maailmanlaajuisen talouden haasteista. Kuten komissio korosti keskusteluasiakirjassaan globalisaation hallinnasta, EU:n on samalla toimittava niin, että palautetaan toimintaedellytysten tasapuolisuus ja varmistetaan EU:n sääntöjen noudattaminen 15 . Avoimilla sisämarkkinoilla on säännöt EU:n kansalaisten suojelemiseksi. Sisämarkkinat voivat toimia hyvin ainoastaan, jos voidaan taata vankka luottamus tähän suojeluun. Vain sääntöjen noudattamista valvomalla voidaan varmistaa, että kilpailu käydään sääntöjenmukaisten tuotteiden välillä eikä sääntöjenmukaisten ja sääntöjenvastaisten tuotteiden välillä.

a)    Älykäs valvonta rajattomilla sisämarkkinoilla 

Markkinavalvontaa harjoittavat aivan oikeutetusti jäsenvaltiot. Jäsenvaltioiden on helpointa seurata markkinoitaan ja langettaa tarvittaessa seuraamuksia, koska ne ovat lähimpänä mahdollisesti syntyviä ongelmia, reagoivat ensimmäisinä ja tuntevat kansallisen taloutensa parhaiten.

Pelkkä kansallinen täytäntöönpanon valvonta ei kuitenkaan riitä. Sisämarkkinoilla toimii yli 500 eri markkinavalvontaviranomaista (yhdestä yli kahteensataan jäsenvaltiota kohti), joista kukin valvoo joidenkin tiettyjen tuotteiden sisämarkkinoita. Yritykset sijaitsevat useimmiten eri paikassa kuin markkinavalvontaviranomainen, joka havaitsee ongelman. Tämä tuottaa vaikeuksia sovellettavan lain ja oikeuspaikan määrittämisessä, oikeuden saatavuudessa ja päätösten noudattamisen valvonnassa. Vilpilliset tavarantoimittajat käyttävät tällä hetkellä markkinoiden pirstaleisuutta hyväkseen kuluttajan ja tuoteturvallisuuden tappioksi.

Vaikka kansallisella tasolla on tahto toimia, sisämarkkinavalvonta kärsii usein resurssien (henkilöstö, budjetti, laboratoriokapasiteetti), koordinoinnin ja tietojenvaihdon puutteesta. Vilpilliset elinkeinonharjoittajat tekevät rahaa saattamalla vaarallisia tuotteita markkinoille, mutta lasku koituu viranomaisille, jotka joutuvat maksamaan esimerkiksi vaarallisten tuotteiden tuhoamisesta. Kansallisten viranomaisten tekemää työtä on koordinoitava yhdentyneillä tavaroiden sisämarkkinoilla nykyistä paremmin, jotta vilpilliset elinkeinonharjoittajat eivät voisi piiloutua rajojen taakse ja jotta EU-sääntöjen noudattamatta jättämiseen vastattaisiin koko unionissa samalla tavalla.

Tällä säädöspaketilla järkevöitetään näin ollen merkittävästi täytäntöönpanon valvontaa täydentämällä ja lujittamalla tarpeen mukaan unionin nykyistä ja tulevaa yhdenmukaistamislainsäädäntöä 16 .

Valvontaviranomaiset tekevät jatkossa yhä tiiviimpää yhteistyötä yhteysvirastojen kautta. Toisessa jäsenvaltiossa saadun näytön sekä niiden testiraporttien ja päätösten hyödyntämistä helpotetaan. Nyt otetaan käyttöön olettama, jonka mukaan yhdessä jäsenvaltiossa EU:n tuotesääntöjen vastaiseksi todettua tuotetta koskevat näytöt ja päätökset voidaan siirtää toiseen jäsenvaltioon, jotta helpotettaisiin täytäntöönpanon valvontaa koko EU:ssa.

Sääntöjenvastaisiin tuotteisiin sovellettavilla sanktioilla on vaikutusta ainoastaan, jos viranomaiset jakavat enemmän tietoja tutkimuksista ja laittomista tuotteista. Komissio aikoo tiivistää sitoutumistaan siihen, että varmistetaan valvontaviranomaisten välinen yhteisen tiedon keruu sekä tietoteknisten välineiden, kuten tuoteturvallisuuden nopean hälytysjärjestelmän (RAPEX) ja markkinavalvonnan tiedotus- ja viestintäjärjestelmän (ICSMS), lähentäminen, jotta viranomaisten on helpompi valvoa täytäntöönpanoa.

Lisäksi laaditaan luotettavat markkinavalvontaindikaattorit, joilla on tarkoitus varmistaa, että markkinavalvonnan haasteet ymmärretään samalla tavalla.

Kansallisille valvontaviranomaisille annetaan lisää tukea niiden tehtävien koordinointiin ja suorittamiseen. Perustetaan tuotteiden vaatimustenmukaisuutta käsittelevä unionin verkosto. Verkosto antaa hallinnollista tukea yhteisiin tutkintatoimiin, joita tarvitaan yli 500 kansallisen viranomaisen valvontatoimien koordinointiin. Verkoston avulla viranomaiset voivat koota osaamista, järjestää virkamiesvaihtoja, muodostaa yleinen tiedustelutilannekuva ja laatia tehokkaita menetelmiä, joilla tarkastukset kohdennetaan riskien perusteella. Sen kautta myös tarjotaan vakiokoulutusta tarkastajille ja apua yhteisten tuotetestausvalmiuksien hankintaan. Verkosto tuo kaikkeen markkinavalvontaan yhteisen eurooppalaisen näkökulman, joka on tarpeen unionin sisämarkkinoilla. Toissijaisuusperiaatetta noudatetaan kuitenkin kaikilta osin. Elinkeinonharjoittajia koskevia konkreettisia päätöksiä panevat täytäntöön ainoastaan kansalliset markkinavalvontaviranomaiset.

Myös yritysten ja valvontaviranomaisten yhteistyön tiivistäminen on tarpeen. Osapuolten on voitava luottaa toisiinsa. Yhteistyötä tiivistetään seuraavilla tavoilla:

·Sääntöjen noudattamista koskevat tiedot: Valmistajien mielestä niihin olisi oltava yhteydessä ensimmäisenä, jos niiden tuotteiden sääntöjenmukaisuudesta herää epäilys. Näin ne voisivat puuttua asiaan välittömästi ja tarvittaessa oikaista väärinymmärryksiä tai ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin. Ne myös tietävät, myydäänkö kyseistä tuotetta muualla. Useimmilla tuotteita unionin markkinoilla myyvillä valmistajilla on jo edustaja, johon saa helposti yhteyden. Tästä hyvästä käytännöstä tulee pakollinen 17 .

·Paikallisten viranomaisten kanssa tehtävän vaatimustenmukaisuutta koskevan kumppanuussopimuksen avulla yritykset saavat apua sääntöjenmukaisuuskysymyksissä.

·Yritykset ja viranomaiset voivat laatia yhteisymmärryspöytäkirjoja yhteisistä hankkeista, joilla tunnistetaan sääntöjenvastaisia tuotteita 18 .

·Koska ongelmien torjunta ja täytäntöönpanon valvonta ovat sidoksissa toisiinsa, EU:ssa ja koko maailmassa toimivat yritykset voivat pyytää sääntelyä koskevia neuvoja kansallisista tuoteyhteyspisteistä 19 .

Turvallisilla ja toimivilla sisämarkkinoilla yritysten ja kuluttajien on tunnettava säännöt ja saatava tiedot, jotka ne tarvitsevat toimiakseen ja mukautuakseen markkinoihin. Markkinavalvontaviranomaisten on julkaistava tutkimustensa tulokset erityisesti silloin, kun jonkin tuotteen kaupan pitämistä rajoitetaan.

b)    Vaatimustenmukaisuuden valvonta ulkorajoilla

Kuluttajien pitäisi odottaa samaa suojelun tasoa riippumatta siitä, onko tuote valmistettu EU:ssa vai sen ulkopuolella. Globaalistuvassa maailmassa on edelleen haaste varmistaa, että maahantuodut tuotteet ovat EU:n vaatimusten mukaisia eivätkä aiheuta epäoikeudenmukaista kilpailua EU-sääntöjä rikkoen. Maahantuodut tuotteet olisi periaatteessa tarkastettava niiden saapuessa sisämarkkinoille. Kaikkien lähetysten tarkastaminen on kuitenkin mahdotonta, koska tuonnin määrä on valtava. Vuonna 2015 yli 30 prosenttia EU:n markkinoilla myytävistä tuotteista oli muualta tuotuja. Niiden arvoksi arvioitiin lähes 750 miljardia euroa 20 .

Yhdenmukaistettujen tavaroiden kauppa: myyty tuotanto ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käyty kauppa (2008–2015, EU-28), miljardia euroa

Lähde: Prodcom — statistics by product, EUROSTAT (2016)

Vaatimustenmukaisuuden valvontaa ulkorajoilla koskevat säännöt on mukautettava 21. vuosisadan uuteen todellisuuteen, muun muassa verkkokaupan kasvuun, ja unionin uuteen tullikoodeksiin.

Uudella ehdotuksella mukautetaan nykyiset oikeudelliset puitteet uusiin tullisääntöihin. Ehdotuksella selkiytetään EU:hun tuotavien tuotteiden tarkastuksia ja parannetaan tullin ja markkinavalvontaviranomaisten välistä koordinointia ja yhteistyötä.

Sillä myös helpotetaan maahantuojien paperisotaa. Luotettujen yritysten maahantuontitarkastuksia kevennetään, jolloin viranomaiset voivat keskittää työtään sinne, missä tuoteturvallisuusriskit ovat suurimmat. 

Kun valvontaviranomaiset epäilevät tuotteen laillisuutta, ne keskeyttävät sen luovuttamisen vapaaseen liikkeeseen EU:ssa kunnes saavat asianmukaisen näytön tuotteen soveltuvuudesta EU:ssa myytäväksi.

c)    Akkreditointi ja CE-merkintä

Vaikka voimassa olevissa markkinavalvontasäännöissä on parantamisen varaa, akkreditointia koskevat EU:n säännöt ja CE-merkintä ovat osoittautuneet suhteellisen toimiviksi. Tämän tiedonannon yhteydessä julkaistaan kertomus, jossa korostuu hyvin toimivan ja luotettavan akkreditointijärjestelmän ja vaatimustenmukaisuuden arviointijärjestelmän merkitys. Ne tukevat EU:n politiikkaa ja vahvistavat luottamusta tuoteturvallisuuteen.

3.Moninaisuudessaan yhtenäisenä tavaroiden sisämarkkinoilla: vastavuoroinen tunnustaminen

Sellaisten tuoteryhmien, joille ei ole vahvistettu EU:n tuotesääntöjä, esimerkiksi lastenhoitotarvikkeiden ja kassakoneiden, osalta olisi vastavuoroisen tunnustamisen periaatteella varmistettava, että yhdessä jäsenvaltiossa laillisesti kaupan pidettävää tuotetta voi myydä myös missä tahansa muussa jäsenvaltiossa – kunhan se on turvallinen ja yleisen edun mukainen 21 . Liian usein käy kuitenkin niin, että yritykset eivät voi luottaa vastavuoroiseen tunnustamiseen päästäkseen eri markkinoille EU:ssa. Erityisesti pk-yritykset raportoivat vakavista ongelmista, kun ne yrittävät hyödyntää vastavuoroista tunnustamista myydäkseen tuotteitaan toisessa jäsenvaltiossa. Jäsenvaltiot esittävät lisävaatimuksia ja edellyttävät uudelleentestaamista, mikä lisää tarpeettomasti paperisotaa ja kustannuksia. Tämä estää talouden toimijoita hyödyntämästä sisämarkkinoiden mittakaavaetuja, nostaa kuluttajahintoja ja vähentää kauppaa kaikkien osapuolten vahingoksi 22 .

Kansalliset viranomaiset eivät aina luota toisen jäsenvaltion viranomaisten arvostelukykyyn, mikä johtaa lisävaatimuksiin ja kaksinkertaiseen testaamiseen eli kasvaneeseen byrokratiaan ja lisäkuluihin. Lisäksi toimijoiden on aikaa vievää ja kallista haastaa markkinoille pääsyn epääviä tai sitä rajoittavia päätöksiä oikeusteitse. Tästä aiheutuu yrityksille tarpeettomia kustannuksia: niiden on mukautettava tuotteitaan useiden kansallisten markkinoiden vaatimuksiin, niiden pääsy markkinoille viivästyy ja ne menettävät mahdollisuuksia. Tilanne on erityisen ikävä pk-yrityksille 23 .

Tähän on saatava muutos. Nykyistä järjestelmää voi parantaa, ja se on myös tarpeen. Komissio ehdottaakin, että tehostetaan ja selkiytetään olemassa olevia mahdollisuuksia ja helpotetaan markkinoille pääsyä.

Kohdennettua ja yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa noudatetaan myös sisämarkkinoiden avoimuutta koskevan direktiivin (EU) N:o 2015/1535 täytäntöönpanon osalta. Kyseinen direktiivi on tärkeä väline, jolla torjutaan markkinoille pääsyn esteitä tuotteilta, joita ei ole yhdenmukaistettu tai jotka on yhdenmukaistettu vain osittain. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kaikista tällaisia tuotteita koskevista lainsäädäntöluonnoksista, jotta mahdolliset esteet voidaan torjua ennalta. Direktiivin täytäntöönpanosta laaditun, niin ikään tänään julkaistavan raportin tulosten mukaisesti komission ja jäsenvaltioiden on tarpeen ratkaista ongelmat aikaisemmassa vaiheessa ja keskittyä yleisimpiin huolenaiheisiin ja jäsenvaltioiden kannalta taloudellisesti merkittävimpiin alueisiin.

a)    Toimivuus ennen kaikkea

Tavaroiden vastavuoroisen tunnustamisen periaate perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT) 24 . Euroopan unionin tuomioistuin on toistuvasti tukenut ja lujittanut sitä. Nykyinen järjestelmä ei kuitenkaan ole osoittautunut riittäväksi varmistaakseen johdonmukaisen ja toimivan soveltamisen. Näin ollen ehdotetaan, että vastavuoroista tunnustamista koskeva asetus 25 korvataan uudella asetuksella, jossa selvennetään ja yksinkertaistetaan menettelyjä, joita yritysten ja viranomaisten on noudatettava.

Vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuva markkinoille pääsy pitäisi voida evätä ainoastaan, jos siihen on perusteltu ja oikeasuhteinen julkiseen etuun liittyvä syy. Jos epääminen on laiton tai suhteeton, päätöksen voi tällä hetkellä haastaa vain kansallisten oikeusistuimien kautta. Tällaiset prosessit ovat hitaita ja kalliita eivätkä ne vastaa vastavuoroiseen tunnustamiseen liittyviä erityistarpeita. Markkinoille pääsyn epäämispäätöksen haastaminen voi maksaa 10 000 – 100 000 euroa tuotetta ja markkinaa kohti. Yritykset pitävät tätä suurimpana esteenä vastavuoroisen tunnustamisen järjestelmän toimivuudelle. Yritykset eivät useinkaan lähde tuloksiltaan epävarmoihin oikeusprosesseihin vaan päätyvät vain muokkaamaan tuotteitaan ja kärsimään siitä aiheutuvat lisäkustannukset – vastaavan kustannuksen kärsivät myös kuluttajat ja vastaavan tehokkuuden menetyksen kärsii koko Euroopan talous.

Uudessa vastavuoroista tunnustamista koskevassa ehdotuksessa esitetään uutta ongelmanratkaisumenettelyä, jotta voidaan tarjota tehokkaita oikaisukeinoja ja palauttaa luottamus vastavuoroiseen tunnustamiseen. Ensi vaiheessa haetaan käytännönläheistä sopuratkaisua käyttämällä olemassa olevia SOLVIT-järjestelyjä. Jos tämä vuoropuhelu ei johda tuloksiin, komissio voi puuttua asiaan antamalla siitä lausunnon ja tarvittaessa suosituksia auttaakseen osapuolia pääsemään asiassa sopimukseen. Näin yritykset ja viejäjäsenvaltiot tietävät jo muutamien viikkojen tai kuukausien kuluessa, mitä on odotettavissa, eivätkä ne joudu odottamaan vuosia tuotteidensa ja lakiensa tunnustamista muissa jäsenvaltioissa. Lisäksi komissio pääsee käyttämään strategisesti SEUT-sopimuksen 258 artiklan mukaista valvontavaltaansa tapauksissa, joissa jollakin alalla on järjestelmään liittyviä ongelmia.

Saadakseen tuotteelleen vastavuoroisen tunnustamisen yritysten on tällä hetkellä todistettava, että niiden tuotetta myydään jo muualla EU:ssa. Viranomaisten vaatimat todisteet vaihtelevat yksinkertaisesta laskusta jäsenvaltion vakuutukseen siitä, että tuote on maassa laillisesti kaupan. Jotta yritysten olisi nykyistä helpompi osoittaa tuotteidensa täyttävän toisen jäsenvaltion vaatimukset, jotta viranomaiset vakuutettaisiin tästä ja jotta rajat ylittävä kauppa helpottuisi, komissio ehdottaa yksinkertaista vapaaehtoista ’vastavuoroista tunnustamista koskevaa ilmoitusta’, jonka talouden toimijat täyttävät ja joka keventää hallinnollista taakkaa.

Vastavuoroisesta tunnustamisesta vastaavat henkilöt eivät viesti riittävän hyvin keskenään. Tämä johtuu usein sitä, että eri asetusten mukainen toimivalta ja tehtävät ovat hajautuneet, mikä vaikeuttaa näiden usein hyvin teknisten asioiden hoitamista. Komissio pyrkii näin ollen lujittamaan tuoteyhteyspisteiden asemaa vastavuoroiseen tunnustamiseen liittyvänä viestintäkanavana 26 . Yhteyspisteiden erottuvuuden parantamiseksi niille voitaisiin luoda yhteinen visuaalinen identiteetti. Yhteyspisteiden rajatylittävää yhteistyötä parannetaan ja viranomaisten yhteydenpitoa helpotetaan verkkopohjaisen foorumin avulla.

b)    Lisää yhteistyötä ja vankempaa luottamusta

Jotta vastavuoroinen tunnustaminen toimisi hyvin, se edellyttää yhteistyötä ja luottamusta. Ne auttavat rakentamaan keskinäistä ymmärrystä erilaisista kansallisista lähestymistavoista ja ongelmista. Yhteistyötä ja luottamusta edistetään virkamiesvaihdolla erityisen ongelmallisilla aloilla, kuten rakennusalan tuotteissa. Yhtä tärkeää on tiivis yhteistyö, jota komissio tekee yksittäisten maiden ja alojen kanssa saadakseen vastavuoroisen tunnustamisen toimimaan.

Komissio arvioi myös hyötyjä, joita nykyisen vastavuoroista tunnustamista koskevan tuoteluettelon 27 kehittämisestä edelleen mahdollisesti koituisi yrityksille ja viranomaisille.

Jotta lisättäisiin kansallisten viranomaisten luottamusta vastavuoroiseen tunnustamiseen, komissio aikoo myös yrittää lisätä kohdennetun koulutuksen keinoin kansallisten viranomaisten tietämystä vastavuoroisesta tunnustamisesta. Koulutus kohdennetaan pääasiassa kansallisille viranomaisille (esimerkiksi tuoteyhteyspisteille, ongelmallisista tuoteryhmistä vastaaville osastoille, kansallisille oikeusistuimille, markkinavalvontaviranomaisille ja SOLVIT-henkilöstölle) sekä yrityksille. Kohdennettu kouluttajien koulutuspaketti vastavuoroisesta tunnustamisesta viranomaisille ja yrityksille sekä vastavuoroisen tunnustamisen ohjeisto tuovat kattavaa opastusta vastavuoroisen tunnustamisen soveltamiseen.

Jäsenvaltioiden olisi otettava vastavuoroinen tunnustaminen kansallisissa teknisissä määräyksissään nimenomaisesti huomioon ja tehtävä se ymmärrettävällä tavalla. Komissio kannustaakin jäsenvaltioita sisällyttämään kansallisiin teknisiin sääntöihin seuraavan selkeän ja yksiselitteisen sisämarkkinalausekkeen 28 ja aikoo laatia sen käyttöä koskevat erityisohjeet:

”Tavaroiden, joita pidetään laillisesti kaupan toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Turkissa tai jotka ovat peräisin ETA-sopimuksen osapuolena olevasta EFTA-valtiosta ja joita pidetään laillisesti kaupan tällaisessa EFTA-valtiossa, katsotaan olevan tämän toimenpiteen mukaisia. Tämän toimenpiteen täytäntöönpanoon sovelletaan asetusta [viite].”

4.Päätelmät

Tavaroiden sisämarkkinat ovat yksi EU:n parhaista valteista. Ne antavat EU:lle kilpailuetua vastattaessa maailmanlaajuisten kauppavirtojen ja arvoketjujen haasteisiin. Jotta tällaisiin haasteisiin voidaan vastata, on varmistettava, että sisämarkkinat toimivat moitteettomasti ja tarjoavat yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia ja kaikille korkeatasoista suojelua. Kaikki osalliset – yleisö, työntekijät, kuluttajat, yritykset ja viranomaiset – on voitava vakuuttaa mahdollisuuksistaan toimia ja ostaa turvallisia tuotteita avoimessa ja oikeudenmukaisessa ympäristössä, jossa sääntöjä sovelletaan kaikkiin samalla tavalla. On voitava luottaa siihen, että tavarat ovat turvallisia ja lain mukaisia.

Tällä säädöspaketilla on määrä varmistaa, että luomme tällaiset turvallisten tuotteiden avoimet ja oikeudenmukaiset sisämarkkinat kaikille. Viranomaisten ja yritysten luottamus vastavuoroiseen tunnustamiseen periaatteeseen kasvaa: se suojelee kaikkien yleistä etua ja avaa sisämarkkinoita entisestään. Sääntöjen parempi noudattaminen ja noudattamisen valvonta lujittavat kuluttajien luottamusta sisämarkkinoille saatettujen tuotteiden turvallisuuteen. Tämä on jopa tärkeämpää yhä nopeammin muuttuvassa ja yhä yhdentyneemmässä maailmassa.

Tähän säädöspakettiin sisältyvien lainsäädäntöehdotusten ohella teemme tiivistä yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa luottamuksen rakentamiseksi. Näin voidaan varmistaa, että todellisen vaikutuksen ja hyötyjen saaminen kaikille jo tänään voi merkittävästi parantaa tavaroiden sisämarkkinoita huomenna.

Lisäys:    Muiden kuin lainsäädäntötoimien ehdotettu aikataulu

2018: ·Sisämarkkinalauseke ·Käynnissä: Markkinavalvonnan tietoteknisten välineiden (kuten RAPEX ja ICSMS) optimaalinen lähentäminen sovellettavan oikeusperustan mukaisesti. ·Markkinavalvontaindikaattoreiden soveltaminen ·Vastavuoroista tunnustamista koskevan tiedotuskampanjan valmistelu ·Vastavuoroista tunnustamista koskevan kouluttajien koulutusohjelman valmistelu ·Sisämarkkinoiden avoimuutta koskevan direktiivin mukainen yhteistyöhön perustuva lähestymistapa tietyillä aloilla 2019: ·Vastavuoroisen tunnustamisen sääntökirja ·Virkamiesvaihto ·Vastavuoroista tunnustamista koskevan nykyisen tuoteluettelon jatkokehittämisen tarkastelu

(1)      Lähde: Eurostat (vuoden 2016 luvut eivät ole lopullisia). Näihin lukuihin sisältyvät valmistus- ja kaivosteollisuus sekä yleishyödylliset laitokset. Lukuihin eivät sisälly yrityspalvelut ja rakentaminen. Ne ovat kuitenkin tiiviissä yhteydessä EU:n teollisuuteen etenkin arvoketjujen ja palvelullistamisen merkityksen kasvaessa.

(2)      Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille, COM(2015) 550, 28.10.215.

(3)      Euroopan parlamentin päätöslauselma 26. toukokuuta 2016 sisämarkkinastrategiasta, P8_TA(2016)0237; Eurooppa-neuvoston päätelmät 15. joulukuuta 2015.

(4)      Eurooppa- neuvosto, johtajien asialista (Leaders’ Agenda), http://www.consilium.europa.eu/media/21594/leaders-agenda.pdf , lokakuu 2017.

(5)      Ks. komission 29.11.2017 hyväksymä teollis- ja tekijäoikeuksia koskeva säädöspaketti, johon sisältyy useita toimenpiteitä ja erityisesti tasapainoista teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanojärjestelmää nykypäivän yhteiskunnallisiin haasteisiin koskeva tiedonanto (SWD(2017) 430 final).

(6)      Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sääntöjen ja menettelyjen vahvistamisesta tuotteita koskevan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön noudattamista ja täytäntöönpanon valvontaa varten sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 305/2011, (EU) N:o 528/2012, (EU) 2016/424, (EU) 2016/425, (EU) 2016/426 ja (EU) 2017/1369 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/42/EY, 2009/48/EY, 2010/35/EU, 2013/29/EU, 2013/53/EU, 2014/28/EU, 2014/29/EU, 2014/30/EU, 2014/31/EU, 2014/32/EU, 2014/33/EU, 2014/34/EU, 2014/35/EU, 2014/53/EU, 2014/68/EU ja 2014/90/EU muuttamisesta. (COM(2017)795).

(7)      Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus toisessa jäsenvaltiossa laillisesti kaupan pidettävien tuotteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta (COM(2017)796).

(8)      Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle direktiivin (EU) 2015/1535 täytäntöönpanosta vuosina 2014–2015 (COM(796)788).

(9)    Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 täytäntöönpanosta (COM(2017)789).

(10)      Lähde: RAPEX. Luku sisältää ainoastaan tuotteet, joihin sovelletaan EU:n yhdenmukaistamislainsäädäntöä.

(11)      Investoimme älykkääseen, innovatiiviseen ja kestävään teollisuuteen Uudistettu EU:n teollisuuspoliittinen strategia, COM(2017) 479 final.

(12)      Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle, COM(2015) 192 final.

(13)      https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/digital-single-market-mid-term-review.

(14)      Tullialan riskienhallintaa koskeva EU:n strategia ja toimintasuunnitelma: Riskien torjunta, toimitusketjun turvallisuuden vahvistaminen ja kaupan helpottaminen, COM(2014) 527 final.

(15) Euroopan komission keskusteluasiakirja globalisaation hallinnasta, 10. toukokuuta 2017.

(16)      Lex specialis -periaatteen nojalla tätä sääntöjen noudattamisen valvontaa koskevaa asetusehdotusta olisi sovellettava vain, jollei unionin muussa, voimassaolevassa tai tulevassa, yhdenmukaistamislainsäädännössä ole erityisiä säännöksiä, joilla pyritään samaan tavoitteeseen tai jotka ovat samanluonteisia taikka vaikutukseltaan samanlaisia kuin tässä asetuksessa vahvistetut säännökset. Tämä on erityisen tärkeää sellaisen unionin lainsäädännön kannalta, joka koskee esimerkiksi huumausaineiden lähtöaineita, lääkinnällisiä laitteita ja in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita.

(17)      Tuotteen voi asettaa saataville unionin markkinoille ainoastaan, jos sen sääntöjenmukaisuutta koskevista tiedoista vastaa unionin alueelle sijoittautunut henkilö, joka voi toimia markkinavalvontaviranomaisten suorana yhteyshenkilönä. Tällainen henkilö voi olla valmistaja, maahantuoja tai mikä tahansa muu valmistajan valtuuttama talouden toimija. Henkilön on säilytettävä kaikkia tuotteeseen liittyviä asiaankuuluvia teknisiä asiakirjoja, EU:n vaatimustenmukaisuusvakuutus tarvittaessa mukaan lukien, ja toimitettava ne pyynnöstä markkinavalvontaviranomaiselle.

(18)      Yhteisymmärryspöytäkirjoja käytetään toimialakumppaneiden kesken teollis- ja tekijänoikeuksien rikkomiseen liittyvissä kysymyksissä; ks. komission tiedonanto tasapainoisesta teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanojärjestelmästä nykypäivän yhteiskunnallisiin haasteisiin (SWD(2017) 430 lopullinen, s. 8–9).

(19)      https://ec.europa.eu/growth/single-market/goods/free-movement-sectors/mutual-recognition/contacts-list_fi.

(20)      SWD(2017)466 – Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: Vaikutustenarviointi, oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sääntöjen ja menettelyjen vahvistamisesta tuotteita koskevan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön noudattamista ja täytäntöönpanon valvontaa varten sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 305/2011, (EU) N:o 528/2012, (EU) 2016/424, (EU) 2016/425, (EU) 2016/426 ja (EU) 2017/1369 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/42/EY, 2009/48/EY, 2010/35/EU, 2013/29/EU, 2013/53/EU, 2014/28/EU, 2014/29/EU, 2014/30/EU, 2014/31/EU, 2014/32/EU, 2014/33/EU, 2014/34/EU, 2014/35/EU, 2014/53/EU, 2014/68/EU ja 2014/90/EU muuttamisesta.

(21)      Yleisen edun mukaisuus liittyy esimerkiksi seuraaviin seikkoihin: julkinen moraali, yleinen järjestys tai yleinen turvallisuus; ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden ja elämän suojelu; taiteellisesti, historiallisesti tai arkeologisesti arvokkaiden kansallisaarteiden suojelu; teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelu.

(22)    Ks. myös: ”The Cost of Non- Europe in the Single Market, ’Cecchini Revisited’, An overview of the potential economic gains from further completion of the European Single Market,” http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2014/510981 /EPRS STU(2014)510981 REVl_EN.pdf.

(23)    Sama kuin edellä.

(24) Perussopimuksen 34 ja 36 artikla.

(25)      Tiettyjen kansallisten teknisten määräysten soveltamista toisessa jäsenvaltiossa laillisesti kaupan pidettyihin tuotteisiin koskevista menettelyistä sekä päätöksen N:o 3052/95/EY kumoamisesta 9 päivänä heinäkuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 764/2008 (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 21).

(26)      Tuoteyhteyspisteet ovat yritysten ja kansallisten viranomaisten välinen rajapinta ja paikka, josta löytyvät kaikkia sovellettavia kansallisia sääntöjä koskevat tiedot.

(27)     http://ec.europa.eu/growth/single-market/goods/free-movement-sectors/mutual-recognition/products-list_fi .

(28)      Tätä ei sovelleta Euroopan vapaakauppa-alueelta ja Turkista peräisin oleviin tuotteisiin, jotka eivät kuulu Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (ETA-sopimus) tai Turkin kanssa solmitun tulliunionin soveltamisalaan (esim. kala ja kalatuotteet).