15.11.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 330/16

(1)

Perussopimuksen 43 artiklan 3 kohdassa määrätään, että neuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyvät toimenpiteet.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (1) edellytetään, että säilyttämistoimenpiteet hyväksytään ottaen huomioon käytettävissä olevat tieteelliset, tekniset ja taloudelliset lausunnot, mukaan lukien tarvittaessa tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) ja muiden neuvoa-antavien elinten laatimat kertomukset sekä neuvoa-antavien toimikuntien antamat lausunnot.

(3)

Neuvoston tehtävänä on hyväksyä kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyvät toimenpiteet sekä tarvittaessa eräät niihin toiminnallisesti liittyvät edellytykset. Kalastusmahdollisuudet olisi jaettava jäsenvaltioille siten, että varmistetaan kunkin jäsenvaltion kalastustoiminnan suhteellinen vakaus kunkin kannan tai kalastuksen osalta ja ottaen asianmukaisesti huomioon asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 vahvistetut yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tavoitteet.

(4)

Suurimmat sallitut saaliit, jäljempänä ’TACit’, olisi sen vuoksi vahvistettava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 mukaisesti ja ottaen huomioon johdanto-osan 2 kappaleessa mainitut periaatteet.

(5)

Pienimuotoiseen pelagiseen kalastukseen (silli/silakka ja kilohaili) sekä turskan ja lohen kalastukseen Itämerellä sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädettyä purkamisvelvoitetta 1 päivästä tammikuuta 2015. Kyseisen asetuksen 16 artiklan 2 kohdassa säädetään, että kun tiettyä kalakantaa koskeva purkamisvelvoite otetaan käyttöön, kalastusmahdollisuudet vahvistetaan ottaen huomioon muutos, jonka myötä siirrytään kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta saaliin purkamisen perusteella kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen saaliiden perusteella.

(6)

Monivuotisten suunnitelmien kattamien kantojen kalastusmahdollisuudet olisi vahvistettava mainituissa suunnitelmissa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Sen vuoksi saaliita koskevat rajoitukset olisi vahvistettava neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1098/2007 (2) (”Itämeren turskan hoitosuunnitelma”) säädettyjen sääntöjen mukaisesti.

(7)

Itämeren turskan pyyntiponnistusta koskevassa kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tieteellisessä lausunnossa ilmoitettiin, että jos purkamisvelvoitetta sovelletaan johonkin erityiseen kantaan, alempien pyyntiponnistusrajoitusten vahvistaminen ei edistäisi YKP:n uudistuksen tavoitteiden saavuttamista. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa turskakantojen pyyntiponnistusrajoitukset ICES-osa-alueilla 22–24 vuoden 2014 tasolle. Pyyntiponnistuksen rajoittaminen vuoden 2014 tasolle helpottaa purkamisvelvoitteen käyttöönottoa ja edistää asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 määriteltyjen YKP:n tavoitteiden saavuttamista.

(8)

Tieteellisten lausuntojen perusteella voidaan noudattaa joustavuutta Itämeren turskakantojen pyyntiponnistuksen hallinnoinnissa ICES-osa-alueilla 22–24 vaarantamatta Itämeren turskan hoitosuunnitelman tavoitteita ja aiheuttamatta kalastuskuolevuuden kasvua. Tämä joustavuus mahdollistaisi pyyntiponnistuksen tehokkaamman hallinnoinnin silloin, kun kiintiöitä ei ole jaettu tasaisesti jäsenvaltion laivastolle, ja auttaisi reagoimaan nopeasti kiintiöiden vaihtoihin. Sen vuoksi jäsenvaltiolla olisi oltava mahdollisuus myöntää sen lipun alla purjehtivalle kalastusalukselle lisää satamastapoissaolopäiviä, jos vastaava määrä satamastapoissaolopäiviä vähennetään muilta sen lipun alla purjehtivilta kalastusaluksilta.

(9)

Tuoreet tieteelliset lausunnot osoittavat, ettei ICES pystynyt vahvistamaan biologisia viitearvoja turskakannalle ICES-osa-alueilla 25–32 vaan katsoi sen sijaan, että kyseistä turskakantaa koskevan TACin olisi perustuttava puutteellisiin tietoihin perustuvaan lähestymistapaan. Koska biologisia viitearvoja ei ole, ICES-osa-alueilla 25–32 on mahdotonta noudattaa kalastusmahdollisuuksien ja pyyntiponnistuksen vahvistamiseen sovellettavia sääntöjä turskakannan osalta. Kalastusmahdollisuuksien vahvistamatta jättäminen voisi aiheuttaa vakavan uhkan kyseisen kannan kestävyydelle, joten on aiheellista vahvistaa kyseistä turskakantaa koskevat TACit tasolle, joka vastaa ICESin kehittämää ja suosittelemaa lähestymistapaa ja vahvistaa pyyntiponnistuksen rajoittaminen vuoden 2014 tasolle. Pyyntiponnistuksen rajoittaminen vuoden 2014 tasolle helpottaa purkamisvelvoitteen käyttöönottoa ja edistää valikoivaa kalastusta sekä asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 määriteltyjen YKP:n tavoitteiden saavuttamista.

(10)

Tässä asetuksessa vahvistettujen kalastusmahdollisuuksien käyttöön olisi sovellettava neuvoston asetusta (EY) N:o 1224/2009 (3) ja erityisesti kyseisen asetuksen 33 artiklaa, joka koskee saaliiden ja pyyntiponnistuksen kirjaamista, ja 34 artiklaa, joka koskee tietojen ilmoittamista kalastusmahdollisuuksien käyttämisestä loppuun. Sen vuoksi on tarpeen täsmentää koodit, joita jäsenvaltioiden on käytettävä niiden lähettäessä komissiolle tietoja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen puretuista saaliista.

(11)

Neuvoston asetuksella (EY) N:o 847/96 (4) otettiin käyttöön TACien vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyviä lisäedellytyksiä, kuten 3 ja 4 artiklan mukaiset varo-TACeja ja analyyttisiä TACeja koskevat joustosäännökset. Vahvistettaessa TACeja neuvosto päättää mainitun asetuksen 2 artiklan mukaisesti kannoista, joihin 3 tai 4 artiklaa ei sovelleta käyttäen perustana erityisesti kantojen biologista tilannetta. Vuosittainen joustojärjestely on sittemmin otettu asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdalla käyttöön kaikkien purkamisvelvoitteen alaisten kantojen osalta. Jotta vältettäisiin liiallinen joustonvara, joka heikentäisi meren elollisten luonnonvarojen järkiperäisen ja vastuullisen hyödyntämisen periaatetta, haittaisi YKP:n tavoitteiden saavuttamista ja heikentäisi kantojen biologista tilannetta, olisi sen vuoksi vahvistettava, että asetuksen (EY) N:o 847/96 3 ja 4 artiklaa sovelletaan analyyttisiin TACeihin vain siinä tapauksessa, ettei asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdassa säädettyä vuosittaista joustomahdollisuutta hyödynnetä.

(12)

Pohjanmeren kilohailia koskeva tieteellinen lausunto kattaa heinäkuun ja seuraavan vuoden kesäkuun välisen ajanjakson, vaikka TAC on vahvistettu tammikuun ja joulukuun väliselle ajanjaksolle. Tuoreimman tieteellisen lausunnon mukaan TACia heinäkuun 2014 ja kesäkuun 2015 väliselle ajanjaksolle voidaan merkittävästi lisätä. Näin ollen kilohailin saatavuus vuoden 2014 jälkipuoliskolla on odotettua parempi. Koska tähän kantaan sovelletaan analyyttista arviota ja kanta on ”turvallisten biologisten rajojen sisällä”, asetuksen (EY) N:o 847/96 3 ja 4 artiklan soveltamisehdot joustavien vuosikiintiöiden sallimisesta täyttyvät ja niitä olisi voitava soveltaa, jotta kalastuksessa voitaisiin hyödyntää kilohailin parempaa saatavuutta mahdollisimman tehokkaasti. Neuvoston asetus (EU) N:o 43/2014 (5) olisi sen vuoksi muutettava.

(13)

Asetus (EU) N:o 43/2014 sallii nykyisellään tiettyjen kantojen osalta sen, että jäsenvaltio voi käyttää vuonna 2015 sen vuonna 2014 käytettävissä olevasta kiintiöstä mahdollisesti käyttämättä jääneitä määriä 10 prosenttiin asti. Venäjän federaatio määräsi 6 päivänä elokuuta 2014 tuontikiellon tietyille unionista tuotaville maatalous- ja kalastustuotteille. Sen seurauksena osa tuottajien suunnittelemasta viennistä Venäjälle syksyllä 2014 on ollut mahdotonta, eikä vaihtoehtoisia markkinoita voida joissakin tapauksissa löytää lyhyellä varoitusajalla. Vuoden 2014 kalastuskaudelle on näiden poikkeuksellisten olosuhteiden ja asian kiireellisyyden vuoksi sallittava tiettyjä mukautuksia. Koska tieteellinen lausunto on puoltava ja merkittävien rannikkovaltioiden lähestymistapa myönteinen, on asianmukaista voida poikkeuksellisesti ja ainoastaan Venäjän tuontikiellosta eniten tai suoraan kärsivien kantojen osalta nostaa vuonna 2014 käyttämättä jääneiden määrien prosenttiosuutta, joka voidaan siirtää vuodelle 2015. Tämä poikkeustoimenpide rajoittuu vuoden 2014 kalastuskauteen. Tämän toimenpiteen ansiosta voitaneen löytää uusia markkinoita tai mukauttaa pyyntiä, jos tuontikielto jatkuu vuonna 2015. Samoista syistä neuvoston asetukseen (EU) N:o 1180/2013 (6) olisi lisättävä vastaava mahdollisuus siirtää käyttämättä jääneitä kalastusmahdollisuuksia. Sen vuoksi asetuksia (EU) N:o 43/2014 ja (EU) N:o 1180/2013 olisi muutettava.

(14)

Jotta kalastustoiminta ei keskeytyisi ja jotta turvattaisiin unionin kalastajien toimeentulo, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2015. Asian kiireellisyyden vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi sen jälkeen, kun se on julkaistu. Johdanto-osan 13 kappaleessa esitettyjen syiden vuoksi säännöksiä, jotka koskevat mahdollisuutta siirtää vuonna 2014 käyttämättä jääneitä kalastusmahdollisuuksia, olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014,

1)

’ICESillä’ kansainvälistä merentutkimusneuvostoa;

2)

’Itämerellä’ ICES-alueita III b, III c ja III d;

3)

’osa-alueella’ neuvoston asetuksen (EY) N:o 2187/2005 liitteessä I määriteltyä Itämeren ICES-osa-aluetta (7);

4)

’kalastusaluksella’ aluksia, jotka on varustettu meren elollisten luonnonvarojen kaupallista hyödyntämistä varten;

5)

’unionin kalastusaluksella’ jonkin jäsenvaltion lipun alla purjehtivaa ja unionissa rekisteröityä kalastusalusta;

6)

’pyyntiponnistuksella’ kalastusaluksen kapasiteetin ja kalastustoiminnan tuloa; kun on kyse kalastusalusten ryhmästä, tarkoitetaan ryhmän kaikkien kalastusalusten pyyntiponnistusten summaa;

7)

’kannalla’ tietyllä kalastuksenhoitoalueella esiintyvää meren elollista luonnonvaraa;

8)

’suurimmalla sallitulla saaliilla (TAC)’ sitä määrää, joka voidaan kustakin kannasta

9)

’kiintiöllä’ unionille, jäsenvaltiolle tai kolmannelle maalle TACista myönnettyä osuutta;

10)

’satamastapoissaolopäivillä’ jatkuvaa 24 tunnin jaksoa tai osia siitä, jonka aikana kalastusalus ei ole satamassa.

a)

asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 8 kohdan mukaisesti tehtävät vaihdot;

b)

asetuksen (EY) N:o 1224/2009 37 artiklan mukaisesti tehtävät vähennykset ja uudelleen jakamiset;

c)

asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan tai asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdan mukaisesti sallittavat saaliiden lisäpurkamiset;

d)

asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan mukaisesti pidätetyt tai asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdan mukaisesti siirretyt määrät;

e)

asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105, 106 ja 107 artiklan mukaisesti tehtävät vähennykset.

1)

Muutetaan 18 a artikla seuraavasti:

2)

Korvataan kilohailia ja sen kanssa saatuja sivusaaliita unionin vesillä alueilla IIa ja IV koskeva otsikko liitteessä IA seuraavasti:

1)

Lisätään artikla seuraavasti:

”5 a artikla

Jousto tiettyjen kantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisessa

1.   Tätä artiklaa sovelletaan seuraaviin kantoihin:

2.   Jäsenvaltion vuonna 2014 käyttämättä jääneiden kiintiöiden määrää lisätään 1 kohdassa määritettyjen kantojen osalta 25 prosenttiin asti kyseisen jäsenvaltion kannan kiintiön laskemiseksi vuodelle 2015. Tämän kohdan mukaisesti vahvistettavien määrien käyttämisen tai käyttämättä jättämisen vahvistamiseksi otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (10) 16 artiklan 8 kohdan mukaisesti siirretyt määrät sekä asetuksen (EY) N:o 1224/2009 37, 105 ja 107 artiklan nojalla vähennetyt määrät.

3.   Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta tämän artiklan 1 kohdassa määritettyihin kantoihin kyseisten jäsenvaltioiden osalta.

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).”"

2)

Lisätään alaviite seuraavasti liitteeseen I seuraavien kantojen otsikoihin: silli/silakka osa-alueilla 30–31; silli/silakka unionin vesillä osa-alueilla 25–27, 28.2, 29 ja 32; silli/silakka osa-alueella 28.1; kilohaili unionin vesillä osa-alueilla 22–32:

”Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta.

Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta.”