28.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 94/1

(1)

Unionin tasolla ei ole voimassa selkeitä sääntöjä, joilla säänneltäisiin käyttöoikeussopimusten tekemistä, mikä aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta, luo esteitä palvelujen vapaalle tarjoamiselle ja vääristää sisämarkkinoiden toimintaa. Tämän vuoksi talouden toimijat, erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset), eivät voi käyttää oikeuksiaan sisämarkkinoilla eivätkä hyödyntää tärkeitä liiketoimintamahdollisuuksia, kun taas viranomaiset eivät välttämättä pysty käyttämään julkisia varoja parhaalla mahdollisella tavalla, jotta unionin kansalaiset hyötyisivät laadukkaista ja mahdollisimman edullisista palveluista. Käyttöoikeussopimusten tekemistä koskevalla asianmukaisella, tasapainoisella ja joustavalla lainsäädäntökehyksellä voitaisiin varmistaa unionin kaikille talouden toimijoille todellinen ja syrjimätön pääsy markkinoille sekä oikeusvarmuus, mikä edistäisi julkisia investointeja infrastruktuureihin ja kansalaisille tarjottaviin strategisiin palveluihin. Tällainen lainsäädäntökehys lisäisi oikeusvarmuutta talouden toimijoiden kannalta ja voisi muodostaa lähtökohdan ja keinon avata julkisten hankintojen kansainvälisiä markkinoita entistä enemmän ja lisätä kansainvälistä kauppaa. Erityisen tärkeää on helpottaa pk-yritysten pääsyä käyttöoikeussopimusmarkkinoille kaikkialla unionissa.

(2)

Käyttöoikeussopimusten tekemiseen sovellettavien lainsäädäntökehyksen sääntöjen olisi oltava selkeitä ja yksinkertaisia. Niissä olisi otettava asianmukaisesti huomioon käyttöoikeussopimusten erityispiirteet verrattuna hankintasopimuksiin, eikä niillä saisi luoda liiallista byrokratiaa.

(3)

Julkisilla hankinnoilla on olennainen merkitys 3 päivänä maaliskuuta 2010 annetussa komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” vahvistetussa Eurooppa 2020 -strategiassa, jäljempänä ’Eurooppa 2020 -strategia’, yhtenä markkinapohjaisista ohjauskeinoista, joiden avulla voidaan saada aikaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua ja varmistaa samalla julkisten varojen mahdollisimman tehokas käyttö. Käyttöoikeussopimukset ovat tärkeitä välineitä infrastruktuurin ja strategisten palvelujen pitkän aikavälin rakenteellisessa kehittämisessä, ne edistävät kilpailua sisämarkkinoilla, mikä mahdollistaa yksityisen sektorin asiantuntemuksen hyödyntämisen, ja ne tehostavat toimintaa ja innovaatioita.

(4)

Julkisten käyttöoikeusurakoiden myöntämiseen sovelletaan nykyisin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY (4) perussääntöjä, kun taas sellaisten palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten tekemiseen, joilla on rajatylittävä ulottuvuus, sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) periaatteita ja erityisesti tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatetta, sijoittautumisvapautta ja palvelujen tarjoamisen vapautta ja niistä johtuvia periaatteita, kuten yhdenvertaisen kohtelun, syrjimättömyyden ja vastavuoroisen tunnustamisen periaatteita sekä suhteellisuus- ja avoimuusperiaatteita. Kansallisten lainsäätäjien erilaisiin tapoihin tulkita perussopimuksen periaatteita sekä eri jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen välisiin suuriin eroihin liittyy oikeudellisen epävarmuuden riski. Tämä riski on todettu myös Euroopan unionin tuomioistuimen laajassa oikeuskäytännössä, jossa on kuitenkin käsitelty vain osittain joitakin käyttöoikeussopimusten tekoon liittyviä näkökohtia.

SEUT:n periaatteita on sovellettava yhtenäisesti kaikissa jäsenvaltioissa, ja niiden tulkintaerot on poistettava unionin tasolla sisämarkkinoita vielä nykyään haittaavien vääristymien poistamiseksi. Näin tehostetaan myös julkisten varojen käyttöä, helpotetaan pk-yritysten yhdenvertaista pääsyä markkinoille ja osallistumista käyttöoikeussopimusten tekemiseen sekä paikallisella että unionin tasolla ja tuetaan julkisen politiikan kestävyystavoitteiden saavuttamista.

(5)

Tässä direktiivissä tunnustetaan ja vahvistetaan jäsenvaltioiden ja viranomaisten oikeus päättää parhaana pitämästään tavasta huolehtia urakoiden toteuttamisesta ja palvelujen tarjoamisesta. Tämä direktiivi ei varsinkaan saa vaikuttaa millään tavalla jäsenvaltioiden ja viranomaisten vapauteen toteuttaa urakoita tai tarjota palveluja suoraan yleisölle taikka ulkoistaa ne siirtämällä niiden toteuttamisen kolmansille osapuolille. Jäsenvaltioiden ja viranomaisten olisi voitava edelleen unionin oikeuden mukaisesti määritellä ja yksilöidä vapaasti tarjottavien palvelujen ominaisuudet, mukaan lukien palvelujen laatua tai hintaa koskevat edellytykset, pyrkiessään julkisen politiikkansa mukaisiin tavoitteisiin.

(6)

On syytä muistaa, että jäsenvaltiot voivat päättää yhdenvertaista kohtelua, syrjimättömyyttä, avoimuutta ja henkilöiden vapaata liikkumista koskevien SEUT:n periaatteiden mukaisesti siitä, tarjotaanko palvelut yleistä taloudellista etua koskevina palveluina vai muina kuin taloudellisina yleistä etua koskevina palveluina tai niiden yhdistelmänä. Olisi myös muistettava, että tämä direktiivi ei vaikuta kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten vapauteen määritellä unionin oikeuden mukaisesti yleistä taloudellista etua koskevat palvelut ja niiden laajuus sekä suoritettavien palvelujen ominaisuudet, mukaan lukien palvelun laatua koskevat edellytykset, niiden pyrkiessä julkisen politiikan tavoitteisiinsa. Tämä direktiivi ei myöskään saisi rajoittaa kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten toimivaltaa tarjota, tilata ja rahoittaa yleistä taloudellista etua koskevia palveluja SEUT 14 artiklan sekä SEUT:iin ja Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen (SEU) liitetyn pöytäkirjan N:o 26 mukaisesti. Lisäksi tämä direktiivi ei koske yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen rahoitusta eikä järjestelmiä, joilla jäsenvaltiot myöntävät tukia erityisesti sosiaalialalla unionin kilpailusääntöjen mukaisesti. On aiheellista selventää, että muiden kuin taloudellisten yleistä etua koskevien palvelujen ei olisi kuuluttava tämän direktiivin soveltamisalaan.

(7)

On syytä muistaa myös, että tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden sosiaaliturvalainsäädäntöön. Siinä ei pitäisi liioin edellyttää sellaisten yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen vapauttamista, jotka on varattu julkisille tai yksityisille tahoille, eikä palveluja tarjoavien julkisten tahojen yksityistämistä.

(8)

Tiettyyn arvoon yltävien tai sen ylittävien käyttöoikeussopimusten osalta on aiheellista säätää kyseisten sopimusten kansallisten tekomenettelyjen yhteensovittamisen vähimmäistasosta SEUT:n periaatteiden mukaisesti, jotta voidaan turvata käyttöoikeussopimusten avaaminen kilpailulle ja riittävä oikeusvarmuus. Yhteensovittamista koskevat säännökset eivät saisi ylittää sitä, mikä on tarpeen edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja tietynasteisen jouston varmistamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi voitava täydentää ja kehittää edelleen kyseisiä säännöksiä, jos ne katsovat sen aiheelliseksi, jotta voidaan paremmin varmistaa, että edellä mainittuja periaatteita noudatetaan.

(9)

Olisi täsmennettävä, että talouden toimijoiden ryhmittymät, mukaan lukien talouden toimijoiden väliaikaiset yhteenliittymät, voivat osallistua sopimusten tekomenettelyihin ilman, että niillä on oltava jokin tietty oikeudellinen muoto. Jos käyttöoikeussopimus tehdään tällaisten ryhmittymien kanssa, olisi tarvittaessa voitava vaatia erityistä oikeudellista muotoa esimerkiksi tapauksissa, joissa edellytetään yhteisvastuuta. Hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden olisi voitava päättää selkeästi siitä, kuinka talouden toimijoiden ryhmittymien on täytettävä vaatimukset taloudellisesta ja rahoituksellisesta tilanteesta tai teknisestä ja ammatillisesta pätevyydestä, joita edellytetään omin varoin osallistuvilta talouden toimijoilta. Talouden toimijoiden ryhmittymien toteuttamat käyttöoikeussopimukset saattavat edellyttää sellaisten ehtojen asettamista, joita ei sovelleta yksittäisiin osallistujiin. Tällaisten ehtojen olisi oltava objektiivisesti perusteltuja ja oikeasuhteisia, ja niitä voisivat olla esimerkiksi vaatimus nimetä yhteinen edustaja tai johtava kumppani käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyä varten tai tietojen vaatiminen niiden muodostamisesta.

(10)

Tiettyjä yhteensovittamista koskevia säännöksiä olisi otettava käyttöön myös energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla tehtävien käyttöoikeusurakoiden ja palvelujen käyttöoikeussopimusten osalta, koska kansalliset viranomaiset voivat vaikuttaa näillä aloilla toimivien yksiköiden toimintaan ja koska on tarpeen ottaa huomioon, että markkinat, joilla kyseiset yksiköt toimivat, ovat luonteeltaan suljettuja, mikä johtuu jäsenvaltioiden myöntämistä erityis- tai yksinoikeuksista, jotka koskevat toimituksia kyseistä palvelua tarjoaviin verkkoihin, näiden verkkojen käyttöön antamista tai toimintaa.

(11)

Käyttöoikeussopimukset ovat vastikkeellisia sopimuksia, joilla yksi tai useampi hankintaviranomainen tai hankintayksikkö antaa urakoiden toteuttamisen tai palvelujen tarjoamisen ja hallinnoimisen yhden tai useamman talouden toimijan tehtäväksi. Tällaisten sopimusten tarkoituksena on hankkia urakoita tai palveluja käyttöoikeussopimuksella, jonka vastikkeena on rakennettavan kohteen tai palvelujen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä. Tällaisiin sopimuksiin voi sisältyä, mutta ei välttämättä sisälly, omistusoikeuden siirto hankintaviranomaisille tai hankintayksiköille, mutta nämä saavat aina hyödyt kyseisistä urakoista tai palveluista.

(12)

Tässä direktiivissä olisi selvennettävä, että pelkkään toiminnan rahoittamiseen, erityisesti avustuksilla, liittyy usein velvollisuus palauttaa saadut määrät, jollei niitä käytetä aiottuihin tarkoituksiin, eikä se kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan.

(13)

Lisäksi järjestelyjä, joissa kaikilla tietyt edellytykset täyttävillä toimijoilla on erotuksetta oikeus harjoittaa tiettyä toimintaa, kuten asiakkaan valinnanvapauteen perustuvia järjestelmiä ja palvelusetelijärjestelmiä, ei olisi pidettävä käyttöoikeussopimuksina, mukaan lukien järjestelyt, jotka perustuvat viranomaisen ja talouden toimijoiden oikeudellisiin sopimuksiin. Tällaiset järjestelmät perustuvat tyypillisesti viranomaisen päätökseen, jossa määritellään avoimet ja syrjimättömät edellytykset talouden toimijoiden jatkuvalle pääsylle erityispalvelujen, esimerkiksi sosiaalipalvelujen, tarjoamisen piiriin, jolloin asiakkaat voivat valita toimijan.

(14)

Lisäksi tiettyjä jäsenvaltion asiakirjoja, kuten toimilupia ja muita lupia, joissa jäsenvaltio tai sen viranomainen vahvistaa taloudellisen toiminnan harjoittamisedellytykset, myös edellytyksen tietyn sellaisen toiminnan toteuttamiseksi, johon myönnetään tavanomaisesti lupa talouden toimijan pyynnöstä eikä hankintaviranomaisen tai hankintayksikön aloitteesta ja joissa talouden toimijalla säilyy vapaus peruuttaa urakoiden tai palvelujen tarjoaminen, ei pitäisi katsoa käyttöoikeussopimuksiksi. Näissä jäsenvaltion asiakirjojen tapauksissa voidaan soveltaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY (5) erityisiä säännöksiä. Toisin kuin näissä jäsenvaltion asiakirjoissa käyttöoikeussopimuksissa määrätään keskinäisesti sitovista velvoitteista, joiden mukaan kyseisten urakoiden tai palvelujen toteuttamiseen sovelletaan erityisiä hankintaviranomaisen tai hankintayksikön määrittelemiä vaatimuksia, jotka ovat oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoisia.

(15)

Lisäksi tiettyjä sopimuksia, jotka koskevat talouden toimijan yksityis- tai julkisoikeudellista oikeutta käyttää tiettyjä julkisia alueita tai varoja, kuten maata tai julkista omaisuutta erityisesti merenkulun, sisämaan satamien tai lentoasemien alalla, jolloin valtio tai hankintaviranomainen tai hankintayksikkö vahvistaa vain yleiset ehdot alueiden tai varojen käytölle muttei hanki erityisiä urakoita eikä palveluja, ei pitäisi katsoa tässä direktiivissä tarkoitetuiksi käyttöoikeussopimuksiksi. Tämä koskee tavallisesti julkisia alueita koskevia sopimuksia tai maanvuokraussopimuksia, joissa on yleensä ehtoja, jotka koskevat sitä, milloin vuokralainen, jonka käyttöön kiinteistö annetaan, saa sen hallintaansa, vuokranantajan ja vuokralaisen velvollisuuksia kiinteistön ylläpidon osalta, vuokra-ajan pituutta ja hallinnan luovutusta vuokranantajalle, vuokraa ja muita vuokralaisen maksettavia kustannuksia.

(16)

Lisäksi sopimuksia, joilla myönnetään oikeuksia julkisen kiinteän omaisuuden käytöstä sellaisten kiinteiden linjojen tai verkkojen käyttöön antamista tai toimintaa varten, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle palveluja, ei liioin olisi katsottava tässä direktiivissä tarkoitetuiksi käyttöoikeussopimuksiksi, jos hankintaviranomaista tai hankintayksikköä ei näissä sopimuksissa velvoiteta toimittamaan palveluja eikä osallistumaan palvelujen hankintaan itselleen tai loppukäyttäjille.

(17)

Sopimukset, joiden perusteella sopimuskumppanille ei suoriteta maksuja ja joissa sopimuskumppanille maksetaan säänneltyjen tariffien pohjalta korvaus, joka on laskettu kattamaan kaikki sopimuskumppanin kustannukset ja investoinnit palvelun tarjoamiseksi, eivät kuuluisi tämän direktiivin soveltamisalaan.

(18)

Käyttöoikeussopimuksen ja hankintasopimuksen käsitteiden tulkintaan liittyvät vaikeudet ovat aiheuttaneet sidosryhmille jatkuvaa oikeudellista epävarmuutta, ja niitä on käsitelty useissa Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioissa. Tämän vuoksi käyttöoikeussopimuksen määritelmää olisi selvennettävä, erityisesti viittaamalla toiminnallisen riskin käsitteeseen. Käyttöoikeussopimuksen tärkein piirre – rakennettavan kohteen tai palvelun käyttöoikeus – merkitsee aina sitä, että käyttöoikeussopimuksen saajalle siirtyy toimintaan liittyvä, luonteeltaan taloudellinen riski, johon sisältyy se mahdollisuus, ettei kaikkia urakoiden tai palvelujen toteuttamiseksi tehtyjä investointeja ja niistä aiheutuneita kustannuksia saada takaisin tavanomaisissa käyttöolosuhteissa, vaikka osa riskistä jääkin hankintaviranomaiselle tai hankintayksikölle. Käyttöoikeussopimusten tekemistä sääntelevien erityisten sääntöjen soveltaminen ei olisi perusteltua, jos hankintaviranomainen tai hankintayksikkö vapauttaisi talouden toimijan mahdollisista tappioista takaamalla tälle vähimmäistulon, joka olisi yhtä suuri tai suurempi kuin tehdyt investoinnit ja kustannukset, joita talouden toimijalle aiheutuu sopimusvelvoitteiden täyttämisestä. Samalla olisi tehtävä selväksi, että tietyt järjestelyt, jotka yksinomaan hankintaviranomainen tai hankintayksikkö korvaa, olisi katsottava käyttöoikeussopimuksiksi, jos kyseisen toimijan urakan toteuttamiseksi tai palvelun tarjoamiseksi tekemien investointien ja urakasta tai palveluista aiheutuneiden kustannusten takaisin saaminen riippuu palvelun tai omaisuuserän tosiasiallisesta kysynnästä tai tarjoamisesta.

(19)

Jos riski poistetaan alakohtaisella sääntelyllä antamalla käyttöoikeussopimuksen saajalle takeet sopimuksen toteuttamisesta aiheutuneiden investointien ja kustannusten saamisesta takaisin, kyseistä sopimusta ei pitäisi katsoa tässä direktiivissä tarkoitetuksi käyttöoikeussopimukseksi. Sopimus olisi voitava määrittää käyttöoikeussopimukseksi, vaikka riski on alun perin pieni. Näin voi olla esimerkiksi aloilla, joilla sovelletaan säänneltyjä tariffeja tai joilla toiminnallista riskiä rajoitetaan sopimusjärjestelyillä sopimalla osittaisesta korvauksesta, myös korvauksesta käyttöoikeussopimuksen päättyessä ennenaikaisesti hankintaviranomaisesta tai hankintayksiköstä johtuvista syistä tai ylivoimaisen esteen vuoksi.

(20)

Toiminnallisen riskin olisi johduttava tekijöistä, joihin sopimuspuolet eivät voi vaikuttaa. Esimerkiksi hallinnon ongelmiin, talouden toimijan puutteisiin sopimuksen toteuttamisessa tai ylivoimaisen esteen tilanteisiin liittyvät riskit eivät ole ratkaisevia käyttöoikeussopimukseksi luokittelun kannalta, koska niitä sisältyy kaikkiin sopimuksiin riippumatta siitä, ovatko ne hankintasopimuksia vai käyttöoikeussopimuksia. Toiminnallinen riski olisi ymmärrettävä markkinoiden epävarmuustekijöille altistumisen riskiksi, joka voi liittyä joko kysyntään, tarjontaan tai sekä kysyntään että tarjontaan. Kysyntäriski on käsitettävä sopimuksen kohteena olevien urakoiden tai palvelujen kysyntään liittyväksi riskiksi. Tarjontariski on käsitettävä sopimuksen kohteena olevien urakoiden toteuttamiseen tai palvelujen tarjoamiseen liittyväksi riskiksi, erityisesti riskiksi siitä, että palvelujen tarjoaminen ei vastaa kysyntää. Arvioitaessa toiminnallista riskiä sopimuskumppanin kaikkien investointien, kustannusten ja tulojen nettonykyarvo olisi otettava huomioon johdonmukaisella ja yhdenmukaisella tavalla.

(21)

Käsitettä ”julkisoikeudelliset laitokset” on tarkasteltu toistuvasti Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä. Useat selvennykset ovat keskeisiä tämän käsitteen täydellistä ymmärtämistä varten. Sen vuoksi olisi selvennettävä, että laitoksen, joka toimii tavanomaisissa markkinaolosuhteissa, tavoittelee voittoa ja vastaa toimintansa harjoittamisesta aiheutuneista tappioista, ei olisi katsottava olevan ”julkisoikeudellinen laitos”, koska yleisen edun mukaisia tarpeita, joiden tyydyttämiseksi se on perustettu tai joiden tyydyttäminen on annettu sen tehtäväksi, voidaan pitää luonteeltaan teollisina tai kaupallisina. Vastaavasti tuomioistuin on niin ikään tarkastellut asianomaisen laitoksen rahoituksen lähdettä koskevaa edellytystä ja selventänyt, että rahoittaminen ”pääosin” merkitsee yli puolta rahoituksesta ja että kyseiseen rahoitukseen voi sisältyä käyttäjiltä saatavia maksuja, jotka määrätään, lasketaan ja peritään julkisoikeudellisten sääntöjen mukaisesti.

(22)

On aiheellista määritellä ”yksinoikeudet” ja ”erityisoikeudet”, sillä kyseiset käsitteet ovat keskeisiä tämän direktiivin soveltamisalan ja käsitteen hankintayksiköt kannalta. Olisi selvennettävä, että yksiköihin, jotka eivät ole 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja hankintayksiköitä tai julkisia laitoksia, sovelletaan tämän direktiivin säännöksiä vain siltä osin, kuin ne harjoittavat toimintoja kyseisten oikeuksien perusteella. Niiden ei kuitenkaan katsota olevan hankintayksiköitä, jos oikeudet on myönnetty puolueettomiin perusteisiin perustuvalla menettelyllä ja ennen kaikkea unionin lainsäädännön mukaisesti ja niiden riittävä julkisuus on varmistettu. Tähän lainsäädäntöön olisi sisällyttävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/73/EY (6), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/72/EY (7), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/67/EY (8), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/22/EY (9) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007 (10). Lisäksi olisi selvennettävä, että tämä säädösluettelo ei ole tyhjentävä ja että erimuotoiset oikeudet, jotka on myönnetty muissa objektiivisin perustein toteutetuissa menettelyissä ja joiden riittävä julkisuus on varmistettu, eivät ole merkityksellisiä tässä direktiivissä tarkoitettujen hankintayksiköiden määrittelemistä varten.

(23)

Tätä direktiiviä olisi sovellettava vain arvoltaan vähintään tiettyä kynnysarvoa vastaaviin käyttöoikeussopimuksiin, ja kyseisen kynnysarvon olisi kuvastettava käyttöoikeussopimuksiin liittyvää ilmeistä rajatylittävää etua, joka koituu niille talouden toimijoille, jotka ovat sijoittautuneet muihin jäsenvaltioihin kuin hankintaviranomaisen tai hankintayksikön jäsenvaltioihin. Siksi olisi vahvistettava käyttöoikeussopimuksen ennakoidun arvon laskentamenetelmä, jota olisi sovellettava sekä käyttöoikeusurakoihin että palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, koska kumpaankin sopimukseen sisältyy usein sekä urakoita että palveluja koskevia osia. Laskelmassa olisi viitattava käyttöoikeussopimuksen saajan kokonaisliikevaihtoon urakan tai palvelujen kohteena olevan käyttöoikeussopimuksen vastikkeena sellaisena kuin hankintaviranomainen tai hankintayksikkö arvioi sen ilman arvonlisäveroa sopimuksen voimassaolon ajan.

(24)

Jotta varmistettaisiin markkinoiden todellinen avaaminen ja käyttöoikeussopimusten tekemistä koskevien sääntöjen tasapuolinen soveltaminen energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla, asianomaiset yksiköt olisi määriteltävä muulla tavoin kuin niiden oikeudellisen aseman perusteella. Sen vuoksi olisi varmistettava, että julkisella sektorilla ja yksityisellä sektorilla toimivien hankintayksiköiden yhdenvertaista kohtelua ei vaaranneta. Lisäksi olisi varmistettava SEUT 345 artiklan mukaisesti, ettei jäsenvaltioissa voimassa oleviin omistusoikeusjärjestelmiin puututa. Sen vuoksi jotakin edellä mainittua toimintaa harjoittavien yksiköiden tekemiin käyttöoikeussopimuksiin tällaisen toiminnan harjoittamiseksi olisi sovellettava erityisiä ja yhdenmukaisia sääntöjä riippumatta siitä, ovatko ne valtion viranomaisia, paikallisia tai alueellisia viranomaisia, julkisoikeudellisia elimiä, julkisia yrityksiä tai muita erityis- tai yksinoikeuksista nauttivia yksiköitä. Yksiköiden, jotka vastaavat kansallisen oikeuden mukaisesti johonkin liitteessä II tarkoitettuun toimintaan liittyvien palvelujen tarjoamisesta, olisi oletettava harjoittavan tällaista toimintaa.

(25)

Olisi selvennettävä, että toiminta lentokenttäpalvelujen alalla kattaa myös matkustajille tarjottavat palvelut, joilla edistetään lentokenttäpalvelujen toimintaa ja joita hyvin toimivalta, nykyaikaiselta lentoasemalta edellytetään, kuten vähittäismyynti, julkiset ateriapalvelut ja paikoitusalueet.

(26)

Jotkin yksiköt toimivat sekä lämmön että kylmän tuotannon, siirron tai jakelun aloilla. Saattaa olla epätietoisuutta siitä, mitä sääntöjä sovelletaan lämmitys- ja jäähdytystoimiin. Sen vuoksi olisi selvennettävä, että lämmönsiirto ja/tai jakelu kuuluu liitteen II kattamien toimintojen piiriin, joten jäähdytysalalla toimiviin yksiköihin sovelletaan tämän direktiivin hankintayksiköihin sovellettavia sääntöjä, mikäli ne katsotaan hankintayksiköiksi. Toisaalta jäähdytysalalla toimiviin yksiköihin sovelletaan tämän direktiivin hankintaviranomaisiin sovellettavia sääntöjä, jos ne katsotaan hankintaviranomaisiksi. Lisäksi olisi selvennettävä, että sekä lämmitystä että jäähdytystä varten tehtyjä käyttöoikeussopimuksia olisi tarkasteltava useiden toimintojen harjoittamisesta tehtyjä sopimuksia koskevien säännösten mukaisesti sen määrittämiseksi, mitä hankintasääntöjä niiden tekemiseksi mahdollisesti sovelletaan.

(27)

Ennen kuin tämän direktiivin soveltamisalaa muutetaan jäähdytysalaa varten, olisi tarkasteltava kyseisen alan tilannetta riittävien tietojen saamiseksi varsinkin kilpailutilanteesta, rajatylittävien hankintojen määrästä ja sidosryhmien näkemyksistä. Koska tämän direktiivin soveltaminen kyseiseen alaan voisi vaikuttaa merkittävästi markkinoiden avautumiseen, tämä tarkastelu olisi tehtävä arvioimalla tämän direktiivin vaikutuksia.

(28)

Olisi selvennettävä, että liitteessä II olevassa 1 ja 2 kohdassa ”toimittamiseen” sisältyy tuotanto, tukkumyynti ja vähittäismyynti. Kaasun talteenotto kuuluu kuitenkin mainitun liitteen 6 kohdan soveltamisalaan.

(29)

Sekamuotoisten hankintasopimusten tapauksessa sovellettavat säännöt olisi määriteltävä sopimuksen pääasiallisen kohteen mukaan, jos sopimuksen muodostavat eri osat eivät ole objektiivisesti erotettavissa toisistaan. Sen vuoksi olisi selkeytettävä, miten hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden olisi määritettävä, ovatko eri osuudet erotettavissa. Selkeyttämisen olisi perustuttava asiaa koskevaan Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Määritys olisi tehtävä tapauskohtaisesti niin, että hankintaviranomaisen tai hankintayksikön ilmaisemat tai sen olettamat aikomukset katsoa, että sekamuotoisen sopimuksen eri osat eivät ole erotettavissa toisistaan, eivät riitä vaan näiden aikomusten olisi perustuttava objektiivisiin seikkoihin, joiden vuoksi ne voivat olla oikeutettuja ja joilla voidaan perustella tarve tehdä yksi sopimus. Tällainen perusteltu tarve tehdä yksi ainoa sopimus voi olla kyseessä esimerkiksi rakennettaessa yksi rakennus, josta osa on tarkoitettu asianomaisen hankintaviranomaisen käyttöön ja toinen osa käytettäväksi käyttöoikeudella, esimerkiksi pysäköintitilojen tarjoamiseksi yleisölle. Olisi selvennettävä, että tarve tehdä yksi ainoa sopimus voi johtua sekä luonteeltaan teknisistä että taloudellisista syistä.

(30)

Jos on kyse sekamuotoisista hankintasopimuksista, joiden osat ovat erotettavissa toisistaan, hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt saavat tietenkin tehdä aina erilliset sopimukset sekamuotoisen hankintasopimuksen erillisiä osia varten, jolloin kuhunkin erilliseen osaan sovellettavat säännökset olisi määritettävä yksinomaan kyseisen yksittäisen sopimuksen ominaisuuksien mukaan. Toisaalta olisi ilmoitettava säännöt sellaisia tapauksia varten, joissa hankintaviranomaiset tai hankintayksiköt päättävät tehdä sopimuksen, johon sisältyy sekä käyttöoikeussopimuksen osia että muita osia siihen katsomatta, millainen lisättyjen osien arvo muuten olisi ollut ja millaista oikeudellista järjestelyä niihin muutoin olisi sovellettu. Olisi laadittava erityiset säännökset sellaisia sekamuotoisia hankintasopimuksia varten, joihin liittyy puolustus- tai turvallisuusnäkökohtia taikka osia, jotka eivät kuulu SEUT:n soveltamisalaan.

(31)

Käyttöoikeussopimuksia saatetaan tehdä täyttämään useisiin sellaisiin toimintoihin liittyviä tarpeita, jotka saattavat olla erilaisten oikeudellisten järjestelyjen alaisia. Olisi selvennettävä, että oikeudelliseen järjestelyyn, jota sovelletaan useita toimintoja kattavaan käyttöoikeussopimukseen, olisi sovellettava sitä toimintaa koskevia sääntöjä, johon se on pääasiassa tarkoitettu. Sen toiminnan määrittäminen, johon käyttöoikeussopimus on pääasiassa tarkoitettu, voi perustua niiden vaatimusten analysointiin, jotka tietyn käyttöoikeussopimuksen on täytettävä, ja analyysin suorittaa hankintayksikkö arvioidakseen kyseisen käyttöoikeussopimuksen arvon ja laatiakseen käyttöoikeussopimusten tekemiseen liittyvät asiakirjat. Tietyissä tapauksissa saattaa olla objektiivisesti katsoen mahdotonta määrittää, mitä toimintaa varten käyttöoikeussopimus on pääasiassa tarkoitettu. Olisi säädettävä siitä, mitä sääntöjä tällaisissa tapauksissa sovelletaan.

(32)

Eräissä tapauksissa jokin tietty hankintaviranomainen tai hankintayksikkö, joka on valtio, alue- tai paikallisviranomainen tai julkisoikeudellinen elin taikka niiden yhteenliittymä, saattaa olla tietyn palvelun ainoa alkuperä ja sillä voi olla yksinoikeus sen suorittamiseen SEUT:n mukaisten kansallisten lakien, asetusten tai julkaistujen hallinnollisten määräysten nojalla. Olisi selvennettävä, että kyseisissä tilanteissa tässä johdanto-osan kappaleessa tarkoitettu hankintaviranomainen tai hankintayksikkö tai niiden yhteenliittymä voi tehdä käyttöoikeussopimuksia tällaisten elinten kanssa soveltamatta tätä direktiiviä.

(33)

Tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle on myös aiheellista jättää tietyt palvelujen käyttöoikeussopimukset, jotka on tehty talouden toimijoiden kanssa, jos ne on tehty sellaisen yksinoikeuden perusteella, jonka kyseinen toimija on saanut kansallisten lakien, asetusten tai julkaistujen hallinnollisten määräysten mukaisesti ja joka on myönnetty SEUT:n ja liitteessä II tarkoitettuihin toimintoihin sovellettavien markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä annettujen unionin säädösten mukaisesti, koska kyseisenkaltaiset yksinoikeudet eivät mahdollista kilpailullisen menettelyn noudattamista sopimuksen tekemisessä. Poikkeuksellisesti ja rajoittamatta tämän direktiivin soveltamisesta tehtävän yleisen poikkeuksen oikeudellisia seurauksia, 10 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuihin käyttöoikeussopimuksiin olisi sovellettava velvollisuutta julkaista tehtyjä käyttöoikeussopimuksia koskeva ilmoitus perustason avoimuuden varmistamiseksi, jollei tällaisen avoimuuden edellytyksistä säädetä alakohtaisessa lainsäädännössä. Avoimuuden lisäämiseksi jäsenvaltion olisi ilmoitettava komissiolle, kun se myöntää talouden toimijalle yksinoikeuden harjoittaa jotakin liitteessä II tarkoitettua toimintaa.

(34)

Tätä direktiiviä sovellettaessa olennaisia turvallisuusintressejä, sotilaskalustoa, arkaluonteista välineistöä, arkaluonteisia rakennusurakoita ja arkaluonteisia palveluja koskevat käsitteet olisi ymmärrettävä siten kuin niitä tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/81/EY (11).

(35)

Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden vapauteen valita unionin oikeuden mukaisesti menetelmiä rahapelien ja vedonlyönnin järjestämistä ja valvontaa varten, mukaan lukien myöntämällä siihen lupia. Tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle on aiheellista jättää arpajaisiin liittyvät käyttöoikeussopimukset, jotka jäsenvaltio on tehnyt talouden toimijan kanssa ilman julkista menettelyä myönnetyn yksinoikeuden pohjalta kansallisten lakien, asetusten tai julkaistujen hallinnollisten määräysten nojalla SEUT:n mukaisesti. Soveltamisalan ulkopuolelle jättämisen perusteena on yksinoikeuden myöntäminen talouden toimijalle, koska kyseisen kaltaiset yksinoikeudet eivät mahdollista kilpailullisen menettelyn noudattamista sopimuksen tekemisessä, sekä tarve taata jäsenvaltioille mahdollisuus säännellä pelialaa kansallisesti johtuen niiden yleisen ja yhteiskunnallisen järjestyksen ylläpitämiseen liittyvistä velvoitteista.

(36)

Tätä direktiiviä ei olisi sovellettava tiettyihin hätäpalveluihin, jos niitä suorittavat voittoa tavoittelemattomat organisaatiot tai yhteenliittymät, koska näiden organisaatioiden erityinen luonne olisi vaikea säilyttää, jos palvelujen suorittajat on valittava tässä direktiivissä säädettyjen menettelyjen mukaisesti. Direktiivin ulkopuolelle jättäminen olisi kuitenkin rajattava mahdollisimman tarkoin. Sen vuoksi olisi säädettävä nimenomaisesti, että sairaankuljetuspalveluja ei olisi suljettava soveltamisalan ulkopuolelle. Tässä yhteydessä on lisäksi selvennettävä, että CPV 3-numerotasoon 601 kuuluvat maaliikenteen palvelut eivät kata sairaankuljetuspalveluja, jotka ovat 4-numerotasossa luokassa 8514. Tämän vuoksi olisi selvennettävä, että CPV-koodiin 85143000-3 kuuluviin, yksinomaan sairaankuljetuspalveluista koostuviin palveluihin olisi sovellettava sosiaalisille ja muille erityiselle palveluille varattua erityisjärjestelyä, jäljempänä ’kevennetty järjestely’. Näin myös yleisiä sairaankuljetuspalveluja koskeviin sekamuotoisiin hankintasopimuksiin sovellettaisiin kevennettyä järjestelyä, jos sairaankuljetuspalvelujen arvo olisi muiden sairaankuljetuspalvelujen arvoa suurempi.

(37)

On syytä muistaa, että tätä direktiiviä sovelletaan vain jäsenvaltioiden hankintaviranomaisiin ja hankintayksiköihin. Näin ollen direktiivin säännöksiä ei yleensä sovelleta poliittisiin puolueisiin, koska ne eivät ole hankintaviranomaisia eivätkä hankintayksiköitä. Joissakin jäsenvaltioissa voi kuitenkin olla poliittisia puolueita, jotka saattavat kuulua julkisoikeudellisten elinten käsitteeseen. Jotkin palvelut (kuten propagandaelokuvien ja propagandavideoiden tuotanto) ovat kuitenkin niin erottamattomasti sidoksissa hankintapalvelujen tarjoajan poliittisiin näkemyksiin, kun palveluja tarjotaan vaalikampanjan yhteydessä, että palvelujen tarjoajat valitaan tavallisesti tavalla, jota ei voida soveltaa hankintasääntöihin. Lisäksi olisi muistettava, että eurooppalaisten poliittisten puolueiden ja yhdistysten sääntöihin ja rahoitukseen sovelletaan muita kuin tässä direktiivissä vahvistettuja sääntöjä.

(38)

Monet hankintayksiköt ovat taloudellisia ryhmittymiä, jotka voivat koostua joukosta erillisiä yrityksiä. Usein kullakin yrityksellä on erityinen rooli taloudellisen ryhmittymän kokonaisyhteydessä. Soveltamisalan ulkopuolelle olisi sen vuoksi jätettävä tietyt sellaisen sidosyrityksen kanssa tehdyt palveluja ja rakennusurakoita koskevat sopimukset, jonka pääasiallisena toimintana on kyseisten palvelujen tai rakennusurakoiden suorittaminen ryhmälle, johon se kuuluu, eikä niiden tarjoaminen markkinoilla. Soveltamisalan ulkopuolelle olisi myös jätettävä tietyt palvelujen käyttöoikeussopimukset ja käyttöoikeusurakat, jotka hankintayksikkö on tehnyt sellaisen tämän direktiiviin soveltamisalaan kuuluvia toimintoja harjoittavan, useista hankintayksiköistä koostuvan yhteisyrityksen kanssa, johon se kuuluu. On kuitenkin myös tarpeen varmistaa, ettei tämä soveltamisalan rajaaminen aiheuta kilpailun vääristymistä hankintayksiköihin sidoksissa olevien yritysten tai yhteisyritysten eduksi. Olisi annettava asianmukaiset säännöt, jotka koskevat erityisesti niitä enimmäismääriä, joiden rajoissa yritykset voivat saada osan liikevaihdostaan markkinoilta ja joiden ylittyessä yritykset menettävät mahdollisuuden tehdä käyttöoikeussopimuksia ilman tarjouskilpailuja, sekä säännöt, jotka koskevat yhteisyritysten rakennetta sekä näiden yhteisyritysten ja niitä muodostavien hankintayksiköiden välisten sidosten vakautta.

(39)

Yrityksiä olisi pidettävä sidosyrityksinä, jos hankintayksikön ja kyseisen yrityksen välillä on suora tai välillinen määräysvalta tai jos jokin toinen yritys käyttää molempiin määräysvaltaa; siinä tapauksessa yksityisellä osallistumisella ei sinänsä pitäisi olla merkitystä. Olisi oltava mahdollisimman vaivatonta tarkistaa, onko yritys sidoksissa johonkin tiettyyn hankintayksikköön vai ei. Näin ollen ja koska mahdollisen suoran tai välillisen määräysvallan olisi jo pitänyt tulla tarkistetuksi sen päättämiseksi, onko kyseisten yritysten ja sidostyritysten vuositilinpäätökset konsolidoitava, yritykset olisi katsottava sidosyrityksiksi, jos niiden tilinpäätökset konsolidoidaan. Konsolidoituja tilinpäätöksiä koskevia unionin sääntöjä ei kuitenkaan sovelleta joissain tapauksissa, kuten esimerkiksi yritysten koon vuoksi tai koska tietyt ehdot niiden oikeudellisesta muodosta eivät täyty. Tällaisissa tapauksissa ja jos Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2013/34/EU (12) ei voida soveltaa, on tarkasteltava, onko kyse suorasta tai välittömästä määräysvallasta, ottaen huomioon omistus, rahoitusosuus tai yrityksiä koskevat säännöt.

(40)

Vesihuollon alalla tehtäviin käyttöoikeussopimuksiin sovelletaan usein erityisiä ja monimutkaisia järjestelyjä, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota ottaen huomioon, että vesi on tärkeä julkinen hyödyke ja perusarvo kaikille unionin kansalaisille. Tällaisten järjestelyjen erityisominaisuudet ovat peruste poikkeuksille, joilla vesihuollon alaa jätetään tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen koskee käyttöoikeusurakoita ja palveluja koskevia käyttöoikeussopimuksia sellaisten kiinteiden verkkojen antamisesta saataville tai ylläpitämiseksi, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle juomaveden tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä palveluja tai toimittaa juomavettä tällaisiin verkkoihin. Käyttöoikeussopimukset, jotka koskevat jäteveden poistoa tai käsittelyä ja vesirakennushankkeita sekä maan kastelua tai kuivatusta (edellyttäen, että juomavedeksi hankittavan veden osuus on yli 20 prosenttia tällaisissa hankkeissa tai kastelu- tai kuivatusjärjestelmissä saatavilla annettavan veden kokonaismäärästä), olisi myös suljettava soveltamisalan ulkopuolelle, jos ne liittyvät soveltamisalan ulkopuolelle suljettuun toimintaan.

(41)

Tätä direktiiviä ei olisi sovellettava hankintayksiköiden tekemiin ja liitteessä II tarkoitetun toiminnan toteuttamiseksi tehtyihin käyttöoikeussopimuksiin, jos siinä jäsenvaltiossa, jossa toiminta toteutetaan, kyseinen toiminta on suoran kilpailun kohteena markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu, mikä todetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/25/EU (13) tätä tarkoitusta varten säädetyssä menettelyssä. Sen vuoksi on tarpeen ylläpitää menettelyä, jota sovelletaan kaikkiin tämä direktiivin soveltamisalaan kuuluviin aloihin tai niiden osiin ja jossa voidaan ottaa huomioon nykyisen tai tulevan kilpailulle avaamisen vaikutukset. Tällaisella menettelyllä olisi annettava oikeusvarmuus asianomaisille yksiköille ja otettava käyttöön asianmukainen päätöksentekomenettely, jolla varmistetaan unionin oikeuden yhdenmukainen soveltaminen kyseisellä alalla lyhyiden määräaikojen kuluessa. Oikeusvarmuuden vuoksi olisi selvennettävä, että kaikkia ennen tämän direktiivin voimaantuloa direktiivin Euroopan parlamentin ja neuvoston 2004/17/EY (14) 30 artiklan nojalla hyväksyttyjä päätöksiä sovelletaan edelleen.

(42)

Tätä direktiiviä, joka on osoitettu jäsenvaltioille, ei sovelleta kansainvälisten järjestöjen omissa nimissään ja omaan lukuunsa tekemiin käyttöoikeussopimuksiin. On kuitenkin tarpeen selventää, missä määrin direktiiviä olisi sovellettava kansainvälisten erityissääntöjen soveltamisalaan kuuluviin käyttöoikeussopimuksiin.

(43)

Eräitä mediapalvelujen tarjoajien suorittamia audiovisuaalisia mediapalveluja ja radiotoiminnan palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten tekemisessä olisi otettava huomioon näkökohtia, joilla on kulttuurista ja yhteiskunnallista merkitystä ja joiden vuoksi käyttöoikeussopimusten tekemistä koskevien sääntöjen soveltaminen niihin on epätarkoituksenmukaista. Näistä syistä johtuen olisi säädettävä poikkeuksesta sellaisten käyttöoikeussopimusten osalta, jotka ovat mediapalvelujen tarjoajien itsensä tekemiä sopimuksia ja joiden tarkoituksena on käyttövalmiiden ohjelmien ja muiden valmistelevien palvelujen ostaminen, kehittäminen, tuotanto tai yhteistuotanto, kuten käsikirjoituksiin tai taiteellisiin esityksiin liittyvät palvelut, joita ohjelmien toteuttaminen edellyttää. Lisäksi olisi selvennettävä, että tätä poikkeusta olisi sovellettava samalla tavalla radio- ja televisiotoiminnan palveluihin ja tilattaviin audiovisuaalisiin mediapalveluihin (ei-lineaarisiin palveluihin). Tätä poikkeusta ei kuitenkaan olisi sovellettava tällaisten ohjelmien tuotannon, yhteistuotannon ja lähettämisen edellyttämien teknisen laitteiston toimittamiseen.

(44)

Tämä direktiivi ei rajoita jäsenvaltioiden toimivaltaa rahoittaa julkista yleisradiotoimintaa, siinä määrin kuin rahoitus myönnetään yleisradioyrityksille kunkin jäsenvaltion antaman, määrittelemän ja järjestämän julkisen palvelun tehtävän täyttämiseksi SEUT:iin ja SEU:hun liitetyn, jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoimintaa koskevan pöytäkirjan N:o 29 mukaisesti.

(45)

Siitä, kuinka pitkälle julkisella sektorilla tehtyjä yksiköiden välisiä sopimuksia olisi säänneltävä käyttöoikeussopimuksia koskevilla säännöillä, vallitsee huomattava oikeudellinen epävarmuus. Asiaa koskevaa Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä on tulkittu eri tavoin eri jäsenvaltioissa ja jopa eri hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden keskuudessa. Sen vuoksi olisi selvennettävä, milloin julkisella sektorilla tehtyihin hankintasopimuksiin ei sovelleta tämän direktiivin sääntöjä. Tällaisen selventämisen olisi perustuttava asiaa koskevassa Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä esitettyihin periaatteisiin. Pelkästään se, että molemmat sopimuspuolet ovat itse viranomaisia, ei sinänsä sulje pois tämän direktiivin sääntöjen soveltamista. Tämän direktiivin sääntöjen soveltaminen ei saisi kuitenkaan vaikuttaa viranomaisten vapauteen suorittaa niille annetut julkiseen palveluun liittyvät tehtävät käyttäen omia voimavarojaan, mihin kuuluu mahdollisuus tehdä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Olisi varmistettava, että soveltamisalan ulkopuolelle jätetty julkisen sektorin sisäinen yhteistyö ei johda kilpailun vääristymiseen yksityisiin talouden toimijoihin nähden saattamalla yksityinen palvelujentarjoaja edullisempaan asemaan kilpailijoihinsa verrattuna.

(46)

Määräysvallan alaisten oikeushenkilöiden kanssa tehtyihin käyttöoikeussopimuksiin ei olisi sovellettava tässä direktiivissä säädettyjä menettelyjä, jos 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hankintaviranomainen tai hankintayksikkö käyttää kyseisessä oikeushenkilössä määräysvaltaa, joka on samanlainen kuin sen omissa yksiköissä käyttämä määräysvalta, edellyttäen, että määräysvallan alainen oikeushenkilö suorittaa yli 80 prosenttia toiminnoistaan niiden tehtävien toteuttamisessa, jotka se on saanut hankintaviranomaiselta tai hankintayksiköltä tai muilta kyseisen hankintaviranomaisen tai hankintayksikön määräysvallassa olevilta oikeushenkilöiltä riippumatta siitä, kenen hyväksi hankintasopimus toteutetaan. Poikkeusta ei olisi ulotettava tilanteisiin, joissa yksityinen talouden toimija osallistuu suoraan määräysvallan alaisen oikeushenkilön pääomaan, koska siinä tapauksessa käyttöoikeussopimuksen tekeminen ilman tarjousperusteista menettelyä antaisi määräysvallan alaisen oikeushenkilön osakkaana olevalle yksityiselle talouden toimijalle aiheettoman edun sen kilpailijoihin nähden. Ottaen huomioon julkisoikeudellisten elinten erityispiirteet ja pakollinen jäsenyys, kuten tiettyjen julkisten palvelujen harjoittamisen hallinnoinnista vastaavat organisaatiot, tätä ei olisi sovellettava, jos erityisten yksityisten talouden toimijoiden osallistuminen määräysvallan alaisen oikeushenkilön pääomaan on tehty pakolliseksi kansallisella lain säännöksellä perussopimusten mukaisesti, edellyttäen, että osallistuminen ei ole valvontaa eikä suojaamista eikä sillä vaikuteta ratkaisevasti määräysvallan alaisen oikeushenkilön päätöksiin.

Lisäksi olisi täsmennettävä, että ratkaiseva tekijä on vain suora yksityinen osallistuminen määräysvallan alaisessa oikeushenkilössä. Sen vuoksi jos valvovassa hankintaviranomaisessa tai hankintayksikössä tai valvovissa hankintaviranomaisissa tai hankintayksiköissä on yksityisiä pääomaosuuksia, tämä ei sulje pois sitä, että määräysvallan alainen oikeushenkilö tekee hankintasopimuksia soveltamatta tämän direktiivin mukaisia menettelyjä, koska tällainen osallistuminen ei haittaa yksityisten talouden toimijoiden välistä kilpailua. Olisi selvennettävä, että hankintaviranomaisten kuten julkisoikeudellisten laitosten, joissa voi olla yksityisiä pääomaosuuksia, olisi voitava käyttää hyväkseen mahdollisuutta poiketa horisontaalisesta yhteistyöstä. Näin ollen jos kaikki muut horisontaaliseen yhteistyöhön liittyvät edellytykset täyttyvät, horisontaalisesta yhteistyöstä poikkeaminen olisi laajennettava koskemaan hankintaviranomaisia tai hankintayksiköitä, jos hankintasopimus tehdään yksinomaan hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden välillä.

(47)

Tämän direktiivin 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden olisi voitava päättää suorittaa julkisia palvelujaan yhteisesti tekemällä yhteistyötä ilman, että niiltä vaadittaisiin mitään tiettyä oikeudellista muotoa. Tällainen yhteistyö saattaa kattaa kaikentyyppiset toiminnot, jotka liittyvät osallistuville viranomaisille osoitettujen tai niiden suoritettavakseen ottamien julkiseen palveluun liittyvien tehtävien ja velvollisuuksien hoitamiseen, kuten paikallis- tai alueviranomaisten pakolliset tai vapaaehtoiset tehtävät taikka julkiseen palveluun liittyvät tehtävät, jotka on annettu julkisoikeudellisesti tietyille yksiköille. Osallistuvien eri viranomaisten tai yksiköiden suorittamien palvelujen ei tarvitse välttämättä olla samanlaisia, vaan ne voivat olla myös toisiaan täydentäviä. Julkisten palvelujen yhteistä suorittamista koskeviin sopimuksiin ei olisi sovellettava tätä direktiiviä edellyttäen, että sopimukset on tehty yksinomaan hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden välillä, tällaisen yhteistoiminnan täytäntöönpanoa hallitsevat ainoastaan yleiseen etuun liittyvät näkökohdat ja mikään yksityinen palvelujentarjoaja ei ole kilpailijoitaan edullisemmassa asemassa.

Näiden edellytysten täyttämiseksi yhteistyön olisi perustuttava yhteistoiminnan käsitteeseen. Tällainen yhteistyö ei edellytä, että kaikki osallistuvat viranomaiset vastaavat pääasiallisten sopimusvelvoitteiden suorittamisesta, edellyttäen että ne ovat sitoutuneet tekemään osansa kyseisen julkisen palvelun toteuttamisesta yhteistoiminnassa. Lisäksi ainoastaan yleiseen etuun liittyvien näkökohtien olisi hallittava yhteistoiminnan täytäntöönpanoa, osallistuvien hankintaviranomaisten väliset varojen siirrot mukaan lukien.

(48)

Eräissä tapauksissa oikeushenkilö toimii kansallisen lainsäädännön asiaankuuluvien säännösten nojalla tiettyjen hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden välineenä tai teknisenä palveluna ja on velvollinen täyttämään kyseisten hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden sille antamia määräyksiä voimatta vaikuttaa suorituksista saamaansa korvaukseen. Tällaiseen puhtaasti hallinnolliseen suhteeseen, joka ei ole luonteeltaan sopimusperusteinen, ei olisi sovellettava käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyjä.

(49)

Olisi selvennettävä, että ”talouden toimijoiden” käsitettä olisi tulkittava laajasti sisällyttäen siihen kaikki henkilöt ja/tai yksiköt, jotka tarjoavat markkinoilla rakennusurakoiden toteuttamista, tavaroiden toimittamista tai palvelujen suorittamista, riippumatta oikeudellisesta muodosta, jonka ne ovat valinneet toimiakseen. Näin ollen kaikkien julkisten tai yksityisten yritysten, sivuliikkeiden, tytäryhtiöiden, kumppanuuksien, osuuskuntien, osakeyhtiöiden, korkeakoulujen ja muun muotoisten yksiköiden olisi sisällyttävä talouden toimijan käsitteeseen siihen katsomatta, ovatko ne ”oikeushenkilöitä” kaikissa olosuhteissa.

(50)

Jotta voidaan varmistaa, että hankintayksiköiden ja -viranomaisten tekemistä käyttöoikeusurakoista ja palveluja koskevista käyttöoikeussopimuksista, joiden arvo vastaa vähintään tiettyä kynnysarvoa, tiedotetaan riittävästi, käyttöoikeussopimusta koskevan ilmoituksen julkaisemisen Euroopan unionin virallisessa lehdessä pitäisi olla pakollista ennen tällaisten sopimusten tekemistä.

(51)

Käyttöoikeussopimusten tekeminen ilmoittamatta siitä ennakolta olisi sallittava vain hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa, koska se vaikuttaa haitallisesti kilpailuun. Tällainen poikkeus olisi rajattava tapauksiin, joissa on alusta alkaen ilmeistä, että ilmoittaminen ei lisäisi kilpailua etenkään sen vuoksi, että objektiivisesti katsoen vain yhdellä talouden toimijalla on mahdollisuus käyttöoikeussopimuksen toteuttamiseen. Hankintaviranomainen tai hankintayksikkö ei olisi saanut itse luoda sellaista tilannetta tulevaa sopimuksentekomenettelyä varten, jossa käyttöoikeussopimusta ei voida tehdä minkään muun talouden toimijan kanssa. Lisäksi olisi arvioitava yksityiskohtaisesti riittävien korvaavien vaihtoehtojen saatavuus.

(52)

Käyttöoikeussopimuksen keston olisi oltava rajoitettu, jotta vältetään muiden sulkeminen pois markkinoilta ja kilpailun rajoittaminen. Lisäksi hyvin pitkäaikaiset käyttöoikeussopimukset johtavat todennäköisesti markkinoiden sulkeutumiseen ja voivat näin haitata palvelujen vapaata liikkumista ja sijoittautumisvapautta. Pitkäaikainen kesto voi kuitenkin olla perusteltu, jos se on tarpeen, jotta käyttöoikeuden saaja voi saada takaisin sopimuksen toteuttamiseksi tekemänsä investoinnit ja sijoitetulle pääomalle tuoton. Näin ollen yli viisivuotisten käyttöoikeussopimusten kesto olisi rajattava kauteen, jonka aikana käyttöoikeuden saaja voi kohtuudella odottaa saavansa takaisin urakoiden ja palvelujen toteuttamiseksi tekemänsä investoinnit ja sijoitetulle pääomalle tuoton tavanomaisissa käyttöolosuhteissa ottaen huomioon sopimuksen nimenomaiset tavoitteet, joihin käyttöoikeuden saaja on sitoutunut esimerkiksi laatuun ja hintaan liittyvien edellytysten toimittamiseksi käyttäjille. Arvion olisi pädettävä käyttöoikeussopimuksen tekohetkellä. Siihen olisi voitava sisältyä käyttöoikeussopimuksen toteuttamiseksi tarpeellisiksi katsottuja alkuvaiheen ja jatkoinvestointeja, erityisesti infrastruktuurista, tekijänoikeuksista, patenteista, laitteistosta, logistiikasta, vuokrista, henkilöstön koulutuksesta koituvia menoja ja alkuvaiheen kuluja. Käyttöoikeussopimuksen enimmäiskesto olisi ilmoitettava sopimusasiakirjoissa, jollei kestoa käytetä sopimuksen yhtenä tekoperusteena. Hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden olisi aina voitava tehdä käyttöoikeussopimus lyhyemmäksi ajaksi, kuin mikä on tarpeen investointien takaisin saamiseksi, edellyttäen, että siihen liittyvä korvaus ei poista toiminnallista riskiä.

(53)

Tämän direktiivin täydellisen soveltamisen ulkopuolelle on aiheellista jättää vain ne palvelut, joilla ei ole suurta rajatylittävää ulottuvuutta, kuten tietyt sosiaali-, terveys- tai koulutuspalvelut. Näitä palveluja tarjotaan tietyssä kontekstissa, joka vaihtelee suuresti jäsenvaltiosta toiseen erilaisten kulttuuriperinteiden vuoksi. Sen vuoksi näiden palvelujen käyttöoikeussopimuksia varten olisi luotava erityisjärjestely, jossa otetaan huomioon, että kyseisten palvelujen sääntely aloitettiin vasta hiljattain. Velvollisuus julkaista ennakkoilmoitus ja käyttöoikeussopimusta koskeva jälki-ilmoitus kaikista käyttöoikeussopimuksista, joiden arvo vastaa vähintään tässä direktiivissä vahvistettua kynnysarvoa, on asianmukainen tapa antaa liiketoimintamahdollisuuksia koskevia tietoja mahdollisille tarjoajille sekä antaa tehtyjen hankintasopimusten lukumäärää ja tyyppiä koskevia tietoja kaikille kiinnostuneille osapuolille. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön asianmukaiset toimenpiteet, jotka koskevat kyseisten palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten tekemistä ja joilla pyritään varmistamaan avoimuusperiaatteen ja talouden toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattaminen, samalla kun hankintaviranomaisille ja hankintayksiköille annetaan mahdollisuus ottaa huomioon kyseisten palvelujen erityispiirteet. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt saavat ottaa huomioon tarpeen varmistaa innovointi sekä SEUT 14 artiklan ja pöytäkirjan N:o 26 mukaisesti korkea laadun ja turvallisuuden taso sekä kohtuuhintaisuus, yhdenvertainen kohtelu sekä yleisen saatavuuden ja käyttäjien oikeuksien edistäminen.

(54)

Näiden palvelujen kulttuurisidonnaisuuden ja arkaluonteisuuden vuoksi jäsenvaltioille olisi annettava runsaasti harkintavaltaa järjestää palvelujen suorittajien valinta parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämä direktiivi ei estä jäsenvaltioita soveltamasta palvelujen suorittajien valintaan erityisiä laadullisia perusteita, kuten niitä, jotka on vahvistettu Euroopan unionin neuvoston sosiaalisen suojelun komitean vapaaehtoisessa eurooppalaisessa sosiaalipalvelujen laatukehyksessä. Jäsenvaltiot ja/tai viranomaiset voivat yhä vapaasti tarjota näitä palveluja itse tai järjestää sosiaalipalvelut tavalla, johon ei liity käyttöoikeussopimusten tekoa, kuten pelkästään rahoittamalla näitä palveluja tai myöntämällä toimilupia tai muita lupia kaikille talouden toimijoille, jotka täyttävät hankintaviranomaisen tai hankintayksikön ennakolta vahvistamat edellytykset, ilman rajoituksia tai kiintiöitä, jos tällaisilla järjestelmillä varmistetaan riittävä mainostaminen ja niissä noudatetaan avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita.

(55)

Jotta ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudelliset velvoitteet sisällytettäisiin asianmukaisesti käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyihin, jäsenvaltioiden ja hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden on erityisen tärkeää toteuttaa toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että noudatetaan rakennusurakan tai palvelujen suorituspaikassa sovellettavaa ympäristö-, sosiaali- ja työlainsäädäntöä, joka on vahvistettu laeilla, asetuksilla tai hallinnollisilla määräyksillä kansallisella ja unionin tasolla sekä työehtosopimuksissa, edellyttäen, että tällaiset säännöt ja niiden soveltaminen ovat unionin oikeuden mukaisia. Käyttöoikeussopimuksen toteuttamisessa olisi noudatettava myös tässä direktiivissä luetelluissa kaikkien jäsenvaltioiden ratifioimissa kansainvälissä sopimuksissa määrättyjä velvoitteita. Tämä ei kuitenkaan saisi estää työntekijöille edullisempien työehtojen ja -olojen soveltamista. Toimenpiteet olisi toteutettava unionin oikeuden perusperiaatteita noudattaen erityisesti yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi. Toimenpiteitä olisi toteutettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY (15) mukaisesti ja niin, että varmistetaan yhdenvertainen kohtelu syrjimättä suoraan tai välillisesti talouden toimijoita ja työntekijöitä, jotka tulevat muista jäsenvaltioista.

(56)

Palvelut olisi katsottava tarjottaviksi paikassa, jossa palvelulle ominaiset suoritukset toteutetaan. Kun palveluja suoritetaan etäpalveluina, kuten esimerkiksi puhelinpalvelukeskusten palvelut, nämä palvelut olisi katsottava tarjottaviksi paikassa, jossa ne toteutetaan, riippumatta paikoista ja jäsenvaltioista, joille palvelut on kohdistettu.

(57)

Asiaankuuluvia velvoitteita voitaisiin heijastaa sopimuslausekkeissa. Käyttöoikeussopimuksiin olisi voitava sisällyttää myös lausekkeita, joilla varmistetaan työehtosopimusten noudattaminen unionin oikeuden mukaisesti. Velvoitteiden noudattamatta jättäminen voitaisiin katsoa talouden toimijan vakavaksi virheeksi, joka voi johtaa kyseisen talouden toimijan sulkemiseen pois käyttöoikeussopimuksen tekomenettelystä.

(58)

Ympäristö-, sosiaali- ja työlainsäädännön säännösten noudattamista olisi valvottava käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyn eri vaiheissa, kun sovelletaan osallistujien valitsemista ja sopimusten tekemistä koskevia yleisperiaatteita ja menettelystä pois sulkemisen perusteita.

(59)

Tämän direktiivin säännökset eivät saisi estää määräämästä tai toteuttamasta toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvallisuuden taikka ihmisten ja eläinten terveyden ja elämän suojelemiseksi, kasvien säilyttämiseksi tai muiden ympäristötoimien toteuttamiseksi, erityisesti kestävää kehitystä silmällä pitäen, edellyttäen että nämä toimenpiteet ovat SEUT:n mukaisia.

(60)

Jotta varmistettaisiin luottamuksellisuus menettelyn aikana, hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt sekä talouden toimijat eivät saisi paljastaa tietoja, jotka on määritelty luottamuksellisiksi. Tämän velvoitteen noudattamatta jättämisestä olisi määrättävä jäsenvaltioiden siviili- ja hallinto-oikeuden mukaisia seuraamuksia.

(61)

Petosten, suosinnan ja korruption ehkäisemiseksi ja eturistiriitojen välttämiseksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet, joilla varmistetaan sopimuksentekomenettelyn avoimuus ja kaikkien ehdokkaiden ja tarjoajien yhdenvertainen kohtelu. Tällaisilla toimenpiteillä olisi erityisesti pyrittävä poistamaan eturistiriidat ja muut vakavat sääntöjenvastaisuudet.

(62)

Jotta kaikki kiinnostuneet toimijat voivat jättää hakemuksia tai tehdä tarjouksia, hankintaviranomaisilla ja hankintayksiköillä olisi oltava velvollisuus noudattaa vähimmäismääräaikaa, johon mennessä hakemukset ja tarjoukset otetaan vastaan.

(63)

Oikeasuhteisten, syrjimättömien ja tasapuolisten valintaperusteiden valinta ja niiden soveltaminen talouden toimijoihin on ensiarvoisen tärkeää, jotta toimijoilla olisi tosiasiallinen mahdollisuus hyödyntää käyttöoikeussopimuksiin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Erityisesti ehdokkaan mahdollisuudella käyttää hyväksi muiden yksiköiden voimavaroja voi olla ratkaiseva merkitys sille, että pk-yrityksillä on mahdollisuus osallistua valintaan. Sen vuoksi on aiheellista säätää, että valintaperusteet koskevat yksinomaan toimijoiden ammatillista ja teknistä pätevyyttä sekä rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, liittyvät hankinnan kohteeseen, ne ilmoitetaan käyttöoikeussopimusta koskevassa ilmoituksessa ja niissä ei voida kuin poikkeustapauksissa kieltää talouden toimijaa käyttämästä hyväksi muiden yksiköiden voimavaroja riippumatta sen ja näiden yksiköiden välisistä oikeudellisista yhteyksistä, jos toimija osoittaa hankintaviranomaiselle tai hankintayksikölle, että sillä on käytettävissään tarvittavat voimavarat.

(64)

Sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien ottamiseksi paremmin huomioon käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyissä hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden olisi lisäksi voitava käyttää tällaisia sopimuksen tekoperusteita tai sen toteuttamisen ehtoja sopimuksen mukaisten rakennusurakoiden tai palvelujen toimittamiseen kaikilta osin ja niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa, tuotteen raaka-aineiden hankkimisesta aina tuotteen hävittämisvaiheeseen asti, mukaan lukien tekijät, jotka liittyvät kyseisten rakennusurakoiden tai palvelujen tiettyyn tuotantoprosessiin, toimittamiseen tai kauppaan taikka tiettyyn prosessiin niiden elinkaaren myöhemmässä vaiheessa, silloinkin, kun kyseiset tekijät eivät kuulu niihin fyysisenä osana. Tällaiseen tuotanto- tai toimitusprosessiin liittyvissä perusteissa ja ehdoissa voidaan esimerkiksi edellyttää, että käyttöoikeussopimuksen kohteena olevien palvelujen suorittamisessa käytetään energiatehokkaita koneita. Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tähän kuuluvat myös käyttöoikeussopimuksen tekoperusteet tai sen toteuttamisen ehdot, jotka liittyvät reilun kaupan tuotteiden toimittamiseen tai käyttöön sopimuksen toteuttamisessa. Kauppaan ja sen ehtoihin liittyvissä perusteissa ja ehdoissa voidaan esimerkiksi viitata vaatimukseen alihankkijoille maksettavasta vähimmäishinnasta ja hinnanlisästä. Ympäristönäkökohtiin liittyviä käyttöoikeussopimuksen toteuttamisen ehtoja saattavat olla esimerkiksi jätteen minimointi tai resurssitehokkuus.

(65)

Tuotantoprosessin sosiaalisia näkökohtia koskevia käyttöoikeussopimuksen tekoperusteita tai sen toteuttamisen ehtoja olisi sovellettava direktiivin 96/71/EY mukaisesti, sellaisena kuin Euroopan unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut, eikä niitä saisi soveltaa eikä valita niin, että syrjitään suoraan tai välillisesti talouden toimijoita, jotka tulevat muista jäsenvaltioista tai sellaisista kolmansista maista, jotka ovat sopimuspuolina julkisia hankintoja koskevassa Maailman kauppajärjestön (WTO) sopimuksessa, jäljempänä ’GPA-sopimus’, tai sellaisissa vapaakauppasopimuksissa, joissa myös unioni on sopimuspuolena. Sen vuoksi direktiivillä 96/71/EY säänneltyjä keskeisiä työoloja ja -ehtoja, kuten vähimmäispalkkoja, koskevat vaatimukset olisi pidettävä kansallisessa lainsäädännössä tai työehtosopimuksissa, joita sovelletaan unionin lainsäädännön mukaisesti kyseisen direktiivin yhteydessä, vahvistetulla tasolla. Käyttöoikeussopimuksen toteuttamisen ehtojen tarkoituksena saattaa myös olla edistää naisten ja miesten tasa-arvoa työpaikalla, naisten osallistumista työmarkkinoihin ja työn ja yksityiselämän yhteensovittamista, ympäristönsuojelua tai eläinten hyvinvointia, noudattaa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisiä yleissopimuksia ja ottaa palvelukseen useampia epäedullisessa asemassa olevia henkilöitä kuin kansallisessa lainsäädännössä edellytetään.

(66)

Toimenpiteet, joilla pyritään suojelemaan käyttöoikeussopimuksen toteuttamisprosessiin osallistuvan henkilöstön terveyttä, edistämään sopimuksen toteuttamiseen osallistuvien epäedullisessa asemassa olevien tai haavoittuviin väestöryhmiin kuuluvien henkilöiden integroitumista yhteiskuntaan tai antamaan koulutusta kyseisen sopimuksen edellyttämissä taidoissa, voivat niin ikään kuulua sopimuksen tekoperusteisiin tai sen toteuttamisen ehtoihin, jos ne liittyvät sopimuksen mukaisesti toimitettaviin rakennusurakoihin tai palveluihin. Kyseiset perusteet tai ehdot saattavat esimerkiksi koskea muun muassa pitkäaikaistyöttömien työllistämistä tai työttömien tai nuorten koulutustoimien täytäntöönpanoa sopimuksen toteuttamisaikana. Hankintaviranomaiset voivat teknisissä eritelmissä esittää sosiaalisia vaatimuksia, jotka liittyvät suoraan kyseiseen tavaraan tai palveluun, kuten esteettömyys vammaisille henkilöille tai kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu.

(67)

Hankintaviranomaisten ja -yksiköiden laatimien teknisten ja toiminnallisten vaatimusten olisi oltava sellaisia, että käyttöoikeussopimusten tekeminen voidaan avata kilpailulle. Vaatimuksissa olisi määriteltävä käyttöoikeussopimuksen kohteena olevilta urakoilta ja/tai palveluilta edellytettävät ominaisuudet, ja niissä saatetaan viitata tiettyyn pyydettyjen urakoiden tai palvelujen tuotantoprosessiin tai tiettyyn prosessiin niiden suorittamisessa, edellyttäen, että ne liittyvät hankinnan kohteeseen ja ovat oikeasuhteisia sen arvoon ja tavoitteisiin nähden. Erityiseen tuotantoprosessiin saattaa sisältyä vaatimuksia vammaiskäytöstä tai ympäristönsuojelun tasosta. Nämä tekniset ja toiminnalliset vaatimukset olisi liitettävä käyttöoikeussopimuksia koskeviin asiakirjoihin ja niissä olisi noudatettava yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteita. Ne olisi laadittava siten, ettei kilpailua kavenneta keinotekoisesti erityisesti vaatimuksilla, joilla suositaan tiettyä talouden toimijaa edellyttämällä sen yleensä tarjoamien tavaroiden, palvelujen tai rakennusurakoiden keskeisiä ominaisuuksia. Joka tapauksessa hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden olisi tarkasteltava tarjouksia urakoista ja/tai palveluista, mukaan lukien niiden toteuttamiseksi tarpeellisista tavaroista, jotka noudattavat tasapuolisesti vaadittavia ominaisuuksia.

(68)

Käyttöoikeussopimukset ovat yleensä pitkäkestoisia, monimutkaisia järjestelyjä, joissa käyttöoikeussopimuksen saaja ottaa kantaakseen vastuita ja riskejä, jotka ovat perinteisesti olleet hankintaviranomaisten kannettavina ja kuuluneet näiden toimivaltaan. Sen vuoksi ja edellyttäen, että tätä direktiiviä ja avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatetta noudatetaan, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden olisi voitava hyvin vapaasti määritellä ja järjestää menettely, jolla käyttöoikeussopimuksen saaja valitaan. Yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden varmistamiseksi kaikissa käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyn vaiheissa on kuitenkin aiheellista säätää menettelyä koskevista perustakeista, kuten käyttöönottosopimuksen luonnetta ja soveltamisalaa koskevista tiedoista, hakijoiden määrän rajoittamisesta, tietojen levittämisestä hakijoille ja tarjoajille sekä asianmukaisten rekisterien saatavuudesta. On myös tarpeen säätää, ettei käyttöoikeussopimusta koskevan ilmoituksen alkuperäisistä ehdoista pitäisi poiketa, jotta mahdollisia ehdokkaita ei kohdeltaisi epäoikeudenmukaisesti.

(69)

Käyttöoikeussopimuksia ei saisi tehdä sellaisten talouden toimijoiden kanssa, jotka ovat osallistuneet rikollisjärjestön toimintaan tai syyllistyneet unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan lahjontaan tai petokseen, terrorismirikoksiin, rahanpesuun, terrorismin rahoitukseen tai ihmiskauppaan. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava säätää poikkeus pakollisesta poissulkemisesta poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa sopimuksen tekeminen on välttämätöntä yleistä etua koskevista pakottavista syistä. Jos talouden toimijat jättävät verot tai sosiaaliturvamaksut maksamatta, tästä olisi seurattava niiden pakollinen poissulkeminen unionin tasolla.

(70)

Hankintaviranomaisille ja hankintayksiköille olisi lisäksi annettava mahdollisuus sulkea pois talouden toimijat, jotka ovat osoittautuneet epäluotettaviksi esimerkiksi siksi, että ovat rikkoneet vakavasti tai toistuvasti ympäristövelvoitteita tai sosiaalisia velvoitteita, mukaan lukien sääntöjä esteettömyydestä vammaisille henkilöille, tai ovat tehneet muunlaisia ammatin harjoittamiseen liittyviä vakavia virheitä, kuten rikkoneet kilpailusääntöjä tai teollis- ja tekijänoikeuksia. Olisi selvennettävä, että ammatin harjoittamiseen liittyvä vakava virhe voi kyseenalaistaa talouden toimijan luotettavuuden niin, että tätä ei voida valita käyttöoikeussopimuksen tekoa varten riippumatta siitä, olisiko talouden toimijalla muuten tekniset ja taloudelliset resurssit sopimuksen toteuttamiseksi. Pitäen mielessä, että hankintaviranomainen tai hankintayksikkö vastaa mahdollisten virheellisten päätösten seurauksista, hankintaviranomaisilla ja hankintayksiköillä olisi oltava oikeus harkintansa perusteella katsoa, että on tapahtunut ammatin harjoittamiseen liittyvä vakava virhe, jos ne jo ennen pakollisten poissulkemisperusteiden soveltamista koskevan lopullisen ja sitovan päätöksen tekemistä voivat asianmukaisin keinoin osoittaa, että talouden toimija on rikkonut velvoitteitaan, mukaan lukien veroihin ja sosiaaliturvamaksuihin liittyvät velvoitteet, ellei kansallisessa laissa toisin säädetä. Hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden olisi myös voitava sulkea pois ehdokkaat tai tarjoajat, joiden toiminnassa on aikaisempia käyttöoikeussopimuksia tai muita hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden kanssa tehtyjä sopimuksia toteutettaessa ollut vakavia puutteita olennaisten vaatimusten täyttämisessä, esimerkiksi toimittamatta tai suorittamatta jättäminen, toimitetun tavaran tai palvelun merkittävät puutteet, joiden vuoksi sitä ei voida käyttää aiottuun tarkoitukseen, tai asiaton toiminta, joka kyseenalaistaa vakavasti talouden toimijan luotettavuuden. Kansallisessa laissa olisi säädettävä tällaisten poissulkemisten enimmäiskestosta.

(71)

Talouden toimijoille olisi kuitenkin annettava mahdollisuus toteuttaa säännösten noudattamiseksi toimenpiteitä, joilla on tarkoitus korjata rikosten tai virheiden seuraukset ja estää tehokkaasti asiattoman toiminnan toistuminen. Tällaiset toimenpiteet saattavat olla erityisesti henkilöstöä ja organisaatiota koskevia toimenpiteitä, kuten kaikkien yhteyksien katkaiseminen henkilöihin tai organisaatioihin, jotka ovat osallistuneet asiattomaan toimintaan, asianmukaiset henkilöstön uudelleenorganisointitoimet, raportointi- ja valvontajärjestelmien käyttöönotto, sisäisen tarkastusrakenteen perustaminen valvomaan säännösten noudattamista sekä sisäisten vastuu- ja korvaussääntöjen antaminen. Talouden toimijaa ei saisi enää sulkea pois yksinomaan näillä perusteilla, jos tällaisilla toimenpiteillä saadaan riittävät takeet. Talouden toimijoilla olisi oltava mahdollisuus pyytää säännösten noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tarkastelua, jotta kyseiset toimijat saisivat mahdollisuuden osallistua käyttöoikeussopimuksen tekoon. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin saatava määritellä tällaisissa tapauksissa sovellettavat täsmälliset menettelyä ja sisältöä koskevat edellytykset. Niiden olisi erityisesti voitava päättää, haluavatko ne sallia sen, että yksittäiset hankintaviranomaiset tai hankintayksiköt toteuttavat asianmukaiset arvioinnit, vai antaa tämän tehtävän muille keskustason tai muiden kuin keskustason viranomaisille.

(72)

On tärkeää, että toimivaltaisten kansallisten viranomaisten, kuten työsuojelutarkastus- tai ympäristönsuojeluviraston, velvollisuuksiensa ja tehtäviensä puitteissa toteuttamin asianmukaisin keinoin varmistetaan, että alihankkijat noudattavat ympäristö-, sosiaali- ja työlainsäädännön alalla sovellettavia velvoitteita, jotka on vahvistettu unionin oikeudessa, kansallisessa lainsäädännössä, työehtosopimuksissa tai tässä direktiivissä luetelluissa kansainvälisissä ympäristö-, sosiaali- ja työlainsäädännön määräyksissä edellyttäen, että tällaiset säännöt ja niiden soveltaminen noudattavat unionin oikeutta. On myös varmistettava alihankintaketjun avoimuus, koska näin hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt saavat tietoa siitä, kuka on paikalla rakennuskohteissa, joissa urakat toteutetaan, tai mitkä yritykset suorittavat palveluja rakennuskohteissa, infrastruktuureissa tai alueilla, kuten kaupungintalot, koulut, urheilukeskukset, satamat tai moottoritiet, joista hankintaviranomaiset vastaavat tai jotka ovat hankintaviranomaisten välittömässä valvonnassa. Olisi täsmennettävä, että joka tapauksessa käyttöoikeussopimuksen saajan velvoite on toimittaa pyydetyt tiedot joko erityisten lausekkeiden perusteella, jotka kunkin hankintaviranomaisen tai hankintayksikön on liitettävä kaikkiin hankinta-asiakirjoihin, tai jäsenvaltioiden sopimuksen saajalle asettamien, yleisesti sovellettaviin säännöksiin perustuvien velvoitteiden perusteella.

Lisäksi olisi selvennettävä, että ympäristö-, sosiaali- ja työlainsäädännön alan velvoitteiden, jotka on vahvistettu unionin oikeudessa, kansallisessa lainsäädännössä, työehtosopimuksissa tai tässä direktiivissä luetelluissa kansainvälisissä ympäristö-, sosiaali- ja työlainsäädännön määräyksissä edellyttäen, että tällaiset säännöt ja niiden soveltaminen noudattavat unionin oikeutta, noudattamiseen liittyviä ehtoja olisi sovellettava aina, kun jäsenvaltion lainsäädännössä säädetään alihankkijoiden ja käyttöoikeussopimuksen saajan yhteisvastuusta. Olisi myös todettava yksiselitteisesti, että jäsenvaltioiden olisi voitava mennä pidemmälle esimerkiksi laajentamalla avoimuusedellytyksiä tai tekemällä mahdolliseksi tai edellyttämällä, että hankintaviranomaiset tai hankintayksiköt tarkistavat, että alihankkijoiden tilanne ei ole sellainen, että talouden toimijan poissulkeminen olisi perusteltua. Sovellettaessa tällaisia toimenpiteitä alihankkijoihin olisi varmistettava johdonmukaisuus käyttöoikeussopimuksen saajaan sovellettavien säännösten kanssa, jotta pakollisiin poissulkemisperusteisiin liittyisi vaatimus siitä, että sopimuksen saaja korvaa kyseisen alihankkijan. Jos tarkistuksessa todetaan, että poissulkemiselle on muita kuin pakollisia perusteita, olisi selvennettävä, että hankintaviranomaiset tai hankintayksiköt voivat vaatia korvaamista. Olisi kuitenkin myös todettava yksiselitteisesti, että hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden voi olla pakko vaatia kyseisen alihankkijan korvaamista, jos käyttöoikeussopimuksen saajan poissulkeminen olisi pakollista tällaisissa tapauksissa. Lisäksi olisi todettava yksiselitteisesti, että jäsenvaltiot voivat säätää tiukemmista vastuusäännöistä kansallisessa lainsäädännössä.

(73)

Hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden olisi arvioitava tarjouksia sopimuksen yhden tai useamman tekoperusteen pohjalta. Avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi käyttöoikeussopimusten tekoperusteiden olisi aina oltava eräiden yleisten vaatimusten mukaisia. Niissä voidaan viitata tekijöihin, jotka eivät ole pelkästään taloudellisia vaan vaikuttavat tarjouksen arvoon hankintaviranomaisen tai hankintayksikön näkökulmasta ja joiden perusteella se voi yksilöidä hankintaviranomaisen tai hankintayksikön saaman taloudellisen kokonaishyödyn. Perusteet olisi ilmoitettava ennakolta kaikille mahdollisille hakijoille tai tarjoajille, niiden olisi liityttävä sopimuksen kohteeseen ja ne eivät saisi antaa hankintaviranomaiselle tai hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Niiden olisi annettava mahdollisuus todelliseen kilpailuun, ja niihin olisi liitettävä vaatimuksia, jotka mahdollistavat tarjoajan esittäminen tietojen tosiasiallisen tarkistamisen. Olisi oltava mahdollistaa sisällyttää sopimuksen tekoperusteisiin muun muassa ympäristöön tai innovointiin liittyviä taikka sosiaalisia perusteita. Hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden olisi myös ilmoitettava sopimuksen tekoperusteet alenevassa tärkeysjärjestyksessä mahdollisten tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi niin, että nämä voivat olla tietoisia kaikista huomioon otettavista seikoista tarjouksia valmistellessaan.

Saatuaan tarjouksen, jossa ehdotetaan sellaista poikkeuksellisen tasokkaan toiminnallisen suorituskyvyn omaavaa innovatiivista ratkaisua, jota huolellinen hankintaviranomainen tai hankintayksikkö ei olisi voinut ennakoida, hankintaviranomaisen tai hankintayksikön olisi poikkeustapauksissa voitava muuttaa sopimuksentekoperusteita koskevaa toimeksiantoa ottaakseen huomioon tällä innovatiivisella ratkaisulla saavutettavat uudet mahdollisuudet, edellyttäen, että tällä muutoksella varmistetaan kaikkien todellisten tai mahdollisten tarjoajien yhdenvertainen kohtelu, esittämällä uuden tarjouspyynnön tai tarvittaessa julkaisemalla uuden käyttöoikeussopimusta koskevan ilmoituksen.

(74)

Sähköiset tieto- ja viestintämuodot voivat yksinkertaistaa suuresti käyttöoikeussopimusten julkaisemista ja lisätä käyttöoikeussopimusten tekoprosessien tehokkuutta, nopeutta ja avoimuutta. Niistä voisi tulla vakiovälineitä käyttöoikeussopimusten tekomenettelyihin liittyvässä viestinnässä ja tietojenvaihdossa, koska ne lisäävät huomattavasti talouden toimijoiden mahdollisuuksia osallistua sopimusten tekomenettelyihin kaikkialla sisämarkkinoilla.

(75)

Käyttöoikeussopimuksiin sisältyy tyypillisesti pitkän aikavälin monitahoisia teknisiä ja rahoitusjärjestelyjä, usein muuttuvissa olosuhteissa. Sen vuoksi on tarpeen selventää, missä olosuhteissa käyttöoikeussopimukseen sen toteutuksen aikana tehtävät muutokset edellyttävät uutta käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyä, ottaen huomioon asiaa koskeva Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö. Uusi menettely vaaditaan, kun tehdään olennaisia muutoksia alkuperäiseen käyttöoikeussopimukseen, erityisesti sopimuspuolten keskinäisten oikeuksien ja velvollisuuksien soveltamisalaan ja sisältöön, teollis- ja tekijänoikeuksien jakaminen mukaan luettuna. Tällaiset muutokset osoittavat sopimuspuolten aikovan neuvotella sopimuksen keskeiset ehdot tai edellytykset uudelleen. Tämä pätee erityisesti silloin, kun muutetut edellytykset olisivat vaikuttaneet alkuperäisen menettelyn tulokseen. Käyttöoikeussopimuksen muutokset, joista seuraa sopimuksen arvon vähäinen muutos, olisi tietylle tasolle asti voitava aina toteuttaa tarvitsematta turvautua uuteen käyttöoikeussopimusmenettelyyn. Sen vuoksi ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi tässä direktiivissä olisi säädettävä vähimmäiskynnysarvoista, joiden alittuessa uutta sopimuksentekomenettelyä ei vaadita. Käyttöoikeussopimuksia olisi voitava muuttaa näiden kynnysarvojen ylittyessä ilman uutta sopimuksen tekomenettelyä, sikäli kuin muutokset täyttävät tietyt ehdot. Näin saattaa olla esimerkiksi muutosten tultua tarpeellisiksi hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden turvallisuusvaatimuksia koskevien pyyntöjen huomioimiseksi ja ottamalla huomioon esimerkiksi vuoristourheilun harjoittamisen tai matkailukeskusten palvelut, joiden osalta lainsäädäntö voisi kehittyä niihin liittyvien vaarojen vuoksi, sikäli kuin tällaiset muutokset täyttävät tässä direktiivissä säädetyt asian kannalta merkitykselliset ehdot.

(76)

Hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt saattavat kohdata ulkoisia olosuhteita, joita ne eivät ole osanneet ennakoida käyttöoikeussopimusta tehdessään, erityisesti kun sopimus toteutetaan pitkällä ajanjaksolla. Näissä tapauksissa tarvitaan tietynasteista joustavuutta, jotta käyttöoikeussopimus voidaan mukauttaa näihin olosuhteisiin ilman uutta sopimuksentekomenettelyä. Ennalta arvaamattomien olosuhteiden käsite viittaa olosuhteisiin, joita hankintaviranomainen tai hankintayksikkö ei olisi voinut ennustaa alkuperäisen sopimuksen tekemisen kohtuullisen huolellisesta valmistelusta huolimatta, ottaen huomioon niiden käytettävissä olevat keinot, hankkeen luonne ja ominaisuudet, alan hyvät toimintatavat sekä tarve varmistaa, että voimavarat, jotka käytetään valmisteltaessa sopimuksen tekoa, ovat asianmukaisessa suhteessa sopimuksen ennakoitavissa olevaan arvoon. Tätä ei voida kuitenkaan soveltaa tapauksiin, joissa muutos muuttaa koko käyttöoikeussopimuksen luonteen esimerkiksi siten, että toteutettavat rakennusurakat tai suoritettavat palvelut korvataan jollakin muulla tai sopimustyyppiä muutetaan perusteellisesti, koska tällaisessa tilanteessa muutoksen voidaan olettaa vaikuttavan tulokseen. Muiden kuin liitteessä II tarkoitettujen toimintojen jatkamiseksi tehtyjen käyttöoikeussopimusten osalta arvon lisääminen, joka ei edellytä uutta sopimuksentekomenettelyä, saisi olla korkeintaan 50 prosenttia alkuperäisen käyttöoikeussopimuksen arvosta. Jos tehdään useita peräkkäisiä muutoksia, tätä rajoitusta olisi sovellettava kunkin muutoksen arvoon. Tällaisilla perättäisillä muutoksilla ei olisi pyrittävä kiertämään tätä direktiiviä.

(77)

Yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteiden mukaisesti sopimuspuoleksi valittua tarjoajaa ei saisi korvata toisella talouden toimijalla, esimerkiksi jos käyttöoikeussopimus irtisanotaan sen toteuttamisessa ilmenneiden puutteiden vuoksi, kilpailuttamatta sopimusta uudelleen. Valitun tarjoajan, joka toteuttaa käyttöoikeussopimuksen, olisi kuitenkin voitava tehdä sopimuksen toteuttamisen aikana tiettyjä rakenteellisia muutoksia, kuten puhtaasti sisäisiä uudelleenjärjestelyjä, yritysostoja, sulautumisia ja määräysvallan muutoksia tai maksukyvyttömyyttä, erityisesti jos sopimus on tehty talouden toimijoiden ryhmittymän kanssa. Tällaiset rakenteelliset muutokset eivät saisi automaattisesti johtaa siihen, että kyseisen tarjoajan toteuttama käyttöoikeussopimus joutuu uuden sopimuksentekomenettelyn kohteiksi.

(78)

Hankintaviranomaisilla ja hankintayksiköillä olisi oltava mahdollisuus määrätä muutoksista käyttöoikeussopimukseen tarkistuslausekkeilla tai optioehdoilla, mutta tällaiset lausekkeet eivät saisi antaa niille rajatonta harkintavaltaa. Sen vuoksi tässä direktiivissä olisi säädettävä, missä määrin muutoksista voidaan määrätä alkuperäisessä käyttöoikeussopimuksessa. Näin ollen olisi selvennettävä, että riittävän selkeästi laadituissa tarkistuslausekkeissa tai optioehdoissa voidaan esimerkiksi edellyttää hintojen indeksointia tai varmistaa esimerkiksi se, että tietyn määräajan kuluessa toimitettavat viestintälaitteet ovat edelleen sopivia myös siinä tapauksessa, että protokolla vaihtuu tai tehdään muita teknisiä muutoksia. Riittävän selvästi laadituilla lausekkeilla pitäisi myös voida tehdä käyttöoikeussopimukseen mukautuksia, jotka ovat tarpeen käytön tai huollon aikana ilmenneiden teknisten vaikeuksien vuoksi. Olisi lisäksi palautettava mieleen, että hankintasopimuksessa voitaisiin esimerkiksi edellyttää sekä säännöllistä huoltoa että määrätä ylimääräisiä huoltotoimenpiteitä, joita saatetaan tarvita julkisen palvelun jatkumisen varmistamiseksi.

(79)

Hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt saattavat joutua tilanteisiin, joissa tarvitaan lisätöitä tai -palveluja. Tällaisissa tapauksissa alkuperäisen käyttöoikeussopimuksen muuttaminen ilman uutta sopimuksentekomenettelyä olisi katsottava perustelluksi, edellyttäen, että tässä direktiivissä säädetyt ehdot täyttyvät.

(80)

Hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt joutuvat joskus tilanteeseen, jossa käyttöoikeussopimus on irtisanottava kesken voimassaolonsa, jotta noudatettaisiin käyttöoikeussopimuksia koskevan unionin lainsäädännön mukaisia velvoitteita. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi varmistettava, että hankintaviranomaisilla ja hankintayksiköillä on mahdollisuus kansallisessa lainsäädännössä määritetyin edellytyksin irtisanoa käyttöoikeussopimus sen voimassaoloaikana, jos unionin lainsäädännössä sitä vaaditaan.

(81)

Jotta voidaan turvata ehdokkaiden ja tarjoajien asianmukainen oikeussuoja käyttöoikeussopimusten tekomenettelyissä ja varmistaa tämän direktiivin ja SEUT:n periaatteiden tehokas täytäntöönpano, neuvoston direktiiviä 89/665/ETY (16) ja neuvoston direktiiviä 92/13/ETY (17) olisi sovellettava myös hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemiin palvelujen käyttöoikeussopimuksiin ja niiden myöntämiin käyttöoikeusurakoihin. Sen vuoksi direktiivejä 89/665/ETY ja 92/13/ETY olisi muutettava.

(82)

Tämän direktiivin mukaiseen henkilötietojen käsittelyyn olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (18).

(83)

Jäsenvaltioita pyydetään seuraamaan johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti käyttöoikeussopimuksen tekosääntöjen täytäntöönpanoa ja toimivuutta unionin lainsäädännön tehokkaan ja yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.

(84)

Komission olisi tarkasteltava uudelleen tässä direktiivissä vahvistettujen kynnysarvojen soveltamisesta ja 12 artiklasta säädetystä poikkeuksesta sisämarkkinoille aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia erityisesti sellaisten tekijöiden kuin rajatylittävien hankintasopimusten, pk-yritysten osallistumisen ja liiketoimikustannusten osalta ottaen huomioon vesihuollon alan tietyt rakenteet. Komission olisi laadittava vaikutuksista kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle 18 päivään huhtikuuta 2019 mennessä. GPA-sopimuksen XXIV artiklan 7 kohdan mukaisesti GPA-sopimuksesta neuvotellaan uudelleen kolmen vuoden kuluttua sen voimaantulosta ja määräajoin sen jälkeen. Tähän liittyen olisi tarkasteltava myös kynnysarvojen asianmukaisuutta GPA-sopimuksen mukaisten neuvottelujen yhteydessä ottaen huomioon inflaation ja liiketoimikustannusten vaikutus. Komission olisi mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa harkittava GPA-sopimuksen mukaisten kynnysarvojen korottamista seuraavalla neuvottelukierroksella. Jos kynnysarvot muuttuvat, komission kertomuksen jälkeen olisi tarpeen mukaan annettava lainsäädäntöehdotus, jolla tässä direktiivissä vahvistettuja kynnysarvoja muutetaan.

(85)

Nopeisiin tekniikan, talouden ja sääntelyn muutoksiin mukautumiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä liitteessä III olevan säädösluettelon tarkistamiseksi, kynnysarvon laskentamenetelmiä koskevien teknisten menettelyjen tarkistamiseksi sekä määräajoin itse kynnysarvon tarkistamiseksi, CPV-nimikkeistöä koskevien viittausten muuttamiseksi ja liitteessä X olevan säädösluettelon mukauttamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(86)

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset ilmoitusten laatimista ja lähettämistä sekä liitteissä V, VII ja VIII tarkoitettujen tietojen lähettämistä ja julkaisemista koskevaa menettelyä varten, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (19) mukaisesti. Olisi käytettävä neuvoa-antavaa menettelyä hyväksyttäessä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla ei ole vaikutusta taloudelliselta kannalta tai jotka eivät vaikuta tästä direktiivistä johtuvien velvoitteiden luonteeseen tai soveltamisalaan. Näillä säädöksillä on päinvastoin puhtaasti hallinnollinen tarkoitus, ja niillä pyritään helpottamaan tämän direktiivin soveltamista.

(87)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on tiettyjä käyttöoikeussopimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittaminen, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten takia saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(88)

Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevista toimenpiteistä yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna,

I OSASTO:

I LUKU:

I JAKSO:

1 artikla:

2 artikla:

3 artikla:

4 artikla:

5 artikla:

6 artikla:

7 artikla:

8 artikla:

9 artikla:

II JAKSO:

10 artikla:

11 artikla

12 artikla:

13 artikla:

14 artikla:

15 artikla:

16 artikla:

17 artikla:

III JAKSO:

18 artikla:

19 artikla:

20 artikla:

21 artikla:

22 artikla:

23 artikla:

IV JAKSO:

24 artikla:

25 artikla:

II LUKU:

26 artikla:

27 artikla:

28 artikla:

29 artikla:

II OSASTO:

I LUKU:

30 artikla:

31 artikla:

32 artikla:

33 artikla:

34 artikla:

35 artikla:

II LUKU:

36 artikla:

37 artikla:

38 artikla:

39 artikla:

40 artikla:

41 artikla:

III OSASTO:

42 artikla:

43 artikla:

44 artikla:

45 artikla:

IV OSASTO:

46 artikla:

47 artikla:

V OSASTO:

48 artikla:

49 artikla:

50 artikla:

51 artikla:

52 artikla:

53 artikla:

54 artikla:

55 artikla:

LIITTEET:

LIITE I:

LIITE II:

LIITE III:

LIITE IV:

LIITE V:

LIITE VI:

LIITE VII:

LIITE VIII:

LIITE IX:

LIITE X:

LIITE XI:

a)

hankintaviranomaiset; tai

b)

hankintayksiköt edellyttäen, että rakennusurakat tai palvelut on aiottu jonkin liitteessä II tarkoitetun toiminnan harjoittamiseen.

1)

’käyttöoikeussopimuksilla’ a alakohdan määritelmän mukaisia käyttöoikeusurakoita taikka b alakohdan määritelmän mukaisia palvelujen käyttöoikeussopimuksia:

Käyttöoikeusurakan tai palvelujen käyttöoikeussopimuksen tekemiseen liittyy se, että käyttöoikeussopimuksen saajalle siirtyy urakkaa tai palveluja toteutettaessa toiminnallinen riski, joka voi käsittää joko kysyntä- tai tarjontariskin tai molemmat. Käyttöoikeussopimuksen saajan katsotaan vastaavan toiminnallisesta riskistä tavanomaisissa käyttöolosuhteissa silloin, kun hankinnan kohteena olevien urakoiden tai palvelujen toteuttamiseksi tehtyjen investointien ja niistä aiheutuneiden kustannusten takaisin saamisesta ei ole varmuutta. Osaan käyttöoikeussopimuksen saajalle siirtyneestä riskistä sisältyy todellinen altistuminen markkinoiden epävarmuustekijöille, jolloin käyttöoikeussopimuksen saajalle koituva mahdollinen tappio ei ole pelkästään nimellinen tai merkityksetön;

2)

’talouden toimijalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai julkista yksikköä tai tällaisten henkilöiden tai yksiköiden ryhmää, yritysten tilapäiset yhteenliittymät mukaan lukien, joka tarjoaa markkinoilla rakennustöiden ja/tai -urakoiden toteuttamista, tavaroiden toimittamista tai palvelujen suorittamista;

3)

’ehdokkaalla’ talouden toimijaa, joka on pyytänyt kutsua saada osallistua tai joka on kutsuttu osallistumaan käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyyn;

4)

’tarjoajalla’ talouden toimijaa, joka on jättänyt tarjouksen;

5)

’käyttöoikeussopimuksen saajalla’ talouden toimijaa, jonka kanssa käyttöoikeussopimus on tehty;

6)

’kirjallisella’ sanojen tai numeroiden yhdistelmää, joka voidaan lukea, tuottaa uudelleen ja sen jälkeen antaa tiedoksi, sähköisessä muodossa lähetetyt ja tallennetut tiedot mukaan lukien;

7)

’rakennusurakan toteuttamisella’ jonkin liitteessä I tarkoitettuun toimintaan liittyvän rakennustyön tai rakennusurakan toteuttamista tai sen suunnittelua ja toteuttamista yhdessä taikka rakennusurakan tyyppiin tai suunnitteluun ratkaisevaa määräysvaltaa käyttävän hankintaviranomaisen tai hankintayksikön asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttamista millä tahansa tavalla;

8)

’rakennusurakalla’ talonrakennus- tai maa- ja vesirakennustöiden kokonaisuutta, joka sellaisenaan on riittävä jonkin taloudellisen tai teknisen toiminnon suorittamiseen;

9)

’sähköisellä muodolla’ viestintämuotoa, jossa käytetään sähköteknisiä tietojen käsittely- ja tallennusvälineitä (myös digitaalista kompressiota) ja jossa tietoja levitetään, välitetään ja vastaanotetaan johtoja pitkin, radioteitse, optisesti tai muulla sähkömagneettisella tavalla;

10)

’yksinoikeudella’ oikeutta, jonka jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on myöntänyt perussopimusten kanssa yhteensopivan lain, asetuksen tai julkaistun hallinnollisen määräyksen nojalla ja jolla varataan tietyn toiminnan harjoittaminen yhdelle talouden toimijalle, mikä vaikuttaa merkittävästi muiden talouden toimijoiden mahdollisuuksiin harjoittaa tällaista toimintaa;

11)

’erityisoikeudella’ oikeutta, jonka jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on myöntänyt perussopimusten kanssa yhteensopivan lain, asetuksen tai julkaistun hallinnollisen määräyksen nojalla ja jolla varataan tietyn toiminnan harjoittaminen kahdelle tai useammalle talouden toimijalle, mikä vaikuttaa merkittävästi muiden talouden toimijoiden mahdollisuuksiin harjoittaa tällaista toimintaa;

12)

’käyttöoikeussopimukseen liittyvillä asiakirjoilla’ asiakirjoja, jotka hankintaviranomainen tai hankintayksikkö on tuottanut tai joihin se viittaa kuvatakseen tai määrittääkseen käyttöoikeussopimuksen tai menettelyn osatekijöitä, mukaan lukien käyttöoikeussopimusta koskeva ilmoitus, tekniset ja toiminnalliset vaatimukset, ehdotetut sopimusehdot, ehdokkaiden ja tarjoajien asiakirjojen esittämismuodot, yleisesti sovellettavia velvollisuuksia koskevat tiedot ja mahdolliset täydentävät asiakirjat;

13)

’innovaatiolla’ sellaisen uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen, palvelun tai menetelmän, mukaan lukien muiden muassa tuotanto- tai rakennusprosessit, uuden markkinointimenetelmän tai uuden organisatorisen menetelmän toteuttamista, muun muassa liiketoimintatavoissa, työpaikkaorganisaatiossa tai ulkoisissa suhteissa, jonka tarkoituksena on esimerkiksi auttaa ratkaisemaan yhteiskunnallisia haasteita tai tukea Eurooppa 2020 -strategiaa.

a)

ne on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita, eikä niillä ole teollista tai kaupallista luonnetta;

b)

ne ovat oikeushenkilöitä; ja

c)

niitä rahoittavat pääosin valtion viranomaiset, alueelliset tai paikalliset viranomaiset tai muut julkisoikeudelliset laitokset, tai niiden johto on näiden laitosten tai viranomaisten valvonnan alainen, tai valtio, alueelliset tai paikalliset viranomaiset taikka muut julkisoikeudelliset laitokset nimittävät yli puolet niiden hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä.

a)

valtion viranomaisia, alue- tai paikallisviranomaisia, julkisoikeudellisia laitoksia taikka yhden tai useamman tällaisen viranomaisen tai julkisoikeudellisen laitoksen muodostamia yhteenliittymiä;

b)

tämän artiklan 4 kohdassa määriteltyjä julkisia yrityksiä;

c)

muita kuin tämän kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja yksiköitä, jotka toimivat erityis- tai yksinoikeuksien pohjalta jonkin liitteessä II tarkoitetun toiminnan suorittamiseksi.

a)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (21), direktiivin 2014/25/EU, direktiivin 2009/81/EY tai tämän direktiivin mukaiset hankintamenettelyt, joita edeltää tarjouskilpailukutsu;

b)

liitteessä III lueteltujen unionin muiden säädösten mukaiset menettelyt, joilla varmistetaan ennakolta riittävä avoimuus lupien myöntämiseksi puolueettomin perustein.

a)

omistavat enemmistön kyseisen yrityksen merkitystä pääomasta;

b)

hallitsevat enemmistöä yrityksen osakkeisiin perustuvista äänioikeuksista;

c)

voivat nimittää yli puolet yrityksen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä.

a)

mahdollisen option arvo ja käyttöoikeussopimuksen keston pidentäminen;

b)

tulot muista kuin hankintaviranomaisen tai hankintayksikön keräämistä rakennusurakoiden tai palvelujen käyttäjien maksamista maksuista ja sakoista;

c)

hankintaviranomaisen tai hankintayksikön tai jonkin muun viranomaisen käyttöoikeussopimuksen saajalle suorittamat maksut tai millaista tahansa taloudellista hyötyä tuottavat toimenpiteet, mukaan lukien korvaus julkisen palvelun velvoitteen noudattamisesta ja julkiset investointituet;

d)

kolmansien osapuolten käyttöoikeussopimuksen toteuttajalle antamien avustusten tai millaista tahansa taloudellista hyötyä tuottavien toimenpiteiden arvo;

e)

käyttöoikeussopimukseen kuuluvien omaisuuserien myynnistä saadut tulot,

f)

hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden käyttöoikeussopimuksen saajalle toimittamien kaikkien tavaroiden ja palvelujen arvo edellyttäen, että ne ovat tarpeen rakennusurakan tai palvelujen suorittamiseksi;

g)

ehdokkaille tai tarjoajille suoritettavat mahdolliset palkinnot tai maksut.

a)

kansainvälisiä oikeudellisia velvoitteita luova oikeudellinen väline, kuten SEUT:n mukaisesti jonkin jäsenvaltion ja yhden tai useamman kolmannen maan tai niiden osien välillä tehty kansainvälinen sopimus, joka koskee allekirjoittajiensa yhteisen hankkeen toteuttamiseen tai hyödyntämiseen tarkoitettuja rakennusurakoita, tavaroita tai palveluja;

b)

kansainvälinen järjestö.

a)

erityiset menettelysäännöt yhden tai useamman jäsenvaltion ja yhden tai useamman kolmannen maan välisen kansainvälisen sopimuksen tai järjestelyn nojalla;

b)

erityiset menettelysäännöt tehdyn kansainvälisen sopimuksen tai järjestelyn nojalla, joka liittyy joukkojen sijoittamiseen ja joka koskee jossakin jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa toimivia yrityksiä;

c)

erityiset menettelysäännöt, jotka koskevat kansainvälistä järjestöä, joka ostaa omiin tarkoituksiinsa, eikä käyttöoikeussopimuksiin, jotka jäsenvaltion on tehtävä näiden sääntöjen mukaisesti.

a)

käyttöoikeussopimukset, joissa tämän direktiivin soveltaminen velvoittaisi jäsenvaltion antamaan tietoja, joiden paljastamisen se katsoo olevan olennaisten turvallisuusetujensa vastaista, tai joissa hankinta ja käyttöoikeussopimuksen toteuttaminen on julistettu salaisiksi tai niihin on liitettävä erityisiä turvatoimia jäsenvaltiossa voimassa olevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti, edellyttäen että jäsenvaltio on määrittänyt, että kyseisten olennaisten etujen suojaamista ei voida taata vähemmän rajoittavin, kuten 7 kohdassa tarkoitetuin toimenpitein;

b)

käyttöoikeussopimukset, jotka on tehty direktiivin 2009/81/EY 13 artiklan c alakohdassa tarkoitetun yhteistoimintaohjelman puitteissa;

c)

hallituksen toisen hallituksen kanssa tekemät rakennusurakoita ja palveluja koskevat käyttöoikeussopimukset, jotka liittyvät suoraan sotilaskalustoon tai arkaluonteisiin tarvikkeisiin, tai erityisesti sotilastarkoitukseen tarkoitetut rakennusurakat ja palvelut taikka arkaluonteiset rakennusurakat ja palvelut;

d)

käyttöoikeussopimukset, jotka tehdään kolmannessa maassa ja joita toteutetaan käytettäessä joukkoja unionin alueen ulkopuolella, kun operatiiviset tarpeet edellyttävät kyseisten sopimusten tekemistä operaatioalueella toimivien talouden toimijoiden kanssa; ja

e)

käyttöoikeussopimukset, jotka on muuten vapautettu tämän direktiivin soveltamisesta.

a)

maan, olemassa olevien rakennusten tai muun kiinteän omaisuuden hankintaa tai vuokrausta millä tahansa rahoitusmuodolla tai näihin liittyviä oikeuksia;

b)

audiovisuaalisiin mediapalveluihin tai radiotoiminnan palveluihin tarkoitetun ohjelmamateriaalin ostoa, kehittämistä, tuotantoa tai yhteistuotantoa, jotka ovat audiovisuaalisten mediapalvelujen tai radiotoiminnan palvelujen tarjoajien tekemiä käyttöoikeussopimuksia tai jotka koskevat radio- ja televisiolähetysaikaa tai ohjelmien toimittamista ja jotka tehdään audiovisuaalisten mediapalvelujen tai radiotoiminnan palvelujen tarjoajien kanssa. Tätä alakohtaa sovellettaessa ’audiovisuaalisella mediapalvelulla’ tarkoitetaan samaa kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/13/EU (23) 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja ’mediapalvelujen tarjoajalla’ samaa kuin mainitun direktiivin 1 artiklan 1 kohdan d alakohdassa. ’Ohjelmalla’ tarkoitetaan samaa kuin mainitun direktiivin 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, mutta siihen sisältyvät myös radio-ohjelmat ja niiden ohjelmamateriaali. Tätä säännöstä sovellettaessa ’ohjelmamateriaalilla’ tarkoitetaan samaa kuin ’ohjelmalla’.

c)

välimies- ja sovittelupalveluja;

d)

mitä tahansa seuraavista oikeudellisista palveluista:

e)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/39/EY (25) tarkoitettujen arvopapereiden tai muiden rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskuun, ostoon, myyntiin tai siirtoon liittyviä finanssipalveluja, keskuspankkipalveluja ja Euroopan rahoitusvakausvälineellä ja Euroopan vakausmekanismilla toteutettuja toimia;

f)

lainoja riippumatta siitä, liittyvätkö ne arvopapereiden tai muiden rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskuun, ostoon, myyntiin tai siirtoon;

g)

väestönsuojelua, pelastuspalveluja ja vaarojen ehkäisyä koskevia palveluja, joita tarjoavat voittoa tavoittelemattomat organisaatiot tai yhteenliittymät ja jotka kuuluvat CPV-koodeihin 75250000-3, 75251000-0, 75251100-1, 75251110-4, 75251120-7, 75252000-7, 75222000-8, 98113100-9 ja 85143000-3, lukuun ottamatta sairaankuljetuspalveluja;

h)

poliittisiin kampanjoihin liittyviä palveluita, jotka kuuluvat CPV-koodeihin 79341400-0, 92111230-3 ja 92111240-6 ja jotka tehdään poliittisen puolueen kanssa vaalikampanjan yhteydessä;

a)

sellaisten kiinteiden verkkojen antamiseksi saataville tai ylläpitämiseksi, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle juomaveden tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä palveluja;

b)

juomaveden toimittamiseksi näihin verkkoihin.

a)

vesirakennushankkeet, maan kastelu tai kuivatus, jos juomavedeksi hankittavan veden osuus on yli 20 prosenttia näissä hankkeissa tai kastelu- tai kuivatusjärjestelmissä saataville annettavan veden koko määrästä; tai

b)

jäteveden poisto tai käsittely.

a)

jossa hankintayksikkö voi suoraan tai välillisesti käyttää määräysvaltaa;

b)

joka voi käyttää määräysvaltaa hankintayksikössä; tai

c)

joka on hankintayksikkönä toisen yrityksen määräysvallan alainen omistuksen, rahoitusosuuden tai yritystä koskevien sääntöjen nojalla.

a)

hankintayksikkö sidosyrityksen kanssa; tai

b)

yksinomaan useista hankintayksiköistä koostuva, liitteessä II tarkoitettuja toimintoja harjoittava yhteisyritys sellaisen yrityksen kanssa, joka on yhden kyseisistä hankintayksiköistä sidosyritys.

a)

palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, jos vähintään 80 prosenttia sidosyrityksen kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana yleisesti palvelujen alalla saavuttamasta keskimääräisestä liikevaihdosta muodostuu palvelujen suorittamisesta hankintayksikölle tai muille yrityksille, joihin se on sidoksissa, kun otetaan huomioon kaikki kyseisen yrityksen suorittamat palvelut;

b)

käyttöoikeusurakoihin, jos vähintään 80 prosenttia sidosyrityksen kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana yleisesti urakoiden alalla saavuttamasta keskimääräisestä liikevaihdosta muodostuu urakoiden suorittamisesta hankintayksikölle tai muille yrityksille, joihin se on sidoksissa, kun otetaan huomioon kaikki kyseisen yrityksen suorittamat urakat.

a)

yksinomaan useista hankintayksiköistä koostuva, liitteessä II tarkoitettuja toimintoja harjoittava yhteisyritys tekee yhden tällaisen hankintayksikön kanssa; tai

b)

hankintayksikkö tekee tällaisen yhteisyrityksen kanssa, johon se itse kuuluu.

a)

kyseisten yritysten tai yhteisyritysten nimet;

b)

kyseisten käyttöoikeussopimusten luonne ja arvo;

c)

komission tarpeelliseksi katsoma selvitys sen osoittamiseksi, että käyttöoikeussopimukset saaneen yrityksen tai yhteisyrityksen ja hankintayksikön väliset suhteet täyttävät 13 tai 14 artiklan vaatimukset.

a)

hankintaviranomainen tai hankintayksikkö käyttää kyseisessä oikeushenkilössä samanlaista määräysvaltaa kuin omissa yksiköissään;

b)

yli 80 prosenttia määräysvallassa olevan oikeushenkilön toiminnoista suoritetaan niiden tehtävien täyttämiseksi, jotka se on vastaanottanut määräysvaltaa käyttävältä hankintaviranomaiselta tai hankintayksiköltä tai muilta kyseisen hankintaviranomaisen tai hankintayksikön määräysvallan alaisilta oikeushenkilöiltä; ja

c)

määräysvallan alaisessa oikeushenkilössä ei ole suoria yksityisiä pääomaosuuksia lukuun ottamatta perussopimuksen mukaisia kansallisissa säännöksissä vaadittuja yksityisen pääomaosuuden muotoja ilman määräysvaltaa ja ilman suojaamista, jotka eivät vaikuta ratkaisevasti määräysvallan alaisen oikeushenkilön päätöksiin.

a)

edellä 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hankintaviranomainen tai hankintayksikkö käyttää yhdessä muiden hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden kanssa samanlaista määräysvaltaa kyseisessä oikeushenkilössä kuin se käyttää omissa toimipaikoissaan;

b)

yli 80 prosenttia kyseisen oikeushenkilön toiminnoista suoritetaan niiden tehtävien täyttämiseksi, jotka se on vastaanottanut määräysvaltaa käyttävältä hankintaviranomaiselta tai hankintayksiköltä tai muilta kyseisen hankintaviranomaisen tai hankintayksikön määräysvallan alaisilta oikeushenkilöiltä; ja

c)

määräysvallan alaisessa oikeushenkilössä ei ole suoria yksityisiä pääomaosuuksia lukuun ottamatta perussopimuksen mukaisia kansallisissa säännöksissä vaadittuja yksityisen pääomaosuuden muotoja ilman määräysvaltaa ja ilman suojaamista, jotka eivät vaikuta ratkaisevasti määräysvallan alaisen oikeushenkilön päätöksiin.

i)

määräysvallan alaisen oikeushenkilön päätöksentekoelimet koostuvat kaikkien määräysvallan käyttöön osallistuvien hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden edustajista. Yksittäiset edustajat voivat edustaa useita tai kaikkia osallistuvia hankintaviranomaisia tai hankintayksiköitä;

ii)

kyseiset hankintaviranomaiset tai hankintayksiköt voivat yhdessä käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa määräysvallan alaisen oikeushenkilön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin; ja

iii)

määräysvallan alainen oikeushenkilö ei aja sellaisia etuja, jotka poikkeaisivat määräysvaltaa käyttävien hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden eduista.

a)

sopimuksella käynnistetään tai toteutetaan siihen osallistuvien hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden yhteistyö tavoitteena varmistaa, että julkiset palvelut, jotka niiden on suoritettava, tarjotaan niiden yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi;

b)

kyseisen yhteistyön toteuttamista ohjaavat ainoastaan yleiseen etuun liittyvät näkökohdat; ja

c)

osallistuvat hankintaviranomaiset harjoittavat avoimilla markkinoilla alle 20:tä prosenttia yhteistyön piiriin kuuluvista toiminnoistaan.

a)

jos osa tietystä sopimuksesta kuuluu SEUT 346 artiklan soveltamisalaan tai sopimuksen eri osat kuuluvat joko SEUT 346 artiklan tai direktiivin 2009/81/EY soveltamisalaan, hankintasopimus voidaan tehdä soveltamatta tätä direktiiviä edellyttäen, että yhden hankintasopimuksen tekemiselle on olemassa objektiiviset perusteet;

b)

jos osa tiettyä hankintasopimusta kuuluu direktiivin 2009/81/EY soveltamisalaan, sopimus voidaan tehdä direktiivin mukaisesti tai direktiivin 2009/81/EY mukaisesti edellyttäen, että yhden sopimuksen tekemiselle on olemassa objektiiviset perusteet.

a)

käyttöoikeussopimus tehdään hankintaviranomaisten tekemiin käyttöoikeussopimuksiin sovellettavien tämän direktiivin säännösten mukaisesti, jos johonkin toimintaan, jota varten käyttöoikeussopimus tehdään, sovelletaan hankintaviranomaisten tekemiin käyttöoikeussopimuksiin sovellettavia tämän direktiivin säännöksiä ja johonkin muuhun toimintaan sovelletaan hankintayksiköiden tekemiin käyttöoikeussopimuksiin sovellettavia tämän direktiivin säännöksiä;

b)

hankintasopimus on tehtävä direktiivin 2014/24/EU mukaisesti, jos jokin toiminnoista, joita varten hankintasopimus tehdään, kuuluu tämän direktiivin soveltamisalaan ja toinen direktiivin 2014/24/EU soveltamisalaan;

c)

hankintasopimus on tehtävä tämän direktiivin mukaisesti, jos jokin toiminnoista, joita varten hankintasopimus tehdään, kuuluu tämän direktiivin soveltamisalaan, eikä toinen toiminta kuulu tämän direktiivin, direktiivin 2014/24/EU eikä direktiivin 2014/25/EU soveltamisalaan.

a)

kuuluu SEUT 346 artiklan soveltamisalaan; tai

b)

kuuluu direktiivin 2009/81/EY soveltamisalaan,

i)

tehdä sopimuksen soveltamatta tätä direktiiviä a alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa; tai

ii)

tehdä sopimuksen joko tämän direktiivin tai direktiivin 2009/81/EY mukaisesti b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa. Tämän kohdan ensimmäinen alakohta ei vaikuta direktiivissä 2009/81/EY säädettyjen kynnysarvojen ja poikkeusten soveltamiseen.

a)

saatavat hyödyt koituvat yksinomaan hankintaviranomaiselle tai hankintayksikölle käytettäviksi tämän toiminnassa; ja

b)

hankintaviranomainen tai hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan.

a)

sähköiset välineet;

b)

posti tai faksi;

c)

suullinen viestintä, mukaan lukien puhelut, viestinnässä, joka koskee muita kuin käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyn olennaisia osia, edellyttäen, että suullisen viestinnän sisältö dokumentoidaan riittävästi pysyvällä välineellä;

d)

toimittaminen henkilökohtaisesti vastaanottotodistusta vastaan.

a)

käyttöoikeussopimuksen tarkoituksena on ainutkertaisen taideteoksen tai taiteellisen esityksen luominen tai hankkiminen;

b)

teknisistä syistä johtuva kilpailun puuttuminen;

c)

yksinoikeuden olemassaolo;

d)

muiden kuin 5 artiklan 10 kohdassa määriteltyjen teollis- ja tekijänoikeuksien sekä yksinoikeuksien suojaaminen.

a)

jos hakija on suljettava pois tai voidaan sulkea pois 38 artiklan 5–9 kohdan nojalla tai jos se ei täytä hankintaviranomaisen tai hankintayksikön 38 artiklan 1 kohdan nojalla vahvistamia valintaperusteita;

b)

jos hakemuksiin sisältyy tarjouksia, jotka eivät ole soveltuvia toisessa alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

a)

tarjous on hankintaviranomaisen tai hankintayksikön tarvittaessa asettamien vähimmäisvaatimusten mukainen;

b)

tarjoaja täyttää 38 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut osallistumisedellytykset; ja

c)

tarjoajaa ei ole suljettu pois sopimuksentekomenettelystä 38 artiklan 4–7 kohdan nojalla, ja jollei 38 artiklan 9 kohdasta muuta johdu.

a)

käyttöoikeussopimusta koskevassa ilmoituksessa kuvaus käyttöoikeussopimuksesta ja osallistumisedellytyksistä;

b)

käyttöoikeussopimusta koskevassa ilmoituksessa, tarjouspyynnössä tai käyttöoikeussopimukseen liittyvissä asiakirjoissa kuvaus sopimuksen tekoperusteista ja tarvittaessa edellytettävät vähimmäisvaatimukset.

a)

osallistuminen neuvoston puitepäätöksen 2008/841/YOS (28) 2 artiklassa määritellyn rikollisjärjestön toimintaan;

b)

korruptio, sellaisena kuin se on määritelty sellaisen lahjonnan torjumista, jossa on osallisena Euroopan yhteisöjen virkamiehiä tai Euroopan unionin jäsenvaltioiden virkamiehiä, koskevan yleissopimuksen (29) 3 artiklassa ja neuvoston puitepäätöksen 2003/568/YOS (30) 2 artiklan 1 kohdassa, sekä hankintaviranomaisen tai hankintayksikön taikka talouden toimijan kansallisessa oikeudessa määritelty korruptio;

c)

Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen (31) 1 artiklassa tarkoitetut petokset;

d)

neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS (32) 1 artiklassa määritellyt terrorismirikokset tai 3 artiklassa määritellyt terroritoimintaan liittyvät rikokset taikka mainitun puitepäätöksen 4 artiklassa tarkoitettu yllyttäminen, avunanto tai yritys;

e)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY (33) 1 artiklassa määritelty rahanpesu tai terrorismin rahoitus;

f)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/36/EU (34) 2 artiklassa määritelty lapsityövoiman käyttö ja muun muotoinen ihmiskauppa.

a)

se voi asianmukaisin keinoin osoittaa, että 30 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja velvoitteita on rikottu;

b)

talouden toimija on tehnyt konkurssin tai sen osalta on käynnistetty maksukyvyttömyys- tai likvidaatiomenettelyjä, sen varoja hallinnoi selvitysmies tai tuomioistuin, se on sopinut järjestelystä velkojien kanssa, sen liiketoiminta on keskeytetty tai se on muun vastaavan kansalliseen lainsäädäntöön ja kansallisiin määräyksiin perustuvan menettelyn alainen; hankintaviranomainen tai hankintayksikkö voi kuitenkin päättää olla sulkematta jossakin edellä tarkoitetuista tilanteista olevaa talouden toimijaa pois hankintamenettelystä tai jäsenvaltio olla vaatimatta sen poissulkemista, jos se on todennut, että asianomainen talouden toimija pystyy toteuttamaan käyttöoikeussopimuksen ottaen huomioon sovellettavat kansalliset säännöt ja toimenpiteet, jotka koskevat liiketoiminnan jatkamista näissä tilanteissa;

c)

hankintaviranomainen voi asianmukaisin keinoin osoittaa, että talouden toimija on syyllistynyt ammatin harjoittamiseen liittyvään vakavaan virheeseen, joka kyseenalaistaa sen rehellisyyden;

d)

edellä 35 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettua eturistiriitaa ei voida tehokkaasti poistaa muilla vähemmän rajoittavilla toimenpiteillä;

e)

hankintaviranomaisella on riittävästi uskottavaa näyttöä siitä, että talouden toimija on tehnyt muiden talouden toimijoiden kanssa sopimuksia, joilla pyritään vääristämään kilpailua;

f)

talouden toimijan toiminnassa on esiintynyt merkittäviä tai toistuvia puutteita hankintaviranomaisen tai tässä direktiivissä taikka direktiivissä 2014/25/EU määritellyn hankintayksikön kanssa tehdyn aikaisemman käyttöoikeussopimuksen tai sopimuksen mukaisen jonkin olennaisen vaatimuksen toteuttamisessa ja ne ovat johtaneet kyseisen aikaisemman sopimuksen ennenaikaiseen irtisanomiseen, vahingonkorvauksiin tai muihin vastaaviin rangaistuksiin;

g)

talouden toimija on vakavalla tavalla syyllistynyt väärien tietojen antamiseen toimittaessaan vaaditut tiedot sen tarkistamiseksi, että poissulkemisperusteita ei ole tai että valintaperusteet täyttyvät, se on salannut tällaisia tietoja tai jättänyt toimittamatta tällaisia tietoja täydentävät asiakirjat;

h)

talouden toimija on pyrkinyt vaikuttamaan epäasianmukaisesti hankintaviranomaisen tai hankintayksikön päätöksentekomenettelyyn, saamaan luottamuksellisia tietoja, joiden avulla se voi saada perusteettomia etuja käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyssä, tai tarkoituksellisesti antamaan harhaanjohtavia tietoja, jotka voivat vaikuttaa olennaisesti poissulkemista, valintaa ja sopimuksen tekoa koskeviin päätöksiin;

i)

talouden toimija on todettu direktiivissä 2009/81/EY tarkoitetulla puolustus- ja turvallisuusalalla tehtyjen käyttöoikeussopimusten osalta minkä tahansa näytön perusteella, suojatut tietolähteet mukaan lukien, luotettavuudeltaan riittämättömäksi siinä määrin, että jäsenvaltion turvallisuudelle aiheutuvaa riskiä ei voida sulkea pois.

a)

muihin palvelujen käyttöoikeussopimuksiin kuin niihin, jotka kattavat hankintaviranomaisen tai hankintayksikön välittömässä valvonnassa olevissa tiloissa suoritettavat palvelut, taikka käyttöoikeusurakoihin tai palvelujen käyttöoikeussopimuksiin osallistuviin tavarantoimittajiin;

b)

käyttöoikeuden saajan alihankkijoiden alihankkijoihin tai tätäkin pidemmälle alihankintaketjussa.

a)

jos jäsenvaltion lainsäädännössä säädetään alihankkijoiden ja käyttöoikeussopimuksen saajan yhteisvastuusta, asianomaisen jäsenvaltion on varmistettava, että asiaan kuuluvia sääntöjä noudatetaan 30 artiklan 3 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä noudattaen;

b)

hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt voivat tarkistaa tai jäsenvaltiot voivat vaatia niitä tarkistamaan, onko olemassa perusteita alihankkijoiden poissulkemiseksi 38 artiklan 4–10 kohdan nojalla. Tällaisissa tapauksissa hankintaviranomaisen tai hankintayksikön on vaadittava talouden toimijaa korvaamaan alihankkija, jonka osalta tarkistuksessa on todettu pakollisia poissulkemisperusteita. Hankintaviranomainen tai hankintayksikkö voi vaatia tai jäsenvaltio voi vaatia sitä vaatimaan, että talouden toimija korvaa alihankkijan, jonka osalta tarkistuksessa on todettu muita kuin pakollisia poissulkemisperusteita.

a)

jos alkuperäisissä käyttöoikeussopimusta koskevissa asiakirjoissa on muutosten rahallisesta arvosta riippumatta niitä koskevat selkeät, täsmälliset ja yksiselitteiset tarkistuslausekkeet, jotka voivat olla hinnantarkastuslausekkeita, tai vaihtoehdot. Kyseisissä lausekkeissa on ilmoitettava mahdollisten muutosten tai vaihtoehtojen soveltamisala ja luonne sekä olosuhteet, joissa lausekkeita voidaan käyttää. Ne eivät saa koskea muutoksia tai vaihtoehtoja, jotka muuttaisivat käyttöoikeussopimuksen yleistä luonnetta;

b)

jos alkuperäisen käyttöoikeussopimuksen saajan on tarpeen suorittaa lisätöitä tai -palveluja, jotka eivät sisältyneet alkuperäiseen sopimukseen, ja jos sopimuksen saajan vaihtaminen

Muiden kuin liitteessä II tarkoitettujen toimintojen jatkamiseksi hankintaviranomaisen tekemien käyttöoikeussopimusten osalta arvon lisääminen ei saa ylittää 50:tä prosenttia alkuperäisen käyttöoikeussopimuksen arvosta. Jos tehdään useita peräkkäisiä muutoksia, tätä rajoitusta sovelletaan kunkin muutoksen arvoon. Tällaisilla perättäisillä muutoksilla ei pyritä kiertämään tämän direktiivin soveltamista;

c)

jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

d)

jos käyttöoikeussopimuksen saaja, jonka kanssa hankintaviranomainen tai hankintayksikkö oli alun perin tehnyt sopimuksen, korvataan uudella käyttöoikeussopimuksen saajalla seuraavista syistä:

e)

jos muutokset eivät niiden arvosta riippumatta ole 4 kohdassa tarkoitettuja merkittäviä muutoksia.

i)

edellä 8 artiklassa asetettu kynnysarvo; ja

ii)

10 prosenttia alkuperäisen käyttöoikeussopimuksen arvosta.

a)

muutoksella otetaan käyttöön ehtoja, jotka olisivat mahdollistaneet muiden kuin alun perin valittujen ehdokkaiden osallistumisen käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyyn tai muun kuin alun perin hyväksytyn tarjouksen hyväksymisen, tai jotka olisivat tuoneet menettelyyn lisää osallistujia;

b)

käyttöoikeussopimuksesta tulee muutoksen jälkeen taloudellisesti edullisempi sopimuksen saajalle sellaisella tavalla, jota alkuperäisessä käyttöoikeussopimuksessa ei ollut;

c)

muutos laajentaa käyttöoikeussopimuksen soveltamisalaa huomattavasti;

d)

jos käyttöoikeussopimuksen saaja, jonka kanssa hankintaviranomainen tai hankintayksikkö oli alun perin tehnyt sopimuksen, korvataan uudella sopimuksen saajalla muissa kuin 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

a)

on tapahtunut käyttöoikeussopimuksen muutos, joka olisi 43 artiklan nojalla edellyttänyt uutta sopimuksentekomenettelyä;

b)

käyttöoikeussopimuksen saaja on käyttöoikeussopimusta tehtäessä ollut jossakin 38 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista tilanteista ja se olisi sen vuoksi pitänyt sulkea pois käyttöoikeussopimuksen tekomenettelystä;

c)

Euroopan unionin tuomioistuin toteaa SEUT 258 artiklan mukaisessa menettelyssä, ettei jäsenvaltio ole täyttänyt sille perussopimusten mukaan kuuluvia velvoitteita sen vuoksi, että kyseiselle jäsenvaltiolle kuuluva hankintaviranomainen tai hankintayksikkö on tehnyt kyseisen käyttöoikeussopimuksen noudattamatta perussopimusten ja tämän direktiivin mukaisia velvoitteitaan.

1)

Korvataan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Tätä direktiiviä sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/24/EU (35) tarkoitettuihin sopimuksiin, jos tällaisia sopimuksia ei ole rajattu mainitun direktiivin 7, 8, 9, 10, 11, 12, 15, 16, 17 ja 37 artiklan mukaisesti sen soveltamisalan ulkopuolelle.

Tätä direktiiviä sovelletaan myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/23/EU (36) tarkoitettuihin hankintaviranomaisten tekemiin käyttöoikeussopimuksiin, jos kyseisenkaltaisia käyttöoikeussopimuksia ei ole rajattu mainitun direktiivin 10, 11, 12, 17 ja 25 artiklan mukaisesti sen soveltamisalan ulkopuolelle.

Tässä direktiivissä tarkoitettuihin sopimuksiin kuuluvat hankintasopimukset, puitejärjestelyt, käyttöoikeusurakat, palvelujen käyttöoikeussopimukset ja dynaamiset hankintajärjestelmät.

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että direktiivin 2014/24/EU tai direktiivin 2014/23/EU soveltamisalaan kuuluviin hankintasopimuksiin liittyviin hankintaviranomaisten päätöksiin voidaan hakea muutosta tehokkaasti ja varsinkin mahdollisimman nopeasti tämän direktiivin 2–2 f artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti sillä perusteella, että nämä päätökset ovat vastoin julkisia hankintoja koskevaa unionin oikeutta tai vastoin kansallisia säännöksiä, jotka on annettu kyseisen oikeuden saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä.”

2)

Muutetaan 2 a artiklan 2 kohta seuraavasti:

3)

Muutetaan 2 b artikla seuraavasti:

4)

Korvataan 2 c artiklassa sanat ”direktiivin 2004/18/EY” sanoilla ”direktiivin 2014/24/EU tai direktiivin 2014/23/EU”.

5)

Muutetaan 2 d artikla seuraavasti:

6.

Korvataan 2 f artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

7)

Korvataan 3 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Komissio voi aloittaa 2–5 kohdassa säädetyn menettelyn, jos se ennen hankintasopimuksen tekemistä katsoo, että direktiivin 2014/24/EU tai direktiivin 2014/23/EU soveltamisalaan kuuluvassa sopimuksentekomenettelyssä on vakavasti rikottu julkisia hankintoja koskevaa unionin oikeutta.”

1)

Korvataan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Tätä direktiiviä sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/25/EU (37) tarkoitettuihin sopimuksiin, jos kyseisenkaltaisia sopimuksia ei ole rajattu mainitun direktiivin 18–24 artiklan, 27–30 artiklan, 34 artiklan tai 55 artiklan mukaisesti sen soveltamisalan ulkopuolelle.

Tässä direktiivissä tarkoitettuihin sopimuksiin kuuluvat tavarahankintasopimukset, rakennusurakoita sekä palveluhankintoja koskevat sopimukset, käyttöoikeusurakat, palvelujen käyttöoikeussopimukset. puitejärjestelyt ja dynaamiset hankintajärjestelmät.

Tätä direktiiviä sovelletaan myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/23/EU (38) tarkoitettuihin hankintaviranomaisten tekemiin käyttöoikeussopimuksiin, jos kyseisenkaltaisia käyttöoikeussopimuksia ei ole rajattu mainitun direktiivin 10, 12, 13, 14, 16, 17 ja 25 artiklan mukaisesti sen soveltamisalan ulkopuolelle.

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että direktiivin 2014/25/EU tai direktiivin 2014/23/EU soveltamisalaan kuuluviin hankintasopimuksiin liittyviin hankintayksiköiden päätöksiin voidaan hakea muutosta tehokkaasti ja varsinkin mahdollisimman nopeasti tämän direktiivin 2–2 f artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti, jos nämä päätökset ovat vastoin julkisia hankintoja koskevaa unionin tai vastoin kansallisia säännöksiä, jotka on annettu kyseisen unionin oikeuden saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä.

2)

Muutetaan 2 a artiklan 2 kohta seuraavasti:

3)

Muutetaan 2 b artikla seuraavasti:

4)

Korvataan 2 c artiklassa sanat ”direktiivin 2004/17/EY” sanoilla ”direktiivin 2014/25/EU tai direktiivin 2014/23/EU”.

5)

Muutetaan 2 d artikla seuraavasti:

6)

Korvataan 2 f artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

7)

Korvataan 8 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Komissio voi aloittaa 2–5 kohdassa säädetyn menettelyn, jos se ennen hankintasopimuksen tekemistä katsoo, että direktiivin 2014/25/EU tai direktiivin 2014/23/EU soveltamisalaan kuuluvan hankintamenettelyn aikana tai direktiivin 2014/25/EU 26 artiklan 1 kohdan soveltamisen yhteydessä, jos on kyse hankintayksiköistä, joihin mainittua säännöstä sovelletaan, on vakavasti rikottu julkisia hankintoja koskevaa unionin oikeutta.”