Energiatehokkuus: autetaan vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja parantamaan energiavarmuutta

Euroopan komissio ehdottaa Euroopan unionille 30 prosentin energiatehokkuustavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Energiatehokkuudella on keskeinen merkitys siirryttäessä kohti kilpailukykyisempää, varmaa ja kestävää energiajärjestelmää, jonka kulmakivenä ovat energian sisämarkkinat.

SÄÄDÖS

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle: Energiatehokkuus ja sen myötävaikutus energiavarmuuteen ja vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin (COM(2014) 520 final, 23.7.2014).

TIIVISTELMÄ

Euroopan komissio ehdottaa Euroopan unionille 30 prosentin energiatehokkuustavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Energiatehokkuudella on keskeinen merkitys siirryttäessä kohti kilpailukykyisempää, varmaa ja kestävää energiajärjestelmää, jonka kulmakivenä ovat energian sisämarkkinat.

TIEDONANNON TARKOITUS

Tässä tiedonannossa arvioidaan edistymistä kohti EU:n energiatehokkuustavoitetta vuoteen 2020 mennessä ja ehdotetaan uutta 30 prosentin tavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Euroopan komission mukaan sovitun 20 prosentin energiansäästötavoitteen saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä on edelleen mahdollista edellyttäen, että kaikki EU-maat noudattavat jo hyväksyttyä lainsäädäntöä.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Nykyisen politiikan hyödyt. Energiatehokkuuspolitiikka on tuottanut yrityksille ja kuluttajille muun muassa seuraavia konkreettisia tuloksia:

• EU:n teollisuus on pystynyt vähentämään energiaintensiteettiään lähes 19 prosenttia vuosina 2001-2011.
• Uudisrakennusten kulutus on nykyään vain puolet siitä, mitä se oli vielä 1980-luvulla.
• EU-maat ovat sitoutuneet ottamaan käyttöön vuoteen 2020 mennessä lähes 200 miljoonaa älykästä mittaria sähkön ja 45 miljoonaa älykästä mittaria kaasun mittaukseen. Nämä mittarit mittaavat energiankulutusta vuorokauden aikana säännöllisin aikavälein. Niiden avulla kuluttajat voivat mukauttaa energiankulutustaan vuorokauden aikana vaihteleviin energian hintoihin ja säästää siten energialaskuissaan.
• Tehokkaampien laitteiden, kuten jääkaappien ja pyykinpesukoneiden, ennakoidaan vuoteen 2020 mennessä tuovan kuluttajille vuosittain 100 miljardin euron säästöt heidän energialaskuissaan, eli 465 euron säästöt kotitaloutta kohti.

Pitkän aikavälin hyödyt. Seuraavien 16 vuoden aikana odotetaan saavutettavan seuraavanlaisia myönteisiä vaikutuksia:

• Kaasuntuotanto vähenee 2,6 prosenttia kutakin yhden prosentin energiansäästöä kohti. Tämä tarkoittaa, että riippuvuus ulkopuolisista energiantoimittajista vähenee.
• Energiatehokkaammat rakennukset tarjoavat niissä asuville ja työskenteleville ihmisille energialaskun pienenemisen lisäksi myös muita etuja (esimerkiksi paremmat ikkunat parantavat ilmanlaatua ja suojaavat ulkoiselta melulta).
• Energiatehokkuuspolitiikalla luodaan uusia mahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille, kuten rakennusalan yrityksille ja laitevalmistajille, mikä auttaa luomaan uusia työpaikkoja paikallisella tasolla.

Kaudella 2014-2020 EU tarjoaa merkittävän määrän rahoitusta energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, Horisontti 2020 -puiteohjelmasta, ELENA-ohjelmasta ja Euroopan energiatehokkuusrahastosta.

TAUSTAA

EU:n energiatehokkuusdirektiivissä otetaan käyttöön sitovat toimenpiteet, joilla varmistetaan energiatehokkuuden parantaminen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Tämä tavoite on osa EU:n laajempia energia- ja ilmastotavoitteita, joita ovat muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 prosentilla ja uusiutuvien energialähteiden osuuden nostaminen 20 prosenttiin EU:n energiayhdistelmästä.

Euroopan komissio ehdottaa 22 päivänä tammikuuta 2014 antamassaan tiedonannossa ”Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuosille 2020-2030” uudeksi kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteeksi 40 prosenttia ja uusia energialähteitä koskevaksi tavoitteeksi vähintään 27 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Lisätietoja on saatavana Euroopan komission ilmastotoimien pääosastolta erityisesti energiatehokkuusdirektiiviä koskevissa kysymyksissä.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, p. 1-56).

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuosille 2020-2030 (COM(2014) 15 final, 22.1.2014).

Viimeisin päivitys: 27.12.2014