32004R0551

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 551/2004,

annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004,

yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan organisoinnista ja käytöstä

(ilmatila-asetus)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen(1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(3),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(4) ja ottavat huomioon sovittelukomitean 11 päivänä joulukuuta 2003 hyväksymän yhteisen tekstin,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan perustaminen edellyttää yhdenmukaista ilmatilan organisoinnin ja käytön sääntelytapaa.

(2) Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa käsitelleen korkean tason asiantuntijaryhmän marraskuussa 2000 annetussa kertomuksessa todetaan, että ilmatila olisi suunniteltava ja sitä olisi säänneltävä ja hallittava strategisesti Euroopan laajuisesti.

(3) Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan perustamisesta 30 päivänä marraskuuta 2001 annetussa komission tiedonannossa kehotetaan toteuttamaan rakenneuudistus, jonka avulla voidaan luoda yhtenäinen eurooppalainen ilmatila yhdentämällä enenevässä määrin ilmatilan hallintaa ja kehittämällä uusia ilmaliikenteen hallinnan ratkaisuja ja menettelyjä.

(4) Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteista 10 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 549/2004 (puiteasetus)(5) vahvistetaan yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteet.

(5) Kansainvälisen siviili-ilmailun vuoden 1944 Chicagon yleissopimuksen 1 artiklan mukaan sopimusvaltiot tunnustavat, että "jokaisella valtiolla on täydellinen ja yksinomainen herruus oman alueensa yläpuolella olevaan ilmatilaan". Tämän suvereniteetin mukaisesti yhteisön jäsenvaltiot käyttävät julkisen viranomaisen toimivaltuuksia lentoliikennettä valvoessaan, ottaen kuitenkin huomioon sovellettavien kansainvälisten yleissopimusten määräykset.

(6) Ilmatila on kaikkien käyttäjäryhmien yhteinen resurssi, jota kaikkien käyttäjien on käytettävä joustavasti siten, että taataan oikeudenmukaisuus ja avoimuus sekä otetaan samalla huomioon jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustustarpeet ja niiden kansainvälisissä järjestöissä tekemät sitoumukset.

(7) Tehokas ilmatilan hallinta on olennaisen tärkeää, jotta voidaan lisätä ilmaliikennepalvelujen järjestelmän kapasiteettia, vastata optimaalisesti erilaisiin käyttäjien vaatimuksiin ja päästä mahdollisimman joustavaan ilmatilan käyttöön.

(8) Eurocontrolin toiminta osoittaa, ettei reittiverkostoa ja ilmatilan rakennetta voida realistisesti kehittää erillään yksittäisissä jäsenvaltioissa, sillä kukin jäsenvaltio on erottamaton osa eurooppalaista ilmaliikenteen hallintaverkkoa, myös yhteisön ulkopuolella.

(9) Yleisen ilmaliikenteen lentoreittejä varten olisi yläilmatilaan perustettava vaiheittain entistä yhtenäisempi toiminnallinen ilmatila. Ylä- ja alailmatilan yhtymäkohta olisi määritettävä tämän edellyttämällä tavalla.

(10) Eurooppalaisella ylemmällä lentotiedotusalueella, johon kuuluu jäsenvaltioiden vastuulla oleva yläilmatila tämän asetuksen soveltamisalan mukaisesti, olisi helpotettava yhteistä suunnittelua ja ilmailutietojen julkaisemista alueellisten ruuhkautumiskohtien selvittämiseksi.

(11) Ilmatilan käyttäjillä on toisistaan poikkeavat edellytykset yhteisön ilmatilan käyttöön ja siinä liikkumisen vapauteen. Tämä johtuu siitä, että ilmatilan luokitusta ei ole yhdenmukaistettu.

(12) Ilmatilan uudelleen jäsentämisen olisi perustuttava operatiivisiin vaatimuksiin olemassa olevista rajoista riippumatta. Yhteiset yleiset periaatteet yhtenäisten toiminnallisten ilmatilan lohkojen luomiseksi olisi kehitettävä Eurocontrolia kuullen ja sen teknisten neuvojen pohjalta.

(13) On erityisen tärkeää luoda yhteinen ja yhdenmukainen ilmatilan rakenne reittien ja sektorien osalta, perustaa ilmatilan organisoiminen nyt ja tulevaisuudessa yhteisiin periaatteisiin ja suunnitella ja hallita ilmatilan käyttöä yhdenmukaisten sääntöjen mukaisesti.

(14) Ilmatilan joustavan käytön periaatetta olisi sovellettava tehokkaasti. Ilmatilan sektorien käyttö on optimoitava erityisesti yleisen ilmaliikenteen huippuaikoina ja vilkkaasti liikennöidyssä ilmatilassa siten, että jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä käytettäessä näitä sektoreita sotilasoperaatioihin ja -koulutukseen. Tätä varten on myönnettävä asianmukaiset resurssit ilmatilan joustavan käytön periaatteen tehokkaaksi täytäntöönpanemiseksi sekä siviili- että sotilasilmailun vaatimusten mukaisesti.

(15) Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä tekemään yhteistyötä naapurijäsenvaltioidensa kanssa ilmatilan joustavan käytön periaatteen soveltamiseksi yli kansallisten rajojen.

(16) Eroavuudet siviili- ja sotilasilmailun välisen yhteistyön järjestämisessä yhteisön alueella rajoittavat ilmatilan yhdenmukaista ja oikein ajoitettua hallintaa ja muutosten toteuttamista. Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan onnistuminen edellyttää siviili- ja sotilasviranomaisten tehokasta yhteistyötä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeuksia ja velvollisuuksia puolustuksen alalla.

(17) Sotilasoperaatiot ja -koulutus olisi turvattava aina, kun yhteisten periaatteiden ja perusteiden soveltaminen haittaa niiden turvallista ja tehokasta toteuttamista.

(18) Ilmaliikennevirtojen säätelyn toimivuuden parantamiseksi olisi otettava käyttöön asianmukaisia toimenpiteitä, jotta olemassa olevia operatiivisia yksiköitä, myös Eurocontrolin lentoliikennevirtojen säätelykeskusta, voidaan auttaa varmistamaan lentotoiminnan tehokkuus.

(19) On syytä harkita yläilmatilaa koskevien periaatteiden ulottamista koskemaan alailmatilaa aikataulun ja asianmukaisten tutkimusten mukaisesti,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISTÄ

1 artikla

Tarkoitus ja soveltamisala

1. Tämä asetus koskee puiteasetuksessa määritellyissä rajoissa ilmatilan organisointia ja käyttöä yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa. Tämän asetuksen tavoitteena on tukea vaiheittain aiempaa yhtenäisemmän toiminnallisen ilmatilan periaatetta yhteisen liikennepolitiikan osana ja vahvistaa yhteiset suunnittelu- ja hallintamenettelyt, joilla varmistetaan ilmaliikenteen hallinnan tehokas ja turvallinen toiminta.

2. Ilmatilan käytöllä on tuettava lennonvarmistuspalvelujen toimintaa johdonmukaisena ja yhdenmukaisena kokonaisuutena Euroopan parlamentin ja neuvoston lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa 10 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 550/2004 (palveluntarjonta-asetus)(6) säännösten mukaisesti.

3. Tätä asetusta sovelletaan ilmatilaan ICAO:n EUR- ja AFI-alueilla, joiden ilmaliikennepalvelujen tarjoamisesta jäsenvaltiot vastaavat palveluntarjonta-asetuksen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan soveltamista. Jäsenvaltiot voivat myös soveltaa tätä asetusta sellaiseen jäsenvaltion vastuulla olevaan ilmatilaan, joka ei kuulu ICAO:n EUR- eikä AFI-alueisiin edellyttäen, että ne ilmoittavat siitä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

4. Tämän asetuksen soveltamisalan mukaiseen ilmatilaan kuuluvat lentotiedotusalueet julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

II LUKU

ILMATILAN RAKENNE

2 artikla

Jakopinta

Ylä- ja alailmatilan jakopinnaksi vahvistetaan lentopinta 285.

Jakopinnasta poikkeamisista toiminnallisten vaatimusten perusteella voidaan sopia asianomaisten jäsenvaltioiden välillä puiteasetuksen 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

3 artikla

Yhtenäinen ylempi eurooppalainen lentotiedotusalue

1. Yhteisö ja sen jäsenvaltiot pyrkivät perustamaan yhtenäisen ylemmän eurooppalaisen lentotiedotusalueen (European Upper Flight Information Region, EUIR) ja saamaan sille ICAO:n tunnustamisen. Tätä varten komissio antaa yhteisön toimivallan piiriin kuuluvien asioiden osalta neuvostolle suosituksen perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti viimeistään kaksi vuotta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.

2. EUIR suunnitellaan siten, että se kattaa 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden vastuulla olevan ilmatilan, ja siihen voi myös kuulua kolmansien Euroopan maiden ilmatila.

3. EUIR:n perustaminen ei vaikuta jäsenvaltioiden velvollisuuteen nimetä ilmaliikennepalvelujen tarjoajat niiden vastuulla olevaa ilmatilaa varten palveluntarjonta-asetuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

4. Jäsenvaltiot ovat edelleen vastuussa ICAO:ta kohtaan ylempien lentotiedotusalueiden ja sellaisten lentotiedotusalueiden, jotka ICAO on uskonut niille tämän asetuksen voimaantulopäivänä, maantieteellisissä rajoissa.

5. Komissio sovittaa tiiviissä yhteistyössä Eurocontrolin kanssa yhteen EUIR:ään liitettävän yhtenäisen ilmailutietojen julkaisun ottaen huomioon asianmukaiset ICAO:n vaatimukset. Edellä sanottu ei kuitenkaan vaikuta jäsenvaltioiden julkaisemiin ilmailutietoihin, eikä komission toiminta saa olla ristiriidassa niiden kanssa.

4 artikla

Ilmatilan luokitus

Komissio ja jäsenvaltiot suunnittelevat ylemmän eurooppalaisen lentotiedotusalueen vaiheittain yhdenmukaistettavan ilmatilan luokituksen mukaisesti, minkä tarkoituksena on varmistaa lennonvarmistuspalvelujen tarjonnan saumattomuus yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan puitteissa. Tämä yhteinen lähestymistapa perustuu ilmatilan luokituksen yksinkertaistettuun soveltamiseen, siten kuin se on ICAO:n vaatimuksia noudattaen määritelty Eurocontrolin ilmatilastrategiassa Euroopan siviili-ilmailukonferenssiin osallistuvia maita varten.

Tarvittavat täytäntöönpanosäännöt tällä alalla vahvistetaan puiteasetuksen 8 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

5 artikla

Yläilmatilan uudelleen jäsentäminen

1. Ilmaliikenteen hallintaverkon mahdollisimman suuren kapasiteetin ja tehokkuuden saavuttamiseksi yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa sekä korkean turvallisuustason säilyttämiseksi yläilmatila jäsennetään toiminnallisiksi ilmatilan lohkoiksi.

2. Toiminnallisten ilmatilan lohkojen on muun muassa:

a) saatava tukea turvallisuusarviosta;

b) mahdollistettava ilmatilan optimaalinen käyttö ilmaliikennevirrat huomioon ottaen;

c) oltava perusteltuja kokonaislisäarvonsa mukaisesti, mukaan lukien teknisten keinojen ja henkilöstön paras mahdollinen hyödyntäminen, kustannus-hyötyanalyysien pohjalta;

d) varmistettava ilmaliikenteen valvontaa koskevan vastuun siirtäminen sujuvasti ja joustavasti ilmaliikennepalveluyksiköiden välillä;

e) varmistettava ylä- ja alailmatilojen rakenteiden välinen yhteensopivuus;

f) noudatettava ICAO:n puitteissa tehtyjen alueellisten sopimusten ehtoja;

g) oltava tämän asetuksen voimaantulopäivänä voimassa olevien, etenkin kolmansien Euroopan maiden kanssa tehtyjen alueellisten sopimusten mukaisia.

3. Toiminnallisten ilmatilan lohkojen perustamista ja muuttamista koskevat yhteiset perusperiaatteet laaditaan puiteasetuksen 8 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

4. Toiminnallinen ilmatilan lohko voidaan perustaa ainoastaan kaikkien sellaisten jäsenvaltioiden yhteisellä sopimuksella, jotka ovat vastuussa mistä tahansa lohkoon sisältyvästä ilmatilan osasta, tai yhden jäsenvaltion ilmoituksen perusteella, jos kyseiseen lohkoon sisältyvä ilmatila on kokonaan sen vastuulla. Kyseinen yksi tai useampi jäsenvaltio voi toimia vasta sen jälkeen, kun se on kuullut asianomaisia tahoja, myös komissiota ja muita jäsenvaltioita.

5. Jos toiminnallinen ilmatilan lohko käsittää ilmatilan, joka on kokonaan tai osittain kahden tai useamman jäsenvaltion vastuulla, lohkon perustamisesta tehdyssä sopimuksessa on oltava tarvittavat määräykset siitä, miten lohkoa voidaan muuttaa ja siitä, miten jäsenvaltio voi vetäytyä kyseistä lohkoa koskevasta vastuusta, siirtymäjärjestelyt mukaan lukien.

6. Jos kahden tai useamman jäsenvaltion välillä ilmenee vaikeuksia niiden vastuulla olevaan ilmatilaan kuuluvan rajat ylittävän toiminnallisen ilmatilan lohkon suhteen, asianomaiset jäsenvaltiot yhdessä voivat pyytää asiasta yhtenäisen ilmatilan komitean lausuntoa. Lausunto on osoitettava asianomaisille jäsenvaltioille. Jäsenvaltioiden on otettava tämä lausunto huomioon ratkaisuun pääsemiseksi, noudattaen kuitenkin mitä 4 kohdassa säädetään.

7. Edellä 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuista päätöksistä on ilmoitettava komissiolle, jotta ne voidaan julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Julkaisemisen yhteydessä on ilmoitettava asianomaisen päätöksen voimaantulopäivä.

6 artikla

Optimoitu reittien ja sektorien suunnittelu yläilmatilassa

1. Reittien ja sektorien suunnittelua koskevat yhteiset periaatteet ja vaatimukset vahvistetaan sen varmistamiseksi, että ilmatilaa käytetään turvallisesti, taloudellisesti tehokkaalla tavalla sekä ympäristöystävällisesti. Sektorien suunnittelun on oltava yhdenmukaista muun muassa reittien suunnittelun kanssa.

2. Täytäntöönpanosäännöt, jotka koskevat 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvia aloja, hyväksytään puiteasetuksen 8 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

3. Päätökset reittien tai sektoreiden vahvistamisesta tai niiden muuttamisesta edellyttävät niiden jäsenvaltioiden hyväksyntää, jotka ovat vastuussa siitä ilmatilasta, jota nämä päätökset koskevat.

III LUKU

ILMATILAN JOUSTAVA KÄYTTÖ YHTENÄISESSÄ EUROOPPALAISESSA ILMATILASSA

7 artikla

Ilmatilan joustava käyttö

1. Jäsenvaltioiden on niiden vastuulle kuuluvien sotilaallisten näkökohtien järjestäminen huomioon ottaen huolehdittava ICAO:n määrittelemän ja Eurocontrolin kehittämän ilmatilan joustavan käytön periaatteen yhdenmukaisesta soveltamisesta yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa ilmatilan hallinnan ja ilmaliikennevirtojen säätelyn helpottamiseksi osana yhteistä liikennepolitiikkaa.

2. Jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle vuosittain kertomus ilmatilan joustavan käytön periaatteen soveltamisesta osana yhteistä liikennepolitiikkaa niiden vastuulla olevan ilmatilan osalta.

3. Jos ilmatilan joustavaa käyttöä koskevan periaatteen soveltamisen vahvistaminen ja yhdenmukaistaminen yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa on erityisesti jäsenvaltioiden toimittamien kertomusten johdosta tarpeen, yhteiseen liikennepolitiikkaan liittyvät täytäntöönpanosäännöt annetaan puiteasetuksen 8 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

8 artikla

Tilapäinen keskeyttäminen

1. Tapauksissa, joissa 7 artiklan soveltaminen aiheuttaa merkittäviä toiminnallisia vaikeuksia, jäsenvaltiot voivat tilapäisesti keskeyttää sen soveltamisen sillä edellytyksellä, että ne ilmoittavat siitä viipymättä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

2. Tilapäisen keskeytyksen käyttöönoton seurauksena voidaan 7 artiklan 3 kohdan nojalla annettuja sääntöjä mukauttaa kyseessä olevan yhden tai useamman jäsenvaltion vastuulla olevan ilmatilan osalta puiteasetuksen 8 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

9 artikla

Ilmaliikennevirtojen säätely

1. Ilmaliikennevirtojen säätelyä varten vahvistetaan täytäntöönpanosäännöt puiteasetuksen 8 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, jotta voidaan optimoida käytettävissä oleva ilmatilakapasiteetti ja parantaa ilmaliikennevirtojen säätelymenettelyjä. Näiden sääntöjen on perustuttava avoimuuteen ja tehokkuuteen, ja niillä on varmistettava, että kapasiteettia tarjotaan joustavasti ja oikea-aikaisesti ICAO:n alueellisen lennonvarmistussuunnitelman Euroopan aluetta koskevan asiakirjan suositusten mukaisesti.

2. Täytäntöönpanosääntöjen on tuettava lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien, lentoasematoiminnan harjoittajien ja ilmatilan käyttäjien operatiivisia päätöksiä ja niiden on koskettava seuraavia aloja:

a) lentosuunnitelmat;

b) käytettävissä olevan ilmatilakapasiteetin käyttö kaikissa lennon vaiheissa, mukaan lukien lähtö- ja saapumisaikojen jakaminen; ja

c) reittien käyttö yleisessä ilmaliikenteessä, muun muassa

- reititys- ja liikenteenohjausta koskevan yhtenäisen julkaisun laatiminen,

- mahdolliset tavat johtaa yleinen ilmaliikenne pois ruuhkautuneilta alueilta, ja

- etuoikeusjärjestys ilmatilan käyttöön yleisen ilmaliikenteen osalta erityisesti ruuhka- ja kriisiaikoina.

IV LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

10 artikla

Uudelleentarkastelu

Puiteasetuksen 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun määräaikaistarkistuksen yhteydessä komissio viimeistelee tutkimuksen siitä, millä edellytyksillä 3, 5 ja 6 artiklassa tarkoitettuja periaatteita voidaan tulevaisuudessa soveltaa alailmatilaan.

Tutkimuksen tulosten ja saavutetun edistyksen perusteella komissio antaa 31 päivään joulukuuta 2006 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen sekä tarvittaessa ehdotuksen näiden periaatteiden soveltamisen laajentamisesta alailmatilaan tai mahdollisista muista toimenpiteistä. Jos tällaista soveltamisalan laajentamista pidetään tarpeellisena, sitä koskevat päätökset olisi pyrittävä tekemään ennen 31 päivää joulukuuta 2009.

11 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 10 päivänä maaliskuuta 2004.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

P. Cox

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. Roche

(1) EYVL C 103 E, 30.4.2002, s. 35.

(2) EYVL C 241, 7.10.2002, s. 24.

(3) EYVL C 278, 14.11.2002, s. 13.

(4) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 3. syyskuuta 2002 (EUVL C 272 E, 13.11.2003, s. 316), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 18. maaliskuuta 2003 (EUVL C 129 E, 3.6.2003, s. 11) ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 3. heinäkuuta 2003 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma, annettu 29. tammikuuta 2004 ja neuvoston päätös, tehty 2. helmikuuta 2004.

(5) Ks. tämän virallisen lehden numeron s. 1.

(6) Ks. tämän virallisen lehden numeron s. 10.

Komission lausuma

Asetuksen 5 artiklan täytäntöönpanosta saatuja kokemuksia koskevan kertomuksen perusteella komissio antaa tarvittaessa viiden vuoden kuluessa ehdotuksia 5 artiklan 6 kohdassa säädetyn menettelyn muuttamiseksi.