(1)

Kuljettajien hyvät työolot ja maantiekuljetusyritysten tasapuoliset liiketoimintaedellytykset ovat keskeisen tärkeitä turvallisen, tehokkaan ja sosiaalisesti vastuullisen tieliikennesektorin luomiseksi, jotta voidaan varmistaa syrjimättömyys ja houkutella päteviä työntekijöitä. Tämän prosessin helpottamiseksi on olennaista, että tieliikennettä koskevat unionin sosiaalialan säännöt ovat selkeitä, oikeasuhteisia, tarkoituksenmukaisia ja helppoja soveltaa ja valvoa ja että ne pannaan täytäntöön tehokkaasti ja johdonmukaisesti kaikkialla unionissa.

(2)

Voimassa olevien tieliikennettä koskevien unionin sosiaalialan sääntöjen ja etenkin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 (4) täytäntöönpanon tehokkuuden ja vaikuttavuuden arvioinnin jälkeen kyseisten oikeudellisten puitteiden täytäntöönpanossa yksilöitiin tiettyjä puutteita. Viikoittaisia lepoaikoja, lepotiloja ja monimiehitystilanteessa pidettäviä taukoja koskevien sääntöjen epäselvyys sekä kuljettajien kotiin palaamista koskevien sääntöjen puute ovat johtaneet erilaisiin tulkintoihin ja täytäntöönpanokäytäntöihin jäsenvaltioissa. Useissa jäsenvaltioissa on hiljattain hyväksytty yksipuolisia toimenpiteitä, joilla lisätään entisestään oikeudellista epävarmuutta ja kuljettajien ja liikenteenharjoittajien eriarvoista kohtelua. Vuorokautisilla ja viikoittaisilla enimmäisajoajoilla parannetaan kuitenkin tehokkaasti kuljettajien sosiaalisia oloja sekä yleistä liikenneturvallisuutta. Jatkuvat toimet ovat välttämättömiä sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi.

(3)

Liikenneturvallisuuden edistämiseksi on tärkeää, että kuljetusyrityksiä kannustetaan omaksumaan turvallisuuskulttuuri, jota noudatetaan kaikilla tasoilla. Erityisesti ei saisi sallia suoritusperusteisen palkan kytkemistä aikaan, joka tarvitaan matkustajien kuljettamiseen määränpäihinsä tai tavaroiden toimittamiseen, jotta vältetään ajo- ja lepoaikasääntöjen rikkominen tai liikenneturvallisuuden vaarantaminen.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 561/2006 jälkiarvioinnissa vahvistettiin, että unionin sosiaalialan sääntöjen epäjohdonmukainen ja tehoton täytäntöönpano johtuu pääasiassa epäselvistä säännöistä, valvontavälineiden tehottomasta ja epäyhtenäisestä käytöstä ja jäsenvaltioiden välisestä riittämättömästä hallinnollisesta yhteistyöstä.

(5)

Selkeyden ja johdonmukaisuuden parantamiseksi olisi määriteltävä poikkeus asetuksen (EY) N:o 561/2006 soveltamisalaan ajoneuvon ei-kaupallisen käytön osalta.

(6)

Selvät, alalle soveltuvat, oikeasuhteiset ja tasapuolisesti täytäntöönpannut säännöt ovat ratkaisevan tärkeitä myös kuljettajien työolojen kohentamista koskevien poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja erityisesti vääristymättömän ja tasapuolisen kilpailun varmistamiseksi liikenteenharjoittajien välillä sekä kaikkien tienkäyttäjien liikenneturvallisuuden edistämiseksi.

(7)

Taukoja koskevat voimassa olevat vaatimukset ovat osoittautuneet soveltumattomiksi ja epäkäytännöllisiksi ryhmässä ajavien kuljettajien kannalta. Sen vuoksi on asianmukaista mukauttaa taukojen rekisteröintiä koskevaa vaatimusta ryhmässä ajavien kuljettajien suorittamien kuljetusten erityispiirteiden mukaan kuljettajan turvallisuutta ja liikenneturvallisuutta vaarantamatta.

(8)

Pitkän matkan kansainvälisiä tavarakuljetuksia suorittavat kuljettajat viettävät pitkiä kausia poissa kotoa. Säännöllistä viikoittaista lepoaikaa koskevat nykyiset vaatimukset voivat pidentää kyseisiä kausia tarpeettomasti. Sen vuoksi on suotavaa mukauttaa säännöllistä viikoittaista lepoaikaa koskevia säännöksiä niin, että kuljettajien on helpompi suorittaa kansainvälisiä kuljetuksia sääntöjen mukaisesti ja mennä kotiinsa säännöllistä viikoittaista lepoaikaansa varten ja saada täysi korvaus kaikista lyhennetyistä viikoittaisista lepoajoista. Koska matkustajaliikenne ja tavarakuljetus ovat erilaisia, tätä mahdollisuutta ei olisi sovellettava matkustajaliikenteessä toimiviin kuljettajiin.

(9)

Lepoaikojen aikataulutuksen mahdollisen joustavuuden olisi oltava kuljettajalle läpinäkyvää ja ennakoitavaa, eikä se saisi millään tavalla vaarantaa liikenneturvallisuutta lisäämällä kuljettajien väsymystä tai huonontaa työolosuhteita. Tämä joustavuus ei siten saisi muuttaa kuljettajan nykyistä työaikaa tai kahden viikon enimmäisajoaikaa ja siihen olisi sovellettava lyhennetyistä lepoajoista saatuja korvauksia koskevia tiukempia sääntöjä.

(10)

Jotta voidaan varmistaa, että tätä joustavuutta ei käytetä väärin, on välttämätöntä määritellä sen soveltamisala ja säätää myös asianmukaisesta valvonnasta. Kyseinen soveltamisala olisi sen vuoksi rajattava kuljettajiin, jotka käyttävät lyhennetyt viikoittaiset lepoaikansa viiteajanjakson aikana yrityksen jäsenvaltioiden ulkopuolella ja kuljettajan asuinmaan ulkopuolella. Tämä voidaan tarkistaa ajopiirturirekisteristä tienvarsilla ja kuljetusyrityksen tiloissa, sillä rekisteri sisältää lepoajan alkamisen ja päättymisen sijaintitiedot sekä yksittäisiä kuljettajia koskevat tiedot.

(11)

Vaatimusten noudattamisen tehokkaan valvonnan varmistamiseksi on olennaisen tärkeää, että toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava tienvarsitarkastuksia suorittaessaan varmistaa, että tarkastuspäivän ja sitä edeltävien 56 päivän osalta ajo- ja lepoaikoja on noudatettu asianmukaisesti.

(12)

Nopea tekninen edistys johtaa ajojärjestelmien vaiheittaiseen automatisoitumiseen; nämä järjestelmät vaativat kuljettajalta vähemmän tai eivät lainkaan välittömiä toimenpiteitä. Kyseisten muutosten huomioon ottamiseksi nykyistä lainsäädäntöä, mukaan lukien ajo- ja lepoaikoja koskevat säännöt, on mahdollisesti mukautettava liikenneturvallisuuden ja tasapuolisten toimintaedellytysten takaamiseksi sekä työolojen parantamiseksi, tarjoamalla samalla unionille mahdollisuus toimia uusien innovatiivisten tekniikkojen ja käytäntöjen uranuurtajana. Komission olisi sen vuoksi esitettävä kertomus, jossa arvioidaan itseohjautuvien ajojärjestelmien käyttöä jäsenvaltioissa, mukaan lukien itseohjautuvien ajoteknologioiden hyödyt. Kertomukseen olisi tarvittaessa liitettävä lainsäädäntöehdotus.

(13)

Sosiaalisen kehityksen edistämiseksi on aiheellista täsmentää, missä viikoittaiset lepoajat voidaan pitää, varmistaen että kuljettajille tarjotaan asianmukaiset olot lepoa varten. Majoituksen laadulla on erityisen suuri merkitys viikoittaisilla lepoajoilla, jotka kuljettajan olisi vietettävä poissa ajoneuvon ohjaamosta työnantajana olevan kuljetusyrityksen kustantamassa soveltuvassa majoituspaikassa. Jotta voidaan taata kuljettajien hyvät työolot ja turvallisuus, on aiheellista selventää vaatimusta siitä, että kuljettajille on tarjottava laadukas ja kullekin sukupuolelle sopiva majoituspaikka heidän säännöllisiä viikoittaisia lepoaikojaan varten, jos lepoaika vietetään poissa kotoa.

(14)

On myös tarpeen säätää, että kuljetusyritykset järjestävät kuljettajien työn niin, että kyseiset kotoa poissaolon kaudet eivät ole kohtuuttoman pitkiä ja että kuljettajat voivat hyödyntää lyhennettyjen viikoittaisten lepoaikojen korvauksena pidettäviä pitkiä lepoaikoja. Paluu olisi järjestettävä siten, että palataan kuljetusyrityksen toimipisteeseen sen sijoittautumisjäsenvaltiossa tai kuljettajan asuinpaikkaan ja että kuljettajat voivat vapaasti valita missä he viettävät lepoaikansa. Kuljetusyrityksen olisi voitava käyttää ajopiirturirekistereitä, kuljettajien työvuorolistoja tai muita asiakirjoja osoittaakseen, että se täyttää velvoitteensa järjestää tavallinen paluu. Tällaisen näytön olisi oltava saatavilla kuljetusyrityksen tiloissa esitettäväksi, jos valvontaviranomaiset sitä pyytävät.

(15)

Vaikka säännöllisiä viikoittaisia lepoaikoja ja pidempiä lepoaikoja ei voida pitää ajoneuvossa tai pysäköintialueella, vaan ainoastaan sopivassa majoituspaikassa, joka voi olla pysäköintialueen yhteydessä, on äärimmäisen tärkeää tarjota kuljettajille mahdollisuus siirtyä turvallisille pysäköintialueille, jotka tarjoavat asianmukaisen turvallisuustason ja asianmukaiset tilat. Komissio on jo tutkinut, kuinka kannustaa korkealaatuisten pysäköintialueiden kehittämistä, mukaan lukien tarvittavat vähimmäisvaatimukset. Komission olisi siksi kehitettävä standardeja turvallisille pysäköintialueille. Näiden standardien olisi tuettava korkealaatuisten pysäköintialueiden edistämistä. Standardeja voidaan tarkistaa, jotta voidaan paremmin taata vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuus kyseistä infrastruktuuria kehittävien politiikkojen mukaisesti. On myös tärkeää, että pysäköintialueet pidetään puhtaana jäästä ja lumesta.

(16)

Turvallisiin pysäköintialueisiin olisi sovellettava tarkastusmenettelyjä, jotta ne voidaan sertifioida unionin standardien mukaisiksi. Kyseisten tarkastusmenettelyjen olisi myös varmistettava, että pysäköintialueet ovat vastakin näiden standardien mukaisia. Komissiolle olisi näin ollen annettava tehtäväksi valmistella sertifiointimenettely turvallisten pysäköintialueiden kehittämiseksi unionissa.

(17)

Liikenneturvallisuuden ja täytäntöönpanon edistämiseksi kaikkien kuljettajien olisi oltava täysin tietoisia ajo- ja lepoaikoja koskevista säännöistä ja väsymyksen vaaroista. Lepotiloista helposti saatavilla oleva tieto on tässä yhteydessä tärkeää. Sen vuoksi komission olisi tarjottava tietoa turvallisista pysäköintialueista käyttäjäystävällisellä verkkosivustolla. Kyseiset tiedot olisi pidettävä ajan tasalla.

(18)

Jotta voidaan varmistaa pysäköintialueiden jatkuva turvallisuus, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat turvallisten pysäköintialueiden palvelutasoa koskevien standardien ja pysäköintialueiden turvallisuuden sertifiointia koskevien menettelyjen kehittämistä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (5) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(19)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1315/2013 (6) perustettujen ja tarkistettujen TEN-T-suuntaviivojen mukaan moottoriteille on määrä rakentaa pysäköintialueita noin 100 kilometrin välein, jotta kaupallisille tienkäyttäjille voidaan tarjota asianmukaisella turvallisuustasolla varustettuja pysäköintipaikkoja. Riittävän pysäköinti-infrastruktuurin rakentamisen nopeuttamiseksi ja edistämiseksi on tärkeää, että unionin tarjoamia riittäviä yhteisrahoituksen mahdollisuuksia on saatavilla sellaisten nykyisten ja tulevien unionin säädösten mukaisesti, joilla vahvistetaan kyseisen rahoitustuen edellytykset.

(20)

Unionissa harjoitettavassa tieliikenteessä käytetään usein osalla matkaa lauttaa tai rautatietä. Sen vuoksi olisi vahvistettava selvät ja asianmukaiset säännökset tällaista liikennettä koskevista lepoajoista ja tauoista.

(21)

Kuljettajat joutuvat joskus ennakoimattomiin olosuhteisiin, joiden vuoksi haluttuun määräpaikkaan viikoittaisten lepoaikojen käyttämistä varten on mahdotonta päästä rikkomatta unionin sääntöjä. On suotavaa helpottaa kyseisiin olosuhteisiin mukautumista kuljettajien kannalta ja antaa heille mahdollisuus päästä viikoittaisen lepoajan viettämisen määräpaikkaan. Tällaisia poikkeuksellisia olosuhteita ovat äkilliset väistämättömät olosuhteet, joita ei voida ennakoida, jolloin tämän asetuksen säännöksiä on yllättäen mahdotonta noudattaa lyhyen aikaa täysimääräisesti. Tällaisiin olosuhteisiin ei sen vuoksi voida vedota järjestelmällisesti tämän asetuksen noudattamatta jättämiseksi. Asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi kuljettajien olisi dokumentoitava poikkeukselliset olosuhteet, jotka johtavat säännöistä poikkeamiseen. Suojatoimenpiteellä olisi lisäksi varmistettava, että ajoaika ei ole kohtuuttoman pitkä.

(22)

Toisistaan poikkeavien täytäntöönpanokäytäntöjen vähentämiseksi ja estämiseksi ja rajatylittävän täytäntöönpanon tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi on ratkaisevan tärkeää vahvistaa selkeät säännöt, jotka koskevat säännöllistä hallinnollista yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä.

(23)

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että asetuksen (EY) N:o 561/2006 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 165/2014 (7) rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevat kansalliset säännöt pannaan täytäntöön tehokkaalla, oikeasuhteisella ja varoittavalla tavalla. On tärkeää varmistaa alan työntekijöiden vaivaton pääsy tietoihin kussakin jäsenvaltioissa sovellettavista seuraamuksista. Euroopan työviranomainen, joka perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/1149 (8), voisi helpottaa tätä pääsyä asettamalla tiedot saataville Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1724 (9) perustetulle koko unionin kattavalle verkkosivustolle, joka toimii keskitettynä portaalina, josta on pääsy unionin ja kansallisella tasolla saataviin tietolähteisiin ja palveluihin kaikilla unionin virallisilla kielillä.

(24)

Jotta voidaan varmistaa asetuksen (EY) N:o 561/2006 yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa kyseisen asetuksen säännösten selkeyttämiseksi ja niiden soveltamista ja täytäntöönpanoa koskevien yhteisten sääntöjen vahvistamiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (10) mukaisesti.

(25)

Jotta voidaan varmistaa asetuksen (EU) N:o 165/2014 yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta voidaan vahvistaa ajoneuvon rajanylitykseen ja toimintoihin liittyvien tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoitteen yhdenmukaista soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännökset ja yksityiskohtaiset säännökset, jotka ovat tarpeen tietovaatimuksia ja toimintoja sekä ajopiirtureiden asennusta koskevien säännösten yhdenmukaiseksi soveltamiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(26)

Sosiaalialan sääntöjen täytäntöönpanon kustannustehokkuuden parantamiseksi nykyisiä älykkäitä ajopiirturijärjestelmiä olisi hyödynnettävä täysimääräisesti, ja älykkäistä ajopiirtureista olisi tehtävä pakollisia myös tietyn painorajan ylittäville kevyille hyötyajoneuvoille, jotka harjoittavat kansainvälistä kuljetustoimintaa toisen lukuun. Sen vuoksi ajopiirturin toimintoja olisi parannettava, jotta paikannus olisi tarkempaa.

(27)

Sosiaalialan sääntöjen täytäntöönpanon kustannustehokkuuden, uusien teknologioiden nopean kehityksen ja unionin koko talouden digitalisaation vuoksi ja koska kansainvälisen maantieliikenteen yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset ovat tarpeen, on välttämätöntä lyhentää älykkäiden ajopiirtureiden asentamista rekisteröityihin ajoneuvoihin koskevaa siirtymäaikaa. Älykkäillä ajopiirtureilla edistetään yksinkertaistettua valvontaa ja helpotetaan siten kansallisten viranomaisten työtä.

(28)

Sen varmistamiseksi, että kuljettajat, liikenteenharjoittajat ja valvontaviranomaiset hyötyvät mahdollisimman pian älykkäiden ajopiirtureiden tarjoamista eduista, mukaan lukien rajanylitysten automaattinen kirjaaminen, nykyiset kuljetuskalustot olisi varustettava tällaisilla laitteilla kohtuullisen ajan kuluessa yksityiskohtaisten teknisten säännösten voimaantulon jälkeen. Tällaisella kohtuullisella ajalla varmistetaan riittävä valmistautumisaika.

(29)

Ajoneuvoissa, joita ei ole varustettu älykkäillä ajopiirtureilla, jäsenvaltioiden rajojen ylitykset olisi kirjattava ajopiirturiin lähimmällä mahdollisella pysähdyspaikalla rajalla tai rajanylityksen jälkeen.

(30)

Toiminnan kirjaaminen ajopiirturiin on tärkeä osa kuljettajan työtä. Sen vuoksi on tärkeää, että kuljettajille annetaan asianmukainen koulutus siitä, miten markkinoille tuotavien ajopiirturien uusia ominaisuuksia käytetään. Kuljetusyritysten olisi työnantajina vastattava tähän koulutukseen liittyvistä kustannuksista.

(31)

Valvojat, jotka valvovat asiaankuuluvan unionin oikeuden noudattamista tieliikenteen alalla kohtaavat ajopiirturilaitteiden moninaisuudesta ja nopeasti kehittyvistä edistyneistä manipulaatiomenetelmistä johtuvia haasteita. Näin on erityisesti silloin, kun kyseiset tarkastukset suoritetaan tienvarressa. Sen vuoksi on tärkeää, että valvojat saavat asianmukaisen koulutuksen, jolla varmistetaan, että he ovat täysin tietoisia uusimman tekniikan kehityksestä ja viimeisimmistä manipulointimenetelmistä.

(32)

Kuljetusyritysten ja valvontaviranomaisten taakan vähentämiseksi silloin, kun valvoja poistaa ajopiirturin sinetin valvontatarkoituksessa, olisi sallittava valvojan suorittama uudelleensinetöinti tietyissä hyvin dokumentoiduissa olosuhteissa.

(33)

Ottaen huomioon teknologian jatkuvan kehityksen, komissio tutkii parhaillaan mahdollisuutta kehittää uusia teknisiä ratkaisuja, jotka tarjoavat samat edut ja turvan kuin älykäs ajopiirturi ja joiden sivukustannukset ovat samat tai matalammat.

(34)

On tärkeää, että kolmansiin maihin sijoittautuneisiin kuljetusyrityksiin sovelletaan unionin sääntöjä vastaavia sääntöjä niiden harjoittaessa kuljetustoimintaa unionin alueella. Komission olisi arvioitava tämän periaatteen soveltamista unionin tasolla ja ehdotettava asianmukaisia ratkaisuja neuvoteltaviksi kansainvälisessä maantieliikenteessä toimivien ajoneuvojen miehistöjen työtä koskevan eurooppalaisen sopimuksen, jäljempänä ’AETR-sopimus’, puitteissa.

(35)

Tavarakuljetukset ovat erilaisia kuin henkilökuljetukset. Siksi komission olisi arvioitava, olisiko ehdotettava matkustajaliikennettä koskevia asianmukaisempia sääntöjä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/2009 (11) 2 artiklan 4 alakohdassa määritellyn satunnaisliikenteen osalta.

(36)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat kuljettajien liikenneturvallisuuden ja työolojen parantaminen unionissa yhdenmukaistamalla ajoaikoja, taukoja ja lepoaikoja koskevat säännöt tieliikenteessä ja yhdenmukaistamalla ajopiirtureiden käyttöä ja valvontaa koskevat säännöt, vaan ne voidaan tavoitteiden luonteen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(37)

Asetukset (EY) N:o 561/2006 ja (EU) N:o 165/2014 olisi sen vuoksi muutettava tämän mukaisesti,