Euroopan komissio

JOHDANTO

Euroopan komission kokoon ja sen kokoonpanoon liittyvät kysymykset jäivät avoimiksi Amsterdamin sopimuksessa eli tämän sopimuksen laatimiseen johtanut hallitustenvälinen konferenssi (HVK) ei ratkaissut niitä. Pöytäkirja toimielimistä silmällä pitäen Euroopan unionin laajentumista liitettiin sopimuksiin. Siinä täsmennetään, että EU:n ensimmäisellä laajentumiskierroksella komissiossa on ainoastaan yksi kansalainen kustakin jäsenvaltiosta, edellyttäen, että äänten painottamista Euroopan unionin neuvostossa on muutettu kaikkien jäsenvaltioiden hyväksyttävissä olevalla tavalla.

Kysymys komission koosta oli keskeinen niissä neuvotteluissa, jotka johtivat uuden sopimuksen syntyyn, sillä tietyt jäsenvaltiot pitivät pienikokoista komissiota parempana, kun taas toiset kannattivat komissiota, jossa on yksi kansalainen kustakin jäsenvaltiosta. Toisaalta alettiin keskustella siitä, pitäisikö komission puheenjohtajan asemaa vahvistaa.

KOKOONPANO

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (Rooman sopimus) 213 artiklassa vaaditaan nykyään, että komissiossa on oltava vähintään yksi kansalainen kustakin jäsenvaltiosta, mutta saman valtion kansalaisuus saa olla enintään kahdella jäsenellä. Siten nykyisessä 15 jäsenvaltion unionissa komissiossa on 20 jäsentä: yksi kansalainen kymmenestä jäsenvaltiosta ja kaksi kansalaista lopuista viidestä jäsenvaltiosta. Nizzan sopimuksessa määrätään tästä kahdessa vaiheessa tehtävästä muutoksesta.

Nizzan sopimukseen liitetyn EU:n laajentumisesta tehdyn pöytäkirjan 4 artiklassa täsmennetään, että 1. tammikuuta 2005 alkaen komissiossa on ainoastaan yksi kansalainen kustakin jäsenvaltiosta. Ateenassa 16. huhtikuuta 2003 allekirjoitetulla liittymissopimuksella muutettiin tätä määräystä, koska uuden komission toimikausi alkaa 1. marraskuuta 2004, ja määräysten mukaisesti siihen kuuluu yksi kansalainen kustakin jäsenvaltiosta.

Laajentumisesta tehdyssä pöytäkirjassa määrätään lisäksi, että kun EU:ssa on 27 jäsenvaltiota, komission jäsenten määrä on jäsenvaltioiden määrää pienempi. Neuvosto vahvistaa yksimielisesti komission jäsenten tarkan lukumäärän. Komission jäsenet valitaan soveltamalla tasapuolista vuorottelua, jonka yksityiskohtaiset säännöt neuvosto vahvistaa yksimielisesti seuraavia periaatteita kunnioittaen:

• jäsenvaltioita kohdellaan tasapuolisesti sen suhteen, mikä on niiden kansalaisten toimikauden määräytymisjärjestys ja kesto kollegiossa. Kollegiossa ei missään tapauksessa voi olla kahta saman valtion kansalaista.
• kukin kollegioista muodostetaan siten, että sen kokoonpano ilmentää tyydyttävällä tavalla kaikkien EU:n jäsenvaltioiden väestöllistä ja maantieteellistä moninaisuutta.

Tätä vuorottelua sovelletaan siitä päivästä alkaen, kun ensimmäisen komission toimikausi alkaa 27:nnen jäsenvaltion liityttyä unioniin (eli näillä näkymin marraskuusta 2009 alkaen). Toisin sanoen vuonna 2004 toimikautensa aloittavan komission kokoonpano laajentuu, kun siihen liittyy yksi kansalainen kaikista niistä valtioista, jotka tällä välin liittyvät unioniin.

NIMITTÄMISMENETTELYT

Ennen Nizzan sopimuksen voimaantuloa komissio nimitettiin jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella. Nizzan sopimuksella otettiin käyttöön määräenemmistö, mikä on merkittävä edistysaskel. Komission puheenjohtaja nimitetään siis 214 artiklassa määritellyn uuden menettelyn mukaisesti. Valtion- tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuva neuvosto nimeää määräenemmistöllä henkilön, jonka se aikoo nimittää komission puheenjohtajaksi. Tämän jälkeen Euroopan parlamentin on hyväksyttävä nimeäminen.

Jäsenvaltiot laativat luettelon niistä henkilöistä, jotka ne aikovat nimittää komission jäseniksi. Neuvosto hyväksyy luettelon määräenemmistöllä ja yhteisellä sopimuksella puheenjohtajaksi nimetyn henkilön kanssa. Parlamentin on hyväksyttävä uudestaan koko kollegio. Saatuaan parlamentin hyväksymisen neuvosto nimittää puheenjohtajan ja muut komission jäsenet määräenemmistöllä.

Perustamissopimuksen 215 artiklaa muutettiin siten, että siinä otetaan huomioon määräenemmistön käyttöönotto nimittämismenettelyssä. Vastedes tässä artiklassa täsmennetään myös kaikki ne tapaukset, joissa komission jäsenen tehtävät päättyvät, eli eroaminen, erottaminen tai kuolemantapaus. Jollei komission jäsentä eroteta, hän jatkaa tehtävässään, kunnes neuvosto on nimittänyt hänen tilalleen uuden jäsenen tai kunnes se päättää, ettei uutta jäsentä nimitetä.

PUHEENJOHTAJAN ROOLI

Amsterdamin sopimuksen voimaantulosta lähtien puheenjohtaja määrittelee koko kollegion poliittiset suuntaviivat. Nizzan sopimuksen uudella 217 artiklalla puheenjohtajan roolia vahvistettiin entisestään.

Hänen tehtävänään on vastedes päättää komission sisäisestä organisaatiosta varmistaakseen, että sen toiminta on johdonmukaista, tehokasta ja kollegiaalista. Siten perussopimuksissa on ensimmäistä kertaa nimenomainen maininta kollegiaalisuuden periaatteesta.

Puheenjohtaja jakaa tehtävät komission jäsenten kesken ja voi jakaa vastuualueet uudelleen toimikauden aikana. Puheenjohtaja nimittää varapuheenjohtajat kollegion hyväksynnän saatuaan. Komission jäsenen on esitettävä eronpyyntönsä, jos puheenjohtaja kollegion hyväksynnän saatuaan sitä häneltä pyytää.

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Viimeisin päivitys 13.09.2007