Tacis-ohjelma (2000-2006)

TACIS-ohjelman tavoitteena on edistää markkinatalouteen siirtymistä sekä demokratian ja oikeusvaltion lujittamista Itä-Euroopan ja Keski-Aasian kumppanivaltioissa.

SÄÄDÖS

Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 99/2000, annettu 29 päivänä joulukuuta 1999, avun toimittamisesta Itä-Euroopan ja Keski-Aasian kumppanivaltioille [Muutossäädökset].

TIIVISTELMÄ

Euroopan yhteisön Tacis-ohjelmalla kannustetaan demokratian ja oikeusvaltion lujittamista sekä markkinatalouteen siirtymistä entisen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen syntyneissä uusissa itsenäisissä valtioissa. Kyseessä ovat seuraavat valtiot: Armenia, Azerbaidzhan, Valko-Venäjä, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Mongolia, Uzbekistan, Venäjä, Tadzhikistan, Turkmenistan ja Ukraina.

Kaudella 2000-2006 toteutettava ohjelma perustuu unionin ja osallistujamaiden välisissä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksissa, kauppasopimuksissa ja taloudellista yhteistyötä koskevissa sopimuksissa vahvistettuihin periaatteisiin ja tavoitteisiin. Toisena perustana on yhteisön demokratialauseke. Jos jokin yhteistyön jatkamisen edellytyksistä ei täyty, neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta päättää kumppanivaltiolle annettavan tuen keskeyttämisestä.

Tavoitteet

Ohjelman vaikutus on pyrittävä saamaan mahdollisimman tehokkaaksi keskittymällä joihinkin merkittäviin aloitteisiin sulkematta kuitenkaan pois pienimuotoisia hankkeita. Tätä varten kumppanivaltioiden kanssa on suunniteltu tavoite- ja toimintaohjelmia, jotka voivat koskea enintään kolmea monialaista yhteistyöhön soveltuvaa aluetta. Ensisijaisia yhteistyöaloja ovat:

• institutionaalisen, oikeudellisen ja hallinnollisen uudistuksen tukeminen (oikeusvaltion kehittäminen, tehokkaan poliittisen päätöksenteon tukeminen, oikeus- ja sisäasioihin liittyvien toimien tukeminen jne.)
• yksityissektorin ja talouskehityksen tukeminen (pk-yritysten kehittäminen, pankki- ja rahoituspalvelujärjestelmän kehittäminen, yksityisen yrittämisen edistäminen jne.)
• talouden rakennemuutoksen sosiaalisten seurausten lievittäminen (terveydenhuollon, eläke- ja sosiaaliturvan sekä sosiaalivakuutusjärjestelmien uudistaminen, apu sosiaaliseen jälleenrakentamiseen, uudelleenkoulutuksen kehittäminen jne.)
• infrastruktuuriverkkojen (liikenne-, tele- ja energiaverkkojen, rajanylityspaikkojen jne.) kehittäminen
• ympäristönsuojelun ja luonnonvarojen hallinnan edistäminen (ympäristöstandardien yhdenmukaistaminen, luonnonvarojen kestävä käyttö ja hoito jne.)
• maaseudun taloudellinen kehittäminen (maan yksityistäminen, jakelun ja markkinoillepääsyn parantaminen).

Ydinturvallisuuden alalla ohjelmassa keskitytään kolmeen ensisijaiseen tavoitteeseen, jotka ovat:

• tehokkaan ydinturvallisuuskulttuurin edistäminen
• käytettyä ydinpolttoainetta ja ydinjätteiden käsittelyä koskevien strategioiden kehittäminen
• kansainvälisiin aloitteisiin osallistuminen.

Avun toimittamisessa olisi otettava huomioon alueiden erilaiset tarpeet ja ensisijaiset tavoitteet, kumppanivaltioiden demokratiakehitys ja markkinatalouteen suuntautuvat uudistukset sekä kumppanivaltioiden kyky vastaanottaa apua. Erityistä huomiota kiinnitetään tarpeeseen vähentää ympäristöriskejä ja ympäristön pilaantumista, tarpeeseen edistää luonnonvarojen ja energiavarojen kestävää käyttöä sekä siirtymävaiheen sosiaalisiin näkökohtiin.

Ohjelmalla pyritään edistämään valtioiden ja alueiden välistä sekä rajatylittävää yhteistyötä kumppanivaltioiden kesken, kumppanivaltioiden ja Euroopan unionin välillä sekä kumppanivaltioiden ja Keski- ja Itä-Euroopan maiden kesken. Rajatylittävällä yhteistyöllä (esdeenfr)pyritään pääasiassa:

• auttamaan raja-alueita voittamaan erityiset kehitysongelmansa
• edistämään rajan eri puolilla olevien verkkojen yhteenliittämistä
• nopeuttamaan kumppanivaltioiden muutosprosessia niiden ja Euroopan unionin tai niiden ja Keski- ja Itä-Euroopan maiden raja-alueilla tehtävän yhteistyön avulla
• vähentämään valtioiden rajat ylittäviä ympäristöriskejä ja ympäristön pilaantumista.

Tuettavat toimet

Koska Tacis on ensisijaisesti teknistä apua tarjoava ohjelma, siitä myönnetään tukea seuraaviin tarkoituksiin:

• asiantuntemuksen, kokemuksen ja osaamisen siirtäminen esimerkiksi järjestämällä koulutusta
• teollinen yhteistyö, julkisten ja yksityisten järjestöjen väliset kumppanuudet sekä tarvittaessa eurooppalaisten asiantuntijoiden palvelukseen lähettäminen
• tukeen voi kuulua tekninen apu, jolla edistetään ja tuetaan investointeja; myös investointirahoitus voi kuulua tukeen erityisesti raja-alueyhteistyön, pk-yritysten toiminnan edistämisen, ympäristöinfrastruktuurien ja verkkojen alalla
• teknisen avun täytäntöönpanon edellyttämät hankinnat.

Rahoitus

Kuusivuotiskauden rahoituspuitteet ovat 3 138 miljoonaa euroa. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy vuosittaiset määrärahat rahoitusnäkymien mukaisesti. Unionin rahoitustuki myönnetään pääasiassa avustuksina.

Enintään 20 prosenttia ohjelman vuosittaisista määrärahoista voidaan myöntää investointirahoitukseen, jolla on kerrannaisvaikutus yhteisölle tärkeillä aloilla (rajanylityspaikkojen ja ympäristöinfrastruktuurien rahoitus, pk-yritysten edistäminen, verkostot). Yhteisön rahoituksen on samaten edistettävä muita investointeja.

Lisäksi on tarkoitus ottaa käyttöön kannustinjärjestelmä (enintään 20 prosenttia uuden ohjelman vuosittaisista määrärahoista), jolla pyritään siihen, että määrärahojen jaossa otetaan laadun parantamiseksi huomioon myös kilpailutekijät. Järjestelmä otetaan käyttöön asteittain (siihen myönnetään ensin enintään 10 prosenttia ohjelman kokonaismäärärahoista, ja seuraavina vuosina osuutta voidaan lisätä enintään 5 prosenttia vuodessa).

Komissio pyrkii rahoittamaan toimet yhdessä jäsenvaltioiden julkisten ja yksityisten organisaatioiden kanssa.

Ohjelmatyö

Yhteisön apua uusille itsenäisille valtioille annetaan sellaisten kansallisten ja useiden maiden yhteisten monivuotisohjelmien puitteissa, jotka perustuvat kumppanimaiden ja Euroopan komission välillä käytyyn vuoropuheluun. Kansalliset ja useiden maiden yhteiset ohjelmat koostuvat kolmi- tai nelivuotisista tavoiteohjelmista. Niissä määritellään yhteistyön päätavoitteet ja toimintalinjat, ja niihin sisältyvät myös rahoitusohjeet.

Tavoiteohjelmiin perustuvat toimintaohjelmat hyväksytään kerran tai kahdesti vuodessa. Toimintaohjelmissa on oltava mahdollisimman yksityiskohtainen luettelo valituilla yhteistyöaloilla rahoitettavista hankkeista. Hankkeiden tulee ilmetä komission ja kunkin kumppanivaltion välillä tehtävissä rahoituspöytäkirjoissa.

Menettelyt ja hallinto

Komissio hyväksyy tavoite- ja toimenpideohjelmat hallintomenettelyä noudattaen kuultuaan ensin jäsenvaltioiden edustajista koostuvaa, uusille itsenäisille valtioille ja Mongolialle annettavaa apua käsittelevää komiteaa, jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja.

Komissio hallinnoi tämän asetuksen mukaisesti rahoitettuja toimia Euroopan yhteisön varainhoitoasetuksen mukaisesti. Tehtävissään komissio noudattaa moitteettoman varainhoidon sekä taloudellisuuden ja kustannusvaikuttavuuden periaatteita.

Tacis-ohjelmasta rahoitettavista toimista järjestetään tarjouskilpailut EY:n varainhoitoasetuksen asiaa koskevien säännösten mukaisesti. Yli 200 000 euron arvoiset palvelusopimukset tehdään pääsääntöisesti rajoitetun tarjouskilpailun jälkeen. Pienempiarvoiset sopimukset tehdään neuvottelumenettelyä noudattaen.

Tarjouskilpailuihin ja sopimuksiin osallistuminen on samoin ehdoin avointa kaikille jäsenvaltioiden, kumppanivaltioiden, Phare-ohjelmaan osallistuvien maiden sekä tarvittaessa EY:n ulkopuolisten Välimeren alueen maiden luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille.

Komission ja jäsenvaltioiden on huolehdittava toimiensa yhteensovittamisesta sekä ohjelmien määrittely- että täytäntöönpanovaiheessa.

Seuranta ja arviointi

Komissio esittää vuosittain kertomuksen avustusohjelman täytäntöönpanon edistymisestä. Kertomuksessa on oltava arvio jo annetusta avusta ja ohjelman tehokkuudesta. Kertomus toimitetaan kaikille EU:n toimielimille. Komissio voi kyseisten kertomusten pohjalta tehdä neuvostolle ehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi. Lisäksi komissio toimittaa sopimusten tekemistä koskevia tilastotietoja.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1638/2006, annettu 24 päivänä lokakuuta 2006 , eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä [EUVL L 310, 9.11.2006].

Viimeisin päivitys 21.02.2007