Help Print this page 
Title and reference
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työjärjestys

Summaries of EU legislation: direct access to the main summaries page.
Languages and formats available
BG ES CS DA DE ET EL EN FR GA HR IT LV LT HU MT NL PL PT RO SK SL FI SV
HTML html ES html CS html DA html DE html EL html EN html FR html IT html HU html NL html PL html PT html RO html FI html SV
Multilingual display
Text

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työjärjestys

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on Euroopan unionin (EU) neuvoa-antava elin. EU:n päätöksentekoprosessissa neuvoston, komission tai parlamentin on kuultavaa komiteaa tietyillä aloilla. Se voi myös antaa oma-aloitteisia lausuntoja kaikissa sopiviksi katsomissaan tapauksissa.

ASIAKIRJA

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työjärjestys.

YHTEENVETO

Euroopan unionin (EU) toiminnasta tehdyn sopimuksen 303 artiklassa annetaan Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle (ETSK) valtuudet vahvistaa itse työjärjestyksensä. Työjärjestyksessä määritellään ETSK:n organisaatio ja toimintatavat.

JÄSENET

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 300 artiklan mukaan talous- ja sosiaalikomitea muodostuu työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajista. Siihen kuuluu myös kansalaisyhteiskunnan edustajia erityisesti talous- ja yhteiskuntaelämän, kansalaistoiminnan, ammattialatoiminnan ja kulttuurin alalta.

Lisäksi jäsenvaltioiden hallitukset tekevät ehdotukset jäsenistä ja Euroopan unionin neuvosto nimeää heidät viideksi vuodeksi. Toimikaudet voidaan uusia. Jäsenten määrä on enintään 350.

KOMITEAN TYÖELIMET

Työvaliokunta

Työvaliokuntaan kuuluu

  • puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa
  • ryhmien kolme puheenjohtajaa (ryhmä I: työnantajat, ryhmä II: työntekijät, ryhmä III: talous- ja yhteiskuntaelämän eri etujen edustajat)
  • erityisjaostojen kuusi puheenjohtajaa
  • vaihteleva määrä jäseniä; kyseinen määrä ei voi ylittää jäsenvaltioiden määrää.

Puheenjohtaja valitaan vuorotellen kolmen ryhmän jäsenten joukosta ja varapuheenjohtajat valitaan niiden kahden ryhmän jäsenten keskuudesta, joihin puheenjohtaja ei kuulu. Heidät valitaan kahdeksi vuodeksi ryhmien vuorotteluperiaatteen mukaisesti.

Työvaliokunnan tärkeimmät tehtävät ovat seuraavat:

  • se määrittää komitean sisäisen organisaation ja toimintatavat ja sillä on poliittinen vastuu komitean yleisestä johtamisesta
  • sillä on yhdessä komitean puheenjohtajan kanssa varainhoitoasetuksessa ja komitean työjärjestyksessä säädetyt budjetti- ja rahoitusvaltuudet
  • se päättää työjärjestyksen soveltamissäännöistä ja niiden tulkinnasta
  • se käsittelee puolivuosittain komitean lausuntojen tuottamia jatkotoimia koskevan kertomuksen.

Puheenjohtajisto ja puheenjohtaja

Puheenjohtajisto (puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa) kokoontuu ryhmien puheenjohtajien kanssa valmistelemaan työvaliokunnan ja täysistunnon työskentelyä.

Puheenjohtaja, joka valitaan kahdeksi ja puoleksi vuodeksi, johtaa komitean työtä. Puheenjohtaja tekee jatkuvasti yhteistyötä varapuheenjohtajien kanssa. Puheenjohtaja edustaa komiteaa sen suhteissa ulkopuolisiin tahoihin. Hän tekee komitealle selonteon sen nimissä toteutetuista toimista. Vastavalittu puheenjohtaja esittelee täysistunnolle työohjelmansa koko toimikaudekseen ja toimikautensa päättyessä hän esittelee vastaavasti saavutetut tulokset.

Erityisjaostot

Komiteassa on kuusi erityisjaostoa:

  • Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö (NAT) (EN) (FR)
  • Talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus (ECO) (EN) (FR)
  • Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus (SOC) (EN) (FR)
  • Ulkosuhteet (REX) (EN) (FR)
  • Yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus (INT) (EN) (FR)
  • Liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta (TEN) (EN) (FR)

Täysistunto voi työvaliokunnan esityksestä perustaa muita erityisjaostoja perussopimuksissa tarkoitettuja aloja varten. Puheenjohtajaa lukuun ottamatta jokaisen komitean jäsenen on oltava ainakin yhden ja enintään kahden erityisjaoston jäsen (poikkeuksia lukuun ottamatta). Jaostojen jäsenet nimitetään kahdeksi ja puoleksi vuodeksi.

Erityisjaostojen tehtävänä on valmistella lausuntoja tai tiedonantoja niille osoitetuista aiheista. Erityisjaosto voi muodostaa keskuudestaan valmistelu- tai toimitusryhmän tai nimetä yksin työskentelevän esittelijän. Esittelijän tehtävänä on valmistella lausunto ja tarkkailla toimia, jotka Euroopan unionin toimielimet ovat toteuttaneet kyseisen lausunnon johdosta sen jälkeen, kun lausunto on hyväksytty täysistunnossa.

Alakomiteat

Tiettyjen erityisaiheiden osalta tai sellaisten aiheiden osalta, jotka voivat kuulua usean erityisjaoston toimialaan, komitea voi perustaa tilapäisiä alakomiteoita. Ne toimivat kuten erityisjaostot ja niiden lausuntoehdotukset annetaan suoraan komitean käsiteltäviksi.

Seurantaryhmät, kuulemiset ja asiantuntijat

Komitea voi muodostaa seurantaryhmiä, kun käsiteltävän aiheen luonne, laajuus ja sisältö edellyttävät erityisen joustavia työmenetelmiä, menettelytapoja ja välineitä.

Jos tiettyä aihepiiriä koskeva kysymys katsotaan riittävän tärkeäksi, komitean eri elimet ja työrakenteet voivat kutsua komitean ulkopuolisia henkilöitä kuultavaksi.

Puheenjohtaja voi nimetä asiantuntijoita toimia koskevien teknisten kysymysten selventämiseksi.

Neuvoa-antavat valiokunnat

Komitea voi muodostaa neuvoa-antavia valiokuntia. Ne koostuvat komitean jäsenistä ja sellaisten kansalaisyhteiskunnan alojen nimetyistä edustajista, jotka komitea haluaa kutsua mukaan työskentelyynsä.

Vuoropuhelu Euroopan unionin ja unionin ulkopuolisten maiden talous- ja yhteiskuntaelämän organisaatioiden kanssa

Erityistehtävänsä vuoksi komitealla on vakiintuneet suhteet talous- ja sosiaalineuvostoihin ja samankaltaisiin toimielimiin unionissa ja sen ulkopuolisissa maissa. Tätä varten komitea asettaa näiden suhteiden ylläpitämisestä vastaavia valtuuskuntia.

Ryhmät ja eturyhmät

Komitea muodostuu kolmesta ryhmästä, jotka edustavat työnantajia, työntekijöitä ja muita järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluvia toimijoita. Ryhmät valitsevat puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa. Ne osallistuvat komitean työskentelyn valmisteluun, organisointiin ja koordinointiin.

  • Työnantajien ryhmässä (ryhmä I) on jäseniä yksityiseltä ja julkiselta teollisuuden sektorilta, pienistä ja keskisuurista yrityksistä, kauppakamareista, tukku- ja vähittäiskaupasta, rahoituspalveluiden alalta, kuljetusalalta ja maataloudesta.
  • Työntekijöiden ryhmä (ryhmä II) koostuu kansallisten ammattiliittojen jäsenistä, jotka tulevat sekä keskusjärjestötasolta että alakohtaisista liitoista.
  • Muista kansalaisyhteiskunnan toimijoista koostuvaan ryhmään (ryhmä III) kuuluu jäseniä maatalousjärjestöistä, kuluttajajärjestöistä, pk-yrityksistä, käsiteollisuudesta, vapaista ammateista ja sosiaalisesta suojelusta ja ympäristönsuojelusta vastaavista kansalaisjärjestöistä.

Komitean kolmen ryhmän jäsenet voivat vapaaehtoisuuden pohjalta muodostaa eturyhmiä, jotka edustavat Euroopan unionin järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan eri taloudellisia ja sosiaalisia toimijoita.

Kansalaisyhteiskunta

Vuonna 2012 Euroopan komissio ja komitea hyväksyivät yhteistyöpöytäkirjan, jonka tarkoituksena on vahvistaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumista kansallisella ja eurooppalaisella tasolla Euroopan unionin politiikkojen kehittämisprosessiin ja kehittää järjestelmällistä vuoropuhelua näiden organisaatioiden ja Euroopan unionin toimielinten välillä.

Yhteistyöpöytäkirjan avulla muun muassa vahvistetaan komitean omaehtoista neuvoa-antavaa tehtävää kansalaisyhteiskunnan kannalta erityisen tärkeiltä aloilta, jotka on kirjattu komission vuosittaiseen työohjelmaan (erityisesti Eurooppa 2020-strategia, etenkin kestävä kehitys, sisämarkkinoiden syventäminen, köyhyyden torjunta, maahanmuutto sekä energiahuolto).

KOMITEAN TOIMINTA

Komitean kuuleminen

Komitea laatii lausuntoja neuvoston, komission tai Euroopan parlamentin pyynnöstä.

Komitea voi myös antaa omasta aloitteestaan lausuntoja, tiedonantoja tai päätöslauselmia kaikista Euroopan unionin toimivaltaan kuuluvista asioista.

Lisäksi komitea esittää lausunnoissaan näkemyksensä sen käsiteltäväksi jätetyistä kysymyksistä ja tekee samassa yhteydessä myös yleensä konkreettisia ehdotuksia. Komitea, joka toimii kansalaisyhteiskunnan edustajana EU:ssa, ajaa lausunnoissaan erityisesti kansalaisyhteiskunnan etuja.

Erityisjaostojen työskentely

Kun lausuntoa tai tiedonantoa laaditaan, työvaliokunta nimeää erityisjaoston niiden valmistelemiseksi.

Esittelijä tutkii tarvittaessa yhden tai useamman apulaisesittelijän sekä asiantuntijan tukemana kyseessä olevan asian, kokoaa esitetyt mielipiteet ja laatii tältä pohjalta lausuntoluonnoksen, joka toimitetaan erityisjaostolle keskustelua ja hyväksyntää (äänestyksen avulla) varten.

Täysistuntojen työskentely

Komitea kokoontuu täysistuntoon yleensä 10 kertaa vuodessa. Komitean täysistunnossa lausunnot hyväksytään erityisjaostojen lausuntojen perusteella ja ne toimitetaan neuvostolle, komissiolle ja Euroopan parlamentille.

Työvaliokunta laatii esityslistaluonnoksen puheenjohtajien ehdotuksesta yhteistyössä ryhmien puheenjohtajien kanssa. Se toimitetaan komitean jokaiselle jäsenelle, neuvostolle, komissiolle ja Euroopan parlamentille. Se annetaan täysistunnon hyväksyttäväksi istunnon alussa.

Komitean hyväksymät lausunnot ja istunnon pöytäkirja toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kuulemisen oikeusperustasta riippumatta (pakollinen tai vapaaehtoinen kuuleminen) komitean lausunnot ovat oikeudellisesti välttämättömiä neuvoston lopullista päätöstä varten.

LOPPUMÄÄRÄYKSET

Äänestystä koskevat säännöt

Jos ei toisin määrätä, komitean ja sen elinten tekstien ja päätösten hyväksyminen ratkaistaan äänten enemmistöllä. Äänestys tapahtuu avoimena äänestyksenä, nimiäänestyksenä tai salaisena äänestyksenä. Salainen äänestys toimitetaan aina, kun komitean jäsenten enemmistö sitä vaatii.

Kiireellisyysmenettely

Kiireellisyysmenettelyn soveltamisesta voidaan päättää, jos kiireellisyys johtuu määräajasta, joka komitealle on asetettu lausunnon esittämiseksi. Puheenjohtaja voi työvaliokuntaa etukäteen kuulematta ryhtyä heti tarpeellisiksi katsomiinsa toimiin komitean työskentelyn vauhdittamiseksi. Hän tiedottaa toimistaan työvaliokunnan jäsenille.

Julkisuus ja asiakirjojen levitys

Komitea julkaisee lausuntonsa Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Komitean, sen työvaliokunnan sekä erityisjaostojen kokoonpanot julkaistaan nekin Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Pääsihteerin tehtävänä on toteuttaa tarvittavat toimet varmistaakseen, että yleisöllä on oikeus tutustua kyseisiin asiakirjoihin. Jokainen Euroopan unionin kansalainen voi kirjoittaa komitealle jollakin virallisista kielistä ja saada vastauksen samalla kielellä.

Komitean täysistunnot ja erityisjaostojen kokoukset ovat julkisia. Lisäksi yhteisön toimielinten jäsenet voivat osallistua komitean ja sen elinten kokouksiin ja käyttää niissä puheenvuoroja.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan komission ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean yhteistyöpöytäkirja, annettu 22 päivänä helmikuuta 2012.

Viimeisin päivitys 10.01.2014

Top