EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Euroopan unionin neuvoston työjärjestys
Euroopan unionin (EU) neuvosto, jota kutsutaan yleisesti neuvostoksi, on yhteisön toimielin. Se on unionin lainsäätäjä yhdessä Euroopan parlamentin kanssa, ja se delegoi säädösten toimeenpanon komissiolle. Neuvosto vastaa lisäksi jäsenvaltioiden yleisten talouspolitiikkojen koordinoinnista. Se hyväksyy päätöksensä pääsääntöisesti jäsentensä enemmistöllä. Sen eri kokoonpanoissa on yksi ministeritason edustaja kustakin jäsenvaltiosta. Neuvoston puheenjohtajuutta hoitaa kukin jäsenvaltio vuorollaan kuuden kuukauden ajan. Sen työjärjestys sisältää määräykset, jotka koskevat sen omaa organisaatiota ja toimintaa.
SÄÄDÖS
Neuvoston päätös 2004/338/EY, Euratom, tehty 22 päivänä maaliskuuta 2004, neuvoston työjärjestyksen vahvistamisesta. Neuvoston työjärjestys. [Ks. muutossäädökset]
TIIVISTELMÄ
Työjärjestyksessä määrätään Euroopan unionin neuvoston toiminnasta ja organisaatiosta. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 207 artiklan 3 kohdassa neuvostolle annetaan oikeus itsesääntelyyn. Nykyinen työjärjestys tuli voimaan 23. maaliskuuta 2004, ja siinä on 28 artiklaa sekä viisi liitettä.
NEUVOSTON ORGANISAATIO
Neuvoston organisaatiossa on neljä peruselementtiä: neuvoston kokoonpanot, puheenjohtajavaltio, pysyvien edustajien komitea (Coreper) sekä pääsihteeri ja tämän pääsihteeristö.
Juridisesti Eurooppa-neuvosto katsotaan myös neuvoston kokoonpanoksi. Sillä ei ole työjärjestystä, koska se ei ole yhteisön toimielin. EU:n perustuslaissa, jota ollaan parhaillaan ratifioimassa, sille esitetään yhteisön toimielimen asemaa.
Eurooppa-neuvosto
Eurooppa-neuvosto on EU:n jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiesten kokous. Sen tehtävänä on virikkeiden antaminen unionin kehitykselle ja yleisten poliittisten suuntaviivojen määritteleminen. Se kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, ja sen puheenjohtajana toimii EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio. Euroopan komission puheenjohtaja on sen täysivaltainen jäsen.
Neuvoston kokoonpanot
Neuvosto voi kokoontua eri kokoonpanoissa käsiteltävien alojen mukaisesti. Kokoonpanoissa on jokaisesta jäsenvaltiosta ministeritason edustaja, jolla on valtionsa hallitusta sitovat valtuudet päätöksenteossa. Kokoonpanojen luettelo vahvistetaan yleisten asioiden ja ulkosuhteiden kokoonpanossa, joka on ainoa työjärjestyksessä vahvistettu kokoonpano. Nykyisin kokoonpanoja on yhdeksän, ja ne luetellaan työjärjestyksen liitteessä I:
Kukin jäsenvaltio päättää itse edustuksestaan neuvostossa. Useampi ministeri voi osallistua varsinaisena jäsenenä samaan neuvoston istuntoon. Neuvostossa (yleiset asiat) kutakin hallitusta edustaa sen tehtävään valitsema ministeri tai valtiosihteeri.
Yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvostolla on seuraavat kaksi alaa, joita varten se pitää erilliset istunnot erillisin esityslistoin ja mahdollisesti eri päivinä:
Muiden neuvoston kokoonpanojen Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi toimittama aineisto toimitetaan yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvostolle viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.
EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio
Neuvoston puheenjohtajana toimii kukin EU:n jäsenvaltio vuorollaan kuuden kuukauden ajan. Puheenjohtajavaltiolla on keskeinen asema neuvoston työskentelyn järjestämisessä. Joka vuoden joulukuussa seuraavan vuoden kaksi puheenjohtajavaltiota laativat yhdessä ehdotuksen vuosiohjelmaksi. Tuleva puheenjohtajavaltio vahvistaa myös puheenjohtajakaudellaan pidettäviä kokouksia varten ehdotuksen esityslistaksi.
Puheenjohtaja huolehtii myös työjärjestyksen noudattamisesta ja valvoo keskustelujen asianmukaista sujumista. Se voi tarvittaessa rajoittaa läsnä olevien henkilöiden lukumäärää, päättää keskustelujen kestosta sekä pyytää yhteisiä kantoja ja näkemyksiä kirjallisina.
Puheenjohtajavaltio voi edustaa neuvostoa Euroopan parlamentissa. Tämän edustuksen voi hoitaa puheenjohtajavaltion suostumuksella myös pääsihteeri.
Coreper, komiteat ja työryhmät
Coreper koostuu kunkin jäsenvaltion pysyvistä edustajista tai näiden sijaisista. Se valmistelee neuvoston työskentelyä ja suorittaa saamansa toimeksiannot. Sen puheenjohtajana on neuvoston puheenjohtajana toimivan maan edustaja. Se valvoo EU:n politiikkojen ja toimien yhtenäisyyttä sekä seuraavien periaatteiden ja sääntöjen noudattamista:
Coreper käsittelee ennakolta kaikki neuvoston istunnon esityslistalle otetut asiat. Se pyrkii omalla tasollaan saamaan aikaan yksimielisen kannan, joka saatetaan sen jälkeen neuvoston hyväksyttäväksi. Mikäli yksimielisyys saavutetaan, asia otetaan esityslistan A-osaan, jolloin neuvosto voi hyväksyä sen ilman keskustelua (ks. esityslistaa käsittelevä kohta). Coreper voi perustaa komiteoita tai työryhmiä valmistelu- tai selvitystehtäviä varten.
Lisäksi se voi tehdä päätöksiä esityslistalle otetuista menettelykysymyksistä, jotka voivat koskea esimerkiksi kokouspaikkoja, julkisia käsittelyjä, äänestystulosten julkisuutta, kirjallisen menettelyn noudattamista, asiakirjan julkaisemista virallisessa lehdessä tai toimielimen tai elimen kuulemista.
Pääsihteeri ja pääsihteeristö
Pääsihteeristö osallistuu neuvoston työskentelyn järjestelyyn, yhteensovittamiseen ja sen yhtenäisyyden valvontaan sekä neuvoston vuosiohjelman täytäntöönpanoon. Pääsihteeristöä johtaa pääsihteeri, joka hoitaa samanaikaisesti YUTP:n korkean edustajan tehtäviä, sekä varapääsihteeri. Neuvosto nimittää molemmat määräenemmistöllä. Lisäksi he vastaavat neuvoston arvioituja kuluja koskevasta ehdotuksesta ja kyseistä toimielintä koskevien määrärahojen hallinnoinnista.
NEUVOSTON TOIMINTA
Neuvoston työjärjestyksen yhdessä osassa käsitellään sen sisäistä toimintaa: koollekutsumista ja toimipaikkaa, esityslistaa, istuntoja, päätösvaltaisuutta ja äänestämistä. Lisäksi käsitellään kirjallisen menettelyn noudattamista kiireellisissä tapauksissa sekä asiakirjojen tiedoksiantoa.
Koollekutsuminen ja toimipaikka
Neuvoston kutsuu koolle sen puheenjohtaja. Puheenjohtajavaltio ilmoittaa istuntojen mahdolliset päivämäärät seitsemän kuukautta ennen puheenjohtajakautensa alkua. Neuvoston toimipaikka sijaitsee Brysselissä, mutta se kokoontuu huhti-, kesä- ja lokakuussa Luxemburgissa. Kokouksia voidaan pitää muussa paikassa neuvoston tai Coreperin yksimielisellä päätöksellä.
Istunnot
Neuvoston istunnot eivät ole julkisia, lukuun ottamatta työjärjestyksessä määrättyjä tapauksia (ks. käsittelyjen julkisuutta koskeva kohta). Komissio kutsutaan osallistumaan istuntoihin, samoin kuin Euroopan keskuspankki (EKP) silloin, kun käsitellään asioita, joissa se käyttää aloiteoikeuttaan. Neuvosto voi kuitenkin päättää käsitellä asioita ilman komission tai Euroopan keskuspankin läsnäoloa.
Esityslista
Puheenjohtaja laatii jokaista istuntoa varten ehdotuksen esityslistaksi. Se lähetetään jäsenille vähintään 14 päivää ennen istunnon alkua. Jokaisesta kohdasta on toimitettava tarvittava asiakirja-aineisto. Jos aineisto ei ole valmis, kohtaa ei sisällytetä esityslistaehdotukseen. Neuvosto vahvistaa esityslistan kunkin istunnon alussa. Tähdellä merkityistä kohdista voidaan äänestää.
Esityslistassa on A- ja B-osa. A-osaan otetaan ne asiat, jotka neuvosto voi hyväksyä ilman keskustelua. Tästä huolimatta on mahdollista saada lausumia merkityksi pöytäkirjaan. Jos A-osassa olevaa asiaa koskeva kannanotto kuitenkin saattaa aiheuttaa uuden keskustelun tai jos neuvoston jäsen tai komissio sitä pyytää, kyseinen asia poistetaan esityslistalta.
Rikosasioissa tehtävän poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön alaan liittyviä asioita voi ottaa esityslistalle päätöksen tekemiseksi vasta, kun asian lähettämisestä kansallisille kansanedustuslaitoksille on kulunut kuusi viikkoa.
Päätösvaltaisuus ja äänestäminen
Päätösvaltaisuus on varmistettava ennen äänestystä. Kokous on päätösvaltainen, jos jäsenten enemmistö on paikalla. Lisäksi päätöksessä 2004/701/EY säädetään, että kun päätöksen tekemiseksi edellytetään määräenemmistöä, neuvoston jäsen voi pyytää sen varmistamista, että kyseinen enemmistö edustaa vähintään 62 prosenttia EU:n väestöstä.
Neuvosto äänestää puheenjohtajansa aloitteesta. Puheenjohtaja on velvollinen toimittamaan äänestyksen neuvoston jäsenen tai komission aloitteesta, jos jäsenten enemmistö niin päättää. Äänestys toimitetaan neuvoston yksimielisesti vahvistamassa järjestyksessä alkaen jäsenestä, joka tämän järjestyksen mukaan on puheenjohtajasta seuraava.
Kirjallinen menettely
Kiireellisessä tapauksessa neuvosto voi hyväksyä säädöksiä kirjallisella äänestyksellä. Coreperin tehtävänä on päättää yksimielisesti tämän menettelyn noudattamisesta. Myös puheenjohtajavaltio voi ehdottaa sitä, ja neuvoston kaikkien jäsenten on annettava sille hyväksyntänsä. Neuvosto voi lisäksi noudattaa puheenjohtajavaltion esityksestä yksinkertaistettua kirjallista menettelyä YUTP:n alalla. Tällöin ehdotus katsotaan hyväksytyksi, mikäli yksikään jäsen ei vastusta sitä tietyssä määräajassa.
Asiakirjojen tiedoksianto
Pääsihteeri tai varapääsihteeri antaa direktiivit ja päätökset, joita ei julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tiedoksi niille, joille ne on osoitettu. Tällaisia ovat:
NEUVOSTON TYÖSKENTELYN JULKISUUS
Käsittelyjen julkisuus
Periaatteessa neuvoston käsittelyjä koskee salassapitovelvollisuus, eli käsittelyt eivät ole julkisia. Kun se käsittelee yhteispäätösmenettelyllä hyväksyttäviä säädöksiä, keskustelut ovat kuitenkin yleisölle avoimia seuraavissa tapauksissa:
Lisäksi yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto käy yleisten asioiden istunnossaan joka vuosi julkisen keskustelun neuvoston toimintaa koskevasta vuosiohjelmasta ja tarvittaessa komission vuosiohjelmasta. Nämä julkiset istunnot levitetään myös audiovisuaalisessa muodossa. Vähintään kerran vuodessa neuvoston on käytävä julkinen keskustelu merkittävistä uusista lainsäädäntöehdotuksista.
Äänestysten, selitysten ja lausumien julkisuus
Äänestysten tulokset, äänestysselitykset ja lausumat julkaistaan, kun on kyse
Lisäksi äänestystulokset julkistetaan, kun
Säädösten julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä
Kaikki neuvoston asiakirjat eivät ole julkisia. Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistaan:
Jollei neuvosto tai Coreper toisin päätä, Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistaan:
YUTP:n alaan kuuluvien yhteisten strategioiden, yhteisten toimintojen ja yhteisten kantojen julkaisemisesta virallisessa lehdessä tehdään tapauskohtaiset yksimieliset päätökset neuvostossa tai Coreperissa. Lisäksi julkaisemisesta päätetään tapauskohtaisesti, kun on kyse
Oikeus tutustua neuvoston asiakirjoihin
Työjärjestyksen liitteessä II käsitellään erityisiä määräyksiä, jotka koskevat yleisön oikeutta tutustua neuvoston asiakirjoihin.
Viitteet
Säädös |
Voimaantulo |
Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa |
EUVL |
Neuvoston päätös 2004/338/EY ja työjärjestys |
23.3.2004 |
- |
EUVL L 106, 15.4.2004 |
MUUTOSSÄÄDÖKSET
Säädös |
Voimaantulo |
Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa |
EUVL |
Päätös 2004/701/EY |
1.11.2004 |
- |
EUVL L 319, 20.10.2004 |
Viimeisin päivitys 27.04.2005