Help Print this page 

Summaries of EU Legislation

Title and reference
Euroopan parlamentin työjärjestys

Summaries of EU legislation: direct access to the main summaries page.
Languages and formats available
Multilingual display
Text

Euroopan parlamentin työjärjestys

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Euroopan parlamentin työjärjestys

TIIVISTELMÄ

TYÖJÄRJESTYKSEN TARKOITUS

  • Siinä vahvistetaan EU:n ainoan yleiseurooppalaisen suoraan valitun toimielimen sisäinen organisaatio ja toiminta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 232 artiklan nojalla Euroopan parlamentilla on toimivalta vahvistaa oma työjärjestyksensä.
  • Tämä 300-sivuinen asiakirja kattaa kaikki parlamentin työskentelyn menettelyihin liittyvät näkökohdat. Se päivitetään säännöllisesti (viimeisin versio: syyskuu 2015).

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Säännöt koskevat seuraavia parlamentin tavanomaisen toiminnan näkökohtia:

Euroopan parlamentin jäsenet (mepit):

Parlamentin toimihenkilöt

Euroopan parlamentin jäsenet valitsevat puhemiehen, 14 varapuhemiestä ja 5 kvestoria salaisella äänestyksellä 2,5 vuoden toimikaudeksi.

  • Puhemies
    • vastaa parlamentin yleisestä johdosta ja sen erilaisista toimista
    • edustaa parlamenttia
    • varmistaa sääntöjenmukaisuuden ja ylläpitää järjestystä
    • avaa, keskeyttää ja päättää istunnot, johtaa keskusteluja ja valvoo äänestystä
    • määrää tarkistusten ottamisesta käsiteltäväksi sekä kysymyksistä ja mietintöjen vaatimustenmukaisuudesta
    • saattaa parlamentin valiokuntia koskevat asiat niiden käsiteltäväksi.
  • Varapuhemiehillä on erityiset vastuualueet, ja he hoitavat puhemiehen tehtäviä tarvittaessa.
  • Kvestorit vastaavat suoraan parlamentin jäseniä koskevista hallinnollisista ja taloudellisista seikoista.
  • Puhemiehistö koostuu puhemiehestä ja 14 varapuhemiehestä. Se päättää parlamenttia koskevista taloudellisista, organisatorisista ja hallinnollisista asioista.
  • Puheenjohtajakokous muodostuu parlamentin puhemiehestä ja poliittisten ryhmien puheenjohtajista (ks. alla). Se päättää parlamentin työn järjestämisestä ja lainsäädäntötyön suunnitteluun liittyvistä asioista.
  • Valiokuntien puheenjohtajakokous muodostuu kaikkien pysyvien valiokuntien tai erityisvaliokuntien puheenjohtajista. Se voi antaa valiokuntatyötä sekä istuntojakson esityslistoja koskevia suosituksia.
  • Valtuuskuntien puheenjohtajakokous muodostuu muiden maailman maiden parlamenttien valtuuskuntien puheenjohtajista. Se voi antaa valtuuskuntien työskentelyä koskevia suosituksia.
  • Parlamentin jäsenet muodostavat poliittisia ryhmiä poliittisten kantojensa perusteella. Ryhmän muodostamiseen tarvitaan vähintään 25 parlamentin jäsentä, jotka valitaan vähintään neljäsosasta jäsenvaltioita. Ryhmät saavat taloudellista ja hallinnollista tukea kokonsa perusteella.
  • Osa parlamentin jäsenistä ei kuulu mihinkään poliittiseen ryhmään. He saavat tukea toimintaansa parlamentissa.
  • Eri poliittisia ryhmiä edustavat yksittäiset parlamentin jäsenet voivat muodostaa yli puoluerajojen toimivan laajennetun työryhmän, jossa käsitellään erityisiä kysymyksiä, kuten eläinten hyvinvointia tai kansanterveyttä.

Lainsäädäntömenettelyt

  • tavallinen lainsäätämisjärjestys (1., 2. ja 3. käsittely), joissa parlamentti käyttää lainsäädäntövaltaa yhdessä neuvoston kanssa;
  • kuulemismenettelyt, joissa parlamentti antaa lausunnon säädösluonnoksesta;
  • hyväksyntämenettelyt, joissa säädöksen antamiseen vaaditaan parlamentin hyväksyntä.

Lainsäädäntömenettelyjen aikana parlamentti kiinnittää erityistä huomiota esimerkiksi perusoikeuksien kunnioittamiseen, oikeusperustaan, säädösvallan siirtoon, rahoituksen yhteensopivuuteen ja toissijaisuusperiaatteen noudattamiseen.

Valiokunta-aloitteiset menettelyt

Suhteet muihin EU:n toimielimiin ja elimiin

Parlamentin kysymykset

Suhteet kansallisiin parlamentteihin

Parlamentin istunnot

  • Parlamentti järjestää nelipäiväisen täysistunnon lähes joka kuukausi Strasbourgissa ja lisäksi ylimääräisiä istuntojaksoja Brysselissä.
  • Yksityiskohtaisilla säännöillä määrätään esimerkiksi puheajasta, kielten käytöstä, asiakirjojen jakelusta, äänestämisestä ja epäsopivan käyttäytymisen seuraamuksista.

Valiokunnat

  • Pysyvät valiokunnat valmistelevat parlamentin päätökset täysistuntotasolla toimittamalla omaa eritystä toimialaansa koskevat mietinnöt ja muut asiakirjat.
  • Tiettyä aihetta tarkastelemaan voidaan perustaa erityisvaliokuntia tietyksi ajaksi.
  • Tutkintavaliokuntia voidaan asettaa tutkimaan epäilyjä EU:n lainsäädännön rikkomisesta tai hallinnollisesta epäkohdasta.

Parlamenttien välisistä suhteista vastaavat valtuuskunnat

Vetoomukset

SÄÄDÖS

Euroopan parlamentin työjärjestys

Viimeisin päivitys: 21.03.2016

Top