Help Print this page 

Summaries of EU Legislation

Title and reference
Rikoksen uhreille toisissa EU-maissa maksettavat korvaukset

Summaries of EU legislation: direct access to the main summaries page.
Multilingual display
Text

Rikoksen uhreille toisissa EU-maissa maksettavat korvaukset

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Direktiivi 2004/80/EY – rikoksen uhreille maksettavat korvaukset

DIREKTIIVIN TARKOITUS

  • Sillä luodaan yhteistyöjärjestelmä, jonka avulla rikoksen uhrit voivat saada korvauksia riippumatta siitä, missä Euroopan unionin (EU) maassa rikos on tehty.
  • Järjestelmä toimii EU-maissa tehtyjen tahallisten väkivaltarikosten uhreja koskevien kansallisten korvausjärjestelmien perusteella.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Direktiivissä on kaksi pääkohtaa.

  • Siinä edellytetään, että kaikilla EU-mailla on oltava korvausjärjestelmä niiden alueella tehtyjen tahallisten väkivaltarikosten uhreille. Tällaisten järjestelmien organisaatio ja toiminta jätetään kunkin EU-maan omaan harkintaan.
  • Sillä luodaan EU:n laajuinen yhteistyöjärjestelmä, joka perustuu näille kansallisille järjestelmille.

Riittävän korvauksen takaaminen

Riittävien korvausten takaaminen uhreille voi olla vaikeaa,

  • jos rikoksentekijällä ei ole tarvittavia taloudellisia resursseja tai
  • rikoksentekijää ei ole saatu selville tai häntä vastaan ei ole voitu nostaa syytettä (mahdollisuutta saada korvauksia rikoksentekijältä käsitellään direktiivissä 2012/29/EU, jolla vahvistetaan rikosten uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevat vähimmäisvaatimukset).

Direktiivissä edellytetään, että uhrit

  • saavat korvauksen riippumatta siitä, mikä on heidän asuinmaansa tai missä EU-maassa rikos on tehty
  • saavat oikeudenmukaiset ja riittävät korvaukset – tarkan summan päättäminen jätetään sen EU-maan harkintaan, jonka alueella rikos on tehty.

Yhteistyö

Kaikkien EU-maiden piti perustaa kansalliset järjestelmät, jotka tarjoavat oikeudenmukaisia ja riittäviä korvauksia, 1. heinäkuuta 2005 mennessä. Direktiivillä perustetaan kansallisten viranomaisten välinen yhteistyöjärjestelmä helpottamaan uhrien mahdollisuutta saada korvauksia kaikkialla EU:ssa.

  • Henkilöt, jotka ovat joutuneet rikoksen uhriksi muussa kuin asuinmaassaan, voivat pyytää asuinmaansa viranomaiselta (avustava viranomainen) tietoa siitä, miten korvaushakemus täytetään.
  • Kyseinen kansallinen viranomainen välittää hakemuksen sen EU-maan kansalliselle viranomaiselle, jonka alueella rikos on tehty (päättävä viranomainen) ja joka on vastuussa hakemuksen arvioimisesta ja korvauksen maksamisesta.
  • Kaikki yhteydenpito on hoidettava päättävän maan kielellä. Euroopan komissio on laatinut vakiomuotoiset lomakkeet uhrien korvauksia koskevien hakemusten ja päätösten toimittamista varten.
  • Direktiivillä luodaan yhteysviranomaisten järjestelmä kuhunkin EU-maahan yhteistyön helpottamiseksi rajatylittävissä tilanteissa. Yhteysviranomaiset kokoontuvat säännöllisesti. Lisätietoja löytyy Euroopan oikeusportaalista.

MISTÄ ALKAEN DIREKTIIVIÄ SOVELLETAAN?

Se tuli voimaan 26. elokuuta 2004. EU-maiden piti saattaa se osaksi kansallista lainsäädäntöään 1. tammikuuta 2006 mennessä.

TAUSTAA

Lisätietoja:

ASIAKIRJA

Neuvoston direktiivi 2004/80/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, rikoksen uhreille maksettavista korvauksista (EUVL L 261, 6.8.2004, s. 15–18)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission päätös 2006/337/EY, annettu 19 päivänä huhtikuuta 2006, vakiolomakkeiden vahvistamisesta korvaushakemusten ja -päätösten toimittamista varten rikoksen uhreille maksettavista korvauksista annetun neuvoston direktiivin 2004/80/EY mukaisesti (EUVL L 125, 12.5.2006, s. 25–30)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/29/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57–73)

Viimeisin päivitys: 08.12.2015

Top