Help Print this page 
Title and reference
EU:n taloudellisten etujen suojaaminen - petosten torjunta

Summaries of EU legislation: direct access to the main summaries page.
Multilingual display
Text

EU:n taloudellisten etujen suojaaminen - petosten torjunta

Vuodesta 1995 saakka käytössä olleen yleissopimuksen tarkoituksena on ollut suojata rikoslain nojalla EU:n ja sen veronmaksajien taloudelliset edut. Ajan mittaan Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevaan yleissopimukseen on tehty lisäyksiä useilla pöytäkirjoilla.

SÄÄDÖS

Neuvoston säädös, annettu 26 päivänä heinäkuuta 1995, yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen tekemisestä (EYVL C 316, 27.11.1995, s. 48-57)

TIIVISTELMÄ

Vuodesta 1995 saakka käytössä olleen yleissopimuksen tarkoituksena on ollut suojata rikoslain nojalla EU:n ja sen veronmaksajien taloudelliset edut. Ajan mittaan Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevaan yleissopimukseen on tehty lisäyksiä useilla pöytäkirjoilla.

YLEISSOPIMUKSEN TARKOITUS

Yleissopimus ja sen pöytäkirjat

antavat petokselle yhdenmukaistetun laillisen määritteen

edellyttävät, että allekirjoittajat soveltavat rikosoikeudellisia seuraamuksia petokseen.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

EU-maiden on otettava käyttöön tehokkaita, suhteellisia ja vakuuttavia rikosoikeudellisia seuraamuksia estääkseen EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavia petoksia.

Yleissopimuksessa erotetaan menoihin ja tuloihin liittyvät petokset toisistaan.

Menoihin liittyvä petos, joka on tahallinen teko tai laiminlyönti, saattaa koskea:

väärien, virheellisten tai puutteellisten ilmoitusten tai asiakirjojen käyttämistä tai esittämistä, josta seuraa, että EU:n talousarvioon sisältyviä varoja nostetaan tai pidätetään oikeudettomasti

erityistä velvoitetta rikkoen tapahtuvaa tietojen ilmoittamatta jättämistä, jolla on sama seuraus kuin edellä

tällaisten varojen väärinkäyttöä muihin tarkoituksiin kuin mihin ne on alun perin myönnetty.

Tuloihin liittyvä petos, joka on tahallinen teko tai laiminlyönti, saattaa koskea:

väärien, virheellisten tai puutteellisten ilmoitusten tai asiakirjojen käyttämistä tai esittämistä, josta seuraa, että EU:n talousarvioon sisältyvät varat vähenevät oikeudettomasti

erityistä velvoitetta rikkoen tapahtuvaa tietojen ilmoittamatta jättämistä, jolla on sama seuraus kuin edellä

laillisesti saadun edun väärinkäyttämistä (esimerkiksi laillisesti saatujen veromaksujen väärinkäyttö), jolla on sama seuraus kuin edellä.

Mikäli kyseessä on vakava petos, mahdollisena seuraamuksena on oltava myös vankeusrangaistus, joka saattaa johtaa luovuttamiseen tietyissä tapauksissa.

Vuonna 1996 voimaan tulleessa yleissopimuksen ensimmäisessä pöytäkirjassa eritellään virkamiesten ”aktiivinen”* ja ”passiivinen”* korruptio. Siinä määritetään myös ”virkamies” (sekä kansallisella että EU:n tasolla) ja yhdenmukaistetaan korruptiorikkomusten seuraamukset.

Oikeushenkilöiden vastuu

Jokaisen EU-maan on pantava täytäntöön lainsäädäntö, jonka mukaan yrityksen johto tai muut henkilöt, jotka ovat vastuussa yrityksen päätöstenteosta tai hallitsevat yritystä (oikeushenkilöt), voidaan asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Toinen pöytäkirja, joka tuli voimaan vuonna 1997, selkeyttää yleissopimuksen oikeushenkilöihin, pakkoluovutukseen ja rahanpesuun liittyviä näkökulmia.

Kansalliset tuomioistuimet

Vuonna 1996 astui voimaan pöytäkirja, joka koski unionin tuomioistuimen tulkinnallista toimivaltaa. Tämän pöytäkirjan nojalla kansalliset tuomioistuimet voivat pyytää unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua, mikäli yleissopimukseen tai sen pöytäkirjojen tulkintaan tarvitaan selvennystä.

Jokaisen EU-maan on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin käyttääkseen oikeudellista toimivaltaa rikkomuksissa, jotka se on ottanut lainsäädäntöönsä yleissopimuksen mukaisesti.

Petostapaukset, joissa osallisena on kaksi tai useampaa maata

Jos petos on rikoksena rangaistava ja siinä on osallisena vähintään kaksi EU-maata, valtioiden on toimittava tehokkaasti yhdessä esitutkinnassa, syyttämisessä ja rikoksesta tuomitun seuraamuksen täytäntöönpanossa, esimerkiksi keskinäistä oikeusapua antamalla, luovuttamalla rikoksentekijän tai siirtämällä asian käsittelyn tai toisessa EU-maassa annetun tuomion täytäntöönpanon.

EU-maiden väliset riidat

Yleissopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta aiheutuvat riidat on tutkittava ensin neuvostossa. Mikäli neuvosto ei pääse ratkaisuun kuuden kuukauden kuluessa, joku riidan osapuolista voi jättää asian unionin tuomioistuimen ratkaistavaksi. Unionin tuomioistuimella on toimivalta myös EU-maiden ja Euroopan komission välisissä riita-asioissa.

MISTÄ LÄHTIEN YLEISSOPIMUSTA ON SOVELLETTU?

Yleissopimus astui voimaan 17. lokakuuta 2002 samanaikaisesti sen ensimmäisen pöytäkirjan ja unionin tuomioistuimen tulkintaa koskevan pöytäkirjan kanssa. Toinen pöytäkirja astui voimaan 19. toukokuuta 2009.

Yleissopimus ja sen pöytäkirjat ovat avoinna allekirjoitettaviksi EU:hun liittyville maille.

Lisätietoja Euroopan petostentorjuntaviraston verkkosivustolta.

KESKEISET TERMIT

* Aktiivinen korruptio: rikkomus, jonka virkamies tekee antamalla tai lupaamalla lahjuksen.

* Passiivinen korruptio: rikkomus, jonka virkamies tekee ottamalla vastaan lahjuksen.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston säädös, annettu 27 päivänä syyskuuta 1996, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevaan yleissopimuksen liittyvän pöytäkirjan tekemisestä (EYVL C 313, 23.10.1996, s. 1-10)

Neuvoston säädös, annettu 29 marraskuuta 1996, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehty pöytäkirja, joka koskee Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen tulkintaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen antamilla ennakkoratkaisuilla (EYVL C 151, 20.5.1997, s. 1-14)

Neuvoston säädös, annettu 19 päivänä kesäkuuta 1997, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevaan yleissopimuksen liittyvän toisen pöytäkirjan tekemisestä (EYVL C 221, 19.7.1997, s. 11-22)

Neuvoston päätös 2008/40/YOS, tehty 6 päivänä joulukuuta 2007, Bulgarian ja Romanian liittymisestä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehtyyn yleissopimukseen yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta, 27 päivänä syyskuuta 1996 tehtyyn pöytäkirjaan, 29 päivänä marraskuuta 1996 tehtyyn pöytäkirjaan sekä 19 päivänä kesäkuuta 1997 tehtyyn toiseen pöytäkirjaan (EUVL L 9, 12.1.2008, s. 23-24)

Viimeisin päivitys: 24.08.2015

Top