Help Print this page 

Summaries of EU Legislation

Title and reference
Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus

Summaries of EU legislation: direct access to the main summaries page.
Languages and formats available
Multilingual display
Text

Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Neuvoston päätös 93/626/ETY biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tekemisestä

TIIVISTELMÄ

PÄÄTÖKSEN TARKOITUS

Päätöksellä EU hyväksyy biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen, joka allekirjoitettiin Rio de Janeirossa kesäkuussa 1992. Yleissopimuksella on kolme tavoitetta:

  • biologisen monimuotoisuuden (maapallolla esiintyvien elävien eliöiden vaihtelevuuden) suojelu
  • biologisen monimuotoisuuden osien kestävä käyttö
  • perintöaineksen käytöstä saadun hyödyn oikeudenmukainen ja tasapuolinen jako.

Biologisella monimuotoisuudella on merkittäviä ekologisia, perinnöllisiä, yhteiskunnallisia, taloudellisia, tieteellisiä, opetuksellisia, sivistyksellisiä, virkistyksellisiä ja esteettisiä arvoja.

Päätöksellä vahvistetaan EU-maiden sitoutuminen yleissopimuksen määräysten täytäntöönpanoon.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Yleissopimuksessa määrätään, että jokaisen sopimuksen allekirjoittaneen hallituksen on

  • toimittava yhteistyössä muiden hallitusten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen ja kestävän käytön varmistamiseksi,
  • kehitettävä asianmukaisia strategioita ja sisällytettävä biologisen monimuotoisuuden suojelu kansalliseen päätöksentekoon, yhteiskunnan sektoreiden välisiin suunnitelmiin, ohjelmiin ja toimintaperiaatteisiin,
  • selvitettävä biologiseen monimuotoisuuteen vaikuttavat tekijät ja seurattava niitä,
  • suojeltava biologista monimuotoisuutta
    • perustamalla ja hoitamalla asianmukaisesti suojelualueita ja suojelemalla ekosysteemejä ja luonnontilaisia elinympäristöjä,
    • edistämällä suojelualueiden välittömässä yhteydessä sijaitsevien alueiden ympäristöä säästävää ja kestävää kehitystä,
    • palauttamalla ennalleen rappeutuneita ekosysteemejä ja edistämällä uhanalaisten lajien elvyttämistä,
    • säätelemällä, hoitamalla tai hallitsemalla riskejä, jotka liittyvät biotekniikasta syntyneiden elävien muunneltujen eliöiden (kuten geneettisesti muunnettujen organismien) käyttöön ja vapauttamiseen,
    • estämällä haitallisten vieraslajien luontoon päästäminen tai valvomalla sitä tai hävittämällä vieraat lajit,
    • suojelemalla ja rohkaisemalla biologisten luonnonvarojen perinteistä käyttöä,
    • toteuttamalla täydentäviä suojelutoimenpiteitä.

Lisäksi allekirjoittajamaiden on

  • otettava biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät näkökohdat huomioon kansallisessa päätöksenteossa,
  • vältettävä tai minimoitava biologisten luonnonvarojen käytöstä aiheutuva haitalliset vaikutukset (esim. ympäristövaikutusten arvioinneilla),
  • rohkaistava viranomaisten ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä biologisen monimuotoisuuden suojelun alalla ja toteutettava kannustavia toimia,
  • tarjottava kehitysmaille tutkimusta, tieteellisiä ja teknisiä koulutusohjelmia ja asianmukaista koulutusta biologisen monimuotoisuuden selvittämistä, suojelua ja kestävää käyttöä varten,
  • lisättävä yleistä tietoisuutta biologisen monimuotoisuuden tärkeydestä,
  • arvioitava päätösten mahdollista vaikutusta biologiseen monimuotoisuuteen tai naapurimaihin.

Kansalliset hallitukset helpottavat perintöaineksensa saantia ja saatavuutta ympäristöä säästävään käyttöön keskinäisesti sovituin ehdoin ja etukäteen antamansa tosiasioihin perustuvan suostumuksen perusteella.

Osapuolet varmistavat perintöaineksen käytöstä (tutkimus ja kehitys) saadun taloudellisen ja muun kuin taloudellisen hyödyn oikeudenmukaisen ja tasapuolisen jakamisen.

Sopimuksen nojalla kansalliset hallitukset

  • yhteiskäyttävät teknologiaa erityisesti kehitysmaiden kanssa
  • vaihtavat julkisesti saatavilla olevaa tietoa biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä
  • edistävät kansainvälistä ja tieteellistä yhteistyötä
  • jakavat perintöainekseen perustuvan biotekniikan tulokset ja hyödyn.

Maailman ympäristörahasto antaa kehitysmaille taloudellista tukea yleissopimuksen täytäntöönpanoon. Sen talousarvio koostuu pääosin kansallisten hallitusten tuesta sekä huomattavista vapaaehtoisista lahjoituksista.

MISTÄ ALKAEN PÄÄTÖSTÄ SOVELLETAAN?

Sitä on sovellettu 25. lokakuuta 1993 alkaen.

TAUSTAA

Yleissopimukseen on liitetty kaksi pöytäkirjaa. Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirja koskee nykyaikaisen biotekniikan avulla tuotettujen muuntogeenisten organismien maiden välisiä siirtoja. Toinen on Nagoyan pöytäkirja geenivarojen saannista ja saatavuudesta ja hyötyjen jaosta. EU on osapuolena kummassakin pöytäkirjassa.

Sopimuksen osapuolet hyväksyivät lokakuussa 2010 Nagoyassa Japanissa kymmenvuotisen strategisen suunnitelman biologisen monimuotoisuuden heikkenemisen torjumiseksi ja määrittelivät 20 tavoitetta, ns. Aichin tavoitteet, päästäkseen tähän päämäärään. Nämä sitoumukset sisältyvät vuoteen 2020 ulottuvaan luonnon monimuotoisuutta koskevaan strategiaan.

Lisätietoja on saatavana luontoa ja biologista monimuotoisuutta käsittelevällä Euroopan komission verkkosivustolla.

SÄÄDÖS

Neuvoston päätös 93/626/ETY, tehty 25 päivänä lokakuuta 1993, biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tekemisestä (EYVL L 309, 13.12.1993, s. 1–2)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Luonnonpääoma elämämme turvaajana: luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020 (KOM(2011) 244 lopull., 3.5.2011)

Neuvoston päätös 2002/628/EY, tehty 25 päivänä kesäkuuta 2002, Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EYVL L 201, 31.7.2002, s. 48–49)

Neuvoston päätös 2014/283/EU, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän geenivarojen saannista ja saatavuudesta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta jaosta tehdyn Nagoyan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 231–233)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 35–55)

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Väliarviointi luonnon monimuotoisuutta koskevasta EU:n strategiasta vuoteen 2020 (COM(2015) 478 final, 2.10.2015)

Viimeisin päivitys: 26.04.2016

Top