Help Print this page 

Summaries of EU Legislation

Title and reference
Euroopan luonnon monimuotoisuuden suojelu (Natura 2000)

Summaries of EU legislation: direct access to the main summaries page.
Multilingual display
Text

Euroopan luonnon monimuotoisuuden suojelu (Natura 2000)

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Neuvoston direktiivi 92/43/ETY luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta

DIREKTIIVIN TARKOITUS

  • Direktiivillä pyritään osaltaan varmistamaan Euroopan unionin luonnon monimuotoisuus suojelemalla
    • luontotyyppejä ja
    • luonnonvaraisia eläin- ja kasvilajeja.
  • Direktiivillä perustetaan Natura 2000 -verkosto, joka on maailman suurin ekologinen verkosto. Natura 2000 -verkosto koostuu EU-maiden tämän direktiivin nojalla osoittamista erityisten suojelutoimien alueista. Verkostoon kuuluu myös lintudirektiivin (direktiivi 2009/147/EY) mukaisesti osoitetut erityiset suojelualueet.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Alueiden suojelu (Natura 2000 -verkosto)

  • Direktiivin liitteissä I ja II luetellaan luontotyypit ja lajit, joiden suojelu edellyttää erityisten suojelutoimien alueiden* osoittamista. Osa niistä on määritelty ensisijaisesti suojeltaviksi luontotyypeiksi tai lajeiksi, jotka ovat uhanalaisia ja joihin sovelletaan erityissääntöjä.
  • Liitteessä III luetellaan valintaperusteet yhteisön tärkeinä pitämiksi alueiksi soveltuville alueille ja erityisten suojelutoimien alueille.
  • Alueiden osoittamismenettelyssä on kolme vaihetta:
    • 1.

      Jokainen EU-maa laatii liitteissä vahvistettujen perusteiden avulla luettelon alueista, joilla on suojeltavia luontotyyppejä ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja.

    • 2.
      Euroopan komissio laatii kansallisten luetteloiden pohjalta ja yhteisymmärryksessä EU-maiden kanssa luettelon yhteisön tärkeinä pitämistä alueista jokaiselle EU:n yhdeksästä luonnonmaantieteellisestä alueesta:
    • 3.

      Kun alue on valittu yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi, kyseisen EU-maan on osoitettava se erityisten suojelutoimien alueeksi kuuden vuoden kuluessa.

Neuvottelumenettely

  • Jos komissio katsoo, että EU-maan luettelosta puuttuu alue, jolla esiintyy jokin ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi tai laji, se voi käynnistää neuvottelumenettelyn kyseisen maan kanssa. Jos neuvotteluissa ei päästä yhteisymmärrykseen, komissio voi antaa neuvostolle ehdotuksen alueen valitsemisesta yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi.

Suojelutavoitteet ja -toimenpiteet

  • Kun erityisten suojelutoimien alueet on osoitettu, EU-maiden on otettava käyttöön asianmukaiset suojelutavoitteet ja -toimenpiteet. Niiden on kaikin mahdollisin tavoin pyrittävä
    • varmistamaan luontotyyppien suojelu kyseisillä alueilla
    • estämään luontotyyppien heikentyminen ja lajeja koskevat häiriöt.
  • EU-maiden on myös
    • edistettävä sellaisten maiseman piirteiden huomioon ottamista, jotka ovat olennaisia luonnonvaraisten lajien muutolle, maantieteelliselle leviämiselle ja geneettiselle vaihdannalle
    • seurattava luontotyyppien ja lajien suojelun tasoa.

Suunnitelmien ja hankkeiden arviointi

  • Kaikki suunnitelmat tai hankkeet, jotka saattavat vaikuttaa johonkin Natura 2000 -alueeseen merkittävästi, olisi arvioitava asianmukaisesti. EU-maiden on annettava hyväksyntänsä suunnitelmalle tai hankkeelle vasta varmistuttuaan siitä, että se ei vaikuta merkittävästi suojeltujen alueiden koskemattomuuteen.
  • Jos vaihtoehtoja ei ole, merkittävää haittaa aiheuttava hanke voidaan sallia erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä (sosiaaliset tai taloudelliset syyt). Tällöin EU-maiden on toteutettava korvaavia toimenpiteitä varmistaakseen, että Natura 2000 -verkoston yleinen kokonaisuus säilyy yhtenäisenä.

Lajien suojelu

EU-maiden on

  • otettava käyttöön erityisen uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja (liite IV) koskevat tiukat suojelujärjestelmät ja kiellettävä
    • kaikki näiden lajien yksilöitä koskeva tahallinen pyydystäminen tai tappaminen luonnossa
    • näiden lajien tahallinen häiritseminen erityisesti niiden lisääntymis-, jälkeläistenhoito-, talvehtimis- ja muuttoaikana
    • tahallinen munien hävittäminen tai ottaminen luonnosta
    • lisääntymis- tai levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen
  • kiellettävä valikoimattomien menetelmien käyttö tiettyjen eläin- ja kasvilajien (liite V) luonnosta ottamisessa, pyydystämisessä tai tappamisessa
  • otettava käyttöön liitteessä IV olevassa a alakohdassa lueteltujen eläinlajien tahatonta pyydystämistä ja tappamista koskeva tarkkailujärjestelmä
  • laadittava toteuttamistaan toimista kertomus komissiolle kuuden vuoden välein. Komissio laatii niiden pohjalta yhteenvetokertomuksen, joka kattaa koko EU:n.

MISTÄ ALKAEN DIREKTIIVIÄ SOVELLETAAN?

Sitä on sovellettu 10. kesäkuuta 1992 alkaen. EU-maiden oli saatettava se osaksi kansallista lainsäädäntöä 10. kesäkuuta 1994 mennessä.

TAUSTAA

Natura 2000 -verkosto kattaa lähes viidesosan EU:n maa-alueesta ja yli 250 000 km2 merialueita.

Ks. myös:

* KESKEISET TERMIT

Erityisten suojelutoimien alue: EU-maan osoittama yhteisön (eli EU:n) tärkeänä pitämä alue, jolla sovelletaan tarvittavia suojelutoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että niiden luontotyyppien ja/tai niiden lajien kantojen suojelussa, joille alue on osoitettu, voidaan säilyttää tai saavuttaa uudelleen suotuisa suojelun taso.

ASIAKIRJA

Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7–50)

Direktiiviin 92/43/ETY tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7–25)

Ks. Konsolidoitu toisinto.

Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille – Luonnon tila Euroopan unionissa – Lintu- ja luontotyyppidirektiivien kattamien luontotyyppien ja lajien suojelutasoa ja kehityssuuntia koskeva kertomus (2007–2012) luontotyyppidirektiivin 17 artiklan ja lintudirektiivin 12 artiklan mukaisesti (COM(2015) 219 final, 20.5.2015)

Viimeisin päivitys: 21.02.2017

Top