Jätteenpoltto

Euroopan unionissa (EU) on säädetty toimenpiteistä, joiden tavoitteena on ehkäistä tai rajoittaa jätteiden poltosta ja rinnakkaispoltosta aiheutuvaa ilman, vesien ja maaperän pilaantumista ja tästä ihmisten terveydelle aiheutuvia vaaroja. Tällaiset toimenpiteet edellyttävät muun muassa luvan myöntämistä poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksille sekä raja‑arvojen asettamista tietyille ilmaa ja vesiä pilaaville päästöille.

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/76/EY, annettu 4 päivänä joulukuuta 2000, jätteenpoltosta [Ks. muutossäädökset].

TIIVISTELMÄ

Vaarallisten ja tavanomaisten jätteiden poltto voi aiheuttaa ilmaa, vesiä ja maaperää pilaavia päästöjä, joilla on haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Näiden riskien vähentämiseksi Euroopan unioni (EU) määrää poltto-* ja rinnakkaispolttolaitoksia koskevat * tiukat toimintaedellytykset ja tekniset vaatimukset.

Laitokset

Käsillä olevaa direktiiviä sovelletaan kiinteiden tai nestemäisten jätteiden polttolaitosten lisäksi rinnakkaispolttolaitoksiin.

Direktiivin soveltamisalaan eivät kuulu koelaitokset, jotka on tarkoitettu polttoprosessin kehittämiseen ja joissa käsitellään jätettä alle 50 tonnia vuodessa, sekä laitokset, joissa käsitellään ainoastaan seuraavia jätteitä:

• maa- ja metsätalouden kasviperäinen jäte
• elintarviketeollisuuden kasviperäinen jäte, jos syntyvä lämpö hyödynnetään
• sellun ja paperin valmistuksen yhteydessä syntyvä määrätty kuituainetta sisältävä kasviperäinen jäte, jos rinnakkaispoltto tapahtuu tuotantopaikalla ja syntyvä lämpö hyödynnetään
• määrätty puujäte
• korkkijäte
• radioaktiivinen jäte
• eläinten ruhot
• offshorelaitoksilla tapahtuvasta öljyn ja kaasun hyödyntämisestä syntyvä jäte, joka poltetaan näillä laitoksilla.

Luvat

Kaikilla jätteitä polttavilla ja rinnakkaispolttavilla laitoksilla on oltava toiminnan harjoittamiseen tarvittava lupa. Luvan myöntää toimivaltainen viranomainen ellei käsillä olevassa direktiivissä säädetyistä edellytyksistä muuta johdu. Luvassa luetellaan ne jätteen luokat ja määrät, joiden käsittely on sallittu, ilmoitetaan laitoksen jätteenpolton tai rinnakkaispolton kokonaiskapasiteetti ja määrätään ilmaan ja veteen joutuvien epäpuhtauksien näytteenotto- ja mittausmenettelyt, joita laitoksessa on käytettävä.

Jätteen toimittaminen ja vastaanotto

Poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksen toiminnanharjoittaja toteuttaa tarvittavat jätteen toimittamiseen ja vastaanottoon liittyvät varotoimet, jotta ehkäistään ympäristölle aiheutuvat haitat ja ihmisille aiheutuva vaara tai vähennetään niitä.

Ennen vaarallisen jätteen hyväksymistä poltto- tai rinnakkaispolttolaitokseen toiminnanharjoittajalla on oltava hallussaan hallinnolliset tiedot tuotantoprosessista sekä tiedot jätteen fysikaalisesta ja kemiallisesta koostumuksesta ja sen vaarallisista ominaisuuksista.

Toimintaedellytykset

Jotta varmistettaisiin jätteiden täydellinen palaminen, kaikissa laitoksissa poltto- ja rinnakkaispolttoprosessista syntyvän kaasun lämpötila on nostettava vähintään kahdeksi sekunniksi 850 °C:een. Jos vaarallisen jätteen sisältämien halogenoitujen orgaanisten aineiden pitoisuus on enemmän kuin yksi prosentti kloorina ilmaistuna, lämpötila on nostettava vähintään kahdeksi sekunniksi 1 100 °C:een.

Polttoprosessin aikana syntyvä lämpö on hyödynnettävä niin hyvin kuin se on käytännössä mahdollista.

Ilmaan joutuvien päästöjen raja‑arvot

Direktiivin liitteessä V vahvistetaan ilmaan joutuvien päästöjen raja-arvot jätteen poltolle. Raja-arvot koskevat raskasmetalleja, dioksiineja ja furaaneja, hiilimonoksidia (CO), hiukkaspäästöjä, orgaanisen hiilen kokonaismäärää, vetykloridia (HCl), fluorivetyä (HF), rikkidioksidia (SO2) ja typen oksideja (NO ja NO2).

Ilmaan joutuvien päästöjen raja-arvot rinnakkaispoltolle on määritetty liitteessä II. Siinä annetaan niin ikään sementtiuuneja ja jätteen rinnakkaispolttoon käytettäviä polttolaitoksia koskevia erityissäännöksiä.

Savukaasujen puhdistuksesta syntyvät jätevedet

Poltto- ja rinnakkaispolttolaitoksilla on oltava savukaasujen puhdistuksesta syntyvän jäteveden päästämiseen lupa, jossa taataan, että liitteessä IV vahvistettujen päästöjen raja‑arvoja noudatetaan.

Polttojäte

Poltto- tai rinnakkaispolttoprosessissa syntyvän jätteen määrä minimoidaan, ja se kierrätetään, mikäli mahdollista. Kuivan polttojätteen kuljetuksessa on varotoimin estettävä jätteen joutuminen ympäristöön. Eri polttojätteiden fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien ja pilaamispotentiaalin selvittämiseksi on tehtävä tarvittavat tutkimukset.

Valvonta ja seuranta

Direktiivissä velvoitetaan ottamaan käyttöön mittausmenettelyt, joilla prosessin toimintaan liittyviä parametreja ja päästöjä voidaan seurata. Ilmaan ja vesiin joutuvien päästöjen jatkuvat tai määräaikaismittaukset tehdään direktiivin 11 artiklan ja liitteen III mukaisesti.

Tiedonsaanti ja yleisön osallistuminen

Uusien laitosten lupahakemusten on oltava yleisön saatavilla, jotta se voi esittää niistä huomautuksia, ennen kuin toimivaltainen viranomainen tekee asiassa päätöksen.

Niiden laitosten, joiden nimelliskapasiteetti on vähintään kaksi tonnia tunnissa, on esitettävä toimivaltaiselle viranomaiselle ja asetettava yleisön saataville vuosittain kertomus, joka koskee laitoksen toimintaa ja seurantaa. Toimivaltaisen viranomaisen on laadittava luettelo niistä laitoksista, joiden nimelliskapasiteetti on alle kaksi tonnia tunnissa, ja luettelo on annettava yleisön saataville.

Täytäntöönpanoa koskevat kertomukset

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 31. joulukuuta 2008 mennessä kertomuksen direktiivin täytäntöönpanosta, päästöjenvalvontatekniikan kehityksestä sekä jätehuollosta saaduista kokemuksista. Kertomus on sisällytetty tiedonantoon KOM(2007) 843 lopullinen.

Direktiivin täytäntöönpanosta annetaan myös muita kertomuksia.

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on määriteltävä seuraamukset direktiivin säännösten rikkomisesta.

Tausta

Käsillä olevan direktiivin tavoitteena on sisällyttää voimassa olevaan lainsäädäntöön polttoprosessin päästöjenvalvontatekniikassa tapahtunut kehitys ja varmistaa, että yhteisö noudattaa ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä tekemiään kansainvälisiä sitoumuksia, erityisesti niitä, jotka koskevat jätteenpoltosta syntyvien dioksiini- ja elohopea- ja hiukkaspäästöjen raja‑arvojen vahvistamista. Direktiivin perustana on yhtenäinen lähestymistapa: ilmakehään joutuvien päästöjen ajantasaistettujen raja‑arvojen lisäksi siinä esitetään veteen joutuvien päästöjen raja‑arvot.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010 , teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) [EUVL L 334, 17.12.2010].

Komission päätös 2006/329/EY, tehty 20 päivänä helmikuuta 2006, jätteenpoltosta annetun direktiivin 2000/76/EY täytäntöönpanoa koskevien tietojen antamiseen käytettävästä kyselylomakkeesta [EUVL L 121, 6.5.2006].

See also

• Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistäminen: IPPC-direktiivi
• Jätepuitedirektiivi

Viimeisin päivitys 27.10.2011