Suuntaviivat horisontaalisten sulautumien arvioinnista

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Suuntaviivat horisontaalisten sulautumien arvioinnista yrityskeskittymien valvonnasta annetun EU:n asetuksen nojalla

SUUNTAVIIVOJEN TARKOITUS

• Niissä annetaan ohjeita asetuksen (EY) N:o 139/2004 (sulautuma-asetus) 2 artiklan soveltamisalaan kuuluvien sulautumien todennäköisten vaikutusten arvioita koskevaan Euroopan komission lähestymistapaan, kun kyseessä ovat yritykset, jotka ovat todellisia tai mahdollisia kilpailijoita samoilla merkityksellisillä markkinoilla (horisontaaliset sulautumat).
• Komissio voi tuoda uudelleentarkastelun perusteella esiin kilpailuongelmia, mikäli sulautumat todennäköisesti vievät kuluttajilta tehokkaan kilpailun hyödyt (esimerkiksi alhaisemmat hinnat, laajempi tuote- ja palveluvalikoima tai innovaatiot).

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

• Komissio selvittää suuntaviivoissa, milloin se voi tuoda esiin kilpailuongelmia, ja ilmoittaa myös, milloin se ei todennäköisesti puutu asiaan.
• Komissio voi tuoda esiin kilpailuongelmia, jos sulautumat ja yritysostot lisäävät asianomaisten yritysten markkinavoimaa siinä määrin, että niillä on todennäköisesti merkittäviä kielteisiä vaikutuksia kuluttajille, erityisesti määräävän aseman* luomisen tai vahvistamisen vuoksi. Näin voi olla, jos sulautuma poistaa kilpailijan markkinoilta tai tekee markkinoilla olevien yritysten välisten toimintojen yhteensovittamisesta todennäköisempää.

Markkinaosuus ja keskittymistasot

• Komission toteuttama sulautuman arviointi käsittää tavallisesti
  • merkityksellisten tuotemarkkinoiden ja maantieteellisten markkinoiden määrittelyn
  • sulautuman kilpailuvaikutusten arvioinnin.
• Komissio määrittelee merkitykselliset markkinat vuonna 1997 antamansa tiedonannon perusteella. Markkinoiden määrittelyn päätarkoituksena on tunnistaa järjestelmällisesti sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen kohtaamat kilpailupaineet.
• Komissio ei yleensä puutu asiaan, jos sulautumisen seurauksena markkinoiden keskittymistasot eivät ylitä tiettyjä määriteltyjä tasoja, jotka on mitattu yritysten prosentuaalisella markkinaosuudella tai Herfindahl-Hirschman-indeksillä (HHI)*.

Horisontaalisten sulautumien mahdolliset kilpailunvastaiset vaikutukset

• Pääasiassa on kaksi tapaa, joilla horisontaaliset sulautumat voivat olennaisesti estää tehokasta kilpailua, erityisesti luomalla määräävän aseman tai vahvistamalla sellaista:
  • poistamalla merkittävän kilpailupaineen yhdeltä tai useammalta yritykseltä, jotka saisivat tämän seurauksena enemmän markkinavoimaa ilman toimintojen yhteensovittamista (ns. yhteensovittamattomat vaikutukset)
  • muuttamalla kilpailun luonnetta siten, että yritykset, jotka aikaisemmin eivät sovittaneet toimintojaan yhteen, harjoittavat paljon todennäköisemmin yhteensovittamista ja korottavat hintoja tai muilla tavoin vahingoittavat tehokasta kilpailua. Sulautuman johdosta toimintojen yhteensovittaminen voi olla helpompaa, kestävämpää tai tehokkaampaa myös niille yrityksille, jotka sovittivat toimintojaan yhteen jo ennen sulautumista (ns. yhteensovitetut vaikutukset).
• Komissio arvioi, johtavatko sulautuman aiheuttamat muutokset johonkin näistä vaikutuksista. Molemmat edellä mainitut tavat voivat olla merkityksellisiä arvioitaessa tiettyä toimenpidettä.

Komissio ottaa huomioon myös seuraavat seikat:

• tasapainottava asiakkaiden neuvotteluvoima* – yritykseen ei kohdistu kilpailupainetta ainoastaan kilpailijoiden vaan myös asiakkaiden taholta. Edes yritykset, joiden markkinaosuudet ovat erittäin suuret, eivät ehkä ole sulautuman jälkeen sellaisessa asemassa, että ne estäisivät olennaisesti tehokasta kilpailua, erityisesti toimimalla merkittävässä määrin asiakkaistaan riippumattomasti, jos asiakkailla on tasapainottavaa neuvotteluvoimaa.
• Markkinoille tulo – kun se on riittävän helppoa, sulautuma ei todennäköisesti luo merkittävää kilpailunvastaista riskiä. Sen vuoksi markkinoille tuloa koskeva analyysi on merkittävä osa kilpailuarviointia kokonaisuudessaan. Jotta markkinoille tuloa voitaisiin pitää riittävänä sulautuman osapuoliin kohdistuvana kilpailupaineena, on osoitettava, että markkinoille tulo on todennäköistä, oikea-aikaista ja riittävän laajaa ehkäisemään tai kumoamaan sulautuman mahdolliset kilpailunvastaiset vaikutukset.
• Tehokkuusedut – yritykset voivat väittää, että tehokkuusedut lieventävät todennäköistä kilpailuhaittaa. Tässä yhteydessä sulautuman osapuolten on pystyttävä osoittamaan, että tehokkuusedut liittyvät sulautumiin, hyödyttävät kuluttajia ja ovat todennettavissa.
• Failing firm defence -periaate – muutoin ongelmallista sulautumista voidaan kuitenkin pitää yhteismarkkinoille soveltuvana, jos yksi sulautuman osapuolista on maksukyvytön yritys. Perusvaatimuksena on, että sulautuman jälkeinen kilpailun väheneminen ei ole johtunut sulautumasta.

MISTÄ ALKAEN OHJEITA SOVELLETAAN?

Ohjeita on sovellettu 5. helmikuuta 2004 alkaen.

TAUSTAA

Lisätietoja:

• Sulautumat (Euroopan komissio).

KESKEISET TERMIT

ASIAKIRJA

Suuntaviivat horisontaalisten sulautumien arvioinnista yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen nojalla (EUVL C 31, 5.2.2004, s. 5–18)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta (EY:n sulautuma-asetus) (EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1–22)

Komission tiedonanto merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta (EYVL L 372, 9.12.1997, s. 5–13)

Viimeisin päivitys: 15.05.2020