Euron tiedotusstrategia: EMU:n täytäntöönpanon viimeiset vaiheet

Euroopan komissio saattaa ajan tasalle euroa koskevan tiedotuskampanjan painopisteet ja strategian sekä osoittaa, että komissio on sitoutunut tähän asiaan.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 2 päivänä helmikuuta 2000, Tiedotusstrategia EMUn toteuttamisen loppuvaiheessa [KOM(2000) 57 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Yksitoista jäsenvaltiota teki eurosta virallisen rahansa Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen sisältyvän suunnitelman mukaisesti 1. tammikuuta 1999. Siirtymäkausi, jonka kuluessa euroa käytetään vain tilirahana, päättyy keskiyöllä 31. joulukuuta 2001. Sen jälkeen pankit laskevat liikkeeseen ainoastaan euroseteleitä ja -kolikoita. Jäsenvaltiot tekevät parhaansa varmistaakseen, että suurin osa käteismaksuista suoritetaan euroilla 1. tammikuuta alkavan kahden viikon jakson loppuun mennessä. Tavoitteena on lyhyt rinnakkaiskäyttövaihe: kansalliset setelit ja kolikot pyritään poistamaan käytöstä vuoden 2002 maaliskuun alkuun mennessä.

Komissio on toteuttanut hyvin aktiivista tiedotuskampanjaa vuodesta 1995 lähtien. Vuonna 1998 komissio korosti sitoutumistaan tiedotuskampanjaan antamalla euron tiedotusstrategiaa koskevan tiedonannon. Kampanjalle varattiin huomattava määräraha Prince-ohjelmasta (Euroopan kansalaisten tiedotusohjelma). Parlamentti on johdonmukaisesti tukenut komission työtä.

Komissio on pitänyt yhteistyötä kerrannaisvaikutuksia aikaansaavien organisaatioiden kanssa hyvin tärkeänä ja tähdentänyt samalla jäsenvaltioille näiden itse järjestämien tiedotuskampanjoiden tärkeyttä. Useissa jäsenvaltioissa onkin perustettu ilmaisia puhelinneuvontapalveluita, laadittu esittelysivustoja Internetiin sekä järjestetty erilaisia näyttelyitä. Kaikilla näillä toimilla on pyritty parantamaan eri kohderyhmien tietoja eurosta.

Myös yksityisen sektorin tiedontarjoajat ovat osoittautuneet hyvin motivoituneiksi pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) neuvontatyössä.

Euroa käyttöön otettaessa huomattiin, että kansalaiset eivät olleet pystyneet omaksumaan kaikkia annettuja tietoja. Vain pieni osa yrityksistä oli jo siirtynyt käyttämään euroa kirjanpidossaan, eikä suurin osa pk-yrityksistä ollut vielä ryhtynyt euron käytön edellyttämiin toimenpiteisiin. Sen sijaan hintojen kaksoismerkintä oli yleistä vähittäiskaupassa ja palveluissa.

PAINOPISTEET

Komissio päätti edellä luetelluista syistä muuttaa vuosille 2000 ja 2001 suunnittelemansa politiikan painopistettä.

Komissio ja jäsenvaltioiden tiedotusvastaavat määrittelivät seuraavat periaatteet tiedotuskampanjan onnistumisen varmistamiseksi:

• Selkeästi määritellyt ja kullekin kohderyhmälle kohdennetut tavoitteet.
• Toissijaisuusperiaatteen noudattaminen ja jäsenvaltioiden toimien edistäminen.
• Toissijaisuusperiaatteen noudattaminen tarkoittaa läheisyyttä. Alueellisten ja paikallisten viranomaisten antamia tietoja pidetään uskottavampina kuin kaukana sijaitsevista toimielimistä saatuja tietoja. Läheisyys edellyttää kuitenkin tiedottamisesta huolehtivaa henkilöstöä.
• Kaikkien kansallisten ja Euroopan unionin tason toimijoiden (Euroopan keskuspankin, alueiden komitean ja talous- ja sosiaalikomitean) tiivis yhteistyö, joka edellyttää myös tehokasta koordinointia.
• Joustavuus, jota tiedotuskampanjan tulosten arviointi ja tarpeen vaatiessa myös menettelytapojen kyseenalaistaminen edellyttävät.

KOHDERYHMÄT

Kaikkien euroalueen yritysten on käytettävä liiketoiminnassaan euroa vuoden 2002 tammikuun 1. päivästä lähtien. Selvitysten mukaan suurin osa yrityksistä ei vielä tuolloin ollut laatinut yksityiskohtaista strategiaa euroon siirtymiseksi. Vaarana oli, että tuhannet yritykset yrittäisivät lykätä euron käyttöönoton viime hetkeen, mikä aiheuttaisi sekaannusta kuluttajille ja häiritsisi koko euroalueen taloutta.

Tavoitteena oli saada yritykset vakuuttuneiksi siitä, että niiden on laadittava suunnitelma ja aikataulu euroon siirtymistä varten ja varattava riittävät henkilöstöresurssit ja määrärahat suunnitelman toteuttamiseksi.

Joidenkin yritysryhmien, kuten pienyritysten ja vähittäiskauppiaiden, turistikohteissa ja syrjäisillä alueilla toimivien yritysten sekä euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden yritysten, toimia oli seurattava erityisen tarkasti.

Paikalliset ja alueelliset viranomaiset saattoivat hyödyntää yrityksiä lähellä olevia tiedotuskanavia, kuten konsultteja, tilitoimistoja ja pk-yritysten kanssa yhteistyötä tekeviä suuryrityksiä.

Vuonna 2000 toteutettiin intensiivinen tiedotuskampanja, jota tarkistettiin vuonna 2001.

Suuri yleisö

Myös suuren yleisön oli valmistauduttava euroon siirtymiseen. Kansalaisten oli tunnistettava kolikot ja setelit sekä totuttauduttava euroina ilmaistuihin hintoihin ja arvoihin.

Tutkimukset osoittivat, että kansalaiset olivat jo unohtaneet osan edellisten tiedotuskampanjoiden yhteydessä saamistaan tiedoista. Siksi näytti tarpeelliselta

• muistuttaa kuluttajille, miksi Euroopan unioni on valinnut euron
• vakuuttaa kuluttajille, että vanhat setelit säilyttävät arvonsa vielä rinnakkaiskäytön päätyttyä
• jatkaa ja seurata aloitteiden, kuten Maksut euroina hyväksytään -tunnuksen, käyttöä
• perustaa ja vahvistaa paikallisia euron seurantapisteitä.

Suurelle yleisölle tiedottamista oli jatkettava vuonna 2000 ja korostettava euroon siirtymiseen liittyviä etuja talouselämässä ja arkielämässä. Tiedotuskampanjaa oli kuitenkin vielä tehostettava vuonna 2001, jotta yleisö olisi valmis euron käyttöönottoon.

Erityisapua tarvitsevat ryhmät

Tiedotusstrategiaa oli mukautettava sellaisten erityisryhmien tarpeisiin, jotka eivät pysty seuraamaan perinteisiä tietovirtoja. Tällaisia ovat esimerkiksi

• henkilöt, jotka kärsivät taloudellisesta ja sosiaalisesta syrjäytymisestä
• henkilöt, jotka ovat sosiaalisesti eristyneitä
• henkilöt, jotka kärsivät fyysisistä vammoista (sokeat ja heikkonäköiset, kuurot ja huonokuuloiset) ja psyykkisistä vammoista
• henkilöt, jotka ovat lukutaidottomia.

Näille ryhmille kohdistettiin sama viesti kuin suurelle yleisölle, mutta viestin muoto mukautettiin niiden erityistarpeisiin.

Vuonna 1999 aloitettuja toimia jatkettiin vuonna 2000, ja kampanja huipentui vuonna 2001.

Koululaiset

Euro on ollut mukana koulujen opetussuunnitelmissa syyskuussa 1999 alkaneesta lukuvuodesta lähtien. Koululaiset ovat hyvin tärkeä kohderyhmä, sillä heidän välityksellään tieto leviää myös muualle. Nuoret voivat välittää tietoja ympäristöönsä (vanhemmille, vanhuksille jne.). Vuonna 2000 alkava lukuvuosi oli viimeinen mahdollisuus käynnistää uusia aloitteita.

Euroalueen ulkopuolelle toistaiseksi jäävät jäsenvaltiot ja yhteisön ulkopuoliset maat

Euroalueen ulkopuolelle toistaiseksi jäävät jäsenvaltiot, joissa euroa ei ole vielä otettu käyttöön (Tanska (es de en fr), Yhdistynyt kuningaskunta (es de en fr) ja Ruotsi (es de en fr)), ovat yksi kohderyhmä, sillä niiden suhteet euroalueeseen kuuluviin jäsenvaltioihin ovat hyvin tiiviit.

Kaupankäynti ja taloussuhteet sekä euron asema tärkeänä valuuttana rahoitusmarkkinoilla ovat syitä, joiden vuoksi eurosta tiedottamista on jatkettava ja tehostettava yhteisön ulkopuolisissa maissa.

EDISTYKSEN ARVIOIMINEN

Komissio suosittelee sellaisten indikaattorien määrittelemistä ja tavoitearvojen asettamista, jotka auttavat jäsenvaltioita mittaamaan tiedotustoimissaan saavuttamansa edistyksen. Julkishallinnon ja yksityisen sektorin toimijoiden käyttämien indikaattorien on oltava yhdenmukaiset.

ROOLIT JA VASTUUT TIEDOTUKSESSA

Euroopan parlamentilla on tärkeä osa määriteltäessä, arvioitaessa ja toimeenpantaessa euroa koskevaa tiedotusstrategiaa samoin kuin myönnettäessä rahoitusta.

Eurosta tiedottamisesta vastaavat toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ennen kaikkea jäsenvaltiot. Useimmissa niistä on jo laadittu tiedotusstrategia.

Komissio puolestaan jatkaa yrityksille, suurelle yleisölle, matkailijoille ja yhteisön ulkopuolisille maille suunnattuja tiedotustoimia ja huolehtii muiden toimijoiden välisestä koordinoinnista.

Euroopan keskuspankki (EKP) käynnisti vuonna 1999 laajan seteleitä koskevan Euro 2002 -tiedotuskampanjan, joka huipentui vuoden 2001 lopulla. Kampanja kohdistettiin suurelle yleisölle, liike-elämälle ja kerrannaisvaikutuksia aikaansaaville tahoille. Sen tavoitteena oli

• opastaa kansalaisia tunnistamaan aidot eurosetelit ja -kolikot sekä valmistella niiden käyttöönottoa
• opastaa kauppoja ja pankkeja havaitsemaan mahdolliset väärennökset.

See also

Lisätietoa saa seuraavilta Euroopan komission talouden ja rahoituksen pääosaston verkkosivulta:

• Euro (EN)

Viimeisin päivitys 13.10.2005