Help Print this page 
Title and reference
Euro ja kansainvälinen talous

Summaries of EU legislation: direct access to the main summaries page.
Languages and formats available
BG ES CS DA DE ET EL EN FR GA HR IT LV LT HU MT NL PL PT RO SK SL FI SV
HTML html ES html CS html DA html DE html EL html EN html FR html IT html HU html NL html PL html PT html RO html FI html SV
Multilingual display
Text

Euro ja kansainvälinen talous

Tällä asiakirjalla Euroopan komissio laatii alustavan arvion euron mahdollisista vaikutuksista kansainvälisen talouden kehitykseen ja erityisesti kansainväliseen valuuttajärjestelmään.

ASIAKIRJA

Komission valmisteluasiakirja, laadittu 23 päivänä huhtikuuta 1997 talous- ja rahaliiton ulkoisista näkökohdista [SEC(97) 699 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Euroalueen taloudellisen merkityksen vuoksi yhtenäisvaluutan käyttöönotolla on laajat seuraukset sekä niille jäsenvaltioille, jotka eivät osallistu euroalueeseen, että kolmansille maille. Euroon liittyvistä ulkoisista näkökohdista keskustellaan yhä enemmän kansainvälisillä foorumeilla, kuten Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD) sekä Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF).

Jos oletetaan, että kaikki 15 jäsenvaltiota osallistuvat tulevaisuudessa euroalueeseen, talous- ja rahaliitto (EMU) kehittyy seuraavasti:

  • Sen taloudellinen ja kaupallinen ulottuvuus on vastaava kuin Yhdysvalloilla ja suurempi kuin Japanilla.
  • Jos jäsenvaltioiden välistä kauppaa ei oteta huomioon, euroalueen avautumisaste on 10,2 prosenttia, eli vastaava kuin Yhdysvalloilla ja Japanilla.
  • Jäsenvaltioiden taloudellisten suhdannevaihteluiden ajoittuminen yhä useammin samaan ajankohtaan tehokkaamman talouspolitiikan yhteensovittamisen ansiosta lisää euroalueen talouskehityksen kansainvälistä merkitystä.
  • Koska eurooppalaisten valuuttojen väliset jännitteet (jotka saattoivat johtua unionin ulkopuolella puhjenneista kriiseistä) häviävät, euroalueen talouskasvu ei ole niin altista valuuttakurssivaihteluille.

EMUn toteutumisen myötä Euroopan rahoitusmarkkinat yhdentyvät kokonaisuudessaan:

  • Kehitetään tehokas rajatylittävä maksujärjestelmä (TARGET), joka yhdistää rahoituskeskukset toisiinsa.
  • Yhdenmukaistetaan rahoitusvälineet ja siirrytään kohti tehokkaimpia rahoitusmuotoja.
  • Yhdentyneet valuuttamarkkinat lisäävät pankkien ja rahoitusvälittäjien keskinäistä kilpailua.
  • Osallistujavaltioiden välinen valuuttakurssiriski poistuu.

Markkinoiden avautumisesta huolimatta on yhä odotettavissa, että jotkin rahoitusmarkkinoiden kansalliset piirteet säilyvät.

EMUn ulottuvuus, vakaa valuutta ja sen perustana olevat laajat rahoitusmarkkinat edistävät euron kansainvälistä käyttöä.

Euroa tulisi yleisesti käyttää laskutusvaluuttana kaupankäynnissä, johon Euroopan unioni osallistuu suoraan, mutta jossain määrin myös liiketoiminnassa, jossa Euroopan unionin jäsenvaltiot eivät ole mukana.

Euroopan keskuspankin (EKP) riippumattomuuden ja sen vakauteen tähtäävän talouspolitiikan vuoksi euron tulisi olla merkittävä varantovaluutta ja keskeinen valuutta kansainvälisissä sijoitussalkuissa. Vaikka nämä samat tekijät lisäisivätkin euron houkuttelevuutta yksityisten sijoittajien kannalta, on vaikeampi ennakoida, kuinka merkittävä osuus eurolla on yksityisissä sijoitussalkuissa.

Euron muuttuminen merkittäväksi kansainväliseksi valuutaksi toteutuu asteittain. Se ilmenee aluksi niiden valtioiden kohdalla, joilla on tiiviit taloussuhteet Euroopan unionin kanssa.

Euron kansainvälisen käytön myötä EKP:n toimenpiteiden vaikutukset muuttuvat kansainvälisiksi. Aluksi se kuitenkin vaikeuttaa rahapolitiikan harjoittamista, sillä ulkoisten toimijoiden päätökset vaikuttavat rahan määrään.

Euroon siirtyminen saattaa aiheuttaa epävakautta euron ja muiden tärkeiden valuuttojen välisissä valuuttakursseissa eri syistä:

  • Käsitys EKP:n rahapolitiikan tulevasta suunnasta: keskeinen asema Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKPJ), riippumattomuus sääntelyasioissa ja lakisääteinen tavoite hintavakauteen pyrkimisestä vakiinnuttavat todennäköisesti sen uskottavuuden välittömästi.
  • Keskuspankkien mahdollinen dollariylijäämävaranto: koska keskuspankit ymmärtävät täysin toimenpiteidensä mahdollisen vaikutuksen valuuttamarkkinoihin, on odotettavissa, että mahdolliset toimet dollariylijäämän vähentämiseksi toteutetaan vähitellen ja tiiviissä yhteistyössä.
  • Yksityisten sijoitussalkkujen uudelleenjako euron käyttöönoton jälkeen on monimutkainen kysymys: koska niihin kuitenkin kohdistuu erisuuntaisia vaikutuksia, nettovaikutukset tasapainottavat toisiaan yleisesti.

Pitkällä aikavälillä valuuttakurssit määräytyvät pääasiassa talouden perustekijöiden mukaisesti (muun muassa kasvu, inflaatio, tuottavuus, julkisen talouden rahoitusasema, vaihtotaseet). Näihin tekijöihin vaikuttaa unionin talouspolitiikan lisäksi sen kauppakumppaneiden talouspolitiikka.

Perustamissopimuksessa määriteltyjen talouspoliittisten puitteiden avulla olisi voitava varmistaa joustava rahatalous samalla kun valuuttakurssi pidetään tarkoituksenmukaisella tasolla. Euroopan unionin talouspolitiikka muodostaa näin ollen pätevän vertailukohdan kansainvälisissä taloudellisissa kysymyksissä.

EMUn toteuttaminen on omiaan kehittämään merkittävällä tavalla kansainvälistä valuuttajärjestelmää etenkin tekemällä siitä tasapainoisemman: makrotalouden yhteensovittamisella mahdollisesti saavutetut hyödyt jakautuvat yhdenmukaisemmin eri osapuolten kesken.

EMU vaikuttaa myös kansainvälisten toimielinten, kuten IMF:n, toimintaan (esimerkiksi talouskehityksen seuranta): on tarkasteltava kysymyksiä, jotka liittyvät unionin edustukseen näissä elimissä ja varmistettava nykyisten käytäntöjen yhteensopivuus perustamissopimuksen määräysten kanssa.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto "Euroalue maailmantaloudessa - kolme ensimmäistä vuotta" [KOM(2002) 332 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

Tässä tiedonannossa luodaan yleiskatsaus talous- ja rahaliiton (EMU) kolmeen ensimmäiseen vuoteen sekä euroalueeseen kansainvälisessä taloudellisessa ympäristössä.

Viimeisin päivitys 23.06.2006

Top