Lentoturvallisuus: Euroopan lentoturvallisuusvirasto

Komission tavoitteena on parantaa ja yhtenäistää siviili-ilmailun turvallisuuden tasoa Euroopassa ja edistää yhteisen eurooppalaisen ilmatilan luomista. Komissio ajaa Euroopan lentoturvallisuusviraston toimivallan laajentamista ja painottaa tarvetta yhdenmukaistaa lentoturvallisuutta koskevia säädöksiä.

SÄÄDÖS

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1592/2002, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2002, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta [EUVL L 240, 7.9.2002]. [Muutossäädökset]

TIIVISTELMÄ

Yhä useammat matkustajat ovat huolissaan lentoturvallisuudesta. Sen vuoksi on tarpeen kehittää lentokonemalleja, joilla voidaan paremmin suojella matkustajien turvallisuutta ja terveyttä.

Chicagossa allekirjoitetussa kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksessa (1944), jonka osapuolia kaikki jäsenvaltiot ovat, on jo määrätty vähimmäisstandardeista siviili-ilmailun turvallisuuden ja ympäristön suojelun varmistamiseksi.

Siviili-ilmailua koskevista säännöistä annettua asetusta sovelletaan kaikkiin siviili-ilmailun aloihin. Puolustuslaitoksen, tullin tai poliisin käytössä olevat ilma-alukset ja niiden toimintaan kuuluva henkilöstö ja organisaatiot on jätetty asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

Perusperiaatteet

Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) tehtävänä on edistää teknisten vaatimusten yhdenmukaistamista ja ennen kaikkea varmistaa niiden yhdenmukainen soveltaminen. Ei ole harvinaista, että valmistaja joutuu vielä nykyisin valmistamaan samasta lentokonetyypistä tai laitteesta eri versiot jokaista maata varten, jossa konetta tai laitetta aiotaan käyttää.

Yhdenmukaistaminen helpottaa samalla myös Euroopan lentokoneteollisuuden toimintaa, kun yksi todistus riittää pääsyyn koko Euroopan laajuisille markkinoille.

Jäsenvaltiot voivat poikkeusolosuhteissa ja asianmukaisen yhteisön valvonnan alaisina toteuttaa toimia, jotka liittyvät seuraaviin tilanteisiin:

• tuotteeseen, henkilöön tai organisaatioon liittyvä turvallisuusongelma
• odottamattomat ja kiireellisiä toimia edellyttävät olosuhteet tai toimintatarpeet (rajallinen kesto)
• tilanne, jossa vastaava turvallisuuden taso voidaan saavuttaa muilla kuin asetuksessa säädetyillä keinoilla.

Asetuksen soveltamisalalta kerätyt tiedot käsitellään luottamuksellisesti, siten kuin on säädetty yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä annetussa direktiivissä 95/46/EY. Tiedot ovat kuitenkin kaikkien kansallisten siviili-ilmailuviranomaisten ja onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnasta vastaavien yksiköiden käytettävissä. Lentoturvallisuusvirasto julkaisee vuosittain turvallisuutta koskevan katsauksen, jotta yleisö saa tietoja yleisestä turvallisuustasosta.

Euroopan lentoturvallisuusvirasto

Viraston tavoitteena on:

• avustaa yhteisön lainsäätäjää sellaisten yhteisten vaatimusten laatimisessa, joiden avulla voidaan taata korkein mahdollinen turvallisuuden ja ympäristön suojelun taso
• valvoa vaatimusten yhdenmukaista soveltamista Euroopassa sekä tarvittavien turvatoimien toteuttamista
• edistää vaatimusten käyttöönottoa kaikkialla maailmassa.

Virasto voi toteuttaa tietynlaisia toimia. Se voi:

• tehdä yksittäisiä sitovia päätöksiä myöntäessään tyyppihyväksyntätodistuksia ja toteuttaessaan tarkastuksia ja tutkintatoimia.
• laatia ei-sitovia asiakirjoja, joissa määritellään hyväksyttävät menetelmät vaatimusten täyttämiseksi (esimerkiksi lentokelpoisuusmääräykset), ja ohjeaineistoa (jota käytetään hyväksyntämenettelyissä) sekä antaa komissiolle lausuntoja keskeisistä vaatimuksista ja annettavista täytäntöönpanosäännöistä.

Viraston rakenne

Virasto on yhteisön elin, ja sillä on oikeushenkilöllisyys. Virasto voi perustaa omia paikallistoimistoja jäsenvaltioihin, jos nämä siihen suostuvat. Virastoa edustaa sen pääjohtaja.

Viraston henkilöstö muodostuu pienehköstä määrästä komission tai jäsenvaltioiden virkamiehiä, jotka on määrätty tai tilapäisesti siirretty suorittamaan viraston hallintotehtäviä, sekä muista työntekijöistä, jotka virasto ottaa palvelukseensa tarkasti rajoitetuksi ajanjaksoksi viraston tarpeiden mukaan.

Kaikki komissiolle annettavat valmisteilla olevia toimia koskevat lausunnot on laadittava kaikilla yhteisön virallisilla kielillä. Virastolle osoitetut hyväksyntäpyynnöt voidaan puolestaan esittää yhdellä yhteisön virallisella kielellä, ja virasto vastaa niihin samalla kielellä.

Viraston hallintoneuvostolla on valvontatehtävä, jota se harjoittaa nimittämällä pääjohtajan, hyväksymällä vuosikertomuksen ja toimintaohjelman (komission hyväksynnän jälkeen) ja tekemällä talousarvioon liittyviä päätöksiä. Se hyväksyy viraston toimintamenettelyt, kuten suuntaviivat, jotka komissio vahvistaa ja joiden mukaisesti hyväksyntätehtäviä siirretään päteville yksiköille.

Hallintoneuvosto koostuu yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta ja yhdestä komission edustajasta. Hallintoneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Toimikausi on kolme vuotta, ja se voidaan uusia.

Vain pääjohtajalla on valtuudet toteuttaa toimia turvallisuuden ja ympäristön suojelun alalla ja päättää tarkastus- ja tutkintatoimista. Hän johtaa virastoa ja vastaa talousarvion ja toimintaohjelman laatimisesta ja toteuttamisesta sekä kaikista henkilöstökysymyksistä.

Viraston yksittäisten päätösten tutkimista varten perustetaan valituslautakuntia. Valituslautakuntien ja viraston tehtävät on erotettu selkeästi toisistaan. Valituslautakuntien jäsenet ovat riippumattomia.

Päätöksiä, joihin voidaan hakea muutosta, ovat:

• tyyppihyväksyntätodistukset
• tutkinnan yhteydessä tehdyt päätökset
• maksuihin liittyvät päätökset.

Muutoksenhaulla on soveltamista lykkäävä vaikutus vain, jos virasto niin päättää. Muutosta voidaan hakea vain lopullisiin päätöksiin.

Kuka tahansa voi hakea muutosta päätökseen, joka on osoitettu hänelle tai joka koskee häntä suoraan ja henkilökohtaisesti.

Valituslautakunta voi päättää tutkimuksen joko tekemällä päätöksen tai siirtämällä asian viraston toimivaltaisen yksikön hoidettavaksi, jolloin valituslautakunnan tekemä päätös on mainittua yksikköä sitova. Valituslautakuntien tekemiin päätöksiin voidaan, kuten yhteisön antamiin säädöksiin yleensäkin, hakea muutosta yhteisöjen tuomioistuimessa EY:n perustamissopimuksen 230 artiklan nojalla.

Jäsenvaltiot voivat hakea muutosta tyyppihyväksyntään ja tarkastuksiin liittyviin viraston päätöksiin.

Työskentelytavat

Hallintoneuvosto vahvistaa selkeät menettelyt, joita noudatetaan annettaessa lausuntoja ja ohjeaineistoa sekä määritettäessä menetelmiä, joilla vaatimukset voidaan hyväksyttävästi täyttää. Menettelyissä käytetään apuna tarvittavaa asiantuntemusta, kuullaan laajalti kaikkia intressitahoja ja annetaan jokaiselle jäsenvaltiolle mahdollisuus osallistua laatimisprosessiin. Lisäksi vahvistetaan erityisiä menettelyjä, joiden mukaisesti virasto toimii välittömästi turvallisuusongelmien ilmetessä. Yksittäisten päätösten tekemisessä noudatetaan vastaavia selkeitä menettelyjä.

Virasto ja sen nimissä toimivat pätevät yksiköt voivat toteuttaa tutkintatoimia ja tarkastuksia, joita niille uskottujen tehtävien hoitaminen edellyttää.

Virasto tekee jäsenvaltioissa tarkastuksia valvoakseen asetuksen ja sen täytäntöönpanosääntöjen moitteetonta soveltamista kansallisella tasolla.

Virasto voi suorittaa tutkintatoimia todistusten myöntämistä ja turvallisuuden jatkuvaa seurantaa varten.

Rahoitusjärjestelyt

Viraston talousarvio rahoitetaan yhteisön maksamasta rahoitusosuudesta, maksuista, joita maksetaan viraston myöntämistä todistuksista, sekä julkaisuista ja viraston tarjoamasta koulutuksesta perittävistä maksuista.

Komission varainhoidon valvoja valvoo viraston varainhoitoa. Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuin tarkastaa viraston tilit ja julkaisee vuosittain kertomuksen viraston toiminnasta. Euroopan parlamentti myöntää viraston pääjohtajalle talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden neuvoston suosituksesta.

Hallintoneuvosto antaa - komission suostumuksen ja tilintarkastustuomioistuimen lausunnon saatuaan - viraston varainhoitoasetuksen, jossa säädetään erityisesti viraston talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa noudatettavasta menettelystä.

Virasto aloittaa toimintansa täysimääräisesti vasta 12 kuukauden kuluttua asetuksen voimaantulosta.

Vuonna 2004 viraston lopullinen toimipaikka sijoitettiin Kölniin, Saksaan.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 15 päivänä marraskuuta 2005, Euroopan lentoturvallisuusviraston tehtävien laajentamisesta: Suunnitelma vuoteen 2010 [KOM(2005) 578 lopullinen - Ei julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä].

Komission tiedonannossa, joka annettiin 15. marraskuuta 2005, suunnitellaan Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) tehtävien laajentamista. Kesällä 2005 tapahtuneiden onnettomuuksien takia komissio ehdottaa yhteisten säännösten ja samalla EASA:n toimivallan laajentamista, jotta lentoturvallisuutta koskevien säännösten soveltamista voitaisiin yhdenmukaistaa Euroopassa ja jotta voitaisiin yleisemminkin parantaa eurooppalaisen lentoliikenteen sääntelyn tehokkuutta. EASA valmistelee ja panee täytäntöön yhteiset säännöt sekä valvoo niiden soveltamista. Komission tavoitteena on, että virastosta tulee vuoteen 2010 mennessä eurooppalainen viranomainen, jolla on laajennetut valtuudet toimia kaikilla siviili-ilmailun turvallisuuteen liittyvillä osa-alueilla.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2320/2002, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä [EUVL L 355, 30.12.2002].

Komission asetus (EY) N:o 1701/2003, annettu 24 päivänä syyskuuta 2003, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1592/2002 6 artiklan muuttamisesta [EUVL L 243, 27.9.2003].

Komission asetus (EY) N:o 104/2004, annettu 22 päivänä tammikuuta 2004, Euroopan lentoturvallisuusviraston valituslautakunnan organisaatiota ja kokoonpanoa koskevista säännöistä [EUVL L 16, 23.1.2004].

Neuvoston päätös 2004/636/EY, tehty 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan yhteisön liittymistä Euroopan lennonvarmistusjärjestöön (Eurocontrol) koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta [EUVL L 304, 30.9.2004].

Viimeisin päivitys 28.08.2007