Euroopan unionin neuvoston työjärjestys

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Päätös 2009/937/EU neuvoston työjärjestyksen hyväksymisestä

TYÖJÄRJESTYKSEN TARKOITUS

• Työjärjestyksessä esitetään Euroopan unionin neuvoston (jäljempänä neuvosto) työskentelyä koskevat määräykset.
• Neuvosto voi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 240 artiklan 3 kohdan nojalla hyväksyä oman työjärjestyksensä.
• Liitettä III muutetaan vuosittain, viimeksi joulukuussa 2022, jotta voidaan ottaa huomioon muutokset Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden väestössä ja kunkin jäsenvaltion väkilukua koskevat tiedot neuvoston määräenemmistöpäätöksentekomenettelyn täytäntöönpanoa varten.
• Työjärjestystä on myös muutettu merkittävämmin kahdesti – vuonna 2014 (päätös 2014/692/EU, Euratom) määräenemmistöön perustuvien äänestysten osalta ja vuonna 2022 (päätös (EU) 2022/1242) jäsenvaltioiden hallitusten pysyvien edustajien komitean (Coreper) päätöksiin sovellettavan äänestyssäännön ja tavanomaisen kirjallisen menettelyn käytön osalta.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Neuvosto on EU:n elin, jossa EU:n jäsenvaltioiden edustajat kokoontuvat. Kutakin jäsenvaltiota edustaa yksi ministeritason edustaja, joka voi tehdä kyseisen maan hallitusta sitovia päätöksiä. Neuvosto toimii Euroopan parlamentin kanssa lainsäätäjänä. Se antaa säädöksiä noudattaen joko tavallista tai erityistä lainsäätämisjärjestystä. Neuvosto ja parlamentti käyttävät yhdessä budjettivaltaa. Lisäksi neuvostolla on poliittisia tehtäviä ja koordinointitehtäviä.

Neuvoston kokoonpanot

• Neuvosto kokoontuu 10:ssä eri kokoonpanossa käsiteltävänä olevasta asiasta riippuen.
• Kahta kokoonpanoa (yleisten asioiden neuvosto ja ulkoasiainneuvosto) lukuun ottamatta perussopimuksissa ei määritetä kunkin kokoonpanon tehtäviä, vaan käytäntö sanelee ne.
  • Yleisten asioiden neuvosto huolehtii neuvoston eri kokoonpanojen työskentelyn johdonmukaisuudesta. Se valmistelee Eurooppa-neuvoston kokoukset. Yleisten asioiden neuvostolla on yleinen koordinointitehtävä, ja se vastaa institutionaalisista, hallinnollisista ja horisontaalisista asioista, jotka vaikuttavat EU:n eri politiikanaloihin.
  • Ulkoasiainneuvosto vastaa EU:n ulkoisista toimista kokonaisuudessaan. Niitä ovat yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, yhteinen kauppapolitiikka, kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja

• Lukuun ottamatta ulkoasianneuvoston kokoonpanoa neuvoston puheenjohtajuudesta vastaa ennalta määrätty kolmen EU:n jäsenvaltion ryhmä 18 kuukauden ajan. Kukin ryhmän jäsen toimii ulkoasiainneuvoston kokoonpanoa lukuun ottamatta kaikkien neuvoston kokoonpanojen puheenjohtajana kuuden kuukauden ajan. Kolmen jäsenvaltion ryhmä laatii 18 kuukauden ajaksi neuvoston toimia koskevan ohjelmaluonnoksen, jonka yleisten asioiden neuvosto hyväksyy keskusteltuaan siitä julkisesti.
• Ulkoasiainneuvostolla on pysyvä puheenjohtaja: unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. Neuvoston puheenjohtajamaana toimiva EU:n jäsenvaltio voi toimia korkean edustajan sijaisena. Näin tapahtuu tavallisesti silloin, kun neuvosto kokoontuu keskustelemaan yhteisen kauppapolitiikan aiheista.
• Puheenjohtajavaltiolla on päävastuu Euroopan unionin neuvoston työskentelystä.

Pysyvien edustajien komitea (Coreper), muut komiteat ja työryhmät

• Neuvoston työtä tukee Coreper sekä yli 150 muuta komiteaa ja työryhmää, jotka toimivat neuvoston valmistelueliminä.
• Coreper huolehtii neuvoston kaikkien kokousten valmistelusta ja neuvoston sille antamien toimeksiantojen suorittamisesta. Coreper II muodostuu pysyvistä edustajista, kun taas Coreper I muodostuu pysyvien edustajien sijaisista.
• Coreper
  • varmistaa EU:n politiikkojen ja toimien johdonmukaisuuden ja laillisuus-, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattamisen sekä EU:n toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen toimivaltaa, menettelyjä, avoimuutta ja lainsäädännön valmistelun laatua koskevien sääntöjen noudattamisen
  • tutkii etukäteen kaikki neuvoston istunnon esityslistan kohdat ja on vastuussa kaikkien aiheiden valmistelun neuvostoa varten
  • pyrkii kunkin aiheen osalta pääsemään pysyvien edustajien tasolla sopimukseen, joka välitetään neuvostolle
  • voi perustaa komiteoita tai työryhmiä valmistelu- tai selvitystehtäviä varten
  • voi tehdä monia menettelyjä koskevia päätöksiä, kuten päätöksen neuvoston istunnon järjestämisestä muualla kuin Brysselissä tai Luxemburgissa, päätöksen kirjallisen menettelyn soveltamisesta jne.

Neuvoston toiminta

• Neuvoston kotipaikka on Brysselissä, mutta se kokoontuu Luxemburgissa huhti-, kesä- ja lokakuussa.
• Puheenjohtaja kutsuu neuvoston koolle joko omasta aloitteestaan, yhden neuvoston jäsenen tai Euroopan komission pyynnöstä. Puheenjohtaja laatii alustavan asialistan kutakin neuvoston istuntoa varten.
• Päätösvaltaisuus on varmistettava ennen äänestämistä. Edellytys täyttyy, jos suurin osa neuvoston jäsenistä on fyysisesti paikalla. Neuvosto äänestää puheenjohtajan aloitteesta. Lisäksi puheenjohtaja käynnistää äänestysmenettelyn neuvoston jäsenen tai komission aloitteesta edellyttäen, että suurin osa neuvoston jäsenistä puoltaa tätä.

Määräenemmistöllä tehtävät ratkaisut

Marraskuun 1. päivänä 2014 otettiin käyttöön uusi määräenemmistöpäätöksiä koskeva äänestysmenettely, kaksinkertainen enemmistö.

• Kun neuvosto äänestää komission tai unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksesta, määräenemmistö saavutetaan, jos kaksi ehtoa täyttyy:
  • 55 prosenttia neuvoston jäsenistä äänestää päätöksen puolesta – 15 jäsentä 27 jäsenestä (Yhdistyneen kuningaskunnan erottua EU:sta)
  • ehdotusta kannattavat neuvoston jäsenet edustavat vähintään 65 prosenttia EU:n väestöstä.
• Kun neuvosto ei tee ratkaisuaan komission tai korkean edustajan ehdotuksesta, päätös hyväksytään, jos
  • 72 prosenttia neuvoston jäsenistä äänestää sen puolesta ja
  • he edustavat vähintään 65:tä prosenttia EU:n väestöstä.

Kirjallinen äänestys (tavanomainen kirjallinen menettely)

• Kiireellisessä asiassa neuvoston säädökset voidaan hyväksyä kirjallisella äänestyksellä, jos neuvosto tai Coreper yksimielisesti päättää käyttää tätä menettelyä asianomaisen säädöksen hyväksymiseen tai kannan vahvistamiseen sovellettavan äänestysmenettelyn mukaisesti.
• Puheenjohtaja voi myös erityisissä tapauksissa ehdottaa tätä menettelyä. Tällöin kirjallinen äänestys on mahdollinen, jos kaikki neuvoston jäsenet hyväksyvät tämän menettelyn.

Neuvoston säädösten avoimuus ja julkaiseminen

• Säädöksiä koskevat käsittelyt ja äänestykset ovat julkisia.
• Kun neuvosto käsittelee muuta kuin lainsäädäntöä koskevaa ehdotusta EU:n jäsenvaltioita oikeudellisesti velvoittavien tai jäsenvaltioissa sovellettavien velvoittavien normien hyväksymisestä, yleisö voi seurata uusien merkittävien ehdotusten ensimmäistä käsittelyä neuvostossa.
• Neuvosto keskustelee julkisesti EU:n ja sen kansalaisten etuja koskevista merkittävistä kysymyksistä tehdyistä neuvoston tai Coreperin päätöksistä. Neuvosto järjestää myös useita periaatekeskusteluja.
• Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyt säädökset on julkaistava virallisessa lehdessä, kuten myös kaikkia EU:n jäsenvaltioita koskevat asetukset ja direktiivit, päätökset, joissa ei määritellä, kenelle ne on osoitettu, sekä EU:n tekemät kansainväliset sopimukset. Työjärjestyksen 17 artiklassa luetellaan muut virallisessa lehdessä julkaistavat säädökset, myös ne, joiden julkaisemisesta neuvosto tai Coreper päättää.

MISTÄ ALKAEN TYÖJÄRJESTYSTÄ SOVELLETAAN?

Sitä on sovellettu 1. joulukuuta 2009 alkaen.

TAUSTAA

Ks. lisätietoja:

• Mitä EU:n neuvosto tekee? (Euroopan unionin neuvosto)

ASIAKIRJAT

Neuvoston päätös 2009/937/EU, tehty 1 päivänä joulukuuta 2009, neuvoston työjärjestyksen hyväksymisestä (EUVL L 325, 11.12.2009, s. 35–61).

Päätökseen 2009/937/EU tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen tekstiin. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Viimeisin päivitys: 01.01.2023