Euroopan unionin primaarilainsäädäntö

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

EU:n primaarilainsäädäntö

MIKÄ ON PRIMAARILAINSÄÄDÄNTÖ?

• Se on Euroopan unionin (EU) ensisijaista lainsäädäntöä. Se perustuu pääasiassa perustamissopimuksiin, erityisesti Rooman sopimukseen (josta tuli sopimus Euroopan unionin toiminnasta) ja Maastrichtin sopimukseen (jota kutsutaan myös Euroopan unionista tehdyksi sopimukseksi).
• Primaarilainsäädäntö määrittelee toimivallan jaon EU:n ja EU:n jäsenvaltioiden välillä. Sillä luodaan oikeuspuitteet, joiden mukaan EU:n toimielimet laativat ja panevat täytäntöön politiikkansa.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Primaarilainsäädäntö, joka tunnetaan myös oikeuslähteinä, perustuu EU:n

• 1.

  perustamissopimuksiin

• 2.

  muutossopimuksiin

• 3.

  liittymissopimuksiin

• 4.

  edellä mainittuihin sopimuksiin liitettyihin pöytäkirjoihin

• 5.

  täydentäviin sopimuksiin, joilla muutetaan perustamissopimusten tiettyjä osia

• 6.

  perusoikeuskirjaan (Lissabonin sopimuksen tultua voimaan).

• Perustamissopimukset ovat
  • Pariisin sopimus Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamisesta (1951)
  • Rooman sopimus Euroopan talousyhteisön perustamisesta (1957)
  • Euratomin perustamissopimus (1957)
  • Maastrichtin sopimus (1992).
• Muutossopimukset ovat
  • Euroopan yhtenäisasiakirja (1986)
  • Amsterdamin sopimus (1997)
  • Nizzan sopimus (2001)
  • Lissabonin sopimus (2007).
• Liittymissopimukset koskevat seuraavia jäsenvaltioita:
  • Tanska, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta (1) (1972)
  • Kreikka (1979)
  • Espanja, Portugali (1985)
  • Itävalta, Suomi, Ruotsi (1994)
  • Tšekki, Kypros, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia (2003)
  • Romania, Bulgaria (2005)
  • Kroatia (2012).
• Täydentävät sopimukset ovat
  • Brysselin sopimus (Sulautumissopimus) (1965)
  • Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten tiettyjen talousarviota koskevien määräysten muuttamisesta tehty sopimus (1970)
  • Sopimus Euroopan talousyhteisöjen perustamissopimusten sekä Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta tehdyn sopimuksen tiettyjen varainhoitoa koskevien määräysten muuttamisesta (1975)
  • Säädös edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla (1976).

Primaarilainsäädännön piiri

• Maantieteellinen:
  • jäsenvaltiot
  • EU:n syrjäisimmät alueet.
• Ajallinen: siitä ajankohdasta lähtien, jolloin perussopimus tulee voimaan.

TAUSTAA

Primaarilainsäädännön lisäksi EU:n oikeus perustuu toissijaisiin ja täydentäviin oikeuslähteisiin:

• Toissijaiset lähteet sisältävät viiden tyyppisiä säädöksiä: asetuksia, direktiivejä, päätöksiä, lausuntoja ja suosituksia.
• Täydentäviä lähteitä ovat EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö ja yleiset oikeusperiaatteet.

EU:n ulkopuolisten maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa tehdyt kansainväliset sopimukset ovat myös keskeinen osa EU:n oikeutta. Nämä sopimukset on erotettu primaarilainsäädännöstä ja johdetusta oikeudesta, ja ne muodostavat sui generis -luokan (joka on oma luokkansa). Unionin tuomioistuimen asiassa Demirel vs Stadt Schwäbisch Gmünd antaman tuomion mukaan kansainvälisillä sopimuksilla voi olla suora vaikutus, ja niiden oikeudellinen arvo on suurempi kuin johdetun oikeuden, jonka on näin ollen oltava sopimusten mukainen. Kansainvälinen sopimus on sellaisenaan sovellettava, jos se sisältää selkeän ja täsmällisen velvoitteen, joka ei edellytä myöhemmän toimenpiteen toteuttamista.

ASIAKIRJA

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoidut toisinnot – Euroopan unionista tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Pöytäkirjat – Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteet – 13 päivänä joulukuuta 2007 allekirjoitetun Lissabonin sopimuksen hyväksyneen hallitustenvälisen konferenssin päätösasiakirjaan liitetyt julistukset – Vastaavuustaulukot (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 1–388)

Viimeisin päivitys: 12.10.2022

---

(1) Yhdistynyt kuningaskunta erosi Euroopan unionista ja siitä tuli kolmas maa (EU:n ulkopuolinen maa) 1. helmikuuta 2020.