Help Print this page 
Title and reference
Toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä

Summaries of EU legislation: direct access to the main summaries page.
Languages and formats available
BG ES CS DA DE ET EL EN FR GA HR IT LV LT HU MT NL PL PT RO SK SL FI SV
HTML html ES html CS html DA html DE html EL html EN html FR html IT html HU html NL html PL html PT html RO html FI html SV
Multilingual display
Text

Toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä

Euroopan unionin toimielimillä on useita keinoja EU:n lainsäädännön parantamiseksi ja yksinkertaistamiseksi, muun muassa kodifiointi, uudelleenlaatiminen, itsesääntely, yhteissääntely, vaikutusanalyysit ja kuulemiset. Toimielinten välisellä sopimuksella toimielimet sitoutuvat työskentelemään yhdessä lainsäädännön parantamiseksi.

ASIAKIRJA

Toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä.

TIIVISTELMÄ

Tässä käsitelty toimielinten välinen sopimus koskee Euroopan parlamenttia, Euroopan unionin (EU) neuvostoa ja komissiota. Sopimuksessa määrätään toimielinten välistä yhteistyötä koskevat yleiset periaatteet ja yksityiskohtaiset säännöt erityisesti lainsäädäntömenettelyssä. Sopimuksen tavoitteena on kehittää unionin lainsäädäntöä ja panna se täytäntöön parhaalla mahdollisella tavalla.

Toimielinten yhteistyön ja avoimuuden parantaminen

Kyseiset kolme toimielintä sopivat sovittavansa lainsäädäntöprosessin paremmin yhteen. Tämä tarkoittaa sitä, että ne ilmoittavat toisilleen hyvissä ajoin hankkeistaan ja työskentelystään, esimerkiksi vuosittaisen lainsäädäntöaikataulunsa avulla tai varmistamalla yhteisten asiakokonaisuuksien käsittelyn parhaalla tavalla kunkin toimielimen valmistelevissa elimissä.

Kyseiset kolme toimielintä sitoutuvat myös parantamaan avoimuutta ja kansalaisille suunnatun tiedon saatavuutta esimerkiksi lisäämällä julkisten keskustelujen levitystä, käyttämällä järjestelmällisesti uutta viestintäteknologiaa, laajentamalla yleisön mahdollisuuksia tutustua EUR-Lexiin sekä järjestämällä näiden kolmen toimielimen yhteisiä lehdistötilaisuuksia niiden päästyä sopimukseen tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Jokaisen ehdotuksen yhteydessä komissio selostaa ja perustelee Euroopan parlamentille ja neuvostolle säädösvälineen ja oikeusperustan valinnan. Se huolehtii siitä, että sen ehdottamat toimenpiteet ovat yksinkertaisia ja tarpeellisia.

Yhteissääntelyn- ja itsesääntelyn edistäminen

EU antaa säädöksiä ainoastaan sikäli kuin on tarpeen. Toisinaan on turvauduttava vaihtoehtoisiin sääntelymekanismeihin kuten yhteissääntelyyn ja itsesääntelyyn.

Yhteissääntely on mekanismi, jolla annetaan säädöksen tavoitteiden toteutus kyseisen alan tunnustettujen osapuolten (taloudelliset toimijat, työmarkkinaosapuolet, valtioista riippumattomat järjestöt jne.) tehtäväksi. Perussäädöksessä määritellään yhteissääntelyn puitteet ja laajuus. Asianomaiset osapuolet voivat sen jälkeen tehdä keskenään vapaaehtoisia sopimuksia säädöksen tavoitteiden toteuttamiseksi.

Itsesääntelyllä tarkoitetaan taloudellisten toimijoiden, työmarkkinaosapuolten, valtioista riippumattomien järjestöjen tai yhdistysten mahdollisuutta hyväksyä keskenään itseään varten yhteisiä Euroopan tason toimintalinjoja. Toimintalinjat voivat olla esimerkiksi käytännesääntöjä tai alakohtaisia sopimuksia. Ne eivät pääsääntöisesti edellytä EU:n toimielinten kannanottoa. Toimielimillä on kuitenkin mahdollisuus antaa säädöksiä EU:n toimivaltaan kuuluvilla aloilla.

Lainsäädännön laadun parantaminen

Kyseiset kolme toimielintä sitoutuvat tuottamaan selkeää, yksinkertaista ja tehokasta lainsäädäntöä. Komissiota kehotetaan toteuttamaan lainsäädäntöä edeltäviä kuulemisia ja julkaisemaan niiden tulokset. Komissio jatkaa vaikutusanalyysien tekemistä merkittävistä lainsäädäntöehdotuksista niiden taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien arvioimiseksi. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto hyväksyy merkittävän tarkistuksen, on myös toivottavaa teettää vaikutusanalyysi tästä tarkistuksesta. Tekstien yhdenmukaisuuden parantamiseksi on tarpeen toteuttaa oikeudellinen tarkastus ennen säädöksen lopullista hyväksymistä.

EU:n lainsäädännön osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamisen ja soveltamisen parantaminen

Jotta jäsenvaltiot saattaisivat unionin lainsäädännön oikein ja määräaikojen puitteissa osaksi kansallista lainsäädäntöä, direktiiveissä on oltava sitova määräaika niiden saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Määräaika on enintään kaksi vuotta. Komissio voi aloittaa rikkomismenettelyn, jos täytäntöönpano laiminlyödään. Se laatii vuosikertomuksia, joiden perusteella voidaan arvioida direktiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä eri jäsenvaltioissa.

Lainsäädännön yksinkertaistaminen

Lisäksi lainsäädäntöä voidaan yksinkertaistaa monin tavoin: kumoamalla säädöksiä, joita ei enää sovelleta, ja kodifioimalla tai laatimalla uudelleen säädöksiä. Kodifiointi on menettely, jossa kumotaan kodifioinnin kohteena olevat säädökset ja korvataan ne yhdellä säädöksellä ilman että mainittujen säädösten sisältöä muutetaan. Uudelleenlaatimisessa hyväksytään uusi säädös, jonka tekstiin sisällytetään sekä sillä aikaisempaan säädökseen tehtävät sisältömuutokset että aikaisemman säädöksen muuttumattomana pysyvät säännökset. Uusi säädös korvaa ja kumoaa aikaisemman säädöksen.

Viitteet

Säädös

Voimaantulo

Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa

EUVL

Toimielinten välinen sopimus

16.12.2003

-

EUVL C 321, 31.12.2003

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Toimielinten välinen sopimus, tehty 22 päivänä joulukuuta 1998, yhteisön lainsäädännön valmistelun laatua koskevista yhteisistä suuntaviivoista [EYVL C 73, 17.3.1999]. Tällä toimielinten välisellä sopimuksella määrätään yhteisön lainsäädännön valmistelun laatua koskevat suuntaviivat. Kaikki säädökset esimerkiksi laaditaan vakiorakenteen mukaisesti (otsikko, johdanto-osa, artiklaosa ja liitteet). Säädösten sisällön on oltava lyhyt ja ytimekäs sekä yhtenäinen.

Toimielinten välinen sopimus, tehty 20 päivänä joulukuuta 1994, nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi [EYVL C 102, 4.4.1996]. Tässä toimielinten välisessä sopimuksessa muistutetaan, ettei kodifioinnin kohteena olevien asiakirjojen sisältöä muuteta millään tavalla. Komission kodifiointiehdotusta käsitellään nopeutettua menettelyä noudattaen Euroopan parlamentissa ja neuvostossa.

Toimielinten välinen sopimus, tehty 28 päivänä marraskuuta 2001, säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä [EYVL C 77, 28.3.2002]. Tällä toimielinten välisellä sopimuksella määrätään säädösten uudelleenlaatimisen yksityiskohtaisista säännöistä. Uudelleenlaatimisen on perustuttava ehdotuksen perusteluissa nimenomaisesti mainittuihin syihin. Aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset on yksilöitävä tarkasti.

Viimeisin päivitys 28.10.2011

Top