Help Print this page 
Title and reference
Elatusvelvoitteet

Summaries of EU legislation: direct access to the main summaries page.
Multilingual display
Text

Elatusvelvoitteet

Asetusta sovelletaan valtioiden rajat ylittäviin elatusvelvoitteita koskeviin pyyntöihin, jotka johtuvat perhesuhteista. Siinä vahvistetaan koko Euroopan unionille (EU) yhteiset säännöt, joiden tarkoituksena on varmistaa elatusapusaatavien perintä silloinkin, kun velallinen tai velkoja asuu toisessa EU-maassa.

SÄÄDÖS

Neuvoston asetus (EY) N:o 4/2009, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa.

TIIVISTELMÄ

Tässä asetuksessa säädetään toimenpiteistä, joilla helpotetaan elatusapusaatavien maksamista rajatylittävissä tilanteissa. Elatusapusaatavat perustuvat velvollisuuteen auttaa omia perheenjäseniä. Elatusapusaatava voi olla esimerkiksi lapselle tai entiselle puolisolle maksettava elatusapu avioeron jälkeen.

Asetusta sovelletaan elatusvelvoitteisiin, jotka johtuvat

  • perhesuhteista
  • sukulaisuussuhteista
  • avio- tai lankoussuhteista.

Toimivalta

Tuomioistuin, jolla on toimivalta ratkaista elatusvelvoitteisiin liittyviä kysymyksiä on

  • vastaajan tai velkojan asuinpaikan tuomioistuin tai
  • tuomioistuin, jolla on toimivalta tutkia henkilön oikeudellista asemaa (esimerkiksi avioeroa) tai vanhempainvastuuta koskeva kanne, jos siihen liittyy elatusta koskeva vaatimus (edellyttäen, että tämä toimivalta ei perustu yksinomaan osapuolen kansallisuuteen).

Jos riita ei koske alle 18-vuotiaan lapsen elatusvelvoitetta, osapuolet voivat tietyin edellytyksin sopia, että yksi tai useampi EU-maan tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan riidan.

EU-maan tuomioistuin on toimivaltainen, jos vastaaja vastaa kyseisessä tuomioistuimessa, ellei vastaaja kiistä sen toimivaltaa.

Jos yksikään edellä mainituista edellytyksistä ei täyty, riita voidaan tietyin edellytyksin saattaa sen EU-maan tuomioistuinten käsiteltäväksi, jonka kansalaisia molemmat osapuolet ovat.

Jos yksikään edellä mainituista edellytyksistä ei täyty, kanne voidaan käsitellä sen EU-maan tuomioistuimessa, johon riita-asialla on riittävä liittymä, jos menettelyä ei voida kohtuudella toteuttaa maassa, johon riita-asia liittyy läheisesti.

Niin kauan kuin velkoja asuu edelleen elatusvelvoitetta koskevan päätöksen tehneessä EU-maassa, velkoja voi ainoastaan poikkeustapauksessa panna jossain toisessa EU-maassa vireille menettelyn päätöksen muuttamiseksi. Hän voi kuitenkin antaa suostumuksensa siihen, että riita ratkaistaan jossain toisessa tuomioistuimessa.

Jos samojen osapuolten välillä pannaan vireille samaa asiaa koskeva oikeudenkäynti usean eri EU-maan tuomioistuimissa, toimivalta on tuomioistuimella, jossa kanne on pantu ensimmäisenä vireille.

Välitoimi- tai turvaamistoimihakemuksia voidaan tehdä missä tahansa EU-maassa kaikille tuomioistuimille riippumatta siitä, mikä tuomioistuin on toimivaltainen tutkimaan pääasian.

Päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano

EU-maassa tehty elatusvelvoitteita koskeva päätös on tunnustettava muissa EU-maassa ilman eri menettelyä.

Valtaosaa EU-maista sitoo elatusvelvoitteisiin sovellettavasta laista 23. marraskuuta 2007 tehty Haagin pöytäkirja.

Jos päätös on tehty valtiossa, jota vuoden 2007 Haagin pöytäkirja sitoo, sen tunnustamista ei voida vastustaa.

Jos päätös on tehty valtiossa, jota vuoden 2007 Haagin pöytäkirja ei sido, päätöksen tunnustamisesta voidaan joissain tapauksissa kieltäytyä, ja se voidaan panna täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa sillä edellytyksellä, että täytäntöönpaneva valtio julistaa sen täytäntöönpanokelpoiseksi.

Päätöksen tehnyt tuomioistuin voi kaikissa tapauksissa julistaa päätöksen väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi. Kun päätös pannaan täytäntöön muussa kuin päätöksen tehneessä EU-maassa, menettelyyn sovelletaan täytäntöönpanevan EU-maan lakia.

Toisessa EU-maassa tehdyllä päätöksellä annettua asiaratkaisua ei saa tutkia uudelleen EU-maassa, jossa tunnustamista, täytäntöönpanokelpoisuutta tai täytäntöönpanoa pyydetään.

Maksutonta oikeusapua voidaan antaa silloin, kun hakemus koskee vanhemman ja lapsen suhteesta johtuvaa elatusvelvoitetta alle 21-vuotiasta henkilöä kohtaan ja kun hakemus on jätetty keskusviranomaiselle.

Keskusviranomaiset

Kunkin EU-maan on nimettävä keskusviranomainen, jonka tehtävänä on avustaa osapuolia elatusavun saamisessa ja perinnässä. Keskusviranomaiset muun muassa toimittavat edelleen ja ottavat vastaan asetuksen mukaisia hakemuksia ja ryhtyvät toimiin tarvittavien menettelyjen vireille panemiseksi tai vireillepanon helpottamiseksi.

Keskusviranomaiset tekevät keskenään yhteistyötä, edistävät maansa toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä ja etsivät ratkaisuja ongelmiin, joita tämän asetuksen soveltamisessa saattaa ilmetä. Yhteistyön on tapahduttava siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston välityksellä.

Loppusäännökset

Tällä asetuksella korvataan tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen (EY) N:o 44/2001 elatusvelvollisuutta koskevat säännökset. Sillä korvataan myös riitauttamattomia vaatimuksia koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen käyttöönotosta annettu asetus (EY) N:o 805/2004 lukuun ottamatta elatusvelvoitteita koskevia eurooppalaisia täytäntöönpanoperusteita, jotka on annettu EU-maassa, jota vuoden 2007 Haagin pöytäkirja ei sido.

Tätä asetusta sovelletaan 18. kesäkuuta 2011 alkaen.

VIITTEET

Säädös

Voimaantulo

Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa

EUVL

Asetus (EY) N:o 4/2009

30.1.2009

-

EUVL L 7, 10.1.2009

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston päästös 2006/325/EY, tehty 27 päivänä huhtikuuta 2006, Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan välisen tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa siviili- ja kauppaoikeuden alalla koskevan sopimuksen tekemisestä [EUVL L 120, 5.5.2006].

Komission päätös 2009/451/EY, tehty 8 päivänä kesäkuuta 2009, Yhdistyneen kuningaskunnan aikomuksesta hyväksyä toimivallasta, sovellettavasta laista, päätosten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa annettu neuvoston asetus (EY) N:o 4/2009 [EUVL L 149, 12.6.2009].

Neuvoston päätös 2011/220/EU , tehty 31 päivänä maaliskuuta 2011, lasten ja muiden perheenjäsenten elatusavun kansainvälisestä perinnästä 23 päivänä marraskuuta 2007 tehdyn Haagin yleissopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta [EUVL L 93, 7.4.2011].

Tämän päätöksen perusteella EU allekirjoitti 6 päivänä huhtikuuta 2011 23 päivänä marraskuuta 2007 tehdyn Haagin yleissopimuksen, jolla sopimuspuolten välille perustetaan elatusapusaatavien perinnässä noudatettava maailmanlaajuinen järjestelmä.

Neuvoston päätös 2011/432/EU , annettu 9 päivänä kesäkuuta 2011, lasten ja muiden perheenjäsenten elatusavun kansainvälisestä perinnästä 23 päivänä marraskuuta 2007 tehdyn Haagin yleissopimuksen hyväksymisestä Euroopan unionin puolesta [EUVL L 192, 22.7.2011].

Neuvoston päätös 2014/218/EU , annettu 9 päivänä huhtikuuta 2014, lasten ja muiden perheenjäsenten elatusavun kansainvälisestä perinnästä 23 päivänä marraskuuta 2007 tehdyn Haagin yleissopimuksen hyväksymisestä Euroopan unionin puolesta annetun päätöksen 2011/432/EU liitteiden I, II ja III muuttamisesta [EUVL L 113, 16.4.2014].

Näiden päätösten pohjalta unioni talletti 9 päivänä huhtikuuta 2014 yleissopimuksen hyväksymiskirjan. Yleissopimus tulee voimaan kaikissa EU-maissa Tanskaa lukuun ottamatta 1 päivänä elokuuta 2014. Yleissopimus tarjoaa kattavan puitekehyksen elastusvelvoitteiden käsittelemiseksi muiden kuin EU-maiden kanssa, jotka ovat hyväksyneet yleissopimuksen.

Viimeisin päivitys 25.09.2014

Top